Kirjoittaja Aihe: Musiikkimaku?  (Luettu 64507 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Haltiamieli

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Photography
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #225 : Joulukuu 18, 2009, 22:45:57 »
Jostain ihmeen syystä, vasta tänä syksynä on musiikkimakuni vihdoinkin vakiintunut. Ennen olen ollut aika haahulija, pomppinut tyylilajista toiseen. Ainoastaan räppiin yms. massamusiikkiin en ole "koskenut". Ei sitä musiikiksi voikaan kutsua, pelkkää tasaista jumputusta ja rytmikästä puhetta päälle. Toki jotkin kappaleet ovat hienoja, muttei niitä jaksa kuunnella. Popissa melkeinpä sama juttu, mutta se on tullut liian massaksi, kaikki melkeinpä muistuttavat toisiaan.
Tuonpa vuoksi olen todella kiitollinen kaverilleni siitä, että hän sai minut kuuntelemaan hieman tätä synkempää ja raskaampaa musiikkia. Olen aina kuunnellut Nightwishiä ja AC/DC:tä, ja kaverini laajensi musavalikoimaa Bullet for My Valentinella sekä Sonata Arcticalla. Tämänpä jälkeen en paljoa muuta kuuntele, kyllä joskus PMMP:tä ja Maija Vilkkumaata ihan vain niiden sanoitusten vuoksi. Ja tietysti soundtrackit, niitä en lakkaa koskaan kuuntelemasta. Eräs vuotislainen kaverini on sitten laajentanut tätä musavalikoimaani entisestään, KISSiä, Within Temptationia ja Alice Cooperia kuuntelen yksinomaan hänen innostuksestaan. Kuten tietysti myös Pelle Miljoonaa. Raskaamman musiikin keskellä tosin joskus kaipaan kevyempää, ja silloin kuuntelen Simple Plania ja Linkin Parkia. Pomppaa joukkoon joskus myös Abbakin.. x)

Sinänsä musamakuni on monipuolinen, mutten yksinkertaisesti vain voi sietää sellaista musiikkia, mitä useimmilta radio- ja musakanavilta soitetaan. Koulussa on mielestäni liikaa massapopin ja räpin kuuntelijoita, ja muutenkin monet tuntuvat kuuntelevan jotain musiikkia vain koska kaikki muutkin tekevät niin. Mutta se on minun mielipiteeni, enkä saarnaa enempää siitä aiheesta.
If more of us valued food and cheer and song above hoarded gold, it would be a merrier world.

Poissa Kathleen

  • Omituinen höpöttäjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • ALITUINEN VALPPAUS!!!
    • Ystäväkirjani :D
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #226 : Joulukuu 19, 2009, 09:51:06 »
Hevi on mun mielestä enemmän vaan sellasta örinää, pitkähiuksisia miehiä ja kuuroutta.

Näytti niin hauskalle, että oli pakko lainata. Viitsisitkö perustella boldatun kohdan? :D


:D Eilen kirjoitin täydestä sydämestä, ja kuuroutta tuli sen takia että siinähän tulee kuuroksi jos kuuntelee heviä(ainakin jos sitä kuuntelee täysillä!) ja koska omasta mielestäni hevi ei ole mitenkään erityisen hyvää musiikkia niin jotkut on ihan kuuroja hyvälle musiikille :S(antakaa anteeksi hevifanit!) En haluaisi arvostella mielestäni "kovalla kädellä" heviä, mutta sellainen musiikkimakuni on; en kuuntele heviä.

Giladra Carrion: Mä just tarkotinkin sitä ulkonäköä, en laulua, myönnän erheeni, eli sen että muuten Lordi on kyllä aika massaa. Ja lähinnä tarkotin laulujien tyyppiä&hevibändien ulkonäköä massana, suurimmalla osalla hevibändeistähän on pitkähiuksisia jäseniä. Voihan lavaesiintyminen olla totaalisen erilaista kuin muilla.
-What are you doing, my darling? -Nothing. I'm just smashing potatos. Ei oo järkee päässä, enkä kyllä järjestä välitäkkään.
Isabella -> Kathleen

Poissa Aiëdaíl

  • Näätärikkaus
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #227 : Joulukuu 19, 2009, 17:12:46 »
Mistä tahansa musiikista tulee kuuroksi, jos sitä kuuntelee täysillä - klassisestakin. Hevi ei ole mikään ihmeellinen poikkeus :D Ja heviähän on, kuten mainittu, miljoona eri genreä - vertaa vaikkapa Nightwishia ja Dimmu Borgiria... Joskaan kummastakaan tuskin heti käytettäisiin hevi-nimitystä, joka viittaa yleensä ns. vanhempaan metalliin.

