Kirjoittaja Aihe: Isänsä tytär | K-12  (Luettu 200 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Werewolf

  • kuolonsyöjän kasvonaamio
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • 100% Death Eater
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Isänsä tytär | K-12
« : Heinäkuu 30, 2014, 21:48:34 »
Nimi: Isänsä tytär
Kirjoittaja: Werewolf
Ikäraja: K-12
Tyyli: drama, adventure, romance, fluff, het, viittauksia slashiin, angst, humor, peruselämää kaikilla mausteilla
Paritus: James/Lily, Severus/Lily, Eileen/Cedric, viittauksia Eileen/Neville, viittauksia Sirius/Remus, Cho/Harry, viittauksia Cho/Cedric, Hermione/Ron, Dumbledore/Minerva
Summary: Lilyn ja Severuksen tytär, Eileen, saa kutsun Tylypahkaan. Kukaan muu kuin Severus, James, Lily ja Eileen eivät tienneet Eileenin olevan Severuksen tytär. Mitä tapahtuu, kun Harry saa tietää asiasta? Hyväksyvätkö Luna ja Cho enään Eileenia seuraansa? Mitä tapahtuu Eileenille, kun Voldemort tuntuu saanen otteen Dumbledoresta?



 Lily katsoi tytärtään, joka söi aamiaistaan kaikessa rauhassa. Tytön mustat hiukset ylettyivät yläselkään ja hänen ihonsa oli vaalea. Tummat, lähes mustat silmät olivat pitkien ja mustien ripsien verhoamat. Tytön yllä oli yksinkertainen, tummsnvihreä toppi ja farkut. Kynnet oli lakattu harmaalla kynsilakalla. Tyttö muistutti isäänsä monella tapaa. Molemmat olivat vaaleaihoisia, mustahiuksisia ja tummasilmäisiä. Lisäksi heillä oli kapeat kasvot. Molemmat myös välttivät turhaa koristautumista.
   Lily huokaisi. Hän oli mennyt valmistumisensa jälkeen naimisiin Severuksen kanssa. Avioliittoa oli kestänyt neljä vuotta. He olivat riidelleet paljon ja lopulta päättäneet erota. Tytär oli jäänyt Lilylle ja Severus oli lähtenyt Tylypahkaan opettajaksi.
   Lily oli elänyt yksin puoli vuotta. Hän ei ollut tavannut ystäviään juuri yhtään. Ainut, joka vieraili Lilyn luona, oli ollut Remus. Remus oli aina ihmetellyt, miksi kerrostalonpostiluukusssa luki Lily Kalkaros. Lily ei koskaan ollut kertonut hänelle. Puoli vuotta eron jälkeen hän meni naimisiin Jamesin kanssa.
   Tyttären lisäksi Lilyllä oli nyt myös poika. Sisarukset olivat aivan erinäköiset. James kyllä tiesi, että tyttö oli Lilyn aiemmasta avioliitosta, mutta oli järkyttynyt kuullessaan tytön isän. Ja vielä järkyttyneempi kuullessan, kenen mukaan tyttö oli nimetty. Tyttö oli nimetty edesmenneen isoäitinsä Eileenin mukaan. Tytöstä oli tullut Eileen Petunia Kalkaros. Uuden avioliiton myötä tyttärestä oli tullut myös Potter.
   Lilyn ja Jamesin pojan nimeksi oli tullut Harry. Lily sanoi, että jättäisi Jamesin, ellei pojan toiseksi nimeksi tulisi James. Pojasta tuli siis Harry James Potter.
   Poika oli kyllä ansainnut isänsä nimen, sillä näytti aivan isältään. Paitsi silmistään. Hänellä oli Lilyn silmät, tosin vain väriltään. Poika oli saanut ensimmäiset silmälasinsa viisivuotiaana. Nyt Harry oli yhdeksän. Eileen yksitoista.
   Tänävuonna Eileen menisi Tylypahkaan. Lilyä hirvitti, sillä kun Severus kuulisi tytön sukunimen, hän tajuaisi Lilyn menneen naimisiin Jamesin kanssa ja unohtaneen Severuksen. Lily ei todellakaan ollut unohtanut Severusta; olihan mies hänen ensirakkautensa.
   Lily hämmensi teetä kupissaan ja näytti mietteliäältä.
"Äiti?"
"Niin?"
"Monesko päivä tänään on?"
"Seitsemästoista kesäkuuta. Kuinka niin?"
"Eikö kirjeiden pitäisi tulla tänään?"
"Hmmm", oli ainoa, mitä Lily sanoi. Kirjeillä Eileen tarkoitti kutsua Tylypahkaan ja Tylypahka oli yhtä kuin Severus.
"Pöllö!" Eileen kiljaisi. Ja toden totta: ikkunasta kiisi harmaa tornipöllö, jonka jalassa oli kirje. Eileen irroitti kirjeen, jonka päällä luki:

Neiti Eileen Petunia Potter
14 Church Street
Godrickin Notko


Pöllö oli tuonut toisenkin kirjeen. Sen kirjeen päällä luki vain yksi sana: Lily
   Eileen avasi oman kuorensa ja veti esiin kutsukirjeen Tylypahkaan. Sitten hän veti esiin kirjalistan. Eileen silmäili listaa ja kysyi:
"Milloin menemme Viistokujalle?"
"Katsotaanhan nyt..."
   Lily avasi kirjeensä. Se oli kirjoitettu Severuksen käsialalla.

Rakas Lily,

Kuulin, että olet mennyt naimisiin Jamesin kanssa. En voi väittää, etteikö se satuttanut minua, mutta en voi sille mitään, että välitän sinusta yhä.
En ole kirjoittanut sinulle ikuisuuksiin enkä tiedä mitään voinnistasi. Miten elämä sujuu?
Minun on ikävä sinua ja Eileenia.

Rakkaudella,
Severus


Lilyn piti lukea kirje monesti, ennen kuin sisäisti sen täysin. Hän nousi pöydästä ja lähti huoneeseensa vastaamaan kirjeeseen.
   Eileen söi juustovoileipäänsä samalla, kun luki kirjettään yhä uudelleen ja uudelleen. Vihdoinkin hän pääsisi Tylypahkaan!
   
Viikot kuluivat. Severus ja Lily kirjoittelivat toisilleen usein. James sen sijaan oli koko ajan huonolla tuulella ja huusi Lilylle. Aikuisten riitelyn takia Eileen vietti paljon aikaa huoneessaan talon ullakokerroksessa. Harry lensi pihalla Nimbus 200 -luudalla, jonka oli saanut 10-vuotislahjaksi.
   Koitti elokuun viimeinen viikko. Lily ja Eileen lähtivät hormipulverilla Viistokujalle ostamaan koulutarvikkeet.
"Käydäänkö ostamassa heti taikasauva?" Eileen kysyi.
"Emme. Käymme Irvetassa ja sitten listan mukaisessa järjestyksessa ostetaan tarvikkeet. Lisäksi käymme Apoteekissa ostamassa liemiaineksia." Lily sanoi ja lähti kävelemään Irvetaa kohti.
   Irveta oli valtavan suuri ja valkoinen rakennus. Sen katosta roikkui kultaisia kristallikruunuja ja lattiasta näki oman peilikuvansa. Eileen ei osannut kuin ihastella Irvetaa.
"Odota tuolla penkillä minua. Tulen pian, Eil", Lily sanoi ja katosi ihmisvilinään.
   Eileen katsoi penkkiä, jonka Lily oli hänelle osoittanut. Siinä istui Eileenin ikäinen poika ja mies, jonka kasvoissaoli arpia. Eileen meni penkille istumaan ja näpräsi hiuksiaan.
"Hei", mies sanoi.
"Hei.." Eileen vastasi ujosti.
"Taidat olla se Lilyn tytär, Eileen?"
"J-oo."
"Olen Remus Lupin."
"Eileen Potter."
"Potter? Luulin, että Lily halusi ainun pitävän ensimmäisen sukunimesi."
"Mikä se on?" Eileen kysyi uteliaasti.
"Kalkaros."
"Selvä."
"Kuka sinä olet?" Eileen osoitti kysymyksensä penkillä istuvalle pojalle.
"Cedric Diggory."
"Oletko menossa tänävuonna Tylypahkaan?"
"Joo!"
"Minäkin!" Enempää Eileen ei ehtinyt jutella Cedrin kanssa, sillä Lily tuli hakemaan häntä.
"Tulehan Eileen."
"Joo."
"Ai hei, Remus! Miten olet voinut?"
"Hyvin, ottaen huomioon lähestyvän ongelmani."
"Ai niin. Jo ensi viikolla."
"Aivan."
"Mutta minun ja Eileenin on nyt mentävä. Nähdään myöhemmin Remus!" Lily hyvästeli Remuksen ja Eileen heilautti kättään Cedricille.
   Kun Lily ja Eileen astuivat ulos Irvetasta, Eileen törmäsi mustanpuhuvaan hahmoon.
"A-anteeksi, herra." Eileen pahoitteli. Mustat silmät katsoivat Eileenia.
"Pyhä Merlin!" hahmo huudahti ja Lily huomasi tilanteen.
"Severus.."

