Kirjoittaja Aihe: Varastaminen  (Luettu 39911 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Menninkäismaahinen

  • Ankeuttaja
Varastaminen
« Vastaus #125 : Lokakuu 20, 2006, 17:16:14 »
Itse en ole mitään varastanut enkä usko että ikinä tulen varastamaankaan. Mielestäni se on yksinkertaisesti väärin, varasti sitten toiselta henkilöltä tai joltain isolta kauppaketjulta. Kuten tuolla joku jo mainitsikin, jos kaikki ajattelisivat "No, seppälä on iso  ketju, ei se mitään haittaa kun yhen luomivärin pöllin.." Jos kaikki tekisivät näin, ei kohta olisi paljon luomivärejä mitä ostaa. :D

Itse pelkään aina, että jssain alkavat hälyttimet kohdallani soida, vaikka tarkasti tiedän etten mitään ole ottanut. Ihan kuin joku tunkisi laukkuuni jonkun  ponnarin ihan vaan lavastaakseen minut myymälävarkaaksi : D

Intiaanikesä

  • Ankeuttaja
Varastaminen
« Vastaus #126 : Lokakuu 22, 2006, 18:19:54 »
En ole koskaan ainakaan varsinaisesti varastanut mitään. Tai, ylimääräisiä vihkonpäällisiä, liiman, kolmioviivaimen, kyniä ja kumeja olen ottanut koulusta omaan käyttööni, mutta en koskaan ajatellut sitä varastamisena - se oli enemmänkin sellaista lainaamista ja sitten tavarat vain unohtuivat - ennen kuin nyt tulin miettineeksi. Koulun tavarat otin kun itselläni ei juuri silloin ollut, kun olisi tarvinnut, ja se oli ihan sallittuakin. Ne vain jäivät omaan käyttöön, eikä niitä kukaan ole takaisin kaivannut. Perheenjäsenten kyniä ynnä muita olen lainannut ja joskus jättänyt palauttamatta, mutta ei se ole varastamista minulle. Kaikki nämä olen ottanut syystä että tarvitsin niitä, eikä ole mitään katumusta ollut, kun en miellä moista toimintaa varastamiseksi.

En voisi ikinä kuvitella varastavani mitään kaupasta. Pienestä asti se on ollut ihan selvä juttu, että tavarat maksavat. Ei se ole oikein ottaa mitään toisen omaa, vaikka omistaja sitten olisikin suuri tavaratalo taikka vastaava. Halveksin varastamista todella kovasti, ja tähän vaikuttaa varmasti myös se, että itseltäni varastettiin tavaraa muutama vuosi takaperin.

Minulta varastettiin kännykkä, penaali ja vähän rahaa kaikki samalla kertaa. Ja ystävältäni kengät. Tiedän tekijät, toinen on nykyään samassa koulussa kanssani, mutten pystynyt näyttämään toteen, että he todella olivat pöllineet minulta. Se on aika raivostuttavaa. Tyttö, joka varasti minun tavarani, käyttää penaaliani koulussa, mikä on mielestäni uskomattoman röyhkeää käytöstä. Hämmästyin ja vihastuin suunnattomasti kun huomasin sen. Kaikenlainen varastaminen on kamalaa ja ehdottoman väärin, mutta pidän hirveämpänä nyysiä joltakin ihmiseltä, joka on hankkinut tavaransa rehellisesti. Okei, ei ole mitään takuita että näin todella on käynyt, mutta pointti tuli toivottavasti selväksi. Isot kauppaketjut eivät kuitenkaan varastamisesta kovinkaan kärsi, mutta tavalliselle tallaajalle se voi olla iso juttu.

Muutamia kertoja olen miettinyt, että onnistuisinkohan varastamaan jotakin. Kai siitä jotain kicksejä saa. Se olisi jännittävää, vaikken haluakaan varastaa eikä kanttini kestäisi sellaista. Kuolisin ihan varmasti, jos jäisin kiinni. Sairaan kova omatunto. Enkä mitenkään voisi käyttää kössimiäni tavaroita, en vaan pystyisi.

Henkilökohtaisesti olen vain hirveän katkera varastamisesta, siinä kaikki.

Lainaus käyttäjältä: "Micla Boffin"
Varastaminen on ihan OK.


Ei ole.

Lainaus käyttäjältä: "helmikana"
En kadu sitä, pidän pöllimistä itseasiassa kätevänä tapana saada tavaroita.


En voi käsittää miten joillain on tällainen asenne varasteluun. Oletteko vain niin ahneita ja ajattelemattomia? Toivoisin kovasti, että te kaikki jäisitte kiinni.

Klaara

  • Ankeuttaja
Varastaminen
« Vastaus #127 : Lokakuu 26, 2006, 21:44:05 »
Oletteko koskaan varastanut mitään?
- En ikinä! Ei tulisi mieleenkään.
 
Jos ette ole, miksette?
- koska se on kiellettyä ja törkeää. Toisen omaisuutta ei saa ottaa ilman lupaa!
 
Onko teiltä varastettu jotain?
- Ei.
 
Mitä mieltä olette varastamisesta yleensä?
- Ehdottomasti kiellettyä. Toisen omaisuutta ei saa ottaa, vaikka mikä olisi. EN IKINÄ varaisi keneltäkään mitään.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 17, 2007, 14:01:46 kirjoittanut Klaara »

sansukki

  • Ankeuttaja
Varastaminen
« Vastaus #128 : Marraskuu 01, 2006, 21:03:17 »
Minusta varastaminen on todella tyhmää ja röyhkeää. Miksi ihmiset yleensä varastaa? Jos ihmiset ei varastais maiilmassa ois täysi rauha lukuun ottamatta esim. sotia(color=indigo][/color]

McAny

  • Ankeuttaja
Varastaminen
« Vastaus #129 : Marraskuu 01, 2006, 22:26:28 »
Halusin nyt vastata tähän, vaikka asia ei minua koskekaan, mutta tänään näin Valintatalossa yhden varastavan kaljapulloja takkinsa sisään ja sanoinkin aika kovaan ääneen, että kavereille, että tuolla on varas. Se huomas meidät, mutta sitten pääsi huomaamattomasti pois ja harmitti, kun en ilmoittanut.

