Kirjoittaja Aihe: Musiikkimaku?  (Luettu 57799 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Graveheart

  • Vesijuoppo Yrjäläinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #200 : Heinäkuu 31, 2008, 00:09:23 »
Noin yleensä ottaen tarkoitin. Rajaton musiikkimaku ja laidasta laitaan kuuntelu toki kuulostaa hyvältä idealta vielä paperilla, mutta en usko että se oikeasti toteutuu läheskään niin monen ihmisen kohdalla kuin sitä mainostetaan. Tai siis se menee vielä läpi että joku pitää monesta erilaisesta musiikista, mutta epäilen että hän muka pitäisi niistä kaikista yhtä paljon. Vähintään jonkinlaisia kausia, milloin mikäkin on henkilökohtaisesti pinnalla, on oltava jotta asenne vaikuttaisi uskottavalta. Kyse ei siis ole siitä että laaja maku olisi pahasta, se on vain epätodennäköinen ääripää ja yritän kannustaa tasapainoilua myös hieman valikoivuuteen päin ja huomauttaa ettei sekään kohtuullisissa määrin ole pahasta.
My gramma has this joke where she says "Knock knock"
I say "Who's there?"
She says "I can't remember" and starts to cry

Poissa moottorisaha

  • Voldemortisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • be loud, let your colors show.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #201 : Heinäkuu 31, 2008, 20:51:54 »
Aivan niin, toki vaikka monesta musiikinlajista pitäisi, ei se tietenkään tarkoita, että kaikista pitäisi yhtä paljon. Kyllä sieltä väkisinkin pari tyyliä nousee muiden yläpuolelle. Vaikka pidän muun muassa jazzista, ei se ole lähellekään yhtä rakas genre kuin vaikkapa grunge, eikä country ole lähellekään yhtä lähellä sydäntä kuin metalli, vaikka countrystäkin pidän. Eikös se ole melkein itsestäänselvää.
   Noita 'kausia' tällaisilla monen genren ystävillä on tottakai. Meikällä oli hetki sitten kausi jolloin en mitään muuta kuunnellut kuin ska:ta, nyt taas on ollut ahkerassa kuuntelussa raskaampi rokki ja hip hop, eli aika vaihtelevalla linjalla mennään. Mutta sehän tuo elämään vain vähän lisämaustetta :)
Jokaiseen mielialaan jotakin.
When you say it's dead and gone, yes, I know you're wrong

Cornelius Deemson

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #202 : Joulukuu 10, 2008, 18:12:55 »
No, ensiksi se musiikki, josta EN PIDÄ. Elikä en pidä mistään teinipopista yms. tai black metalista ja muista sen tyyppisistä.

Ja sitten, mistä pidän: Rockmusiikki 1960-luvulta [esim. Beatles, Rollarit, Who, Hendirx, Black Sabbath] 1990-luvun alkupuolelle asti. Black Sabbathin ja Led Zeppeliinin tyylinen heavy metal. Myöskin Metallica. Glam metal on myös mainio genre, Alice Cooper ja myöskin lievästi Ozzy Osbourne ovat siitä todisteita, vaikkei Ozzyn musiikki tietääkseni glamia ole. Myös muuan voimasointuja käyttävä korkealta laulava bändi lukeutuu näihin.
Rockmusiikin parissa sitten semmoinen Rollarit-tyylinen, eli kunnon rokkia joka jytää vielä vuosikymmenien jälkeenkin. Myöskin Guns 'N' Roses, Slashin suurimpia vaikuttajia olivat
Popin saralla voin kertoa vain pitäväni Michael Jacksonin 1980-1982 välillä julkaistuista biiseistä.

En muuten pistänyt noita artiesteja siksi, että haluan mainostaa mitä musiikkia kuuntelen, vaan siksi, että ihmiset tajuaisivat paremmin ne genret, joita kuuntelen.

Poissa Dobrey

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • TYMiläinen :)
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #203 : Joulukuu 22, 2008, 17:08:56 »
Minulla musamaku vaihtelee paljonkin, pääasiassa pidän kuitenkin alternativesta ja sen sellaisesta. Minulle ei biisissä merkitse se tyyli vaan itse kappale. Voin kuunnella jotain diskojumputustakin jos se sattuu olemaan minun mielestäni hyvä.
Artistillakaan ei ole niin hirveästi väliä, kuutelen ihan onnesseni niidenkin artistien musaa joita inhoan. Mielialasta ihan riippuu mitä kuuntelen, nytkin kun vähän masentaa niin laitan soimaan kaikkea masentelumusiikkia ja sitten taas vähän näitä "taistelutahtoa" kohottavia kappaleita.
Että tällaista.
"But it's a true story! A true story wrapped up in fiction."

Poissa Barella

  • Vuotis-kuollut
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • <3
    • Lohikäärmeliiga - Vuotishuispausjoukkue
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #204 : Joulukuu 22, 2008, 18:12:59 »
Minulle musiikkimaun monipuolisuus ja samalla olemattomuus on jo kauan tuottanut hirvittäviä vaikeuksia. Musiikkimakuni vaihtelee todella usein ja ihan äärilaidasta toiseen. Tänään saatan rakastaa vaikka Kiss:in musiikkia, mutta huomenna olen aivan Raptorin (rap-bändi) huumassa. Sitten ylihuomenna en kestä enää kuunnella muuta kuin Mozartia ja John Williamsin musiikkia. Olen pari kertaa ostanut cd-levyn, jonka sisältämää musiikkia olen kuunnellut useiden viikkojen ajan netistä ja saatuani levyn se on työnnetty laatikon pohjalle, sillä musiikkimakuni on vaihtunut aivan erilaiseksi.

Tämänhetkinen kestosuosikkini on Elisabeth-musikaalin musiikki. Sitä tulee kuunneltua aika paljon ja tuosta musiikista olen pitänyt jo lähes puoli vuotta. Sen ohella olen pitänyt mm. Apulannasta, HIMistä, Beatlesista, Rendez-Vousista... ja mitä niitä kaikkia nyt onkaan, mutta silti Elisabeth on ja pysyy :)

~Barella
~Barella
Maailma on tulvillaan ylimaallisia olentoja, jotka kärsivällisesti odottavat älymme terävöitymistä.
                 -Eden Phillpotts

Poissa Da Kin

  • Overdrive
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Guns N' Fuckin' Roses!
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #205 : Tammikuu 25, 2009, 00:43:59 »
Joo elikkäs Kuuntelen noin pääasiassa 80-90 luvun hardrockia eli Hanoi Rocksia, Mötley Crüeta ja tietenkin Guns N' Roses ( siis vuodet 85-93 eli ei uutta shittii). ON noita muitakin, mutta noita nyt enimmäkseen koska minusta tuolloin Rock oli puhtaimmillaan ja ennen kaikkea bändeiltä löytyi asennetta jota tämänhetkisiltä emopoppareilta ei löydy.

