Kirjoittaja Aihe: Allende: Petojen kaupunki  (Luettu 1115 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Stanley

  • Ankeuttaja
Allende: Petojen kaupunki
« : Huhtikuu 09, 2004, 10:30:45 »
Alex matkustaa isoäitinsä Katen ja muun tutkimusretkikunnan mukana Amazonian sademetsään.  Heidän on tarkoitus tutkia jättimäistä Petoa, jonka jälkiä on löydetty alueelta. Myös lukuisia intiaaniheimoja on menehtynyt kulkutauteihin.Pian Alex tutustuu seurueen oppaan tyttäreen Nadiaan, joka osaa puhua eläinten kieliä. Retkikunta matkustaa yhä syvemmälle vihreään viidakkoon. Eräänä yönä outo Peto tappaa yhden retkikunnan jäsenistä, ja pelko kaikkien sisimmässä vain kasvaa, kun Alex ja Nadiakin katoavat leiristä.
Nuoret tutustuvat Usvan kansa- intiaaniheimon tapoihin ja kulttuuriin, sekä tajuavat sen säilymisen olevan hyvin hauraan toivon varassa: Alexin ja Nadian on löydettävä tarujen kultamaa Eldorado ja estettävä rahanahneita onnenetsijöitä tuhoamasta sademetsien kulttuureita. Jokakinen askel vie lähemmäs Pedon arvoitusta...



Minä pidin kirjassa luonnon ja erilaisten paikkojen ja kokemusten, kulttuurien kuvaamisesta. Ihailen kirjailijan valtavaa tietomäärää sademetsistä ja sen hiuksenhienoa sotkemista mielikuvitusolentoihin ja kirjan varsinaiseen tarinaan. Alex ja Nadia kasvavat kirjan aikana niin luonnollisesti, ettei heitä tunnista entisiksi itseikseen avaamalla kirjan uudestaan sen alkusivuilta. Myös muut kirjan hahmot, etenkin Alexin isoäiti Kate, ovat uskomattoman eläviä. Useista näkökulmista aina silloin tällöin ja ratkaiseviin aikoihin kertominen avaa kirjalle lisää syvyyttä, etenkin sen loppupuolella.

Isabel Allende on kirjoittanut ennen aikuisille, ja Petojen kaupunki on hänen ensimmäinen nuortenromaaninsa, ja avaa kolmiosaisen kirjasarjan (jos en väärin muista, toisen osan nimi on Kultaisen lohikäärmeen valtakunta).

Mutta oletteko lukeneet, ja mitä piditte?

talvi

  • Ankeuttaja
Allende: Petojen kaupunki
« Vastaus #1 : Huhtikuu 09, 2005, 08:57:23 »
Voi, tämä keskustelu on ihan unohdettu... :(
Pakko tulla heti ehdottomasti kommentoimaan, sillä Petojen kaupunki on yksi lempi kirjoistani. Luin sen luultavasti viime vuonne jos oikein muistan ja ihastuin siihen ihan täysin jo ensimmäisen kappaleen jälkeen, koska kirjailijan kirjoitustyyli oli niin hyvä. Aluksi kirjasta saa ehkä hieman öhh.. lepsumman kuvan, sellaisen, että se on enemmän viihteellinen kirja eikä sitä lukiessa joudu paljoa mitään ajattelemaan. Kuitenkin, kun kirjaa lukee pidemmälle ja retki sinne viidakkoon alkaa kirja muttuu ja lukiessa alkaa jo odottaa, että miten kirjasssa seuraavaksi käy.
Tosi hyvä kirja. Odotin sitä seuraavan osan ilmestymistä innolla, ja varasinkin sen kirjastosta jo ennen, kun se edes oli sinne tullut. Mutta se oli kyllä pettymys, enkä edes lukenut sitä loppuun. Jotenkin kirja oli vain paljon tylsempi. Sitä en tiennyt, että siitä on tulossa kolmaskin osa, tai on varmaan tullutkin jo.
Mutta Petojen kaupunkia kyllä suosittelen.