Oletteko koskaan varastanut mitään?
- No, en. Tai en ole varma oliko se varastaminen, mutta sellaisessa kulhossa oli pieniä luomiväripalloja ja uskon, että ne oli vaan kaikille ilmaisia näytteitä tms.

Jos olette, miksi?
- No, siis jos tuo nyt oli varastaminen, niin emme olleet varmoja asiasta ja tietysti uteliaat kokeilevat kaikkea :D

Miltä tuntui? Kaduitteko?
- Nooh...Mietittiin asiaa varastamisena ja ei-varastamisena.
 
Jatkoitteko varastelua?
- Emme.

Jos ette ole, miksette?
- Mitä emme ole? No, miksi pitäisi varastaa?

Onko teiltä varastettu jotain?
- Ei.
 
Mitä mieltä olette varastamisesta yleensä?
- Typerää ja ilkeää.

Poissa Sirii

  • Frábært!
  • Vuotislainen
  • Regulusfani
  • Tupa: Korpinkynsi
Varastaminen
« Vastaus #130 : Marraskuu 04, 2006, 15:57:23 »
Luulin jo kirjoittaneeni tähän... No kirjoitanpa nyt sitten taas.

Olen varastanut. Jotain pientä. Karkkeja kaupasta, en muuta oikeastaan, mutta silti. Varas mikä varas >.< Minua itseäni oikeastaan kaduttaa nyt että olen varastanut. Ei varsinaisesti se että varastin, se ei kaduta, sillä se oli niin pientä, ettei siitä voi olla suurta haittaa kenellekään. Minua kaduttaa se, että sorruin lain rikkomiseen tietoisesti ja vain siksi, että pystyin tekemään niin. Olen aina nauttinut asioiden tekemisestä ihan vaan siitä ilosta että voin tehdä niitä.
No varastin kerran. Irtokarkkia. Selvä, mitäs siinä, lupasin itselleni etten tee sitä enää. Mutta sitten sorruin aina vaan uudestaan ja uudestaan. Siinä vaiheessa kun huomaan tulevani ulos kaupasta maksamattomien tavaroiden (karkkien) kanssa minua ei hävetä yhtään se että olen rikkonut lakia. Minua hävettää etten ole pystynyt lopettamaan vaikka tiedän sen olevan väärin.
Jos joskus jään kiinni lupaan tunnustaa kaiken. Ihan kaiken. Sitten niin tasan lopettaisin... Ehkä.

Joo, varastaminen on tosi tyhmää ja paskamaista hommaa. Siitä ei edes tule hyvä mieli. Ei ainakaan minulle, minulla olisi paljon parempi mieli jos voisin sanoa olevani rehellinen suomalainen. Vaan kun en voi, en edes tiuedä mikä siinä on että varastelen karkkeja (oikeasti en ole koskaan pöllinyt mitään muuta). Se vaan on niin helppoa. O.o

Yleinen mielipide... Kaikki varkaat vastuuseen teoistaan, minä mukaanlukien.
Ég á heiminn! :}

Mythic

  • Ankeuttaja
Varastaminen
« Vastaus #131 : Joulukuu 20, 2006, 10:47:04 »
Varastaminen, nyysiminen, luvaton haltuunotto.. Väärinhän nuo ovat..

Kerran muistan ottaneeni sakset jostain syystä joltain oppilaalta. Taisi olla alakoulun aikoja. Nehän johonkin taskunpohjalle jäivät. Ikävästi ne löytyivät; nimittäin Espanjan lentokentän metallinpaljastin.. Todella mukavaa noin 10 vuotiaan on yrittää selvittää sellaista, kun 6 vartiaa molottaa englantia espanjan aksentilla.. Eipähän siitä muuta seurannut kuin että sakset jäivät Espanjaan..

Poissa Ajatusliekki

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Where the heart lies
  • Pottermore: HallowGalleon47
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Varastaminen
« Vastaus #132 : Joulukuu 20, 2006, 11:01:57 »
Olen erittäin pikku pulmunen. Olen varastanut vaan 2 kertaa.

Se 1 kerta oli joskus vuonna 2002. Otin veljeltäni 2€. Se on vähän rahaa mutta omatunto soimasi. En ole jäänyt siitä kiinni. Omatunto kuitenkin soimaa yhä siitä asiasta...

2 Kerta oli muutama vikko sitten. Joku pieni poika oli kaatanut irtokarkki säiliön nurin. Kaappasin muutaman karkin taskuun. En jäänyt siitäkään kiinni.

Varastaminen on minusta väärin. Siis sellainen iso ryöstäminen (pankit sun muut). En aio enää ikinä varastaa ja jos varastankin niin sitten vaan tuon tapaisia pikkujuttuja.
mus mus -> Ajatusliekki

Poissa Angel of death

  • Senbonzakura
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Whiskey lullaby
    • Deviantart account
Varastaminen
« Vastaus #133 : Joulukuu 20, 2006, 11:37:06 »
Hörhöilevähörhö kirjoitti:
Lainaus
kai se koulu ny huomaa että yks harppi on kadonnu.ja oon pölliny kaupasta joitain tikkareita, eihän ne nyt siitä konkkaan mee.


Entäpä jos kaikki ajattelisivat noin? Otetaanpa tuosta pari suklaapatukkaa ei se ketään tapa. Ehkä ei, mutta jos kaikki tekisivät niin, olisi hyvät neuvot kalliit. Ja tuohon koulusta varastamiseen. Kyllä he huomaavat. Tavaroita on tietty määrä, joista ainakin meidän koulussamme jokunen opettaja pitää tarkkaa lukua. Esim. meidän matikan maikka pitää tarkkaa laskua laskimista ja huomaa heti jos yksikin puuttuu. Siitähän vasta riemu sitten repeää kun kaikki istuvat luokassa niin kauan kunnes joku tunnustaa. Näinkin meillä on käynyt.

