Kirjoittaja Aihe: Harrastuksena sukututkimus  (Luettu 335 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Lupin

  • Äitiyslomalla
  • Ylihörhö
  • *
  • Sukupuoli: Noita
    • Vuotis
  • Pottermore: MoonstoneMarauder79
  • Tupa: Korpinkynsi
Harrastuksena sukututkimus
« : Huhtikuu 12, 2011, 13:07:24 »
Onko joku innostunut harrastamaan sukututkimusta? Tämä on minun harrastuksistani uusin, innostuin siitä jokunen kuukausi takaperin. Vaikka olen vasta aloittelija, olen onnistuntu seuraamaan osaa sukuni haaroista jo 1600-luvun loppupuolelle.

Tuntuu jotenkin jännittävältä selvitellä esi-isien ja -äitien elämää. En vielä ole päässyt kurkistamaan kovin syvälle, mutta sen tiedän että useimmat esi-isäni ovat olleet joko torppareita, renkiä ja piikoja, tai sitten hieman korkeampaa yhteiskuntaluokkaa, eli talonpoikia. Yhtään "hienoa väkeä" en ole sukupuustani löytänyt, vaan varpaani ovat syvällä Kirkkonummen ja lähikuntien mullassa. Toisaalta minulta löytyy myös Karjalan haara, joka johtaa nykyisen rajan taakse, menetetylle alueelle.

Tällä hetkellä olen muutaman haaran suhteen jumissa, koska paikkakuntani ennen vuotta 1730 kirjoitetut kirkonkirjat ovat kadonneet tai tuhoutuneet, osittain Ison vihan aikana. Tiettyjä muitakin keinoja päästä ajassa taaksepäin on kai olemassa, mutta en vielä ole ennättänyt perehtyä niihin. Olen kovasti yrittänyt päästä sukututkimuskurssille, oppiakseni enemmän, mutta vielä ei ole onnistanut: kaksi ensimmäistä kurssia oli täynnä, ja kolmas peruttiin viime hetkellä liian vähäisen osanottajamäärän takia. Hmph.

Onko kukaan muu innostunut tästä kiehtovasta harrastuksesta, ja minkälaisia löytöjä olette tehneet?
Äitiyslomalla! Hoidan (hitaalla aikataululla) HP-faneihin ja Vuotiksen Facebook-sivuihin tai Facebook-ryhmään liittyviä asioita.

Poissa Suvituuli

  • Tsirp tsirp krääk titityy.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • You're not mating with me, sunshine!
  • Pottermore: AccioDream**
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Harrastuksena sukututkimus
« Vastaus #1 : Huhtikuu 12, 2011, 14:58:30 »
Minua on jo pitkään kaihertanut mielessä into tutkia sukuani. Olen kuitenkin vielä melko nuori, joten omatoimisesti suvun tutkiminen tuntuisi liian hankalalta. Olen muutenkin hieman pihalla, miten koko homma toimii - kirkonkirjoista löytyy merkintöjä, mutta miten niitä pääsee tutkimaan? Tuosta vain tallustelee kirkkoon ja sanoo että kirjat esiin? o__O
Lupinin alotusviestistä päätellen jossain järjestetään myös sukututkimuskursseja. Todennäköisesti isompana, vanhempana, viisaampana ja kauniimpana astahtelen sellaisellekin. Kuulostaa ainakin oikein jännältä!

Kuitenkin amatöörimäisesti olen ihan vain suvulta kyselemällä saanut selville vähän sukujuuriani. Isän puolelta tiedot ovat vähissä; kaiketi he ovat olleen ihan maanviljelijöitä. Äidin puolelta suku sitten onkin mielenkiintoisempi. Juuret johtavat Venäjälle ja Puolaan äidinäidin.. jonkun isovanhemman kautta, ja toisen äidinäidin isovanhemman kautta päädytään Ruotsiin. Äidinäiti itse on Karjalasta.
--
No niin, nyt ehdin jatkaa.
Säätyasemista tiedän myös heikosti. Isän puolelta oltiin todennäköisesti maanviljelijöitä, joten sieltä olen ihan talonpoikaistoa. Äidin puolella sen sijaan oli kuulemma porvaristoa jossain vaiheessa. Mummani tiedän kuitenkin asuneen pienessä mökissä. (Olen nähnyt kuvan mökistä ja mumman perheestä sen edessä. Oli aika hämmentävää nähdä mumma 6-vuotiaana :D)