Poissa Lumottu Kirja

  • Haaveista tupruava
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Pottermore: RiverSilver16420
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Isänsä tytär | K-12
« Vastaus #1 : Heinäkuu 30, 2014, 23:12:00 »
Olen huomannut että olet lähettäny aika monta ficcia lähi aikoina ja ajattelin kommentoida kun ihan hyvä tarinan alku tämä oli :). En yleensä tykkää jos alkuperäisen tarinan parisuhteita muutetaan, mutta ihan hyvää kirjoitusta silti. Eikä kirjoitusvirheitä näy. Haluankin ihan tietää mitä tapahtuu seuraavaksi :).

Aika lyhyt viesti tiedän, mutta lyhyt on joskus kaunista. Olen alkanut lämmetä Severuksen kanssa, että alan oikeastaan tykkäämään hänestä :D. No kiva ficin alku, odotan innolla tuon toisen ficin aloitusta huomenna ;).

Poissa Werewolf

  • kuolonsyöjän kasvonaamio
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • 100% Death Eater
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Isänsä tytär | K-12
« Vastaus #2 : Elokuu 03, 2014, 21:03:14 »
"Lily.." Sanat karkasivat miehen suusta.
"Äiti?" Eileen kysyi Lilyltä. "Kuka hän on?"
"Severus Kalkaros", mies sanoi.
"Isäsi", Lily lisäsi.
   Eileen katsoi Lilyä järkyttyneenä.
"Isäni?" hän toisti.
"Niin."
"Etkä sinä kertonut aiemmin",Eileen totesi.
"Olisin, mutta James suutui heti, jos edes mainitsin Severuksen nimen."
"Älä välitä, Lily", Severus sanoi ja laski kätensä hänen olalleen. Lily hymyili ja antoi Eileenille pienen pussin.
"Minä menen kotiin riitelemään Jamesin kanssa. Käytkö ostamassa Eileenin kanssa koulutarvikkeet, Severus?"
"Käyn. Sopiiko se sinulle, Eileen?"
"Joo."
"Selvä! Minä tästä lähdenkin", Lily ilmoitti ja kaikkoontui poksahtaen. Eileen ja Severus jäivät katsomaan kohtaa, jossa Lily oli hetkeä aikaisemmin seissyt. Eileen järkyttyneenä ja Severus hieman ihmeissään. Riitelemään Jamesin kanssa.
   Severus laski kätensä Eileenin olkapäälle.
"Mennääänkö?"
"Joo."
 
