Kirjoittaja Aihe: Nettiroolipelit  (Luettu 8962 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Taru

  • Kesäkettu
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • ID 12 (Sessun vaimo)
  • Tupa: Puuskupuh
Nettiroolipelit
« : Tammikuu 24, 2003, 20:27:59 »
Nettiroolipelit, ropsut, miksi niitä kutsutaankaan.

Kuinka moni Vuottislainen tunnustaa pelaavansa? Millaisia hahmoja yleensä pelaatte? Lempihahmonne? Miksi te ropellatte? Onko siitä jotain hyötyä vai kenties pelkkää haittaa?

* * *
Minä olen roolipelannut jo suhteellisen kauan, en tiedä milloin aloitin. Ensimmäinen hahmoni oli ujo ja samalla utelias puunhenki, joka säilyi elossa suhteellisen pitkään. Sitten tuli kääpiö kirveineen ja pää lähti.

Minä yleensä pelaan hiljaisia ja rauhallisia hahmoja, surullisiakin joskus, en tahdo paljon huomiota osakseni. En itse mielestäni pelaa kovin hyvin.

Minun omia hahmojani on mm. Ethalen, jota pelaan kahden muun EE:n kanssa pelkästään. Ethalen on etsintäkuullutettu jonkun miehen murhasta ja nainen on kovin äkkipikainen tyyppi. Hyvin erilainen, kuin itse yleensä pelaan. Kaisa ja Qwer tekivät hänet minulle.
Jonah Hevel, angstaava haltia. Menetän joskus hermoni hänen kanssaan, ei millään ymmärrä elämän valoisia puolia. Kukaan ei ole vielä tappanut häntä pyynnöstä. ^^;

Minä ropellan, koska se on hauskaa, se on kivaa. Se on... En tiedä mikä siinä viehättää, ropeltaminen vain on niin ihanaa.

Ropelluksien ansiosta minun kirjoitustaitoni on parantunut, kirjoitan paremmin, kuvailen hieman enemmän. Vaikka olen yhä vain surkea ropeltamaan. :P

Haittoja on kenties se, että siihen jää koukkuun, sitä jää miettimään, tahtoo pelata lisää. Ainakin minulla. Ja minua surettaa vieläkin rakkaan puunhenkeni kuolema, vieläkään en pidä kääpiöistä sen takia.

Kertokaa te omista kokemuksistanne? Saatan tänne kohta laittaa pätkän jotain ropellustani, jos ehdin ja jos tätä otsikkoa ei suljeta jonkin takia. O_o;;

Tässä olen Darius. Pelaamme eläimiä. Minä olen näsäviisas hiiri, Arthur on karhu ja Raganher susi.

Darius-hiiri sanoo:
*Hiiri työntää yhtä heinää pois tieltä. Se ei meinaa suostua kaatumaan ja hiiri sanoo pari sanaa, joka ei oikeastaan sovi tyttöhiiren suuhun. Samassa heinä katkeaa ja hiiri kaatuu maahan, aukiolle* *Hän nousee seisomaan kahdelle jalalle ja pudistelee tomun turkistaan ja vilkaisee kahta hahmoa* *Hiiri mutristaa suutaan ja katsoo ensin sutta arvioiden, sitten karhua*
Arthur-karhu sanoo:
*kumartuu hieman alemmas ja rapsuttaa kankeasti, hitain liikkein takajalallaan korvansa selustaa* *sulkee nautinnosta hetkiseksi silmänsä mutta havahtuu jälleen tarkkailemaan aukion reunoja. ...mutta ei itse arvaakaan, että juuri karhua itseään tarkkaillaan*
Raganher (Mur.) sanoo:*alkaa nuuskimaan taas ilmaa tuulen tuodessa viestejä suden kirsuun* *eläin haistaa hiiren - joka on syönyt viimeksi pihlajanmarjoja, susi haistaa - saapuneen aukiolle* *susi katsahtaa ympärilleen, vaikka tietääkin, ettei kykene näöllään näkemään niin pientä otusta, ellei se olisi vain muutaman metrin säteellä sudesta itsestään*


-Taru

//Muistattehan, että topicissa ei saa mainostaa roolipelejä. :)  - gamma (joka poisti pelimainoksia kaksi sivua)
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 25, 2011, 16:08:20 kirjoittanut gamma »
Ilmamerirosvot tottelevat aina äitiään.
<AdamGibbon> (( Mun sydän hakkaa hirveän lujaa. ))
<CainGibbon> (( iik, iik, jännää jännää. o: ))

Poissa Tha Lil' Dobby

  • Vuotislainen
    • http://www.geocities.com/teealdee/twilight.html
Nettiroolipelit
« Vastaus #1 : Tammikuu 24, 2003, 20:57:20 »
Jup. Laitoin koko homman uusiksi. Vain siksi, että minusta tuo kuulosti naurettavalta :p. Noniin. Siis, olen pelannut nyt varmaan kunnolla kaksi vuotta tai jotain, en ole ihan varma. Minulla ei kuitenkaan hahmoja ole kovinkaan paljoa, kiinnyn niin helposti hahmoihini, ja sitten en pelaakkaan kenelläkään muulla :p.
Pelaan fantasiaa ja HPtä, aina valmis johonkin muuhunkin, mutta sellaisia löytyy harvemmin. Pelaan lähinnä HPRP:ssä, messengerissä ja maililla, joskus harvoin käyn jippiissä, un linnaan ei pääse, ja nyt tuo jippiikin on jäämässä vähän pois, kun ei siellä enää kukaan pelaa..
Enkä ole kovinkaan taitava löytämään uusia paikkoja missä pelata, toisaalta en välttämättä tiedä, että haluaisinko edes, koska tiedän kokemuksesta miten inhottavaa on tulla johonkin uuteen paikkaan, varsinkin sellaiseen, missä ei kukaan pelaa, jne jne.. etenkin jos on ihan nyypiö..

Hahmoja. Niitä on nyt tullut roppa-kaupalla lisää, joten kirjoitan heistä enemmän jos jaksan. Joku päivä :p.
Fantasia-hahmoja: Sophie Nopsasormi; hobitti, Aidan Célondaer; ihmis-lohikäärme, Jin; ihminen, Jan Dante; ihminen, Maya Cellier; ihminen, Jereamond; ihminen, Amron Faelivrin; haltia...
HP-hahmoja: Draco Malfoy (^^); luihuinen/aikuinen, Ivy Parkinson; korpinkynsi, Nigel O'Brien; Rohkelikko, Peter Tunnlinson; Luihuinen, Avyan Filit; aikuinen (joka pitäisi tapattaa...)

lisää myöhemmin jos jaksan ^^

-TLD

Poissa Vanilja

  • Poro!
  • Henkihörhö
  • God's First Mistake
    • Nappi!
  • Tupa: Luihuinen
Nettiroolipelit
« Vastaus #2 : Tammikuu 25, 2003, 12:33:59 »
Storytelling on harrastemuotoni, tai sitä termiä itse käytän.

Pelaan sekä netissä, että irl. Olen pelannut nyt viitisen vuotta, ja ainakin nopeakirjoitustaito on parantunut, adjektiivien käyttö samoin, tosin, muutamia miinuksiakin pelaaminen on kirjoittamiseeni tullut. Lähinnä ns. ylilauseet ja välimerkkien liikakäyttö (lähinnä pilkkujen) joilla pelissä tavutan sanojen rytmiä mutta jotka sitten asiateksteissä eivät ole sallittuja. Kun on tottunut automaationa kirjoittamaan niin, niin sitten joutuu kiinnittämään aktiivisesti huomiota koittaessa aineissa etc. pitää tekstin tasaisena.

Hahmoja on vuosien varrella ollut paljon, en edes koita alkaa muistella, kuinka paljon. Olen pelannut eri porukoissa säännöillä ja ilman sääntöjä. Säännöt omaavista peleistä pelaan enää WoDia (selitä sitten sen Ruotsin tapauksen yhteydessä, että juu, kyllä minä pelaan WoDissa Prinssiä, mutta ei, en ole suunnitellut tulevani pilkottavaksi...), säännöttömiä menee muutama peli, mutta niissäkin olen lähinnä uplahtanut vanhojen tuttujen kanssa pitempään jatkuneisiin sopimuspeleihin. Muutamat pelimme ovat jatkuneet jo pari vuotta. Ja sitten tietenkin rakas HPrp, josta sain napattua itselleni sekä vanhemman Malfoyn että rakkaan Mustan Lordimme. Wehee!

Jaa, pelaajana, hankala arvioida, millainen olen. Pelaan nykyään aika paljon sooloakin.  Nappaan tänne loppuun login alun suosikkihahmoni (aah, en ole saanut sillä peliä lähemmäs puoleen vuoteen!) pelistä, eli minun peliäni ovat Vulpeksen osuudet...

Collection of Souls  *Pohjoisten muurien sisäänkäyntien suurista holvikaarista, niiden alta, avonaisten porttien läpi ja ylös jätettyjen rautaristikoiden alta, sieltä käveli sisään tummapukeinen hahmo jolla oli jo nimeään suurempi maine tälläkin seudulla. Muureilta kaksi vartijaa seurasi hänen kulkuaan, välittämättä tuulesta joka kylmäsi heidän ihoaan siellä korkealla, ja kuulematta kuinka lumi narisi kulkijan saappaiden alla, keskittymättä hänen askeliaan saattavaan metalliseen sointiin. He näkivät vain hänen vaatteensa, niiden tumman yleissävyn, nahkaiset torson suojatkin kun olivat ruskean nahan värissään ilmeisesti tavallista tummempia, niin he ainakin ajattelivat. Lisäksi he näkivät hänen mustat hiuksensa,  jotka myös liikahtelivat tuulessa aavistuksen, ja he näkivät pääkallot hänen olkapäillään. He tiesivät varsin hyvin kenestä oli kyse.* "Ei se minusta näytä miltään erikoiselta. Aivan tavalliselta." *Sanoi toinen vartijoista ja toinen virnisti.* "Tavalliselta, jolla on pääkallot olkapäillä." *Toinen tökkäsi ystäväänsä kylkeen.* "Tiedät kyllä mitä tarkoitan. Ei niin pelottavalta ja vahvalta." *Toinen hymähti ja kääntyi katsomaan muurien toiselle puolelle.* "No ottaisitko taloosi asumaan?" *Toinen seurasi vielä, ja kääntyi vasta sitten kun näki sielumaagin astuvan sisäpihaa halkovien muurien taakse pienemmistä porteista, matalemmista holvikaarista, sinne lumiseen puutarhaan missä ei talvella ollut muuta eloa kuin valkeaa lunta ja muutama hassu eläin ehkä, elleivät ne drowit olleet tappaneet kaikkia.* "No en helvetissä, mutta ei se tarkoita että pelkäisin tuollaista riukua." *Hymähdyksiä, ja puutarhassa nekromantikoksi tunnettu mies, seisomassa pitkänä mustana hahmolla keskellä valkoiseen huntuun peitettyä näkymää, jota ympäröivät muurit.*

Vulpes -Ja niin olivat vartijat keskittyneet jutusteluunsa, etteivät huomanneet muurin viertä vilahtavaa pientä hahmoa. Ja olisiko sillä ollut edes väliä, vaikka olisivatkin huomanneet. Kettu punaturkki, metsän nokitassu varas se vain pujahti porttikäytävän varjoon, jolkotteli siitä eteenpäin, ja nauroi pihtasilmillään maailman typeryydelle. Kirsuun kantoi tuulen valtimot tuoksua, jota jo hetken oli metsässä seurannut. Tarkat korvat nappasivat palasia noiden kylmässä vahtiaan pitävien puheille, painaen nekin mieleensä. Sitten pysähtyi repolainen, kallisti päätään. Askelia ei enää kuulunut. No johan, ulosko aikoi jäädä? Tosin, mitä merkitystäkään sillä noidalle olisi. Pian ohueen lumeen ei enää jäänyt tassujen helminauha, vaan säämiskäsaappaiden tasainen jälkirivi. Tummanvihreä viitta laskeutui nilkkoihin asti, ruosteenruskea paita, lämmin vihreä villatunika ja samaa sävyä oleva hame. Hiukset olivat samaa syvää punaa, kuin veriketun turkkikin. Silmät nauroivat yhä pilkkaansa maailmalle, kasvoilla ketun kapea hymy. Sinne kulki, puutarhaa kohti, jonne edellä kulkenut mieskin oli mennyt.-

Collection of Souls *Tuoksu mahtoi olla mielenkiintoinen, sille joka sitä pystyi niin tarkasti nuuhkimaan että seurasi kulkijaa. Mystinen, kalmistoilta tavattava aromi leijui kulkijan yllä, ja peitti sen vähän elämän tuoksun mitä hänestä vielä huokui. Näyttikin siltä että kuolleista nostaja oli pelehtiessään kuolleiden ja heidän voimiensa kanssa saanut itseensä ripauksen rajan takaista, ja oli sitä myöten aavistuksen irtaantunut maailmasta ympärillään. Siinä seistessään pitkä maagi, mustahiuksi, katseli hitaalla pään käännöllä edessään levittäytyvää puutarhaa ja virnisti.* "Todellako? Antaa hänen tulla." *Itsekseen näytti puhuvan, niin moni olisi väittänyt, mutta totuus oli toinen. Rajantakainen, isäntäänsä ja uuteen omistajaansa kahlittu sielu, kerran kuollut ja kadotettu, ei voinut kuin palvella isäntäänsä. Palkkioksi toivoi vain sitä yhtä, vapautta, pelastusta, kadotusta, kuolemaa, mitä vain mutta ei kahden maailman välissä olemista. Siitä Evy, tuo aavemainen olento nimeltään, oli saanut tarpeeksi. Olennolta puuttui kyky vaikuttaa todellisuuteen koska ei enää varsinaisesti ollut osa sitä, mutta hän kykeni tarkkailemaan sitä omasta vääristyneestä perspektiivistään, puolittain rajan takaa, ja kertomaan havainnoistaan isännälleen. Niin, vain hänelle hän näkyi, ja vain hänelle hän kuului, ja niin oli ennenkin kasvanut maagin maine kaikkitietävänä ja selkänsä taaksekin näkevänä.*

Vulpes -Kuinka ikäviä olivatkaan puutarhat, luonto kahlittu määrättyihin muotoihin, teennäisiin muotoihin, ja pakotettu kasvamaan jonkun mauttoman puutarhurin mielihalujen mukaan. Sillekin ajatukselle silmillään nauraen asteli nainen puutarhaan, lähestyi toista jättäen jälkirivin ohueen lumeen taakseen. "Viehättävä ilta, herra, eikö teistäkin?" Mitä mielenkiintoisin keskustelunavaus, kaikki perusfraasit huomioon ottava, ja jopa osaltaan säätä kommentoiva. Muutaman metrin päähän toisesta pysähtyi, katsellen ympärilleen, kuin puutarha tätä paljonkin kiinnostaisi. Hieman mietti, kelle toinen oli puhunut, mutta päätti ajatusta olla enempää pohtimatta. Hetken kuluttua kultasilmät kääntyivät katselemaan ketun röyhkeällä arvioinnilla toista. Kasvoilla viipyen ikuisesti huvittunut hymy.-
Those that live in the darkness wander aimlessly...
Because they can't see.

Friikki

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #3 : Tammikuu 26, 2003, 16:12:16 »
Aloin harrastaa kai noin vuosi sitten. Aiheutin Linnan väelle päänsärkyä ensimmäisillä hahmoillani, niillä ihanilla muncheilla superolennoilla.
Aloitin siksi, kun en pääse larppaamaan ja nettiropettaminen oli niin ylihelppoa tämän tietokoneen kanssa, kun tällä kerta roikkuu. Ja nykyään olen aika pitkälti koukussa.

Rakkaimpia hahmojani ovat Sten, Penel, ja Jatja Naurualtis. Yleensä kaikki pelaamani hahmot ovat nuoria, oikeastaan lapsia - minun ikäisiäni tavalla tai toisella. Ja pidän pidän enemmän ihmisistä ja kenteistä kuin haltioista ja muista yliluonnollisista ötököistä, poikkeuksena pikku Myy-drow Penel ja muutamat harjoitushahmot..

Ja kun kaikki muutkin on peliään pistäneet, niin miksen minäkin?
Jee. Joten, pelaan siis tuota Steniä.

Laudarion: *Haltia laskee tyhjennetyn pikarin baaritiskille, se oli virkistänyt hentorakenteista maagia jonkin verran. Hän ihmettelee hetken miksi tuo käänsi katseensa, ja aikoo ottaa asiasta selvää. Hän ottaa muutaman askeleen kohti poikaa, kissan lähtiessä hänen mukaansa.*

Sten: Eih. Haltian kevyet lähestyvät askeleet saivat Stenin pyrkimään pari askelta taaemmas. Kauhistuneena tuijotti lähestyvää haltiaa. Haltia voisi sanoa vaikka mitä kirkkaalla äänellään, mutta Sten ei voisi vastata sanallakaan. Mitäs jos, mitäs jos haltia huutaisi koko salille, että Sten ei osannut puhua? Poika aukaisi suunsa, kun lattialle rosvon jäljiltä kaatunut tuoli veti pojan jalat alta. Äänekkäästi rymähtäen poika kaatui lattialle selkä edellä, mutta huutoa ei kuulunut. Mykät eivät huuda.

