Kirjoittaja Aihe: Sonata Arctica  (Luettu 85814 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Catoblepas

  • Ankeuttaja
Sonata Arctica
« Vastaus #225 : Lokakuu 07, 2006, 21:35:24 »
Lainaus käyttäjältä: "summershine"


En sanonut, että vain Eclipticalla on power-metallia mukana, se vain sattuu olemaan ainoa joka on miltei kokonaan sitä. Sanoinhan, että elementtejä power-metallista kuuluu vielä Sonatan musiikissa enkä kieltänyt, etteikö joku kappale jollain toisella levyllä voisi olla poweria. Kuitenkin mielestäni toistaiseksi uusin, Reckoning night ei enää selkeästi ole power-metallia.


Njaa, käsitin sitten hieman päin persettä. No ei se mitään, Eclipticalla kuitenkin Sonatalla todella paljon vaikutteita powerista, muttei se mielestäni koskaan silkkaa poweria ole ollut vrt. esim Dreamtaleen.

.. eksy muuten vähän aiheesta.

McAny

  • Ankeuttaja
Sonata Arctica
« Vastaus #226 : Lokakuu 08, 2006, 19:59:44 »
Tiesinhän että täältä löytyy tästä mahtavasta bändistä gallup :) (Kuuntelen muuten juuri nytkin Sonataa...)

1. kuinka kauan olet kuunnellut?
- Vasta pari viikkoa. Hirveää :(

2. paras ja huonoin biisi?
- Parhaita on monta: I want out, White pearl, black oceans, My land, The gun, Tallulah, Don't say a word... En pidä oikein Ain't your fairytalesta enkä Kingdom for a heartista.

3. onko levyjä, mitä?
- Ei. Kaveri on vaan lähettänyt eri biisejä eri levyiltä.

4. oma mielipide sonata arcticasta.
- Mahtava bändi. Upeat sanoitukset ja melodiat. En ennen ole kuunnellut mies rockbändejä enkä muutenkaan hieman raskaampaa rockia, mutta tämä iskee. Niin kuin Tony oli jossain sanonut (tämä ei ihan sitten mennyt näin) "Olemme hevin alkupala" :) Ei voi kyllästyä, tai en ainakaan minä.

Aldhisls

  • Ankeuttaja
Sonata Arctica
« Vastaus #227 : Lokakuu 09, 2006, 18:53:26 »
Mitä mieltä ootte biisistä
The boy Who wanted to be A real puppet?

Kun kuulin sen ekan kerran niin kolahti ihan täysil!!!
Se on kyllä uuden levyn paras kipale! Ehdottomasti!
Sanatkin kannattaa suomentaa niin mahottoman hyvä se on!!

Poissa summershine

  • Vuotislainen
Sonata Arctica
« Vastaus #228 : Lokakuu 10, 2006, 13:57:51 »
The boy who wanted be a real puppet oli PITKÄN AIKAA minulle sellainen kappale, jonka sisälle en meinannut päästä. Aukeni erittäin hitaasti. Mutta sitten auettuaan melkein yksi parhaimmista biiseistä Sonatalta. Tosin myös koko Reckoning night meinasi aueta ensin vähän huonosti, mutta nyt se on mielestäni paras bändin tuotannosta. :)
"En sano: älkää itkekö, sillä kaikki kyyneleet eivät ole pahasta" <3

Catoblepas

  • Ankeuttaja
Sonata Arctica
« Vastaus #229 : Lokakuu 11, 2006, 14:37:25 »
Minulle Reckoning Night aukeni yllättävän hyvin, enemmän aikaa meni esimerkiksi Silencen kanssa. Silence on mielestäni tasaisempi levy kuin RN, mutta epätasaisuus on minulle pelkkää plussaa useimmilla levyillä. ^_^

The Boy Who Wanted To Be A Real Puppet ei minullekaan kolahtanut parilla ensimmäisellä kerralla, mutta sitten siihen tuli sitä jotain. Kun RN:n ensimmäisen kerran kuunteli läpi niin ei tuo biisi ensimmäisenä jäänyt päähän, kuten Don't Say A Word tai Misplaced.