// Dimmuhan on siis, Wikipedian mukaan, sinfonista black metallia, Nightwish puolestaan sinfonista metallia. Ja silti aika huima ero :D
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 20, 2009, 15:51:03 kirjoittanut Aiëdaíl »

Poissa Kathleen

  • Omituinen höpöttäjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • ALITUINEN VALPPAUS!!!
    • Ystäväkirjani :D
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #228 : Joulukuu 20, 2009, 10:17:45 »
Mistä tahansa musiikista tulee kuuroksi, jos sitä kuuntelee täysillä - klassisestakin. Hevi ei ole mikään ihmeellinen poikkeus :D Ja heviähän on, kuten mainittu, miljoona eri genreä - vertaa vaikkapa Nightwishia ja Dimmu Borgiria... Joskaan kummastakaan tuskin heti käytettäisiin hevi-nimitystä, joka viittaa yleensä ns. vanhempaan metalliin.

Joo. Nightwish on kesympää :S(minun olemattoman käsitykseni mukaan :D )
-What are you doing, my darling? -Nothing. I'm just smashing potatos. Ei oo järkee päässä, enkä kyllä järjestä välitäkkään.
Isabella -> Kathleen

Poissa Ariel

  • Huispaajan ensilento
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #229 : Joulukuu 05, 2010, 12:07:51 »
regina spektor ♥ chemo limo ja pavlov's daughter on jotai nii rakkausbiisejä kuten myös fidelity. lykke li, two door cinema club, passion pit, carla bruni (quelqu'un m'a dit ♥), kings of leon! aa näitä olis vielä miljoonia lisääki
all I want to do is wear glitter and dance in my underwear

Andu

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #230 : Joulukuu 18, 2010, 21:27:10 »
Musiikkimakuni on hyvin laaja, edes isälläni ei ole yhtä laaja. Pystyn kuuntelemaan opperaa, räppiä, klassista, rockia, poppia... oikeastaan kaikkea. Kuuntelen yksikseni oopperaa, kuuntelen rockia isäpuoleni ja äitini kanssa, räppiä kuuntelen yksikseni, poppia kuuntelen iskän ja kavereiden kanssa ja klassista iskän luona ja pianotunneilla. Se on kyllä myönnettävä, että Teräsbetonin kaltainen musiikki menee jo liian pitkälle. :D 

Poissa Candily

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #231 : Joulukuu 19, 2010, 20:37:19 »
Musiikkimakuni ei ole laaja. Näin voin sanoa tässä heti aluksi. Kuuntelen oikeastaan pelkästään soundtrackeja. Jotenkin niistä on tullut se mun juttuni. En nyt kuitenkaan sano, että kaikki muu musiikki on p*skaa, mutta en kuitenkaan kuuntele muuta. Soundtrackit on vaan mun juttu. :D

Lempisäveltäjiäni ovat John Williams (Potterit, Star Warsit + monta muuta), Hans Zimmer (Da Vinci -koodi jne.), Danny Elfman (Saksikäsi Edward, Corpse Bride...), John Carpenter (Halloween, Christine...), Jerry Goldsmith (Basic Instinct, Poltergeist...), Thomas Newman (Vihreä maili, Avain pakoon...) Youtuben ansiosta olen saanut selville kaikkia hyviä soundtrackeja. Top 100 -listat ovat mainioita juttuja. :--)

Klassinen musiikki menee myöskin, en kuitenkaan kuuntele sitä kovin usein. Silloin kun haluaa rauhoittua.
Paradise comes at a price
That I am not prepared to pay
What were we built for?
Will someone tell me please

Poissa Meleth

  • Viimeinen vihollinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Remember that the last laugh is on you.
  • Pottermore: RiverLight18790
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #232 : Joulukuu 22, 2010, 21:10:07 »
Jaa..
Olen kuunnellut melkein koko lapsuuden ja teini-iän poppia ( BsB, Christina Aguilera, Britney Spears, Anastacia, Kelly Clarkson, Celine Dion & Kaija Koo) mutta sitten joskus yläasteella tuli myös se vaihe että rock ja metallia ( Sonata Arctica & Nightwish) pitää saada elämään sen ainaisen popin kuuntelun lisäksi.
Sitten, kun riparin ja isoskoulutuksen myötä maailmaan tuli gospel ( The Rain, HB, Tera ja Juha Tapio) ja kun Japanikärpänen puri aloin pitämään j-rockista ( FLOW, Ikimono Gakari, Nana Kitade, The GazettE, AnCafe & X-Japan).



Happiness can be found, even in the darkest of times, if one only remembers to turn on the light.

