Kirjoittaja Aihe: Kukkaisrakkautta (Lily/Narcissa, K11)  (Luettu 126 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Pipe

  • Luihusten oma kasvatti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Kukkaisrakkautta (Lily/Narcissa, K11)
« : Helmikuu 07, 2016, 13:14:50 »
 Nimi: Kukkaisrakkautta
Ikäraja: k-11
Paritus: Lily/Narcissa, James/Lily (yksipuolinen), Severus/Lily(Yksipuolinen :'(), mahdollisesti muita?
Gengre: romance, fluffy, humor, drama
Disclaimer: Nii siis kaikki hahmot ja paikat jotka tiedätte olevan Row.n käsialaa, ni ne myös Row omistaa! En saa tästä rahaa (enkä mainetta ja kunniaa), teen tätä ihan huvinvuoksi!!
Summary: Lily ja Severus aloittaa Tylypahkassa koulun ja Lily tietää ettei ole kauheasti kiinnostunut pojista. Ja Lily rakastaa kukkasia ylikaiken! Joten onko ihme, kun Lily iskee silmänsä lajittelussa tyttöön, joka omaa kukkasen nimen ;D
A/N: Nii siis osallistuu Paritusgeneraattorihaasteeseen, ja ikuisena Drarry-fanina en vain voinut jättää tätä kirjoittamatta, kun tää vastaan tuli tolla huvikseni leikkiessä. Femme EI ole mun vahvuusalue, harvemmin sitä kirjotan. Mulla on oikeastaan yks femmetarina (siis original tarina) suunnitteilla ollut jo aikoja, mut jotenkin en oo vaan saanut itseä niskasta kiinni kirjottaakseni sitä ja tosiaan mä harvemmin tyttörakkautta kirjoitan, vaikka slashin suurikuluttaja olen. Ja tosiaan ei ole sitten mieleenkään ikinä tullut parittaa noita kahta yhteen.  ;D Kerta se on ensimmäinenkin. Heti kun löysin parituksen ni tuli jo nimi tälle ficille, vaikka ideasta ei ollut tietoakaan. ;D

;D

PS: LILY JA NARCISSA ON TÄSSÄ FICISSÄ SAMANIKÄISET!

________________________________________

Lily Pov:


Mä olin aina rakastanut omaa nimeäni ja mä olin aina rakastanut myös oman isosiskoni nimeä. Mä olin perinyt tämän rakkauteni äidiltä. Mä rakastin kukkasia. Ne olivat vain niin kauniita. Jästimaailman kukkaset olivat niin kauniita. Liljat eli Lilyt olivat mun lempikukkia, tai olivat olleet mun lempikukkasia siihen asti, kun mä aloitin kouluni Tylypahkassa.

Olin innoissani päästessäni Tylypahkaan, ja kaikkein parasta tässä kaikessa oli se, että mä menin sinne Severuksen kanssa. Mä olin päässyt Severuksen äidin kanssa Kings Crossin asemalle, siis olihan äiti ja isäkin mukana, ja Petunia, joka oli suuttunut mulle, siksi kun mä olin "friikki". Sitä ennen meillä oli ollut hyvät välit, mutta sitten Severus ilmestyi mun elämääni ja se poika oli tärkeintä mitä mulla oli. Severus oli todella mukava ja mä tiesin, että Severus oli ihastunut muhun vähän, mutta mä en ollut ihastunut Severukseen, se oli mulle vain kaveri, en mä ymmärtänyt miten Severus saattoi ihastua muhun, miten sekin oli mahdollista. Mä hyvästelin asemalla äidin, isän ja Petunian ja astuin junaan, että kun mua jännitti.

Me lähdettiin Severuksen kanssa etsimään junasta paikkoja, samassa me törmättiin Severuksen kanssa kahteen idioottiin kundiin, James oli se toinen poika, sen silmät jäi heti muhun kiinni, mutta jotenkin mä en nähnyt siinä kundissa mitään viehättävää, eikä kyllä Siriuksen mustat kiharatkaan saaneet henkeäni haukkomaan, ainoa mihin kiinnitin Siriuksessa huomiota oli pojan silmät. Mä en ollut kellään nähnyt niin mustia silmiä, ne oli todella vaikuttavat. Mutta mikään muu pojassa ei mua sitten viehättänytkään. Sitäpaitsi James  ja Sirius rupesivat heti ilkkumaan Severusta ja mä haistatin niille pitkät ja me lähdettiin Severuksen kanssa eteenpäin.

- Onko tässä tilaa?

Severus kysyi pysähdyttyään seuraavassa vaunussa. Tuntui, kuin joka ikinen siinä vaunussa tuijottaisi mua myrkyllisesti ja ihan kuin osa olisi sylkenytkin mun päälleni. Severus mulkaisi nuoria, jotka olivat pukeutuneet vihreisiin kaapuihin, eli ne olivat siis luihuisia. Ne eivät pitäneet jästisyntyisistä.  Odottamatta kuitenkaan vastausta Severus istui alas ja taputti paikkaa vieressään ja hymyili minulle. Hymyilin takaisin ja istahdin Severuksen viereen. Me juteltiin matkan aikana kaikesta ja mä taisin hetkeksi jopa torkahtaa, sillä heräsin siihen, kun juna pysähtyi asemalle.

