Kirjoittaja Aihe: Onnellisuus  (Luettu 4354 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Saiga

  • Ankeuttaja
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #25 : Helmikuu 08, 2008, 19:24:48 »
Mäkin oon mielestäni onnellinen. Mulla on perhe ja kavereita ja koti... Kaikilla sitä ei oo. Mä tunnen semmosii tyyppejä, jotka ajattelee et on sit onnellinen kun saa esim. jonkun pelin tai videon. Mä en tajuu niitä... Kannattaa olla onnellinen, jos ees on kavereita ja perhe ja katto pään päällä. :/

Poissa Kuupposen päivä

  • Vuotislainen
  • Pottermore: NightGold9667
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #26 : Helmikuu 09, 2008, 04:37:00 »
Onni, siinäpä vasta hienoa asia. Älkää minulta kysykö, mitä se on tai miten se voi saavuttaa. En oikein tiedä. Ongelma on siinä, ettei mulla ole oikein omakohtaista kokemusta siitä.

Olen varmasti joskus iloinen, onnelliseksi en itseäni luonnehtisi. Ilo on hetkellinen emootio, onnellisuus on jotain suurempaa, pysyvämpää... Se on jossain syvällä ihmisen sisällä. Toivosin voivani sanoa tähän jotain filosofista ja hienoa, mutta kun en osaa!

Mitä hittoa onni on? Onni on varmaankin sitä, kun vaakakuppi on niin sanoakseni kallistunut myönteiselle puolelle. Ymmärrätte kyllä, mitä tarkoitan. Onnellisen ihmisenkin eteen varmasti joskus tulee vastoinkäymisiä, joskus se itkee ja on varmaan surullinenkin, mutta periaatteessa kaikki on hyvin. Myönteistä on niin paljon enemmän kuin kielteistä, vastoinkäymiset eivät syökse syvälle epätoivon suohon. Onni ei ole sitä, että kaikki on hyvin, mutta se on sitä, että hyvää on enemmän kuin pahaa ja tietyt asiat ovat niin kuin pitää. Perusturvallisuus on kunnossa ja itsetunto on terve. On jotain mitä odottaa ja jotain mihin turvautua. Elämässä on sisältöä.

Onni ei ole sitä, että on saavuttanut kaiken. Silloin ei ole mitään odotettavaa, eikä sekään ole mikään kiva tilanne.

En minä tiedä, miten onni saavutetaan. Muuten olisin varmaankin saavuttanut sen. Se nousee, jos on noustakseen. Ympäristö vaikuttaa, mutta jotkut ihmiset voivat olla luonnostaan synkkyyteen ja muihin onnea syöviin piirteisiin taipuvaisempia kuin toiset.

En ehkä voi sanoa, mikä minut tekee onnelliseksi, mutta kerronpa mistä ilahdun (vaikkei sitä kysyttykään). Varsin tavalliset asiat riittävät siihen: hyvä numero kokeesta, hyvä ruoka, onnistuminen jossakin asiassa, joku mukava ihminen, hyvä kirja tai hyvä musiikki. Ei mitään ihmeitä. Olenpa vähään tyytyväinen.

Onnellisuushan on varmaankin elämän tarkoitus eli tärkeintä maailmassa. Olisi epäilemättä hienoa saavuttaa se.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 10, 2008, 21:11:46 kirjoittanut Kuupposen päivä »

Poissa Xanie

  • hymyilevä huomispäivä
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • *reps*
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #27 : Helmikuu 09, 2008, 17:52:53 »
Vietin kerran yhden piävän pohtien aihetta onni ja sitä, mitä se oikeastaan on ja mistä se tulee. Mikä tekee juuri minut onnelliseksi? VAikka siis ainakin yhden päivän (ja aika monesti muulloinkin) pohdin tätä asiaa, en silti löytänyt oikeaa vastausta. Onni on niin viakeasti määriteltävissä oleva asia.