Poissa Yamaneko

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • I am the warrior of shadowclan
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #233 : Joulukuu 22, 2010, 23:43:41 »
Minun tapauksessani musiikkimausta ei varmaan voi edes puhua :D kuuntelen niiin laajasti musiikkia, ja minulla on monta lempparia.
Suomalaista räppiä en kyllä oikein kuuntele, mitä nyt pari hyvää biisiä tiedän, mutta ulkomaalainen menee ihan hyvin :). Poppia kuuntelen kaikkia laatuja, mutta radiossa miljoona kertaa pyörineet biisit jätän suosiolla rauhaan (ei massa musiikkia!)

Soundtrackejä tulee keräiltyä aika paljon ja kuuntelen niitä aina iltaisin. Klassinenkin kelpaa :).

Mutta silti kallistun aina synkemmän ja raskaamman musiikin puolelle. Tälle puolelle lasken folkin (folk metal), hevin, altenativen sun muut metallit :D SOAD on, jos joku ei sitä vielä tiennyt, lempibändini ehdottomasti. Muitakin on paljon ja lisää tulee kokoajan, sillä yksi hyvä ystäväni latailee mp3:lleni aina uusia biisejä eri atisteilta, ja tykkään niistä useimmiten poikkeuksetta :).
Eli olen kaikkiruokainen tässä asiassa :)
Where once was light,
now darkness falls
Where once was love,
love is no more                      -Gollum's song

Poissa Ihmeolio

  • Massuupukki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • It really wasn't me...
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #234 : Joulukuu 24, 2010, 20:24:05 »
Musamaku? Laaja. En välttämättä juuri kuuntele kaikkea mutta mikä vaan menee taustalla. On ihan sama kuuluuko siellä ruotsalaista purkkapoppia vai jotain raskaan sarjan metallia. Aiemmin musamakuni oli kohtuu suppea, metallia, rockia ja metallia. Nyt kuuntelen oikeastaan kaikkea, räppi ei kummemmin iske mutta sitäkin voi kuunnella. Eminem on ihan jees. Kuuntelen musiikkia päivittäin ja monesti yhden tunnin aikana tulee kuunneltua monia erilaisia yhtyeitä/artisteja.

Esimerkiksi saatan ensin kuunnella Eppuja, jonka jälkeen vuorossa on Nightwish, josta siirrytään Gunnareihin joista taas hypätään Yölintuun... Sellaista rataa. Tykkään lähes kaikesta, todella moni tuppaa ilkkumaan niitä monia joista pidän, esimerkiksi Beatlesit ja Elvis. Mitä vikaa, legendoja molemmat! Musamakuni saattaa joskus myös riippua ihan mielentilastakin. Jos on ängstinen olo en kuuntele Yölintua ellen tosissaan halua piristyä, en kuuntele Eppujakaan. En Leevi And The Leavingsia. Silloin etsin jotain tilanteeseen sopivampaa, riippuen siitäkin onko tilanteessa vi-potutus vai ängsti. Ängstäillessä tulee kuunneltua monilta eri esittäjiltä kaikenmoisia kappaleita, eka joka tulee mieleen on yleensä Amy Studtin Nobody.
            Potuttaessa kuuntelen usein jotain metallia tai rockia. Ensimmäisenä mieleen juolahtaa aina Apocalyptica - I don't care. Sitten tulee jotain Skilletiäkin kuunneltua, suosikkeihin kuuluu myös Three Days Gracen Animal I Have Become. (En ole varma menikö bändin tai biisin nimi kumpikaan oikein mutta kuitenkin.) Sitten taas jos tulee hauska fiilis saatan kuunnella sekalaisesti jotain mukavaa, oli se sitten Fall Out Boyn Dance Dance tai I don't care, tai ehkäpä Cascadaa. Paljon kaikenlaista tulee kuunneltua.

Eli siis paljolti myös riippuu fiiliksestä millainen musamaku on mutta yleisesti ottaen kuuntelen kyllä kaikkea. Tykkään myös pianomusiikista, esimerkiksi Debussyn Clair De Lune on tullut moneen otteeseen kuunneltua, vanha kappalehan tuo on eikä monikaan nuori tätä kuuntele. Sitä en siedä että ollaan niin kamalan ennakkoluuloisia jostakin bändistä, "kaverit sano että se on täyttä paskaa joten se on sillon" eikä sitten voida kuunnella sitä ollenkaan jos joku suosittelee. Myös sellaisia tapauksia löytyy joissa ihmiset kuulevat hyvän biisin mutta koska bändi on dissattu ei voida myöntää sitä hyväksi. Mutta tämä alkaakin jo mennä offtopiciksi. No joka tapauksessa, eikait tästä ole enempää kerrottavaa, kaikesta tykkään.
Cadillac.