Eli kuuntelen pääasiassa Rockia ja jos joku nykybändi pitää nimetä niin Foo Fighters on sellainen josta Diggailen, niiltä löytyy asennetta ja onhan Dave Grohl entinen Nirvanan rumpalikin. Mua risoo noissa tän hetkisissä "Rockbändeissä" se että ne on niin samanlaisia eikä niillä ole omaa soundia oikeen kellään niinkuin esimerkiksi Zeppelinillä, Mötleyllä, Gunnareilla tai vaikka ihan Poisonin tyylisillä Glampoprockkiyhtyeillä, paitsi Muse näistä poikkeuksena. Vaikka mikään suuri fani en olekkaan niin he tekevät tunnistettavia kappaleita ja olen tavallaan ylpeä heistä.

RnB ja Hiphop tyylinen musakin on ihan jees mutta en sellasta kovinusein kuuntele juuri sen samankaltaisuuden takia.

Eli Hardrock Uppoaa ja syvälle koska siinä on asennetta ja se laittaa adrenaliinin virtaamaan.



Alanpas tästä Kuuntelemaan Gunnareiden Nightrain:ia, Öitä..

-Kin-
Ei lopu täältä polle ei amfetamiini, täältä kukkaloistosta amsterdamin, ojat pullollaan pitkätukkiaan antaa kaikkien kukkien kukkia vaan..

Niedda

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #206 : Helmikuu 11, 2009, 21:38:10 »
Elikkäs kuuntelen paljon kaiken laista musiikkia liittyen tilanteeseen. J-Rock on kuitenkin tällä hetkellä lähellä sydäntäni. Mucc, An Cafe, the gazette, D'espairsRay, Miyavi, Shararutto, Ayabie ja Asian Kung-Fu Generation

Kuulkaas kuuntelen silti muutakin musiikkia kun japanilaista. Duolva Duottar, Linkin Park, Happoradio, Sum41, Three Days Grace, Green Day ja Indica ovat myös minun mp3-soittimessani ja kyllä ne siellä tekevät muutakin kuin vievät tilaa. =))

Poissa Hassu

  • Karkulainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #207 : Maaliskuu 05, 2009, 15:55:39 »
Minun tyylini on rock :) Ehdoton suosikkini on Guns N' Roses, sen varmasti huomaa tuolta Mitä kuuntelet nyt? -topicistakin :D Guns N' Rosesia uskollisesti seuraavat mm. KISS, Slash's Snakepit, Mötlëy Crüe, Sebastian Bach, Velvet Revolver, Gilby Clarke, Firehouse... Lista on niin pitkä etten edes muista sitä kokonaan :D Suosikkimusiikkini olen löytänyt veljeni(heh, tämä on tuskallista myöntää) kautta. Varastin nimittäin hänen Gunnareiden levynsä testatakseni millaista musiikkia se on ja täytyy sanoa että se oli rakkautta ensi nuotilta lähtien :) Nykyään tuleekin laitettua Last.fm:ään hakusanaksi Guns N' Roses ja sieltä se sitten syytää hyvää musiikkia eikä kyllä kovin usein tarvitse biisejä skipata :)

Autossa kuuntelen aina Voicea, en tiedä miksi. Voicella on kivat juontajat, tulee uutisiakin, teinipopista on kiva olla perillä(en tunnusta pitäväni muutaman teinipopparin biisistä...) eikä tyylini mukainen Radio Rock ole mieleeni. En käsitä mikä Rockissa harraa vastaan, mutta se on inhottava kanava :D Ehkä se on vähän äijä.

Ennen(=vuosi sitten) kuuntelin paljon alternative rockia, kuten My Chemical Romance ja 30STM. Nyt en voi sietää näitä bändejä :D Ehkä tuo oli sellainen murroiän itsensäetsimistempaus :)

Summasummarum: Olen löytänyt tyylini enkä siitä luovu <3 Long live rock 'n roll!
| Neville Longbottom vuosimallia 2008 | Hymiöiden liikakäyttäjä vuosimallia 2009 | Luuleeko ravut että kalat osaa lentää? |

Poissa Bad Girl

  • Rebel Yell
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Guilty 'til I'm proven innocent
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #208 : Maaliskuu 19, 2009, 16:40:43 »
Pidän raskaammasta musiikista (kaikki siltä suunnalta menee, rock, punk, hevi, metalli, ihan kaikki^^) ja inhoan sitä massamusiikkia joka soi esimerkiksi Nrj:llä kaiken aikaa, en pidä yhtään siitä jumputuksesta ja biiseistä, joita ei erota toisistaan (musamakuni on täysin päinvastainen kuin äidilläni, jolle kelpaa vain iskelmä ja rauhallinen pop-musiikki).. kyllä sellainen tanssimusiikki esimerkiksi discossa menee, mutta muuten en sitä vapaaehtoisesti kuuntele. Tyylilajeja, joista en ehdottomasti pidä, ovat rap, iskelmä ja pop.

 Kuuntelen päivittäin musiikkia, välillä viikosta toiseen yhtä ja samaa ja välillä mielialasta riippuen vähän kaikkea.. Lempibändejä ja- laulajia löytyy paljon, en hirveästi tässä ala niitä listaamaan kun niitä on niin paljon (profiilista löytyy), mutta KISS on ehdottomasti yksi parhaista^^<3 Siihen olen aivan hulluna, kun kuulin ensimmäistä kertaa yhden biisin KISSiltä niin paluuta ei enää ollut :''DD Kavereideni mielestä minulla on outo musiikkimaku O.o Minkäs sille voi, että minua ärsyttävät erittäin paljon nämä hittikappaleet jotka soivat joillakin radiokanavilla monta kertaa päivässä viikosta toiseen enkä pidä niistä (toisin kuin kaverit) :p

- Bad Girl -
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 19, 2009, 23:42:34 kirjoittanut Bad Girl »
He kuuntelivat hevimetallia, se syövytti heidän aivonsa ja spraymaalattuaan koulujen seinät heidät kärrättiin mielisairaalaan !