Laudarion: *Haltian huomatessa toisen kaatumisen, tämä nopeuttaa askeliaan. toisen suu oli avautunut, mutta hän ei huutanut säikähdyksestä, kuten useimmat tuonikäiset. Hän nojautuu sauvaansa ja ojentaa kätensä maassa makaavalle pojalle.* Nousehan ylös. *Kirkas todellakin on ääni, sointuva, kuten useimmilla haltioilla.*

Sten: Sten puri huultaan kivun kiriessä selästä jalkoihin. Voi, miten häntä sattui. Ja nyt haltia oli hänen vierellään ja puhui sointuvalla äänellään. Pyysi nousemaan ylös ja tarjosi vielä kättäkin. Sten ei voinut enää paeta tilanteesta. Pojan liasta tumma käsi tarttui haltian puhtaaseen ja syvä häpeä kasvoillaan Sten kompuroi pystyyn ja kumarsi syvään. Se oli hänen kiitoksensa, sillä sanoihin ei hänellä ollut varaa.

Anya

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #4 : Helmikuu 05, 2003, 12:21:50 »
Lasketaanko vieraskirjoissa häröily peliksi?*virnistää*

No jaah, minen ole kovin pitkään pelannut, en ole kamalan kekseliäs peleissäni joten siksi junnaan yhdessä kohdassa miljoona vuotta, kunnes joku minulle ystävällisesti huomauttaa, että Anya kiltti, voisitko edetä tämän vuosisadan puolella. *virnistää*

Hahmoja minulla ei ole paljoa, ja ne kaikki on toistensa kopioita, en kait osaa pelata kuin yhden tyyppistä hahmoa. Eli,

Anya Lorél Z'arith, josta käyttönimenikin tulee. Nuori drowtyttö (maanpäällä syntynyt), joka on sekä salamurhaaja että varas. Synkkä, itsenäinen eikä mielellään haluan luoda suhteita muihin olentoihin, joihin ei myöskään helposti luota. Hän on hiukan surumielinen ja päämäärän kostaa kylänsä tuho.

Ei usko jumaliin eikä rakkauteen.

Naeeman A'sharin
Drow, yllättäen. Ei-ylimys velho, joka käyttää aseinaan viuhkaa sekä heitettäviä tikareita. Ei ole kovin kunnianhimoinen eikä juonitteleva, kuten drown kuuluisi olla. *harrastaa wannavedroweja*

Tällä hahmolle en ole vielä pelannut.

To Be Continued..
*jatkaa juttua myöhemmin kun pääsen taas atk luokkaan*

Sirithlómiel

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #5 : Helmikuu 05, 2003, 13:25:34 »
Ropellan kaverini Lumin kanssa milloin missäkin toimivassa chatissa, ja joskus Remppuliiniseni kanssa, mutta hän ei ole päässyt koneelle pitkään aikaan sattuneesta syystä. (Sarvis, lainaa sille konettasi?)
Joo, ja joskus Sharku-setäsen kanssa. :p Son hupsu.
Tietenkin myös muiden kamujeni kanssa, mutten yleensä mene tosta vain ropettamaan, vaan yleensä jotain sovitaan ensin.

Ennen pelasin koko ajan Zeldalla, soli tosi hauskaa. Zelda kun on sellainen kapinallinen ja todella voimakas noita. Sain myös pelata _kaikki_ sivuhahmot kiitos chattejen toimimattomuuden, Lumi ei voinut niitä pelata jotenka.. Olin milloin mikäkin huoltomiehestä en-osaa-keittää-edes-kahvia-Kalkarokseen ja Dracoliinimussukkaan. (*muistaa olleensa myös kotitonttu, Ron, Ginny, Sirius, Narcissa ja ties mikä hoitaja*)
Oli hauskaa.
Sittemmin (oikeastaan kun tapoin Zeldun) en ole pelaillut varmaankaan yhtään. Kosken jaksaisi keksiä uutta hahmoa ja Sirith ei pelaa. Sirith on haltia ja sitähän minen voisi ropettaessa käyttää.

Poissa Diare Snape

  • Hirnyrkki
Nettiroolipelit
« Vastaus #6 : Helmikuu 05, 2003, 18:57:23 »
Charppaukseksiko sitä kutsutaan? Ja taas oppii jotakin uutta...

Herraisä, kuinkas kauan sitä on tullut harrastettua. Viisi vuotta suurinpiirtein.
Linnasta aloitin monien lailla ja joskus palailen sinne verestämään muistoja. Monta vuotta kiersin synkkiä käytäviä ja linnan tiluksia. Linnan jälkeen olen ollut muutamilla pienemmillä kanavilla. Ja nyt HP rpg. Se on hyvin viihtyisä paikka. *g*
   Miksi sitä harrastan? Monet ovat varmaankin huomanneet, että siihen on kovin helppo jäädä koukkuun. Mieltäni on aina kutkuttanut olla joku muu, elää toista elämää. Pienenä mukaellut kotileikit olivat suosikkejani, ja tästä taisi johtua näytelmäharrastukseni. Koko ikäni olen oikeastaan harrastanut roolipelaamista, ties millaisissa eri muodoissa.
   Kirjoittaminen on todellakin kehittynyt, ja mielikuvitus villiintyynyt entisestään. Ainoat asiat mitkä ovat kärsineet ovat äidin hermot, puhelinlasku ja koulunkäynti. Mutta ei se minun vauhtiani hidasta.
   Rakastan sitä jännitystä ja kihelmöintiä mikä syntyy loistavan pelin aikana. Onhan niitä joitakin pelejä jäänyt muistiin, varmaankin ikuisiksi ajoiksi.

Ja niitä kiveen veistettyjä hahmoja:
-Ma'ma *kauppias*: Luoja... Tästä syntyi legenda. *naurahdus* Niin paljon muistoja... Linnan hahmoja, hyvin pitkäaikainen. Viisas ja mystinen vanha nainen, jonka nuhjuisesta laukusta tuntui löytyvän kaikkea, mitä asiakas toivoi. Rehellinen, lempeä, ystävällinen ja hilpeä. Mutta jos joku sai tämän vanhan naisen raivoihinsa... Huhhuh. Ja tarkoitan huhhuh. Hopeanhohtoiset harmaat kutrit, samentuneet silmät, lämmin hymy, ajan kirjoma iho ja ryhti kuin olisi ollut olemassa aikojen alusta asti. Oikeaa ikää ei ole tiedossa, kulkenut paljon nuorempana, ympäri tunnettua ja tuntematonta maailmaa, nähnyt yhtä ja toista sekä saanut vahvoja liittolaisia ja ystäviä. Kolme tytärtä.

-Sneasel: Blastoises Pokecenter ajoilta. Siellä sivuilla olin myös melko pitkään, varsinkin rpg puolella. Sneasel on siis pokemon. Näätämäinen olento, jolla on valtaisat sapelimaiset kynnet. Dark tyyppiä(jost tämä kertoo jotakin joillekkin teistä). Snea oli hyvin rakas hahmo. Melko taitava varas, ärhäkkä sekä temperamenttinen luonne mutta myös ystävällinen ja uskollinen.  Rakastui ja sai jopa pentuja. ^_^ Legendaarisia pelejä taisin pelata eniten Snean ja BPCn rpg joukkojen kanssa. Varsinkin Sneaselin ja hänen ystävien katkera taistelu McKeyneä vastaan(sadistinen mielipuoli joka oli myös hahmoni. *g*). Mm. Laboratorio, Kummitustalo ja ensikohtaaminen McKeynen kanssa(Snea ja Yoichi). Ikävä heitä kaikkia, en muista, miksi lopetin käymisen. Kaikki tutut vain tuntuivat katoavan. Mis, Yoi, Rai,Yad, Jolt, Toto, Amy, Rhoska... Voi, teitä oli niin paljon. Miss you...*kaukohali*

-Ja nyt Dia. En ymmärrä miksi sotkin tämänkin nickin pelaamiseen ja loin Diasta hahmon. O__O Pitänyt hyvin kovasti tähän asti. Ehkä enemmän Moirasta. Moira on ollut hyvin hauska pelattava. Ja Justinista ei voi olla pitämättä. Dia, Moira ja Justin ovat kuin Minänin kolme puolta. Nämä kolme hahmoa muistuttavat minua hyvin paljon.

Sekalaista sakkia. Muita hahmoja: Liz Femsi(monena eri henkilönä Linnassa), Randy, Sir Sladek(myös Voratio Sladek), Violet Blackmore, Sorya(oikealta nimeltään Soraxe), Samwais Gamgi, Elrond, Moira Engels(Linnassa, Ma'man tytär), Muuma, Celadonin Joy, Spirete *hengetär*, Hexa Fowl *soturi*, Eloira *catwitch, Xara'oe *snakewitch*... Omistan hyvin pahan tavan luoda hahmoja kenties liikaakin. Muutamat heistä ovat kuolleet... *snif*
   Kaikki hahmoni asuvat sijaa antaen hahmokaapissa(huom.vaihdettu komeroksi. Tilanpuutetta) ja koko hahmokaappi idea sai alkunsa BPC rpgssä, legendojen syntykoti.

Ja luulenpa, että HP rpgssä tulee syntymään unohtumattomia hetkiä. Kyllä, luulenpa todellakin...
-Ja legenda jatkuu-
"Pirate's do it for the booty"

Poissa Maya

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Drow, jolla on kax sapelia ja mopo
    • Traumerai
Nettiroolipelit
« Vastaus #7 : Helmikuu 08, 2003, 15:13:09 »
Miksi _kukaan_ ei ole kertonut _minulle_, että tänne on tehty _tällainen_ topic? *Mutru.*

Rope, kuten sitä oikeastaan ainoastaan nykyään kutsun. Charppaus-nimi ei oikein sovi minun suuhuni. Olen nyt pelannut melkein neljä vuotta niin, että tiesin tällaisen jutun olemassaolosta. Sitä ennenkin pelasin, vaikken tiennyt ropen olemassaolosta. Se siis oli nettikavereiden kanssa sellaista epämääräistä juttua. ( esmes. 'Virnistää hilpeästi. "Tervehdys vanha kamu, ei suakaan ole pitkään aikaan näkynyt." Halaa.' ) En laske sitä aikaa vielä sellaiseksi, että olisin pelannut. Muutenhan siitä taitaisi tulla jotain viisi vuotta peliä. ^^ En tiennyt *tähtien* käytöstä mitään, ja kun viimein yksi tyyppi kysyi minulta, että olenko pelannut kauankin, kun pelaan niin hyvin. Ja minä ihmettelemään, että mikä ihmeen pelaaminen. ^__~ Tyyppi neuvoi minut Linnaan ja jonkin ajan ihmettelyn jälkeen aloin siellä ropeilla. Minulla on nykyään yli sata elossaolevaa hahmoa. Ulkoa en todellakaan muista kaikkien nimiä, mutta kunhan nimen muistan, niin hahmontiedot tulevat samalla. Vain paristakymmenestä olen kirjoittanut mitään ylös. Viime talven ja kevään Kissin chatit olivat minulla alhaalla ja jouduin sähläilemään kaikkialla muualla. Sitten se taas yhtäkkiä alkoi toimimaan ja huomasin, kuinka paljon sen taso oli laskenut jo niin lyhyenä aikana (puoli vuotta). Nyt sitten huomasin jossain syksyn puolivälissä, ettei Kiss toimi taaskaan. Eli ole nyt ollut kuukausia ilman rakasta Linnaani. *Sniuf.*

Niin. Miksi minä oikein pelaan? Koska se on ihanaa. Olla joku muu. Asettua jonkun muun asemaan. Jotain samanlaista ihanuutta, kuin  kirjoittamisessa on. Haittaa siitä totta totisesti on, olen konekieltoon joutunut monenmonituista kertaa, koska en peliä ole tahtonut lopettaa. Ja silloin kun meillä ei tätä melkein-kiinteää nettiä ollut, olivat laskut...ehm...hieman isoja. Mutta onhan siitä hyviäkin puolia. Kuten moni on jo sanonut, kirjoitustaito paranee huomattavasti, mutta muuttu ei-niin-oikein-kieliopilliseksi. Kuten joku jo sanoi, liikaa välimerkkejä. Ropetan, koska olen riippuvainen siitä. On kamalaa olla yksikin päivä ilman ainuttakaan ropea, mistä on tullut kovin yleistä koska en pääse Linnaan. Tosin siellä hyvät pelaajat pelaavat nykyään aina yksityisellä, mutta jonkun tutun kanssa kuitenkin pääsisi pelaamaan. Nyt minä vain valitan. Anteeksi. [Off-topic] Minä muuten kuulemma pyytelen anteeksi nykyään aivan liian usein. O_o [/Off-topic]

HP-ropessa pelaan (kuten sen voi muutamasta paikasta lukeakin) Elainea ja Logania, kumpikin itse kehittämiäni. Ei siitä sitten muuta.

Muokhaustha. Poistelin kaikkea turhaa, hahmolistaa ja pelipätkän.

Poissa Zhenoa

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
    • http://r2.missalie.net
Nettiroolipelit
« Vastaus #8 : Toukokuu 25, 2004, 16:50:25 »
Aloitin ropeltamisen joskus netinkäyttöni alkuaikoina Linnasta *köh köh*, mutta koska siellä oleva peli oli mielestäni (ja on edelleenkin) lähinnä päätöntä juoksemista tai baarissa hengailua, lopetin sen melko pian. Viimeinen tikki oli se, kun jokin täysin taulapää meni pilaamaan loistavan turmeltuneen varashahmoni pelaamalla enkeliä, joka antoi tälle kaikki synnit anteeksi. Mur. Muutenkin yleensä otti kovasti päähän siellä vallitseva hirveä "tekofantsu", jota pelaajat pönkittivät etenkin yrittämällä kuulostaa mahdollisimman eeppisiltä sekä r*iskaamalla suomen kielen sanajärjestystä (suomessa sanajärjestys on vapaa, mutta ei mielivaltainen, huom huom). Noh, joku siitäkin pitää, mutta minusta se on lähinnä typerää.

Nykyään pelaan KRopea irkissä, tämänhetkinen peli on jatkunut osapuilleen kuukauden, sijoittuu vaihtoehtoiseen 1800-luvun lopun Lontooseen. Hahmoni on niin ärsyttävä pikkubitch että minäkin inhoan häntä.. mutta tavallaan pelaaminen on hänelläkin ihan mukavaa välillä. Minä ja eräs toinen pelaaja yritämme jatkuvasti saada hahmojamme harrastamaan insestiä (sisarusparvi), ja muutenkin peli on varsin kuritus/seksi-painotteinen cthulhukauhusoppa.
Ropeporukkamme piti miitinkin tuossa pari viikkoa sitten, oli mukava tutustua muutamiin uusiin kasvoihin hahmojen takaa (puolet tunsin jo entuudestaan). Hyviä ystäviä senkin kautta ollaan saatu, yleensä käy niin, että kun pelikanavalla tapahtuu jotain rankkaa (yleensä väkisinmakuu tai yaoita), niin hirnumme itseämme kuoliaaksi pelin meta- tai pervoilukanavilla.

Näin ihan rehellinen mielipide, irkkipeli voittaa tuhannesti mitkään webbichattihärpäkkeet. Irkissä GM:illä on helpompi hallita peliä (niin, onko chateissa yleensäkään pelinjohtajia?), OOC ei sotkeudu IC:iin koska metakeskustelun voi siirtää omalle kanavalle, jne. Sitäpaitsi epätoivotut pällistelijät voi potkia pois >:)

Poissa Lumenore

  • Vuotislainen
    • http://livejournal.com/~eremophobia_
Nettiroolipelit
« Vastaus #9 : Kesäkuu 02, 2004, 11:42:29 »
Roolipelaaminen on minulle pahemman luokan obsessio. Tulee tehtyä pääasiassa netissä ja tekstiviestein. ( Anna on rippileirillä, möö, siksi tekstiviestein. ) Miksi? Koska saan olla joku muu ja keksiä sille muulle kaikkea tyhmää tekemistä. ( Kuten maailmanvalloitusta. )

Kyllä, tunnustan pelaavani, kolmenlaisia pelejä; järkevää, tai vähemmän järkevää fantasiacharppausta Nendin kanssa ( vähemmän järkevää, mutta niillä on ylikiva maailma ja ne on ylikivoja ja Luca tarttee oman fanlistingin ), Annan kanssa pelataan Tokiossa asuvia seurustelevia poikia, joista toinen on obsessioitunut kitaraansa ja hideen ja toinen on entinen poikahuora. Sitten pelailen vähän hajanaisemmin netissä, riippuen ihan mielenalastani. Cyberpunkkiakin olen pelannut joskus. Sitten tietysti Tylypahka-pelejä Annan kanssa on pelattu.

