Kirjoittaja Aihe: Yksi yö - liikaa K-7 J/L  (Luettu 213 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Gemmssy

  • parveilia
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Glisee, ei klisee
    • Kaunotar ja hirviö
  • Pottermore: FeatherRain8203
  • Tupa: Rohkelikko
Yksi yö - liikaa K-7 J/L
« : Toukokuu 18, 2011, 14:07:38 »
Nimi: Yksi yö - liikaa
Tekiä: Gemmssy
Kirjoittaja:  K-7
Genre: romantic/drama/adventure
Paritus: Lily/James (Lily/Sirius)
Summary: Niin. Sen takia minä kai inhoan kelmejä. Mielestäni se oli erittäin hyvä syy, vaikkei ehkä ainut. Ja nyt minusta tulee Lily Potter.
Haasteet:  FanFic 50 Pimeys, Aakkos-haaste Y, Perpektiiviä parittamiseen Canon
Disclaimer: Kaikki on rakkaan Row-tädin. Minä tässä leikin niink kuin useimmat.


Yksi yö - liikaa

Muistan sen päivän liian hyvin.

En ollut koskaan käynyt Kielletyssä metsässä. Minä olin kiltti pieni toisluokkalainen eikä sinne ollut koskaan ollut tarvetta mennä. Ja sitten minä totean seisovani metsän reunalla kädessäni kirjelappu, jossa minua pyydettiin tulemaan sinne.

Oli pimää ja tihutti ja muistan, että minulla oli kylmä. Olin väsynyt ja minua pelotti, enkä ollut ottanut mukaan taikasauvaa, mitäköhän lie ajattelinkaan.

Päätin, että lähtisin, jos kukaan ei tulisi kohta. Päätin odottaa, että kello löisi tasan. Sitten olisin seissyt siinä vartin ja olisi lapun lähettäjän oma ongelma, kun hän tuli myöhässä.

En yleensä seissyt edes niin lähellä metsää. Siellä oli liian isoja puita ja outoja eläimiä ja nyt metsä äänteli pelottavasti. Se humisi ja murisi. Ja varmasti kiljui. Minä olin kaupunkilaistyttö. Minä olen yhä kaupunkilaistyttö. Ja silloin kaipasin taikasauvan lisäksi sateenvarjoa. Tai edes kunnon takkia.

Ja sitten joku tarttui olkapäähäni. Olisin kai huutanut, mutta taisin vain seistä paikoillani, koska en saanut happea. ”Hei Lily”, ääni sanoi takaani ja sain taas happea. Ehkä vähän. Mutta kun käänyin, ei siinä ollutkaan ketään. Siihen loppui taas happeni. Ja katsoin olkapäätäni, ja sen verran mitä sitä pimeässä näki, ei kukaan pitänyt siitä kiinni vaikka tunsin käden yhä.

Silloin minä kai päästin äänen, joka muistutti kirkaisua, mutta siitä puuttui teho, koska minulta puuttui happi. Ja minä kyykistyin ja painoin pääni polviini niin, etten nähnyt mitään. Kuka vaan muu olisi juossut, mutta tuo tuli kai ensimmäisenä mieleen. Laulun pupu työntää päänsä pensaaseen. Kai tuo oli hieman sama asia.

Sitten käsi oli taas olkapäälläni ja joku puhui minulle. Siitä en muista oikein mitään. Paitsi että puheen perusteella tunnistin puhujan Jamesikis. Kun nousin, hänellä ei ollut enää näkymättömyysviitta. Silloin vain luulin kuvitelleeni.

Sitten se poika halusi viedä minut metsään. Minä en tietenkään halunnut mukaan, mutta olin yhä hieman puhekyvytön, joten se niistä vastaväitteistä. Hän otti minua kädestä, sen tajusin vasta jälkeenpäin, ja johdaatti minut metsään.

Hän kertoi hienosta lammesta, jolle veisi minut. Siellä olisi hienoa kirkasta vettä ja sinisenä hohtava pohja ja kukkia ja tähtiä ja kaikkea, josta tytöt pitävät. Me emme vaan koskaan päässeet sinne asti. Tai kävin minä sillä kuukausisitten. Se oli oikeastaan tosi kaunis paikka. Siellä hän kosi minua. Luoja. Minä olen rouva Potter.

No, me emme koskaan päässeet lammelle asti. Me eksyimme pimeässä ja istuimme koko yön kiven vieressä. Luoja. Siinä oli kylmä eikä, hän tarjonnut minulle takkiaan. Tosin hänellä ei ollut sen alla paitaa ollenkaan, mutta olisi hän sen silti voinut minulle tarjota. Hänhän meidät sinne oli eksyttänyt.