Vuoden Luihuinen, kiitoksia äänestäjille <2 || Epäaktiivinen säännöllisen epäsäännöllisesti

Poissa Kuningasidea

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #209 : Maaliskuu 20, 2009, 00:50:33 »
Olen vältellyt tähän topikkiin kirjoittamista, mutta nyt ei ole muutakaan tekemistä. Joten antaa mennä. (Mene nukkumaan typerä lapsi!)

Kuuntelen paljon musiikkia, ja levykokoelmani on melko mittava, mutten silti koe musiikkimakuani hirveän laajaksi. Kävin äsken viestihistoriani läpi varmistaakseni, ettei tähän aiheeseen ole aikaisempaan tullut kirjoitettua. Sieltä löytyi aika paljon viestejä, jotka on kirjoitettu "Mitä kuuntelen nyt" -ketjuihin. Ja niiden sisältö ei ollut hirveän laaja. Olen ilmoittanut kuunnelleeni suurimmaksi osaksi metallia ja vähän vähemmän rockia. Muiden musiikkityylien osuus oli melko mitätön. Ja jos tarkastan levyhyllyni sisällön, joudun toteamaan, että sielläkin trendi on melko samanlainen.

Olen siis ilmeisesti musiikkimaultani metalli-ihmisiä. En jaksa alkaa erittelemään, mitä sen sisältämiä genrejä kuuntelen. Ehkä parhaimman kuvan maustani antaa se, että bändien levyjä löytyy Black Sabbathista ja Rainbowsta Opethiin ja Sepulturaan. Oikeastaan voisi sanoa, että olen tähän mennessä vetänyt rajan death metaliin. Sitä vielä kuuntelen (vaikken oikeastaan levyjä omistakaan), mutta bläkki ei oikein uppoa. Ehkä sekin muuttuu ajan kanssa. Mieli voi kuitenkin aina muuttua.

Rockin puolelta olen kuunnellut viime aikoina aika paljon brittirockia. Muun muassa Oasis ja Muse ovat olleet aika kovassa kuuntelussa. Toisaalta olen kuunnellut myös vanhempia bändejä kuten Led Zeppeliniä. Myös Suomirock uppoaa; ainakin Hassisen konetta ja Yup:ta on tullut viime kuukausina jonkin verran kuunneltua.

Onneksi musiikkimakuni, on sentään hieman laajempi, mitä yllä ollevasta voisi päätellä, mutta jotain tuon suuntaista kuuntelen, jos hieman yleistetään. Lisäksi välillä tulee kuunneltua vähän punkkia, Hanoi Rocksia (jonkinnäköistä post-punk rockia?), suomiräppiä ja grungea. Sitten kanssa välillä tulee kuunneltua Leeviä tai Tuomari Nurmiota. Toisaalta iskelmä, trance ja suurin osa listapopista ei juurikaan kiinnosta, ja jotkut kappaleet jopa ärsyttävät suunnattomasti.

Viime aikoina olen pyrkinyt hieman laajentamaan musiikkitietämystäni, mikä on osoittautunut ihan positiiviseksi asiaksi, sillä kuuntelen nykyisin jo aika paljon laajemmin musiikkia kuin pari vuotta sitten. Mielestäni kaikille musiikkityyleille pitää antaa mahdollisuus, sillä useimmista tyyleistä löytyy hyviä yhtyeitä. Itse en ole kaikkiruokaisuudesta paras esimerkki, mutta nykyään olen ainakin melko avoin uusille musiikkityyleille ja bändeille.

Suosikkibändejä on melko paljon. Joitain bändejä tulee kuunneltua enemmän ja joitain vähemmän, mutta pitkälti kuuntelen musiikkia kausittain tai fiiliksen mukaan. Joskus tulee tehosoitettua jonkin bändin tuotantoa läpi viikkokausia, ja joskus taas tulee sellainen fiilis, että on pakko kuunnella joku tietty kappale, sillä muuten mistään ei voi tulla mitään. Ylipäätänsä musiikkia tulee kuunneltua miltei koko ajan, kun se on vain mahdollista. Valitettavasti en ole vielä automatkoille löytänyt ainuttakaan hyvää radiokanavaa, mutta onneksi autoonkin voi ottaa omat levyt mukaan. Tosin menen kouluun kaverin kanssa kimppakyydillä, ja musiikkimaullamme on eroa kuin yöllä ja päivällä. Harvoin löytyy mitään sellaista, mistä kumpikin tykkäisi, vaikka sellaisia biisejä löytyykin paljon, mistä kumpikaan ei pidä. Tästä johtuen olen jättänyt omat levyt kotiin, ja olemme matkat aivan radion armoilla.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 20, 2009, 00:53:34 kirjoittanut Kuningasidea »

Poissa adswil

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #210 : Huhtikuu 10, 2009, 18:49:00 »
Minulle musiikki ei todellakaan ole henki ja elämä, ja oikeastaan olen melko kaikkiruokainen musiikin suhteen. Siis tietenkään en tykkää kaikesta musiikista, ei kukaan voi tykätä, mutta melkein jokaisesta musagenrestä löytyy hyviäkin biisejä (tai no, yhtään hyvää räppi- tai hiphopbiisiä ei ikävä kyllä tule mieleen). Ennen kuuntelin uskollisesti melkein pelkästään rock- ja metallimusiikkia, mutta nykyään kuuntelen niiden lisäksi paljon myös klassista ja poppia, mutta teinipopista ja r'n'b:sta en erityisemmin pidä, vaikka poikkeuksia toki on.

En ole oikein perillä siitä, mikä bändi edustaa mitäkin genreä, enkä tykkää luokittelusta muutenkaan, joten ehkä musiikkimakuani kuvaa parhaiten luettelo bändeistä/artisteista, joita tällä hetkellä eniten kuuntelen: Nightwish, Scandinavian Music Group, Led Zeppelin, The 69 Eyes, HIM, Sirenia, Emilie Autumn, Maija Vilkkumaa, PMMP, Indica, Guns N'Roses ja Kate Bush nyt ainakin.