Nykyisin biisi on kyllä Sonatan Top 10-listallani, muttei yllä viiden parhaan joukkoon. :>

Poissa Asoalian

  • : W
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Sonata Arctica
« Vastaus #230 : Lokakuu 13, 2006, 16:02:23 »
Minusta Reckoning night on Sonatan levyistä varmaankin nopeiten aukeava, kun kuuntelin sitä ensimmäistä kertaa läpi pidin heti lähes kaikista kappaleista, enkä alkuaikoina skipannut siltä yhtään kappaletta. Nykyisin tosin The boy who wanted to be a real puppet on sillä listalla.. Ei oikein lähde, vaikka kylläkin joskus pidin siitä mutta enää en. Ainakaan sitä ei voi ottaa ihan vakavasti, tosin ei se välttämättä huono juttu ole että se on naurettava, mutta samapa tuo ^^
Winterheart's guild taas oli minulle pitkään sellainen levy, että hyvä kun kuuntelin siltä neljä kappaletta ja sitten vaihdoin levyä, johtuen varmaan siitä että niihin muihin en ollut ensimmäisellä kuuntelukerralla tykästynyt enkä sen jälkeen jaksanut vaivautua. Kemin Sonatan-keikalta paluumatka muutti tämän asian, silloin nimittäin WHG oli yksi niistä harvoista levyistä jotka olivat sattuneet matkaan mukaan ja sitten se oli pakko kuunnella kokonaan läpi kun mitkään hyvät radiokanavat eivät kuuluneet ja muut levyt oli jo kuunneltu. Hyvä niin, koska näin jälkeenpäin kun ajattelee, niin Winterheart's guildhan on aika mainio levy, vaikka mielestäni Sonatan levyistä huonoin. ^^
"You think that's hard? Try auditioning for Baywatch
and being told they're going in another direction."

Poissa escalier

  • ilkeännäköinen
  • Vuotislainen
    • A word, please.
Sonata Arctica
« Vastaus #231 : Lokakuu 13, 2006, 16:31:18 »
Parhaita sanoituksia... tykkäilen joistain tietyistä kohdista (tulette huomaamaan)

Blinded no more: kolahtaapi minulle, muista en tiedä

You sucked out my will to live,
you gave me the crown and killed..
High road would have none to regret
Never left, I took the low road instead


The Cage
The walls around me, eyes surround me,
feed my fear again.
I must be freed or will to die before the harvest moon,
my friend.
I do not have another year in me, you've gotta set me free...


Ja sitten vielä The End Of This Chapter, josta en nyt jaksa ruveta kirjoittelemaan yksittäistä kohtaa. Allekirjoituksestani voitte päätellä vielä yhden :D

Muoks. Kiitos Sleepwalker, en itse huomannutkaan tyhmää virhettäni (muokkasin sen nyt tuohon, kuten huomaatte)
"You may have created my past and screwed up my present but you have no control over my future."
-David Klass

Poissa Sleepwalker

  • Kumiankka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: LightAsh27705
  • Tupa: Korpinkynsi
Sonata Arctica
« Vastaus #232 : Lokakuu 13, 2006, 20:18:48 »
Lainaus käyttäjältä: "FinFox"

Gravenimage:
The walls around me, eyes surround me,
feed my fear again.
I must be freed or will to die before the harvest moon,
my friend.
I do not have another year in me, you've gotta set me free...



Tuo pätkä on kylläkin The Cagesta...
Respect the funk.

Ayasha

  • Ankeuttaja
Sonata Arctica
« Vastaus #233 : Lokakuu 16, 2006, 09:44:06 »
Lainaus käyttäjältä: "Aldhisls"
Mitä mieltä ootte biisistä
The boy Who wanted to be A real puppet?


Ihanan erikoinen, pidän kovasti. Tämä ei edusta ehkä ihan sitä tyypillistä Sonataa, mutta pidän kovasti niin kappaleesta itsestään, kuin lyriikoistakin. Aina olen tästä tykännyt ja tähän kappaleeseen ei varmaan ihan heti kyllä pysty kyllästymäänkään. :)

Catoblepas

  • Ankeuttaja
Sonata Arctica
« Vastaus #234 : Lokakuu 16, 2006, 11:23:46 »
Biisistä toiseen, miten teihin kolahtaa biisi nimeltä Destruction Preventer? Sonatan biisi, tietenkin.

KaZe

  • Ankeuttaja
Sonata Arctica
« Vastaus #235 : Lokakuu 16, 2006, 17:49:48 »
Itse olen kuunnellut Sonata Arcticaa vasta reilun vuoden ja yleensä ihan randomia yksittäisiä kappaleita, vaikka olenkin jo kauan ajatellut kyseisen bändin levyn ostamista, mutta ne rahat menevät aina johonkin muuhun x3.
 En ole monia kappaleita Sonatalta kuullut, mutta kaikki ne jotka olen, ovat olleet jossain vaiheessa suurimpia suosikkejani. Ja yleensä saan näitä kappaleita juuri kavereiltani kun he ovat suositelleet niitä ja sitten lähettäneet miulle.