Kurppa

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #235 : Joulukuu 29, 2010, 15:19:13 »
Musiikkimakuni on oikeastaan lähtenyt kunnolla kehittymään hieman reilu vuosi sitten. Ala-asteen vuosina kuuntelin hädin tuskin mitään, poislukien automatkojen pakolliset radio"hitit" ja median toitottamat massakappaleet. Kaikesta morkkaamisestani huolimatta joudun kiittämään NRJ:tä ja entistä historianopettajaani, joka sen nettiradion tunki harmikseni päälle. Within Temptationin Utopiasta se lähti, siirryin hiljalleen WT:n raskaampaan valikoimaan. Sitä sitten tovi, kunnes löysin erään nettikaverini välityksellä Sonata Arctican ja muutaman muun power metal -yhtyeen. Se iski kovaa ja sillä tiellä olen vieläkin, uusien bändien löytämisessä on auttanut mm. 4chan ja muut nettiyhteisöt.

Minulta kysyttiin vähän aika sitten, miksi metallia. En juuri sillä hetkellä osannut sanoa juuta enkä jaata, mutta miettimisen jälkeen totesin metsästäväni voimakasta (mies)lauluääntä, lyriikoita, joista saa selvää sekä nopeatempoisuutta. Dimmu Borgirit yms. ovat jääneet juurikin sen takia väliin, että haluaisin oikeasti tietää, mitä kuuntelen ilman, että selaan lyriikkasivustoja. Ehdottomia favouritteja tällä hetkellä edellä mainittu Sonata, brassiyhtye Angra sekä svenssonien Sabaton. Muita samantyyppisiä sitten vähän pienempinä annoksina.

EDIT: Kämmäsin koodauksen kanssa. :'(
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 30, 2010, 15:24:37 kirjoittanut Kurppa »

seventhmaryjane

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #236 : Joulukuu 30, 2010, 03:39:27 »
En voi sanoa musiikkimakuni olevan "todella laaja", eikä mun mielestä niin voi sanoa jos kuuntelee "jopa" enemmän kuin kolmea genreä. Olen jäsentänyt genret eräänlaiseksi kartaksi, vähän niin kuin sateenkaaren väritkin sulautuvat toisiinsa. :D Mielestäni jazzista ei ole pitkä matka taidemusiikkiin, eikä taidemusiikista klassiseen, eikä klassisesta metalliin, eikä metallista rockiin eikä rockista poppiin, ja niin edelleen. Jos rinnastan tätä vielä spektriin, sanoakseen kuuntelevansa laajasti musiikkia, pitää kuunnella koko skaalaa, eikä pelkästään punaisen, oranssin ja keltaisen sävyjä ja ehkä erikoisuutena jotain turkoosia.

Oma musiikkimakuni koostuu eniten vaihtoehtorockista, indiestä, popista, rockista, elektronisesta ja räpistä. Kuuntelen aika paljon soundtrackeja ja yksittäisiä biisejä eri esittäjiltä, mutta Last.fm:n mukaan kuunnelluimpia artisteja minulla ovat Lifehouse, The White Stripes, Angels & Airwaves, blink-182, Daft Punk, Gorillaz, Mew, MGMT, SafetySuit, Katy Perry... (Nolointa Katy Perryssä ja MGMT:ssäkin on se, että kuuntelen kummaltakin lähinnä vain 3-4 biisiä, mutta kuuntelenkin niitä sitten ihan urakalla : D)

Pystyn kuitenkin tykkäämään erilaisestakin musiikista, mutta niistä genreistä kuuntelen aika satunnaisia bändejä/biisejä. Esim. jotkut thrash metal -bändit (Megadeth, System of a Down) ovat minusta oikeasti ihan hyviä, mutta yleensä niiden kuuntelemiseen vaaditaan tietty fiilis. Normaali vaihtoehtorock menee milloin tahansa ja on tavallaan yksi musiikkimakuni peruspilareista, mutta thrashin, grungen, psykedeelisen, trancen, raskaan rockin jne. kuunteleminen on eri juttu. En itse pystyisi kuuntelemaan koko aikaa jotain Megadethiäkään, koska pidemmän päälle se alkaa olla ahdistavaa.