Lisäksi kuuntelen usein taustamusiikkina klassista ja elokuvamusiikkia, joista varsinkin jälkimmäiseen olen aika hurahtanut. Esimerkiksi TSH-leffojen ja Amélien musiikit ovat jotain aivan upeaa.
In my world love is for poets - so I'm trying to be one.

louska

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #211 : Toukokuu 29, 2009, 17:38:24 »
Minunkin musiikkimakuni on paljon kiinni mielialasta niinkuin joillakin. Saatan kuunnella jotain artistia tai bändiä ihan himona jonain ajankohtana ja seuraavan kerran kun yritän kuunnella en pysty. Sitten kuuntelen jotain joka sopii mielentilaani. Mutta olen kuunnellut Katie Meluaa muutaman vuoden ja olen huomannut että tietty musiikkityyli esim, pop jazz tai muukaan ole syynä siihen. Saatan kuunnella tietyssä mielentilassa vaikka 1. albumia tai joitain tiettyjä kappaleita, mutta kun olen taas jossain toisessa mielentilassa minulle ei kelpaa vain kun jotkut harvat ja valikoidut kappaleet. Vaikka joidenkin mielestä Katie Melua on aika masentavaa musiikkia, mutta aina kun kuuntelen Katie Meluaa mielentilassa tahansa tulen aina pirteämmäksi. Se kohottaa mielialaani aina vain ylöspäin. Muidenkin artistien kohdalla käy samoin. Kuunntelin joskus paljon Coldplayta mutta nyt en enää ole kovin innostunut siitä. Sama juttu on käynyt Kate Bushin ja Tori Amosin kanssa. Kai musiikkimaku vaihtelee kummasti. Mutta kun on taas vähän aikaa kuuntelematta voi aloittaa taas uudelleen. Yhdessä vaiheessa kyllästyin totaallisesti Norah Jonesiin mutta nyt kuuntelen sitä hyvin mielelläni.

Mutta en varmasti pärjäisi ilman musiikkia, sillä se tekee minut onnelliseksi ja auttaa minua tajuamaan monia asioita. Huono puoli on vain se että minulla ei ole paljon levyjä tai musiikkia muualla, joten kuunten yleensä samoja. Asiaa auttaa kuitenkin laajavalikoimaiset kirjastot!

justme

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #212 : Toukokuu 30, 2009, 20:39:23 »
Minun musiikkimakuni koostuu kappaleista joissa on joku sanoma tai jotain. Kun kuuntelee radiota, hurjalla määrällä siellä soitetuista kappaleista on muuta sanomaa kun yhyy poikaystävä jätti nyyh. Itse pidän mm. Green daysta. on Lily Allenkin hyvä. Tosin pidän myös Coldplaysta ja sen sanomasta en ole ihan varma mutta hyvä se on. Toivottavasti tästä saa jotain tolkkua edes... *huoh*

Poissa momentum

  • Daydreamer
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Hi~ ♥
    • Tunneterapiaa
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #213 : Kesäkuu 04, 2009, 13:52:57 »
Kirjoitan mahdollisimman pitkän postin, koska tällä tavoin tappaa helposti tylsyyttä ja kuolen nyt tylsyyteen, joten kenelläkään ei ole mitään hehtaariposteja vastaan, vai mitä? <3

Minulla on monipuolinen musiikkimaku. Ainoat genret, mitä en voi sietää ovat hevi ja metalli, sekä ajoittain ihan puhdas rock. :p

Kuuntelen itse lähinnä seuraaviin genreihin kuuluvaa musiikkia: trance, electropop, pop, R&B, urban pop, hip hop, rap, pop rock, eurobeat, eurodance, dancepop sekä pikku annoksina reggaeta, countrya ja klassista. Sellainen on minun musiikkimakuni. Moni on joskus katsonut minua kieroon, kun olen sanonut olevani näiden tyylilajien kova fani (R&B ja hip hop on ehkä parhaat). Electropop on minulla tosin ihan uusi villitys. Se kuulostaa oikein kivalta, vaikka kuuntelenkin vain japanilaisia electroartisteja (länsimaisia saa ja pitääkin suositella).

Koska kuuntelen suurimmaksi osaksi edelleen japanilaista musiikkia, tässä tulee lista niistä (genret suluissa):

ayumi hamasaki (pop rock/pop)
- En enää erityisen usein. Jotenkin olen siirtymässä rockista puhtaasti hip hopin ja R&Bn puolelle. Joskus kyllä kuuntelen, mutta minun täytyy olla tietyssä mielitilassa, että se onnistuisi. Aloin kuunnella keväällä/kesällä 2006, mutta on sanottava että en ole koskaan ollut niin kova Ayu fani kuin jotkut joillakin foorumeilla. Hänellä on paljon hyviä kappaleita, mutta petyin kovasti uusimpaan albumiin.

Utada Hikaru (R&B/Pop)
- On ensimmäinen j-artisti, jota aloin kuunnella joskus 2005 lopulla. Erityisen hieno laulaja, varsin monipuolinen laulutekniikka. Hänen kohdallaan oli pitkä tauko, olen tässä viime kuukausina kuunnellut enemmän ja tykkään edelleen. Hän on julkaissut kolme englanninkielistä levyä, joista uusin on This Is The One. Tämä artisti myös lauloi Kingdom Heartsien tunnusbiisit Sanctuary ja Simple & Clean, jos joku ei hoksannut. :)

Koda Kumi (hip hop/R&B)
- Aloin kuunnella joskus 2006 loppupuolella ja jäin koukkuun melkein heti. Olin toki tiennyt artistin olemassaolosta jo jostain 2004 saakka, mutta en tajua miksi en silloin alkanut kuunnella, koska tämä nainen se vasta lahjakas onkin. Mielestäni parempi kuin Ayu koskaan. Olen fanittanut tätä artistia vähintään yhtä kovasti kuin tuota yllä mainittua Utada Hikarua. Koda Kumi on tällä hetkellä se IT juttu mulle, en malta olla kuuntelematta. :D

Namie Amuro (dancepop/R&B/hip pop)
- On myös hieno artisti. Kiinnostuin joskus 2007, mutta aloin kuunnella kunnolla vasta viime vuonna. Fanitan häntäkin kovasti, mutta en niin paljon kuin Kodaa. Namie on myös erinomainen laulaja ja nuo mainitsemani genret sopivat hänen äänelleen todella paljon. Namie teki joskus 90-luvulla myös eurobeat pohjaista musiikkia ja ne oli sellaisia joiden vuoksi jäin koukkuun tähän artistiin. Nykyään hänellä on electro viba kappaleissaan mukana ja se toimii. <3

Ami Suzuki (electropop/experimental)
- On yksi uusimmista villityksistäni. Hänen voimallaan olen tutustunut electropoppiin ja jäänyt siihen koukkuun. aloin kuunnella joskus 2008 lopussa, samoihin aikoihin aloin fanittaa myös Mariah Careya. :) Mutta Ami on hieno artisti, vaikka ei kovinkaan menestyksekäs, se ei minua haittaa. Musa on parempaa kuin menestys imo.