Sitten hän sanoi tykkäävänsä minusta. ”Lily hei. Sussa on sitä jotakin. Tai jotain. Mä tykkään sust. Eläin!” Näin hän sen sanoi. Ja eläin johtui pupusta, joka juoksi ohitsemme, enkä pitänyt siitä erityisemmin. Se osoitti, että metsässä eli kaikkea. Minulla oli kylmä ja halusin vain pois ja hän totesi 'sussa on sitä jotakin'. Se oli kauheaa.

Minun ensimmäinen sanani oli kai jotain eläimeen liittyvää. Sitten aloin raivota siitä, että minä istun metsässä ja istun siellä, koska hän halusi kertoa minulle pitävänsä minusta. Ja sitten hän kysyi, että tarkoittaako tuo, että tehdään joskus läksyjä yhdessä. Ja vastasin ei, ja nousin ja lähin kävelemään metsään, yksin. En ole varmaan ikinä tehnyt mitään niin typerää. Paitsi mennyt sänkyyn Siriuksen kanssa, mutta sitä ei kukaan ikinä saa tietää. Ja me olimme humalassa.

En ole aivan varma miten löysin seuraavana aamuna takaisin. En uskaltanut huuta, etteivät metsänotukset, tai ketkään muutkaan löytäisi minua. Muistan pelänneeni koko helvetin ajan, että minut erotetaan.

Niin. Sen takia minä kai inhoan kelmejä. Mielestäni se oli erittäin hyvä syy, vaikkei ehkä ainut. Ja nyt minusta tulee Lily Potter.
Siskoni uskoo, että pilvien keskellä mekin osaamme lentää. Jos taivalla ei lennä, sieltä putoaa, ja jos putoaa, niin kuolee. Mutta emmehän me voi kuolla, ensin meidän pitää elää vanhoiksi. Siksi me osaamme lentää pilvien keskellä.

Poissa momentum

  • Daydreamer
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Hi~ ♥
    • Tunneterapiaa
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Yksi yö - liikaa K-7 J/L
« Vastaus #1 : Toukokuu 18, 2011, 20:30:30 »
Tämä oli jotenkin tosi suloinen omalla tavallaan. :) James oli oma itsensä ja Lily myös. Mutta Kielletty metsä ei kyllä minusta ole kovin romanttinen paikka, joten vähän ihmetytti miksi James Lilyn sinne pyysi. Mutta toisaalta kun ottaa huomioon, että molemmat ovat lapsia niin onhan se ymmärrettävää, etteivät aivot oikein toimi. James oli kyllä suloinen, kun sanoi pitävänsä Lilystä, joka oli jäätymässä kuoliaaksi.

En kyllä yhtään odottanut tuota lausetta, jossa luki "paitsi mennyt sänkyyn Siriuksen kanssa, mutta olimme humalassa". WTF? :D Olen kyllä muutenkin miettinyt usein, miksi Lilyä ja Sirreä paritetaan niin monessa ficissä toisilleen. En jotenkin ole koskaan ymmärtänyt sitä, mutta toisaalta joku Lilyn tapainen tyttö sopisikin Siriukselle erinomaisesti. Ja toisaalta eihän Rowlingkaan ole kertonut millainen Sirin ja Lilyn suhde todella on ollut, joten samapa se. Ehkä jotain onkin tapahtunut ihan oikeastikin. :3 Ja nyt pääni saa TODELLA hurjia ideoita tohon yhteen ficciin muahhaha. >:D

Huomasin vain yhden virheen tuossa lukiessani:

Lainaus käyttäjältä: Gemmssy
Paitsi että puheen perusteella tunnistin puhujan Jamesikis.
Tarkoitit varmaan "Jamesiksi"? :) Hieman luettavuutta häiritsevä typo, mutta toisaalta olenkin hyvin väsynyt, joten tajusin vasta neljä kertaa luettuani että mitä tossa oikeasti piti lukea. -_-

Mutta lyhyt ficci oli oikein kiva. Lilyn ajatukset on aina ihanaa luettavaa, kun hänellä on aina niin älyttömän paljon jonkinlaista hysteriaa niissä. Raasu. :D Mutta tämä oli oikein kiva lyhyt ficci, jollaisia lukisin lisääkin. Toimi hyvin, ei edennyt liian nopeaa, eikä liian hitaasti vaan sellaista sopivaa vauhtia. Hienoa. ^^b
Löydätte mut myös näistä:
last.fm||Twitter||Facebook||LiveJournal||Fanfiction.net||DeviantART