En voi sanoa, että metalli olisi ehdoton ei, mutta yleisesti ottaen en tykkää siitä. Varsinkaan mistään mahtipontisesta tai Dimmu Borgir/Behemot/Children of Bodom-tyylisestä. Klassinenkin vaatisi minulta aikamoista tutustumista, että voisin oppia pitämään siitä. Jazz, blues ja reggae taas kiinnostavat aika paljon (kuuntelen paljon Bob Marleyta ja soittolistallani on jonkin verran jazzia Pat Methenystä Steely Daniin, mutta muuten kuuntelu on aika vähäistä) ja niihin olisi kiva tutustua lisääkin, pitäisi vaan saada lisää jotain suosituksia.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 30, 2010, 18:24:53 kirjoittanut seventhmaryjane »

Poissa Miss Zora

  • nordist [nu'dist]
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • As cold as the night
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #237 : Helmikuu 21, 2011, 16:33:28 »
Jaa-a. Se on oikeastaan kahden viimeisen vuoden aikana vakiintunut, kun olen saanut kiinni sellaisesta musiikista ja sellaisista bändeistä, joista oikeasti pidän. Musiikkimakuani ei voi sanoa kovinkaan laajaksi, sillä kaikki bändit, joita kuuntelen, kuuluvat tietyllä tavalla saman genren sisälle.

Ala-asteella menin massan mukana, ja kuuntelin satunnaisesti sitä mitä muutkin, jos kuuntelin. Poikkeuksen kohdallani teki Tiktak, joka oli mielestäni erilaista, ja josta pidin kovasti. Heidänhän musiikkinsa on ennemminkin poprockia kuin poppia? No, Tiktak oli ensimmäinen vaihe alati parantuvaan musiikkimakuuni, vaikka vielä seiskaluokan syksyllä kuuntelinkin aamusta iltaan NRJ:tä. Totuus taisi kuitenkin olla se, etten oikeasti pitänyt NRJ:llä soivasta musiikista. Jotkut kappaleista saivat pään kipeäksi. Mutta koska harrastin tuolloin discotanssia, niin päällimmäisenähän tunneilla soitettiin pintapuolen tanssihittejä. Ja koska silloin en vielä oikein uskaltanut erottua massasta, kuuntelin samaa kuin muutkin. Laimeaa.

Green Day oli ensimmäinen bändi, jonka luokittelin rock-genren alle. Sain 21st Century Breakdownin lahjaksi jouluna 2009, ja siitä se lähti, paremman musiikin kuunteluputki. Green Dayn jälkeen tutustuin Paramoreen, Paramoren jälkeen Museen, Musen jälkeen The Strokesiin, Arctic Monkeysiin, Beirutiin, paremmin Nirvanan tuotantoon... Luokittelen löyhästi kaikki bändit, joita kuuntelen (Beirutia lukuunottamatta, sillä se on luultavasti jotakin folkin, popmusiikin ja itäeurooppalaisen kansanmusiikin yhdistelyä) rock-genren alle, vaikka toki, jos haluaa, saa bändit luokitella pienempien musiikkigenrejen alle. Olen sitäkin yrittänyt, mutta koska mielipiteet bändien musiikkityyleistä vaihtelevat liikaa, on lähes kaikki, mitä kuuntelen, rockia.

Musiikkimakuni on muuttunut menneiden kuukausienkin aikana, synkempään suuntaan (jos nyt niin voi sanoa). Nykyään kuuntelen yllä mainittujen bändien lisäksi My Chemical Romancea, The Usedia, Black Veil Bridesia, Avenged Sevenfoldia, AFI:a, Fit For Rivalsia, Mindless Self Indulgencea... olen myös tahtomattani alkanut kuuntelemaan 30 Seconds to Marsia, vaikka joskus vannoinkin itselleni etten koskaan kuuntelisi heidän musiikkiaan.


« Viimeksi muokattu: Helmikuu 23, 2012, 22:14:07 kirjoittanut Miss Zora »
den eneste måten å ha noe i uendelig tid, er ved å miste det

Poissa Solores

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #238 : Helmikuu 26, 2011, 14:32:21 »
Hitsi tää aihe on juuri suurimpia suosikkejani, mutta sitten kun pitäisi alkaa määrittelemään omaa musiikkimakuani, se ei käykään niin helposti. No, kun katselen listaa bändeistä/artisteista joita kuuntelen, on perin selvää että rock on hallitsevin genre. On klassista rockia (The Beatles, The Who, Rollarit, David Bowie, Led Zeppelin...), hard rockia & heavy metallia ( AC/DC, Bon Jovi, Iron Maiden, Judas Priest...), ysäri-legendoja (Oasis, Blur, Pulp), nykypäivää (Muse, Coldplay, Green Day, MCR, The Killers...) ja indietä (White Lies). Nuo esimerkit, jotka mainitsin suluissa, ovat niitä joita kuuntelen hyvin paljon aktiivisesti, mutta kokonaislistat voisivat jatkua hyvinkin pitkälle.

Tykkään myös ihan puhtaasta pop-musiikistakin, vaikka sen saralla suosikkini ovat erittäin harvassa, mutta niistä mainittakoon Lady GaGa, jolla oikeasti on todella hyviä biisejä.