Poissa Leida

  • Hanhensulkakynä
  • Vuotislainen
Allende: Petojen kaupunki
« Vastaus #2 : Huhtikuu 10, 2005, 14:40:28 »
Juu, minä en pitänyt Petojen kaupungista yhtään. Kirja oli mielestäni varsin tylsä. Kyllähän siinä siis tapahtui kaikenmoista, mutta tapahtumat eivät vain imaisseet minua mukaansa. Johtui luultavasti kirjailijan kerrontatyylistä. Hahmot eivät tuntuneet aidoilta, jotenkin heihin ei saanut mitään yhteyttä, että olisi voinut elää mukana kirjan tapahtumissa. Eikä heistä löytynyt suuremmin syvyyttä. Isoäiti oli ainut vähän mielenkiintoisempi henkilö. Tapahtumapaikka oli kyllä kiinnostava, sademetsät ovat kiehtovia. Ja tapahtumien edetessä tarina alkoi jonkin verran kiinnostamaan, mutta ei voi sanoa, että olisin mitenkään tempautunut kirjan pyörteisiin. Ilman sitä mielenkiintoista sademetsää, olisin varmaan lopettanut kesken.

Olen lukenut jostakin syystä myös Kultaisen lohikäärmeen valtakunnan eli sen toisen osan. Se oli jos mahdollista vielä huonompi.
"I believe you find life such a problem because you think there are the good people and the bad people", said the man. "You´re wrong, of course. There are, always and only, the bad people, but some of them are on opposite sides."
-Terry Pratchett: Guards! Guards!-

serehviina

  • Ankeuttaja
Allende: Petojen kaupunki
« Vastaus #3 : Huhtikuu 11, 2005, 19:48:58 »
Luen sitä parhaillaan, voisin sanoa sitä keskinkertaiseksi kirjaksi. Ei yllätä, muuten kuin normaalia tylsemmällä kirjoitustavallaan. Silti haluan lukea sen loppuun, kirjan kesken jättäminen tuo huonoa onnea. :]

Aloitin ensin sarjan toisella osalla, Kultaisen lohikäärmeen valtakunnalla. Koska se oli merkitty fantasia-merkillä ja löytyi kirjaston fantasia hyllystä josta lähes kaikki lainaamani kirjat ovat, lainasin sen. Kaipasin vaihtelua.  Kahlasin sitä puoleen väliin, väkivalloin tosin. Sitten pidin parin kuukauden tauon, mutta pidin kirjan silti vielä lainassa - jos vaikka lukisin sen vielä. Kerran sitten kiersin kirjaston hyllyn toiselle puolelle, ja löysin ensimmäisen osan josta en ollut kuulutkaan. Lainasin sen, ja yllätyin positiivisesti, sillä ensimmäinen osa oli paljon mielenkiintoisempi kuin toinen. Nyt kirja on puolessa välissä, mutta se sai antaa tilaa maan lapset -sarjalle. Kirjan lukemista jatkan kun jahkan. Silti sarja kuuluu huonoimpiin lukemiini kirjoihin. Tai surkeimpiin, miten sen nyt ottaa. toinen on kuvaavampi. .__.

Toivottavasti kirja saa uutta puhtia sen edetessä, nyt en millään jaksaisi. Anteeksi jos loukkasin jotakuta kun ilmaisin mielipiteeni, mutta se on vain mielipide, yksiöllinen mielipide, eikä siksi pidä vetää palkokasvia nenään.

Poissa Kira

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • twitter
  • Pottermore: CentaurRune18
  • Tupa: Luihuinen
Allende: Petojen kaupunki
« Vastaus #4 : Marraskuu 12, 2005, 13:11:07 »
Olen lukenet ko. kirjan ja pidin siitä kovasti. Paikkoja kuvaltiin hienosti ja juoni oli kiinostava. En ole lukenut petojen kaupunkia moneen vuoteen, joten  paljon on päässyt unohtumaan.
Toinen osa Kultaisen lohikääremeen valtakunta ei ollut yhtä hyvä, se oli paljon edeltäjäänsä tylsempi, mutta sain kuitenkin pakotettua itseni lukemaan sen loppuun.
 Kirjahyllyssäni on Kultaisen lohikäärmeen valtakunta tököttämässä, mutta en usko että luen sitä uudestaan ihan lähiaikoina, ehkä joskus viiden vuoden päästä :) ellen ole sitä ennen myynyt sitä pois tai vienyt antikvariaattiin.