Kirjoittaja Aihe: Universumien tomu -trilogia  (Luettu 23813 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Hattara

  • Ankeuttaja
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #25 : Heinäkuu 20, 2003, 17:49:26 »
Suorastaan rakastan tätä trilogiaa. Tunnelma niissä kirjoissa on ihanan taianomainen, jotenkin tuttu, mutta samalla vieras. Lyrassa on jotain viattomuutta, mutta kirjan edetessä hän muuttuu, oikeastaan pidin eniten  siitä 'lapsellisemmasta' Lyrasta.

Miten jollakin ihmisellä rittää mielikuvitusta tuollaisen kirjoittamiseen? Itkin vuolaasti Alamon rotko-luvussa sekä lopussa (luonnollisesti). Muistan selvästi kun olin lopun surullisimmassa kohdassa (olin silloin mökillä) ja juuri silloin meni sähköt ja tuli pilkkopimeää. Huusin itku kurkussa:"Sähköt äkkiä!" ja juoksin ympäri taloa seiniin törmäillen.

Olen kiitollinen äidilleni, joka hankki Kultaisen Kompassin minulle kirjakaupan alennusmyynnistä. Kauan se lojui kirjahyllyssäni, kunnes viimein luin sen. Sitten oli pakko lainata loput osat ja viimein ostaa ne.

Daimonini olisi varmasti kissa. Mau..

SPOIL
Pidin myös teoroista jumalasta ja 'taivaasta' tomusta perisyntinä ja Lyrasta 'eevana'. Upeaaaa...

Maagisessa Kaukoputkessa tuntui hieman oudolta kun Lyra ja Will yhtäkkiä 'löysivät' toisensa. Toisaalta onhan se ihan ymmärrettävää.

Poissa Tanis

  • Tapiiri
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Velho
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #26 : Heinäkuu 25, 2003, 11:19:53 »
Juu. Minäkin olen lukenut kyseisen sarjan kokonaan lävitse. En nyt juuri muista kirjailijan nimeä [vaikkakin sen juuri äsken noista edellisistä viesteistä luin], mutta olen yrittänyt etsiä ko. kirjailijan muuta tuotantoa.. Löysin vain jotain surkeitä "lastenkirjojen" tapaisia.

Mutta jos siis joku tietää jotain HYVIÄ kyseisen kirjailijan kirjoja, voisiko lähettää minulle yksärillä nimiä?

Mutta siis.. Mielipiteeni Universumien Tomusta:

Pidän sarjasta hyvin paljon. Luin sen reilu vuosi sitten [Vai onkohan siitä enemmän?], ja olen harkinnut lukevani sen uudelleen, mutten ole juuri nyt ehtinyt, sillä olen löytänyt muita tosi hyviä fantasiakirjoja, jotka siis TÄYTYY lukea..

Kuitenkin sarja on tosi hyvä, hahmot mielenkiintoisia ja juoni etenee mukavasti. Kerronta on tosin joskus tokkivaa ja sekavaa. SIlti suosittelen Universumien Tomuja kaikille - erityisesti fantasiakirjojen ystäville.
Kiltit lapset eivät vaadi mitään, kiltit lapset eivät saa mitään.
- Otto von Bismarck

Poissa Vilena

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #27 : Elokuu 19, 2003, 18:19:26 »
Siitä on jo reilu vuosi,kun luin kirjat, mutta muistan kyllä niistä jotain, ja olen tässä ajatellutkin lainata kyseiset opukset uudelleen.
Jos luettelisin lempikirjani, kuuluisivat nuo kolme joukkoon. Hyvä juoni, minusta Kultainen kompassi tai Maaginen kaukoputki olivat parhaat. Salaperäinen veitsi ei niin paljon iskenyt, mutta hyvä sekin.
Kirjoittajalla oli hyvä mielikuvitus!!
Minulta ei ihan heti olisi tuollaista tekstiä tippunut:)
« Viimeksi muokattu: Elokuu 05, 2007, 19:41:54 kirjoittanut Vilena »
Humor me.

Poissa Mc Puuhto

  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #28 : Elokuu 28, 2003, 13:48:52 »
Oon just tänään menossa kirjastoon ettimään Universumien tomua enkuksi. :) Luin sarjan n. kuukausi sitten poikaystävän suosituksesta ja RAKASTUIN. Täällä on monet sanoneet, että kakkososa on heikoin, ja kai se tavallaan on: mutta luulen tämän johtuvan siitä että siinä käydään läpi paljon asioita jotka pitää selvittää kolmosta varten...

Anyway, joku tuolla mainitsi Iorek Byrnison -faniutensa: MINÄ MYÖS! Iorek nousi ehdottomaksi lempihahmokseni jo ykkösessä, ja vahvisti asemansa kolmosen aikana. :) Juuri se, ettei Pullman ole sortunut tekemään hahmosta pehmeämpää vain fiilistelyn mahdollistaakseen, tekee siitä niin ihanan. Iorek on niin kylmä ja iso, eikä näytä tunteitaan, ja juuri se tekee siitä niin sympaattisen. :)

Muoksis: Ai niin, ja teologiset ajatukset olivat LOISTAVIA. Hallinnon anastanut, ikivanha Jumala... Kuvaus oli mahtava.
Perustetaanko uskonto. ;)

Mielestäni myös muut hahmot olivat loistavia. Joku moitti Lyraa, minä en. On huippua, kuinka hahmot kuvaillaan: esim. Lyra on niin nokkela siksi, että hänellä EI ole liiaksi mielikuvitusta, vaan käytännöllisyydentajua! Will oli myös aivan loistava.