En kyllä näe mitään hyvää puolta varastamisessa. Mutta ihmisiä mahtuu kaikenlaisia tähän maailmaan.
Aishi ai sarete kono inochi wa memory de saite - I'll protect my memories of how I loved and was loved

Earl Grey

  • Ankeuttaja
Varastaminen
« Vastaus #134 : Joulukuu 20, 2006, 14:13:53 »
Varastelu on väärin. Olen sen kokenut sekä uhrina että sivusta katsojana (kröhöm.. sekä syyllisenä), enkä haluaisi uudelleen olla mukana missään tällaisessa. Juuri tuo mistä monet ovat jo täällä puhuneet, että jos ottaa yhden tikkarin niin ei se ketään haittaa, entä jos kaikki ajattelisivat noin? Pian ei olisi enää tikkareita mitä ottaa. Sellaista se on.

Olen varastanut pari kertaa, ja kadun syvästi tekojani. Olin toisella luokalla, kun jostain ihmeen kummasta keksimme alkaa varastella luokkakaveriemme pyyhekumeja. Noh, niitä kerääntyikin aika paljon ja saimme käännytettyä tähän "varasjengiimme" paljonkin porukkaa, kunnes loppujen lopuksi minä kilttinä tyttönä menin eräänä iltana itkien äidin luokse ja paljastin kaiken. Noh, olin jo valmiiksi opettajan lellikki ja ope olikin oikein ylpeä minusta kun paljastin meidät. Ja ostin koko luokalle uudet kumit.. Sitten pari kertaa on tullut ihan vähän jotain karkkia otettua, kaverien painostettua -.- Mutta kadun ihan oikeasti enkä aio enää ikinä varastella.

Pari talvea sitten minulle kävi tällainen mielenkiintoinen juttu. Olin kahden kaverini kanssa ostamassa joululahjoja, tai oikeastaan minä olin ainoa jolla oli rahaa, muut olivat vain henkisenä tukena. No, siinä sitten tallusteltiin ympäri kauppakeskusta ja minä ostelin lahjoja ystäville, ja äkkiä kun astuimme ulos Anttilasta, käveli luoksemme vartija. "Ja tytöt tulevatkin nyt minun mukaani", voitte kuvitella että me pienet vitosluokkalaiset olimme aivan paniikissa. Meidät talutettiin alakertaan, missä toinen kavereistani jätettiin huoneen ulkopuolelle ja minut ja sitten toinen kamuni ohjattiin sisään. Siellä meille kerrottiin kamumme pöllineen varmaan yli sadalla eurolla tavaroita kaupoista, eikä tämä kuulemma ollut edes ensimmäinen kerta. Todisteena nykyisen ex-ystäväni taskuista, hihoista, laukusta löytyneet meikit ja pikkurojut. Hän pyysi anteeksi jos jouduimme hänen takiaan vaikeuksiin. Emme onneksi joutuneet, ja about tunnin päästä meidät päästettiin pois. "Haluatteko jäädä odottamaan *piip*:in kanssa poliisia", kysyttiin. Emme halunneet, olimme hänelle vihaisia ja katkeria. Lähdimme kuitenkin huojentuineina siitä, että itse emme olleet syyttä saaneet ongelmia.

Sitten toinen tapaus, jossa olin rikoksen uhri. Kaverini oli jo pidemmän aikaa varastellut minulta rahaa, aina käytyään oli hävinnyt hieman rahaa. En osannut epäillä hyvää ystävääni, joka aina mystisesti sai jostain rahaa ja kutsui minut syömään karkkia. Kerran kuitenkin ihmettelin ääneen minne viisikymppiseni oli kadonnut. Silloin mietin myös ensi kertaa että minultahan oikeasti katoilee rahaa, mitäs tämä nyt on?! Noh, äitini jotenkin osasi epäillä kaveriani, ja ehdotti että tehdään ansa. Kuulostaa hölmöltä, mutta se oikeasti toimi. Jätimme pöydälleni pari euroa, ja seuraavana päivänä kamuni käynnin jälkeen oli kolikko kadonnut. Äiti sitten soitti ystäväni äidille ja asia selvisi. Kamuni oli syyllinen, sain rahani takaisin. Olimme ystäviä senkin jälkeen vielä pitkään, emme tosin enää. Perheeni ei vain enää koskaan luottanut tähän kyseiseen kaveriin, enkä minäkään enää.

Minusta varastaminen on väärin. Se on vastuutonta. Muistan kuin eilisen sen päivän, jolloin meidät talutettiin vartijoiden huoneeseen kuulusteltavaksi rikoksesta. se on syöpynyt mieleen kammottavana muistona, olimme kaikki itku kurkussa uskottelemassaa olevamme syyllisiä. En aio ikinä varastaa mitään, sillä omatuntoni kolkuttaisi pääkoppani verille, ja muutenkin, se on vastuutonta ja lapsellista. Kyllähän joskus on tilanteita jolloin ei ole rahaa mutta jotain on pakko saada, mutta silloinkaan varastaminen ei ole oikein. Toivoisin kovasti ettei täällä ainakaan kukaan harrastaisi varastelua, sillä sellaisiin tyyppeihin on aika vaikea luottaa.
*Greyz

Poissa rave

  • Tittelitön
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Varastaminen
« Vastaus #135 : Joulukuu 20, 2006, 15:47:34 »
Hmm... en halua viilata pilkkua, mutta ystäväni kun oli poliisin kanssa tekemisissä näpistelyn takia, tuli suuri aivoihin takominen: Näpistely ja varastaminen on eri asia.

Varkaus on suunniteltu (ei sellainen: Voisinpa käydä pöllimässä korun), joka kohdistuu henkilön omistamiis tavaroihin tai kalliisiin asioihin.

