Kirjoittaja Aihe: Viides kelmi (K-12, M/S, L/J, Kelmificci, angst, humour, romance)  (Luettu 327 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Tuulihaukka

  • pikku punkkarihinttari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Luihuinen
Nimi: Viides kelmi
Kirjoittaja: Tuulihaukka
Ikäraja: ei mitään hajua, varmaan K-12
Paritus: Sirius/Miranda, Lily/James
Genre: angst, humour, romance...
Beta: ei ole
Yhteenveto: Kelmificci, jossa kelmit tutustuvat tyttöön, josta tulee itsekin kelmi ja muuta sekaista hömpötystä.
Ei kai sitten muuta... No, yrittäkää kestää karmeaa tekstiäni ja typeriä päähänpistojani!

                                1. luku: Ennen Tylypahkaa
Miranda Skymountain - elokuu 15. 1971
Miranda Skymountain heräsi auringon täplittäessä tytön kasvoja. Hän nousi ylös ja haukotteli makeasti. Randaksi kutsuttu tyttö katsahti yöpöydällä olevaa kelloa, joka oli mustan ja pinkin värinen, ja se näytti viittätoista vaille seitsemää. Randa oli aina herännyt aikaisin, kuten tänään. Tänään... TÄNÄÄN TULEE TYLYPAHKAN KIRJE!! Voi elämä, Randan ajatuksissa välähti ja hän puki nopeasti vaatteet ylleen. Sitten hän harjasi hiuksensa peilin edessä. Peilistä tuijotti Randan kuvajainen: Pitkät, suorat ja vaaleat hiukset, poskilla ja nenänvarrella pisamia, 149-senttinen olemus, ei lihava eikä laiha ja kauniin vihreänharmaat silmät. Pian vanha portaikko sai kärsiä: Randa rymisteli alas riemuissaan, ja suoraan keittiöön. Randa ajatteli laittaa itselleen aamupalaa. Leipää paahtimeen ja mehua jääkaapista. Nam nam. Aamiaisen jälkeen Miranda hyppeli takaisin yläkertaan huoneeseensa.
"Herätys, Polly!" Randa kirkui ja vaaleanharmaa-valkoinen helmipöllö huhuili väsyneesti. Randa nappasi palan pergamenttia ja otti sulkakynän esille. Tyttö raapusti kirjeeseen:
Kate!! Tylypahkan kirje tulee! Sori, jos herätin, mutta minun on aivan pakko kirjoittaa! Pikku Pollynen saa kevyttä liikuntaa heti aamusta. :) En nyt keksi kirjoittaa muuta.
Ehditkö aamusta puistoon?
T: Bestiksesi, Randa

"Vie tämä Katelle, ja noki hänet hereille, mutta älä sentään henkihieveriin!" Randa naurahti ja nappasi pöllön häkistään ja sitoi kirjeen pöllön jalkaan. Sitten tyttö vei helmipöllön ikkunalle ja laski sen menemään. Kate asui vain kolmen korttelin päässä, joten matka ei ollut pitkä. Randa istui sängylle ja vaipui syvälle ajatuksiinsa.
Ikkunalta kuului koputusta. Randa meni ikkunalle ja avasi sen. Polly lensi sisään jalassaan kirje. Tyttö otti sen nopeasti pöllön jalasta ja avasi sen.
Ääh... Randa! Aina aikaisessa. Ehdin jo unohtaa koulun. Ja ehdin varmaan kahdeksaksi puistoon. Lähetän Willyn tuomaan kirjeen sinulle, jos en ehdi. Nähdään siellä!
T: Kate