Lempihahmot voisin luetella.

Paris, kuolonsyöjän tytär, aristokraatti, sellainen oman edun tavoittelija, erittäin hurmaava nuori neiti. Bi-seksuaalinen ( joka on muuten hirveän tavallista roolihahmojeni kesken ) ja leikkii mielellään muiden tunteilla. Julmetus. ( Tylypahka. )

Rinji, yliystävällinen japanilainen bi-seksuaali kitaristipoika, joka kasvattaa kannabista kellarikomerossaan ja on omistanut yhden asuntonsa huoneen täysin hidelle. Ei osaa kanjia, koska lähti koulusta kesken kaiken ja suurinpiirtein rakastaa kitaraansa. ( Japani. )

Lumenore, ärsyttävä näsäviisas parantajahaltia. En oikeastaan käytä enää paljon missään, mutta ensimmäinen oikea hahmoni ja pidän hirmuisesti. Olisi kivaa käyttää sitä taas jossain pitkästä aikaa. ( Fantasia. )

Tan, varasneiti, jolla on liikaa nimiä, kutsumanimiä ja aliaksia. ( Sen etunimien nimikirjaimet olisivat T. A. L. C. Y. N. I. A . ) Varkaiden Hovin jäseniä ja muuttanut Withear-saarilta Nurwathiin kaksoissisarensa Yavien ( katso alemmas ) kanssa. Käyttäytyi varsin holtittomasti ( huorasi, käytti huumeita, joi etc. ) kunnes tapasi Firin. Niillä oli sitten sellainen pahemman laatuinen leikkiviha-suhde kun Nurwathin laki määräsi Firiä raijaamaan Tania ympäri maita ja mannuja perässään. Kyllä ne sitten lämpeni toisilleen myöhemmin. Tanilla on kaksi lasta ja se odottaa kolmattaan. ( Fantasia. )

Yavie, eli Tanin kaksoissisar. Pitkälti Tanin vastakohta, sellainen logiikan ja pahansuovuuden ruumiillistuma. Phytesen armeijan johtaja, tahtoo tappaa Firin, Tanin ja entisen luutnanttinsa Novan, joka on Firin serkku. Alkaa sotia huvin vuoksi ja ei ole enää inhimillinen, vaan sen voi vain tappaa Firin miekalla, jonka se aikoo juonimalla saada. ( Fantasia. )

Muitakin erittäin kivoja hahmoja minulta löytyy, mutta nuo ovat lempparini. Hahmoja taitaa olla yhteensa n. 36.
broomsters on esim. kek eli salee jotain hotsittavinta.

lulu

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #10 : Lokakuu 09, 2004, 19:04:59 »
Olen tässä vähän aikaa katsellut eri aiheisia nettiroolipelejä (Potter, sudet yms.) ja olen päätynyt siihen tulokseen, että ne voisivat kiinnostaakin. Mutta pari huolenaihetta tulee mieleen: Tulenko riippuvaiseksi tietokoneesta ja roolipelaamisesta? Masennunko, koska haluaisin olla kuin hahmoni? Kadotanko kaikki ystäväni? jne.
Toivoisin nyt teiltä, nettiroolipelaajat, neuvoja ja kokemuksia noiden asioiden suhteen. [Myös yksärit vastaanotetaan ;)].

Tuikku

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #11 : Lokakuu 10, 2004, 19:48:06 »
Pottua olen harrastanut n...3 vuotta. Kokemusta löytyy rehtorina, oppilaana, VO:na, kummituksena ja...niin no, opettaja en ole ollut. Tällä hetkellä pelaan 2:ll hahmolla, tytöllä ja pojalla. Koko Tylypahka on aika kuollut, ja minäkin olen kyllästynyt. Olen etsiskellyt itselleni ropeja, en tosin kamalan aktiivisesti. Hahmoja minulla on yhteensä ollut...muistaakseni 8, plus sitten 2 muuta hahmoa ei Tylypahkassa, kumpikaan niistä peleistä ei menestynyt vaikka juoni ei ollut hassumpi.
Kun aloitin, jäin kiinni kuin kala koukkuun. Meille hankittiin Laajakaista aika nopeasti sen jälkeen kun aloitin, varmaan juuri sen takia.

Pottupelin aloituksesta: Ei siinä kaverit mene, varsinkin jos peli on foorumipainoitteista. Jos ei sattumoisin pääse chat-tunneille, voi tylypahkasta riippuen tehdä kiltisti läksyt, jolla sitten saa lisäpisteitä itselle ja tuvalle. Nykyään tosin kaikki Tylypahkat tuntuvat olevan suht.koht "out", eikä Tylypahkat ole enää täynnä ja pursua hakemuksia niinkuin 3 vuotta sitten kun minä aloitin. Se on aika paljon itse Tyliksestä kiinni kuinka paljon siitä sakotetaan kun on epäaktiivinen. Minusta aina foorumipelit on olleet mukavimpia. Lulu, tässä on yhden nettityliksen osoite, tutustu ihmeessä. Click

Poissa Brian Molko

  • Northman's Pet
  • Hirnyrkki
  • Such a dull toy
  • Tupa: Luihuinen
Nettiroolipelit
« Vastaus #12 : Marraskuu 03, 2004, 01:26:27 »
Pakkohan tänne on änkeä. Itse äsken laskin pelaavani 16 pelissä 30 hahmolla o.O No, se kai on vähentynyt kun erosin osasta o.O

HP- aiheisia kolme joissa olenkin aktiivisin ja yksi TSH-aiheinen jossa aion alkaa aktiivisemmaksi Legolassella. Sitten oma amerikkalainen koulupeli ja oma fantasiapeli jossa omat kansat etc, sitten kelmit-aikainen rope, ja oma tekele Harryn 7. vuodesta. Ja muita pelejä. Kaikkea jaksa edes listata.

Itse harrastin kaksi vuotta charppausta messen kautta ja se todella oli mesessä,kirjeissä ja puhelimella tapahtuvaa ja olin riippuvainen. hahmot sidottiin itseemme ja aina itkettiin ja masenneltiin. Porukka hajosi ystävyyden loputtua ja huomasin ettei tuo ollut oikein terveellistä.

Nykyisinkin saatan masennella hahmojeni takia mutten anna hahmojeni pilata elämääni. Nettipelit ei saa olla koko elämä. Muutakin elämää on. Itse tunnustan eristäytyneeni muusta maailmasta ja kaikki ystäväni on hankittu ropejen kautta. Säälittävää kenties.

Pelit saattavat aiheuttaa riippuvuutta. Se on kai tapaus kohtaista. Miten syvälle niihin hukkuu. Jos omaa paljon reaaliystäviä, minusta tätä vaaraa ei ole vaan loppujen lopuksi ne nettipelit lentää pois. Näöin nimittäin kävi minulla. Kaksi parasta ystävää joihin pelin kautta tutustuin ja joita kahden vuoden ajan tapailin etc niin lähtivät ja heillä oli ystäviä vaikka muille jakaa. Minulla ei ketään.

No, enpäs jauha tässä offia. Mutta nettipelit on hyvä ilonruiske pimeisiin syysiltoihin. Suosittelen. Ja PM:tkää jos teitä kiinnostaisi tulla pelaamaan joko kelmit peliin tai minun ihastuttavaan HP-peliin jossa Voldemort on jo aloittanut sotansa ^^
Julien, you're slow-motion suicide.

Matron

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #13 : Marraskuu 12, 2004, 14:17:21 »
Tulee harrastettua silloin tällöin, mutta yleensä vain yhden-parin ihmisen kanssa. Ei varsinaisesti mitään "suuria pelejä". Pieniä ja omakeksimiä ja yaoi-pitoista. Kutsun sitä vain ropettamiseksi. Ei tuo charppaus minunkaan suuhuni sovi, kuten joku jo sanoikin. O.o

Joskus vuonna nakki pelasin Linnassa. Siitä on niin kauan aikaa, että en edes kunnolla muista hahmostani mitään tai vastaavaa. Muutama kuukausi sitten innostuin ropettamisesta taas uudestaan. Valitettavasti joudun myöntämään tosiasian, että taidan silloin tällöin olla turhankin riippuvainen pelaamisesta. Saan elää toisenlaista elämää, mutta oikeastaan hahmoni joutuu selvittelemään pelissä samantapaisia ongelmia, mitä minulla on IRL. Hyötyä ropettamisesta ehdottomasti on. Kirjoituslahjatkin terästäytyvät. En näe siinä haitallisia asioita, kunhan vain muistaa pitää päänsä kylmänä sen suhteen, että ei koukkuunnu liikaa. Ja oikea maailmakin on olemassa.

Pelaan yleensä tunteikkaita, miettiviä ja vähän surumielisiä hahmoja. Läheisriippuvaisia. Joskus tulee mieleen minä itse omista hahmoistani. Samantapaisia todellakin. Tuollainen uke minäkin taidan olla.  

Pelaan, koska se on kivaa ja saan siitä paljon kaikkea itselleni. Kiitos.

Poissa Howler

  • "Räyhääjä"
  • Vuotislainen
Nettiroolipelit
« Vastaus #14 : Joulukuu 12, 2004, 13:28:59 »
Minä tunnustan pelaavani. Pelaan roolipeliä monessa muodossa *virn*
Pelaan paljon taistelijahahmoja, mutta mikä tahansa käy, kunhan vain luonne tulee esiin :)

Lempihahmoja minulla on monta, mutta yhdestä pidin todella paljon:
Caroline McDrago oli puolhaltia, iältään 16. Hänellä oli monta kutsumusta ja ammattia, esimerkiksi pappi, taistelija, prinsessa ja Khalnin valonritari. Caroline sai monesti rakkaudesta tuskia, kipua, ja sydämeensä vuotavia haavoja. Hahmon kohtaloksi osoittautui demoni (ja perkele vieköön hahmo olisi hengissä jos vastapelaaja ei olisi autohitannut) joka katkaisi hahmon kahtia. Mutta vieläkin Caroline ilmestyy ystävilleen peleissä, mutta hyvin harvoin.

Vielä joskus herätän hahmon henkiin. Ikävä sitä *muh*
Miksi pelaan? Koska se on minusta hauskaa. Saan olla hetken joku muu kuin itseni (vaikka Carolinessa oli 75% minua). Ja onhan pelaamisesta se haitta, että joskus ei saa kyytejä kun pelaa pöytäroolipeliä :D

Ulaire

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #15 : Joulukuu 12, 2004, 14:12:08 »
Olen harrastanut roolipelausta jo jonkin aikaa. Ensimmäistä roolipelipaikkaani en muista.

Ehkä kauiten olen pelannut TSH-roolipelissä. Siellä minut voi bongata pelaamassa Uvathalla (Nazgûl), Faramirilla (Ihminen) ja Gwaihirilla (Kotka). TSH-roolipeli on hyvä paikka. Siellä on todella taitavia pelaajia, mitä minä arvostan.

Pelaan myös Raptor-netissä tavallisella raptorilla, jonka nimi on Garul. Pelaan myös raptorinpoikasella, jonka nimi on Chaec. Raptor-netin roolipelissä on mahtava yhteishenki. Pelaajat ovat enemmän tai vähemmän taitavia pelaajia, mutta mukavia ihmisiä he varmasti ovat.

Uusin roolipeli, mihin olen liittynyt, on Crossover-roolipeli. Ihastuin roolipelin ideaan, että kaikki hahmot, kirjoista ja elokuvista, olisivat sekaisin. Pelaan siellä Star Warssista tutulla Palkkionmetsästäjä Boba Fettillä. Tällä hetkellä minulla on ollut peli Don Quijoten ja Pratchettin kirjoista tutun Kuoleman kanssa. Overcross-roolipeli on aika hiljainen, mutta kyllä siellä joku käy välillä. Esimerkiksi minä pyrin käymään siellä joka päivä.

On olemassa myös lukuisia muita roolipelejä, joihin olen liittynyt, mutten pidä niitä erityisen maininnan arvoisina, sillä osa ovat kuolleet, osassa en ole käynyt pitkään aikaan.

//Edit1: Se on Crossover eikä Overcross xD //

veela

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #16 : Joulukuu 13, 2004, 10:55:59 »
minä itse en ole pelannut kunnolla.
on jotain Nettiylis kokemuksia mutta ei oikeastaan muuta=)
niin ja onhan sitä polluxin chatissa tullu leikittyä tyyliin: Hei, rakennetaan puumaja ulos, mä otan tuon tuolin, tee sä se maja tiersikka pöydästä.
jaksaa huvittaa yöllä.

No on minulla ollut kaksi hahmoa joilla pelasin.
Aly, se oli hmmm... en muista.
pelasin sillä tosi vähän.

Nyt pelaan Sheila kivitiilellä.
sheila on puoliveela -minä viisas-
ja se näkee thersalit.
se on melko räiskyvä persoona isolla R:ällä.

Rewe

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #17 : Joulukuu 13, 2004, 11:34:56 »
Ropetan juu. Milloin aloitinkaan, en muista tarkkaan.. Vaikka on nyt jonkun aikaa tultu ropetettua. Olen ollut parissa muussakin, mutta enimmäkseen hommailen "Rewel-juttuja". Siitä nickini Rewe'kin tulee, hahmoni nimestä. Pelaan sivuni tfm'n rewel-lauma ropessa, vaikka se on sinäänsä "paljon enemmän kuin pelkkä rope", sillä puuhaamme siellä paljon muutakin. Varsinaisia laumoja näille susi-/koiramaisille taika olennoille on kaksi hyvä Rewels ja paha Moerwa. Blooh ja olennaisin on tietenkin Rebwells, rakas ropetus-foorumi. Siellä keskustelemme kuitenkin myös monesta muusta ropetuksen lisäksi. ^^

Sitten hahmostani. Rewe on suhtnuori rewel tyttö, joka on aika voimakaspersoona. Rewe on ensimmäinen hahmoni ja hän peilaantuu minusta melkeinpä suoraan. Muihin hahmoihin osaan eläytyä tarvittavalla "voimakkuudella".

Viimeksi eilen, Rebwellsin pikkujouluissa, tuli ropetettua kunnolla ja kaikki olivat meiningillä mukana. Porukka on siellä hauskaa, huumorintajuista ja ymmärtävää. Paras ropetus kerta pitkään aikaan ja varmaan ikinä. Vii ^^

Mielestäni ropetus on hauskaa ja jossain mielessä kehittävää. Siinä oppii eläytymään erillaisiin ihmisiin tai persooniin. Lisäksi se on mukava harrastus ja sen piiristä saa uusia kavereita ja ystäviä.

Poissa Quinetta

  • Vuotislainen
    • http://kat5u.proboards41.com
Nettiroolipelit
« Vastaus #18 : Syyskuu 14, 2005, 23:15:09 »
Minäkin harrastan nettiroolipelejä; olenhan tehnyt jo oman roolipelifooruminkin.

Roolipelaan ihan kaikkea; fantasiaa, keskiaikaa, merirosvoja, elukoita, tulevaisuutta, nykyaikaa, koulua, jne. Minusta hahmon luominen ja sitten sen kanssa pelaaminen on ihanaa.

Käyn suomenkielisillä sekä englanninkielisillä roolipelisivustoilla. Suomalainen on omani; Roolipelien Maailmankaikkeus josta voi löytää kaikenlaista roolipeliä. Siellä on myös keskusteluja, jne.

Englanninkieliset sivut taasen; www.gaiaonline.com, on sellainen ikäänkuin virtuaalimaailma. Siellä luodaan oma hahmo, jolle ostetaan vaatteita ja tavaroita niillä rahoilla, mitä on roolipelaamalla ja chattailemalla ansainnut. Enimmäkseen kuitenkin roolipelisivusto, jossa on ihan normaali foorumi jossa roolipelataan myöskin kaikenlaista.

Jostain syystä en osaa millään pelata mieshahmoilla. Pelaan aina naishahmoilla nykyään... olen kerran, vain kerran, kokeillut pelata mieshahmolla ja siitä tuli niin paavo kuin voi olla. :'D
Roolipelien Maailmankaikkeus - (melko) aktiivinen Roolipelifoorumi.