Näpistely on sitä mitä nuoret (miksei muutkin) harrasta. Vaikka vaate/kengät olisivat hinnakkaat, niin poliisitermeissä se ei ole varkaus. Rikosrekisterissä sana "varkaus" on todella paljon pahempi termi kuin näpistely.
akfjldjklk

Terryet

  • Ankeuttaja
Varastaminen
« Vastaus #136 : Joulukuu 20, 2006, 16:58:51 »
Itse en ole ainakaan näin vanhemmalla mitään varastanut enkä näpistänyt.
Joskus pienempänä näpistin vahingossa Tiimarista sormuksen, mutta kun pyöräillessäni huomasin sen yhä olevan sormessani, otin sen irti ja heitin ruohikkoon. ^^'
Pienempänä näpistin myös eräältä kaveriltani yhden huivin ja pomppupallon. Huivin otin, koska toinen ystäväni otti häneltä erään toisen huivin ja pomppupallon, koska se oli hieno. Huivit olivat siis ihan vain pieniä, neliön muotoisia eläinkuvioisia. :)

Minulta näpisteltiin pienenä hiekkaleluja, jotka jätin lojumaan meidän hiekkalaatikollemme. Näpistäjä oli eräs niinkutsutuista kavereistani. Kostimme toisen ystäväni kanssa ja kävimme hakemassa minun leluni takaisin heidän pihaltaan.

Nyt vanhempana en ole mitään näpistellyt. Jos ei nyt lasketa sitä, että ns. lainailen rahaa perheemme rahakulhosta.

Yksi ystävistäni näpistelee melko reilusti. Mielestäni ei ole kovinkaan oikein näpistellä, mutta hänellä syynä taitaa olla se, ettei hänellä aina ole rahaa mukana, ostaakseen haluamansa. Viimeksi ollessamme shoppailemassa, hän unohti rahansa kotiin ja taisi näpistää meikkivoiteen, valokuvakehyksen ja pinssejä muutaman.
Lisäksi toinenkin ystäväni näpisti tuolla kerralla, mutta vain pinssejä, jotka olisivat maksaneet neljä euroa / viisi kappaletta.

Itse en sallisi itseni näpistellä. Omatuntoni kolkuttaisi varmasti niin kauan, että palauttaisin näpistämäni asiat takaisin omistajilleen/kauppoihin. Aivan kuten moni muukin on jo sanonut, entä jos kaikki ajattelisivat, ettei siitä mitään haittaa ole jos nyt tuosta tuon tikkarin otan? Pian ei olisi enää tikkareita joita ottaa. Yksinkertainen, karu totuus.

Ravenmind

  • Ankeuttaja
Varastaminen
« Vastaus #137 : Joulukuu 20, 2006, 18:57:59 »
Eh... Muistan äidin kertoneen, että pienenä ollessani rattaissa otin parinkymmenen lastenhatun kasan syliini eikä kukaan huomannut sitä ennen kuin kotona. Hatut sitten palautettiin (tai no, äiti oikeastaan piti yhden ;) ) eikä siitä seurannut mitään. Irtokarkkeja myös kuulemma luulin ilmaismaistiaisiksi. :) Pienenä tuli toisinaan pihistettyä kaikenlaista, mutta mitään vakavampaa ei onneksi sattunut ja tavarat palautettiinkin yleensä oikeille omistajilleen.

Tässä kerran Joensuussa toisen foorumin miittiporukan kanssa seikkaillessani siellä oli jonkinlainen susiaiheinen katunäyttely, ympäri kaupunkia oli erilaisia susitaideteoksia ja -varoituskylttejä. Koska ihmissudet olivat sillä hetkellä in, välähti sitten jonkun mieleen pihistää yksi kylteistä. Syrjäisellä paikalla oli nippusiteillä puomiin kiinnitettynä tämä nimenomainen kyltti. Se sitten joutui nuorisohuligaanirikollisjoukkiomme viattomaksi uhriksi, kun sattumalta mukanani olleella puukolla leikattiin nippusiteet. Hurjaa.
Tuo yllä mainittu ei mielestäni ollut kauhean väärin, koska kukaan ei oikeastaan menettänyt mitään. Niitä kylttejä oli ympäri kaupunkia ja pian ne olisi kuitenkin poltettu tai dumpattu kaatopaikalle. Sen sijaan kaupoista tai ystäviltä varastaminen on väärin, enkä usko että sitä tulen koskaan tekemäänkään.

Keira Woodbag

  • Ankeuttaja
Varastaminen
« Vastaus #138 : Joulukuu 20, 2006, 19:50:58 »
Olen varastanut kaupoista vähän kaikenlaista ja lähinnä siksi, että ei ole ollut rahaa, millä ostaa.
Ei minua yleensä se kaduta, mutta kyllä aina vähän arveluttaa, että jäänkö kiinni vai en. Tiedän kyllä että tuo varasteleminen on TODELLA huono tapa, mutta tavallaan siihen jää sitten koukkuun, kun tarpeeksi monta kertaa varastaa, eikä jää kiinni. Ja kun ei tarvitse sitä rahaa sitten tuhlata, mitä nyt ei ihan kauheasti ole.
En ole koskaan varastanut keneltäkään "ihmiseltä", paitsi pari kertaa kaveriltani pienempänä karkkia. Mutta siihen se sitten on jäänyt. En halua loukata kavereitani, joten jätän heidät rauhaan.

Jayden

  • Ankeuttaja
Varastaminen
« Vastaus #139 : Joulukuu 21, 2006, 18:00:43 »
Itse en ole varastanut tai näpistänyt mistään kaupasta mitään, enkä voisi kuvitellakaan tekeväni niin. Minulle tulisi kauhea syyllisyyden tunne ja en voisi oikeastikaan nukkua öitä rauhassa. Olen koulusta varastanut kerran terottimen, siihen se on jäänytkin.

Joskus kaupassa ollessani ajattelen,  millaista olisi oikeasti varastaa jotain. Aina joskuskin katselen ympärilleni ja totean, ettei kukaan näkisi jos vaikka nappaisin tuosta kynän (ihana esimerkki:D). Mutta en koskaan kuitenkaan ole tehnyt niin, sillä en vain halua varastaa. Joissain kaupoissa on tosiaan aika... eh, huono tuo valvontasysteemi. Tai eihän sitä tiedä jos katossa olisikin kamera tai jotain. En ole oikein perehtynyt asiaan.

Ehkä joitain tosiaankin varastamisessa kiehtoo se jännitys ja pystyykö olemaan jäämättä kiinni jne. Itseäni ei kyllä sellainen kiehdo.
Mutta kaikilla on omat mieltymyksensä.

