Kirjoittaja Aihe: Leipä  (Luettu 258 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa AIV-rehu

  • Lupus Tigris
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Apulannan kasvattama
  • Pottermore: FeatherProphecy121
  • Tupa: Korpinkynsi
Leipä
« : Helmikuu 10, 2013, 22:26:48 »
Leipä tuntuu jakavan mielipiteet. Useimmat kuitenkin tuntuvat sitä syövän enemmän tai vähemmän. Vaihtoehtojahan löytyy useampaa, vaaleasta vehnäleivästä ruisleipään ja päälle voi laittaa jos ei ihan niin ainakin melkein mitä vain. Löytyy myös kolmioleipää ja juhlissa voi törmätä paitsi voileipiin myös voileipäkakkuun. Ja tietenkin leivän voi laittaa vaikka mikroon tai uuniin ja tehdä lämpimiä leipiä, jotka onkin aika herkkua. :>

Tässä muutama alustuskysymys, jos ne auttavat pääsemään alkuun. Kaikkiin tai yhteenkään ei ole mikään pakko vastata ja saa puhua kaikkea muutakin. Millaisia leipiä syöt? Mitä pistät leivän päälle? Kuinka usein syöt leipää? Kummalle puolelle näkkileipää voi laitetaan?

Olen melko kaikkiruokainen leivän suhteen. En tosin ihan, tietynlaiset ruisleivät eivät maistu eikä pelkästä vehnästä tehty leipäkään suosikkeihini kuulu, vaikka se paremman puutteessa meneekin. Maku ei vain ole yhtä hyvä ja terveellisempääkin on, jos leipä ei ole melkein kuin pullaa. Tosin poikkeuksena tähän itse tehdyt sämpylät maistuu, vaikka niissä ei olisikaan muuta kuin vehnää. Yleensä kuitenkin haluan leipääni muutakin ja sekaleipää, kuten maalaisleipää tai piimälimppua tulee usein syötyä. Myös ruisleipää, sämpylöitä, paahtoleipää (monivilja) ja rieskaa tulee syötyä enemmän tai vähemmän. Kahden hengen taloudessani ei leipä kulu liian nopeasti, vaikka sitä lähes päivittäin syönkin, joten meillä on yleensä vain yksi pussi leipää kerrallaan ja vaihdellaan sitten aina lajia. Yleensä ei ole samaa leipää kahta kertaa peräkkäin.

Leivän päälle tulee laiskimmillaan laitettua voimariinia oivariinia ja jotain leikkelettä (ei kuitenkaan meetwurstia, sillä en pidä siitä). Jos olen hieman ahkerammalla tuulella saattaa leikkeleen ja leivän väliin tulla myös juustoa. Vielä ahkerammalla tuulella päällimmäiseksi voi tulla paprikaa joskus myös kurkkua. Kyllä, nimenomaan siinä järjestyksessä, juusto alimmaiseksi, sitten leikkele ja leikkeleen päälle mahdolliset kasvikset. Näkkileivän tosin syön yleensä pelkän voi(mariini)n kanssa. Ja se tulee muuten sille puolelle, jolla on sitä jauhoa. Muutenhan se olisi niissä rei'issä kamalina köntteinä ja näin se vähän sitoo sitä jauhoakin. :) Toisinaan laitan tavallisten päällisten sijasta leivän päälle keitettyä kananmunaa siivuina. Joskus jos on oikein nälkä saattaa leivälle tai vaikka reissumiehen väliin ilmestyä kaiken muun lisäksi paistettu kananmuna. Harvemmin kuitenkin olen niin ahkera. Joskus voin sijasta saatan käyttää vaihteen vuoksi sulate- tai tuorejuustoa tai jonkinlaista levitettä.