Ekassa ja vikassa kirjassa oli aivan hyytävän pelottavia kohtia. Ja vikan osan lopussa itkin, yllätys yllätys... Se oli aika koomista, kun kaverini lojui sängyllä päiväunilla ja KUORSASI, ja viereisellä sängyllä minä luen kyynelet poskilla valuen...

Ja koko sen ajan, kun luin trilogiaa, jankutin kavereilleni, että haluan oman daimonin. Olen siitä saakka miettinyt, mikä daimonini olisi (olen jo 18 ja se siis taitaisi olla jo yhdessä hahmossa!) mutta en ole löytänyt. Nisäkäs, sen tiedän, mutta missä olisi sopivasti rajuutta ja pehmeyttä oikeassa suhteessa?!

Kertokaa tekin minkä hahmon uskoisitte daimoninne ottavan??

Ja kun joku kysyi, minkä noista kolmesta esineestä (kompassi, veitsi, kaukoputki) ottaisi, vastaan...: Periaatteessa veitsen. Koska haluaisin toisiin maailmoihin. Mutta se synnyttää haamuja. Eli kompassin. Mutta sen tulkinnan oppimiseen menisi elinikä. Ja kaukoputkella näkisin Tomun, joten sekin on vahvoilla... :)

Muoks vielä: Niin,unohdin sanoa että nämä kirjat on musta parempia kuin Potterit.

Huomattavasti.

Melisande

  • Ankeuttaja
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #29 : Marraskuu 07, 2003, 20:03:57 »
Hoo! Eksyin tänään sattumalta Akateemiseen kirjakauppaan ja hämmästyin suuresti nähdessäni englanninkielisten nuortenkirjaosaston hyllyn vieressä näytillä Philip Pullmanin Lyra's Oxford -nimisen pienen, punaisen kirjan. Selaillessani sitä myyjä tuli huomauttamaan, että kirja oli ilmestynyt tänään (olipas minulla hyvä tuuri) ja se ei sinänsä kuulu trilogiaan (johon ei tule enää uusia kirjoja), vaan on oma itsenäinen tarinansa. Pikaisen lueskeluni aikana huomasin ainakin sen, että kirja sijoittui trilogian jälkeiseen aikaan, siinä seikkaili noitia ja mukana oli myös jotain karttoja ja postikortteja tms. Hintaa oli muistaakseni 12 euroa. Pitänee hankkia teos joskus käsiin.

Luin trilogian itse joskus viime vuonna. Pikkusiskoni oli suositellut niitä, samoin eräs scifiä lukeva parikymppinen miespuolinen tuttavani, joten tartuin toimeen. Pidin ensimmäistä osaa hyvänä, mutta mukaan tempauduin vasta toisen kirjan kohdalla. Kolmas oli ehkä kaikkein paras, vaikka sen juoni melkein natisikin liitoksissaan. Pidin daimoneista ja filosofisista jutuista - tosin kirkonvastaisuus tuntui välillä pikkuisen liioitellulta, vaikka kyse olikin toisen maailman kirkosta ja kirkkoinstituution vallankäyttöä on syytäkin välillä arvostella. Luran vanhemmat olivat myös taitavasti kuvattuja hahmoja - kumpikin oli niin ihmisenä kuin vanhempanakin julma, mutta toisaalta kuitenkin...no, heidän loppuratkaisunsa oli yllättävyydessäänkin looginen. Minusta oli myös hyvä, että kerrankin fantasiakirjan pääosassa oli tyttö, vaikka samaistuin välillä ehkä enemmän Williin.

Onko kenelläkään lisää tietoa tuon elokuvaprojektin tämänhetkisestä tilasta?

Sarah

  • Ankeuttaja
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #30 : Marraskuu 11, 2003, 19:59:12 »
Tämä viesti spoilaa.