KAT-TUN (pop rock/rock)
- On japanilainen poikabändi. Vaikka heidän musiikkinsa on tosiaan pääasiallisesti rockia, pystyn jostain syystä kuuntelemaan sitä kyllästymättä. Toki heillä on muutamia dance kappaleitakin, jotka on kivoja. KAT-TUN on uusin villitys, aloin kuunnella tänä vuonna muutama viikko sitten ja koukkuun jäin. <3

Siinä olivatkin kaikki japanilaiset. Keskeisin syy miksi kuuntelen näitä kaikkia on musiikin korkea laatu (vaikka Ayulla se on laskenut huomattavasti sitten (miss)understood albumin (2006)), tunteikkaat sanoitukset ja kaikki mahdollinen mitä vaan voitte keksiä. En halunnut toistaa näitä joka kohdassa, joten kirjottelen ihan yleisesti tähän. :3

Ja länsimaiset hanipallot, jotka tekin tunnette vähän paremmin (genret perässä):

Kelly Clarkson (pop rock)
- Aloin kuunnella joskus 2007 lopussa. Tykkään, tykkään ja vielä kerran tykkään. Oikein kiva laulaja kyllä. Ääntä ja kaikkea riittää. Ensimmäinen kolme vuotta kestäneen j-musa > länsimainen kauden rikkova länsimainen artisti. Kellyllä on sitä jotain. *___*

Mariah Carey (pop/R&B)
- Minä rakastan Mariahin musiikkia. Latasin (kyllä, tunnustan) Top 250 of the 90s listan ja mukana oli muutama Mariahin kappale. Pidin niistä ihan älyttömästi ja rupesin sitten hommailemaan musiikkia koneelle (ja vasta jälkeenpäin löysin kaupan jossa sen levyjä myytiin -.-). Jäin ihan koukkuun Daydreamin jälkeen. :D Ja E=MC^2 vain pahensi asiaa. Tällä naisella on ehkä unohtumattomin ääni ikinä. En muista kuunnelleeni ketään toista artistia, jolla olisi yhtä upea ja erikoinen ääni. Pidän kovasti siitä vislaushommelista, jota Mariah käyttää. Osaisinpa itsekin sen. :p

Leona Lewis (R&B)
- Genrestä en ole ihan varma, mutta whatever. Leona on myös Mariahin tavoin varsin unohtumaton mun maailmankuvassa. Hänen äänensä jäi mulle heti mieleen. Kappaleetkin oli Spiritillä oikein hyviä ja inspiroivia, mikä on aina hyvän levyn merkki. ^^b

Hanna Pakarinen (pop rock)
- En ole mikään vanha veteraani fanina. Jokin mua vaan veti Hannassa puoleensa ja aloin sitä sitten kuunnella. Olen oikeastaan aina pitänyt, mutta en ole jostain syystä saanut kuunneltua sen levyjä läpi. Viime vuonna aloin kuunnella.

Anna Abreu (R&B/Dance)
- Anna on ollut myös Vinegarin julkaisun jälkeen periaatteessa lempiartistien listalla. Hän tekee mun tyyppistä musiikkia, josta tykkään kovasti.

Movetron (eurodance)
- Kyllä, Movetron. Innostuin joskus silloin Ei kenenkään maa singlen julkaisun aikoihin tästä bändistä. Heillä on paljon hienoja kappaleita ja plussaa/respectiä siitä että kieli on suomi. Suomi on minusta todella sievä kieli. :)

Näidenkin kohdalla on yleensä samat syyt kuin japanilaisten kohdalla, eli millaiset sanat, millainen musiikki ja muu mitä vaan keksitte. Jos kappale on kokonaisuutena erinomainen, alan tietysti kuunnella sitä.

Sitten on paljon sellaisia, joilta kuuntelen vain muutamaa kappaletta. Suurin osa niistä on pikkusiskon hankintoja. Minä en tosin jaksa niitä poistaa pois. :D Näitä ovat mm. Britney Spears, Madonna, Spice Girls, Lily Allen, Coldplay, Good Charlotte (jota voisin kuunnella enemmänkin, jos levyt vain olisivat säästyneet kun kone hajosi) ja pari muuta (= Top 250 Hits of the 90s).

En kuitenkaan aina ala koko artistin tuotantoa latailemaan/ostamaan. Joskus on mukava vain kuunnella ihan sekalaisia kappaleita, mutta jos mulla tulee vastaan joku artisti, johon ihastuin oikein kunnolla, on mulla muutaman päivän päästä yleensä kaikki levyt koneella ja kuuntelen niitä järjestyksessä läpi. :p
Löydätte mut myös näistä:
last.fm||Twitter||Facebook||LiveJournal||Fanfiction.net||DeviantART

Poissa Jonaz

  • The Truth of a Liar
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Miltä tuntuu tulla valoista varjoihin?
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #214 : Kesäkuu 06, 2009, 15:17:46 »
Nyt käy jännäksi, miten luokitella musiikkimakuni?

Aloitetaan vaikka tästä:
Nykypäivänä genreily on mennyt ihan liian tarkaksi, niitä on ihan liikaa ja lähes kaikki asetetaan vain yhteen tiettyyn muottiin. Jopa kuuntelijat lokeroidaan tietyn genren edustajiksi. En itse osaa ainakaan kovin hyvin erotella omaa musiikkimakuani tiettyihin genreihin. Aina voi yrittää ja toivottavasti kukaan ei tule tuomitsemaan kun yritän saada kuuntelemani bändit lokeroitua edes jotenkin.

Sitten siihen musiikkimakuun:

Punk, Punkrock, Skatepunk, Pop-Punk
Esimerkkejä: Ramones, Green Day, Sum-41, blink-182, Vanha Apulanta
Tämä "laatikko" on ehkä vahvimmin edustettuna iTunesin musiikkikirjastossani ja cd-hyllyssäni. Tämä on sitä musiikkia mitä yleensä kuuntelen, yksinkertaisia sävellyksiä ja sanoituksia. Ei voi muuta sanoa kun että osuu ja uppoaa.

-core (Metalcore, Hardcore ym.)
Esimerkkejä: August Burns Red, Misery Signals, I Killed the Prom Queen, The Devil Wears Prada
Toinen suurista "laatikoista". Tämä on sitä mikä saa riehumaan. Ei osu aina mutta silloin kun on sen aika niin uppoaa ja syvälle.