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Luihuinen
Nettiroolipelit
« Vastaus #19 : Syyskuu 14, 2005, 23:53:36 »
Lainaus
Jostain syystä en osaa millään pelata mieshahmoilla. Pelaan aina naishahmoilla nykyään... olen kerran, vain kerran, kokeillut pelata mieshahmolla ja siitä tuli niin paavo kuin voi olla. :'D


Heh. Mä taas en ole ikinä pelannut muilla kuin mieshahmoilla. Kaikki omat luomanikin on miehiä/poikia.
En ole edes yrittänyt naishahmoilla.
Ei vaan sovi mulle :D
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Sharra

  • That girl.
  • Vuotislainen
    • Redin ja Jazzin uudet seikkailut
Nettiroolipelit
« Vastaus #20 : Syyskuu 16, 2005, 19:57:03 »
Minunkin on pakko myöntää tähän ah-niin-ihanaan harrastukseen hurahtaneeni. Olen jo jonkin aikaa pelannut, vähän eri peleissä aina fiiliksen mukaan. Ensimmäinen pelini oli Taru Sormusten Herrasta, jossa pelasin Frodo Tarhurilla, joka oli silloin noin 9-vuotias pikkupoika. Frodo ei ollut erityisen monipuolinen hahmo, teki enimmäkseen kepposia ihmisille ja oli paikoissa, joissa ei olisi pitänyt olla. Pian kehittelinkin itselleni toisen hahmon, joka oli naistenmies. Olen huono pelaamaan miespuolisilla hahmoilla, paitsi röyhkeillä sellaisilla. Mitä itserakkaampi hahmo, sitä helpompaa sillä on pelata. Pelaan enimmäkseen fantasiaa, koska se on kaikista helpointa. Poikkeuksena Teho-osastoon pohjautuva roolipeli, jossa minut tunnetaan kolmella eri hahmolla.
En tiedä, miksi pelaan. Se kehittää kirjoitustaitoa ja auttaa ajattelemaan eri näkökulmia. Lisäksi se yleensä auttaa mua selviytymään arjesta silloin, kun tulee näitä päiviä, että ei millään jaksa nousta ylös sängystä. Roolipelaaminen auttaa aina. Yleensäkin pelaaminen on hyvä harrastus ja kehittää mielikuvitusta (joka minulla on jo muutenkin kieroutunut).
Lempipelejäni on Kelmien aikaan sijoittuva roolipeli (http://wayout.proboards29.com) jossa tämä neito tunnetaan Lily Evansin nimellä. Ikävä kyllä tuo peli tuntuu olevan nykyään melkoisen kuollut. Toinen ja tämänhetkinen ehdoton ykkössuosikkini on Star Wars roolipeli (http://showmemeaning.kazorum.com), jossa minut löytää Anakinin elämän rakkauden eli Padmén nimellä. Peli on hauskaa ja monipuolista ja peliporukka on ihana (kiitos teille kaikille!!!). Hyvä peli on myöskin Star Wars-pelin englanninkielinen, hieman muunneltu versio by JudasKiss. Siellä pelaan SW:n ihanan siirappiparin toista puoliskoa, eli Anakinia. Muuten ropettaminen on viime aikoina jäänyt vähemmälle - enimmäkseen siksi, että suurin osa hyvistä peleistä tuntuu olevan ikävästi kuolleita :( no, oli miten oli, Kayleigh on puhunut *hymy*

Hellsing

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #21 : Marraskuu 05, 2005, 22:54:12 »
Olen ropettanut jo varmaan vuoden. Sekä mesessä että ihan foorumeilla. kaikista hahmoista kaikkein rakkaimmaksi on tullut Hana, joka on kokenut isnon muutoksen alkuperäisestä Bloomista.

Sitten on pitkä liuta hahmoja joista osa on mesessä, osa foorumeilla. Joitan olen hylännyt enkä totta puhuen niitä enää kaipaakkaan.

Live-roolipeliä, eli larpiakin on tullut harjoitettua. Tosin tähän mennessä vain kerran.....

Coraline Jones

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #22 : Marraskuu 09, 2005, 23:50:38 »
Minäkin pelaan, olen aivan koukussa ropettamiseen ja jos en saa ropettaa ainakin kerran kuukaudessa, rupeasn kärttyisäksi. Todistettu kesäloman aikana... Olen kamalan ujo joten en pelaa nettiroolipelejä kovinkaan usein jos tyyppi, jonka kanssa koulussa pelaan, ei painosta minua.

Yleensä pelaan koulussa tunneilla saman tyypin kanssa kun ei ole järkevämpääkään tekemistä kuten esim. maikan kuuntelu. Olen huomannut että osaan kirjoittaessani kuvailla paremmin sen jälkeen kun kaveri päätti opettaa minut pelaamaan. Yleensä pelaan ainoastaan sen kaverin kanssa koska minusta on paljon kivempaa pelata pienellä porukalla kuin jos pelaajia olisi jokin 10 tyyppiä siinä ympärillä.

Joskus olen pelannut ihan omana itsenäni mutta en suosi sitä enää kovinkaan paljon koska aina kun pelaan itsenäni, käy niin hassusti että luonteeni muuttuu siitä ujosta kamalan äkkipikaiseksi. Yleensä pelaan jossain anime-maassa. Parhaimmat ovat melkein Full Metal Alchemist ja sitten se iänikuinen Naruto...

Kerran minulla oli myös ties kuinka monta eri hahmoa mutta kyllästyttiin kaverin kanssa niihin ja minä pistin valikoimaan vähän uusiksi. Nykyään minä käytän kahta hahmoa (laitan pienen hahmoesittelyn koska jos tätä alkaisin kamalan paljon selittämään, tästä viestist tulisi inhottavan pitkä eikä kukaan jaksaisi lukea):

Coraline Jones, joka myös toimii nimimerkkini (kas, kun en ite huomannut...) koska olen vain niin kiintynyt häneen ja hän vain on niin erilainen kuin minä. Hän on äkkipikainen, sanoo mitä huvittaa ja toimii ennen kuin miettii. Menettänyt vanhempansa pienenä eikä muista heistä kovinkaan paljoa. Asunut Konoha-nimisessä kaupungissa vanhempiensa kuoltua ja saa tietää vasta myöhään olevansa Fréllos-nimisen kylän hallitsija. Vihaa veljeään, joka petti hänet. Kasvanut aikuiseksi ystävänsä, Mejin, vanhempien huomassa.

Ja sitten James. Hänestä ei ole paljonkaan kerrottua. Erittäin suuri suinen hänkin ja sanoo kaiken mitä sylki suuhun tuo vaikka olisikin kuoleman vaarassa. Gary ja Anna ovat hänen ainoat mutta myös parhaat ystävänsä. James välittää vain itsestään vaikka pitääkin ystäviensä puolta mutta pienen loukkauksen takia hän olisi valmis menemään pimeälle puolelle. Ei arvosta isäänsä ollenkaan ja vain äitinsä vuoksi hän suostuu yrittämään.

No niin, siinä ne ennen kuin alan toistamaan itseäni oikein kunnolla. Ja sitten vielä miksi minä ropetan... No, siinä voin kerrankin olla muuta kuin se oma ujo itseni.  :)

Poissa Hopeanuoli

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Nettiroolipelit
« Vastaus #23 : Marraskuu 10, 2005, 21:05:47 »
Minä oon rekisteröitynyt noin kolmeen roolipeli foorumiin, joista yhdessä käyn vakituisesti. Toisessa kahdessa ropessa en käy ollenkaan oikeastaan. Mua on jo hieman sapettanut se että edes liityin niihin. Molemmat ovat paikkoja joissa käy aikas vähän väkeä eikä siellä oikein ole mitään meininkiä.

Vakkari paikka on kuitenkin Klise ropepeli. Käyn joka päivä siellä ja mulla on 7 hahmoa pelitettvänä siellä eikä sekään kyll riitä mulle... Mun hahmoni ovat siellä: Silferwolf, Max, Maria, Atlas, Skeleton, Rastan ja Ramses. Joo, paljon, mutta vain siksi koska pelaaminen siellä on niin kivaa, mutta hahmot ovat peleissä jotka jumittaa paljon. EI kivaa...

No, aikomuksena olis liittyy muihinkin roolipeleihin. Lähinnä HP:hen liittyviin. Mutta paikka pitäisi olla 'suosittu' ettei tarvitsisi odottaa päiviä jotta peli jatkuisi.
"Are we there yet?"
"No"

Fizzy

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #24 : Marraskuu 11, 2005, 17:57:55 »
Kaikki tietävät, miltä tuntuu kun maistaa jotain hyvää ja siihen jää koukkuun? ^___^
Eli löysin ropetuksen ihanuudet vasta muutama viikko sitten. Pelaan tällä hetkellä yhdessä ropessa, yhdella hahmolla. Kyseiseiseen ropeen löysin yhden (fanittamani) vuotislaisen allekirjoituksen kautta. Kyllä. *nyökyttelee*

Ropen nimi on Kelmit, kaikki voivat arvata että se on Potteraiheinen. Tällä hetkellä käydään läpi Kelmien 6. kouluvuotta. n___n Aivan ihana peli. Käyttäjiä ei ehkä oel ylimaallisen paljon, mutta paikassa on silti huomattavasti elämää.
Hahmoni on kaikkien rakastaman Siriuksen mukava luihuispikkuveli Regulus Musta. ^^ Rege on kylläkin tässä pelissä vasta 14, mutta kyllä se siitä kasvaa. ;) Ihmettelen itsekin miten päädyin Regen nahkoihin. Minä kun en ole ilkeää-luihuis-tyyppiä sitten lainkaan. En kyllä voi kuvitella itseäni pelaamassa jotain muuta hahmoa (ainakaan juuri nyt).

Poissa Samia

  • kettu
  • Reservi
  • *
  • Tupa: Luihuinen
Nettiroolipelit
« Vastaus #25 : Huhtikuu 04, 2006, 16:52:28 »
Kyllähän minäkin olen ropettamiseen hurahtanut. Aloitin viime syksynä jo mainitussa Kelmit-pelissä hahmolla nimeltä Sam Isaac. Sittemmin tuo rakas sivupersoona on siirtynyt elämään myös ficissä. Sam on äkkipikainen, itsepäinen ja sisukas naispuolinen hahmo, ja juuri sellaisen kanssa tunnen oloni kaikkein kotoisammaksi ja niitä olen pelannut eniten. Itse pelaan siksi, että se on äärettömän kivaa ja olen huomannut, että se myös kehittää kirjoitustaitoa sekä auttaa sisäistämään hahmoja.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 04, 2007, 19:13:27 kirjoittanut Samia »
"Always be specific when you lie." (rule #7)

Poissa Lilyca

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Nettiroolipelit
« Vastaus #26 : Huhtikuu 07, 2006, 15:52:38 »
Olen harrastanut roolipelausta vasta vähän aikaa, eikä se edes enää tunnu niin upealta kuin aluksi. Käyn nykyään pelaamassa hahmollani harvemmin ja hervemmin, mutta välillä on pakko käydä jotain tekemässä, että muut ei kokonaan minua unohtaisi.

Pelaan Pahkaropetuksessa, tytöllä, nimeltä Melanie. Tyttö on hyvin paljon samanlainen kuin minäkin, ja hän kuuluu Luihuisiin, jonne epäilemättä itsekin kuuluisin.
Niin, en osaa oikeen enempää kertoa, mutta toisinaan kuitenkin pelaan...
Järki on nimittäin siinä, ettei ole mitään järkeä siinä, että tulee hulluksi, kun yrittää olla tulematta hulluksi. Sitä voi yhtä hyvin antaa periksi ja säästää järkeään.

Miss Perfect

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #27 : Toukokuu 02, 2006, 16:19:25 »
Me pelataan paraikaa miun foorumissa Lumipallossa sellaista roolipeliä, mikä sijoittuu vampyyreihin. Se on aikas suosittu, meitä on yhdeksän vai yksitoista pelaamassa sitä. Peli saa alkunsa Houkutus kirjasta. Pelaamme mesessä, joten se on tosi kivaa.

Sulkukeskusteluja on kiva käydä, joista kuuluisin taitaa olla se, kun selitettiin Pikkupirulle, mikä on uke :D:D Nykyään Lumiksessa ei muusta puhutakkaan, kuin ropesta. Kaikki on piirrellyt hahmoja ja ihkuttavat niitä sun muuta... =)=)

Itse pelaan Sunshine nimisellä tyypillä... se on hauskaa...

Liljaristi

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #28 : Toukokuu 03, 2006, 13:56:51 »
Jep, kyllähän minäkin pelaan nettiroolipelejä.

Ensiksi olin Aewal-nimisellä suurhaltialla Enelya-nimisessä fantasiaroolipelissä. Silloin olin aika kurja ropettaja, kieltämättä. ^^'
Sitten aloitin käymään Meln-nimisessä paikassa. Pelasin siellä chatissa Elenah-nimisellä puolhaltia (se oli kamalan töykeä ja sulkeutunut persoona) ja Acarié-nimisellä moltharilla.
Nyt myöhemmin olen pelaillut Kuudes vuosi-nimisessä roolipelissä kolmella hahmolla, Kelmit-ropessa yhdellä (lopetin kylläkin sen, kelmit ei taida olla oikein minun juttuni) sekä MeNoidat-foorumissa Carcass City-roolipeliä.

Juu, vuoden verran olen nyt pelaillut. Tekisi mieli taas aloittaa joku fantasiaroolipeli, mutta ei oikein tunnu hyvää pelifoorumia löytyvän.

Ja vielä; minä en osaa pelata mieshahmoilla. Kaikki hahmoni ovat olleet naisia. En vain osaa pelata miehillä. :D Ja kaikissa Harry Potter-roolipeleissä minun on aina pakko tehdä omat hahmot. En ole tainnut kertaakaan pelata millään kirjan hahmoilla HP-peleissä. ^^'

Poissa Windy

  • Kylän salamurhaaja
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
    • Kylä
Nettiroolipelit
« Vastaus #29 : Kesäkuu 15, 2006, 19:19:10 »
En ymmärrä, miten en ole aiemmin tähän topiciin kirjoittanut. Olin aivan varma, että olen. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Onhan tätä tullut itsekin harrastettua. Nyt taitaa jo aloittamisen neljäs vuosipäivä lähestyä, ellei ole jo mennyt ohi.

Se alkoi 2002. Kesällä olin osallistunut ensimmäisiin larppeihini ja innostunut kovasti toisen hahmon elämään syventymisestä. Syksyllä larppikausi hiljeni ja Windy-parka alkoi kärsiä aloitusinnostuksensa kourissa larpkuumeesta. Meirami ja tämän hp-roolipeli saapui pelastamaan. Se auttoi puutosoireisiin. Innostuin kovasti pelaamisesta eikä aina tarvinnut itsekään pelata, kun saattoi innolla lukea muiden pelien etenemisiä. Myöhemmin peli siirtyi Ircciin ja eli siellä piiiitkään ja aktiivisena. Siitä pelistä on lukemattomia hyviä muistoja ja sen kautta tutustuttu moniin ihaniin ihmisiin. Minulla on yhä paha mieli siitä, että se peliporukka hajosi omille teilleen. Käsittääkseni useimmat harrastavat vielä ropea jossain päin maailmaa, mutta harvoin enää osutaan yhteen pelaamaan. (Tuo allekirjoituksessa oleva hproolipeli on yksi yritys saada taas vanhan hprp:n kaltainen, aktiivinen ja tiivis peliporukka kasaan, mutta se ei oikein ole ottanut tuulta siipiensä alle. Ja joudun myöntämään itsekin olleeni sen kanssa epäaktiivinen, vaikka toinen pelinjohtajista olenkin.)

hprp:n vähittäisen kuoleman aikoihin joskus 2003-2004 löysin foorumiroolipelit ja niitä olen pelannut siitä lähtien. Joskus on kunnon innostuskausia ja välillä niitä hiljaisempia, mutta melkein aina minut saa kyllä suostuteltua pelaamaan, jos seuraa haluaa eli niin hiljaiseksi en yleensä ole mennyt. Nämä foorumipelit on olleet tietyssä suhteessa kivempia kuin reaaliaikainen pelaaminen, mutta toisaalta taas foorumeilla on todella ikävä taipumus kuolla puolen vuoden sisällä perustamisesta. Ja sitten jossain vaiheessa aloitetaan samanlainen tai jollain pienillä muutoksilla maustettu peli. Ja taas pitää hahmoille löytää kaverit, vihamiehet ja muut. Se on joskus ärsyttävää, kun on pelannut monia pelejä, saattanut hahmonsa tosi kiinnostavaan tilanteeseen ja sitten yks kaks peli kuolla kupsahtaa. Mutta minkäs sille mahtaa. Yksin on hankala pelata kuolemaa tekevissä peleissä.

Kuten larppienkin suhteen, myös nettiroolipeleissä olen hyvin painottunut Pottermaailman pelaamiseen. Jotain muitakin on tullut pelattua, mutta todella vähän. Tällä hetkellä pelaan/roikun seuraamassa muiden pelejä foorumeista lähinnä Leap of Faithissa (aikakausien sekoittumispelissä), I solemly Swearissa (kelmiropessa). Lisäksi parin vuoden takainen, ensimmäinen itse perustamani roolipeli Crossover herätettiin henkiin tänään. (Eli uusia, aktiivisia pelaajia kaivataan.)
Sitten tietysti pitää mainita tässä yhteydessä myös Kylä, vaikka se ei varsinainen nettiroolipeli olekaan. Monet varmaan on huomanneet Kisoissa ja kujeissa pelatut ihmissusi- ja kuolonsyöjäpelit? Täällä pelataan niiden kaltaisia juonittelupelejä (tosin aika tavalla pidemmillä viesteillä, kuin Vuotiksessa).