Olen muuten varastanut myös entiseltä kaveriltani! Varastin häneltä joskus ehkä 6-vuotiaana pienen tähtitarran. Siihen se rikollisurani jäikin. ^^
Paitsi olihan sen jälkeen se terotin juttu, mutta kuitenkin

Olen siis jyrkästi varastelua ja näpistelyä vastaan. Kun ajattelee niitä isoja kauppaketjuja, niin siellähän saattaa olla moni varastamassa jotain pikkujuttuja ajatellen, ettei heidän varastelunsa mitenkään vaikuta, mutta kyllä se vaikuttaa. Kun on monta ihmistä jotka varastaa, niin siinä kärsitään isoja tappioita lopulta. Mutta tarkoituksenani ei ole saarnata kellekään, sillä jokainenhan itse päättää mitä tekee. Mutta ainakin tein kantani selväksi.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 19, 2007, 20:41:15 kirjoittanut Jayden »

Comatose

  • Ankeuttaja
Varastaminen
« Vastaus #140 : Joulukuu 21, 2006, 18:43:15 »
Hmm. Olenhan minä joskus varastellut. Neljännellä luokalla varastelimme vähän joka kaupasta jotain kun ei ollut muutakaan tekemistä. Luulimme ettei kukaan huomaa. Emme osanneet edes kuvitella jäävämme kiinni vaikka tungimme tavaroita laukkuumme varmasti ihan kameran edessä.
Tottahan me sitten jäimme siitä kiinni ja muistan kuinka kaikki olivat niin pettyneitä minuun. Muistan ne katseet vieläkin ja tulen muistamaan ne aina. Ei minulle huudettu ei sinne päinkään vaikka muistan kyllä kuinka toivoin että joku olisi alkanut huutaa minulle niin että koko talo kuulisi. Parempi olisi ollut niin. Silloin kaikki vain olivat hiljaa. Se oli kamalaa.
Vai veljeni huusi minulle. Ainoa koko perheestäni.

Kaipa minä sitä kaduin. Enemmän häpesin kuin kaduin. Veljeni ovat aina olleet minulle tärkeitä ja olen aina halunnut heidän pitävän minusta ja sitten tuon jälkeen he muuttuivat ihan kokonaan vähäksi aikaa. Eivät enää puhuneet minulle entiseen malliin eikä mitään. Se oli ihan kamalaa.

Sen jälkeen en ole varastanut mitään. Kaverini jotka myös jäivät kiinni myös yhtä lukuun ottamatta lopettivat sen.

Ja siitä tosiaan tuli poliisijuttu. Poliisiasemalle mentiin keskustelemaan asiasta. Varastelun syistä ja sen sellaisesta. Ei siitä mitään merkintää tullut.
Myöskin minun piti korvata kaikki varastamani tavarat ja siinäs sitten olikin kauan velkojen maksua äidille. Pitkäksi aikaa viikkorahani lähti ja olin kuukauden kotiarestissa. En myöskään saanut pitkään aikaan mennä tuonne keskustaan.

Onneksi siitä on nyt kulunut jo monta vuotta ja perheeni ja muut ovat sen unohtaneet. En tosiaan suosittele kenellekkään varastamista.

Kiitti tästä.
-Comatose

Lemon

  • Ankeuttaja
Varastaminen
« Vastaus #141 : Joulukuu 22, 2006, 12:48:30 »
Varastaminen
Itse en ole koskaan varastanut yhtikäs mitään. Sillä pidän varastamista typeränä tekona. Sitä paitsi jos varastamista jatkaa niin silloin todennäköisesti jää jossain vaiheessa kiinni. Niin kävi eräälle kaverilleni joka varasteli eräästä kaupasta karkkia ja muuta sellaista. Nyt hän on kuitenkin lopettanut sellaiset puuhat (toivon mukaan). En ymmärrä sitä että miksi joidenkin ihmisten pitää varastella jotakin. Onko se jotenkin kova juttu vai minkä ihmeen takia.

Lemon

Poissa Amethyst

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Varastaminen
« Vastaus #142 : Joulukuu 22, 2006, 17:14:38 »
Minun ainoa kokemukseni varastamisesta on se, kun kerran ystäväni luona leikimme barbeilla (tämä tapahtui siis kauan aikaa sitten) ja näin hänen barbillaan jonkun ihanan pompulan ja sitten näpistin sen. Lopulta minulle tuli huono omatunto ja vein sen vaivihkaa takaisin niin, että ystäväni ei edes huomannut. Enpä usko, että hän oli edes tajunnut minkään pompulan kadonneen, mutta olen sellainen ihminen, joka tuntee ihan pienestäkin asiasta huonoa omatuntoa.

Minun mielipiteeni varastamisesta on, että se on todella typerää. Minusta tuntuu, että monet tekevät niin, ollakseen jotenkin "mageita", tai jotain. Ja sitten, jos muut eivät halua jäädä ulkopuolisiksi, niin voivat mennä siihen mukaan, vaikka eivät oikeasti haluaisikaan, ihan vain, jotta eivät menettäisi kasvojaan porukan silmissä.

Poissa helmikana

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Re: Varastaminen
« Vastaus #143 : Helmikuu 19, 2007, 17:40:16 »
Olen tänne aiemminkin kirjoittanut, siitä on tosin kuukausia aikaa ja sen jälkeen on tapahtunut... paljon.

Minä varastelin (tai no näpistelin) paljon vielä parikin viikkoa sitten; koruja, meikkejä, karkkia yms. pieniä juttuja. En koskaan mitään suurempaa kuten vaikka vaatteita (tosin kerran lähti mukaan yhdet legginsit). Jos rupeaisi laskemaan, kuinka suuren rahamäärän edestä olen tavaroita näpistellyt, tulisi varmaan sen 200-300 euroa. Kammottavan suuri rahamäärä, nyt kun ajattelee. Näpistely oli mielestäni mukavaa - sai tavaroita eikä tarvinnut maksaa. Ja minä tosiaankin tein sitä ihan vain omaksi huvikseni, kukaan kavereistani ei pidä siitä tai tee sitä ja ne muutamat kaverit jotka tiesivät etten maksa kaikkea mitä mukaani tarttuu, ovat sanoneet että lopeta se sara sä jäät kuitenkin kiinni. No, minäpä ajattelin että miten ihmeessä jäisin kiinni, kun en ole vieläkään jäänyt ja olen niin "hyvä" näpistelyssä. Joku paita tms ja varastettava esine mukaan sovituskoppiin ja mukamas sovitetaan paitaa mutta oikeasti laitetaankin vain varastettava esine laukkuun tai takin povitaskuun. Niinhän se oli helppoa, niin helppoa että loppujen lopuksi jäin kiinni..

