Kirjoittaja Aihe: Mielihalut ja himot  (Luettu 18503 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Flamich

  • Ankeuttaja
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #100 : Syyskuu 24, 2007, 07:34:21 »
Taas kerran eilen todistettiin, että minua ei voi pitää samassa huoneessa karkkipussin kanssa. Vaikka olisin jo ihan täynnä, otan aina vain lisää. Jos joskus käy niin harvinaisesti, että tajuan mitä olen tekemässä ja laitan karkit takaisin pussiin, niin jo minuutin päästä olen taas pussin kimpussa ja tajuan tekoni vasta sitten, kun alkaa oksettaa.

Sen lisäksi minulla on nykyään outo tapa käydä "ottamassa suihin" vesihanalta joka välissä. Ja tuossa käytävällä matkalla sinne saatan loikkia, sipsuttaa tai kävellä muuten vaan oudolla tavalla. Kun olen päässyt vesihanalle, juon siitä suoraan, suu hanan ympärillä. Kun lähden takaisin, pidän sitä vettä suussani ainakin kynnyksen yli. Melkoinen rituaali.

Poissa Argetlam

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #101 : Syyskuu 24, 2007, 20:48:25 »
Karkit ja sormien pureskelu. Silti sinnikkäästi pidän karkkipäivän vain kerran viikossa :)

Poissa Túrin Turambar

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • One day, one room
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #102 : Syyskuu 24, 2007, 20:54:41 »
En voi olla laittamatta mustapippuria joka ruokaan, se on liian hyvää!!!
Cannery Row in Monterey in California is a poem, a stink, a grating noise, a quality of light, a tone, a habit, a nostalgia, a dream.

nr: Gabriel García Márquéz - One hundred years of solitude

Poissa Sirii

  • Frábært!
  • Vuotislainen
  • Regulusfani
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #103 : Syyskuu 28, 2007, 21:35:36 »
Minulla on pakkomielle kaakaosta. Juon kaakaota lasillisen, haen lisää, juon, haen lisää, päätän etten enää hae lisää, hupsista ja taas onkin lasillinen mennyt. Ja äiti karjuu että nyt ei enempää ja mä oon silleen vielä yks~?
Siis joo, olen ihan uskomattoman mieltynyt kaakaoseen. Juon sitä kokoajan. Tai en ihan kokoaikaa, mutta tosi paljon kuitenkin. Joskus voi mennä monta litraa päivässä (se tosin on vähentynyt tuosta aika roimasti, tuo menekki. Nykyään korkeintaan semmoinen litra päivässä eikä sitäkään tosiaankaan jokapäivä. Tai en tiedä mitä tapahtuisi jos aina olisi pari purkkia maitoa käytettävissä ja kukaan ei kieltäisi välillä). No, nyt olen päässyt kaiketi pahimmasta eroon, mutta jossakin kohtaa tuo meni sitä rataa, että kaksi päivää ilman kaakaota aiheutti ihan hillitöntä levottomuutta ja päänsärkyä ja mitä vielä. Kädetkin vapisivat. Tai no, en ole kokeillut olla ilman pitkiin aikoihin.

Toinen on tullut tässä ihan viimeaikoina, että minun on pakko syödä jotakin kokoajan. Joko ruokaa tai sitten sormiani. Joskus, jos kumpikaan edeltävistä ei ole mahdollista, puren hampaitani vastakkain tai kieltäni, mutta jotakin pitää kokoajan olla. Se on hieman häiritsevää.

Minulla on pakkomielle kliinisestä siisteydestä. Jos jossakin on siistiä, siellä pitää myös sitten olla ihan mahdottoman siistiä. Kaikki viivasuorassa, ei epäkohtia missään jne. Siksi pidän esimerkiksi huoneestani enemmän, kun se ei ole siisti. Sitä kun ei saa pidettyä millään niin kliinisenä mitä pitäisi, niin se vaan ärsyttäisi minua, jos olisi siistiä. Pari kertaa olen äitilleni siitä saarnannut, mutta koskaan hän ei kuuntele, aina siivoaa uudelleen ja uudelleen ja "järjestelee" tavarani. Jolloin siis en löydä enää mitään. Sekasorrossa on kotini, duu~! Tämä on itseasiassa häiritsevin pakkomielteeni ikinä, joskin esimerkiksi kirjaston hyllyjä järjestäessäni se oli varsin hyödyllistä, kun ihan huomaamattanikin järjestin kaikki viivasuoraan.

Minulla on pakkomielle myös varpaideni naksauttamiseen ajoittain. Ja sitten kun ne eivät välillä napsahdakkaan, se ärsyttää.

Mutta siis, yleensäottaen minua eivät häiritse pakkomielteeni. No siis mitä nyt tuo kliinisyys, mutta sekin on helposti vältettävissä, kun vaan en siivoa. Ja vieraissa paikoissa, joissa on epäkohtia tolkutan itselleni, etten vaan voi niille mitään, jolloin se yleensä vähän helpottaa. Vähän. Mutta joo, pakkomielteet osaa välillä olla ihan mielenkiintoisiakin.
Ég á heiminn! :}

Poissa greenie

  • junkie
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • I think I'm a banana tree.
    • Last.fm-profiilini
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #104 : Syyskuu 28, 2007, 23:06:05 »
Himoitsen pesusieniä. Aina suihkussa käydessäni käydän pesuun sientä ja laitan siihen paljon saippuaa (tuhlausta, tiedän). Tällä hetkellä minulla on kolme erilaista (koko, väri, laatu). Pesusienissä vaan on se jokin, niitä on ihana puristella ja haistella. Joskus pesen kädetkin sienellä, koska siitä tulee niin hyvä fiilis. Kaupoissa tutkin aina valikoiman ja ihastelen eri värejä ja muotoja. Joo, mulla taitaa olla joku pakkomielle niitä ihanan pehmeitä juttuja kohtaan. Se saattaa olla vähän kiusallistakin, kun haistelen antaumuksella kaupassa sieniä, ihmiset katselevat. Mutta ei se mitään, himoan niitä, ei sille mitään voi.