Ska, Reggae
Esimerkkejä: Bob Marley, NoFX, Mad Caddies
Rentoa! Sopii hyvin tuon Punk "laatikon" rinnalle. Tämä kuuluu kesään.

Yläpuolella ovat vain pieniä esimerkkejä musiikkimaustani. Kuuntelen myös monia muita bändejä kuten: Von Hertzen Brothers, Maj Karma, Nirvana, Avenged Sevenfold ja suomalaista gospelia kuten The Rain ja Mikko Goes to Heaven. Myös Asa uppoaa.
Bloody murder we will scream!

Tanja

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #215 : Kesäkuu 06, 2009, 16:12:17 »
Olen nyt viime kuukausina jostain syystä miettinyt hirveästi, että miten luokitella musiikkimakuni. Vaikkei sillä niin mulle väliä olekaan.
Mutta sen olen todennut että musiikkimaku on laaja. En hirveästi (ollenkaan) rajaile sen mukaan, mitä genreä joku edustaa, kuuntelen jos siinä on jotain hyvää. Vähän jos ääripäitä etsisi bändeissä ja artisteissa, niin koneelta kirjastostani löytyy Bullet for My Valentinea, Lady GaGaa, The Beatlesia, Kill Hannahia ja ehkä klassisen puolelle menevää elokuvien soundtrackeja, esimerkkinä (Harry Gregson-Williamsin) The Chronicles of Narnia: The Lion, the Witch and the Wardrobe.
Ns. ääripäistä huolimatta kuuntelen lähinnä rock-, alternative- ja screamo-musiikkia, ja sen takia mulle voidaan tulla kauhistelemaan siitä että miten voin kuunnella esim. tuota mainitsemaani Lady GaGaa. Mutta se on tosiaan ihan sitä, että kuuntelen mistä tykkään enkä anna muiden mielipiteiden tai käsitysten vaikuttaa mihinkään.

Vetehinen

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #216 : Kesäkuu 06, 2009, 18:53:03 »
Musiikkimakuni on jollain tavalla laaja, mutta myös rajoittunut. Vaikka monet pitävät minua vannoutuneena hevarina, niin koneeltani ja levyhyllystä löytyy kyllä myös Michael Jacksonia, U2 ja jne. Eli myös ns. kevyempi musiikki käy. On oikeastaan vain yksi musiikkityyli josta en voi tykätä, ja se on räppi. Varsinkin suomiräppi (Elastinen, Cheek). Se ei vain kuullosta korvissani hyvältä. Ja jos musiikkimakujen ääripäihin mennään niin kai se menee tuohon black metal-gospel-akselille. Jos joku näkee siinä ristiriitaa, niin OK, minulla ei ole mitään ongelmaa tuossa :) Olen myös vannoutunut soundtrackfani! ^^ Lempielokuvasäveltäjiä ovat John Williams, Howard Shore ja Hans Zimmer. Lempibändejä mainitakseni, kuuntelen Mokomaa, Enslavedia ja Porcupine Tree. Artisteja taas Michael Jackson. Niin, tässäpä musiikkimakuni pähkinänkuoressa...

Reina Tanaka

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #217 : Kesäkuu 13, 2009, 20:08:39 »
Musiikkimakuni on lievästi sanoen laaja. Tykkään todella monenlaisesta musiikista, mutten rapista. Suosikkejani ovat:

-Lordi
Ihan ykkössuosikkini, olen täysin hulluna Lordin musiikkiin. Tunnustan, minusta tuli fani vasta Euroviisujen aikaan, mutta jos fanitus on kestänyt näin kauan, minut voi ihan kepeästi laskea faniksi. Lordi on parasta!

-Morning Musume
Japanilainen tyttöbändi, johon tutustuin kunnolla vasta tämän vuoden puolella. Nimimerkkini Reina Tanaka on myös yksi Momusun jäsenistä.

-Nightwish
Ihanaa eskapismia, rakastan Tuomaksen sanoituksia.

-Evanescence
No, ei yllä Nightwishin tasolle, mutta ihan ookoo.

-Shiratori Sumio
Säveltäjä, joka on säveltänyt Muumi-sarjan musiikit. Aivan ihanaa musiikkia, liikutun Tooi Akogaresta aina uudelleen ja uudelleen.

-Utada Hikaru
J-pop laulaja, josta innostuin viime vuonna. Todella hyvää musiikkia tekee.

Siinä suurimmat suosikkini. Pidän myös Tiktakista, Indicasta, D'espairsRaysta, Pretty Guardian Sailor Moon -sarjan musiikista ja melkein mistä tahansa. R'n'B on myös ihan hyvää musiikkia, samoin lattarirytmit. Näistä tykkään eniten Beyoncésta, Kat DeLunasta ja Shakirasta. On niitä vielä paljon muitakin, joista tykkään. Tässä suurimmat suosikkini.

tobtob

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #218 : Kesäkuu 17, 2009, 15:16:46 »
Meikä on ollut aikalailla sanoen aina metalliin painottuva henkilö, mutta nykyään kyllä menee sellainen ug-rap ja reggae myöskin, mutta mitkään radiohitit eivät uppoa vieläkään millään tavalla, jokseenkin ärsyttävää kuunnella jos jokin hemmetin Aamupoikien hitti kuuluu kaverin siskon kännykästä aamutuimaan jos se on käymässä meillä.

Aikalailla sanoisin siis että metallista se menee suurinpiirtein thrash, death, ja jokseenkin menee myös sellainen All That Remainsin tapainen mättö ja välillä rauhallisempaa mukaan. Sitten tosiaan suomenkielinen ug-räppi (ei, ei todellakaan valtavirran puolista Cheekkiä, sellaiset voivat pussata persettäni) ja jokseenkin ei niin tunnettu reggae (Sizzla hyvänä esimerkkinä).

Aika laajalti nykyään kuuntelen musiikkia mutta kyllä niitä useimmiten tulee vastaan mitä tulee haukuttua.

Poissa Raitasukka

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Objection!
    • flavors.me
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #219 : Kesäkuu 20, 2009, 18:47:04 »
Uskokaa tai älkää, olen yrittänyt vastata tähän topiciin ainakin viidesti ja aina päätynyt deletoimaan koko viestini. En vaan osaa sitten millään määritellä musiikkimakuani, mutta pakkohan sitä on vihdoinkin yrittää!