 Ensimmäinen Sonatan kappale, jonka kuulin ja johon ihastuin on Tallulah. Kuulin sen jo edellisvuoden keväällä, mutta oikeasti ihastuin siihen vasta kesän lopulla. Tämä kohta ei välttämättä ole sanoituksellisesti suosikkikohtani kappaleessa, mutta melodisesti ehdottomasti, alkusoiton lisäksi:

 I see you walking hand in hand with long-haired drummer of the band
In love with her or so it seems, he's dancing with my beauty queen
Don't even dare to say you hi, still swallowing the goodbye
But I know the feelings still alive- still alive
.

 Toinen Sonatan kappale, jonka alkusoittoon ihastuin ensikuulemalla on Letter to Dana, jonka sanoitukset saavat kylmät väreet kulkemaan selkääni pitkin. Ihana kohta:

 Dana my darling I'm writing to you
Cause your mother passed away it was a really rainy day
And I didn't mean to bother you anymore
Your mother wished: Come visit your fathers grave, Dana


 Kolmas lempikappaleeni on Last Drop Falls. Eräs ystäväni suositteli sitä miulle monta kertaa ja lähettikin biisin, mutten silloin heti jaksanut sitä kuunnella, mutta sitten kun kuuntelin, olin täysin myyty.

 In every dream I have I say: "I'm not in love with you"
But every day I say I do
You have messed with my head so many times
Forced me to love you [spoken]


 
  They boy who wanted to be A real puppet kappaleessa on tosi jännät sanat ja itse kappalekin on aika mielenkiintoinen. En tiedä saako se paikkaa suurimpien suosikkieni joukosta, mutta saa nyt nähdä. Hyvä kappale on kuitenkin.
  Destruction Preventeriä en ole kuullut :3.

Chobi

  • Ankeuttaja
Sonata Arctica
« Vastaus #236 : Lokakuu 19, 2006, 18:02:47 »
No okei, kävinhän sitten ostamassa ensimmäisen Sonatan levyni :) Ostin Silencen.
Löysin sieltä taas yhden uuden hyvän biisin :P Black Sheep.
Eipä minulla muuta. :D

Daenne

  • Ankeuttaja
Sonata Arctica
« Vastaus #237 : Lokakuu 20, 2006, 19:49:41 »
Voisin näin myöhäisessä vaiheessa tulla vähän hehkuttamaan Kemin keikkaa.

Vaikeuksien kautta voittoon, saatiin liput muutaman välikäden kautta ja päästiin lähtemään keikalle yli 700km:n päästä. Lähdettiin Helsingistä junalla perjantai-iltana joskus puoli kahdeksan maissa. Hyvässä seurassa junamatka oli oikein mukava, eikä yön vähäinen unimäärä lopputekijöissä juuri haitannut.

Kemiin saavuttiin n. 06:10 lauantai aamuna. Lähdettiin suunnistamaan myllylle päin. Löydettiin sitten pääportti alueelle jonkun mieshenkilön avustuksella, ja oltiin ensimmäisinä paikalla. 11 ja puolen tunnin jonotus ollut paras ikinä. ^^ Siinä vaiheessa, kun nähtiin Holopaisen ja Rautiaisen kävelevän alueella, arvattiin jo mitä oli tulossa. Black Sheeppiä ja Hiljaisen Talven Lasta soundcheckissä, tunteet pinnassa. Ennen porttien avaamista paniikki alkoi nousemaan sietämättömäksi. Järjestelyt oli aivan käsittämättömän onnettomia ja järjestysmiehet totaalisia idiootteja. -___- Kokoajan annettiin toisistaan eroavaa tietoa, ja vastattiin kysymyksiin niin pirun äkäsesti.