Noniin, toinen kerta. Ensimmäisestä on jo aikaa. Edelleenkin aivan ihania kirjoja, nytkin olen lukemassa kolmosta. Pian saavun siihen lopun erittäin liikuttavaan kohtaan. Etsin juuri oikeaa paikkaa ja mielentilaa sen lukemiseen. Se on niin liikuttava. Missään kirjassa koskaan en ole itkenyt niin paljon.
Kultainen kompassi on mukava kirja. Ne Pohjoisen kuvaukset olivat ihania. Ja se Suomen selvä näkyminen nimissä. Tuntui niin paljon läheisemmältä kuin se, jos Lyra olisi vaikka seikkaillut Etelänavalla, vaikka kylmä sielläkin on. Kultainen kompassi oikeastaan kertoo enemmän taustoja, kakkosessa ja kolmosessa, tai lähinnä kolmosessa, ne merkittävät tapahtumat ovat. Tai onhan sekin mistä kaikki alkoi-juttu toki mielenkiintoista.
Salaperäinen veitsi on liikuttava, ainakin se Alamon rotko-luku. Lee Scoresby oli ihana henkilö. Harmi kun hän kuoli. En oikeastaan hirveästi pitänyt Salaperäisestä veitsestä. Kirja ei oikein iskenyt, siinä tuntui oikeastaan olevan päähenkilönä Willin verinen käsi, jos tiedätte mitä tarkoitan. Siitä kerrottiin niin kovin paljon.
Maaginen kaukoputki. Tämä on se ylivoimaisesti paras kirja. Se on kypsempi, kuten muut tässä jo sanoivatkin. Siinä oli monta liikuttavaa kohtaa. Kuolleiden maailma oli jännä ajatus. Ainakin minulle täysin uusi teoria kuolemasta. Se kohta, jossa Rogerin aave lähtee pois kuolleiden maailmasta todella nosti kyyneleet silmiin. Ja se loppu. Siitä ei voi puhuakaan. Uskonto oli mielenkiintoisesti esitetty, hyvin kriittisesti tosin. Hyvin kirkonvastaisesti. Lordi Asriel oli kiinnostava hahmo. Kaikki hyvät tyypit tapetaan.
Daimoni-ajatus oli mielenkiintoinen, olisi muksaa päätellä ihmisestä paljon hänen daimoninsa perustella. Itselläni en oikein tiedä että mikä hahmo daimonillani olisi. Sellainen kissa, kuin Farder Coramin daimoni on, olisi hieno. Tosin ei minussa mitään kissamaista ole.
Olen tainnut tässä viestissä toistaa muista aika tavalla. Mutta kauniita kirjoja ne ovat.

Matron

  • Ankeuttaja
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #31 : Marraskuu 11, 2003, 21:46:30 »
Minäkin löysin nyt tieni tänne topicciin. Elikkäs:

Olen lukenut vasta Kultaisen Kompassin. Tarkoitus olisi lukea nuo muut osat mahdollisimman pian. Ihana Sarah minulle suosittelikin noita kirjoja. Kiitos <3 Pitäisi muistuttaa sinua tuomaan nuo kirjat minulle joku päivä. Nuo ovat aivan ihania. Tai, miksi minä monikossa puhun? Ensimmäisenhän osan vasta olen lukenut. No mutta kuitenkin. Ihastuin todellakin tuohon kirjaan. Mielestäni kirjassa käytettiin todella paljon kuvailuja. Ja se oli vain hyvä. Henkilöt ja tapahtumapaikat pystyin hyvin kuvittelemaan pääni sisällä. Se oli aika mahtavaa. Pohjoisen kuvaileminen oli todella kaunista. Ainakin omasta mielestäni.

Lempihahmoni kirjassa on Iorek Byrnison. Mielestäni hän on jotenkin aivan ihana. Kylmä tyyppi, joka ei näytä tunteitaan helposti. Jotenkin se sopi täydellisesti minuun. Pantalaimonkin oli yksi lempihahmoista.

Minäkin haluaisin mielelläni oman daimonin. En ole kyllä varma, että mikä se olisi? Ehkä joku varis? x) Hassua, mutta sellainen ehkä sopisi minulle.

Mielestäni Lyra on vahva henkilö ja kyllä pidin hänestä myös. Joissakin kohdissa tosin, hän pakenee asioita turhaan. Mutta en minä mitään kovin pahaa osaa sanoa hänestä. Täydellinen sankari ja hän sopii kirjaan.

En voi ymmärtää, että miten kirjailija on voinut keksiä ja kehittää noin mahtavan juonen. Aika käsittämätöntä. Esim. minun taitoni moiseen eivät riittäisi. Ei lähellekkään. No, siitähän tässä topicissa ei kyllä ollut kyse.

Minun mielestäni tämä sarja on kahdella sanalla erittäin hyvä.

Poissa Carola

  • Tiikerinkultainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • journal
  • Tupa: Korpinkynsi
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #32 : Marraskuu 14, 2003, 17:44:57 »
Nämä ovat selkeästi lempikirjojani-etenkin viimeinen-,en ole vielä törmännyt mihinkään yhtä hyvään kirjaan. Toivottavasti ette nyt hirtä minua, kun todellakin pidän tätä parempana kuin Harria... Mutta ihanaa että tästä on tehty topicci, en vain ole huomannut.

Pullman osaa kirjoittaa selkeästi, johdonmukaisesti ja mukaansatempaavasti ja lisäksi kirjoissa on "sielua", jota kaikki kirjailijat eivät yrityksestä huolimatta teoksiinsa saa.

Tomu-teoria kiehtoi minua, toivon, että omakin maailmamme olisi sellainen... Lisäksi yhteydet esimerkiksi tutkimusmatkailijaan, jonka nimi muistaakseni oli jokin Parry, ehkäpä William.

Ai lisää kirjoja lyrasta? Ihkua! Mutta jotenkin  olisin toivonut, että Pullman kirjoittaisi Willistä, ole aivan rakastunut häneen. Mutta lyran kohdalla tarina jäi enemmän auki. Mutta Maagisen kaukoputken lopussa itkeskelen aina. Se on niin ihanan nyyhkysurullinen. Haluaisin lukea nämä englanniksi, jos löytäisin jostain... Onko pullmanilta muuta tuotantoa, siis sellaisia hyviä. "Olin rotta!" oli mielestäni aika laimea.

