Kirjoittaja Aihe: Reija Kaskiaho  (Luettu 1391 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

SukkaLuuta

  • Ankeuttaja
Reija Kaskiaho
« : Joulukuu 23, 2004, 13:25:27 »
Toivottavasti tästä ei ole vielä topikkia.. ^---^

Okei, eli suomalainen nuortenkirjailija Reija Kaskiaho, kolme kirjaa ilmestynyt:

 - Tulitikkuihmisiä {bulevardi-sarja}
 - Pientä purtavaa {bulevardi-sarja}
 - Veitsenterällä

Onko kukaan lukenut näitä? Itse olen lukenut kaikki, nimenomaan tuossa järjestyksessä mihin olen ne kirjoittanut. Ihastuin heti kaikkiin, erityisesti Pientä purtavaa oli minun mieleen.

Tulitikkuihmisiä käsittelee huumeisiin sekaantuneita kolmea nuorta, joista yksi lopulta kuolee. Pientä purtavaa käsittele nuorta tyttöä jolla on bulimia, muuta taustalla tapahtuvaa asiaa on paljon. Veitsenterällä on periaatteessa sekoitus kahta perusjuonta, nuoren pojan muuttamista uuteen kaupunkiin ja koulukiusausta.

Kertokaahan sitten mielipiteitänne jos olette lukeneet. ;]

//Reija Kaskiahon Tulitikkuihmisiä. Kaikista muista kirjoista puhutaan täällä, mutta laitetaan Tulitikkuihmisistä keskustelut tuonne. -Hauk

Poissa

  • kAHVikuppisihteeri
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • jump, deliver me
Reija Kaskiaho
« Vastaus #1 : Huhtikuu 16, 2006, 20:57:35 »
Olen lukenut Reija Kaskiahon kaikki ilmestyneet kirjat ja suosikikseni on kohonnut Rastas-niminen kirja. Olen lukenut tämän kaksi kertaa enennekin, mutta pari viikkoa sitten kirjastossa ollessani osui taas kirja silmiini ja päätin lukea sen uudelleen. Oli siinä jo niin järkyttävän pitkä aika kun olin viimeksi kirjan lukenut ja tuskin muistinkaan siitä mitään.
Kirjaan kiinnitin ensimmäisen kerran huomiota Demissä olleen esittelyn takia. Olen aina rakastanut näitä perusnuortenromaaneita aiheista päihteet + teiniraskaudet sun muu (älkää edes kysykö syytä, sillä en tiedä itsekään). Kirja oli siis sekä aiheeltaan että nimeltään mielenkiintoinen. Tämän käpykylän kirjastosta ei sitä tietenkään löytynyt, mutta Muuramen kirjastoon päästessäni suureksi ilokseni löysin sen. Kahlattuani samana iltana loppuun 192 sivuisen teoksen olin varma, että tämä oli yksi parhaista kirjoista joita olen lukenut.

Reija Kaskiahosta en ole ennen oikeastaan kuullut, kirjoja lukiessani olen kuitenkin oppinut painamaan nimen mieleeni... Kaskiaho on jo ihan mukavan ikäinen ja on ihme, miten hän voi kirjoittaa kirjan niin hyvin nuoren ajatuksia mukaillen.
"Seuraavaks me vedetään sellanen progepläjäys, että te saatanan kakarat ette löydä kotiinne."