Päästiin sitten eturiviin keskelle, ja koko isohko porukkamme sinne eturiviin pääsi. ^^ Se turva-aita oli muuten ihan liian korkea, kädet puutui. Twilightning oli loistava. Yllätyin ihan miten hyvä se oli, koska en ollut aikaisemmin kuullut kyseistä bändejä. Tosin bändin ulkonäkö ja laulajan housut saattoivat hieman vaikuttaa asiaan. Ja ne lanneliikkeet! :D

Aika Sonataa odotellessa meni ihmeen nopeasti, kun pidettiin vireillä kaiken maailman huuteluja ja lauleltiin yhdessä Sonatan biisejä. Siitä itse Sonatan keikasta en juurikaan pysty sanomaan mitään. Se oli jotain niin tunnepitoista ja mahtavaa. Harvoin kokee jotain sellaista. Shy oli ihan ylikiva kuulla livenä, Hiljaisen Talven Lapsi jotain ihaninta ikinä. Huhhuh. Tallulahista puolet meni itkiessä, muuten pidinkin itseni aika hyvin koossa. Itkeminen meinasi alkaa taas The Cagessa, mutta tajusin että eihän The Cagessa ja Vodkassa sovi porata. Sitten kun se Draw Me rupesi soimaan taustalla, ja jätkät katseli lavalla ilotulituksia, tulikin hajoiltua aika ankarasti. Meinasin tosin ruveta nauramaankin, se tilanne kun eturivissä porataan kilpaa oli aika humoristinen.

Hotellille ihan superväsyneinä, ja heti aamusta junalla kohti kotia. Kaikinpuolin onnistunut reissu, vaikka paluumatka olikin osaltaan aika rankka ja ahdistava, kun ei saatu junassa istumapaikkoja.

Ehdottomasti parasta mitä Sonatalta ikinä nähnyt. Nyt sitten odotellaan tosiaan vähän turhan paljon uutta levyjä ja kiertuetta. Ei malttaisi millään.

Sitten vielä kuvia, joista valitettavasti vain muutama Sonatasta ja loput Twilightningista. Kamera ei halunnut olla yhteisymmärryksessä enää illan pimetessä. http://smg.photobucket.com/albums/v619/Daenne/Sonata%20Arctica%20at%20Kemi%20260806/

Poissa summershine

  • Vuotislainen
Sonata Arctica
« Vastaus #238 : Lokakuu 29, 2006, 00:07:18 »
Ojj. Nyt on ilmestynyt sinkkulohkaisu kokoelmalta! Arvatkaapa vaan lähtikö tilaukseen? =) Se on uusintaversio Replicasta ja siinä on mukana Respect the wilderness ja Draw me (instrumental). Maksaa 3.90e. Periaatteessa ilman uutta Replican versiotakin olisi pärjännyt hyvin, mutta nuo ekstrabiisit lähinnä himottivat. :) Ja toki on hauska kuulla se uusi versiokin. Lisäksi on niin pirun hieno kansi, että... (se on se Ice&rose t-paidan kuva siinä) Sen lisäksi tuli tilattua Don't say a word-minialbumi. Se kun puuttuu minulta lähinnä sen takia, kun olen niin myöhään bändiin tutustunut.

Vitsi, kun odotan ihan malttamattomana Sonatan uutta materiaalia.. Mitä tuota päiväkirjaa levytystä edeltäneistä tunnelmista olen lueskellut (Henkka on kirjoittanut sinne) virallisilta sivuilta, kuulemma olisi tulossa rankinta matskua koskaan. Eikä todellakaan tuo kuulosta pahalta! ;) Lisäksi kuulemma Tony on saanut tarpeekseen "ainaisesta power metal-pauhusta", niin luultavasti uusi materiaali siirtyy taas enemmän pois powerin piiristä.
"En sano: älkää itkekö, sillä kaikki kyyneleet eivät ole pahasta" <3

Poissa Grytolle

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Sonata Arctica
« Vastaus #239 : Lokakuu 29, 2006, 09:21:49 »
Sonata nyt ei ole edes mikään ihmeellinen bändi. Heillä on toki monta hienoa kappaletta, mutta niin on muillakin bändeillä.
The end of this chapter on ehkä paras kappale heiltä, ainakin omaperäisin. Se on niinkuin tarina kerrottuna lauluna. Tämä on yleistä muissa musiikkityyleissä, mutta ei hard rockissa aka heavyssä, mikäli sonataa semmoseksi voi kutsua. White metallia se kai on?

Bändissä ärsyttää eniten se, että Kakko, vaikka hänellä muuten ihana ääni onkin, ei osaa ääntää englantia! Hänen pitäisi laulaa minusta suomeksi, tosin jos hänen sanoituksensa ovat niin hienoja, että myös muiden kuin suomalaisten pitää ne kuulla, niin ehkä sitten. Ja ehkä englanti kuulostaa coolimmalta. Mutta ei jos sitä ääntää noin huonosti.