Daimoni... Ehdottomasti kissa. Sellainen musta ja notkea...
Quid times?
Snape is a steamy pile of buffalo pucky
Rip off the Wings of a dragonfly

Poissa Mc Puuhto

  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #33 : Marraskuu 15, 2003, 15:18:18 »
Lainaus käyttäjältä: "Carola"
Toivottavasti ette nyt hirtä minua, kun todellakin pidän tätä parempana kuin Harria...

---

 Haluaisin lukea nämä englanniksi, jos löytäisin jostain... Onko pullmanilta muuta tuotantoa, siis sellaisia hyviä. "Olin rotta!" oli mielestäni aika laimea.




Ne on TODELLAKIn kirjoina parempia kuin Harryt, antavat paljon enemmän mietittävää, juoni ei ole perinteinen hyvä-paha -kamppailu vaan siinä menee ihan sekaisin, että kukas nyt olikaan paha ja hývä ja miksi hyvät tekee pahoja asioita tai toisin päin...;) Tämä siis mitenkään väheksymättä pottereita, jotka ovat edelleen loistavia mutta vain ihan erilaisia, kevyempiä.

Enkuksi minä ainakin sain kirjastosta, jouduin tilaamaan espoosta mutta ei se maksanut kuin 50 senttiä, eli mee kysymään kirjastontädeiltä! :D Ja tosiaan se Lyra's Oxford olisi nyt kaupoissa, pitää hankkia rahaa..!! Tai sitten joulariksi :)

Muoks: Ai niin, ja tosiaan muusta tuotannosta: kuten se Rotta-juba, taitavat miehen muut kirjat olla aika selviä lastenkirjoja. :P

Ecera`s Darkness

  • Ankeuttaja
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #34 : Marraskuu 15, 2003, 20:10:20 »
Hyvin erilainen trilogia. Kultaisessa kompassissa tarina alkaa mielenkiintoisena ja tutustutaan kaikkeen mahdolliseen. Harva kirja alkaa tosiaan mielenkiintoisesti ja sytyttää sellaisen jännityksen liekin sisällä. Mielikuvituksellisesti kerrottua, joka jatkuu entistä huikeampana Salaperäisessä veitsessä. Rinnakkaiset maailmat sekä tämä kyseinen tomu kiinnostivat erityisesti, ja kihelmöi mieltä niin, että trilogiaa ei yksinkertaisesti voinut jättää kesken. Maaginen kaukoputki todellakin erosi kahdesta ensimmäisestä osasta. Lyra oli kasvanut etenkin henkisesti ja tapahtumia seurattiin eri kulmasta. Aiemmin vapaiksi jätetyt langat punoutuivat yhteen erinomaiseksi kertomukseksi ja jotkut kohdat jätettiin itselle mietittäväksi.
Yksi niistä lukuisista asioista, jotka tekivät trilogiasta henkeäsalpaavan, oli Lyran ja Willin ystävyyden kehittyminen rakkaudeksi. Kolmosen loppu oli niin koskettava ja herätti takaisin todellisuuteen..oi kuinka itkinkään..

Miten syntyy tuollainen mielikuvitus? Ainutlaatuinen kokonaisuudessaan.

Poissa Carola

  • Tiikerinkultainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • journal
  • Tupa: Korpinkynsi
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #35 : Marraskuu 21, 2003, 17:13:12 »
Mutta kun nämä ovat paljon parempia kuin Potterit, niin miksi ne eivät ole saaneet läheskään niin paljoa huomiota? (mielestäni Pullmanin kuuluisi saada kirjallisuuden Nobelinpalkinto) En nyt mitenkään tahdo esiintyä Pottervastaisena, mutta itse perustaisin oikopäätä foorumin kyseiselle trilogialle, siis jos osaisin. Ehkä tämäkin kohoaa arvoiseensa asemaan, kun se saa enemmän lukijoita. Itse en kyllä tuota edesauta... Siis en suosittele kirjaa kenellekään, koska tahdon pitää kirjojen taian itselläni... Mutta onhan tämä varmaan minulle tärkein paikka koko vuotiksessa. En vain osaa kuvailla tuota, miksi ne vetosivat minuun. Viimestään viimeisen osan luettuani tajusin, että rakastan His Dark Materialsia.

Juu, pitää varmastikin kaukolainata jostain ne enkunkieliset versiot...
*muokkaa*
Ja tuo elokuva? Menee katsomaan vaikka Guineaan asti, että näkee sen. Vaikka en tietenkään tule pitämään siitä läheskään niin paljon. Mutta tahdon nähdä, millainen näyttelijä valitaan Willin osaan. Rakastan sitä hahmoa. Toivon, että hän olisi oikeasti olemassa...