Randa ajatteli Katen jyhkeää tornipöllöä Willyä. Jos se syöksyisi suoraan päin Randan huoneen ikkunaa, se varmaan tulisi läpi siitä. Tyttö jäi odottamaan, että kello olisi kahdeksan.
Kahdeksalta Miranda käveli kohti puistoa lähellä häntä ja Katea. Puistolla ei ollut virallista nimeä, mutta Randa ja Kate kutsuivat sitä Ystävyydenpuistoksi. He molemmat olivat olleet siellä nelivuotiaina ja ystävystyneet.
Kate jo odotti korkealla puussa, jossa hänen ja Randan oli tapana olla. Tyttö heilautti kättään Randalle, joka kiipesi ketterästi ylös puuta.
"Moi", Randa vastasi kädenheilautukseen. Kate oli aavistuksen pidempi kuin Randa, hänellä oli kiharat mustat hiukset, jotka ylsivät vähän alle olkapään, toisin kuin Randan, jonka hiukset ylsivät pehvan kohdalle. Kate oli hyvin kaunis ja sirorakenteinen, kun taas Randa suhteellisen isoluinen ja voimakas. Mutta Randakin oli kaunis, eri tavalla. Katella ei ollut vihreänharmaita silmiä, vaan ne olivat kylmänharmaat, joka ei kyllä kuvastanut Katea ollenkaan.
"Olisikohan tylypahkassa komeita poikia?", Randa sanoi tytöksi matalalla ominaisäänellään, ja vinkkasi silmää.
"En tiedä", Kate sanoi enemmän tyttömäisellä äänellään, ja vinkkasi hänkin silmää. Tytöt räjähtivät nauruun.

Miranda Skymountain - elokuu 16. 1971
Tällä kertaa Miranda heräsi yhdeksältä. Tylypahkan kirje oli tullut eilen. Hänen piti lähteä tänään äitinsä, Katen ja Katen äidin kanssa Viistokujalle. Kello 12. Randa haukotteli, nousi ylös, puki vaatteet, meni äidin luo ja herätti tämän, sekä hyppeli alas portaita. Äiti tuli hetken kuluttua perässä. Äiti alkoi laittaa aamiaista. Rouva Skymountain oli hirveän hyvä laittamaan ruokaa. Hän hääri keittiössä Randan istuessa pöydän ääressä ja haukotellessa. Rouva Skymountain työskenteli aurorina, mutta osasi paljon muutakin. Pienen hetkisen kuluttua Randa oli jo ehtinyt syödä. Rouva Skymountain hääräsi vielä jotain, ja Randa painui omaan huoneeseensa. Randan kissa Snooky tuli sinne myös. Snooks oli valkoinen, ja sillä oli kilpikonnakuviota toisessa korvassa ja selässä. Vihreäsilmäinen katti tuli kehräämään Randan syliin.
Parin tunnin kuluttua Randa, Kate ja rouvat Skymountain ja Stoneriver kävelivät Viistokujalla. "Säilä & Imupaperiin nyt, mars!" rouva Stoneriver komensi. Hän oli tiukka nainen, muttei epäreilu. Tytöt ostivat kaupasta kirjat, ja marssivat seuraavaan kauppaan. Matami Malkinin kaapukauppaan. Kaavut ostettiiin, ja sitten Ollivandersille. Ensimmäiseksi taikasauvan osti Kate. "Pyökkiä, 10 tuumaa, ydin yksisarvisen jouhi", oli Ollivander sanonut. Sitten Randa. "Koivua, 11 ja kolme neljännestuumaa, ydin lohikäärmeen sydänjuuri.", Ollivander tiedotti. He poistuivat kaupasta, ja jatkoivat kierrosta.

(KOMMATKAA! xD)
« Viimeksi muokattu: Elokuu 03, 2013, 12:54:36 kirjoittanut Tuulihaukka »
Percy ei tajuaisi vitsiä, vaikka se tanssisi hänen edessään ilkosillaan Dobbyn pannumyssy päässään.

Poissa Tuulihaukka

  • pikku punkkarihinttari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Viides kelmi (K-12, OC/S, L/J, Kelmificci, angst, humour, romance)
« Vastaus #1 : Elokuu 03, 2013, 23:33:57 »
                                                                                    2. luku: Lajittelu

Miranda Skymountain - syyskuu 1. 1971
Randa heräsi ja pomppasi pystyyn. Kello näytti yhdeksää. Hyvä ajoitus, hän ajatteli ja puki vaatteet ylleen. Ärsyttävät jästivaatteet, hän kirosi mielessään. Aamupalalle. Syötyään Randa tuli kiireen vilkkaa ylös järjestämään loput kamat. Kirjat, kaavut, muut vaatteet... Kello oli jo viittätoista yli kymmenen, kun Randa sai matka-arkkunsa järjestettyä. Hän nappasi vielä juuri ikkunasta lehahtaneen Pollyn kiinni. Pollylla oli kirje jalassaan, ja Randa luki sen.
Nähdään junassa. ;)
T: Kate, bestiksesi