Sonatalla on kyllä hienoja kitara syna yhdessä kohtia ja hauskoja alternatiivisia sooloja verrattuna esim. Children of Bodomiin. Mutta heidän melodiansa eivät ole mitään ultimate ihania. Children of Bodomilla on pari sellaista ihanaa melodiaa jossain sen heviörinän keskellä; Niitä on erittäin paljon alternatviisessa rockissa, mutta itse musiikkityyli on niin.. epärajua, ettei sitä jaksa kuunnella aina.

Ai niin no on Sonatallakin:P White Pearl black ocean on aika cool, (se päämelodia) samoin Letter to Dana, ja tietysti The end of this chapter. Ja on ne muutkin kyllä, mutta ehkei niin hienoja kuin esim. Kentillä.

Nuorallatanssija

  • Ankeuttaja
Sonata Arctica
« Vastaus #240 : Lokakuu 29, 2006, 09:37:23 »
Näin Sonatan Seinäjoen Vauhtiajoissa viime heinäkuussa, ja pakko sanoa, että hyvä meininki oli... En oikein perusta raskaammasta, mutta tämä oli varsin hyvänkuuloista.

Poissa summershine

  • Vuotislainen
Sonata Arctica
« Vastaus #241 : Lokakuu 30, 2006, 00:00:24 »
Lainaus käyttäjältä: "Grytolle"
Sonata nyt ei ole edes mikään ihmeellinen bändi. Heillä on toki monta hienoa kappaletta, mutta niin on muillakin bändeillä.
The end of this chapter on ehkä paras kappale heiltä, ainakin omaperäisin. Se on niinkuin tarina kerrottuna lauluna. Tämä on yleistä muissa musiikkityyleissä, mutta ei hard rockissa aka heavyssä, mikäli sonataa semmoseksi voi kutsua. White metallia se kai on?

Bändissä ärsyttää eniten se, että Kakko, vaikka hänellä muuten ihana ääni onkin, ei osaa ääntää englantia! Hänen pitäisi laulaa minusta suomeksi, tosin jos hänen sanoituksensa ovat niin hienoja, että myös muiden kuin suomalaisten pitää ne kuulla, niin ehkä sitten. Ja ehkä englanti kuulostaa coolimmalta. Mutta ei jos sitä ääntää noin huonosti.

Sonatalla on kyllä hienoja kitara syna yhdessä kohtia ja hauskoja alternatiivisia sooloja verrattuna esim. Children of Bodomiin. Mutta heidän melodiansa eivät ole mitään ultimate ihania. Children of Bodomilla on pari sellaista ihanaa melodiaa jossain sen heviörinän keskellä; Niitä on erittäin paljon alternatviisessa rockissa, mutta itse musiikkityyli on niin.. epärajua, ettei sitä jaksa kuunnella aina.

Ai niin no on Sonatallakin:P White Pearl black ocean on aika cool, (se päämelodia) samoin Letter to Dana, ja tietysti The end of this chapter. Ja on ne muutkin kyllä, mutta ehkei niin hienoja kuin esim. Kentillä.


Pakko vielä tarttua tuohon ääntämiseen. Me suomalaiset olemme ilmeisesti aivan liian vaativia tuon ääntämisen suhteen. Sonatan ulkomaalaiset fanit kun rakastavat miehen erikoista aksenttia eivätkä halua sen muuttuvan miksikään. Lisäksi jos väität, että se edelleen on karkeaa, uskallan nauraa sinulle. Edelleen siinä on parantamisen varaa, mutta karkeaa se ei enää ole.

Nuo mainitsemasi melodiat taas ovat täysin mielipidekysymys. Omasta mielestäni kun ne ovat juuri Sonatan vahvuus Kakon mielettömän lauluäänen ohella. Ja itse luokittelisin tämän bändin entiseksi power-metalbändiksi, joka on siirtymässä progempaan suuntaan. Tai no. Melodista heviä enimmäkseen.
"En sano: älkää itkekö, sillä kaikki kyyneleet eivät ole pahasta" <3

Poissa Asoalian

  • : W
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Sonata Arctica
« Vastaus #242 : Lokakuu 30, 2006, 16:38:46 »
Lainaus käyttäjältä: "Grytolle"
Tämä on yleistä muissa musiikkityyleissä, mutta ei hard rockissa aka heavyssä, mikäli sonataa semmoseksi voi kutsua. White metallia se kai on?