Toisinaan jos haluan jotain lämmintä, saatan laittaa ruisleivän päälle leikkelettä ja päällimmäiseksi juustoa. Leipä hetkeksi mikroon niin että juusto sulaa. On muuten todella hyvää. Samoin jos laittaa jotain täytettä ja juustoa leiville ja vähäksi aikaa uuniin, lopputulos on hyvää iltapalaa (tai muuhunkin aikaan syötävää) useammallekin hengelle.
Draco dormiens numquam titillandus.
Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.
Psykiatrisia toimia, jotka oman kokemuksen kautta täysin aukee -Apulanta

Poissa Mehujauhepallo

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: MoonPatronus27791
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Leipä
« Vastaus #1 : Tammikuu 05, 2014, 18:59:33 »


Pakko vielä muokata tänne näkkileivästä sen verran että näkkäriä syön harvoin mutta kun syön, laitan rasvan sille reijättömälle puolelle.Päätin nyt tänne sitten kommentoida koska tänään taas söin yhtä lempileivistäni eli saaristolaislimppua.

Olen leipien suhteen joskus hieman nirso. Ihan vaaleasta leivästä en pidä ja juustosämpylät ja muut erilaiset leivät eivät yleensä mene. Ruisleipä menee ja sekaleipä sekä erilaiset limput.

Leivän päälle laitan yleensä margariinia ja joskus juustoa, kinkkua, salaattia, kurkkua tai paprikaa. Itsetehdyt sämpylät sön kuitenkin pelkän margariinin kanssa. Lämpimät voileivätkin on hyviä ja on myös hyvää laittaa leivän päälle juustoa ja juuston päälle tomaattia. Nam!

Pakko tähän on vielä mainita että leivän leipominenkin on kivaa jos leipä onnistuu.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 05, 2014, 20:04:04 kirjoittanut Mehujauhepallo »

Poissa Villasukka

  • Ensimmäinen näytös
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Leipä
« Vastaus #2 : Tammikuu 05, 2014, 19:30:41 »
Leipä onkin varsin mielenkiintoinen ja mielipiteitä jakava aihe, joten ajattelin ottaa kantaa.

Minut on pienestä pitäen opetettu syömään monenlaisia leipiä ja meillä leipälaatikon sisältö vaihtelee suuresti. Olen kuitenkin suuresti tuoreen ja vaalean leivän ystävä, mutta paahtoleivät eivät yleensä maistu. Siemeniä yms. sisältävät leivät eivät myöskään ole mitään herkkuani, mutta kyllä nekin maistuvat jos muuta ei ole tarjolla. Ruisleipiä ja kovakuorisia vaaleita leipiä syön hyvällä ruokahalulla. Itse leivottu porkkanasämpylä on myöskin makuuni, vaikka se enemmän pullalta kuin leivältä maistuukin. Ainut leipä jota kieltäydyn syömästä (oli tilanne mikä tahansa), on limppu. Sen maku on yksinkertaisesti liian omituinen.

Leivän päälle tungen margariiniä, jonka merkki on yleisimmin Keiju. Kyllä muutkin merkit menevät, meillä vain sattuu sitä Keijua olemaan jääkaapissa. Pistän myös poikkeuksetta juustoa (merkkinä yleensä oltermanni) ja jotakin kasvista. Yleensä se on kurkkua, mutta jos joku on vaivautunut leikkaamaan paprikaa, kaapista löytyy salaattia tai minitomaatteja on tarjolla, ne päätyvät leipääni koristamaan. Kinkusta tai leikkeleistä en oikein pidä, mutta meetvurstia tai lauantaimakkaraa päätyy joskus leivälleni. Jos näin sattuu käymään, on liha aina alimmaisena, sen päällä juusto, salaatti ja viimeisenä kurkut, tomaatit ja paprikat, riippuen tietenkin siitä mitä on tarjolla.