Jos jokin genre ei iske sitten yhtään, niin se on sitten rap ja hip hop.

Poissa annips

  • siipienrepijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • But I'm just a ghost
  • Pottermore: DawnNewt14590
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #239 : Helmikuu 27, 2011, 13:56:51 »
Kuuntelen sellaista hiukan kevyempää punk-tyyppistä musiikkia. Ja usein kuuntelen koneelta sellaista musiikkia joka tuo joitakin muistoja mieleen. Kuuntelen myös niinkuin hiphoppia ja sellaisia kappaleita josta tulee hyvä ja kevyt mieli! Suomalainen musiikki on myös yllättävän hyvää.

Sellainen kevyt metalli niinkuin nyt vaikka Nightwish käy myös, mutta en erityisemmin rakasta sellaista musiikkia..
Rakastan myös sellaista vähän klassisempaa musiikkia (johtuen siitä että tanssin), kuten nyt Edward Griegin sävellykset näytelmässä Peer Gynt, ja Tshaikovskin (kirjoitinko oikein) pähkinänsärkijä on IHANA♥ Varsinkin tuosta pähkinänsärkijästä tulee rutkasti muistoja mieleen. Olinhan mukana etelä-savon tanssiopiston pähkinänsärkijässä:)

Tässä pari yksittäisiä kappaleita jotka on hyviä, mutta itse yhtyeestä/artistista en muuten välitä:

Eric Clapton - Tears in heaven, tässä on surullinen ja kaunis tarina
Nightwish - Eva, tässäkin kovin kaunis tarina

Myös Paramore osui kohdalleni erittäin vahvasti!  Omistan Brand new eyes -albumin. Se on täynnä sykähdyttävän ihanaa musiikkia! Paramore onkin henkilökohtainen suosikkini! Paramore on juuri sellaista vähän kevyempää punkrockia, mistä pidän erityisen paljon!

Muita artisteja/yhtyeitä joista pidän kovasti ovat mm. Paramore, Green Day, PMMP, Muse

« Viimeksi muokattu: Helmikuu 27, 2011, 14:15:28 kirjoittanut annips »

Poissa annips

  • siipienrepijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • But I'm just a ghost
  • Pottermore: DawnNewt14590
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #240 : Helmikuu 27, 2011, 14:22:59 »
Sellaiset teinipoppirenkutukset eivät enää jaksa kiinnostaa. Ennen kuuntelin Miley Cyrusta. Phyi! Siis joskus kolmos-luokalla. Kyllä muutama sellainen niin sanottu "hittibiisi" on ihan hyviä. Esimerkiksi nyt : B.o.B. airplanes feat. Hayley Williams, tuokin osin varmaan sen takia että siinä laulaa paramoren laulaja.

Sillä sanoituksellakin on erityisen paljon merkitystä! Että niihin nykynuorten popitus-biiseihin voisi tulla hiukan monipuolisemmat sanat. Niin, juuri sana monipuolinen on hyvä tuohon kohtaan. Kaikissa niissä kipaleissa on suurin piirtein tällaiset sanat: I love you, and you love me. But you go away, and I miss you so much. Jotai tollasta pöperrystä.. Sanotaan nyt vaikka näin että esimerkiksi kappaleessa Paramore - Brick by boring Brick on mielestäni aivan ihanat sanat! Samoin kuin tällä: Nightwish - Eva.

Poissa Ihmeolio

  • Massuupukki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • It really wasn't me...
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #241 : Helmikuu 27, 2011, 23:10:09 »
Sillä sanoituksellakin on erityisen paljon merkitystä! Että niihin nykynuorten popitus-biiseihin voisi tulla hiukan monipuolisemmat sanat. Niin, juuri sana monipuolinen on hyvä tuohon kohtaan. Kaikissa niissä kipaleissa on suurin piirtein tällaiset sanat: I love you, and you love me. But you go away, and I miss you so much. Jotai tollasta pöperrystä.. Sanotaan nyt vaikka näin että esimerkiksi kappaleessa Paramore - Brick by boring Brick on mielestäni aivan ihanat sanat! Samoin kuin tällä: Nightwish - Eva.

Joo-o, sanoituksellakin on kyllä merkitystä, mutta popissa? Poppiin yksinkertainen ja päähänjäävä sopii vallan mainiosti. Esimerkiksi räpissä sanoitukseen on hyvä kiinnittää huomiota jos sen itse kirjoittaa, miun mielestä räpissä pitää olla joku merkitsevä sanoma kun sitä ei korvaa tarttuva ja päähänjäävä laulumelodia kuten popissa usein on. Usein metallissa sanoitukseen kiinnitetään huomiota, esim Sonata Arctica ja Nightwish pitää sanoitusta tärkeänä ja antaa niille jonkun sanoman, ja usein synkän tai surullisen sanoman. Rockissa taas sanoitus perustuu yleensä sotaan tai rakkauteen tai sex, drugs & rock 'n roll -menoon. Poppiin yksinkertainen sanoitus on toimiva.

