Kirjoittaja Aihe: Tukiopetusta (k12 kelmifikki)  (Luettu 245 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Rantsake

  • Ei mikään surkkimus
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: SparksWolf20852
  • Tupa: Puuskupuh
Tukiopetusta (k12 kelmifikki)
« : Heinäkuu 04, 2014, 10:44:31 »
Nimi: Tukiopetusta
Ikäraja: k12
Hahmot: Kelmit ja yksi OC, professori Brown
Tyylilaji: Draama
Vastuunvapautus: En omista Rowlingin hahmoja, tapahtumia, enkä miljöötä. En saa tästä rahallista korvausta.
Varoitukset: Muutama ruma sana, puhetta murhasta.
Tiivistelmä: Kelmit kutsutaan yllättäen ennustuksen tukiopetukseen, mutta professorilla onkin mielessään jotain muuta....

                                                                     

                                                                              Tukiopetusta


Sirius sulki muotokuva-aukon perässään ja laukkasi kohti takan edessä olevia nojatuoleja, jotka James ja Remus olivat vallanneet.
     ”Lisää huonoja uutisia”, hän sanoi ensimmäisenä.
James kohotti katseensa muodonmuutosläksyistään. Juuri sinä päivänä oli ollut pimeyden voimilta suojautumisen V.I.P –kokeet ja heti sen jälkeen he olivat alkaneet opiskella muodonmuutoksia järven rannalla. Kalkaros oli jostain syystä ajautunut sinne, eikä James tietenkään ollut voinut vastustaa kiusausta. Ja hauskaahan se olikin aluksi ollut.
     ”No mitä nyt?” hän kysyi. ”Evans on juuri haukkunut minut alimpaan helvettiin ja olen ilmeisesti hankkinut jostain omatunnon, sillä en ole itsekään yhtään ylpeä itsestäni. Miten tämä tästä voi enää pahentua?”
     ”Siten, että professori Brown käveli äsken vastaan”, vastasi Sirius. ”Hän käski hakea teidät ja Peter. Meillä on ennustamisen tukiopetusta.”
     James ei osannut hetkeen kuin tuijottaa. Jopa Remus kohotti katseensa kirjastaan.
     ”Minkä takia?” Remus kysyi.
     ”Erittäin hyvä kysymys”, Sirius sanoi. ”Sanoi että meidän pitää kaikkien neljän mennä pohjoistorniin niin pian kuin pääsemme.”
     ”Meillä on tärkeät kokeet juuri nyt!” James ärähti ja nousi seisomaan. ”Mitä hittoa se äijä sotkee meidän päämme joillain typerällä ennustuksella kun pitäisi opiskella muodonmuutoksia!”
     ”Myönnän että muodonmuutokset ovat hyödyllisempiä kuin mokoma roska, mutta ehkä hän tietää, ettei meidän tarvitse päntätä muodonmuutoksia, osaamme kaiken ulkoa”, Sirius kohautti olkiaan.
     ”Missä Peter on?” Remus kysyi. ”Paras hoitaa tämä pois alta..”
     ”Se meni jo edeltä”, Sirius sanoi. ”Mennään.”