Pystyn kuitenkin sanomaan asioita, jotka tekevät minut iloiseksi ja joista pidän. Esimerkiksi kaverit ovat äärimmäisen tärkeitä minulle. Ehkä se johtuu siitä, että minulla ei niitä kavereita juuri ole ja kun joku vain suostuu tulemaan meille kotiin tai juttelemaan kanssani niitä näitä, niin tulen iloiseksi. Esimerkiksi eilen olimme seurakunta porukalla keilaamassa ja ilta meinasi loppua lyhyeen. Bussissa, kun olimme tulossa takaisin kotiin päin, pohdimme, mitä vielä voisi tehdä. Ehdotin sitten, että kaikki voisovat tulla meille. Lopputulos oli, että meille tuli neöjä ihmistä. Kavereita. Oli kivaa ja naurettiin yhdessä ihan päättömille jutuille :D

Minulle onni ei tule siitä, että saa jonkun hienon uuden asian. Toki se on aina hienoa ja kaikkea, mutta ei se loppujen lopuksi tee onnelliseksi. ja mitä enemmän on tavaraa, sitä enemmän sitä tahtoo lisää. Kuinka voi koskaan tulla onnelliseksi, jos iloitsee uudesta asiasta vain hetken ja sitten haluaa heti lisää? Olen huomannut, että mitä enemmän tavaraa saa, sitä vaikeampi niistä on iloita. Jos saa vaikka uusia pelejä harvoin, niin niitä osaa arvostaa enemmän..

Hmm. Ei näistä minun onnellisuus pohdinnoistani taida olla mihinkään.. Vaikka asiat tuntuvat usein selkeämmiltä, kun ne sa kirjalliseen muotoon, niin tämä kyllä tekee poikkeuksen. Menee vain entistä sekavammaksi...Olisi kiva kuulla, jos joku keksii jonkin absoluuttisen totuuden, joka pätee onnellisuuteen. Siihen asti täytyy vain tyytyä iloisuuteen ja tyytyväisyyden tunteeseen. Ja siihen, että saa tuntea olevansa pidetty ja arvostettu... Vai onko se onnea? Toisaalt aonni on loppujen lopuksi pienistä asioista koostuvaa ja yksilöllistä. Riippuu paljon, mihin ihminen tyytyy. Toiset eivät tunnu olevan koskaan täysin tyytyväisiä, toiset taas ovat onnellisia siitä, että on katto pään päällä ja ruokaa ja perhe ympärillä.

~Xanie
Kun ystäväsi katselevat sinua hyppäämässä laskuvarjolla joka ei aukea, voisi olla hauska temppu, jos esittäisit vaikkapa uintiliikkeitä.
Avasta kiitos Seatearille!
Tee päivän hyvä työ: www.freerice.com

Poissa Vadelmafairy

  • Metalfairy
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Poissa 11.8 asti
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #28 : Toukokuu 20, 2008, 21:29:00 »
Onnellisuus on mielestäni hyvin häilyvä käsite. Se ei todellakaan ole sama asia kuin ilo, joka on sitä, kun nauretaan ystävien kanssa jollekin itse keksitylle typerälle jutulle. Onni on akuutti olotila.

No miten onnen sitten voi saavuttaa? Vastaukseni on, ettei mitenkään. Sanotaan, että ihminen tekee oman onnensa, mutta mielestäni asia ei ole aivan niin. Jos ihminen "tekee oman onnensa" hän ei ole välttämättä onnellinen vaan pikemminkin tyytyväinen, kun saavuttaa viimein päämääränsä - ehkäpä unelman, jota on jahdannut lapsesta asti.