Ei Sonata varsinaisesti heavyä ole, metallia enemminkin. Ja vaikka Tony itse eikä kukaan muukaan sonatalainen musiikkia luokittelisi power metaliksi, kyllä se minusta ainakin sitä on. ^^ Mutta white metallia se ei todellakaan ole, white metaliksi nimittäin kutsutaan metalli-musiikkia jolla on uskonnollinen sanoma, enkä minä ainakaan mitään uskonnollista vielä tähän päivään mennessä Sonatan sanoituksista ole löytänyt. ^^

Lainaus käyttäjältä: "Daenne"
Aika Sonataa odotellessa meni ihmeen nopeasti, kun pidettiin vireillä kaiken maailman huuteluja ja lauleltiin yhdessä Sonatan biisejä. Siitä itse Sonatan keikasta en juurikaan pysty sanomaan mitään. Se oli jotain niin tunnepitoista ja mahtavaa. Harvoin kokee jotain sellaista. Shy oli ihan ylikiva kuulla livenä, Hiljaisen Talven Lapsi jotain ihaninta ikinä. Huhhuh. Tallulahista puolet meni itkiessä, muuten pidinkin itseni aika hyvin koossa.


Oikeassa olet, Kemin keikka oli jotain sellaista jota ei koe kuin kerran elämässä. :D Olen ihan hemmetin iloinen, että sinne jaksoin raahautua, vaikka matka olikin aika tuskaisen pitkä (ehhee, 6 tuntia), ja jalat puutuivat ihan törkeästi jonottaessa (vaikka en jonottanutkaan kuin ehkä 1,5 tuntia mutta silti toiseen riviin pääsin ;D), Twilightining keikkaa odottaessa, sen keikan aikana ja sitten Sonatan venailussa. Mutta Sonatan keikan alkaessa ei kyllä enää edes muistanut että jalat olivat kipeät. ^^
Tekee ihan hirveästi mieli päästä uudestaan Sonatan keikalle, mutta varmaan kestää aika kauan että ne taas keikkailun aloittavat. Toivon vain, että Sonatalle ei käy niinkuin NW:lle ja Bodomille: kun bändi rupeaa olemaan suosittu ulkomailla, sitä ei Suomessa enää nähdä muuta kuin ehkä Helsingissä/Tampereella/jossain kaukana pari kolme kertaa vuodessa. ^__^
"You think that's hard? Try auditioning for Baywatch
and being told they're going in another direction."

Poissa summershine

  • Vuotislainen
Sonata Arctica
« Vastaus #243 : Lokakuu 30, 2006, 18:52:36 »
Lainaus käyttäjältä: "summershine"
Lainaus käyttäjältä: "MyLand"
Lainaus
hööm. Sonata ei ole nykyään enää kokonaan power-metallia. Elementtejä toki vieläkin on, mutta kokonaan se ei sitä ole. Itse Tony Kakkokaan ei pidä omaa musiikkiansa power-metallina vaan melodisena hevinä/metallina pääasiassa ja minä olen samaa mieltä hänen kanssaan. :> Ensimmäinen levy kyllä tosin on niin selevää poweria, että huh huh. :) Mutta toki saa olla erikin mieltä.


Tämähän on nykyisin hieman mielipidekysymys. Esimerkiksi WG:llä esimerkiksi APBE on selkeää poweria, mutta sieltä löytyy kyllä hyvin paljon juuri näitä "melodisia hevi/metal"-veisuja. Lähtökohtana on aina tälläisissä vertailuissa yleensäkin vain yksi poikkeuma, joka mielestäsi oli Ecliptica. En kiellä enkä myönnä mitään, ihmettelen vain ajattelutapaa.


En sanonut, että vain Eclipticalla on power-metallia mukana, se vain sattuu olemaan ainoa joka on miltei kokonaan sitä. Sanoinhan, että elementtejä power-metallista kuuluu vielä Sonatan musiikissa enkä kieltänyt, etteikö joku kappale jollain toisella levyllä voisi olla poweria. Kuitenkin mielestäni toistaiseksi uusin, Reckoning night ei enää selkeästi ole power-metallia.