Toinen aine, mikä saa pääni sekaisin, on tiskiaine. Hollanista ostin matkamuistoksi sinistä Dreftiä (suomessa Fairy) ja kaupoissa availen aina purkkejä haistellakseni eri hajuja.
On ihanaa pestä kädet tiskiaineella, se on niin paksua ja tuoksuvaa + vaahtoa.

Vaahtokin taitaa olla yks mun himo. Se tulee ilmi siinä, että rakastan myös veljeni partavaahtoa. Siinä on jumalainen tuoksu (miesten tuoksut on mun mieleen) ja se on niin ihanan pehmeetä. Tursotan sitä joskus kasan käteeni ja käytän muka voiteen tyyliin, ja pesen sitten pois. Tuoksu jää käsiin :D

Tykkään myös syödä paperia, joko vessa- tai talous-. Se melkein vastaa purkkaa, samanlaista jauhettavaa, mutta kuitenkin nieltävää.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 27, 2008, 21:44:11 kirjoittanut greenie »
Well heroin, heroin
And cocaine, cocaine
I loved them both

blame it on me

  • Ankeuttaja
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #105 : Syyskuu 29, 2007, 08:53:38 »
Tätä on vaikea myöntää, mutta Mad Croc. Siis se maku on hervottoman, hulvattoman hyvä. Tosin minusta voisi jo sanoa että olen sairas. (Tällä hetkellä 5kpl 0.5l Mad Crockia pakastimessa).
Juon sitä melkein aina, kun pelaan (tietokoneella), olen Vuotiksessa (Nyt on paraaikaakin toisessa tassussa Madi), Jalkapallo peleissä & silloin tällöin myös softauksen ohella.^^

Toinen asia mistä olen riippuvainen on Piirtäminen. Yritän piirtää mahdollisimman hyvin, ja minusta on sanottu että olen varmaan koulun paras piirtäjä (joo meijjän koulun piirustykset eivät ole ikinä olleet kovin eriomaisia.), mutta silti minusta tuntuu että se johtuu siitä että vain piirrän eri tavalla, kuin muut.

Ja kolmas asiani on Grafiitit. Lähes aina kun saan spray-puttelin käteen, niin on pakko ruveta tekemään kaikkiin sähkökaappeihin ja sellaisiin pieniin juttuihin.

Sanokaa mitä sanotte, mutta tämä apulainen menee nyt ottamaan toisen Mad Crocin...

Loony weasel

  • Ankeuttaja
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #106 : Syyskuu 29, 2007, 17:48:17 »
Mulla on pakkomielteenä piirtää aina jotain kuviota kynnellä esim. laukun hihnaan, tai mitä nyt yleensä satun kädessä pitämään.
Lisäksi nojailen aina päätäni käsien varassa.
Vääntelen leukojani aina jotenkin ihmeellisesti, että jyrsin kulmahampaitani, tai puren etuhampaat yhteen.
En myöskään voi vastustaa himoa mennä koneelle joka päivä ^^` Vaikka ei olisi mitään tekemistä koneella, silti pakko istua tuntikausia koneen ääressä.
Jos olen pesulla, pesuainetta otan aina ihan liikaa ja valuttelen sitten kämmeneltä toiselle. Tulee kivat vaahtomöykyt suihkun lattialle.
Jos aloitan karkkipussin, syön sitä huomaamattani koko ajan, vaikka tulisi huono olo. En vain voi jättää sitä kesken, ellen pakota itseäni viemällä sen toiseen huoneeseen.
Yleensäkin melkein koko ajan syön jotain, varsinkin jos olen hermostunut. Rasittavaa, kun viiden minuutin välein pitää käydä katsomassa, josko korissa olisi vielä yksi omena, tai pakastimessa vielä yksi jäätelötikku.
Jäätelönhimo on kanssa suunnaton ongelma, jos niitä ostetaan pakkaseen, huomaan äkkiä että laatikko on melkein tyhjä.. Minun ansiostani. Niitä on vaan pakko ottaa vielä yksi.. Sama juttu myös omenoiden kanssa.
Musiikkia täytyy kuunnella aina, kun se on mahdollista. Joskus kärsin tunneilla, kun haluaisin kuulla jonkin aivan ihanan kappaleen..
Ja musiikin täytyy aina (koulussa) olla niin kovalla, että se kuuluu puolen metrin päähän, mitä kuuntelen x.x
Ja loppuunkulutan kaikki hyvät kappaleet kuuntelemalla niitä yhä uudestaan ja uudestaan..
Ja kirjoittelen niitten sanoja kouluvihkojen kansiin.
Ja kirjoittelen niihin myös lempi animen tms. henkilöiden nimiä ^^`
Näitä on paljon ja vielä lisää, mutta enpäs nyt listaa enempää.

Poissa Lorainne

  • glottaaliklusiili
  • Hämykeiju
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: MoonMist
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #107 : Lokakuu 03, 2007, 17:46:01 »
Juu, pakkomielteitä löytyy...