Tuo on ehkä vähän yleistämistä tuo: I love you, and you love me. But you go away, and I miss you so much. Jotai tollasta pöperrystä..
 Nimittäin tuosta miulla tulee mieleen vaan Justin Bieber, mutta ne menevät ja toimivat pop-biisit mitä minä kuuntelen, ei niissä kyllä tuollaista sanoitusta ole ollut ja kuuntelen aika monipuolisesti kaikkea :)
Cadillac.

Poissa Sateenropina

  • Vuotislainen
  • Pottermore: AvisErised8561
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #242 : Helmikuu 28, 2011, 16:00:53 »
Kuuntelen lähinnä melodinenmetalli/rock -puolta, en mitään yltiöraskasta kuitenkaan. Eniten kuluttamani bändit ovat Nightwish, Sonata Arctica ja Evanescence. :3 Sen lisäksi Green Daytä, Happoradiota, Breaking Benjaminia, Simple plania, Apulantaa jne jne jne. rockbändejä tulee myös kuunneltua.
jotain poptyylistäkin tulee joskus kuunneltua lähinnä radiosta, mutta saatan kuunnella myös ihan "vapaavalintaisesti" jotakin jossa on vaan hyvät sanat. :>
Räp on ainoaa musiikkia jota en ikinä suostuisi kuuntelemaan. Hyijyijyi. :<

Musiikissa mulle on ensisijaisesti tärkeintä sanoitukset. Kaikki muu tulee sitten, mutta on silläkin jotain väliä.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 23, 2011, 12:45:59 kirjoittanut Sateenropina »

Poissa Ariel

  • Huispaajan ensilento
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #243 : Maaliskuu 01, 2011, 21:35:30 »
mä kuuntelen vähän kaikkea. RnB on ainoo mitä en voi sietää. okei, kyl mä ehkä pari RnB biisiä tiedän jotka on ihan ok, mut yleensä se on ihan hirveetä.

mun mielestä sanotuksella ei oo niin väliä (paitsi jos ne on esim. kauheen rasistisia yms). joskus kuitenkin biisistä tekee hyvän just ne sanat, esim rakastan absoluuttisen nollapisteen sanotuksia! joskus niitä ei ees tajua mut ne on vaan niin upeita. mut englanninkielisissä biiseissä mun ei ees tarvi tajuta niitä sanoja, kuhan se biisi on muuten hyvä. kuuntelen kans ranskankielistä musiikka. niissä biiseissä mä en voi edes välittää sanotuksista koska en tajua mitään :-D mun lemppariartisteja ja -bändejä on lykke li, florence + the machine, regina spektor, absoluuttinen nollapiste, zen café. mut myös kuuntelen näitä: coeur de pirate, carla bruni, the maccabees, paramore, disco ensemble, crystal castles, the beatles, le corps mice de fancoise, muse, sea wolf, angus & julia stone jne.
all I want to do is wear glitter and dance in my underwear

kayleigh

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #244 : Maaliskuu 01, 2011, 21:43:20 »
Hei, rekistöröidyin vasta tänään mutta päätin ottaa tuumasta toimeen ja osallistua  keskusteluihin! Musiikkimakuni on laaja siihen kuulu laaja skaala kasaria ja 60s musiikkia. Pink Floyd on yksi lempiyhtyeistäni :)

kayleigh

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #245 : Maaliskuu 01, 2011, 22:10:32 »
Rockissa taas sanoitus perustuu yleensä sotaan tai rakkauteen tai sex, drugs & rock 'n roll -menoon.
Ja mihinkäs tää väite perustuu?

Poissa Töme

  • jäätynyt nolla sateessa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Taught to love, born to live and let go
  • Pottermore: CharmBlade23297
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #246 : Maaliskuu 03, 2011, 10:13:35 »
Minun musiikkimakuni on (ei voi sanoa laaja) mutta siihen kuuluu useita bändejä, jotka soittavat samanyylistä musiikkia. :--D Genreistä kuuntelen Rockia, Indietä, ja Metallikin menee.  Lempibändeiksini (<---- Onkos tuo oikea sanakaan? :'D) Rockin puolelta Paramore ja Green Day. (soittaakos Green Day rockia vai punkia?) Indiestä Billy Talent ja sitten raskaammasta Rockista (josta nyt vahingossa käytin sanaa 'metalli') Bullet For My Valentine.  Muita bändejä joista pidän ovat Marilyn Manson, Muse, Suicide Love Boat, T.A.P

Kappaleen sanoituksen ei tarvitse olla nerokas vaikka se muu kappale olisikin hyvä. :) Aina paras kuitenkin jos kaikki, sekä musiikki, että sanat ovat nerokkaita. :''D

Ja sitten vielä, en voi sietää minkäälaista RnB:tä tai Poppia. Enkä iskelmää tai klassista. ^^
How can you "just be yourself" when you don`t know who you are?
Stop saying "I know how you feel"
How could anyone know how another feels?