Vasta viime viikolla jäin kiinni (olin näpistellyt nyt jotain vähän alle vuoden). Anttilaan, meikkivoide ja ihonpuhdistusaine mukaan, lastenosastolle ottamaan joku satunnainen paita mukaan, lastenosaston sovituskoppiin ja ilmeisesti ne ovat laittaneet sinne valvontakamerat, koska siitä sitten jäin kiinni. Tavarat laukkuun meikkipussiin laitettuani lähdin Anttilasta pois, rennoin mielin, en osannut aavistakaan että jäisin kiinni. Kävelin eräänlaisesta sivuovesta ulos, sanotaan 15 askelta, kun vartija kävelee vastaan. Vilkaisin vartjiaa, kuin ei mitään, mietin hieman että miksiköhän se on menossa Anttilaan. Sitten se pysähtyikin minun kohdalle, ja sanoi jotain tyyliin että "tulisitko mukaan". Minä siinä sitten nielaisin hermostuneena ja kävelin vartijan perässä jonkinlaiseen takahuoneeseen, neuvottelutilaan ja kun se pyysi mua istumaan pöydän ääreen aloin täristä hillittömästi. Minua pelotti. Kammotti. Itketti. Se tunne oli aivan järkyttävä. Vartija oli mukava, se puhui ystävällisesti ja katsoi silmiin "kohteliaasti". Vartija kysyi, että tiedänkö miksi olen siellä. Minä siinä sitten tyhmänä pudistin päätäni, silmiä räpytellen, etten itkisi. Vartija pyysi tyhjentämään kaikki taskut ja koko laukun, jouduin jopa erittelemään penaalistani jokaisen kynän ja kumin pöydälle. Siinä samassa toinen vartija tuli paikalle ja alkoi tutkia niitä tavaroitani. Se toinen vartija oli ihan kauhea. Erittäin epäystävällinen, kova ja - no, kauhea. Hän äkkäsi ottamani meikkivoiteen ja kasvojenpuhdistusaineen ja tajusi myös vasta Seppälästä ottamani ripsivärin. Ai niin, ja hän tajusi myös toisen meikkivoiteen, jonka olen ottanut joskus kuukausi sitten, anttilasta joo. Se jälkimmäinen vartija sitten siinä kyseli tiukkaan sävyyn kaikkea ja kun yritin kieltää, hän vain huusi (täsmälleen näillä sanoilla): "ÄLÄ PUHU PASKAA! Mä oon tehny tätä niin kauan että tunnistan kun tollaset helvetin teinitytöt valehtelee!" Siinä sitten mulla alkoi kyynelet valua, ja tunnustin vartijan äkkäämät esineet. Meikkivoiteet menivät "korvaukseen" eli jouduin maksamaan ne, kasvojenpuhdistusaineen ja ripsivärin pystyi vielä laittamaan takaisin myyntiin, koska niitä ei oltu edes avattu.
"Oliko tämä ensimmäinen kerta?" ne kysyi.
"Oli", minä sitten itkin niille, "silkkaa kokeilunhalua." Silmissäni luultavasti anova ilme.. No ei siinä mitkään anovat ilmeet totta totisesti auttanut. Ne kysyi yhteystiedot, ilmoitti myös Seppälään josta tuli mukava nainen kysymään myös yhteystiedot ja sitten soitti poliisille. Pian poliisi tuli paikalle, ja jouduin poliisiauton kyydissä (ette arvaa miten hävetti kun jouduin menemään sisään poliisiautoon, kun ihmiset näkivät sen, onneksi tuttuja ei näkynyt) menemään sitten poliisiasemalle alle puolen kilometrin päähän. Poliisiasemalla mukava poliisi jutteli minulle ystävälliseen äänensävyyn, yritti soittaa äidilleni, joka ei vastannut ja sitten soitti isälleni, ja jutteli tämän kanssa hetken. Poliisiasemalla itkin jo vuolaasti, enkä enää edes yrittänyt räpytellä silmiä estääkseni kyyneleitä. Pian pääsinkin jo lähtemään.

Tämän jälkeen en ole edes vielä kaupungissa käynyt, mutta voin vannoa, ihan omaksi parhaaksenikin, etten aio enää ikinä, ikinä varastella tai näpistellä. Se on niin tyhmää. Vaikka silti.. pakko myöntää, että enemmän minua kaduttaa se että jäin kiinni kuin se että ikinä ryhdyin tuollaiseen.
Vielä kysymys; tietääkö joku, jääkö tuollaisesta ihan kunnonkunnon rikosrekisteriin merkintä? Eli esim. kun isona haen töitä (olen nyt 13) näkeekö työnantaja sen jostain?

Poissa Peräkylän Pete

  • Pottumainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • All right
Re: Varastaminen
« Vastaus #144 : Helmikuu 20, 2007, 22:09:44 »
Itse en koskaan ole varastanut, enkä varmasti niin tule koskaan tekemään. Ensinnäkin omatuntoni ei sallisi sellaista. Toiseksi, olen oppinut pysymään poissa kaikista sotkuista, sillä vaikka esim. minä ja 20 muuta henkilöä tehdään jotain väärin, minä jään aina kiinni. Aina. Sen olen oppinut kokemuksesta. Ala-astella olin jatkuvasti jälki-istunnossa kun aina kun satuin tekemään jotain opettaja kulki ohitseni ja jäin kiinni. En tiedä mistä tämä johtuu, ehkä kroonista epäonnea. Vaikka esim. kaverini juoksisi käytävällä 16 kertaa häntä ei huomata. Jos minä edes hölkkän, jään heti kiinni. En kestäisi sitä häpeää, että jäisin kiinni näpistelystä, jolloin minut kuskattaisiiin poliisiasemalle ja vanhemmilleni soitettaisiin. Ja kaverit/tuttavat/sukulaiset/ihastukseni saisivat kenties tietää. Se olisi kamalan noloa.