Lupin, tuo sadan vuoden sääntö ei liene koskevan minua juuri ja juuri. Tiedän mm. isoäidin isoäidin nimen, joten tarpeeksi kauas menee vuosissa. Isoäitini jo itse on syntynyt 20-luvulla :)

//Mikäli täällä on Ilkan tilaajia tai muuten siihen käsiksi pääseviä, tämän (13.4.2011) päivän lehdessä oli juttua sukututkimuksesta.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 13, 2011, 22:11:10 kirjoittanut Suvituuli »
Se hyppi ja pomppi, söi ja nauroi. Se istui ja itki. Se ilmassa leijui.
Outo heppu, kummajainen, vailla mieltä ja ruumista.
Itketään yhdessä, olemattomuudessa, ihan yksin.
Jos sinulle sopii, se minulle käy

Poissa Lupin

  • Äitiyslomalla
  • Ylihörhö
  • *
  • Sukupuoli: Noita
    • Vuotis
  • Pottermore: MoonstoneMarauder79
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Harrastuksena sukututkimus
« Vastaus #2 : Huhtikuu 12, 2011, 16:03:46 »
Suvituuli, olen kuullut että erilaisilla sukututkimuskursseilla ja sukututkimusyhdistykissä innostutaan aina jos paikalle eksyy nuoria. Kuulemma harrastuksen "ukkoutuminen" on todellinen ongelma.

Ensin kannattaa tosiaan kysellä mahdollisimman tarkkoja tietoja suvulta, ja siitä sitten lähteä kirkonkirjoja tutkimalla etenemään ajassa taaksepäin. Eri paikkakunnilla en erilaisia käytäntöjä. Esim. Helsingissä ei tällä hetkellä pääse ollenkaan itse tutkimaan kirjonkirjoja, mutta monella paikkakunnalla saa tutkia vapaasti sata vuotta vanhempia kirkonkirjoja, tai oikeastaan niistä kuvattuja mikrofilmejä. Omalla kotipaikkakunnallani vain pirautetaan kirkkonherranvirastoon ja pyydetään lupaa päästä tutkimaan filmejä. Ajat ovat yleensä vain mahdollisimman hankalia työssäkäyviä ihmisiä ajatellen, esim. meillä arkipäivisin kello 9-13, plääh. Joissakin paikkakunnilla myös kirjastoissa on mahdollisuus tutkia kirkonkirjoja mikrofilmiltä.

Jos vanhin tietämäsi sukulainen on syntynyt myöhemmin kuin sata vuotta sitten, saatat joutua tilaamaan sukuselvityksen seurakunnasta tai arkistosta. Tästä en osaa sanoa paljon, sillä itse olin niin onnellisessa asemassa, että aloitin sukututkimuksen ennen kuin tuo sadan vuoden sääntö tuli voimaan, ja sain rauhassa tutkiskella kirkonkirjoja 1950- ja 1960-luvuille saakka.

Kun pääset tarpeeksi kauas ajassa taaksepäin, voit alkaa suorittaa tutkimusta mukavasti kotikoneelta käsin, vaikka samalla kertaa kun selailet vuotista :) Tässä on apuna Hiski-tietokanta, josta voi hakea vanhoja sukulaisia (huom! Älä luota sokeasti Hiskiin, siellä on paljon virheitä!), Digiarkisto (sisältää skannattuja, vanhoja kirkonkirjoja) ja Kansallisarkiston Digitaaliarkisto, joka sisältää sekä kirkonkirjoja että muutakin vanhaa materiaalia (parempilaatuisia kuin Digiarkistossa, mutta hitaammin ja vaikeammin selattavana).

Ennen 1800-luvun loppupuolta kirkonkirjat ovat usein ruotsiksi, joskus latinaksi, mutta netissä ja kirjoissa on aika hyvin selitetty erilaisia kirkonkirjoissa esiintyviä sanoja, joten ei kannata pelätä vaikka ei juurikaan osaisi ruotsia tai latinaa. Minulle eniten ongelmia on aiheuttanut vanhat käsialat, mutta niidenkin lukemisen oppii pikkuhiljaa, kun jaksaa yrittää.

