Kirjoittaja Aihe: Hannibal  (Luettu 884 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Zenzibar

  • Pelastaja katsoi profiiliaan ja läikytti teetä pöydälle
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • kesäinen-eskapisti-merirosvo-jedi-söpö-skotti
    • Home sweet home
  • Pottermore: BloodNight6399
  • Tupa: Mary Sue
Hannibal
« : Heinäkuu 21, 2012, 14:37:18 »
Sain äsken luettua Hannibal kirjan ja suoraan sanottuna järkytyin kirjan ja elokuvan suurista eroista, etenkin loppuratkaisun suhteen. Ja sitten huomasin, ettei kummastakaan ole erikseen edes topicia, kirjastakin vain yhteinen topic Thomas Harrisin muodossa. Että näin.

Hannibal, on siis Thomas Harrisin kirjaan perustuva elokuva, joka, kuten kirjakin, on jatko-osa Uhrilampaille. VAROITUS! Jos ei ole katsonut/lukenut Uhrilampaita, tämä topic aika varmasti spoilaa kys. kirjaa ja elokuvaa.

Elokuvan on ohjannut Ridley Scott ja pääosissa nähdään Anthony Hopkins (Tri. Hannibal Lecter), Julianne Moore (Clarice Starling), Gary Oldman (Mason Verger) ja Ray Liotta (Paul Krendler).

Elokuvan alussa agentti Starling saa syyt niskoilleen huonosti menneestä huumeratsiasta ja hänen maineensa FBI:ssa sai uuden kolauksen. Krendler tekee kaikkensa pahentaakseen agentti Starlingin asemaa. Samaan aikaan Italiassa eräs paikallinen poliisi uskoo löytäneensä kuuluisan Hannibal Lecterin ja aikoo kerätä Mason Vergerin tästä lupaaman palkkion (Verger on ainoa Hannibalin eloon jäänyt uhri, joka vannoo kostoa). Clarice saa tämän selville ja yrittää saada poliisin luopumaan aikeistaan ennen kuin on liian myöhäistä.

Rakastin Jodie Fosterin suoritusta Clarice Starlingina Uhrilampaissa, mutta Julianne Moore sai rooliin enemmän FBI-maista särmää ja varmuutta ja pidän kovasti myös hänen roolisuorituksestaan. Anthony Hopkins on luotu Hannibalin rooliin pelottavan kohteliaana ja ystävällisenä Kannibaali-Hannibalina ja roolisuoritus on yksi mahtavimpia koskaan. Ray Liotta puolestaan suoriutuu hyvin inhottavan Krendlerin roolista. Gary Oldmanin roolisuorituksesta puhumattakaan.

Tämä elokuva on ehdottomasti yksi suosikeistani, rakkaustarina (kyllä, rakkaustarina, ei kauhuleffa) vailla vertaa. Ymmärrän kuitenkin elokuvasäätiön lisäämän K-18 leiman,

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Sen lisäksi, että topicissa keskustellaan - totta kai - elokuvasta, haluaisin keskustelua myös elokuvan ja kirjan eroista.
Alku on aikalailla samanlainen ja jatkuu aika tarkan kaavan mukaan elokuvan puoliväliin asti. Sitten alkaa esiintyä eroavaisuuksia, jotka voi panna sen piikkiin, että Scott halusi elokuvasta näyttävämmän ja yhtenäisemmän. Kirjassa Italia-kohtaus on nimittäin lähes täysin erillään siitä mitä Amerikassa tapahtuu, mutta elokuvassa ne punoutuvat yhteen. Pidin myös Scottin tavasta pitkittää Lecterin ja Starlingin kissa ja hiiri -leikkiä, jota kirjassa ei ollut oikeastaan ollenkaan. Se toi paljon  enemmän tunnelmaa ja jännitystä leffaan, kirjan ratkaisu oli minusta hieman lattea.

Lopun laitan spoileriin, jotta loppuratkaisu jää arvoitukseksi niille jotka eivät ehkä ole lukeneet kirjaa tai katsoneet elokuvaa tai tehneet kumpaakaan:

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Onko kukaan muu yhtä järkyttynyt kuin minä vai olenko vain jotenki erikoinen, kun mielestäni Harrisin loppuratkaisu antoi pahan jälkimaun koko sarjalle, mutta elokuvat sen sijaan ovat upea kokonaisuus? (Mikä on jo sinällään erittäin outoa, sillä yleensä kirjat ovat aina elokuvia parempia.) Areena on vapaa!
"You're only given a little spark of madness. You mustn't lose it." -Robin Williams