Poissa Ihmeolio

  • Massuupukki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • It really wasn't me...
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #247 : Maaliskuu 04, 2011, 15:21:24 »
Rockissa taas sanoitus perustuu yleensä sotaan tai rakkauteen tai sex, drugs & rock 'n roll -menoon.
Ja mihinkäs tää väite perustuu?

En siis halunnut yleistää mutta itse olen kuullut sen sortin rockia todella paljon. Tiedän että rockin sanoitus ei perustu pelkästään noihin. Itse vain olen enimmäkseen kuullut rockia jossa sanoitus on usein jotain noihin perustuvaa. Joten en tahdo yleistää, mahdollisesti valitsin sanani väärin joten anteeksi siitä.
Cadillac.

Poissa Nenyan

  • kedavrankäyttäjä korkokengissä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • kuolonsyöjätär
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #248 : Maaliskuu 05, 2011, 19:24:53 »
Musiikkimakuni on todella, todella laaja.. Melkein kaikki menee, paljon helpompi sanoa se, joka ei mene. Minä pystyn siis kuuntelemaan kaikkea muuta, paitsi todella raskasta rokkia ja heviä. Muuten kaikki menee madonnan vanhoista suomiräppiin. :)

Tässä nyt sitten "pari" suosikkiani, jotka kaikki löytyvät soittolistaltani:

Coldplay, U2, Britney Spears, Nickelback, Muse, Rihanna, Hurts, Akon, Happoradio, yeah yeah yeahs Green Day, Nelly, Usher, Snow Patrol, Katy Perry ja Maroon 5 ovat ehkä suosikkejani niistä parhaista, jotka ovat soittolistalleni päässeet ;3

~nya
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 06, 2011, 19:46:37 kirjoittanut Nenyan »
I´m touching hands with someone seriously beautiful
I feel it burning andI know I´m standing far too close
I´m telling lies and if it shows I see that he don´t care
I know he wants to take me home and get on out of here

Poissa Túrin Turambar

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • One day, one room
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #249 : Maaliskuu 06, 2011, 21:38:29 »
Oma musiikkimakuni on varsin laaja, joskaan ei ehkä mikään ihmeellinen. Yleisesti suosikkigenrejäni ovat Power-metalli, Neoklassinen metalli, sinfoninen metalli, iskelmä, suomirock sekä klassinen musiikki. Eniten noista kuuntelen erilaisia metallityyppejä, bändeistä suosikit tästä ryhmästä ovat Sonata Arctica, Stratovarius, Nightwish, Therion, Epica, After Forever sekä Within Temptation. Pidän erityisesti todella hienoista, merkityksellisistä sanoituksista (poissulkien Straton, kenties :D), jotka herättävät itsessä suuria tunteita. Myös bändien hyvät laulajat iskevät.

Iskelmää ja suomirokkia olen kuunnellut ehkä kauiten. Isäni soittaa kotona hyvin paljon Eppu Normaalia, Hassisen Konetta ja Leeviä, ja äitini on aina tykännyt iskelmästä, joten minut on periaatteessa kasvatettu näiden genrejen tavoille. Hyvät sanoitukset ovat näissäkin lajeissa itselle se pääasia, sekä myös Leevin kohdalla uskomattoman kauniit melodiat - erityisesti taustalla soivat pienet kosketinelementit, jotka aiheuttavat minulle välittömän haikeuden eräistä asioista.

Klassista musiikkia olen kuunnellut kakkosluokalta lähtien. Muistan, miten alakoulussa minua kiusattiin sen takia, mutten koskaan antanut faktan häiritä itseäni. Säveltäjistä tykkään erityisesti Bedřich Smetanasta, Tsaikovskista, Brahmsista sekä Wagnerista. Bach ei ole koskaan iskenyt, kuten ei myöskään Beethoven tai Mozartkaan. Jotenkin sävellykset ovat omalle korvalle outoja.
Cannery Row in Monterey in California is a poem, a stink, a grating noise, a quality of light, a tone, a habit, a nostalgia, a dream.

nr: Gabriel García Márquéz - One hundred years of solitude