"Jaahas...", Randa hymähti ja tunki kirjeen taskuunsa. Pöllön tyttö laittoi häkkiin ja laittoi häkin matka-arkun päälle. Sitten hän raahasi arkun alakertaan. Randa raahasi arkun ulos, jossa odotti jästitaksi. "Meidän on mentävä tällä", Randa kuuli äitinsä kuiskaavan.
Puolen tunnin kuluttua Randa työnsi kärriä, jossa arkku ja häkki olivat. Hän meni äitinsä kanssa läpi kaiteesta, ja suoraan junaan, sillä heille tuli aika kiire. "Kirjoittele sitten!" rouva Skymountain muistutti. "Hei hei, äiti!" Randa sanoi vielä hilpeästi ja lähti etsimään vaunuosastoa. Melkein kaikki olivat jo täynnä, mutta viimein hän löysi Katen yksin yhdestä vaunusta.
"KATE!!" Randa huudahti ja syöksyi vaunuosastoon. Randa istahti Katea vastapäätä. "Moi", Kate hymyili lämpimästi. "No, onko nyt jännittävää päästä Tylypahkaan?" Randa kysyi. Hän tunsi itsensä hiukan lapselliseksi. "No onhan se", Kate virnisti. Randa virnisti takaisin. "Alkaa olla nälkä", ajatteli Randa ääneen. Kate mumisi myöntävästi. Hetken kuluttua kuului köhäisy ovenraosta. Randa käänsi katseensa ikkunasta ovelle. "Pääsisiköhän tänne, kun muualla ei ole tilaa?" joku suhteellisen komea, mustahiuksinen poika kysyi. "Tottakai pääsee!" Randa sanoi kohteliaasti. Poika tuli sisään, ja hänen perässään tuli mustahiuksinen, silmälasipäinen poika. Rillipää istui Katen puolelle, ja komeahko Randan viereen. "Eiköhän pitäisi esittäytyä?" komeahko poika pikemminkin totesi kuin kysyi. Hän ojensi kätensä Randalle. "Sirius Musta." Randa katsoi epäilevästi poikaa. "Musta?" hän rypisti kulmiaan. Randalle oli puhuttu vain pahaa Mustien suvusta. Mutta kuitenkin jotta olisi kohtelias, hän tarttui käteen. "Miranda Skymountain. Randa tarkemmin sanottuna", Randa virnisti. Poika ojensi kätensä Katelle. Kate puristi vastahakoisesti Siriuksen kättä. "Kate Stoneriver", hän sanoi hiljaa. Kate ei ollut ystävystyjätyyppiä niinkuin Randa. Toinen poika ojensi kätensä Randalle. "James Potter" hän sanoi ja hymyili suloista hymyä. Randa tarttui hymyillen hänen käteensä ja ravisti sitä. Hän teki saman Katelle. "Ollaanko sitä puhdasverisiä, puoliverisiä vai jästisyntyisiä? En minä sillä, että sillä olisi jotain väliä", Sirius sanoi. "Puhdasverinen" "Puhdasverinen" Puhdasverinen" "Puhdasverinen", kaikki sanoivat eri aikaan. Sirius virnisti. "Kuulutaan samaan sakkiin." Randa hymyili pojalle. Hyvännäköinen, oikein hyvännäköinen, se on kyllä tosiaan...Randa mietti ja virnisti itsekseen. "Milles virnuilet?" Musta kysyi. "En millekään", Randa hymyili. Sirius iski hänelle silmää.
Pian lounaskärry tuli heidän kohdalleen. Randa osti suklaanoidankattiloita ja jokamaunrakeita. "Tiesitkö, että suklaa saa syöjänsä tuntemaan itsensä rakastuneeksi?", Sirius vinkkasi silmää, ja Randa pyöräytti silmiään. "Kyllä minä sen tiesin", tyttö vastasi hiukan vaivaantuneesti. Hän alkoi syödä jokamaunrakeita. Kahvi, cola, pippuri (tässä vaiheessa Randa irvisti), suklaa, ruoho, vadelma, villikirsikka, greippi, pina colada... Sirius nappasi yhden karkin häneltä. Tyttö katsoi poikaa huvittuneen näköisenä, sillä hän huomasi, minkä värinen karkki oli ollut...Sirius irvisti ja kirosi. "Miksi aina minä...?" Randa oli huomannut, että karkki oli pippuri. Hän kuiskasi sen Katelle ja Jamesille. Kate tirskahti. James virnisti. "Turha siinä on nauraa!" Sirius sanoi muka loukkaantuneena. Hän heitti Katea Randan jokamaunrakeilla, mutta ei se Randaa haitannut. Eihän niistä parempaa hyötyä voi olla? Hän virnisti omalle ajatukselleen, ja sai kourallisen rakeita naamaansa. "Höh", Randa mutisi, ja nappasi Siriuksen kädessä olevat rakeet ja pommitti niillä poikaa. "Aih, lopeta jo", Sirius voihki ja Randa lopetti ja virnisti. "Joko riitti?" hän kysyi. Sirius vastasi: "Juu, kiitos vaan." Randa huomasi, että Sirius ei ollut tosissaan loukkaantunut, sen erotti hänen äänensävystään. Randa päätti yrittää nukkua. Nukahtaminen ei kestänyt kauaa, ja herätessään Randa huomasi kietoneensa kätensä tulipunaisen Siriuksen ympärille. Hän irrottautui nopeasti ja punastui. Hiljaisuutta olisi voinut leikata saksilla, niin tiheää se oli. Viimein Randa nappasi suklaanoidankattilat ja alkoi mutustaa niitä suurella nautinnolla, koska hän piti suklaasta. Viimein tytöt ja pojat alkoivat jutella huispauksesta. "Rakastan huispausta", James sanoi. "Minä myös", Randa sanoi ja hymyili Jamesille. "Ihan ok se on", Sirius kohautti olkiaan. Kate pudisti päätään. "Minä en ymmärrä sinua, Randa. Mitä hauskaa on lennellä ympäriinsä jahdaten palloja? Typerää touhua...", hän mutisi. "Älä aina ole noin negatiivinen, Kate", Randa sanoi leppoisasti. "Hän ei tajua huispausta", Randa sanoi Jamesille ja Siriukselle. Kate hymähti. "Mihin tupaan muuten haluaisitte?" Randa kysyi. "Rohkelikkoon", James sanoi oitis. Sirius mietti pidempään. "Koko sukuni on ollut luihuisessa... Mutta haluaisin rohkelikkoon", Sirius sanoi pohtien. "Minäkin haluaisin vain rohkelikkoon. Jos joutuisin luihuiseen, viuhahtaisin ulos linnasta ennen kuin kukaan ehtisi sanoa 'huispaus'", Randa sanoi virnistäen. Sirius hymyili hänelle. "Rohkelikkoon, kai", Kate, joka oli ristinyt käsivartensa rinnalleen, tuhahti.