Leipää syön yleensä noin kaksi kertaa päivässä ja näkkileipää tulee mussutettua koulussa jonkin verran (ei kuitenkaan joka päivä). Joskus syömme ihan lämpimänä ruokana lämpimiä voileipiä, jotka kuuluvat suosikkiruokiini. Helppo valmistaa ja kohtuullisen täyttäviä. Tungen lämppäriini yleensä tonnikalaa, juustoa, paprikaa, herkkusieniä ja sipulia.

Viimeisenä näkkileipä asia, josta jaksan aina meuhkata kovaan ääneen käsivarret heiluen. Tässä tilanteessa komppaan AIV-rehua ja ilmoitan, laittavani margariinin poikkeuksetta sille reiättömälle puolelle. En pystyisi sille reiälliselle puolelle margariiniä laittamaan, koska niihin reikiin menee voita varmasti tupla määrä kuin toiselle puolelle laittaessa!
Viileällä säällä Villasukka kelpaa jokaiselle

Poissa serpensortia

  • Aamu-usva
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Have a cup of tea.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Leipä
« Vastaus #3 : Tammikuu 05, 2014, 21:20:16 »
Minä olen siitä hassu ruokailija yleenskäin, etten nirsoile oikeastaan minkään kanssa. Leivästä puhuttaessa siis sama juttu. Tykkään hurjasti kaikenlaisesta leivästä, enkä muista elämäni aikana maistaneeni kertaakaan pahaa sorttia. Jos tarjolla on useampaa, masuni tavoittaa useimmiten tumma ruisleipä, kyllä se suomalaisuus on minussa niin hallitseva piirre. Saaristolaisleipä on jotain taivaallista varsinkin Oivariinin, Oltermannin ja kurkun kanssa :>. Siis mikä mainostus? Pidän myös kaikenlaisista siemensämpylöistä (mitä enemmän siemeniä, sen herkumpaa), vähän sitkeästä kauraleivästä, näkkäreistä ja meneehän se ihan perus paahtoleipäkin, ainakin tummempana. Vaaleampaakin leipää kyllä syön, varsinkin jos pöydässä on appelsiinimarmeladia, mutta jostain syystä sillä rukiisella on vakiintunut paikka sydämen sopukoissa. Pulla onkin sitten juttu erikseen.
Näkkäri voidellaan kuopattomalta puolelta, aamen!
Leivän päälle joutaa yleensä vähän mitä kaapista löytyy. Margariinia, juustoa tai kinkkua ja kasviksia. Näin puhuu alitajuinen nyrkkisääntöni.
Yleensä en syö mitenkään todella paljon leipää, joskus aamupalaksi, joskus välipalaksi, joskus ruokailun yhteydessä jne...
Leipä on vaan hyvvää :3.
"We'd apologize for being the best house...
But we don't really want to."

Poissa samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Leipä
« Vastaus #4 : Elokuu 30, 2016, 22:41:42 »
Meillä kotona on opetettu, että jokaisella aterialla tulee syödä leipää. Monenlaista erilaista leipää aina paahtoleivästä patonkiin tullut siis syötyä. Kuten jokaisella, myös itselläni on omat suosikkini: pidän enemmän vaaleista leivistä, sillä en niin välitä ruisleipien mausta. Ja kuten tullut täälläkin esille, ei mitään pelkkää pullamössöä, vaan vaikkapa jotain moniviljaa tai jotain vastaavaa.

Ruisleivän lisäksi en niin välitä näkkileivästä. Se on niin kuivaa, eikä oikein maistu miltään - ja ylenpalttisesti mureneva rakenne saa murut helposti ainakin itselläni menemään väärään kurkkuun. Mutta jos kuitenkin joskus syön näkkileipää, laitan levitettä sille puolelle, jossa ei ole reikiä/kuoppia: pelkkä ajatus kuopista täynnä levitettä saa ihoni kananlihalle (ja ajatuksissanikin suoneni tukkeeseen). Mutta, kun syön leipää, on päällysten suhteen aina tietty kaava:

Jos näin sattuu käymään, on liha aina alimmaisena, sen päällä juusto, salaatti ja viimeisenä kurkut, tomaatit ja paprikat, riippuen tietenkin siitä mitä on tarjolla.