Onni on "Jumalan lahja", sitä ei voi ansaita, vaan se tulee ikään  kuin arpapelillä. Silloin kuin vähiten aavistaa. Kun kaikki on päin prinkkalaa ja huomisesta ei ole parempaa toivoa. Onni on se pieni asia, ehkä huomaamatonkin, joka vain tulee, ja yhtenä hetkenä saa kaiken surun ja murheen väistymään pois jonkin suurelta tuntuvan tieltä, saa kaiken pahan tuntumaan toisarvoiselta. Ja sinä hetkenä ihminen ei välitä, vaikka kaikki asiat olisivat päin helvettiä, vaan tuntee olevansa aidosti onnellinen. Sitä ei aina edes tajua sillä hetkellä, vaan ehkä vasta jälkeenpäin, mutta sen tunteen tunnistaa.
Life is only a flash of light in this darkness. Love is only a faith for tomorrow with you.
Or then not.

Poissa Lady Asensio

  • Nilkanvilauttaja niinikään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DH luettu 9.12, KV 11.3
  • Pottermore: HeartWitch62
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #29 : Kesäkuu 07, 2008, 14:11:36 »
Minulla on masennus. Kuitenkin olen hieman onnellinen, sillä kyseessä on kuitenkin sairaus josta on mahdollisuus parantua eikä se tapa. Lisäksi minulla on ihana äiti, joka on minulle kuin ystävä, hänelle voi kertoa lähes kaiken. Pikkuveljeni kanssa meillä on kivoja vitsejä ja inside-juttuja. 10-vuotiaan velipuoleni kanssa minulla menee hyvin. Vaikka hän on todella nuori, meillä on joissain jutuissa sama huumorintaju. Hänen synttäreillään nauroimme yhdessä niille Potter puppet pals -videoille. Alle vuoden vanha velipuoleni on ihana. En hirveän paljon välitä lapsista, mutta hänen touhujaan on mukava seurata. Lisäksi hänen hymynsä ilostuttaa ja hän on silloin suloisimmillaan kun pikkuhampaat näkyvät. Hänen kanssaan on myös todella helppo leikkiä ja se jokeltaminen on suloista.

Olen todella onnellinen perheestäni ja kiitos isälleni velipuolistani. Olen onnellinen myös opiskelupaikastani.
Mun blogi: http://www.pointblog.fi/?go=milluska    (HUOM! OSOITE HIEMAN MUUTTUNUT)
Vuoden 2008 kotitonttu  tässä, terve!

Irene

  • Ankeuttaja
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #30 : Kesäkuu 08, 2008, 23:01:59 »
Onnellisuutta on monenlaista, eri ihmisille onni merkitsee erilaisia asioita.
Jollekkin rikkaalle muijalle onni merkitsee ehkä uutta chanelin laukkua tai silikonirintoja. Mutta minulle onnellisuus tulee korvaamattomista ystävistä, ihanasta perheestä, turvallisesta elinympäristöstä ja arjen pienistä ihanuuksista. Sekin kun aamulla ennen kuin lähden kouluun nään koirani hymyilevän (tai läähättävän, mutta se näyttää että se hymyilisi) jopa se saa minut iloiseksi. Tai kun nään jonkun onnistuvan tai koen itse onnistumisen.
Onnellisuutta on myös se että tekee niinkuin haluaa (ottaen myös huomioon muut) ja elää täysillä. Ei mieti elämän tai muiden ihmisten pienistä virheistä vaan yrittää oppia nauttimaan niistä parhaista puolista. On sinut itsensä kanssa ja elää kuten haluaa, hyvien ihmisten ja asioiden keskellä. Näistä eväistä koostuu minun mielestäni onnellisuus.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 08, 2008, 23:05:16 kirjoittanut Irene »

Poissa Cirael

  • Kelmeä kalmankoira
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: PhoenixWolf25005
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #31 : Kesäkuu 20, 2008, 21:41:47 »
Onnellisuus on aika monikäsitteinen asia. Ihmisillä on siitä niin monia eri käsityksiä. Joku aikuinen voi sanoa olevansa onnellinen kun on raha asiat kunnossa eikä tarvitse stressata turhanpäiväisistä arkiasioista, joku taas väittää olevansa onnellinen jos vieressä on joku ketä rakastaa, vaikka kaikki muu menisi päin mäntyä.
Onnellisuus on asia mitä en itse ole koskaan täysin saavuttanut. Pienet onnistumiset, kehut ynnämuut toki nostavat mielialan hetkessä pilviin, mutta mielestäni onnellisuus on pitkäaikaisempi asia. Masennuksen vastakohta... Siihen pyritään, sitä vastaan ei tarvitse taistella... Onnellisuus on sitä, että kaikki näyttää valoisalta. Ei murheita, ei vastoinkäymisiä...