The Voice on yksi pahimmista. Kun tulen huoneeseeni, on aina pakko laittaa radio päälle. Ja jos käyn olkkarissa eikä kukaan katso telkkaria, on pakko tarkistaa, ettei Voicelta vaan tule mitään hyvää videota... Tuosta jälkimmäisestä olen alkanut jo päästä eroon ihan hyvin, mutta radioon olen ilmeisesti jäänyt pysyvästi koukkuun. :/ Se alkaa jo häiritä, kun yrittää esim. tehdä läksyjä radion soidessa koko ajan taustalla. Kaikki aina sanovat, että pitäisi olla rauhallinen paikka jossa tehdä läksyt ilman häiriötekijöitä (onko tuo sana?), ja olenkin monesti luvannut itselleni, että huomenna en kuuntele radiota läksyjä tehdessä, mutta se on vaan yksinkertaisesti mahdotonta. Jos luen esimerkiksi historian kappaletta, laitan kyllä radion kiinni, että pystyn keskittymään, mutta kaiken muun teen musiikin soidessa.
Tuo on ärsyttävää senkin takia, että minusta tulee hitaampi, kun kuuntelen musiikkia. Jos vaikka kerään kiireessä tavaroitani, kun olen lähdössä jonnekin, minulla on radio päällä, ja sen takia saatan myöhästyä. Jään kuuntelemaan musiikkia, enkä pysty keskittymään siihen, mitä piti pakata.

Joskus minulla oli sellainen pakkomielle, että jos esim. kävelin tiellä ja astuin vasemmalla jalalla lehden päälle, oli minun pakko astua oikeallakin jalalla jonkun toisen lehden päälle. Muuten tuntui, että hyljeksin oikeaa jalkaa ja että sille tuli paha mieli. Outoa...

Että tällaista minulla...
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 09, 2008, 12:38:05 kirjoittanut kwanfan »
Using the "are we", are we?

Poissa Raivotar

  • Pisamalikka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Armoton Nightwish- fani
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #108 : Tammikuu 23, 2008, 18:47:57 »
 Kun luin tätä tobicia, ajattelin ensin, ettei minulla ainakaan mitään pakkomielteitä ole, yhtäkkiä huomasin että niitähän on valtavasti.
Pahin on varmaan se, etten koskaan voi olla paikallani ja keskittyä johonkin pureskelematta-tai räpläämättä jotakin tai liikkuttamatta jotakin ruumiinosaa. Pureskelen kynsiä, kynnenpieliä, käsivarsia, saksia, kyniä, kaulakoruja, poskiani, huulia, koulun monistemuovitaskuja, hiuksia, purkkaa, kaikkia muoviesineitä ja rannekoruja, vain joitakin mainitakseni. Kynteni näyttävät kamalilta, käteni, poskeni ja huuleni ovat aina ihan verillä. Jos en pure jotakin minun on pakko räplätä jotain käsissäni. Esim. sinitarraa, kyniä, kumeja, laskintani, äitin tavaroita, kynttilöitä, pöytäliinaa, pöydillä olevia tärkeitä esineitä ja paperita ja rannekelloani. Tavarat menevät usein rikki ja äitini naputtaa minulle tästä tavasta lähes päivittäin. Sitten vielä käsiin kirjoittaminen, rantieden pyörtittely ja jalan tärisyttäminen, niitä ei vain voi olla tekemättä. Lisäksi kuljetan tavaroita käsissäni ja lasken ne aina paikkoihin joista en millään löydä niitä. Se on vain sitkeä tapa, mutta tavarani ovat aina hukassa.

Muunlaisia pakkomielteitäkin löytyy...
Toinen niistä liittyy hyvänyön toivottamiseen vanhemmilleni.
Aina kun olen kotona, toivotan hyvät yöt samalla tavoin: käyn ensin halaamassa isää ja päästän koirat ulos, sitten käyn iltapesulla, laitan vuoteeni valmiiksi ja käyn halaamassa äitiä. Päästän koirat sisään, käyn vessassa ja menen taas halaammaan äitiä. Menen koirani kanssan huoneeseeni ja huudan sieltä vielä että hyvää yötä. Jos äiti vastaa viimeiseksi hyvää yötä, kaikki on hyvin ja käyn nukkumaan, mutta jos isä vastaa äidin jälkeen, minun on sanottava se uudelleen jotta äiti vastaisi viimeiseksi ja kuulisin hänen hyvänyöntoivotuksensa viimeisenä asiana ennen nukkumaanmenoa. Olen 8. luokalla! taidan olla vähän outo.
sitten minulla on joku omituinen tarve pursottaa koulun hienonväristä nestesaippuaa lavuaariin desi kaupalla. sitte minua rupeaa aina hävettämään hirveästi ja siivoan altaan. Se on silti vaan aina yhtä kivaa. Ja hiukset on aina vedettävä käsillä hartioilta tai paidan alta ja heitettävä nisakaan, vaikka ne kuluvat, niin on vaan pakko tehdä.
Hola Mexican! You are my love!
Are you single tonight?

Terveisiä Mexicosta!

Poissa Tuulikeiju

  • Vuotislainen
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #109 : Tammikuu 23, 2008, 22:29:31 »
Minulla ei varmaan ole muita pakkomielteitä kuin ruoka. Yhteen aikaan yritin lisätä vihannesten syöntiä ihan terveyden kannalta ja että saisi ruokavalion kuntoon, kun kuntoa olisi tarkoitus nostaa kisoihin, ja siitä minulle jäi sinänsä ihan fiksu tapa, mutta jonkin verran ärsyttävä: minun on pakko laittaa leivän päälle jotain vihreää tai tuoretta - yleensä kurkkua tai salaatinlehtiä. Isompia ongelmia tulee, jos salaattia ei ole. *wirn* Sitten vain pilkkomaan tomaattia.

Hmm... pakko minulla joitain muitakin pakkomielteitä tai himoja on olla. Taitavat vain olla niin syvään uurrettuja, ettei niitä enää edes itse huomaa. Eipäs kun - on minulla varmaan sittenkin vielä jotain. Aina kun menen iltaisin nukkumaan minun pitää laittaa huopa jalkojeni päälle niin, että se on taitettu puoliksi jalkojeni alle ja puoliksi peiton päälle. Ilman sitä en enää varmaan saisi edes unta.