*fanitusta, mielettömästi fanitusta*
Quid times?
Snape is a steamy pile of buffalo pucky
Rip off the Wings of a dragonfly

Poissa Mc Puuhto

  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #36 : Marraskuu 23, 2003, 17:48:39 »
Lainaus käyttäjältä: "Carola"
Mutta kun nämä ovat paljon parempia kuin Potterit, niin miksi ne eivät ole saaneet läheskään niin paljoa huomiota? (mielestäni Pullmanin kuuluisi saada kirjallisuuden Nobelinpalkinto) En nyt mitenkään tahdo esiintyä Pottervastaisena, mutta itse perustaisin oikopäätä foorumin kyseiselle trilogialle, siis jos osaisin. Ehkä tämäkin kohoaa arvoiseensa asemaan, kun se saa enemmän lukijoita.



Sanoisin, että ne laadukkaimmat tekeleet eivät yleensä kohoa sellaiseksi massaviiihteeksi kuin Potter. HDM:t ovat vaikeaselkoisempia ja monimutkaisempia, mikä karsii nuorimmat lukijat. Potter myös on "mukavan perus", eli on hyvä ja paha, jotka tappelevat: tämä käy kenelle vain. Massaviihteeksi ei ehkä kohoa kirjat, jossa kyseenalaistetaan hyvyyttä, pahuutta ja kristinuskoa.

Ja toisaalta se on ehkä hyväkin... Massaviihteys on tehnyt pahaakin pottereille. Esim. oheistuotteet ovat ärsyjä ja leffat muovisia. Ehkä on parempi, jos HDM:t pysyvät poissa siitä kaikkein suurimmasta hysteriasta..:) Ovathan ne palkintoja saaneet ja tuskin tarvitsevatkaan mieletöntä maailmanluokan fanitusaaltoa tuekseen.

Voihan tietysti käydä niinkin että tuo leffa sellaisen aiheuttaa. Nousihan Sormusten herrakin leffojen myötä tuhansien sellaisten fanitettavaksi, jotka eivät olleet - eivätkä ehkä vieläkään ole kirjoja lukeneet... En sitten tiedä oliko se TSH:n suhteen ja olisiko HDM:n suhteen kovin hyvä juba. :P

Poissa Carola

  • Tiikerinkultainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • journal
  • Tupa: Korpinkynsi
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #37 : Marraskuu 28, 2003, 18:24:01 »
Asiaa. En kestäisi, jos jokaisella vastaantulevalla ipanalla lukisi paidassa "pantalaimon". Tai jos olisi Daimonipehmoleluja. "sata erilaista, kerää kaikki daimonisi olomuodot-nyt sielukaverisi muuttaa muotoa" Tai jotain tuommoista. tai mikä pahempaa, pikkusiskoni lukisi ne.
1. Hän ei tajuaisi niistä mitään
2.Hän rupeaisi heti fanittamaan älyttömästi ja yliepähillitysti.
Minua ärsytti aivan tarpeeksi se, kun eräs meidän luokkalainen poika luki ne. Koska se tyyppi ärsyttää minua suunnattomasti.
  Hyvä että joku perusteli noita syitä, kun en itse niitä osannut sanoiksi pukea. Ja toisaalta, jos jo Hpstä nousee niin kova kohu, niin saako joku paavi sydänkohtauksen, kun hänen jumalansa kyseenalaistetaan?
Quid times?
Snape is a steamy pile of buffalo pucky
Rip off the Wings of a dragonfly

Poissa Mc Puuhto

  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #38 : Marraskuu 29, 2003, 14:26:19 »
Lainaus
Ja toisaalta, jos jo Hpstä nousee niin kova kohu, niin saako joku paavi sydänkohtauksen, kun hänen jumalansa kyseenalaistetaan?


Aevan... HDM:n "sanoma" voi olla liian rankkaa massaviihteeksi... Olisipa näin! Minusta on vaikea uskoa, että esim. Amerikassa näin jumalavastaiset kirjat nousisivat Potterin tavoin kultiksi, kun siellä Potterienkin kohu on, kuten sanoit, ollut niin valtaisa. Siispä ehkä leffa ei vaikuta suosioon yhtä massaviihteyttävästi (tuo ON sana) kuin esim. sormusten herrojen suosioon, eihän TSH:ssa mitään jumalanvastaista juttua heitetä...

Kuten sanoit, olisi tosiaan järkkyä nähdä ihmiset Pantalaimon-paidoissa ja Tomu-lippiksissä...:P Koska HDM on kuitenkin nyt jo aikas mukavassa suosiossa: itse huomasin kirjat luettuani että on monia (fiksuja :) ), jotka ovat pitäneet niistä valtavasti.

Marisa Coulter

  • Ankeuttaja
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #39 : Helmikuu 04, 2004, 19:40:51 »
VAROITUS: Sisältää spoilereita! (Valitan punainen väri ei toimi..)

Luin koko trilogian viime joulukuussa ja ihastuin siihen heti. Eniten pidin Kultaisesta kompassista, koska siinä Lyra on vahvimmillaan ja hänen hahmonsa oli erittäin vahva. En väitä että hänen hahmonsa pehmentyisi loppua kohden, mutta kahdessa jälkimmäisessä osassa mukaan tulee muita möys hyvin vahva luonteisia ihmisiä, kuten Will Parry. Pikkuinen feminiini minussa ei oikein pitänyt siitä kun 2. osassa Lyra tuli jotenkin riippuvaiseksi Willistä. >:)

En osaa nimetä yhtä lempihahmoa, mutta erityisesti pidin Iorek Byrnisonista, Rouva Coulterista ja lordi Asrielista. Älkääkä valittako etten perustellut, koska en osaa selittää miksi pidän juuri näistä hahmoista. Niissä on vain sitä omaa taikaansa, joka puree lukijaan (tässä tapauksessa minuun).