Tälläisissä merkeissä keskustelu jatkui, kunnes saavuttiin tylyahon asemalle. Kaikki tunkivat ulos yhtä aikaa, mutta Miranda oli vaunulaisistaan ensimmäisenä ulkona. "No, mitäs etanat viivyttelivät?" Randa sanoi vitsillään ja virnisti. Kukaan ei viitsinyt vastata, kun he lähtivät kohti isoa miestä, joka huuteli 'Ekaluokkalaiset tänne!'. Kun ryhmä ekaluokkalaisia oli kokoontunut ison miehen perään jonoksi, he lähtivät kohti veneitä, joilla he saapuisivat linnaan. Hetken kuluttua he näkivät linnan. "Waaauuu...", pääsi Randan suusta. "Mahtava", joku lähellä olevista pojista sanoi. Muut olivat aivan sanattomia. "Kolme per yks paatti!" ison miehen huuto keskeytti hiljaisuuden. James ja Sirius menivät yhteen veneeseen, ja Randa jäi Katen kanssa rannalle. Hän joutuisi joko menemään poikien kanssa samaan veneeseen ja jättämään Katen, tai menemään Katen kanssa samaan veneeseen jonkun yksinäisen tytön kanssa. Randa päätti kuitenkin mennä Siriuksen ja Jamesin kanssa samaan veneeseen. Hän istuutui Siriuksen viereen. "Hyvä ettet mennyt tuonne, se oli serkkuni Bellatrix, hän on kamalan ilkeä", Sirius sanoi kuulostaen helpottuneelta. Veneet lähtivät rannasta, ja Randa näki Bellatrixin pälpättävän Katelle jotain ilmeisesti loukkaavaa, päätellen Katen ilmeestä. Pian veneet olivat jo Tylypahkan rannassa. He marssivat sisään linnaan, ja heitä vastaan tuli tiukan näköinen vanhahko noita. "Olen professori McGarmiwa, vararehtori, ja saatan teidät lajitteluun", noita sanoi ja lähti johdattamaan ensiluokkalaisia suureen saliin. Salin päädyssä oli jakkara, jonka päällä kökötti hattu. Hatun lieri repesi, ja se alkoi laulaa:
Mä en tavis hattu oo,
mulla aivot on, joo.
Monesta paikasta paikattu,
Tylypahkan lajitteluhattu,
Mä teidät tupiin jaan,
siit' vain ilon saan.
Ehkä Rohkelikko paikkas on,
tupa uljas, peloton.
Ei pelkää vaaraa suurtakaan,
puolest' ystävien tekee mitä vaan.
Tai Korpinkynsi ois
vie typeryyden pois.
Tuvista fiksuin
ja älykkäin.
Puuskupuh reilu ja rehti
teki työn minkä ehti
Puuskupuh on paikka sen
hällä reiluus sydämmen
Vai Luihuinen, kenties?
Ehkä sinne vie ties
jos olet ovela
ei sillä pidä leveillä.
Jos vain kokeilet hattua
ei kauaa tarvii miettiä.