Ja lehti minun on aina pakko lukea edestä loppuun. Luin joskus pienempänä Aku Ankkaakin väärin päin, mutta nyt minulla ei sitä ongelmaa enää ole. *wirn* Tilalle on tosin tullut varpaiden ja kynsien leikkeleminen mainoskatkojen ja tylsien kohtien aikana tv:tä katsellessa.
It's easier not to do things than left them undone.

Poissa Pomeroy

  • Siriuksen jalkavaimo
  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #110 : Tammikuu 24, 2008, 10:16:58 »
Ohan minulla näitä himoja. Ei paljoa ja pääsen helposti niistä eroon kun vain lopetan niiden tekemisen/käytön ja ajattelemisen, mutta joistain en vain tahdo luopua. Minulla on kyllä muutama häiritsevä juttu, mutta ihan siedettäviä ne ovat =D

Kaikkein pahin ja näkyvin himo on että kuuntelen MP3:lla musiikkia aina kun olen jossakin muualla kuin kotona (tai kaverilla). Usein vaikka seurassani on joku, niin pidän silti nappia toisessa korvassa. Se on aika loukkaavaa tiedän.. monet kaverit ovat tästä jopa tiuskineet, mutta en voi sille mitään. Tunneilla opettajat joutuvat usein huomauttamaan tästä, kun en edes kiinnitä nappeihin mitään huomiota. Kuulen nimittäin useimmiten niiden läpi, sillä koska kuuntelen väh. 10 tuntia päivässä musiikkia, niin en voi kuunnella todella kovalla - kuulosolut olisivat aika paskana jos niin tekisin. Tulee ihan alaston olo jos MP3 ei ole näkyvilläni tai korvissani. Olen aikeissa (ehkä) vähentää. Uups, olen koulussa. Unohdinkohan patterit kotia?
Kotona en kuuntele niin paljon musiikkia jostain syystä. eri juttu jos surffaan youtubessa tai muussa musiikin kuuntelupaikassa.

Sitten on pakkomielle yleisesti ruokaan. Minä etsin eilenkin pari tuntia putkeen pelkkiä hyviä ruokaohjeita netistä. Tuleva alani ei ole kyllä kokkaukseen liittyvä, ihme.. rakastan ruokaa. Ihan kaikkea.. sitä on vain kiva tuntea kun ruoka menee sisään. Hyvä ruoka varsinkin :D Parhaat ruoat tehdään ulkomailla - Kreikassa, Intiassa, Brasiliassa ja Kiinassa.
Tämän ruokahimon ilkeänä sivutuotteena tulee valitettavasti napostelu. Minun on pakko syödä jotain jos katson telkkaria tai luen. Koneella on vähän hankalempaa syöd (juoda toki voi) koska en pysty syömään jos ei ole käsiä vapaana :D Mutta joo - olen sellaista mallia etten liho helposti joten siinä mielessä en tunne huonoa omaatuntoa napostelusta. Sitä tulee syötyä telkun tms. ääressä leipää, jukurttia, keksejä, hedelmiä, suolasia ja makeita herkkuja (tosin harvemmin). Olen tosin terveellistänyt naposteluani pilkkomalla kurkkulohkoja esimerkiksi. Jos en syö niin join jotain tai syön purkkaa. Purkasta tulikin mieleen etten pysty olemaan ruoan syönnin jälkeen (varsinkaan koulussa) jos en saa purkkaa sen jälkeen. Minun on pakko saada jotain raikastaa, pahanhajuisen hengityksen poistajaa :D
\\\\\\\"Suurin aarre on ymmärrys rajaton\\\\\\\"

Tuomas R

  • Ankeuttaja
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #111 : Tammikuu 24, 2008, 18:33:29 »
Pakkomielteeni on kirjoittaa kirjaani.
Olen julkaissut sen ekan osan kavereilleni ja kirjoitan nyt jo kolmatta.
Kakkos osa on vielä tulostamatta.

Fonda

  • Ankeuttaja
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #112 : Tammikuu 24, 2008, 20:06:03 »
Tää topic on kuin tehty mulle!.. x'D

No mun yks pakkomielle on hiusten näpräys,esim jos mua väsyttää tai muuten ei oo mitään tekemistä niin otan sormeni ja kiertelen sitä hiuksissani jokaisen sormen ympäri.. äiti sen huomas kun tein sitä pienenäkin ja sano et teen sitä ainaku oon väsyny..totta se on!

Sitten on sellanenki että jos mua jännittää joku,esim jos luokan edessä pitää pitää esitelmä ja pitää kattoo luokkaan päin nii vaistomaisesti pidän käsiä selän takana tai edessä..silloin yleensä mm. näprään rannekelloani edestakaisin. Tai sitten näprään paidan helmaa..


Toinen on tää reppuhomma. Meen pyörällä kouluun ja reppu on takanani korissa. Sitte aina ku oon liikennevaloissa nii on ihan pakko vilkasta taakse että onhan se reppu vielä siellä usein teesketelen että vilkaisisin vain paria kaveriani jotka ajavat yhdessä minun kanssani pyörillä...pelottaa että joku vaikka tulee ohi ja nappaa reppuni mukanaan..joten siitä täätarkistus varmaan johtuu.. (?)

Niin..ja tohon reppuhommaan kuuluu tällänenki..et jos illalla pakkaan reppuani niin kun olen jo menossa nukkumaan niin ihan pakko vielä tarkistaa viis kertaa reppu että "Onkohan kaikki kirjat,puhelin,avaimet,lompakko ja penaali varmasti pakattu?" no,tietty ne on..sit just ennen ku lähen ajaa pyörällä kohti koulua nii tarkistan että repun vetoketjut on kiinni ja jumppapussi tukevasti sullottuna koriin.