Niin, ja jatkuva varastelun halu sekä siitä nauttiminen on kleptomaniaa.

Helmikana, rikosrekisteriin tulee merkintä kun henkilö tuomitaan seuraaviin(lainattu Wikipediasta):

- Ehdolliseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen
- Ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi sakkoon (oheissakkoon), yhdyskuntapalveluun tai valvontaan
- Yhdyskuntapalveluun
- Nuorisorangaistukseen tai sen sijasta sakkoon
- Viralta pantavaksi
- Jätetään ymmärrystä vailla olevana tuomitsematta

Itse olen lähinnä "lainaillut" rahaa perheen rahakulhoista/eteisen pöydältä. Koulussa itseltäni katoaa jatkuvasti kyniä/värikyniä. Maasta löytämiäni rahoja en KOSKAAN palauta/jätä poliisille, en luokittelisi itseäni erityisen jaloksi ihmiseksi. Löytäjä saa pitää. Jos kyseessä on lompakko jossa henkilöpapereita luottokortteja ym. niin silloin toki palautan. Ja jos näen että joltain putoaa rahaa, niin sitten myös palautan. Ei sillä väliä, viimeksi löysin kolikon (10 senttiä) kolme vuotta sitten.

« Viimeksi muokattu: Helmikuu 20, 2007, 23:03:18 kirjoittanut Peräkylän Pete »
Syntyperäinen urpå

Poissa Peräkylän Pete

  • Pottumainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • All right
Re: Varastaminen
« Vastaus #145 : Helmikuu 20, 2007, 23:06:59 »
Lainaus wikipediasta:

"Kleptomania on pakonomainen tarve varastaa tai näpistää tavaraa. Kleptomania on harvinainen hillitsemishäiriö, jota tavataan hieman yleisemmin naisilla kuin miehillä. Kleptomaani hakee varastamisella yleensä tyydytystä jännityksen tarpeeseen.

Yleensä tavalliset varkaat vievät jotain, jolla on rahallista arvoa. Kleptomaanit vain varastavat impulsiivisesti jotain mitä sattuu olemaan käsillä puhtaasta jännityksen tarpeesta. Koska tavaroiden tarve ei ole olennaista, varastetut esineet ovat usein kleptomaanille täysin tarpeettomia. Osa kleptomaaneista pitää varastamansa tavarat, osa antaa pois ja toiset saattavat tuntea syyllisyyttä ja yrittävät palauttaa ne."

Eli, tarkoittamatta kenenkään loukkaamista, minua ennen ja minun jälkeeni kirjoittaneet kaksi henkilöä potevat tod. näk. jonkinasteista kleptomaniaa. Kleptomaniasta tulisi hankkiutua eroon, sillä useimmille kleptomaaneille ei ajan kuluessa riitä pelkät meikit, vaan he siirtyvät suurempiin kohteisiin, esim. lompakoihin.
Syntyperäinen urpå

Poissa sprett

  • Naurava nakki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Varastaminen
« Vastaus #146 : Helmikuu 22, 2007, 01:28:36 »
Olen näpistänyt kerran ja silloinkin kaverilta pari gogoa (ja olin 6-v). Kaverillani oli näitä gogoja jättiläismäärä. Minulla vain pari. Otin sitten kaksi gogoa ja kaverini alkoi ihmettelemään, kun kaksi oli kadonnut. Yhden sitten palautinkin samana päivänä. Toisen n. ½ puolen vuoden päästä "vaihdoin".

Itse en hyväksy varastamista sitten lainkaan. Omatuntoni siemaa minulla todella herkestä. En voi valehdella äidillenikään mistään, koska sairastun ihan radikaalisesti. Esimerkkinä, kun yritin taivutella äidin toisen lemmikin ottoon hieman no huijauskeinoin. Sain kamalia kurkkukipuja ja yskin päivää. Loppujen lopuksi minun oli pakko kertoa äidille, joka vain nauroi. Onneksi (:

menwendine

  • Ankeuttaja
Vs: Varastaminen
« Vastaus #147 : Maaliskuu 12, 2007, 14:21:25 »
Itse en ole koskaan varastanut. Ei ole ollut minkäänlaista tarvetta ja minä en tahdo tosiaankaan, että vanhemmille tulisi soitto siitä, että olen varastanut. Okei, ei siitä enää tulisi soittoa, mutta joskus muutama vuosi takaperin siitä olisi tullut. Minulle on pienestä pitäen opetettu, että ei saa varastaa ja se oppi on jäänyt päähän. Toisen omaa ei saa ottaa, eikä kaupasta saa viedä yhtään mitään maksamatta.
Monelle on varmasti opetettu näin, mutta kokeilunhalu on suuri ja jotkut saattavat kaverin painostuksesta varastaa. En tiedä, enkä lähde saarnaamaan sen kummemmin.

Minua on syytetty varastamisesta, joskus kun olin ihan skidi. Käytiin kaverin kanssa hakemassa ystävääni ja kun tyyppi ei ollut kotona, odoteltiin heidän pihallaan vähän aikaa. Tämä kaverini sitten penkoi ystäväni pihalla ollutta lelukoppaa ja sieltähän löytyi vaikka mitä. No, lähdettiin sitten kotiin jonkin ajan päästä ja tämä kaverini oli ottanut jonkun löytämänsä lelun. Minä sain siitä syyt niskoilleni, mutta asia selvitettiin. Tosin ystäväni ei sitä lelua koskaan saanut takaisin(tosin nykyään ei olla tuon ystävän kanssa missään tekemisissä. Kasvettiin erilleen).