Hahmoja minulla on ollut jonkin verran (Ehkä n.30), mutta yleensä ne ovat Hp-kirjahahmoja ja itse keksittyjä on ehkä 10. Ja niistä itse keksityistäkin vain pari on tosiaan omaa mielikuvituksen tuotetta, joilla ei ole minkäänlaista esikuvaa missään. En ole koskaan ymmärtänyt, miten jotkut jaksavat/osaavat kehittää uusia hahmoja joka viikko. Minä pidän ennemmin siitä, että saa keskittyä muutaman hahmon kehittämiseen ja opetella tuntemaan ne kunnolla.
Hp-roolipeliä Ircissä!// "Mikään ei kirvoita niin hyvää kirkaisua kuin pöydän poikki tanssiva Sardiini!" //Suomalainen Pratchett-foorumi//Juonittelupelejä

fauni

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #30 : Kesäkuu 17, 2006, 19:08:51 »
Pakkaskukka roolipeli? Vauu, en tosin liity kun luin ficin niin kauan aikaa sitten etten tapahtumia kunnolla muista.

Joo, mutta.. Minä aloin ropettaa 3-4 vuotta sitten enemmän ja vähemmän aktiivisesti. Välillä ropetus keskittyi lähinnä kaveitten kanssa pelaamiseen, mutta nykyään pyörin muuallakin kuin kavereitten kanssa pelaamassa (esim. Twisted Timessa). Pelaan foorumeilla ja olen huomannut tulleeni hieman riippuvaiseksi niistä joo (ja kaverini voisi kertoa ettei se ole vain hieman). Roolipeleistähän on hyvin helppo pitää, koska jokainen tekee hahmostaan sellaisen kuin haluaa, ainakin jos se on täysin itse keksitty. Itse olen pelannut erilaisissa High Schooleissa, Harry Potterissa, joskus TSH:ssa, Pirates of the Caribbean ropessa ja joissakin fantasia peleissä. Ai niin, ja koira/susi ropeissa myös. Viihdyn nykyään HP:ssa.

Täällä kun puhuttiin kopioimisesta.. Esimerkkinä nämä Kelmi ropet ja muut HP ropet, niitähän on monta, eivätkä tekijät varmasti ole tehneet niitä pelkästä kopioimisen halusta. Toisaalta HP ropeja on aika paljon ja pelaajat ovat jakaantuneet roolipelejen suhteen niin, ettei (ainakaan minun silmiini ole sattunut) yhdessä ropessa ole kovin montaa kymmentä varattu hahmoa tai itse pelaajia. (Tehdäänkös yhdessä aktiivinen HP rope? :D)
Njääh, en minä laittaisi kahta samanaiheista roolipeliä toistensa kopioinniksi, varsinkaan jos ne ovat tavallisia HP roolipelejä. Ja tuossakin JudasKissin tapauksessa mielestäni alkuperäisen suom. version tekijä ei voi valittaa sinulle, koska on itsekin kopioinut pelin idean engl. kielisestä pelistä.

Minulle itselleni roolipelaus tarkoittaa välillä sitä, että pääsen eroon omista ongelmistani. Syvennyn hahmoon, jolloin ei tarvitse välittää onko kolmen viikon päässä tulossa kasa kokeita tai onko mummoni hyvin sairas. 'Relaamista' siis.
Netin ja foorumien välityksellä riitely on varmaankin aika tavallista. Kirjoittaja ei aina osaa ilmaista asiaansa niin, etteikö joku lukijoista pystyisi päässään keksimään kirjoituksesta ainakin yhden loukkauksen etc. Tiedän yhden - ei ropetus - foorumin jolla tätä käy melkein koko ajan. Itse en muista koskaan joutuneeni riitaan kenenkään kanssa foorumeilla, koska siitä seuraa vain sen foorumin välttely ja paha tai vaivaantunut olo siellä käydessä.

Siinäpä se oli tällä kertaa :)

Poissa Leamire

  • Vampyyri
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • The sharpest lives are the deadliest to lead
Nettiroolipelit
« Vastaus #31 : Kesäkuu 21, 2006, 12:19:44 »
Lainaus käyttäjältä: "Envu"

Pelaamme enimmäkseen kanavoimaan kykeneviä ihmisiä Valkoisessa ja Mustassa tornissa. Myös Tar Valon on mukana pelissä, joten tavallista elämääkin on tarjolla - siinä suhteessa, miten tavallista elämä voi olla Aes Sedain kyljessä asuttaessa.

Jotta voisit liittyä, yksikin luettu kirja riittää ( Vaarojen taival, etsikää toki kirjastosta käsiinne ). Pyrin kyllä tekemään sivustosta sellaisen, että periaatteessa kirjoja lukemattomallakin olisi mahdollisuus liittyä mukaan.

Tänne siis!

Niin, minä taas... mukanani liuta kysymyksiä.

1. Kenelle pitää ennen/yhteydessä/jälkeen rekisteröitymisen lähettää hahmoseloste (vai miksi sitä nyt nimitetäänkään) tai -pyyntö?
2. Minkälaisia pelit ovat? (onko niissä mitään juonta, jota pyritään suurinpiirtein noudattamaan, vai tuleeko kaksi hahmoa yhteen ja sanoo "hei", ja pälättää kaikkea turhaa ilman että kunnollista tarinaa syntyy? Tiedän, karkea esimerkki...)

Ja kolmannen kysymyksen unohdin...

Mutta, muuten nettiroolipeleistä:
Itse olen pelannut vuoden, ja täytyy myöntää että siitä voi kehittyä riippuvuus, jos oikea peli osuu kohdalle. Roolipelit, joissa itse olen ollut, ovat kaikki olleet, muistaakseni, äh...miksi niitä nyt sanotaan... no, sanotaan vaikka että "tarinamuotoisia". (=kirjoitetaan kuin tarinaa, ja tämän tyyppisissä peleissä on yleensä hyvä perusjuoni, jota seurataan, mutta johon pelaajat saavat kehitellä sivujuonia)
Itse pidän kirjoittamisesta, joten tällainen pelityyppi sopii minulle. Pelaaja kirjoittaa yleensä pitkän ja tarkan vuoron, ja pelaamisesta tulee näin paljon mielekkäämpää.

Harry Potter-peleissä en ole viihtynyt, jostakin syystä.
Minkälaisia kokemuksia teillä on esim. Harry Potter-peleistä?

Latu

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #32 : Heinäkuu 04, 2006, 10:16:56 »
latu pelaa... hmmhmm, Raptor- netissä, Kahden Maassa ja Gryphon's Tearissa eli tutummin GTssä.

Olen pelannut vuoden -05 heinäkuusta, eli kohta vuoden. EnsiRoPeni oli Raptor- netu, ja ensimmäinen hahmoni siellä oli Fariliq, joka on edelleen elossa. Töyhtikselle olen teettänyt vaikka mitä, epäonnistuneen perheenrakennuksen, arpia, jälkiä, traumoja jne...
Lisäksi Raptor- netissä pelaan myös Sapelihampaiden johtajalla, Anubiksella. Yksi kolmesta johtajista, jolla en ole vielä paljon pelannut. ja vielä Queimar, baryonyxsini.

GT ja Kahden Maa ovat sitten omia RoPejani. Kahden Maa on kaniroolipeli, ja siellä hahmoinani toimivat Tammijuuri ja merilokki Kear.

Gryphon's tear on jo vähän menestyneempi, ja siellä minulla on niin paljon hahmoja [hahmorajaa ei ole] etten jaksa kaikkia linkittää. Voit käydä näitä hahmoja katsomassa tästä linkistä. Suosikkihahmoni GTssä on joko Sirius, Lily tai Raziel. No, ehkä raziel on se "numero yksi".

Taisin vain listata hahmojani. No kuitenkin tiivistelmänä olen ahkera Ropettaja, minulta liikenee niin paljon pelaamiseen kuin tahdon, ellei ole koulua tai tallille pidä mennä. Nykyisin kaikki hahmoni on pelissä, ja jos meitin kanssa aikoo pelata niin kannattaa ronskisti vain nykiä hihasta. ^____^

// Gryphon's Tear on mytologia RoPe.

Poissa Lasienkeli

  • Vuotislainen
Nettiroolipelit
« Vastaus #33 : Elokuu 04, 2006, 01:53:31 »
Viimeinkin löysin omanlaiseni aiheen täältä.^^
Nettiroolipeleistä on kokemusta n. 3-4 vuoden ajalta ja myönnän jääneeni koukkuun. Olen kokeillut sekä fantasiaa että nykyaikaa kuin myös scifiä ja eläinaiheita, mutta fantasian koen tällä hetkellä eniten omakseni.
Pelaamisesta on ollut hyötyä kirjoitustaitoa ajatellen, mutta siihen se sitten kai jääkin.
Hahmovalikoimani on todella monipuolinen, mutta usein suosin jokseenkin angstin puolelle kallistuvia hahmoja. Tässä kuitenkin pelinäytteet pitkäaikaisimmista hahmoistani:

Roy Arthedain: Punahuppuinen hahmo heilautti itsensä ketterästi puun oksalle. Hupun suojista näkyi ainoastaan kasvojen alaosa ja ilkikuriseen virneeseen kääntyneet suupielet. Hahmo heilautti kärsimättömästi hupun päästään ja katseli ylpeänä ryöstösaalistaan; kolme pussia kiliseviä kultarahoja. Mies, tai enemmänkin poika, naurahti voitonriemuisesti. Punaviitaksi ne häntä nimittivät ja etunimenkin tiesivät, mutta nuoren varkaan oikea sukunimi oli yhä vain hänen itsensä tiedossa. Roy tuhahti ja nojautui puun runkoon.
Poika oli tuskin edes täysi-ikäinen ja silti kantoi mukanaan miekkaa, varastettua sellaista vieläpä. Vaikka sitä tunnustusta ei Roysta helposti saisi irti. Kaunispiirteiset, päivettyneet kasvot pojalla oli. Ja korvista saattoi päätellä, ettei tuo ihminen ollut, ainakaan kokonaan. Silti kärjet eivät olleet aivan yhtä terävät kuin täysiverisillä haltioilla. Kokonaisuuden kruunasivat syvän vihreät silmät, tummat kuin metsän varjot, ja niitä kehystävät lyhyiksi leikatut, mutta kuitenkin osittain silmille laskeutuvat mustanruskeat hiussuortuvat.
Roy katseli hetken käsiään. Ne eivät olleet työmiehen kädet, eivät tosiaan. Iho oli sileää. Soittajan kädet ne olivat -tai ehkä varkaan. Mutta eivät ainakaan työmiehen.

Ralel Fy'Nuame: Haltiamies seisoi kujalla sapeli kädessään muistuttaen saaliseläintä. Hemmetti. Se typerä varas. Ralel olisi ollut mielestään täysin valmis tappamaan toisen tästä hyvästä.
Aika kului madellen. Eikö se pirun typerys tiennyt, että Ralel oli astellut suoraan keskelle kaupunkia tarjoten itsensä kaartille hopealautasella? Eikä tuo edes täyttänyt omaa osaansa sopimuksesta! Ralel kiroili hiljaa ääneen seinään nojaten ja rystysiään naksautellen. Hän oli jo heittänyt kaiken varovaisuuden pois työnnettyään sapelin takaisin vyölleen. Sarkastinen hymynpoikanen käväisi miehen suupielessä tuoden esiin pienen hymykuopan. Hän luultavasti kuolisi tänä yönä joka tapauksessa.
Suklaanruskeat silmät tuijottivat nyt ilmeettöminä johonkin ja Ralel puri hampaansa yhteen iskiessään nyrkkinsä voimakkaasti seinään. Hetken haltia ehti tarkastella veren tahrimaa kättään ennen kuin kuuli askelia.
Salamannopeasti sapeli kiskaistiin vyöltä vaikka tulija olikin juuri Ralelin toivoma henkilö. Sapelin terä nostettiin paikalle saapuneen miehen kurkulle.
"Älä.. enää.. koskaan.. anna.. minun.. odottaa", Ralel vaati yhteenpuristettujen hampaidensa välistä silmät uhkaavasti kavenneina.
Kukapa olisi arvannut, että nuo kaksi miestä olivat veljeksiä?
I dare you to tell me to walk trough fire.
Wear my soul and call me a liar.

Carneval

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #34 : Elokuu 06, 2006, 01:25:18 »
Dixikin (nettinimeni) harrastaa roolipelausta!

Jep, eli olen jo reilut viisi vuotta harrastanut rakkainta harrastustani, roolipelausta. Aika alhaalta minäkin silloin aloitin, mutta nousin huimaa vauhtia ystäväni Isiksen siivellä.
Ensimmäinen kunnon roolipelipaikkani oli Ninja Dog Webs, jossa pelattiin siis Hopeanuoleen perustuvilla Iga- ja Kogakoirilla, näiden omilla mailla.
Ensimmäinen oma tekemä hahmoni, Yotosashi, oli jättiläiskokoinen, mutta hyväsydäminen ruskea Tanskandoggi uros. Isis pelitti sekarotuista Hunteria silloin ja Hunterista ja Tosasta (kuten kultiani kutsun <3) tuli heti "ystävykset", kun Hunter alkoi kerätä laumaa Kogien tappamiseen.
KOKO roolipelin juonta en ala tässä selittää. Selitän lyhyesti, että Hunter kuoli kun valtava demoni Mosei, purkautui sen sisältä ja syntyi suuri taistelu, jonka koirat lopulta voittivat.
Hunter ei kuollut kunnolla, vaan siitä tuli yliluonnollinen eräänlainen varjohahmo, joka eli vuorellaan voimatta poistua sieltä. Kun koirat olivat kukistaneet Mosein, Hunter vangitsi myös demonin ja tämän hirvittävät tälle vuorelle, jotta maailma olisi turvassa.
San Hitomure, Hunterin lauma sai kolme uutta johtajaa, joista yksi oli minun ensihahmoni Yotosashi (muiden johtajien nimiä en muista). Tämä peliprosessi kesti kylläkin varmaan kaksi vuotta pelata, joten kokemusta kertyi kyllä hyvin ennenkuin Yotosashi valittiin San Hitomuren johtajaksi.

(btw. Isiksen sivut (LOISTAVA PIIRTÄJÄ): http://isis.theoclub.net
Isiksellä on loistava huumorintaju, joten sivuilta kannattaa tarkistaa sarjakuvista Bumblet (Isiksen itseluomat hahmot), sekä Hopeanuoli-parodia, jota lukiessa meinaa kyllä revetä (varsinkin jos on nähnyt Hopeanuolet ja tietää mitä oikeasti tapahtuu).. ^^)

Mutta kun Äffä-Ôkami päätti lopettaa Ninja Dog Webin, olen kierrellyt netissä roolipelistä roolipeliin etsien itselleni edelleen sitä oikeaa.
Nykyään pelailen Antanyassa, Lion's Landissa, World of Sorrow'ssa ja Karae Densetsu RPG'ssä. ^^

Poissa härklöntti

  • Vuotislainen
Nettiroolipelit
« Vastaus #35 : Elokuu 06, 2006, 13:40:24 »
Itse olin joskus aikeilla aloittaa oman Star Wars - aiheisen roolipelisivuston, mutta jätin homman sikseen lähinnä siksi, että foorumeita ja sivustoja on jo tarpeeksi, eikä porukka sitä muutenkaan löytäisi. Nyt haluaisin päästä kokeilemaan jotakin valmista, jo olemassa olevaa ropetussaittia, mutta projekteista tuntuu olevan vähän liikaakin tarjontaa. Kelmit, Potter, Tylypahka, Kelmit ja niin päin pois. Ja sitten jokunen Star Wars - rope ja sekalaista sälää. Voisiko joku suositella aloittelijalle hyviä ropesaitteja? Kirjoitustaito on hallussa, isoin ongelma on piireihin pääseminen. Aiheena ehkä joku muu kuin Potter, ellei superhyviä sivustoja löydy. Fantasia ja scifi uppoavat molemmat.