Sitte on ärsyttävin..esim..aina pitää jos on jotain juttua kokeiltu,esim ajaa ilman käsiä pyörällä..niin pitää sitte vielä toisen kerran kokeilla,ja ehkä sitte vielä kolmannenki..yleensä se päättyy siihen että otan itteeni niskasta kiinni ja päätän että kohta kaadun jos vielä jatkan. Se "asioiden toistaminen" tapahtuu muissakin asioissa. Esim nyt tässä tietsikan näppiksessä..jos painan jotain kirjainta,ja pyyhin sen,sit teen sen uudestaan ja uudestaan..loppua ei vaan näy..

Karkki on yks pakkomielteeni jota ilman en voisi elää..aina koulun jälkeen ku on syönyt,niin on pakko mennä kaapille ja ettii suklaata tai muuta karkkia.. sen teen yleensä salaa..jos en ota niin se pännii ja sit pitää uudestaan hipsii alas ottamaan karkkia.. x'D

Tästä jää varmaan hirveesti yli mun juttuja mutta yritän parhaani mukaan kertoo kaikki.. :D Lisään sitte jos tulee jotain mieleen taas.. :DD

Noniin..nyt tuli mieleen..

Esim..jos joku kaverini näyttää jossain jonkun hassun jutun,niin katson sitä ja tuijotan,ja tuijotan,sitten käännän pääni hetkeksi toiseen suuntaan,mutta taas tekee mieli kääntää pää taakse ja kattoo mitä siel oli..eikä loppua näy.. :S

Sitte on taputtaminen,tömistely jaloilla tai sormilla naputtaminen..sitä teen,ja jos se ei lopu nii jatkan ja jatkan..sama pätee jonkun laulun hyräilyyn,laulan sitä ja sit päätän et lopetan,mut ei se lopukkaan,sit mä vaan laulan ja laulan,enkä pysty kertakaikkiaan lopettaa! Se ärsyttää.. :'S

Mulla on se että pitää aina kaikki haistella,jos kaveri antaa jonkun paidan lahjaksi,otan sen ja nuuhkasen,sitte jos syön kakkua,tarttee sit tietty aina haistella sitä,ja karkissa,suklaassa,kirjojen sivuissa ja muissa jutuissa on sama homma..jos luen kirjaapitää aina silittää sivua ja nuuhkia että miltäs ne sivut tuoksuu..ja jos vaikka otan lyijykynän,tussin tai kuulakärkikynän käteen nii tietty taas haistelen sitä. Oon varmaan tulossa koiraksi! *Iiiiiiks*



« Viimeksi muokattu: Tammikuu 24, 2008, 20:10:47 kirjoittanut Fonda »

jensku

  • Ankeuttaja
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #113 : Tammikuu 24, 2008, 21:19:49 »
En todellakaan ole lukenut kuin vähän alusta ja nyt uusimpia viestejä pari, mutta laitan silti omat asiani. :)

Taisin lukeakin ainakin yhdeltä, että hänellä on hiusten heilauttelu silmiltä pakkomielteenä... Niin kyllä minullakin... En vain ole hirveästi enää huomioinut sitä, mutta varsinkin nyt tietokoneella tulee heilauteltua näitä aina pois. Tai sitten heilautuksen sijasta sipaisen ne pois, mutta se on harvinaisempaa. Minulla on olkapäille yltävät hiukset jotka ovat paksut... Ei etuhiuksista ole haittaa vaan näistä sivuilla olevista. Ne aina tyrkkääntyvät tielle.

Myös luin, että tämä taskujen kokeilu on muutamille pakkomielteeksi jäänyt.. minullakin on tapana aina kokeilla onko lompakko tai kännykkä tallella...
Myös kännykän katsomisesta on tullut jo jonkinlainen tapa... En vain voi jättää sitä rauhaan. Katson koulussa viiden minuutin välein sitä, ilman mitään hyvää syytä. Joskus silti saattaa olla viesti saapunut, mutta silti se on alkanut jo hieman ärsyttämään.

Sitten on tämä kaikkeista pahin ongelmani... Käsien työntäminen taskuun... Niinkuin niitä ei voisi pitääkkään muualla, kuin taskuissa. Välituntisin minut näkee kädet taskussa, tunnilla näkee minut kädet taskussa, kavereiden kanssa tai kun yksin olen kaupungilla; kädet taskuissa. Kotonakin käsille ei ole muuta paikkaa. Hätäännyn jos ei ole taskuja jonne voisin käteni tunkea. Se on kamala tunne. Sen takia pidän huppareista joissa on taskut, sekä fleeseistä, joista sellaiset myös löytyy. Se on pakkomielle joka alkoi noin kolme vuotta sitten, enkä ole päässyt eroon siitä. Aina en edes huomaa työntäväni käsiäni niihin.
Tottakai olen yrittänyt joskus päästä siitä eroon, mutta eihän se onnistu. Siitä tuli tapa ja nyt se on jäänyt minulle, enkä pääse irti siitä.

Täällä on jonkun verran syömäreitä... En ole hirveän koukuttunut mihinkään erityisesti. Kinkku jouluna on ainoa asia mitä pitää saada. Jollei joulukinkkua ole, niin jouluni on pilalla.

Onko musiikin kuuntelu koko ajan pakkomielle?... jos kuitenkin on, niin minä kuuntelen nytkin Sonata Arctican paid in fullia. Koko ajan musiikin on pauhattava, varsinkin kun olen tietokoneella. En pärjää ilman jokapäiväistä Nightwish ja Sonata Arctica annostani.
Nyt olen parina yönä kuunnellut Nightwishiä ja katsellut kuuta... Vaikka kerran se vasta on kunnolla näkynyt, mutta ajattelen ja kuuntelen musiikkia.