Ala-asteella olin niin massaa mitä tulee kuuntelemaani musiikkiin. "No kun muutkin kuuntelee tätä" oli varmaan se perimmäisin ajatus. Eli peruspoppimätöllä mentiin aika pitkälti, kuuntelin Britney Spearsia ja Gimmeliä, näin esimerkkinä. Oma suunta alkoi löytyä vasta kuudennen luokan aikoihin, kun tutustuin ensimmäistä kertaa Tori Amosiin ja Egotrippiin. Kovin juttu minulle oli niihin aikoihin silti Avril Lavigne. Myös aloittaessani aktiivisen radionkuuntelun (YleX se oli silloin ja on edelleenkin. En osaa enää olla ilman sitä radiokanavaa) tutustuin moneen uuteen bändiin ja artistiin. Musiikkimaailma avautui ihan uudella tavalla, kun enää suurin syy kuunnella jotakin ei enää ollutkaan se, että luokan (suosituimmat) tytöt kuuntelevat sitä tai tätä. Helpottavaa, sanoisinko.

Myös yläasteella alkanut netin säännöllinen käyttö (ennen sitä meillä ei oikeasti ollut tietokonetta, ellei isän hidasta työkannettavaa lasketa. Enkä minä ainakaan laske) laajensi musamakuani, ainakin aluksi kuuntelin MySpacessa eri artistien sivuilla olevaa musiikkia ja Youtube on keksinnöistä parhain. Viime joulunakin rekisteröidyin Last.fm:ään ja siitä lähtien siellä tuntuu tulevan jokaisen nurkan takaa jotain uutta hyvää kuunneltavaa. Melkein ähky tulee :D

Siinä missä kuuntelin aluksi oikeastaan vain massapoppia, nykyään musiikkimakuni on melko laaja (ja radiosoitossa kuluvat poppirallatukset eivät enää kiinnosta). En kuitenkaan ole niitä, jotka pystyvät kuuntelemaan musiikkia aina oopperasta iskelmään ja dancesta raskaaseen rockiin. Suurimman osan kuuntelemastani musiikista kattavat erilaiset naisartistit, rockbändit (tämäkin on taas turhan laajahko käsite), elokuvamusiikki sun muu monenlainen musa, jota en välttämättä osaa edes määritellä. Olen todella huono lokeroimaan musiikkia eri genrenimikkeiden alle, enkä osaa tehdä sitäkään välttämättä oikein. Tai siis, mitä ihmettä alternative on?

Tärkeintä minulle musiikissa on kai se, että laulajan ääni kuulostaa hyvältä. Tajusin tämän kunnolla vasta kun kuulin radiossa erään biisin, joka kuulosti aika hyvältä - siis siihen asti kunnes laulaja avasi suunsa. Tietysti biisissä pitää olla melodia kohdillaan, muuten ei tule mitään. Kaameat aivoja sulattavat renkutukset ovat niin NO WAY. Sanoituksiakin kuuntelen yllättävän paljon. Vähän pitää olla enemmän sisältöä niissäkin.

Suurin suosikkini on ollut jo pitkään Tori Amos. Jokin sen naisen äänessä vetää puoleensa ja onhan hänellä melkoisen laajantyylistä tuotantoa. Eipähän ainakaan kuulosta samalta levystä toiseen, siitä en pidä minkään bändin/artistin kohdalla. Naisartisteja voisin luetella vaikka miten pitkästi, mutta sanotaanko toisena esimerkkinä vaikka Imogen Heap: hänellä on persoonallinen ääni ja musiikki on järjettömän kaunista.

Rock milloin missäkin muodossa iskee hyvin - kunhan se ei ole liian raskasta. Rise Against, Arctic Monkeys, Muse ja Foo Fighters näin esimerkiksi. Naislaulajia näkee tällä saralla aika vähän - ainoat, mitä itse kuuntelen taitavat olla Paramore (naislaulaja) sekä Emilie Autumn. Kumpikaan näistä eivät tosin kuulu suurimpiin suosikkieihini.

Olen oikeasti niin soundtracknörtti ettei mitään rajaa :DD  Jos vain näen elokuvan, jossa taustalla soi edes yksi kaunis ja/tai muistettava musiikinpätkä, olen heti kuolaamassa leffan soundtrackin perään. Tämä voisi olla todella häiritsevää, ellen oikeasti nauttisi elokuvamusiikin kuuntelusta. Muutama hyvä esimerkki: säveltäjät - lähes mitä tahansa Danny Elfmanilta, sama koskien Alan Menkeniä, elokuvat - Moulin Rouge, Lord of the Rings jne. Pelisoundtrackeistä vain kaksi on tähän mennessä kolissut ja kovaa: ikuinen pelirakkauteni Kingdom Hearts, jonka alkupuolen musiikit ovat jo syöpyneet päähäni sekä American McGee's Alice, joka iski heti synkkyydellään. Yksikertaista mutta silti niin karmivan kaunista.

Enkä ihan totta osaa ilmaista itseäni tässä asiassa yhtään lyhyemmin :D Jos haluaa vähän enemmän suuntaa-antavia todisteita, niin klikkaa linkkiä allekirjoituksessani. Se kertonee vähän enemmän.

Paikalla samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #220 : Marraskuu 13, 2009, 19:55:57 »
Musiikkia kuuntelen, osaa huvin vuoksi ja osaa pakolla. Valtaosa kuulemastani musiikista on kuunneltavaa, ja osa valuu korvien ohitse. Kuuntelun arvoisesta musiikista jää käteen pieni osa sitä minun lempimusiikkiani, eli genreinään kaikenlaiset rock ja metal.

Ja miksikö näin? No siksikähän niin, että pidän tämänkaltaisesta musiikista. Se kuvastaa minua ihmisenä ja se saa minut joskus ajattelemaan elämän syvimpiä syvyyksiä.

Vastakohtana on musiikki, jota inhoan. Näitä ovat kaikenlaiset klassinen ja "teinityttöjen kuolaamisen aiheuttava" -musiikit. Näitä musiikkilajeja en vain ymmärrä, enkä viitsi/kehtaa ymmärtää.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 13, 2009, 16:24:55 kirjoittanut samettiina »
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.

Poissa Miwra

  • Epäaktiivinen jo vuodesta 2007
  • Vuotislainen
  • If I'm a freak, what are you then?
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #221 : Marraskuu 30, 2009, 11:46:15 »
Metallia, metallia, metallia...