Makkara tosiaan alimmaiseksi (en yleensä käytä levitettä), voi olla joko ihan jotain tavan leikkelettä tai meetvurstia, minulle uppoaa molemmat. Tämän päälle juusto, jonka päälle muut mahdolliset lisukkeet. Lämpimätkin voileivät ovat houkuttelevia, ja niiden päälle tulee laitettua milloin mitäkin sattuu löytymään kaapeista. Lämmitys tapahtuu mikrossa, jos haluan nopeasti tehdä leivän itselleni, ja uunissa jos teen suuremmalle porukalle.

Lämpimien voileipien lisäksi tykkään aika ajoin leipoa myös sämpylöitä. Joskus tekeleistäni on tullut aivan käsittämättömän pahan makuisia, pullasorsatkaan eivät varmasti niiden murusia olisi syöneet, mutta joskus niistä on tullut aivan taivaallisia.

Tähän loppuun pari yleistä pohdinnan paikkaa leivistä, joista on saatu keskustella ystäväpiirissäni. Ensimmäinen kysymys koskee sitä, kumpi puoli, ylä- vai alapuoli (jos kyseessä on siis leipä, jonka voi halkaista)? Itse sanoisin näissä tilanteissa mitä varmemmin että yläpuoli, yleensä mukavamman muodon ja joskus myös paremman maun takia. Toinen yleinen keskustelunaihe on rieskat. Rieska on itselleni sellainen kunnon kokoinen leipä, ei mikään ohut lätyskä! Mitäpä te olette mieltä myös näistä?
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.

Poissa Nefgliniel

  • Puuton lehti
  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Leipä
« Vastaus #5 : Syyskuu 05, 2016, 11:25:31 »
Leipä on yliarvostettua. Leipä on hyvää, erilaiset voileivät ihanilla täytteillä, nammm... Ja voileipäkakku on heikkouteni! Tai tuoreet uunilämpimät sämpylät ihan vaan voilla/oivariinilla... Mutta kuitenkin. Vaikkei olisi keliakiaa, gluteeni aiheuttaa monilla epämääräisiä vaivoja. Itse olen jättänyt leivänsyönnin melko vähiin (kuten myös pastan, pullan jne.) ja voin paremmin. Kuituja, joilla leivänsyöntiä mainostetaan, saa kyllä kasviksistakin. No itsellä loppui epämääräiset vatsavaivat, turvotus, yletön piereskely (piereminen on ihan normaalia joo mutta liika on liikaa :D ) ja mikä hienointa, käsi-ihottuma on häipynyt! Se, johon lääkäri on vaan todennut että atooppinen ekseema, ei voi mitään ja tässä sulle vahvimman mahdollisen kortisonivoiteen resepti.

Mutta kyllä minä edelleen leipää syön. Ihan vaan siksi kun se maistuu niin hyvälle. Eilenkin iltapalaksi paahdettu reissumies oivariinilla, Aura-juustolla ja tomaatilla, sitruunapippuria päälle. Mutta oikeasti koitan rajoittaa, koska se ihottuman lehahtaminen on ihan kamalaa.

Poissa Isfet

  • Haahuilija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leipä
« Vastaus #6 : Syyskuu 15, 2016, 17:41:22 »
Ooh, leipä. Pakkohan tätä on kommentoida!

Ensinnäkin, olen koittanut vähentää leivän syöntiä (=vähennän hiilareita) mutta lopettaa en voisi. Tuo vähentäminenkin tarkoittaa sitä, etten ota kaupan pullamössö- tai edes ruisleipäviipaleita ruokalassa. Viikonloppuisin, kun olen kotio, sitten syön. No milloin? Joskus aamulla, joskus illalla, toisinaan myös ruoan kanssa. Eniten ehkä välipalana jos sattuu tulemaan päivällä nälkä.