Onnellisuuden voi mielestäni saavuttaa aika monin keinoin ja miten nyt itse aikaisemmin jo mainitsin: Itse en ole kokonaan sitä täydellisesti saavuttanut. Voisin kyllä sanoa että onnellinen olin kun olin kaksi viikkoa Italiassa. En sen takia, että sai syödä pizzaa niin paljon, että sain kurottua alipainoisuuttani vähän parempaan malliin kolmella kilolla, vaan sen takia koska ei oikeasti tarvinnut kuunnella pikkuveljen ja pikkusiskon kitinää... pikkusiskon huutoja, ei tarvinnut vahtia kumpaakaan kun vanhemmat päättävät lähteä kauppaan, ei tarvinnut kuulla kavereitten suusta huonoja uutisia ja niin edespäin. Ne sitten kuulin kun tulin takaisin ja onnellisuus vajosi jälleen multakasan alle.
Nyt poikkesin tosin aiheesta... Onnellisuuden voi saavuttaa juuri karkaamalla stressiä, painostusta, kieltämällä pahasti olevat asiat. Liian onnellisena saattaa olla myös "sokea", unohtaa jotain tärkeää, ei niin mieluista. Ihmeellistä, että oikeasti asiat voivat olla näin monimutkaisia.
Onnellisuutta lisää hyvät ihmissuhteet ja turvallinen elinympäristö. Ne ovat onnellisuuden perusta, ainakin minun mielestäni, mutta jollekkin onnellisuuden saavuttaminen voi olla oikeasti vaikkapa kasa lacosten kenkiä ja rikkaat vanhemmat jne.

En ole pessimisti, mutta joidenkin asioiden kohdalla saattaa käydä niin, että onnettomuudet, murheet tai iso pettymys saattaa tietyn asian kohdalla menettämään toivonsa johonkin asiaan. Tällaista tilannetta kannattaa välttää, sillä itse olen siihen tällähetkellä ajautunut.

Tästä on vähän vaikea löytää mielipiteeni, mutta kyllä ne metsästämällä löytää.
Vaikeuttaa tosin ehkä hiukan ymmärrys, sillä kerroin kaiken kantapään kautta. ^^'
"I solemnly swear that I'm up to no good", kuiskaa pieni rohkelikkotyttö Cirael kaivaessaan kelmien kartan taskustaan ja piiloutuu kivipilarin taakse, juuri ennen kuin Voron silmät ehtivät saavuttaa leikistään innostuneen noitatytön.

Poissa samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #32 : Joulukuu 15, 2009, 14:01:09 »
Onnellisuus merkitsee minulle hyvän olon tunnetta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Mihinkään ei koske, kaikki ovat hyvin, elämä hymyilee. Mitä harvemmin onnellisuuden tunne tulee itselleni, sitä suuremmin suuni kääntyy hymyyn ja kaikki näyttää menevät putkeen: sitä jaksaa nauttia ja olla onnellinen pienistäkin asioista arjen keskellä, kun ei koko ajaa ole onnellinen.

Onnellisuutta voi yrittää jahdata takaa, mutta sen kiinni saaminen on haasteellisempaa. Vaikka kuinka tekisin lempiasioitani ja minulla olisi muutkin mahdolliset onnellisuuden aineet, mutta jos en sillä hetkellä pysty sisimmässäni kokemaan onnea, ei onnellista tunnetta synny.