Kuinkahan mones tämäkin oikein on... Noh. Netistä olen täysin riippuvainen kuitenkin. Ja mesestä. Minulla on ollut vasta kohta kuukauden mese, mutta olen siitä täysin riippuvainen. Kun koneelle tulen niin meseen kirjaudun ja sitten vasta kaikki muut asiat tehdään.
Tai pikemminkin olen riippuvainen meseni eri henkilöistä. Onkohan se pakkomielle, jos ei pärjää päivääkään ilman jutustelua tiettyjen henkilöiden kanssa? xD

Mitäs muuta... Aivan!
Yksi kamalista jutuista on myös se, että laulan liikaa. Aina suihkussa, saunassa ja kappaleiden mukana. Pakko vain on. En voi mitään, mutta on kivaa laulaa biisien mukana.
Myös viheltelen nykyään hirveästi, hyräilen ja mielessäni käyn läpi kappaleita. Minulla on erikoinen tapa osata "vaihtaa levyä" päässäni, eli valita sopiva kappale jota alan ajattelemaan, eli pistän vähän minkä tahansa kappaleen soimaan päähän. Joskus annan sen soida pidempään joskus vähän lyhyempään aikaan.
Hetko miten tuo liittyi pakkomielteisiin O_o? Okei alkaa menemään offiksi jo... :D

Niin vielä yksi... Olen kova naputtelemaan sormillani joka paikkaan. Ihan huviksi vain. Joskus jonkun kappaleen tahtiin joskus taas ihan omiani naputtelen. Siitäkin on lähiaikoina tullut pieni pakkomielle, ja kaverit ovat kärsineet sen takia. Mutta kun se on kivaa :D

Okei nyt lopetan tämän viestin ja häivyn häiritsemästä teitä enää ylipitkällä viestilläni :D

Fod
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 11, 2008, 18:30:03 kirjoittanut Fighter of dark »

Cleo

  • Ankeuttaja
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #114 : Tammikuu 24, 2008, 21:50:25 »
Englannin suomentaminen. Sanon aina kavereilleni kaikki englanninkieliset lausahdukset, joista on tullut puhetta, tai jotka joku tyyppi sanoo sanoo englanniksi esimerkiksi mesessä tai puheessa tai missä vaan, suomennettuina, vaikka varsin hyvin tiedän, että he ymmärtävät ne aivan yhtä hyvin kuin minäkin. En minä yritä päteä vaan ajattelen, että he pystyvät ajattelemaan paremmin, jos kuulevat saman suomeksi.

Linda

  • Ankeuttaja
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #115 : Tammikuu 26, 2008, 23:29:50 »
Kamala addiktio katsoa taakseni. Aina. Kävellessäni kouluun, kotiin, kauppaan tai ihan minne vaan on pakko aina muutaman metrin välein vilkuilla taakse. Tapa on ollut pienestä asti. En yhtään ymmärrä mistä se tulee, pelkäänkö että joku hyökkää takaa vai luulenko pudottaneeni jotain. Toisinaan jopa tietokoneella istuessani joudun katsahtamaan taaksepäin jostain syystä. Kaikki kaverini huomauttelevat siitä minulle ja se näyttää ulkopuolisenkin silmin typerältä. Jossain vaiheessa pääsin melkein siitä eroon, mutta se on tullut takaisin.
Myös jalkojen tai harvemmin käsien rummutus on pakollista. Naputtelen jokaista viittä sormeani pöytään vuoron perään niin nopeasti, että kämmen on ihonvärinen läiskä vain. Ja niin usein, kun istun tuolilla vaikkapa koulussa, on aivan pakko rummutella jalkoja ihan mielettömän nopeasti. Kengät jalassa varsinkin. Joudun paniikkiin jos en saa liikuttaa jalkojani tai jos ne menevät väärässä tahdissa. Kamalaa.

Wille

  • Ankeuttaja
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #116 : Tammikuu 27, 2008, 11:14:43 »
Pakkomielteitä on, kyllä kyllä. Jokapäiväisiä arkipäivään kuuluvia on monenlaisia, esimerkiksi tietokoneen Num Lock pitää aina laittaa päälle kun koneella olen. Olen myös hyvin arkaluontoinen, ja pelkään aina että kaikki asiat sattuvat. Olen siis säikky, enkä uskalla oikein ryhtyä mihinkään asiaan kunnolla, kun pelkään sen sattuvan aivan kamalasti. Näin se kuulostaa tyhmältä, mutta totta on. Kyllä tämä tietyllä tavalla häiritsee. Minulla on näes tapana kuvata ja ohjata elokuvia joita kaveriporukalla teemme, ja yleensä olen kässärissä itselleni kirjoittanut joitain stuntteja, jotka sitten kyllä yleensä jäävät tämän pelon takia tehtyä. Tämä saattaa mennä jo vähän pelko-aiheen puolelle, mutta kyllä se minusta tuntuu pakkomielteelle olla satuttamattani itseäni. Tämä on toisaalta ihan hyvä juttukin.



Nyt tuli kiire, eli kirjoittelen myöhemmin lisää.. :)

Poissa Heli

  • Luihu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #117 : Tammikuu 27, 2008, 20:43:02 »
Näitähän riittää, mutta yksi joka tulee nyt päällimmäisenä mieleen on nukkuminen. Ja lähinnä siis nukkumis asento ja se tilpehööri mikä siihen kuuluu. Jalat pitää olla ristittynä ihan hullunkurisella tavalla, koska muutoin alan heiluttelemaan niitä ja nukahtaminen on vaikeaa. Toinen on, että peiton PITÄÄ peittää varpaat. Oli miten kuuma tahansa, peitto aina jalkojen päällä!
Yksi pienempi tyyny isomman tyynyn päällä ja kolmas tyyny on halauksessani.
Varmaan tästä syystä minun on hyvin vaikea nukahtaa vieraassa paikassa. Nukkumis rutiinini ovat kovin juurtuneet, joskus toivoisin että voisin vain nukahtaa sohvanurkkaan tv:tä katsellessa, mutta ei!
"That boy’s soul is not yet so damaged,” said Dumbledore. “I would not have it ripped apart on my account.”
“And my soul, Dumbledore? Mine?”