Lainaus
Minä olen siitä hassu ruokailija yleenskäin, etten nirsoile oikeastaan minkään kanssa. Leivästä puhuttaessa siis sama juttu.

Komppaan. Syön yleensäkin kaikenlaista, myöskään leipämakuni ei ole ehdoton. Olen vain ihminen, ja syön niin ruispaloja kuin moniviljapaahtoleipääkin (en kuitenkaan mielelläni pelkkää vaaleaa), mutta kotona tehty leipä/sämpylä/rieska on parasta. Varsinkin tuoreena. Jos leipä on lämmintä, se ei kaipaa mitään muuta kuin oivariinia, joka sulaa ihanasti sen päälle. Joskus lämpimän ja rouheisen sämpylän väliin voi sujauttaa juustoviipaleen, niin että sekin pehmenee herkullisesti. Jos ei ole niin tuoretta ja lämpöistä, päälle tulee juustoa, kasviksia ja/tai leikkelettä, mitä nyt sattuu olemaan. Kasvis on yleensä salaattia, tomaattia tai kurkkua, joskus näitä kaikkia. (Muttei paprikaa, hyi!) Leikkeleistä käytän mieluiten kanaa, kalkkunaa tai keittokinkkua. Herkut, kuten savuporo ovat asia erikseen.

Lisäksi leivän, rieskan ja sämpylöiden leipominen on ihanaa ja palkitsevaa. Ja voi panna niin paljon siemeniä, rouheita ja eri jauholaatuja kuin haluaa! Ja leivinuunissa paistettu ruisleipä... aah. Leipä, ja sen leipominen, on rakkaus.

Voileipäkakut ja lämpimät leivät (niin uunissa, mikrossa kuin voileipägrillissäkin) ovat herkkua. Nam nam. Lämpimillä leivillä saa nopeasti jotain, esim. iltaruoaksi kun on mennyt myöhään. Onko kukaan syönyt leipäressua eli leipäpuuroa? Tosi hyvää, ja tilkka maitoa.

Lopuksi tärkeimmät. Leivästä syön mieluummin pohjan kuin kannen, paitsi jos jonkin sämpylän päällä on siemeniä. Ja näkkäri voidellaan kuopattomalta, jauhoiselta puolelta.
Ajattelen, siis olen.

Poissa samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Leipä
« Vastaus #7 : Syyskuu 15, 2016, 21:35:32 »
Onko kukaan syönyt leipäressua eli leipäpuuroa?

Leipäressua? No johan on vänkä nimi :D Moisesta en ole kuullutkaan, enkä siis ole myöskään maistanut. Onko tämä jokin oma kehitelmä, vaiko jokin paikallinen ruokatapa?

Leivästä tuli mieleen myös leivän hävikki - kaikki ostettu leipä kun ei kuitenkaan päädy ihmisten suihin. Olen kuullut, että ihmiset syöttää murennettua leipää "pullasorsille" tai kuivia leipäpaloja hevosille. Ajatuksia näistä?
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.

Poissa Isfet

  • Haahuilija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leipä
« Vastaus #8 : Syyskuu 27, 2016, 20:35:07 »
^^Nimitys voi olla hyvinkin paikallinen... Itse ruoka lienee tunnettu muuallakin (?) :D Perusidea on että kuivahtanut, vähän vanha leipä (yleensä ruis) keitetään maidon kanssa sakeaksi "puuroksi". Se on hyvää ja vähentää osaltaan leipähävikkiä.

Olen itse maalta, ja noita kuivia ja vanhoja leipiähän voi syöttää myös niin lampaille kuin vuohillekin, myös kaksi kaniamme ovat saaneet järsittäväkseen kuivia känttyjä. Kaikki edellä mainitut pitävät niitä suurena herkkuna, enkä usko siitä olevan haittaa. Mutta kohtuus kaikessa, ei määräänsä enempää. :)
Ajattelen, siis olen.