Lempiosani oli trilogian päätösosa Maaginen kaukoputki. Minun mielestä kirjan loppu oli niin surullinen, koska Willin ja Lyran oli erottava toisistaan, vaikka olivat vasta "löytäneet" toisensa. Aloin taas itkeä, kun luin kohtaa jossa Will rikkoo veitsen ajattelemalle Lyraa *niisk*
Kirjan toinen hyvä/liikuttava kohta oli kun Rouva Coulter ja Lordi Asriel uhrasivat itsensä pelastaakseen Lyran.

Poissa Nienna

  • Kofeiiniriippuvainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #40 : Maaliskuu 05, 2004, 20:08:13 »
Minä pidin myös. Olen saanut kaikki osat lahjaksi kummitädiltäni. Ne lojuivat pitkään hyllyn pohjalla, kunnes sitten eräänä iltana satuin olemaan hyvän lukemisen puutteessa ja päätin tarttua Kultaiseen kompassiin. Kirja osoittautui erittäin hyväksi. Salaperäinen veitsi ei ollut ehkä niin hyvä, mutta ei sekään mikään huono ollut. Maaginen kaukoputki oli myös oikein hieno kirja. Ja loppu oli surullinen ja vaikuttavakin omalla tavallaan. Ei mikään he-elivät-onnellisena-elämä-loppuun-asti-juttu. Ja hyvä niin.

Henkilöistä vielä. Pidin eniten Lyrasta ja Iorekista. Lyra on hauska ja omaperäinen henkilö ja erityisesti hyvä valehtelija.^^  Iorek on muuten vaan upea hahmo ja jotenkin tykkäsin hänestä heti, kun hän juoneen ilmaantui. Olin todella pettynyt kun Iorekia ei ollut ollekaan Salaperäisessä veitsessä, mutta onneksi hän tuli takaisin Maagisessa kaukoputkessa. Daimonitkin olivat hauskoja.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 03, 2008, 01:15:05 kirjoittanut Nienna »

Poissa Marmalady

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #41 : Heinäkuu 13, 2004, 00:49:43 »
Iloisia uutisia! Tammi suomentaa syksyksi teoksen Lyra´s Oxford, joka julkaistiin englanniksi viime syksynä.

"Todellinen jalokivi kaikille Philip Pullmanin kirjojen ystäville: pieni, kaunis ja syvällinen teos, joka kertoo Lyrasta, Universumien tomu -trilogian toisesta päähenkilöstä.

Oxford on kaupunki, jossa todellinen ja kuviteltu sekoittuvat, missä mennyt, nykyinen ja tuleva kulkevat rinta rinnan. Oxfordissa ikkunat voivat aueta toisiin maailmoihin...
Niin myös tässä tarinassa eri osaset sekoittuvat toisiinsa arvoituksellisella ja kiehtovalla tavalla: vanha Oxfordin kartta, kustantajan mainoslehtinen – ne saattavat olla peräisin toisesta todellisuudesta, toisesta universumista, ne ovat saattaneet lennähtää sieltä luoksemme avonaisesta ikkunasta. Ehkä tulevaisuus vaikuttaa menneeseen tai ehkä universumi onkin toisenlainen kuin luulemme, tietoisempi?

Novellin lisäksi teoksen lopussa on tasku, jossa on kartta Lyran Oxfordista: niistä paikoista ja rakennuksista, mitkä ovat mukana myös Pullmanin trilogiassa, ja vinkkejä Pullmanin Oxfordiin matkustaville. Mistä esimerkiksi voisi etsiä kaukoputkia tai salaperäisiä kompasseja..."

Teksti löytyy myös täältä.
Lomalla.

jediani

  • Ankeuttaja
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #42 : Heinäkuu 17, 2004, 22:11:12 »
Olen nyt lukenut.. ei.. ahminut ensimmäisen ja toisen osan ja himoitsen kirjastolta kolmatta. Sain Kultaisen kompassin joskus vuosia sitten kummitädiltäni lahjaksi, mutta kartoin sitä pitkään, sillä aiemmin teksti tuntui liian vaikealta ja hämärältä. Olen ilmeisesti vähän hitaasti syttyvä, kun vasta näin vanhana tänä kesänä uskalsin tosissani tarttua hyllyssäni pölyttyvään kirjaan ja innostuin sekavan alun jälkeen oikein kunnolla ^_^