Ehdotuksia?
╓────────────╖
Koe lucidװװUnipäiväkirjani
╚════════════╝

MiniSika

  • Ankeuttaja
Re: Nettiroolipelit
« Vastaus #36 : Syyskuu 12, 2006, 17:12:11 »
Ropeltaminen on kivaa :D Löysin tosin sen itse vasta melko vähän aikaa sitten enkä ensin jaksanut oikein innostua vaan lopetin ensimmäisessä foorumissa jo muutaman viikon jälkeen, mutta nyt olen taas innostunut siitä kun yksi tutuimmista nettikavereistani perusti jokin aika sitten uuden roolipelin (http://www.freewebs.com/hirttosilmukka_rpg) ja pyysi minua siihen liittymään ^^ Hirttosilmukka on siis pokémon-roolipeli, jonka idea on se, että Hirttosilmukan saarella (nimi tulee sen muodosta) on ollut light-ja dark-pokemonien alue, ja niiden välillä on ollut muuri, mutta nyt se on sortunut ja darkit ovat alkaneet siirtyä toisellekin puolelle. Älkää katsoko kieroon vain koska se on pokémon-rope, siellä on oikeasti kivaa 8D Itse liikun siellä nimellä Martsa ja hahmonani on Mimi - niminen skitty. Tällä hetkellä en ole kuin tuossa kyseissä ropessa mutta aion kyllä katsella ympärilleni sillä silmällä jos löytyisi jokin kiinnostava.

Ropellan koska se on hauskaa :D Olen aina rakastanut lukea ja kirjoittaa ja roolipelit yhdistävät ne molemmat. Ja se vain on jotenkin niin kivaa, kun saa luoda ihan oman hahmon ja päättää mitä se sanoo ja tekee, ei sitä osaa kunnolla selittää.

valvatti

  • Ankeuttaja
Nettiroolipelit
« Vastaus #37 : Marraskuu 10, 2006, 20:19:45 »
Nuih! Roolipelaus. Ah. Rakas harrastukseni, jo neljä vuotta ollut :D

Mistä alkoittaisin. Aloitin pelaamisen Tiikerikoirassa. Kuolleessa Tiikerikoirassa. Hahmoni oli kohkaava Chani pentu. Sieltä siirryin Melodyyn, hahmona Fumi, ujo neitonen, jonka äiti oli katunainen, ja joka hyljättiin ja jonka ihana supermies Taro pelasti :D Sitten... Reviiri 2, Cave Canem, Collin's High School jne. Pelasin parhaimmillani seittemässä pelissä yhtäaikaa. Olen pyöritellyt kaverini kanssa kolmea ropea, mikään niistä ei kyllä ole yltänyt suureen suosioon :'D Nimet olivat: Neca Le Saer, Morphs ja Milky Way.

Tällähetkellä pelailen Evil's Playgroundissa (Hylätyllä leikkikentällä jylläävät jengien väliset tappelut, mutta kaiken yläpuolella on kuitenkin Tekoäly...) ja Blackmore Schoolissa (Erityiskoulu ongelmallisille 14-19 vuotiaille nuorille), molemmilla lukukausilla. (1, 2)

Leikkikentällä hahmoni on liukasliikkeinen Jaquin, Lust parhaasta päästä. Feminiininen miehenalku, vihkeästi silmiään räpsyttelevä synti. Ja myös vähän höpsähtänyt nuorukainen. En ole vielä kovinkaan montaa peliä päässyt pelaamaan, mutta hyvältä hahmolta vaikuttaa. Muotoutuu vielä, ei tule yhtä kiero kuin alunperin suunittelin.

Blackmoressa taas hahmojani ovat (luomisjärjestyksessä) Hal Jensen, Jonas Logan ja Drucilla Cage.

Hal on pessimistinen, kyyninen ja itsesääliin helposti vaipuva sairaalloisen laiha ja epätoivoisessa rakkaudessa kärsivä nuorimies. Rakastan tätä hahmoa. Niin herkkä, ja niin monisävyinen. Loin tämän kesän alussa, enkä ole kyllästynyt hetkeksikään. Tällä on pelattu tosi mielenkiintoisia pelejä...

Jonas on uudempi, angstinen miehenalku, joka salailee että on oikeasti kuoleman sairas. Poika on saanut HIVin sedältään, joka hyväksykäytti poikaa tämän menneisyydessä. Hauskinta tässä on se että poika pelkää kuolemaa, ja kärsii siksi univaikeuksista.

Drucilla on ylivilkas neitokainen, joka päätyy kouluun pahentuneen ADHDn takia. Tämä on niin uusi hahmo etten osaa sanoa vielä oikein mitään... Tytöillä on vaikea pelata.

Roolipelaaminen on minulle vapauttavaa, saan sulautua hahmoihini ja kärsiä heidän ongelmistaan. Jos vastapelaaja osaa hommansa, on peli parhaimmillaan jotakin sellaista, että ei voi sanoin kuvailla. Jännittää, kämmenet hikoaa ja naurattaa.

Poissa Lilo

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Lilo roolipelaa, whee!
« Vastaus #38 : Tammikuu 28, 2007, 21:17:03 »
Minä pelaan, minä pelaan! Aloitin Sistersclubin foorumilla, sellaista tyyliin yhden lauseen peliä, tähtiä käyttäen. Siitä sitten virtuaalitylypahkojen foorumeille pelailemaan, ja ensimmäinen varsinainen roolipelipaikkani oli Music Rules My World. (Hahmoina tavalliset ihmiset, jotka perustivat bändejä ja yrittivät olla julkkiksia.) Sen jälkeen tuli tauko, mutta sitten löysin FinHogwartsin, ja innostuin taas. Siellä minulla on hahmona kotitonttu, koska ajattelin, etten pystyisi olemaan niin aktiivinen, kuin oppilailta vaaditaan. Ehkä pystyisinkin, mutta silti pysyn vain kotitonttuna, vaikka ihmisellä olisi kenties helpompi pelata.
Vähän aikaa sitten kirjoitin yhden kivan hahmon erääseen tiettyyn roolipeliin, mutta se olikin aivan epäaktiivinen, joten alkoin metsästämään uutta. Löysin St. Ravenin, ja tällä hetkellä vielä muoksin hahmoa sinne sopivaksi.

Itse tykkään pelata pääosin normaaleilla ihmisillä tai velhoilla, (tai vaikka kotitontulla 8D) jotenkin tuntuu että esimerkiksi eläimillä on jotenkin kummallista pelata. Hahmoni ovat yleensä ihan ujoja ja hiljaisia ja sellaisia hankalasti pelattavia, ja luonne yleensä muuttuukin, mitä enemmän pelaa. Se on hiukan hankalaa, kun on sellainen erittäin epäsosiaalinen hahmo, ja pitäisi sitten tutustuttaa sitä joihinkin. Sitä rupeaa pelaamaan ihan vääränlaista. :D

Roolaaminen on kivaa ajanvietettä, vaikkakin välillä tulee paineet viestin pituudesta, koska joskus ei vain tule sitä tekstiä. Ei siitä kai mitään haittaa ole, mutta hyötyjä on joitakin. En vain osaa sanoa niitä. 8D

Poissa Asoalian

  • : W
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Re: Nettiroolipelit
« Vastaus #39 : Tammikuu 28, 2007, 22:09:07 »
Juu, minäkin pelaan. Foorumiropeja, tarinaropeja elisiis niitä missä kirjoitetaan ihan kunnon pätkiä, sellaisista roolipeleistä, joissa tekemiset laitetaan tähtien väliin ja muutenkin viestit ovat lyhyitä, en ole ikinä erityisemmin tykännyt (paitsi että OFF-pelitys tuolla tyylillä silloin tällöin on kyllä hauskaa :>) vaikka sitä joskus onkin tullut kokeiltua joskus muinoin eri virtuaalitylypahkojen ja vastaavien chateissa. Eli siis tavallaan tuon pelaamisen aloitin jo joskus 8- tai 9-vuotiaana, sen jälkeen pidin jonkun aikaa taukoa ja sitten aloitin uudestaan, tällä kertaa foorumiroolipeleissä. En oikeastaan enää edes muista miten, mutta jotenkin eksyin erääseen kelmiropeen jota selailin jonkun aikaa ja mietin että "omg, täähän vaikuttaa hauskalta" ja sitten vaan liityin sinne ja nyt olen sitten about 1,5 vuotta ropettamista harrastanut. Enimmillään olen ollut muistaakseni neljässä ropessa yhtäaikaa, mutta päätin sitten että en jaksa olla aktiivinen niin monessa paikkaa ja karsi niistä kaksi pois. Kelmiropeja ovat ne molemmat joissa tällä hetkellä pelaan ^^ Ja kummassakin omien hahmojen lisäksi pelaan Regulus Mustalla (fiksaatio siihen hahmoon? juu ei, en ainakaan tunnusta *köh*). Juups.
Eläimillä tai vastaavilla pelaamisesta en ole ikinä tykännyt, se vain on jotenkin kummallista. Tavallisilla ihmisilläkään pelattavista peleistä en tykkää suuremmin. Oikeastaan tykkään vain Harry Potter-ropeista :>

Juu, tottahan sitä välillä rupeaa jumittamaan ajatukset, viesteistä tulee tasottomia ja lyhyitä. Mutta silloin, kun sattuu sille päälle että on paljon pelaamisintoa ja on vielä joku hyvä peli jonkun aktiivisen tyypin kanssa meneillään, ei ropettamista parempaa ajanvietettä ole :> (Tai no on, mutta silti.)
"You think that's hard? Try auditioning for Baywatch
and being told they're going in another direction."

Zipper

  • Ankeuttaja
Vs: Nettiroolipelit
« Vastaus #40 : Huhtikuu 27, 2007, 14:18:43 »
Itse olen vasta aivan aloittelija näiden ropejen suhteen..*punastuu* Olen pelannut pari kuukautta.
Koiraroolipelejä olen siis tässä pelaillut, mielestäni se on hauskempaa, kuin ihmisillä, ym. Tosin en ole löytänyt hyvää ihmisillä pelattavaa, mutta-

Öm. Forgotten Peace
Tuo on siis se missä pelaan. Idea on sitten sellainen, että kolme koiralaumaa on jäänyt saarroksiin karhulauman, ihmiskylän, vuorten ja meren väliin saarelle nimeltä Yamakaze. Nämä koiralaumat ovat riidoissa alueiden valtausten johdosta, ne nimittäin tarvitsevat itselleen lisää riistaaluetta, että ne pystyvät jotenkin elämään saarella, karhut ovat aggressiivisia ja hyökkäilevät koirien kimppuun, ja ihmiset haluavat tappaa koiria sekä karhuja, koska ne tappavat heitä.
Vaikea selittää..nojaa, sekasorto on siis valmis;D

Tykkään pelailla ns. 'psykopaattisilla' ja murhanhimoisilla hahmoilla (huom: koirilla), koska tykkkään kirjoittaa taisteluista. Myös vitsikkäät hahmot sopivat, kun itsekin olen sellainen ja pystyn näin eläytymään. Uroksilla pelaan^^

Poissa Ulputti

  • harmaan loputon tihku
  • Vuotislainen
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nettiroolipelit
« Vastaus #41 : Syyskuu 05, 2007, 15:10:00 »
Minäkin ropetan. Tyyli on vapaa, tosin kirjallinen -- ei siis tähtiä, vaan suoraa tekstiä. Kieli on englanti. Hahmoni ovat tähän mennessä kaikki miespuolisia, sattuneista syistä...

Ropetan ainoastaan yhdellä foorumilla (ja joidenkin sen käyttäjien kanssa mesessä), linkkiä en anna kun se olisi Vuotiksen sääntöjä vastaan. Jos kamalasti kiinnostaa, saa yksätä.

Kiel strains his ears: was it a cat's whine what he thinks to have heard? Holding his Parabellum out again, he scans the area with keen eyes. The coldness of the lethal metal through his leather gloves makes him feel assured. He's a good shooter. No, make it superb.

Once spotting minuscule movement in one of the filth mounds, he makes up a strategy. As he cannot risk losing his current, dominant position at the mouth of the short alley, he needs to drive the animal out of hiding in an indirect way.

Pleasure flushes in his veins as he pulls the trigger.


Tämä on yksi vuoroistani pelissä, jossa vuorovaikuttavat natsiupseeri ja kissanpentu-muodonmuuttaja. Kyllä :D Muita pelejä käynnissä on tällä hetkellä vain yksi, kun eräs pelikavereistani päätti ottaa ropetuksesta lomaa. Olen aloittamassa yhtä tai kahta uutta peliä jo siitä syystä, etten hermostuisi niin pahasti jos ja kun tämänhetkinen pelikaverini ei jostain syystä vastaa threadeihin. Hyvin monilla tuolla foorumilla pelaavilla tosin on kymmenisen peliä... Joillakin kymmeniä.

Myönnän olevani snobi. Olen hyvin tarkka siitä, kenen kanssa pelaan. Epäloogisuus, hatarat hahmot ja kirjoitusvirheet... näitä kartan kuin ruttoa. Pelissä pitää olla myös juonta. Riiustelu on toki kivaa, mutta se on ehdottomasti hauskinta kun se pohjautuu hahmoihin ja heidän väliseensä kemiaan, eikä paperinukkeihin...
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 05, 2007, 15:15:09 kirjoittanut Ulputti »
pecc@QuakeNet

Poissa Hele

  • Lukutoukka, filosofi, kirjoittaja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Nettiroolipelit
« Vastaus #42 : Syyskuu 07, 2007, 14:35:18 »
Olen ropettanut suhteellisen vähän aikaa, virallisti alle vuoden. Pelaan tällä hetkellä kuudessa erissä roolipelissä. Jokaisessa mulla on tällä hetkellä vain yksi hahmo. Suomeksi ropetan ja aika erintyyppisiä roolipelejä. Yksi on fantasia tyylinen roolipeli, jossa pelataan eläimillä. Ihan fantasiaa oikestaan se ei kuitenkaan ole. Fantasy Island on roolipelin nimi. Ja roolihahmoni on pantteri Nala.
Sitten on Blackmore´s School- kouluroolipeli, ongelmanuorien koulu. Roolihahmoni siellä on mielestä onnistunut hyvin. Olen siellä Elizabet Sparrow, joka on sellainen hiljainen/ujo varas/pikkurikollinen, ja hän viiltelee itseään. Hänen äitinsä lähetti sinne, ajatellen, että se auttaisi hänet eroon huonoista tavoista.
Sitten on Revontulet- roolipeli. Siellä pelaan Mary Holtilla/Mimillä. Sylvania- roolipelissä pelaan vampyyri Marylla. Sitten onkin Ystävysten Menneisyys- roolipeli, jossa olen pelannut aika pitkään, viime vuoden loppupuolelta. Pelaan siellä Elisabet Lesiellä, jota kutsutaan myös Mimiksi.

Olen jäänyt roolipelaukseen koukkuun. Rakastan muutenkin kirjoittelua ja roolipeleissä pitää kirjoittaa, osittain varmaan sen takia olen jäänyt niihin koukkuun. Haluan roolipelata ja liittyä roolipeleihin. Haluan osallistua mahdollisemman moneen ja erinlaiseen roolipeliin.
Älä tuu sanomaan, mitä mun pitää tehdä tai mitä en saa tehdä. Mä teen mitä mä haluun!

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nettiroolipelit
« Vastaus #43 : Syyskuu 24, 2007, 15:49:39 »
Moneskohan kerta tämä on kun päivitän omaa viestiäni tähän topicciin. Yritän ilmaista tämän nyt niin, ettei tätä enää tarvitsisi merkittävästi muutella.

Siis, olen tätä tekstipohjaista nettiropetusta harrastanut nyt 4-5 vuotta, kunnolla foorumeilla 2003 syksystä, mutta 2002 säädin jo jotain sen tapaista.
pelattu on lähes kaikissa genreissä mitä mahdollista on, mutta painottuen selkeästi fanipohjaisiin. En nyt ihan heit muista olisinko pelannut koskaan muuta kuin kahdessa realismimaailmaan sijoittuvassa ropessa.

En ole enää ehkä vuoteen pelannut muissa, kuin itse ylläpitämissäni roolipeleissä, jostain syystä. Ehkä pääsyys se, että joudun aina itse perustamaan ropen, jos aion ropettaa aiheesta/maailmassa/toteutustyylillä, jota kaipaan ja itse ylläpitäessäni voin myös olla varma, että pelaajien taso pysyy haluamanani ja pystyn halutessani yleiseen aktiivisuuteenkin vaikuttamaan.

Kaikkein eniten olen tainnut pelata kaikenkarvaisissa Harry Potter -roolipeleissä. Ne eivät koskaan lopu kesken, vaikkakin harvan tie on oikeasti kestävä ja pitkä. Olen kokeillut lukuisia fanipohjaisia, niin pelata kuin ylläpitääkin, mutta kaikki eivät oikeen onnistuneet, aiheiden ollessa liian epäsuosittuja ropettajien piireissä, ikävä kyllä. Mutta fanipohjaiset fantasiagenren ropet yhä rokkaavat kovimmin. ;)

Suosin offline-tyyliä, eli että ei tarvitse sitoutua mihinkään tiettyihin peliaikoihin ja peliviestitkin mm. siten ovat kattavampia ja sisällöllisempiä. x)
Olen melko yksinäinen susi lapsihahmojen kanssa. Rakastan sellaisilla pelaamista, mutta harvoin saan niistä pitkäaikaista iloa, kun ne jäävät ainoiksi oikeasti panostetuiksi ja aktiivisiksi lapsihahmoiksi ko. ropessa, jos nyt edes ne ropet muita lapsihahmoja saavat. :/ Muutoin hahmoni ovat aina teinejä tai nuoria aikuisia ja kaikki aivan poikkeuksetta poikia/miehiä.