Hattu lopetti laulunsa, ja koko suuri sali repesi suosionosoituksiin. Randa taputti reilusti käsiään. "No niin, aloitetaanpa lajittelu!" McGarmiwa sanoi taputusten loputtua ja alkoi luetella oppilaiden nimiä. "Angelina Anderson!" McGarmiwa sanoi. Ruskeatukkainen tyttö meni istumaan jakkaralle ja laittoi hatun päähänsä. Hetken kuluttua hattu huusi: "LUIHUINEN!" Tyttö näytti tyytyväiseltä kävellessään aplodien saattamana Luihuisen pöytään. McGarmiwa huuteli nimiä. "Robert Bennet!" "PUUSKUPUH!" "Tobias Carbera!" "KORPINKYNSI!" "Lily Evans!" "ROHKELIKKO!" "Linda Farrel!" "PUUSKUPUH!" "Anita Flagg!" "KORPINKYNSI!" Nimiä jatkui... "Remus Lupin!" "ROHKELIKKO!" "Bellatrix Musta!" "LUIHUINEN!" "Sirius Musta!" Lajitteluhattu joutui odottamaan tovin, jotta sai jotain suustaan. "ROHKELIKKO!" se viimein huusi. Sali hiljeni. Jotkut tuijottivat suu auki lajitteluhattua. Alkoi kuulua kuiskintaa. "Onko hattu sekaisin?" "Musta Rohkelikkoon?" Sirius asteli Rohkelikon pöytään ja McGarmiwa rykäisi. Hän alkoi taas huutaa nimiä. "Richard Newton!" "LUIHUINEN!" "Dwayne O'Donnel!" "PUUSKUPUH!" "Peter Piskuilan!" "ROHKELIKKO!" "James Potter!" Randa taputti Jamesia olalle, kun hän asteli kohti hattua. Hatun ei tarvinnut kuin hipaista pojan päätä, kun se jo huusi: "ROHKELIKKO!" "Aaron Paxton!" "KORPINKYNSI!" "Verda Reese!" "LUIHUINEN!" "Edna Ramsey!" "PUUSKUPUH!" "Naomi Ramsey!" "KORPINKYNSI!" Nimiä jatkui... Viimein: "Miranda Skymountain!" Randa käveli hermostuneena kohti hattua. Hän istui jakkaralle ja laittoi hatun päähänsä. Kuului ääni: "Jaaha, jaaha... Oveluutta, olet luotettava, hyvin fiksu... Ja rohkea, teet mitä tahansa ystäviesi eteen, luonteesi on myös tulinen. Olisiko rohkelikko hyvä?" Joo, Randa ajatteli. Ääni sanoi: "Selvä, ole sitten ROHKELIKKO!" Viimeisen sanan hattu huusi. Randa hymyili ja hyppeli Rohkelikon pöytään Siriuksen viereen. "Ylävitonen!" Randa sanoi virnistäen ja nosti kätensä ilmaan, ja Sirius läppäisi sitä. Tyttö käänsi katseensa lajitteluhatun suuntaan, ja näki Katen istumassa jakkaralla. Pian hattu huusi: "KORPINKYNSI!" Randa katseli järkyttyneenä parasta ystäväänsä, joka näytti kieltä Randalle. Väri pakeni tytön kasvoilta. Sirius huomasi tämän. Poika laski kätensä lohduttavasti Randan olalle. Kyynel karkasi tytön poskelle. Kate oli ollut hänen paras ystävänsä jo pitkän aikaa, monia vuosia. Nyt hän petti. Randa kääntyi takaisin pöydän puoleen, ja tuijotti pöytää. Sirius meni lähemmäs tyttöä. "Kyllä hän oli superluuseri", Randa sai sanotuksi. "Petturi", Sirius sanoi. Hän pyyhki kyyneleet tytön poskilta. Ruokaa ilmestyi pöytään, ja Sirius alkoi syödä. Randa vain istui. "Etkö syö?", Sirius kysyi. "Ei ole nälkä", Randa vastasi