Tässä uudestaan mielipiteeni Sonatan musiikkigenrestä. Lähinnä sinulle Asoalian. Mutta toki saa olla eri mieltä. ;)
"En sano: älkää itkekö, sillä kaikki kyyneleet eivät ole pahasta" <3

Poissa Grytolle

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Sonata Arctica
« Vastaus #244 : Marraskuu 02, 2006, 20:15:19 »
Lainaus käyttäjältä: "Asoalian"

Ei Sonata varsinaisesti heavyä ole, metallia enemminkin. Ja vaikka Tony itse eikä kukaan muukaan sonatalainen musiikkia luokittelisi power metaliksi, kyllä se minusta ainakin sitä on. ^^ Mutta white metallia se ei todellakaan ole, white metaliksi nimittäin kutsutaan metalli-musiikkia jolla on uskonnollinen sanoma, enkä minä ainakaan mitään uskonnollista vielä tähän päivään mennessä Sonatan sanoituksista ole löytänyt. ^^


Joo olette oikeassa, vaikka tuo musiikkityylin genre ei kyllä ehkä ole tärkein asia. Ei Sonata kyllä mitään uskonnollista musiikkia ole, mutta esim. White Pearl Black Oceanissa on vanha merimiesten kristillinen hautakaava puhuttuna. (Katsoin Master and Commanderin ja kun siinä haudattiin yks jätkä, niin tunnistin heti kyseiset sanat=D)

Joissain kappaleissa ääntämys on sen verran surkeaa (aikaisemmilla levyillä enimmäkseen), että ei tajua mitkä sanat ovat kyseessä. Vaikka opiskelenkin IB-linjalla, kokonaan englanniksi ja olen englannissa aika hyvä, en silti joistain kappaleista tajua mitä niissä sanotaan, huonon ääntämyksen takia. Mutta kuten mainittu, uusimilla levyillä ääntämys ei enää ärsytä niin paljon.  Mutta kyllä se minua ainakin vähän...

Visko

  • Ankeuttaja
Sonata Arctica
« Vastaus #245 : Marraskuu 04, 2006, 14:14:55 »
Lainaus käyttäjältä: "Grytolle"
Ei Sonata kyllä mitään uskonnollista musiikkia ole, mutta esim. White Pearl Black Oceanissa on vanha merimiesten kristillinen hautakaava puhuttuna. (Katsoin Master and Commanderin ja kun siinä haudattiin yks jätkä, niin tunnistin heti kyseiset sanat=D)

Njoo, mutta minä taas kiinnitin huomiota siihen, että WPBO:n "loppurunon" pätkästä "And the life of the world to come, through our Lord Jesus Christ. Amen" puuttuu juuri tuo "Lord Jesus Christ". Olisi mennyt liian uskonnolliseksi? :)

Elene Yönsininen

  • Ankeuttaja
Sonata Arctica
« Vastaus #246 : Marraskuu 05, 2006, 20:53:54 »
Lainaus käyttäjältä: "Visko"
Njoo, mutta minä taas kiinnitin huomiota siihen, että WPBO:n "loppurunon" pätkästä "And the life of the world to come, through our Lord Jesus Christ. Amen" puuttuu juuri tuo "Lord Jesus Christ".

Itse asiassa, siitä puuttuu vain se Jesus Christ, kyllä siinä käsittääkseni sanotaan "...our Lord. Amen." (:

Poissa Grytolle

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Sonata Arctica
« Vastaus #247 : Marraskuu 06, 2006, 16:58:49 »
Lainaus käyttäjältä: "Elene Yönsininen"
Lainaus käyttäjältä: "Visko"
Njoo, mutta minä taas kiinnitin huomiota siihen, että WPBO:n "loppurunon" pätkästä "And the life of the world to come, through our Lord Jesus Christ. Amen" puuttuu juuri tuo "Lord Jesus Christ".

Itse asiassa, siitä puuttuu vain se Jesus Christ, kyllä siinä käsittääkseni sanotaan "...our Lord. Amen." (:


Olet oikeassa:) Pelkkä Jesus Christ puuttuu. Ehkä he haluavat olla neutraaleja ja antaa jokaisen mieltää "our Lord" omalla tavallaan. Mutta tuo nyt jo todistaa sen ettei Sonata ole gospelia tai white metallia. Mutta kuitenkin vähän öö syvällisempiä sanoituksia sisältävää musiikkia.

Catoblepas

  • Ankeuttaja
Sonata Arctica
« Vastaus #248 : Marraskuu 07, 2006, 23:20:35 »
Keskustelu eteni lahjomattomasti jälleen genrekiistelyihin (täälläkin),  mutta ei se mitään, parempi sekin kuin ei keskustelua lainkaan! Sonata-topicci on kokonaisuudessaankin äärimmäisen eloisa. loistavaa! :)
Aloitan jälleen tavoilleni ominaisena uuden aiheen täällä. Oletetaan, että Sonata julkaisee vuoden 2007 keväällä uuden albumin, jolla on jälleen ne perus 10-12 biisiä.