Rakastan tarinankerrontaa ja rooleihin hyppäämistä, joten tämän harrastuksen löytäminen oli mulle kuin Taivaanlahja. <3

Pelaan vain yhdessä roolipelissä juuri nyt:

Harry Potter: Hogwarts Refounded
Foorumilla pelattava Harry Potter-roolipeli, joka rikkoo Tylypahka-kuvion ja asettaa taikayhteiskunnan todella vaakalaudalle. Täällä on laaja valikoima hyvin pohjustettuja taikaolentoja joista monia voi luoda myös hahmoksi! Vampyyrit, ihmissudet, syöjättäret, maahiset, kotitontut, kentaurit, haamut, kelpiet, ja paljon muita!

Eletään yleisesti 1980-lukua ja '90-luvun alkua - katsotaan miten yhteiskunta muotoutui pitkän sodan jälkeen, ja mitä tapahtui kun kesällä 1992 taikayhteiskuntaan levisi huhu että Poika Joka Elää kohtasi Voldemortin Tylyphakassa. Aikajana on siis yli 12 vuotta, pitkälti aikakaudessa jonka kirjat hyppäsivät yli.
Lisämausteena, Tylypahkan lukuvuosina 1987-1990 koulua ei käydä sisäoppilaitoksena kaukana kaikesta, vaan valtion koulun tapaan Lontoon laitamilla, mutta toki yhä tuttuja Tylypahkan piirteitäkin löytyy. Kuinka onnistuu koulunkäynti uusilla käytännöillä ja riskialttiimmassa ympäristössä?

Tässä roolipelissä myös jästit, sekä velhojen ja noitien arkielämä ja perheet pääsevät oikeuksiinsa. Tämä vaihtoehtoinen todellisuus tarjoaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia!

”Hogwarts Refounded on mielenkiintoisen näkökulman tarjoava Harry Potter AU, joka täyttää kaikki kriteerit hyvin rakennetulle pelille. Aktiivinen ylläpito on ehdottomasti tämän pelin vahvuus.”

”Olentojen kirjo antaa vapaammat kädet tulkita koulun ulkopuolista maailmaa ja antaa lisäsyvyyttä pelille.”

”Pelaajalle, joka hakee Harry Potterin maagisen maailman inspiroivuutta yhdistettynä arkeen ja suhdetunnelmointiin, tämä on oiva vaihtoehto!”

~ Acha, Mustesoihtu

...

Hallustani ja perustamanani löytyy neljä teemallista foorumiroolipelilistausta
Roolipelilistaus Infinite (erityisen panostetut)
Roolipelilistaus Devotion (AU-pelit)

Voin kuvitella hyvinkin itseni roolipelaamassa vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. Toivottavasti noissa samoissa ropeissa.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 12, 2016, 19:39:07 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Estarriol

  • Ankeuttaja
Vs: Nettiroolipelit
« Vastaus #44 : Syyskuu 25, 2007, 11:48:44 »
Minäkin ropetan. Aloitin urani Jippiin Roolipelihuoneesta 2003 ja jäin pahasti koukkuun. Oikeaa ropetusta en ole kunnolla koskaan kokeillut, mutta charppaus ja meseropetus sekä foorumiroolipelaaminen ovat tulleet tutuiksi. Hahmoja minulla riittää vaikka muille jakaa, sen verran pitkään on tullut pelattua, mutta voisi niistä kai jonkinmoisen kokoavan otoksen tehdä:

Vehka, rakas druidittareni, joka on varsin lempeä ja hiljainen. Hän viihtyi aika paljon matajalopeleissä, joissa foorumien käyttäjät tutustuivat toisiinsa, mutta ei ole oikeastaan yhdessäkään "oikeassa" ropessa ollut mukana. Vihreä kaapu, pellavavyö, kullanruskeat hiukset, merensiniset silmät ja tammisauva... aika perussälää. Menetti kykynsä jossain vaiheessa ja yhdessä vaiheessa seurusteli myös toisen ropehahmon kanssa, joskin kun suhde kariutui irl, hekin erosivat.

Damir, valarka, oma rotuni. Hopeanharmaat hiukset, kalpea iho ja myrskynsiniset silmät. Damir saa häivähdyksiä, eli aavituksia tulevasta. Pelasin pitkään Vaeltelijassa (melko vapaa rpg-sivusto) yhdessä pelissä ja sen jälkeen Damir jäi hyllylle, mutta hän on yhä yksi rakkaimpia ropehahmojani ja suunnittelen parhaillaan comebackia omaan foorumiropeeni.

Halla, toinen valarka, tällä kertaa nainen. Pitkät, raudanharmaat hiukset ja kylmät, jäänsiniset silmät. Ivallisia juonteita suupielissä, korkeat poskipäät ja sirot kädet. Varsin ivallinen luonne. Loin tämän hahmon Maailmanrajaa varten ja siitä juttu lähti liikkeelle. En ole vielä ehtinyt Hallalla pelata, mutta odotan innolla että saan niin tehdä.

Farrath, mielimaagi koiperhosmaagien Akatemiassa, joka oli Vaeltelijassa pelattu peli joskus kauan sitten. Ah, se vasta oli aikaa. Farrath oli julma, komea ja... kliseinen. Mutta tykkäsin silloin.

Foorumiropetus on siitä kivaa, että kirjoitustaito ja juonenkehittely kehittyvät lähes huomaamatta. Ja vuorovaikuttaminen useiden hahmojen kanssa on varsin kivaa, kerran esimerkiksi päädyimme (ensimmäinen ropeni) tuonelaan hakkaamaan vuohia. Aika jees.

Lopuksi vielä mainos:

Maailmanrajalla on varsin tuore foorumirope, jossa on ideana monimutkainen juonittelu. Se sijoittuu Dervaliin, kaupunkiin maailmojen rajalla, jossa eletään 1700-luvun Lontoon tyylin mukaisesti. Jokaisella hahmolla on oma tehtävänsä, ja lisäksi hän kuuluu ryhmään, jolla on myös tehtävä. Ryhmiä on neljä, niillä on omat kätketyt alueet jotka ryhmäläiset näkevät yleisen alueen lisäksi, ja kaiken tämän yläpuolella on Tummasaraste, mustasukkaisuuden jumalatar, joka valvoo kaikkea sitä mitä kaupungissa tapahtuu.

Poissa blue kelpie

  • avaimen haltia
  • Vuotislainen
  • elämä on kovaa käytä avainta
Nettiroolipeli Dofus
« Vastaus #45 : Lokakuu 11, 2007, 15:53:22 »
 Niin minäkin olen eksynyt pelaamaan nettiroolipelejä^^ ja löysin Dofuksen. Löysin pelin vuosi sitten ja ihastuin siihen heti :) (mutta olen silti 5 levillä)

Dofus perustuu "legendaan" Lohikäärmeen munista joita pitää etsiä koko pelin ajan ja levelittää samalla. Dofuksen grafiikka on niinkuin maalattu tausta johon on lisätty pieniä söpöjä vihollisia joita tapetaan "julmasti" miekoilla/taijoilla/jousella /viikateella...jne.

 peli on ilmainen (niin on moni muukin) Dofuksen alussa voit valita mies tai nais hahmon ja sitten voit valita ihon värin ja ja näitä perus asioita....peli on englangiksi tai jos osaat muita kieliä niin kyll niitäkin löytyy...

pelin huono puoli on että jotkut saattavat tulla ja tappaa sinut ja "kuolet" ja pelisi alkaa melkeen alusta...Pelissä voit kehittää alkemiaa..taikuutta ja ostaa erillaisia aseita. aseissa pitää muistaa, että kaikki hahmot eivät hyväksy esim. jousta...kokemuksella sanon että kissa tyypit eivät voi käyttää niitä...Mutta viikate sopii melkein kaikille ^^

Pelissä tulee vastaan kaiken kielisiä joten jos portugalilainen tulee puhumaan sinulle se ei ole mikään ihme...Pelistä voi silloin tällöin bongata suomalaisia jopa^^

Peli sopii kaiken ikäisille ja se on erittäin kehittävä omalla tavallaan ja tausta musiikki on välillä tympivä mutta siihen tottuu
dataa kotona ja koulussa

ayatsuri shiru

  • Ankeuttaja
Vs: Nettiroolipelit
« Vastaus #46 : Marraskuu 03, 2007, 15:01:19 »
Itse olen pelannut likimain puolitoista vuotta.
Nykyään en oikeastaan pelaa enää missään roolipelissä, mietteillä tosin on nelisen hahmoa. Aloitin pelaamalla eläimillä - syy etten tällä hetkellä ole kuin yhdessä paikassa vakituisesti - mutta intoni eläimillä pelaamiseen loppui puolisen vuotta sitten. Nykyään haluan pelata ihmisillä tai ihmisen kaltaisilla olennoilla, jotenkin se vain sopii kuvaani paremmin.

Genreistä itseäni viehättävät eniten draama ja väkivalta. Rakastan ihmissuhdedraamoja - mikä näkyy muös hahmoissani - ja veri ei todellakaan pelota, päinvastoin. Siksipä välillä kanssapelaajat ovat hivenen ongelmissa kanssani kun vaadin peliltä melkeinpä jatkuvaa toimintaa tai jotakin mielenkiintosita. "hei-mitä-kuuluu? kuka olet - mistä tulet?" -pelit eivät järin innosta.
Hahmoni ovat usein melkoisia riidanhaastajia, mutta aina löytyvät hahmokaartistani ne rauhaakin rakastavat tyypit. Sukupuoleltaan hahmoni eivät ole mitenkään rajoittuneet jompaan kumpaan, vaan löytyy niin miehiä kuin naisiakin - tällä hetkellä 2 miestä, 2 naista.

Nyt sitten kyselinsinkin että ei jotakuta sattuisi kiinnostamaan messengerissä rooliminen? Mikäli kiinnostaa ja olet valmis pelailemaan kanssani, niin lähettele ihmeessä yksäriä, niin voin tyrkkäistä sähköpostiosoitteeni kouraan.

Yalla - Nettiroolipelaaminen on netissä tapahtuvaa, tarinankerrontaan perustuvaa roolipelaamista, jota harrastetaan foorumeilla, messengerissä sekä IRC issä. Pelaaminen pohjautuu siis täysin tarinankerrontaan ja kirjoittamiseen.
Jos haluat tietää vielä tarkemmin niin töki toki yksärillä.

Poissa Audra Dancer

  • Sir Emilia Sarkington
  • Vuotislainen
  • Gaze the Haze
    • Livejournal
    • Vainajala.org
  • Pottermore: HazelNight52
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nettiroolipelit
« Vastaus #47 : Joulukuu 28, 2007, 17:19:03 »
Oi, nettiroolipelit... Minä pelaan eräässä chat-roolipelissä ja yhdessä foorumiroolipelissäkin seikkailen. Minulla on vain kaksi hahmoa, mutta suunnittelen nyt molempiin noihin roolipeleihin uuden hahmon tekemistä. Mutta siis. Storytellingkö se nyt on se harrastemuoto, kun kerrotaan kirjoittamalla hahmon tekoset etc. Sitä minä harrastan. Minun molemmat hahmoni ovat eläimiä, joista toisella on yliluonnollisia kykyjä, koska ne kuuluvat siinä ropessa vähän niinkuin pelin henkeen. Se on siis susifantasiaroolipeli, jossa hahmot siis ovat susia ja niillä voi olla yliluonnollisia voimia. Peli on ikävä kyllä joutunut kopioinnin kohteeksi monia monituisia kertoja, mikä on kovin valitettavaa ja sen ylläpitäjälle varmasti rasittavaa. Pelin ylläpitäjä on mahti otus minun mielestäni, oikeastaan voisin sanoa, että yksi ensimmäisiä ns. "Nettikavereita" mitä minulla on. Liityin tuohon roolipeliin 21.12.2006, jolloin siis löysin roolipelien ihmeellisen maailman. Ensimmäinen hahmoni oli siis kaksivuotias euroopansusinarttu Luname, joka oli väriltään mustaharmaa ja hallitsi jään elementtiä. Ihmettelen nyt itsekin, miksi kirjoitin edellisen lauseen imperfektiin, koska hahmo on olemassa vieläkin ja voi varsin hyvin, ja on edelleen ainoa hahmoni koko pelissä. Viehätyin ideasta susirakkaana otuksena niin, että liittyminen oli välttämätöntä, vaikka chat ei palikassa tietokoneessani toiminutkaan ennen tämän vuoden syksyä, jolloin kone vietiin huoltoon ja chattikin alkoi toimia sitten.

Roolipelaus on siis tuossa roolipelissä suhteellisen nopeatempoista ja reaaliaikaista, sekä peelotonta, koska pelillä on oma chat, jonka osoite vaihtuu peelojen ilmestyessä paikkaan. Ylläpitäjä on vastuuntuntoinen ja järkevä ihminen ja koko paikan henki on mahtava. Aluksi paikan säännöt kyllä vähän hirvittivät, koska säännöt kuulostavat tiukoilta ja uudesta nyypästä ehkä pelottavaltakin (ainakin jos on itsekriittinen perfektionisti kuten eräät). Mutta kun paikkaan pääsee sisään, huomaa, että pelin henki onkin oikeasti rento ja mukava, eikä säännöistä nipoteta ollenkaan. Uudet pelaajatkin otetaan mukaan ja heitä autetaan ystävällisesti, eivätkä pelaajat ole mitään vihamielisiä nyypänsyöjiä, vaan auttamishaluisia ja mukavia. ;) Kopioijien ja peelojen suhteen ollaan toki ehdottomia ja sellaisille sanotaan ei ei ja heille ollaan vähemmän mukavia.

Toisen roolipelin, jossa käyn olen myös havainnut mukavaksi paikaksi. Sielläkin on mukavaa porukkaa. Eksyin kyseiseen foorumiroolipeliin nettikaverini kautta. Hän oli pelannut kyseisessä paikassa jo kauan. Roolipeli on koiraeläin roolipeli, joka sijoittuu Suomen Lappiin (tuo mainitsemani fantasiaroolipeli sijoittuu muuten Siperiaan) ja minun hahmoni on siellä nuori, sekarotuinen koira Schamandel. Jotkin ovat saaneet harmaita hiuksia tuosta nimestä. x)

Pelaan roolipelejä, koska se on kivaa. Minusta on mukavaa keksiä erilaisia tapahtumia hahmoilleni, sekä kirjoittaa... Rakastan kirjoittamista. Roolipelaaminen kun kehittää kirjoitustaitoa ja mielikuvitusta. Humm.

~Moondancer (mukaviisas)

Poissa Vispilä

  • kermavaahdossa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nettiroolipelit
« Vastaus #48 : Tammikuu 08, 2008, 08:13:57 »

Roolipelailen toki.
Olen ropettanut jo pari vuotta, lähinnä taikakouluissa tai suuremmissa ministeriöissä. Hahmojani en todellakaan kaikkia muista, mutta vieläkin "hengissä" oleva hahmo on Razor Suzuki, joka on vampyyri. Nykyään pelailen eräässä kokoontumispaikassa hahmolla Roger Morgan.
Olen vuosien varrella jakanut roolipelauksen tietoja ja saloja varmaan enemmälle kuin sadalle ihmiselle. Lisää ropettajia on aina mukava saada, ei se ole lainkaan negatiivista.
“It does not do to dwell on dreams and forget to live.”
- Albus Dumbledore

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nettiroolipelit
« Vastaus #49 : Helmikuu 15, 2012, 20:05:53 »
Mahtaako ketään muuta kiinnostaa ja inspiroida ihan tosissaan roolipeli Disneyn ankkauniversumissa ko. hahmoja pelaten? (Ja tietysti täysin omiakin hahmoja saisi tehdä.) Yririn vuosia sitten perustaa jotain tällaista, mutta sitä ei otettu vakavasti. Voisin tällä kertaa tehdä kirkuvan selväksi ettei kyse ole mistään lapsellisesta pinnallisesta jutusta, vaan donrosamaisesta syventymisestä.

Puhutaan nyt siis foorumiroolipelistä, eli vuorovaikutteisesta tarinakerrontaroolipelistä.

Tajuatteko miten paljon potentiaalia Barksin ja kumppaneiden hahmoissa on roolipeliksi ja kuinka paljon potentiaalia Disneyn käsikirjoittajat jättää käyttänmättä 99% tarinoistaan? Siis ihan yleisestikin puhuen. Don Rosa on pitkälti ainoa joka kaivautuu siihen tosissaan. Eli ajattelen tässä enimmäkseen ja ensisijaisesti Don Rosan versioon pohjaavaa peliä.