Ennustusluokassa oli hämärää. Vain ikkunasta loistava kuu antoi valoa ullakkohuoneeseen. Sam Brown oli asettanut neljälle huteralle puupöydälle kristallipallon. Hän oli kutsunut koulun neljä paatuneinta huligaania tukiopetukseen jostain aivan muista, kuin opetuksellisista syistä. Tietysti oli totta, ettei kukaan kelmeistä ollut koskaan nähnyt kristallipallon syövereissä enteitä, mutta todellinen syy poikien kutsumiselle oli joku aivan muu. Brown oli nähnyt enteitä. Hän oli nähnyt viimeisten viikkojen aikana erityisen paljon enteitä näihin neljään poikaan liittyen. Hän oli nähnyt enneunia, tutkinut planeettojen liikkeitä, tutkinut kristallipalloa ja oli suoraan sanottuna melko varma, että tiesi nyt kelmien elämänpolut pääpiirteittäin.
    Brown sytytti takkaan tulen ja heitti sinne hieman salaista pulveriaan, joka sai liekit hohtamaan vaaleanpunaisina. Nyt huoneen pimeyteen sekoittui hieman salaperäistä pinkkiä hohdetta kuunvalon lisäksi, todella otollinen valaistus raottaa verhoa tulevaisuuden mysteerien edestä. Juuri, kun professori istahti omaan muhkeaan nojatuoliinsa, hän kuuli lähestyvien askelten ääntä. Pian kuului jo ääntä, kun tulokkaat nousivat tikapuita pitkin kohti kattoluukkua. Professori heilautti sauvaansa ja avasi luukun valmiiksi. Pian luukusta kömpi esiin ensin James, sitten Peter, Remus ja viimeisenä Sirius.
    ”Miksi me tarvitsemme tukiopetusta?” James kysyi ensimmäisenä päästyään seisoma-asentoon.
Professori Brown hymähti.
    ”En muista teidän koskaan vielä nähneen kristallipallosta mitään”, hän sanoi. ”Tänä yönä olosuhteet ovat erityisen otolliset. Olkaa hyvät ja istuutukaa kristallipallon ääreen.”
Kelmit katsahtivat toisiaan kulmat koholla ja menivät kukin oman kristallipallon ääreen istumaan. Hetken aikaa oli hiljaista, kun jokainen keskittyi tuijottamaan pallon savuisiin syövereihin. Brown tiesi kelmien olevan jo varsin väsyneitä, mutta oikeastaan väsymys ei ollut kristallipalloon tuijotellessa lainkaan haitaksi. Aivojen ollessa teräviä ja virkeitä oli paljon hankalampi irrottautua maallisesta ajattelusta. Brown antoi muutamien minuuttien kulua, kunnes hän lopulta asteli vaivihkaa varjoihin, katsahti poikiin ja sanoi: ”Yksi teistä liittyy kuolonsyöjiin.”
     Pojat riuhtaisivat katseensa kristallipalloista. Sirius rämähti nauramaan, James ja Remus katsoivat professoria korviaan uskomatta.
    ”Kuolonsyöjiin?” vikisi hiirulaismainen Peter. ”Kuinka sinä uskallat?”
     Brownin mielestä oli jotenkin hupaisaa, että juuri Peter sanoi noin. Hän päätti kuitenkin olla kertomatta enempää.
     ”Matohäntä, minusta tuo oli niin naurettava väite, että parempi antaa sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos”, Remus sanoi. ”Vaikka on kyllä kieltämättä aika törkeää väittää tuommoista.”
Brown kääntyi niin, etteivät kelmit nähneet hänen kasvojaan ja salli itselleen vahingoniloisen hymyn. Hän tahtoi todella nähdä poikien ilmeet sillä hetkellä, kun heille lopulta valkenisi totuus… Olivatpa he typeriä, kuvittelivat tietävänsä paremmin kuin itse professori Sam Brown!
     ”Eikä siinä vielä kaikki”, professori sanoi nautiskellen tilanteesta. Hän kääntyi katsomaan kelmejä. ”Potter, sinä menet vielä jonain päivänä Lily Evansin kanssa naimisiin. Teille syntyy poika, joka lopulta tappaa pimeyden lordin.”
      James vislasi ja nosti kätensä ilmaan muka tuulettaen.
     ”Isänsä poika”, hän sanoi. ”Kaverit, minähän olen aina sanonut että vielä minä Evansin nappaan!”
     ”Tai pikemminkin et”, Sirius pilasi hänen ilonsa. ”Nyt et ainakaan, kun tuo meni ennustamaan niin.”
     ”Opettelepa nuori Musta itse ennustamaan ennen kuin pilkkaat minun näkijänlahjojani”, opettaja torui, mutta ei kovin ankarasti. Hänellä oli hauskaa.
     ”Entä mitä tarinoita sinä meistä muista olet keksinyt?” Remus kysyi laiskasti. ”Jos yksi liittyy kuolonsyöjiin ja James saa pojan Lilyn kanssa, Siriuksesta tulee varmaankin taikaministeri ja minä ja Peter mitä ilmeisimmin napsautetaan sauvamme kahtia ja ruvetaan jästien mafiapomoiksi…”
     ”Itse asiassa Musta joutuu eräänä kauniina päivänä vankilaan syytettynä Peter Piskuilanin ja kahdentoista jästin murhasta”, professori Brown kääntyi katsomaan heitä hymyillen. Oli ihanaa nähdä poikien ilmeet. ”Syyttömänä.”
     Sirius, James, Peter ja Remus katsoivat professoria kasvoillaan mitä mielenkiintoisin ilmeiden kirjo. Sirius näytti tyrmistyneeltä, James vihaiselta, Remusin ilme oli tutkimaton. Peter puolestaan vaikutti varsin pelästyneeltä. Lopulta Jamesin pinna paloi ja hän löi nyrkillä pöytään.
    ”Minä en kyllä jää kuuntelemaan tuollaisia puheita keneltäkään!” hän huusi. ”Ensin sanot yhtä meistä kuolonsyöjäksi ja sitten sanot että toinen joutuu oikeusmurhan uhriksi ja kolmannelle ennustat kuolemaa! Minä tiedän, että ennustukset ovat täyttä paskaa, mutta sinuna harkitsisin silti sanojani!”
    Toisetkin kelmit tulivat hänen kanssaan samaan tulokseen. Brown katseli lievästi huvittuneena, miten pojat nousivat tuoleiltaan ja alkoivat laskeutua tikapuita pitkin alas.
    ”Lupin nai itseään puolta nuoremman naisen ja saa pojan juuri ennen kuolemaansa”, hän vielä huikkasi heidän peräänsä, mutta Lupin vain vilkaisi häntä murhaava ilme kasvoillaan ja katosi lattialuukusta alas.
     Kun poikien askelten äänet loittonivat, professori Brown salli vihdoin itsensä nauraa. Hän nauroi sydämensä kyllyydestä äskeiselle kohtaamiselle poikien kanssa. Vielä jonain päivänä he muistaisivat, mitä hän oli sanonut. Sinä päivänä he lakkaisivat pilkkaamasta ennustamisen jaloa taitoa.