vaisusti. "Höh, et saa ruokaa ennen huomista!", poika sanoi ja nappasi Randan lautasen, latoi siihen ranskalaisia, lampaanpaistia ja kastiketta ja tökkäsi sen Randan eteen. "Syö", hän sanoi vaativasti. "En", Randa sanoi takaisin. Sirius kohautti olkiaan ja jatkoi oman annoksensa syömistä. Randa tuijotti lautastaan eikä koskenut siihen. Pian pääruuat vaihtuivat jälkiruoiksi. Randa katsahti toiveikkaasti ympärilleen ja nappasi ison palan mustikkapiirakkaa. Hän mutusti sen tyytyväisenä ja otti lisää.
Pian jälkiruuatkin haihtuivat, ja Dumbledore nousi seisomaan. "Nyt kaikkien mahat ovat toivottavasti täynnä, ja menkäämme nyt nukkumaan! Hyvää yötä kaikille!", Dumbledore sanoi, ja porukkaa lähti virtaamaan ulos salista. Randa nousi ylös Siriuksen kanssa ja he lähtivät ulos Suuresta Salista James seuranaan. Oleskeluhuoneessa Randa sanoi: "Minua väsyttää, taidan mennä nukkumaan. Öitä." Randa kipusi portaat ylös ja meni makuusaliin. Siellä oli joku punatukkainen tyttö, tummanruskeatukkainen tyttö ja mustatukkainen tyttö. "Moi!" keskimmäiseksi mainittu tyttö sanoi. "Minä olen Paula Williamson, tämä tässä", tyttö osoitti punatukkaiseen, "on Lily Evans, ja hän taas", Paula osoitti mustatukkaiseen " on Caitlin Jones. Mikä sinun nimesi on?" Randa sanoi: "Olen Miranda, eli Randa, Skymountain." Hän hymyili ja istahti sängylle, jonka päädyssä oli hänen matka-arkkunsa. Tyttö kaiveli arkusta lukujärjestyksen ja luki sen.
Randa laski lukujärjestyksen käsistään. Jees, eka tunti Katen kanssa, hän ajatteli ja laittoi lukkarin yöpöydälleen. Sitten hän vaihtoi yövaatteet päälle ja nukahti.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 19, 2014, 07:45:23 kirjoittanut Tuulihaukka »
Percy ei tajuaisi vitsiä, vaikka se tanssisi hänen edessään ilkosillaan Dobbyn pannumyssy päässään.

Poissa Tuulihaukka

  • pikku punkkarihinttari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Viides kelmi (K-12, M/S, L/J, Kelmificci, angst, humour, romance)
« Vastaus #2 : Lokakuu 25, 2014, 02:20:02 »
Tää on kyllä ihan hirveetä tekstiä kun 11-vuotiaana kirjottanut joo... voisin pistää tän poistettavaks täältä mutta enpä tiedä, jos vielä innostun :'D
Percy ei tajuaisi vitsiä, vaikka se tanssisi hänen edessään ilkosillaan Dobbyn pannumyssy päässään.

Poissa Lumisieppari

  • Ikuinen Bertie Botter
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • -Young witch-
  • Pottermore: PotionBat12054
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Viides kelmi (K-12, M/S, L/J, Kelmificci, angst, humour, romance)
« Vastaus #3 : Heinäkuu 06, 2015, 21:19:57 »
Mun mielestä tosi hauska, repesin monessa kohtaa xd Ois kiva jos jatkaisit :))
Se viisain kaikista, vapise Salazar.