1) Mitä odotat uudelta albumilta musiikillisesti? Muuttuuko soundi paljon, tuleeko Sonatalta vihdoinkin enemmän raskaita junttapaaluriffejä, väheneekö melodisuus? Tässä ei ole kyse siitä minkälaiseksi haluat albumin vaan siitä, minkälaista odotat.

2) No, nyt puolestaan kysyn, minkälaisen haluaisit uuden albumin olevan? Samat perustelut kuin edellisessä, mutta tunge tähän esimerkiksi unelma-albumisi määritelmä. :)

3) Sonatan jokaiselta albumilta löytyy ne pari perusbiisiä, joista bändi muistetaan ja vähintään yksi biisi pääsee aina radiosoittoon. Viimeksi kyseinen kappale oli Don't Say A Word. Mitä mieltä olet, tuleeko sen kaltaisia klassikkoja löytymään uudelta albumilta?

Olen törkeä enkä vastaa itse ennenkuin näen teidän muiden eläinten vastauksia. Antakaa palaa! ;P

// Muistakaa, että tämä ei ole gallup. Hyvät kysymykset ansaitsevat hyvät vastaukset, eli kokonaisia lauseita kiitos ja kunnon pohdintaa :) - Villi Lohi

Poissa Asoalian

  • : W
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Sonata Arctica
« Vastaus #249 : Marraskuu 08, 2006, 15:08:35 »
Voisi jotenkin kuvitella, että uusi albumi olisi jotain melko samanlaista kuin mitä Reckoning night. Eli siis ei niin korkealta ja kovaa menevä kuin mitä Ecliptica ja joissain määrin myös Silence sekä Winterheart's guild olivat, vaan enemminkin jotain rauhallisempaa ja matalammalta laulettua. Sitä en kyllä usko, että melodisuus jotenkin vähenisi tai että musiikki muuttuisi raskaammaksi. Ei vain jotenkin sopisi Sonatan tyyliin, mutta ei sitä ikinä tiedä mitä Tony keksii..

Sitten taas jos siitä, millaisen tuosta uudesta levystä haluaisin, puhutaan, niin enpä kyllä oikein osaa sanoa. Varmasti levy on hyvä ja unelma ja loistava ihan sellaisena kuin millainen siitä tulee, eli ei minulla hirveästi ole mitään ennakko-odotuksia tai -toiveita. Mutta ehkä olisi mukavaa saada levylle enemmän Janin kirjoittamia ja ainakin osittain laulamia biisejä, tykkään nimittäin hirveästi hänen biisinkirjoitustyylistään ja äänestään.
Musiikillisesti tykkäisin, jos levy olisi jotain Ecliptican ajoille palaavaa. Tykkäsin nimittäin sen aikaisen Sonatan musiikista enemmän kuin nykyisin, tai siis joo. On tämä nykyinenkin hyvää, mutta Ecliptica on jotain täydellistä.
Ja vielä sellainen juttu, että olisi joskus hauska kuulla joku suomenkielinen biisi Sonatalta. Sellaisen voisi ihan hyvin seuraavalle levylle ympätä, tai edes jonkun sinkun b-puoleksi. Onhan Nightwishilläkin englanninkielisellä levyllä suomenkielinen biisi, miksei siis Sonatallakin voisi? ;)

Ja eiköhän noita radio-klassikko-helmi-biisejä saada taas ainakin yksi, ei sille ainakaan mitään estettä ole etteikö saataisi. Radiosoittobiisejä varmaan saa vielä helpomminkin, hevi kun on nyt niin in niin sitä halutaan radioihin ottaa. Enkä myöskään ihmettelisi, jos joku Sonatan seuraavan levyn biisi päätyisi jonkun tyyliin NRJ:n tai Kissin soittolistalle. Vaikka en siitä kyllä hirveästi ilahtuisikaan, mutta ei se niin yllättävää olisi. Sen verran, ehh, kevyeksi Sonata on käynyt, ja kun kerran NW:täkin radioissa soitellaan, ei Sonatakaa niin mahdoton ajatus olisi. Ja sitten saadaan lisää yhden biisin kuulleita Sonata-teinejä. Tykkään eksyä aiheesta.  ^^

Saisi muuten se uusi levy ilmestyä vauhdilla. Tahtoo Sonatan keikalle.
"You think that's hard? Try auditioning for Baywatch
and being told they're going in another direction."