Jotain sanottavaa? Kuulen sen mielelläni.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 12, 2014, 12:28:06 kirjoittanut Rantsake »
"Tuntematonta me pelkäämme, kun katsomme kuolemaa ja pimeyttä, siinä kaikki."
- Harry Potter ja Puoliverinen prinssi

Poissa momentum

  • Daydreamer
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Hi~ ♥
    • Tunneterapiaa
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Tukiopetusta (k12 kelmifikki)
« Vastaus #1 : Elokuu 22, 2014, 23:54:31 »
Tämähän oli ihan vaan tällanen one-shot, eikö? Ainakin se tuntui siltä ettei jatkoa ainakaan ole tulossa. O.o Hauska idea tämä kyllä oli. Sinänsä olisi toki hauskaa kuulla mitä pojat tuosta ajattelevat ja sitten Lily tulee miettimään - koska ei osaa pysyä erossa Jamesista - että miksi pojat ovat valmiita syömään kaikkien pään. Se olisi hauskaa luettavaa. :3

Pidin sinun kirjoitustyylistäsi. Se oli oikein ihanan selkeää ja yksinkertaista, mutta samalla myös leppoisaa. En huomannut kirjoitusvirheitä erityisemmin myöskään. En tiedä sitten montako kertaa olet oikolukenut tämän, mutta oikolukeminenhan on tunnetusti aika fiksua. Minä kyllä teen sitä vähän liikaakin, jos rehellisiä ollaan lol.

Pidin kovasti näistä hahmoista. Kelmien reaktiot olivat huvittavia kun professori Brown kertoi heille heidän tulevaisuudestaan. Ja tuo maikan vahingoniloisuus sai minut nauramaan vain enemmän. Aloin sitten pohtia mitähän noi Kelmit tosiaan ajattelivat kun maikka olikin oikeassa ja he väärässä asioiden suhteen. :p Varmaankin huokaisevat vain surullisina ja noituvat kuinka oikeassa ennustuksen maikka olikaan. :<

Mutta joo, hieno pikku tekele oli kyllä ja piristi yötäni kummasti kun lopetin juuri turhautuneena yhden huonon ficin lukemisen ja olen miettinyt miksi haaskasin aikaani siihen. -.-'
Löydätte mut myös näistä:
last.fm||Twitter||Facebook||LiveJournal||Fanfiction.net||DeviantART

Poissa Rantsake

  • Ei mikään surkkimus
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: SparksWolf20852
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Tukiopetusta (k12 kelmifikki)
« Vastaus #2 : Elokuu 23, 2014, 00:15:20 »
Voi vitsi mahtavaa, joku jopa kommentoi! Kiitoksia kovasti. Joo, tällaseksi lyhytpätkäksi minä tämän tosiaan tarkoitin. Voihan se olla, että siihen tulee joku lisäosa joskus jos sellaisen inspiroidun kirjoittamaan. Mullon yks paljon pidempi fikki kelmien seiskavuodesta, en kylläkään (ainakaan vielä) julkaise sitä Vuotiksessa, mutta siinä joka tapauksessa viitataan noihin ennustuksiin aina välillä.
  Täytyy kyllä myöntää, että olen vähän huono oikolukemaan. Luen tekstejäni tottakai monta kertaa läpi, mutta enimmäkseen sillä silmällä, että miten juoni etenee. Kirjoitusvirheiden varalta teen tarkistuksen vähän harvemmin, mutta teen kuitenkin. Wordin tarkistusohjelmaan kun ei parane niin sokeasti luottaa... : )
 
"Tuntematonta me pelkäämme, kun katsomme kuolemaa ja pimeyttä, siinä kaikki."
- Harry Potter ja Puoliverinen prinssi

Poissa Chilisuklaa

  • Moony Cullen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • I ᒪOᐯᕮ ᗪᗩYᔕ ᗯᕼᕮᑎ ᗰY OᑎᒪY ᑭᖇOᗷᒪᕮᗰ Iᔕ Tᕮᗩ Oᖇ ᑕOᖴᖴᕮᕮ
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Tukiopetusta (k12 kelmifikki)
« Vastaus #3 : Syyskuu 26, 2014, 15:48:17 »
Tosi hyvä! (Ei taida olla muuta sanottavaa...) :)
Live your dream, before the nightmares come!