Elämäni itse asiassa kiertyy nykyään hyvin vahvasti musiikin ympärille sillä opiskelen ensimmäistä vuotta media-assistentiksi ja ääni- ja valopuolelle tietenkin olen suuntautumassa.

Jos nyt luettelen muutamia bändejä joita kuuntelen niin Children of Bodom (johdatteli minut alunperin metallimusiikin maailmaan viidennellä luokalla eivätkä minua Alexi Laihon mollaajat lannista!), Dimmu Borgir (tämän kuuntelu jäänee vähemmälle nyt kun Mustis ja ICS Vortex on erotettu D:), Sonata Arctica (kiinnostus lopahti hieman kun Jani Liimatainen erotettiin ja sanoivat muut mitä hyvänsä se Elias Viljanen ei kykene korvaamaan Jania!), Nightwish (ja kiinnostus lopahti osittain tästäkin "tissiheru-Anetten" saavuttua bändiin, Tarja oli parempi :/), Sydänpuu (Jani Liimataisen iki-ihana, suomenkielinen projekti!), Cain's Offering (Jani Liimataisen - ja Timo Kotipellon yhteinen - uusi projekti!), Behemoth, Marilyn Manson (vaikka mies itsessään onkin inhottava D:), Turmion Kätilöt, Dope Stars Inc., ... Ja monia, monia muita!

Tuossa tosiaan olikin vain osa suosikeistani ja huomasin nyt että Satyricon jäi vallan mainitsematta! Lukuisia bändejä täynnänsä komeita, pitkähiuksisia miehiä ja hyvää musiikkia!

Minulla on se paha tapa musiikin kuuntelussa kuitenkin etten välttämättä jaksa kuunnella artistien ja bändien koko tuotantoa vaan kuuntelen vain sieltä täältä mielestäni hyviä kappaleita.
Ainoat bändit joiden koko tuotannon noin suurin piirtein tiedän ovat; Sonata Arctica, Sentenced ja Sydänpuu. Mutta koska mielestäni musiikista pitää nauttia, en pakota itseäni kuuntelemaan bändien koko tuotantoa jos en jaksa/halua.

Ja nyt kun muistin jäivät Poisonblack ja Charonkin mainitsematta :D
Unikeko -> Miwra

Hogwarts 1976-1977
As real as you want it to be...

Poissa Kathleen

  • Omituinen höpöttäjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • ALITUINEN VALPPAUS!!!
    • Ystäväkirjani :D
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #222 : Joulukuu 18, 2009, 17:11:33 »
En nyt oikeen osaa selittää musiikkimakuani. Kuuntelen oikeestaan kaikkea muuta paitsi heviä ja iskelmää(klassinenkin menee, ainakin pianonpimputus :D ). No, jotkut hevikappaleet menee, ja iskelmät, mut en mä niiden suurin fani ole.

Hevi on mun mielestä enemmän vaan sellasta örinää, pitkähiuksisia miehiä ja kuuroutta. Eli ei innosta, ellei oo joku persoonallinen hevibändi(Lordi), mut nykyäänhän ne kaikki on sellasta massaa.

Iskelmä on mun mielestä vaan tosi tylsää kuunnella, varsinkin kun siinä on usein suomennettu ihan hyviä englanninkielisiä kappaleita ihan huonosti. Ja suomenkielinen laulu ei vaan oo koskaan innostanut mua liekkeihin.

Eli poppi, rokki, soul, R'n'B, dance, trance, räppi, hip-hop ja sun muut menee mun musiikkimakuun :D ♥
-What are you doing, my darling? -Nothing. I'm just smashing potatos. Ei oo järkee päässä, enkä kyllä järjestä välitäkkään.
Isabella -> Kathleen

Poissa Kuningasidea

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #223 : Joulukuu 18, 2009, 22:01:55 »
Hevi on mun mielestä enemmän vaan sellasta örinää, pitkähiuksisia miehiä ja kuuroutta.

Näytti niin hauskalle, että oli pakko lainata. Viitsisitkö perustella boldatun kohdan? :D

Poissa Giladra Carrion

  • Kuolonsyöjä
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: ShieldFang27063
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #224 : Joulukuu 18, 2009, 22:25:05 »
Hevi on mun mielestä enemmän vaan sellasta örinää, pitkähiuksisia miehiä ja kuuroutta. Eli ei innosta, ellei oo joku persoonallinen hevibändi(Lordi), mut nykyäänhän ne kaikki on sellasta massaa.
Aika erikoista nostaa Lordi esille persoonallisena hevibändinä ja leimata muu massaksi. Ok, ulkonäöltään ehkä Lordi on omalla tavallaan persoonallinen, mutta mikään muu ei heistä teekään muita hevibändejä kummoisempia. Minun on kumminkin vaikea pitää hevibändejä samankaltaisena massana, vaikken heviä kuuntelekaan joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.


Progerock on tässä jo hyvän aikaa ollut erittäin keskeisessä asemassa muusikin kuuntelussani. Rushin kautta "löysin" progen, ja sille tielle jäätiin. Toki monista progebändeistä tiesin etukäteen - niin epäsivistynyt en voi kuvitellakaan olevani, etteikö mm. Pink Floyd olisi tuttu.
Progea kuuntelen oikeastaan kaikilta aikakausilta, aina 60 -luvulta nykyhetkeen. Krautrockiin (progen alagenre) olen myös tutustunut, samaten prog folkiin, jonka erinomaisia edustajia löytyy varsinkin Briteistä.
Progen jälkeen perusrokki tuntuu suuressa määrin tylsältä - olkoonkin, että paljon kuuntelen myös muunlaista rokkia.
Bändeistä mainittakoon Rush, Porcupine Tree, Mystery, King Crimson, Wigwam, Muse, The Mars Volta, Radiohead, Panic Room, Saga, Mostly Autumn, Mooncake jne.
Muista bändeistä sitten Bon Jovi, Hole, Metallica, Nirvana sekä Alice Cooper lienee syytä mainita. :)
Varmaan jotain olennaista jäi kummaltakin listalta puuttumaan.
Inhoan lähes poikkeuksetta yksinkertaista musiikkia. Punk, dance yms. menee erittäin harvoissa tapauksissa läpi - purkkapopista puhumattakaan. Christina Aguileraa ja Anastaciaa kuuntelen suurelta osin naisten upeiden äänien vuoksi.
“We've all been raised on television to believe that one day we'd all be millionaires, and movie gods, and rock stars.
But we won't. And we're slowly learning that fact. And we're very, very pissed off.”