Ja minultahan on varastettu useampaan otteeseen. Niin ikävää kuin se on sanoakin, se tapahtuu täällä kotona. Minulla on vain kaksi vuotta nuorempi pikkuveli, joka ilman omaatuntoa vie elokuviani ja CD-levyjäni. Niitä sitten kun ihmettelee, että missä ne on, hän esittää viatonta. Hän on jäänyt kiinni, katsoin erään kerran hänen laatikkoonsa, niin sieltä iloisesti paljastui useampi levyni, sekä kirjani ja myös äitini kirjoja. Hän väitti, ettei tosiaan ollut vienyt niitä, mutta niin. Häneen ei voi luottaa, ei laisinkaan. Elokuvia on tosiaan hävinnyt ainakin 200 euron edestä, samoin kuin levyjä. On ikävää, että tällaista tapahtuu kotona, eikä mikään oikeasti tehoa. On puhuttu, että tehdään rikosilmoitus ja kaikkea, mutta eipä auta. Kaikki jatkuu.
Naurettavinta on se, että jos ostaa suklaata, sekin häviää. Ja se on raivostuttavinta, että kaikista pienimmältä(eli pikkusiskoltani, kohta 7 vuotta) on varastettu lähes kaikki dvd:t, joita hänellä on ollut.

Varastaminen ei ole oikein. Se on väärin kaikkia kohtaan. Kuten tuolla on jo aikaisemmin sanottu, että jos jokainen varastaisi tikkarin/suklaapatukan/tms sillä verukkeella, että niitä on monta ja se ei ole kaupalta pois, ei olisi mtn tuollaista enää kaupoissa.

Sekava viesti, anteeksi. o/

Cleo

  • Ankeuttaja
Vs: Varastaminen
« Vastaus #148 : Maaliskuu 13, 2007, 22:47:10 »
Minä puolestani olen ihan pikkuruisena, reilusti alle kouluikäisenä, ottanut kaupasta kaksi pötköä purkkaa... Ensimmäisellä kerralla äitini kysyi, kun huomasi minun jauhavan purkkaa, että mistäs olet sen ottanut, vastasin, että siskoltani. Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun valehtelin äidilleni. Toisen kerran äiti huomasi kotona minun ottaneen kaupasta maksamatta ne purkat, ja kävimme maksamassa ne anteeksipyynnön kera. Nappasin ne purkat, koska ajattelin, että en saa kuitenkaan ostaa niitä, jos kysyn äidiltä(tosin ajatukseni ei ollut noin selkeä silloin).

Kadutti kyllä pahasti... ja... ehkä hiukkasen vieläkin. Omatuntoni on herkkä.

Itseltäni on tietettävästi varastettu onnistuneesti (tai vähemmän onnistuneesti ;) vain kerran tai kaksi, ja lisäksi pari kertaa yritetty. Kaverini näpisti minulta yhden barbin vaatteen, koska se oli hänen mielestään niin sievä eikä hän voinut saada sellaista mistään muualta. LÖysin sen asun hänen kotoaan muutaman viikon tai kuukauden kulutta, ja vein sen takaisin kotiini. Juuri muutama minuutti sitten tajusin, että minulta on myös varastettu yksi my little- poni, jonka löysin muutama vuosi sitten ojasta, jossa se oli maannut vuosia. Todennäköisesti joku ystäväni oli sen ottanut, hänellä oli alkanut omatunto kolkuttaa ja hän oli viskannut sen ojaan helpottaakseen tuntojaan. Ymmärrettävää.

En hyväksy varastamista ollenkaan, missään muodossa enkä kenenkään tekemänä. Mutta jotkut ulkomaalaiset kerjäläiset... kai heidän on pakko varastaa?

En vastannut aivan kaikkiin kysymyksiin, mutta minun on pakko mennä nukkumaan.

Poissa Carlos

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • LiveJournal
Vs: Varastaminen
« Vastaus #149 : Maaliskuu 13, 2007, 23:07:52 »
Miten ihmeessä te jotka kaupasta näpistelette/olette näpistelleet oikein onnistutte siinä? Eikös nykyisin kaikissa kaupoissa ole kameroita ja vielä kassalla ne ihme tolpat, jotka rupeavat huutamaan jos joku ei-maksettu tavara menee siitä läpi? o.o

Hälyttimiä ei ole läheskään kaikissa tuotteissa, vain niissä jotka ovat riittävän arvokkaita, että niihin kannattaa sellainen laittaa. Käytännössä voi esimerkiksi helposti todeta, ettei hälytinportteja ole lainkaan ruokatavaroihin keskittyneissä kaupoissa, joissa yksittäisten tuotteiden arvo on vähäinen. Kameravalvontakaan ei ole aukotonta. Yleisesti ottaen mitä pienempi kauppa, sitä heikompi valvonta. Joten jos välttämättä haluaa varastaa niin se onnistuu kyllä.

Omat varastamiseni rajoittuvat hurjiin lapsuuden aikoihin kun hain jännitystä elämään viemällä Anttilasta henkariin kiinnitettäviä muovisia kokomerkintälappuja. Ja saatoin jonkun kerran syödä irtokarkin kavereiden yllyttämänä, mutta en ole varma rohkeninko tehdä niin. Lisäksi työpaikoista on joskus tullut otettua mukaan kynä tai vastaava muistoesine.

Se mikä varkaissa eniten ärsyttää on heidän aiheuttamansa epäluulo kaikkia asiakkaita kohtaan. Pahimmillaan lähdetään siitä, että asiakkaan täytyy todistaa ettei hän ole varas. Minusta se on kohtuuton seuraus siitä, että jotkut haluavat näpistelemällä jännitystä elämäänsä. Osan syystä saavat tosin kaupat ottaa niskoilleen, joissain tapauksissa varkauksien ehkäisyssä on menty selvästi ylilyönnin puolelle.

Itse en ole joutunut varkauden kohteeksi kuin kerran lapsena kun kaveri päätti napata mukaan silloin suosittuja jalkapallokortteja, joissa pakkauksen mukana tuli purukumi. Melko epäonnistuneena ratkaisuna hän oli avannut paketin heti rikospaikalla ja yrittänyt (epäonnistuneesti) hävittää sen vessassa. Teko tuli ilmi kun äiti löysi pakkauksen kellumasta vessanpöntöstä. Kun sanoin kaverille asiasta niin hän keksi vielä uhkailla etten koskaan saa puhua asiasta kenellekään. Ihmiset ovat outoja eläimiä.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 13, 2007, 23:12:06 kirjoittanut Carlos »