Kommando

  • Ankeuttaja
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #118 : Tammikuu 29, 2008, 20:59:37 »
Loppukesäisin kävelen monta kertaa päivässä ainokaiselle karviaispensaallemme ja syön ainakin muutaman karviaisen. Ne nyt vain ovat niin ... nam!

Nyttemmin, kun olen alkanut juomaan kahvia päivittäin, siitä on tullut lähes pakkomielle. Nytkin tekisi mieli, mutta eihän sitä nyt tähän aikaan enää voi. (Tuntuu ihan fyysisestikin; päähän sattuu, kun en ole saanut kahvia koko päivänä. ;< Harvinaista ja sangen ikävää.)

Sitten muusta kuin syötävästä (vaikka mielelläni minä kyllä tämänkin söisin), en vain kykene olemaan kuolaamatta erästä nimeltä mainitsematonta henkilöä. Tämä sitä todellista himoamista onkin... Mitäs näyttää niin laittoman hyvältä!
Ongelmana on, että joskus EI todellakaan pitäisi tuijottaa liian pitkään. Siitä seuraa hankaluuksia.

Yhtä levyä on pakko kuunnella säännöllisin väliajoin. Kyseessä ei ole varsinainen lempibändini eikä mitään, mutta ehkä kyseinen levy on vain täynnä tunnearvoa :)

Kirjoitin äsken pidemmin, hiton sähkökatkos -.-

presidentti

  • Ankeuttaja
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #119 : Tammikuu 31, 2008, 02:25:27 »
Omat pakkomielteeni ovat epäterveellisiä niin mieleni kuin (vanhempieni) talouden kannalta.
Karkeista nyt ei tarvitse sanoa mitään, sehän nyt on lähes jokaiselle pakkomielle, tosin ei kuitenkaan kaikille.

Mutta.. kengät. Eivätkä mitkä tahansa kengät, vaan valkoiset. Ostaessani valkoiset kengät puhdistan niitä hullunlailla: en edes uskalla laskea, kuinka monta kertaa Converseni ovat käväisseet pesukoneessa tai lionneet pesuvedessä. Mustia kenkiä ostan harvoin, jos ollenkaan. Viimeksi tein virheen ja ostin lähemmäs sadan euron kengät, mutta mustat. Nyt ne ovat eteisessä käyttämättöminä, sillä en pidä siitä, ettei niissä näy kaikki yksityiskohdat niin hyvin kuin valkoisissa kengissä. Eihän tässä ole mitään järkeä, varsinkaan talouden kannalta. Teen herätysostoksia kenkien kohdalla enkä pidäkään niistä. En vain voi sille mitään, että puhtaat valkoiset popot saavat sydämeni sykkimään rakkaudesta.

Asia, jonka minä ja varmasti muut junan kanssamatkustajat ovat huomanneet: valitsen soittimeeni vain ne kappaleet, joissa on vahva basso. En nyt puhu pelkästään jostain tekno -ja trancemusiikeista, vaan siis ihan vaikka rap. Soittimestani löytyy n. kaksi kappaletta, joissa on pelkkää kitaraa, mutta loput ovatkin sitten bassokappaleita. Esimerkiksi Nasin Can't Forget About You on kappale, johon rakastuin kuunneltuani vain alun. Miten se on mahdollista? No siinähän oli vahva "pum pum" heti alkuun!
Pakkomielteeni vain korostuu, kun hankin nappikuulokkeet joissa on pehmein basso koskaan. Ihanaa.

Sormien napsuttelu on varmasti monen mielestä töykeää käytöstä, mutten voi sille mitään. Eihän se tietenkään ketään haittaa, kun napsutan sormiani musiikkini tahtiin taskun sisällä, mutta ilmoittaessani paikalla olostani nostan käteni ja napsautan sormiani hyvinkin kuuluvasti. Tai sitten, jos haluan jonkun henkilön huomion, sanon aina "hei, hei" ja napsautan sormiani moneen kertaan. Saatan myös napsutella tajuamatta koko asiaa kun luen vaikka jotain tekstiä. Silloin yleensä vierustoverini luokassa nappaavat sormistani kiinni ja jatkavat lukemistaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei vain kuulu sitä yksinäistä napsuttelua. :D

Sitten on näitä tavallisia, kuten että keskittyessäni (yleensä kirjoittaessani käsin tai koneella) liikutan suutani. Puren huultani, mutristan suuta tai mitä tahansa. Äidinkielen kirjotelmissa kirjoitan aineen aina kolme kertaa, tai enemmänkin. Ensimmäinen vedos on mielestäni surkea, toinen hyvä muutaman tunnin ajan ja lopulta olen jo niin kyllästynyt vääntämään samaa tekstiä, että jätän sen kolmanteen kertaan.
Esimerkkinä toimisi varmasti se, että kirjoitin kirjavertailun valmiiksi päivää ennen viimeistä mahdollista päivämäärää. Kaksi päivää myöhemmin olin jo maannut sängyssäni tovin, kun otin kirjoitusalustani ja kirjoitin koko jutun uusiksi kolmelta aamuyöllä. Koulussa etsin äidinkielenopettajamme käsiini ja ilmoitin, että ensimmäinen kirjoitelmani oli kamala ja annoin toisen hänelle. Opettaja vain totesi, että arvosti elettäni eikä uskonut että voisin kirjoittaa huonoja kirjoitelmia. :D Toivottavasti hän ei lue sitä ensimmäistä..