Minunkin mielestäni HDM:n aihe ja maailma ovat hyvin mielenkiintoisia, kiehtovia ja inspiroivia (vaikken ole vielä ihan kaikesta selvillä). Olen hurjan kiinnostunut teologiasta ja astronomiasta, joten en jaksa odottaa, että saan selville, miten Pullman on ne saanut kiedottua yhteen = mitä on tomu?!
Jos verrataan His Dark Materialsia Harry Pottereihin niin ensinnäkin yllätyin kyllä iloisesti(?) siitä, kuinka paljon roisimmin Pullman kertoo omista aikuishahmoistaan ja heidän ihmissuhteistaan, JKR:n aikuiset ovat "viattomampia" eikä heitä edes kuvata kunnolla. Mutta mielestäni Pullman ei osaa kuvata hahmoja/tunteita yhtä elävästi kuin JKR, vaan kirjoissa on hiukan kolkko tunnelma.. Varsinkin Kultaiseen kaukuputkeen oli vaikea päästä mukaan, kun ei ollut oikein mitään mihin tarttua eikä mistään annettu sen enempää taustatietoja, mutta tarinaan kasvoi jos jaksoi sinnitellä.
Mutta olen miettinyt, että onko Universumin tomut lasten kirjoja, kun sieltä lasten osastolta minä sen kakkosenkin kaivoin. En minä ainakaan olisi paljoa irti saanut HDM:sta nuorempana, mutta ehkä olenkin ollut vain tavallista tyhmempi ^_____^

spoilaaaaa!!
muoksista Haa, luin kolmosenkin! Tuntui sydäntä raastavalta lukea, kun Lyra irroittautui Panista - ehkä, kun olin juuri itsekin ollut jo monta päivää erossa minun tärkeimmästä henkilöstä, minun daimonistani. Kummasti eläydyin myös Balthamosin tunteisiin ;_; Kolmosessa oli kyllä paljon hahmoja, joita ihailin (Mary, Baruch, Balthamos...), mutta pidin Salaperäisestä veitsestä ehkä enemmän, vaikka inhosin ja itkin, kun Lee kuoli ;_;; Lee oli lempihahmoni..

Ryhdyn vastarintaan HDM-elokuvia vastaan. Kumpa niitä ei koskaan tehtäisi! Hienoa trilogiaa ei saa pilata yltiömaalisella hypetyksellä.. >_<

Kurvaa Aka

  • Ankeuttaja
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #43 : Heinäkuu 24, 2004, 17:43:53 »
Oivoivoi, miksen ole huomannu tätä topiccia aiemmin??
Aivan mahtikirjoja! Ja se Lyra´s Oxford tulossa, hienoa.

Mutta asia mikä hiukan minua huolestuttaa on se elokuva... En oikein usko, että kukaan pystyy ikinä tekemään lempikirjoistani elokuvia, joista pitäisin (olen ehdoton Potter-leffojen vastustaja, inhoan näyttelijöitä, inhoan ohjaajaa, inhoan koko muovista elokuvaa ja krääsäoheistuotevalikoimaa! Anteeksi.)

Niin ja pelkään myös sitä, että liian monet löytävät nämä kirjat. On jotenkin kiva juttu että on jotain omaa, mitä kaikki ei tiedä, ja sitten joskus saattaa löytää jonkun, joka on innostunut samasta asiasta!
Potteritkin oli PALJON parempia silloin kun niitä luin muutaman kaverin kanssa, ja sitten oli NIIN hauskaa höpöttää jutuista, joita kukaan muu ei tajunnut... Oi niitä aikoja...

Joka tapaukseessa upeita kirjoja, hienot (ja kirjojen mukana kehittyvät) hahmot, loistava juoni... Niin ja täytyy tunnustaa, että Maagisen kaukoputken loppu sai minutkin itkemään. Jota en kovin usein tee kirjoja lukiessani.

Tugez

  • Ankeuttaja
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #44 : Elokuu 04, 2004, 21:48:47 »
Kultainen kompassi oli todella hyvä ja tuntui että se oli suunnattu enimmäkseen lapsille. Sitten ostin kirjamessuilta Salaperäisen veitsen ja Maagisen kaukoputken.
Salaperäinen veitsi oli minusta aika kammottava. Varsinkin se kun sitä Willin sormien katkomista kuvailtiin ja muistuteltiin miten kipeät sormentyngät olivat. Tuollainen ei mielestäni sovi lapsille.
Maaginen kaukoputki taas oli paljon parempi kuin salaperäinen veitsi, mutta tuntui, että kirjailijalla oli jonkinlainen uskonkriisi. Loppu (se kohta missä sanotaan jotenkin näin, että teidän täyttyy rakentaa taivaan valtakunta itsenne sisälle)oli paras kohta koko sarjassa.
Kokonaisuus oli mielestäni tosi hyvä.

Poissa viuhka

  • salakielinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Weasley is our king♥
    • livejournal
  • Tupa: Puuskupuh
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #45 : Elokuu 05, 2004, 19:18:18 »
Kun sain trilogian, en oikein innostunut siitä, olin sen verran pieni vielä. En Maagista kaukoputkea lukenut kuin parin sivun verran.