Onnellisuus on minulle suuri asia. Itse tulen onnelliseksi perheen ja ystävien seurasta, puhtaan luonnon erilaisista ihmeistä, terveydestä ja koulusta.

Ollaan onnellisuudelle myönteisiä, niin kyllä se saa meidät pauloihinsa :)
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.

Poissa Jessie

  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Onnellisuus
« Vastaus #33 : Joulukuu 17, 2009, 23:00:35 »
Oli helppo aloittaa tämä vuosi, koska tiedän että yhtä kurjaa vuotta en voisi enää tulla elämään, joten suunta on tässä kohtaa ehdottomasti ylöspäin. Olisi taas pitkästä aikaa ihanaa olla onnellinen, hymyillä siksi että elämä kukoistaa:)
Oli pakko kirjoittaa tähän topicciin uudestaan, kun katselin että viimeinen viestini on kahden vuoden takainen ja hirveän masentava. Tai toki se on todenmukainen, noina aikoina tunsin juuri niin mitä olenkin kirjottanut. Toivoin voivani vihdoin viimein olla onnellinen.

Tänäpäivänä olen onnellinen ja kerrankin tajuan sen myös nyt, enkä vasta vuoden päästä " Ohoh, taisin olla silloin onnellinen". Olen itse ymmärtänyt sen ja kun itse tajuaa moisen se näkyy myös ulospäin. Ystäväni sanoi että sinusta huomaa että olet paljon onnellisempi. Mikä on totta.
Olen myös ymmärtänyt että Onnellisuus koostuu sekä pienistä hetkistä että suurista asioista,  omaan onneeni suuresti vaikuttaa koulun käyminen, se että ensimmäisen kerran sitten ala-asteen, tykkään mennä kouluun. Pidän aineista, opettajista ja luokastani todella paljon. Minulla on motivaatiota ja pärjään koulussa. Olen saanut uusia kavereita luokaltani ja toivon että osan kanssa olen jatkossakin tekemisissä. Koulu on kasvattanut minua niin paljon, etten varmaan enää tuntisi samaa ihmistä kuin olin vuosi sitten. Koulu on myös tarjonnut minulle pieniä hetkiä jotka ovat tehneet minut onnelliseksi : arviointikeskusteluja, palautetta, koenumeroita, onnistuneita töitä, luokkalaisteni kanssa viettämiä iltoja.
Olen muodostanut tiiviin ystäväporukan ,joiden kanssa oikeasti viihdyn ja saan pitää hauskaa. Ystävät ovat todella tärkeitä minulle ja kuten koulu, myös he antavat minulle peniä hetkiä joiden vuoksi tulen hyvin onnelliseksi: Peli-iltoja, hyvää huumoria, hymyjä, naurua, kännisiätouhuja, luottamuksen osoitusta jne.
On paljon muutakin mikä tekee minut onnelliseksi, perhe, lemmikit, sukulaiset, mutta omassa elämässäni koulu ja ystäväni ovat tehneet minut kaikkein onnellisemmaksi. Eikä sovi unohtaa että pieni ihastuminen johonkin ihanaan ihmiseen, saa myöskin aikaan onnea :) Ei minun tarvitse koskaan päätyä hänen kanssaan naimisiin, mutta jo tämä tunne itsessään on aikas mukava :P

Lainaus käyttäjältä: Kuupposen päivä
Onni ei ole sitä, että kaikki on hyvin, mutta se on sitä, että hyvää on enemmän kuin pahaa ja tietyt asiat ovat niin kuin pitää. Perusturvallisuus on kunnossa ja itsetunto on terve. On jotain mitä odottaa ja jotain mihin turvautua. Elämässä on sisältöä.

Tämä on hyvin muotoiltu. On totta että myöskin se että on unelmia tekee ihmisen onnelliseksi. On jotain mitä odottaa tulevaisuudessa :)
♥ Pottereita vuodesta 1999 ♥
“Dumbledore's man through and through, aren't you Potter?"
"Yeah I am," said Harry. "Glad we straightened that out.”