Asemalla me nähtiin puolijättiläinen, jonka nimi oli Hagrid, se oli tullut ohjaamaan meitä koululle ja me kaikki ykkösluokkalaiset seurattiin sitä. Mä kuulin vieläkin perässäni huutoja "kuraverisestä", mutta en kiinnittänyt niihin mitään huomiota. Severus otti mua kädestä ja hymyili mulle ja mä vastasin pojan hymyyn.

Tylypahkaan päästyäni mä kävelin joukon mukana Suureen saliin, jossa lajitteluhattu odotti meitä. Mä hymyilin Severukselle uudelleen ja toivoin pääseväni samaan tupaan. Samassa yksi opettajista alkoi huutamaan ykkösluokkalaisten nimiä, jotka vuorotellen lajiteltiin omiin tupiinsa. Ensimmäisenä lajiteltiin James Potter ja Sirius Musta. Siriuksen kohdalla, kun lajitteluhattu huusi "ROHKELIKKO" niin mä huomasin sen tytön ensimmäistä kertaa elämässäni. Se katsoi toista tyttöä vieressään ihmeissään ja toinen tyttö katsoi sitä lähes yhtä kummastuneena takaisin.

Sirius nousi iloisena ja lähti juoksemaan kohti rohkelikko pöytää. James halasi Siriusta, kun he pääsivät istumaan vierekkäin. Huomioni kiinnittyi takaisin tuohon tyttöön.

- BELLATRIX MUSTA!

Opettaja huusi ja tuon maailman kauneimman tytön vieressä istuva tyttö lähti kohti lajitteluhattua. Hattu ei edes koskenut tytön päätä, kun se jo huusi "LUIHUINEN!". Luihuisen tupa hurrasi ja tyttö kipitti iloisena tuvan pöytään.

- NARCISSA MUSTA!

Opettaja huusi uudemman kerran ja mä huomasin, kuinka tuo maailman kaunein tyttö nousi paikaltaan ja kipitti kohti lajitteluhattua. Narcissa, sekö tytön nimi oli, ilmankos mä kiinnittikin tyttöön huomiota, narsissi. Miten noin kauniilla tytöllä saattoi olla noin kaunis nimi? Mä katsoi tyttöä ja hymyili tälle, mutta tyttö mulkaisi häntä halveksivasti. Narsicissalle kävi samoin, kuin toisellekin tytölle ja Narscissa juoksi onnellisena toisen tytön luo ja halasi tätä syvään, samassa näin molempien huulilla samanlaisen hymyn ja tajusin, että tytöt olivat varmasti sisaruksia keskenään. Samassa mä kuitenkin kiinnitin huomioni omaan nimeeni.

- LILY EVANS!

Mä hymyili vieressä olevalle Severukselle ja kävelin kohti lajitteluhattua. Hattu laitettiin mun päähäni ja lähes samantien se huusi  "ROHKELIKKO!". Mä kipitin rohkelikon punaiseen pöytään ja näin pojat, jotka olivat haukkuneet Severusta samassa pöydässä, ja istahdin toisen pojan viereen ja poika ojensi kätensä.

- Moi, mä olen James!

Mä hymyilin ja tartuin pojan käteen.

- Moi, mä oon Lily.

Severus katseli meitä vähän alakuloisesti ja mä katsahti poikaan päin ja hymyilin tälle rohkaisevasti. Salassa mielessäni mä toivoi, että Severus lajiteltaisiin rohkelikkoon tai sitten luihuisiin, niin siis jos Severus olisi luihuisissa, ehkä Severus voisi auttaa mua tutustumaan tuohon kukkastyttöön.

- SEVERUS KALKAROS!

Kuului huuto ja mä kiinnitin heti huomiota parhaan ystäväni nimeen ja hymyilin tälle pöydästä rohkaisevasti. Sirius ja James hekottivat epävarmalle hieman kömpelölle pojalle ja huutelivat pojalle jotain epämääräistä ja vislasivat törkeästi, kun Severus kaatui matkalla omaan kaapuunsa. Mä mulkaisin kaksikkoa murhaavasti ja Severus nousi seisomaan ja käveli punaisena kohti lajitteluhattua, joka laskettiin hänen päähänsä. Samassa, kun hattu ehti koskettaa Severuksen päätä hattu huusi lujaan ääneen "LUIHUINEN!" . Mä en voinut mitään sille, että taputin käsiä yhteen. Mä olin niin onnellinen, että mulla oli vihdoin mahdollisuus tutustua tuohon kukkaistyttöön paremmin Severuksen kautta.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 07, 2016, 13:20:37 kirjoittanut Pipe »
♥Yritän vain hymyillä, vaikka olen jo kuollut sisältä♥
♥♥Polseres vermelles - Polseres amunt!!♥♥