Poissa Isetom

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Livejournal
  • Pottermore: PurpleFang101
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #120 : Helmikuu 02, 2008, 19:40:17 »
Englannin suomentaminen. Sanon aina kavereilleni kaikki englanninkieliset lausahdukset, joista on tullut puhetta, tai jotka joku tyyppi sanoo sanoo englanniksi esimerkiksi mesessä tai puheessa tai missä vaan, suomennettuina.

Heh, minulla on sama ongelma mutta päinvastoin. Eli jos kaverini sanoo jotain suomeksi, minä sanon sen englanniksi. En tietenkään ihan jokaista lausetta käännä, se saattaisi haitata liikaa kaveriani. Mutta englanti on lempiaineeni lukuaineista ja saattaa muutenkin olla toiseksi paras aine, ja olen siinä ihan hyväkin kun luin DH:n englanniksi (olen 12).

Sitten minulla on ärsyttävä tapa, jota inhoan, pureskella kynsiäni. Olen nyt joulukuusta lähtien kovasti yrittänyt lopettaa sitä ja sen ansiosta yksi kynteni on täydellinen. Muutkin ovat jo ihan hyvässä kunnossa, mutta niissä on niitä valkoisia täpliä paljon.

Kirjoittaminen on minullakin ongelma, niin kuin jollakin muulla taisi myös olla. Jos vaikka edessäni on mustekynä ja tyhjä kirjekuori, niin alan kirjoittamaan siihen kirjekuoreen nimeäni tai vaikka monta kertaa jonkun sanan jonka joku on vieressäni juuri sanonut. Isälläni on sama ongelma, mutta hän ei kirjoita vaan piirtää. Mutta hän myös kirjoittaa sormellaan sanoja pöydän pintaan.

On muitakin, mutta menen nyt käymään saunassa...
through the warmthest cord of care
your love was sent to me

Poissa Lady Asensio

  • Nilkanvilauttaja niinikään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DH luettu 9.12, KV 11.3
  • Pottermore: HeartWitch62
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #121 : Helmikuu 02, 2008, 20:02:34 »
Sitten minulla on ärsyttävä tapa, jota inhoan, pureskella kynsiäni. Olen nyt joulukuusta lähtien kovasti yrittänyt lopettaa sitä ja sen ansiosta yksi kynteni on täydellinen. Muutkin ovat jo ihan hyvässä kunnossa, mutta niissä on niitä valkoisia täpliä paljon.

Pieni off-topic. Eikö ne valkoiset täplät johdu jonkin ravintoaineen puutteesta? Siis jos tarkoitat sellaisia kynnen pinnalla olevia.
Mun blogi: http://www.pointblog.fi/?go=milluska    (HUOM! OSOITE HIEMAN MUUTTUNUT)
Vuoden 2008 kotitonttu  tässä, terve!

tuppi

  • Ankeuttaja
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #122 : Toukokuu 17, 2008, 10:00:07 »
Minä olen mieltynyt purkkaan jota mässyttelen varmaan joka päivä.Kaakaou on toinen mut piti lopettaa ku meni maha sekasi:(Sitte on että jos mul on kaks samallaista karkkii,niin toinen pitää imeskellä toinen pureskella.Jos on yks karkki,niin sitte puolitan sen.Vielä yks outo tapa on että mun pitää mennä nopeasti suojatien yli etten jää autojen alle:)

Poissa adswil

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #123 : Toukokuu 17, 2008, 17:48:34 »
Olen miltei addiktoitunut shoppailuun - ostelen uusia vaatteita ja asusteita kirppiksiltä tai alennusmyynneistä yleensä ainakin kerran viikossa, ellen sitten päätä olla ostoslakossa muutamaa viikkoa. Ja sellaisen jälkeen shoppailu riistäytyy taas käsistä normaalia enemmän. Kuvittelen aina, ettei minulla löydy kaapista mitään päällepantavaa, vaikka oikeasti omistan lukuisia vaatekappaleita, joita en ole käyttänyt kuin muutaman kerran.

Irtokarkkeihin olen myös onnistunut kehittämään melkoisen himon. Syön karkkia aivan liikaa ja liian usein (monta kertaa viikossa, joskus joka päiväkin), eikä se tunnetusti ole järin terveellistä. Olen yrittänyt korvata karkkeja kuivatuilla hedelmillä ja muilla "herkuilla", joiden avulla jotkut väittävät päässeensä eroon karkkiriippuvuudesta, mutta eipä ole onnistunut minun kohdallani.
In my world love is for poets - so I'm trying to be one.

Poissa Cirael

  • Kelmeä kalmankoira
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: PhoenixWolf25005
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mielihalut ja himot
« Vastaus #124 : Toukokuu 18, 2008, 17:01:53 »
Ensinäkin minulla on nykyisin ihan kamala tarve kopioida koneella tyhjää. (välejä) ja testata sen tälkeen, onko se onnistunut. Jeps... Tosi oudon kuuloista, mutta tähänkin on syy. Kaverini mesessä oli sanonut jotain tyhmää ja kopioin sen tekstin kaverilleni.
Sitten äippä tuli koneelle ja vahingossa painoi liitä nappia ja ilme äidillä oli lähinnä, että "Mitä hemmettiä!??!? Miks sä tollasta oot kirjottanu?" Siitä tuli mulle hirveät änkyttelyt, että se en ollu mä.
Sen takia olen nyt jatkuvasti kopioimassa tyhjää, vaikka en mitään sitä ennen olisi kopioinutkaan.

Rasittavaa.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 25, 2008, 19:10:11 kirjoittanut Cirael »
"I solemnly swear that I'm up to no good", kuiskaa pieni rohkelikkotyttö Cirael kaivaessaan kelmien kartan taskustaan ja piiloutuu kivipilarin taakse, juuri ennen kuin Voron silmät ehtivät saavuttaa leikistään innostuneen noitatytön.