Eileen ja Severus kulkivat rinnakkain Viistokujalla kohti Säilä&Imupaperia. Eileen vilkuili Severusta vaivihkaa koko ajan. Hän huomasi mustat silmät, rasvaisennäköiset hiukset ja koukkunenän. Eileen vilkaisi itseään Ihmeiden eläintarhan näyteikkunasta, jonka ohi he juuri kävelivät. Hän näytti aivan samalta kuin Severus, mutta nenä oli suora ja pieni.
   Säilä&Imupaperissa oli tunkkainen ilma. Eilen kaivoi kirjalistansa esiin ja etsi tarvittavat kirjat. Hän oli juuri menossa maksamaan kun näki kirjan jonka ehdottomasti halusi: Edistyneet taikaliemet -ja juomat. Kirjapino sylissään hän tuijotti kirjan ruskeaa nahkakantta. Severus otti kirjan hyllystä ja kysyi:
"Tämänkö sinä vielä haluaisit?"
"Joo."
"Voisin ostaa sen sinulle, jos haluat", Severus tarjoutui.
"Kiitos. Se olisi ihanaa."
   Vihdoin Severus ja Eileen pääsivät lähtemään Säilä&Imupaperista. He suuntasivat kohti Apoteekkia. Eileen olisi halunnut käydä ensin Ollivandersilla, mutta Apoteekki oli matkan varrella. He astuivat liikkeeseen, jossa leijuivat monet erilaiset hajut. Severus poimi pieneen koriin Kuukiveä, besoaarin, Puukäärmeen nahkaa ja sarveikkaita etanoita Eileenin seuratessa suurella mielenkiinnolla vierestä. Severus kävi maksamassa ostoksensa. Sitten hän otti toisen korin ja keräai siihen perusaineksia ja kävi maksamassa senkin. Hän sai kassalta vielä mukaansa jotain. Severus antoi korin ja kaksi ruskeaan peperiin käärittyä laatikkoa Eileenille.
"Siinä. Tarvitset niitä Tyypahkassa", hän sanoi lempeästi.
"Kiitos."
   Kävi ilmi, että matkan varrelle sattui vielä monta muutakin kauppaa. Lopulta he kuitenkin kävelivät kohti Ollivandersia. Eileen hyppelehti hieman Severuksen edellä hiljaa viheltäen. Severusta hymyilytti. Tuo on minun tyttäreni. Minun ja Lilyn yhteinen tytär.
   Ollivanders oli pölyinen puoti. Kun Eileen avasi sen oven, vastassa oli hyvin pölyinen ja tunkkainen ilma. Ollivander asteli esiin takahuoneesta.
"Neiti taitaa olla sauvaa vailla?"
"Kyllä hän on", Severus vastasi.
"Professori Kalkaros. Mukava tavata."
"Samoin."
"No niin, neiti..?"
Potter? Kalkaros? Eileen ei tiennyt, oliko Potter vaiko Kalkaros. Lily päätti sen kuitenkin ilmiintymällä paikalle.
"Kalkaros", Lily sanoi.
"Neiti Kalkaros, kokeilehan tätä", Ollivander sanoi ja antoi Eileenille taikasauvan. "Kaksitoista ja kolme neljännesosatuumaa, seljapuuta ja yksisarvisen jouhta. Erinomainen suojaustaioissa. Kokeile heilauttaa sitä."
Eileen heilautti sauvaansa. Mitään ei tapahtunut.
"Loistavaa, neiti Kalkaros! Tämä on juuri teidän sauvanne!" Ollivander hihkaisi ja kääri sauvan pakettiin. Lily maksoi sen. Hetken kuluttu Severus kaikkoontui ja ilmiintyi pian takaisin korin kanssa. Korissa oli punaisenkirjava kissa.
"Tämä on sinulle, Eileen", Severus sanoi.
"Kiitos!" Eileen sanoi ja halasi Severusta. Isäänsä.