Nyt luen sitä uudestaan, olen Salaperäisen veitsen keskivaiheilla. Se on siinä mielessä Kultaista kompassia huonompi, että juonella ei ole mitään "päämäärää" kuten KK:ssa Rogerin ja muiden lasten pelastaminen. Suomennos on jotenkin ärsyttävä, esimerkiksi se 'minä tiedä'. Onhan se aika vaikea suomennettava (jos en ole väärin päätellyt, se on englanniksi 'don't know') mutta kuitenkin. Ja gyptien puhe. He puhuvat niin kuin Hagrid HP:ssa, tosin lievemmin. Vain taivutukset ovat "puhekieltä" ja se ei tunnu yhtään luontevalta!
Kuitenkin rakastan noita kirjoja, ne ovat niin ihanan salaperäisiä.
Don't cry because it's over, smile because it happened.

talvi

  • Ankeuttaja
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #46 : Lokakuu 15, 2004, 09:28:46 »
Olen myös lukenut tämän sarjan. Se oli ensimmäinen fantasiakirja minkä luin. Luin kirjan muistaakseni kolmisen vuotta sitten. On pitänyt lainata se ensimmäinen osa moneen kertaan uudestaan, mutta en vaan ole saanut aikaseksi.
Muistaakseni kaikki kirjat olivat ihan hyviä, mutta en tykännyt kolmosen lopusta, toisin kuin muut ovat sitä kehuneet. Mielestäni se oli silloin hieman sekava, enkä muistaakseni edes jaksanut lukea sitä kunnolla loppuun. Johtunee varmaan siitä, että olin silloin vielä niin ns. tietämätön fantasiasta ja se oli ensimmäinen lukemani kirja tätä laatua.
Daimonit olivat kivoja, ja tulikin nyt mieleen Isabell Allenden kirja Petojen kaupunki, jota olen muistaakseni jossain täällä jo kehunut. Siinä kirjan päähenkilöillä on muistaakseni (tästäkin kirjasta on jo aikaa) eräänlaiset ns. daimonit... ;)

Meiju

  • Ankeuttaja
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #47 : Lokakuu 22, 2004, 16:45:06 »
Luin sarjan läpi joskus kauan sitten. Aloitin lukemaan rakkaan ystäväni neuvosta, ja koukkuun sitä jäätiin. Minun oli PAKKO lukea kaikki osat. Se oli hyvin kiinnostava kirja, ja minulla on taipumusta liimautua kirjaan/kirjoihin, kunnes saan ne luettua. En yksinkertaisesti voi päästää irti.

Loppu oli siinä hyvin liikuttava, olisin tietenkin halunnut, että he olisivat voineet elää samassa maailmassa, mutta... Toisaalta on hyvä, ettei siinä ollut perinteistä "ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti" - lopetusta. Olenko ristiriitainen? x)

ciorra

  • Ankeuttaja
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #48 : Marraskuu 08, 2004, 18:31:01 »
Aloitin jostain syystä lukemaan kirjoja ensin kakkososan kun sain sen lahjaksi joten en ihan heti päässyt mukaan. Kirjojen hahmot ovat moniulotteisia. Rakastan myös Lyran Pantalaimonia. Sellainen olisi ihana olla olemassa, et olisi koskaan yksin... Ja Lyra oli hahmona tosi kiinnostava. Kirjaan oli keksitty kaikenlaista uutta ja vanhaa sekoitettuna siihen. Lainasin juuri kirjastosta Lyran Oxford pitäneepä mennä lueskelemaan :)

Jos et ole vielä lukenut kaikkia osia seuraava spoilaa
Maaginen kaukoputki oli sarjasta paras, koska siinä oli eniten "asiaa". Paras oli loppu, jossa Lyra ja Will joutuivat lopulta eroon. Se oli kyllä ehkä kirjan surullisin kohta. Toisaalta olisin toivonut, että Lyra ja Will olisivat keksineet jonkun keinon...

Inidra

  • Ankeuttaja
Universumien tomu -trilogia
« Vastaus #49 : Marraskuu 16, 2004, 23:13:41 »
Luin kirjat n.2 vuotta sitten, joten kaikki kohdat eivät ole ihan kirkkaana muistilohkossa. MIelestäni sarja oli mielenkiintoinen, hiukan poikkeava fantasia-sarja ja sisälsi paljon erillasia tunteita ja käännekohtia. Koskaan en muista arvanneeni mitä seuraavaksi tapahtuu. Miten kauniisti kuolemakin oli kuvattu, pidin siitä hyvin paljon.
Kirjaan oli jännästi sekoitettu eri fantasiaolentoja noitia ja enkeleitä esimerkiksi.
En kiintynyt sarjan aikana kehenkään hahmoon, kirjat jotenkin tuli vain luettua intohimoisesti vierestäkatsojana. Kokoajan piti kuitenkin olla kirjassa läsnä, ettei pudonnut kärryiltä. Vaikka en kehenkään ollut kiintynyt, niin Kultaisen kompassin loppu pisti itkemään, koska se oli karulla kovalla tavalla niin realistinen, ja sai lukijan tajuamaan, että nyt ei eletä unimaailmassa, vaikka tämä fantasiaa onkin.
Luin kirjat järjestyksessä 2,1,3, mutta hyvin sain kiinni jo tokassa (itselleni ensimmäisessä) kirjassa juonen ja mihin kirjassa pyritään.
Suosittelen lämpimästi kaikille, ja näin kahden vuoden takaisen ajattelun ja muistelun jälkeen, arvostan sarjaa suuresti :)