Perustavanlaatuisesti:

Roope Ankka on ikivanhan skottiklaanin viimeinen ja eli vuosikymmenet välirikossa läheisimpiin perheenjäseniinsä. Maailman rikkain ankka/mies jonka kuvitellaan himoitsevan vain mammonaa ja rikkauksia, mutta oikeasti se onkin ensisijaisesti seikkailut joita hän arvostaa ja rakastaa. Tämä johtaa Akun ja pojat useisiin hurjiin ja jännittäviin seikkailuihin maailman joka kolkassa. Roope on piinkova liikemies joka on kuitenkin hyvin sukurakas ja hyväsydäminen, mutta yrittää parhaansa mukaan useimiten salata sen jopa läheisiltään.

Akulla on kaksossisko jonka kanssa tämä ei kuitenkaan jostain tuntemattomasts syystä kasvanut vaan erillään muusta perheestään isoäitinsä kasvattina. Don Rosa on "Uneksien läpi elämän" -tarinassaan vihjannut siihen suuntaan että Akulle merkitsee maailmaa tavata oma äitinsä vaikka se olisikin vain unimaailmassa äidin ollessa kuolaava taaperoikäinen. Don Rosan Aku on kiva yhdistelmä sarkastista, temperamenttista, rentoa aikuista, ja kuitenkin vastuullista perheen päätä. Sillä on myös kaksipiippuinen asenne seikkailuihin.

Tupu, Hupu ja Lupu ovat identtiset kolmoset jotka olivat aluksi täysin holtittomia kauhukakaroita mutta Akun ja Sudenpentujen myötä muuttuivat tyypillisiksi lapsiksi. (En tue sitä tylsää pikku-aikuiset-huolehtimassa-typerästä-sedästään -visiota vaan pidän heistä eniten siinä kultaisella keskitiellä tyypillisinä lapsina ja Akua hyvänä huoltajana ja Don Rosan tarinoissa ne näyttävät sitä olevankin.) Mikä tekee heistä silloinkin varsin potentiaalisia syvällisiin peleihin on se että heidän vanhempansa hylkäsivät heidät eivätkä he selvästikään kykene kutsumaan Akua isäkseen, vaikka rakkaan isähahmona tätä pitävätkin. Don Rosa on kertonut kaavailevansa kirjoittaa tarinan jossa ankanpojat etsivät vanhempiaan, muttei ole keksinyt kuinka se voisi tässä tapauksessa päättyä onnellisesti. Roolipelissä sellaisen ei tarvitsisi päättyä onnellisesti.

Useimmissa visioissa he ovat lähes kuin yksi henkilö myös persoonaltaan, MUTTA jotta jokaisella voisi luontevasti olla oma pelaaja, ankanpojat voisi hyvin soveltaa vaikka Nokkapokka-sarjan tapaan omiksi persoonikseen vaikkeivät pelin aikaan välttämättä teini-ikäisiä olisikaan (tosin mikä ettei teinejäkin.) Persoonien ei toki tarvitsisi olla ko. tv-sarjasta, ja tottakai kolmikolla pitäisi silti olla joitakin merkittäviä yhteisiä persoonanpiirteitä jotta ne olisivat canonmaisesti läheisiä keskenään ja mahdollisesti viihtyisivät samassa huoneessa asumassa niinku ne tuntuu jokaisessa virallisessa visiossa asuvan.

Iines Ankka on muistaakseni kotoisin Meksikosta ja Akun pitkäaikainen tyttöystävä ja olipa kerran upea tarina jossa ne menivät melkein naimisiin. (Ei ollut Rosan tarina.) Jostain käsittämättömästä syystä Iines heilastelee kuitenkin myös Hannu Hanhen kanssa. Don Rosan visiossa Iines on Tupun, Hupun ja Lupun isän sisko, mistä johtuu poikien tapa kutsua tätä Iines-tädiksi. Kaikkihan me tiedämme, että pojat hankkivat isäukkonsa sairaalaan pommilla nojatuolin alla minkä jälkeen äitinsä hylkäsi lapsensa veljensä kasvatettaviksi.

Hannu Hanhi on maailman onnekkain hanhi ja omahyväinen pikku p*s*a joka on jatkuvasti napit vastakkain epäonnen suosikin serkkunsa kanssa. Oli kerran eräs tarina jossa Hannu joutui kokeilemaan aitoa, rehellistä työtä ja piti siitä kovasti ja alkoi salaa harrastaa sitä. (Ei ollut tosiN Rosan tarina.)

Yllä mainittuja kauan kadonneita perheenjäseniäkin olisi helppo luoda omiksi hahmoikseen kun heistä ei tiedetä mitään muuta ja nuo pohjat luovat vaikka millaisia mahdollisuuksia ja hahmojen välilel saisi vaikka mitä draamaa ja meininkiä.

Entäs sitten ystävämme epävirallinen yksityisetsivä Mikki Hiiri? Coolit pahikset kuten esim. Mustakaapu? Nämä eivät taida Rosan universumissa esiintyä, muttei se tarkoita etteikö niitä voisi siihen yhdistää. Rosan Karhukopla on paljon vaarallisempi ja vakavasti otettavampi kuin muut versiot niistä. Rosa pitää myös vahvasti mukanaan Roopen muita jännittäviä perivihollisia kuten Kulta-Into Pii ja Kivisyömmi Karhula. Ja sitten on Rosan ihan oma hulvaton hahmo, herrasmiesvaras Rivieralta; Arpin Lusène alias Musta Ritari. Ja Roopen Elämän Rakkaus, Kultu Kimallus joiden rakkaustarinasta Rosa on luonut hulvattoman mutta syvällisen vision.

Minusta Ankkalinan ja muu ankkauniversumin väki tarjoaisi hulppeita mahdollisuuksia draamaan ja seikkailuihin ja ihan tavalliseen arkielämän iloihin ja suruihinkin. Minua on jo vuosia kiinnostanut pelata tällaista. Eli siis ei välttämättä mitään sen suurempaa valmista juontakaan tarvitsisi.

Vaatisiko tämä sitten Don Rosan tuotannon lukemista? Ei sen tiiviimmin kuin että pääpiirteittäin tietäisi siinä esiintyvien hahmojen persoonarungon josta lähteä muokkaamaan hahmoa omannäköisekseen, ellei sitten tekisi täysin omaa hahmoa tai Rosan maailman ulkopuolista canon-hahmoa jolloin Rosan tuotannon ei tarvitsisi olla tuttu lainkaan. Tapahtumallisesti Rosan tarinoihin kun peli ei liittyisi mitenkään paitsi Roopen hahmon suhteen menneisyydessään ennen Akun ja poikien kuvaan astumista, mutta ajattelinkin omia Roopen itselleni joten muut selviäsi hahmoesittelyn lukemalla. Ja Don Rosa on sen verran suosittu nykypiirtäjistä että luulisi valtaosan tuntevan sen hahmojen persoonaversiot suhteellisen hyvin...? Ja kuten aina, ei canon-hahmojen toteutuksen ole tarkoitus olla täydellinen kopio canonista vaan omaakin näkemystä on hyvä soveltaa mukaan.

Minä olisin suurella ilolla perustamassa tällaista roolipeliä, jos tarpeeksi kiinnostuneita ja tosissaan innostuneita löytyisi mukaan pelaamaan.

Kommentit ja kehitysehdotukset tervetulleita. :)

EDIT//:

Päätin että Mikki ja sen universumin hahmot jätettäisiin kokonaan pois, koska:

- Tuntuu jotenkin vieraalta yhdistää niitä kun sarjakuvatkin erottelevat ne 99,99%:ssa tarinoista.
- Roolipelikään ei sisältäisi edes mitään yhdistävää juonta joten tuntuisi turhalta survoa niitä samaan maailmaan.

Jep, eli roolipeli sisältäisi vain Ankkauniversumin tyypit ja Don Rosa -painotteisesti, ankanpoikien kohdalla soveltaen mukaan hieman Nokkapokka-tv-sarjan inspiroimaa toteutusta.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 22, 2012, 19:13:29 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Sab

  • Ankeuttaja
Vs: Nettiroolipelit
« Vastaus #50 : Helmikuu 17, 2012, 19:55:07 »
Mahtaako ketään muuta kiinnostaa ja inspiroida ihan tosissaan roolipeli Disneyn ankkauniversumissa ko. hahmoja pelaten? (Ja tietysti täysin omiakin hahmoja saisi tehdä.) Yririn vuosia sitten perustaa jotain tällaista, mutta sitä ei otettu vakavasti. Voisin tällä kertaa tehdä kirkuvan selväksi ettei kyse ole mistään lapsellisesta pinnallisesta jutusta, vaan donrosamaisesta syventymisestä.

Puhutaan nyt siis foorumiroolipelistä, eli vuorovaikutteisesta tarinakerrontaroolipelistä.

Tajuatteko miten paljon potentiaalia Barksin ja kumppaneiden hahmoissa on roolipeliksi ja kuinka paljon potentiaalia Disneyn käsikirjoittajat jättää käyttänmättä 99% tarinoistaan? Siis ihan yleisestikin puhuen. Don Rosa on pitkälti ainoa joka kaivautuu siihen tosissaan. Eli ajattelen tässä enimmäkseen ja ensisijaisesti Don Rosan versioon pohjaavaa peliä.

Haa, tämä kuulostaa aika jännältä! Kyllä minua ainakin kiinnostaa osallistua, jos saat tämmöisen pykättyä (tai vaihtoehtoisesti voin olla teknisenä tukena, jos tarvitsee esmes foorumia perustaessa apua). Don Rosan Ankat ovat itselleni puolittainen pakkomieli, joten mikäs sen kivempaa kuin päästä itse sotkeutumaan Ankkoihin fropen muodossa. :3


Mutta joo, yleisesti ottaen miun roolipelaamisestani. Tällä hetkellä olen mukana täälläkin pyörivässä pyhässä Jatkiksessa ja toinen samanmoinen - mutta tosin ei HP-aiheinen vaan ihan pelaajien itse kehittelemä maailma ja hahmot kyseessä - parin kaverin kanssa eräällä pikku foorumilla meneillään. Cantriakin (a.k.a. Cantr II) pelailen neljällä hahmolla, eiköhän senkin voi nettiroolipeliksi laskea, kun vieläpä on hyvinkin tekstipohjaisesta pelistä kyse.

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nettiroolipelit
« Vastaus #51 : Helmikuu 17, 2012, 21:29:05 »
Jee!! :D :D

Ainakin siis yksi potentiaalisesti pelaaja! Kiitos! ^^ Olenkin tässä jo alustavasti suunnitellut tuon toteutustyyliä ja kirjoitellut infoja, mutta en varmaan ihan sivuja ja foorumia ala rakentelemaan ennen kuin on tullut tarpeeksi kannatusta että on mitään järkeä alkaa laiittaa tällaista käytännössä tarjolle. :D

Tosin, voi olla että tässä kirjoitellessani alkaa syyhyttää niin että teen sen joka tapauksessa. Kävi mulle nimittäin kerran niin että perustin Disneyn takia lapselliseksi leimautuneesta aiheesta kypsille teineille ja aikuisille suunnatun pelin ja se sai oikein innostuneen vastaanoton ja kourallisen tosi uskollisia ja pitkäaikaisia pelaajia.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 17, 2012, 21:32:25 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa tassuttaja

  • täydenkuun ulvoja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Sakemanni elämää!
  • Pottermore: KnightMarauder163
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Nettiroolipelit
« Vastaus #52 : Helmikuu 18, 2012, 12:23:33 »
Alotin ropetuksen Hazassa, Jossa minulla on tällä hetkellä 2 hahmoa.
Pelaan koiraeläimillä, koska ihmiset ja muut eläimet eivät toimi minulla.
Mutta nyt kun Haza on aika kuollut paikka niin perustin oman ropen jossa on minun lisäksi VAIN yksi pelaaja.
Haluatteko tietää jotain rakkaista hahmoistani?
No vaikka ette haluaisi kerron silti ;)
Ensimmäinen hahmoni on Arthur
Tein sen koska koirani nimi oli Arthur. (omaperäistä? ;D)
Ulkonäöltään Arthur on harmaa, musta uros koira, jolla on ruskeat "pallot" otsassa. Siinä näkyy selvästi huskyä ja vähän dobermannia. Silmät on tumman ruskeat. Pala korvasta puuttuu ja arpiakin näkyy.

luonteeltaan Arthur vihaa erityisesti koirasusia, ärtyy helposti. Osaa olla myös rento, mutta jos joku häritsee nukkumista se ei ole hyvä asia. Arthur on varovainen, mutta myös nopea.

Ehkä jotain vielä menneisyydestä?
Arthurin emo kuoli kun Arthur oli 9 viikkoa. Isäkään ei tullut takaisin ruuan haku reissulta. Arthur ei osannut saalistaa hyvin, mutta sai sentään ruokaa. Se oli ainoa, joka selvisi viidestä pennusta.Yksivuotiaana sen kimppuun hyökkäsi koirasusi. Eikä pieni pentu tietenkään mahtanut mitään, mutta joku sekarotuinen pelasti hänet ja sen jälkeen hän on kuulunut laumaan. Se peri miekan emoltaan.

Toinen hahmoni Rake om tälläinen:


Menneisyys: Rake syntyi perheeseensä nuorimpana pentuna. He asuivat Hazardissa. Hänellä oli kolme sisarusta, kaksi siskoa ja yksi veli. Hänen siskonsa olivat aina kaksistaan, joten hän leikki veljensä kanssa. Rake ja hänen veljensä lähtivät opettelemaan metsästystä kahdestaan pienelle niitylle. Heidän äiti oli huolissaan, kun he eivät tulleet takaisin. Mutta Raken isä lähti etsimään heitä. Heidän isä tuli juuri, kun raptori hyökkäsi Raken kimppuun. Hänen veljensä yritti auttaa isää, mutta se vain heitti pennun syrjään. Hän ei halunnut pentujensa joutuvan vaaraan ja siksi heitti ne kauemmaksi raptorista. Lopulta raptori hyppäsi kauemmaksi suoraan pentujen luo. Raken veli hyökkäsi suoraan kimppuun, mutta kuoli melkein heti, sehän oli vasta pentu. Rake katsoi kauhuissaan raptoria, joka tuli lähemmäs. Raptori hyökkäsi ja Rake meinasi jo kuolla. Hän kuuli vain etäistä haukuntaa ennen kuin pyörtyi. Seuraavana aamuna hän heräsi Thara-basta. Joten siitä asti hän on ollut siellä.

Luonne: Äkkipikainen. Inhoaa sitä jos joku on heidän reviirillä. Hyökkää yleensä vaan syystä kimppuun, mutta jos joku on tunkeutunut Thara-baan hän voi hyvinkin hyökätä. Häpeää sitä, että ei hyökännyt raptorin kimppuun. Vaan antoi Thara-baan koirien pelastaa itsensä, mutta on toki kiitollinen niille. Rake pitää itseään syyllisenä veljensä kuolemaan ja siksi hänen mielestä hänen korvansa on osoitus siitä, että hänen olisi pitänyt tehdä jotain.

Ulkonäkö: Musta, valkea husky. Raken oikea silmä on tummansininen ja vasen vaaleansininen. Raken vasemmasta korvasta puuttu pieni pala, jonka raptori irrotti. Rake on normaalin näköinen husky joka on treenannut itsensä hyvään kuntoon.

Kysyikö joku mikä on raptori?
Se on dinosaurus jolla turkki

Ja kuten varmaan huomasitte pidän hahmoista jodein vanhemille on käynnyt jotain.
~Cosplay ilman tuskaa on teeskentelyä~

http://www.sakemannielamaa.blogspot.fi/

Poissa Arion

  • Huffleclaw
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • "I solemly swear I am up to no good."
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Nettiroolipelit
« Vastaus #53 : Huhtikuu 30, 2013, 09:22:15 »
Ihanaa huomata, että muutkin harrastaa roolipelaamista! :D Mä harrastan sitä Demi-lehden sivuilla, enkä pääse sieltä enää pois, vaikka haluaisin, koska niin monta ropea, joita haluan pelata.

Mä roolipelaan fandompelejä ja sit joitain, joissa luodaan itse hahmomme. Fandom-peleistä pelaan Sherlockia, Harry Potteria - Doctor Whosta ja Supernaturalista myös joku peli.

En ala selittää jokaista hahmoja, koska on sen verran paljon pelejä, joista osat ovat lopahtaneet jo. Mutta pelaan hetero- ja homopelejä, fantasiaa olen pelannut, mutta se ei toimi peleissä - luen ja katson fantasiaa mielellään, mutta ropettaminen ei suju. Romanssia ja draamaa sekä toimintaa yleensä löytyy peleistä.

Todella lyhyesti suosikkihahmoistani:
Luke Doyle on yhdessä miehen kanssa ja näyttelijä. Peli koostuu draamasta lähinnä.
Michael Sparrow on etsivä, entinen poliisi. Peli koostuu draamasta ja toiminnasta.
"Maailman ihanin puuskuh!" (Jénaminya)

Ara -> Arion