Tässä on esimerkki, miltä rippikirja voi näyttää: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kirkkonummi/rippikirja_1856-1862_es203-204/118.htm
Rippikirja on siis sellainen kirkonkirja, joihin merkataan kuka asuu missäkin, perheittäin, ja onko rokotettu, onko käyty ripillä jne. Joskus saattaa löytyä merkintöjä vaikkapa sakoista, tai siitä että joku on esim. ollut sokea. Tuo ylläoleva rippikirjan sivu on Kirkkonummen rippikirjasta vuosilta  1856-1862, ja siinä kerrotaan kuka on asunut Getbergin kylässä, yhdellä tietyllä tilalla. Sivun ylälaidassa on listattuna talonpoika (talollinen) perheensä kanssa. Ensin mainitaan aina mies, sitten vaimo, sen jälkeen lapset. Tässä esimerkissä näkyy minun isoisoisoisäni Axel Gabriel Lindström, s. 1814, hänen vaimonsa Clara Wilhelmina, s. 1832, sekä heidän lapsensa Axel, Anders ja Matilda, ikäjärjestyksessä. Vähän alempana sivulla näkyy Axel Gabrielin vanha äiti Anna Stina ja joku hänen nuoremmista lapsistaan, jotka siis asuvat samassa paikassa kuin yllämainittu perhe. Sivun alalaidassa on listattuna rengit ja piiat. Selviääpä tuolta muutakin, m.m. että pariskunta on käynyt ahkerasti ripillä, kuten kunnon kansalaiset, ja morsian on "vigde i skrud", eli hän on ollut hyveellinen morsian, ei esim. vatsa pystyssä. 

Yleensä eri kirjoissa on listattuna kaikki tiettynä vuonna syntyneet/kastetut ja toisessa kuolleet, ja niitä voi käyttää apuna, jos vaikka tietää koska joku on syntynyt, mutta ei tiedä missä hän on asunut. Ja syntyneiden listoja saa tietenkin selville myös vanhempien nimet, ja pääsee ajassa taaksepäin.

Jotenkin pahasti addiktoivaa puuhaa, tämä... Vähän kuin salapoliisin työtä tekisi.
Äitiyslomalla! Hoidan (hitaalla aikataululla) HP-faneihin ja Vuotiksen Facebook-sivuihin tai Facebook-ryhmään liittyviä asioita.

Poissa silsqu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Harrastuksena sukututkimus
« Vastaus #3 : Huhtikuu 12, 2011, 16:23:00 »
mä innostun mun  suvusta viime kesänä ku löysin aiheen jossa oli kuolut saman niminen ku mä se oli kuolut silloin 2 kk sitte joten halusin selvitta mitä yhteistä meillä oli en ole viellä löytänyt meiden yhteyttä mutta mulle on selvinnyt aika paljon muuta tässä tutkimuksessa esim se että mun suku on toisen mailmansodan aikana lähtenyt laatukasta pakoon ja mennet turkuun ja sieltä oli lähetetty joku lapsi ruotsiin ja se asuis viellä siellä ja sitten mä olen jossain tällä hetkellä mä olen selvittänyt vuodet 2011-1990 luvulle sitten tulee musta aukko ja jatkui vuosina 1800-1600 siitä pidemmällä ei löydy suomesta vaan pitäis mutkustaa italiaan
vanassa -> Thaleia -> silsqu

Poissa Lupin

  • Äitiyslomalla
  • Ylihörhö
  • *
  • Sukupuoli: Noita
    • Vuotis
  • Pottermore: MoonstoneMarauder79
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Harrastuksena sukututkimus
« Vastaus #4 : Huhtikuu 12, 2011, 21:08:29 »
Lupin, tuo sadan vuoden sääntö ei liene koskevan minua juuri ja juuri. Tiedän mm. isoäidin isoäidin nimen, joten tarpeeksi kauas menee vuosissa. Isoäitini jo itse on syntynyt 20-luvulla :)
Sepä hyvä. Jos tiedät missä (paikkakunta) ja koska isoisoäitisi on syntynyt, niin pääset mukavasti alkuun :) Vaikka tietäisit vain syntymävuoden suunnilleen, niin voit selaamalla syntyneiden listoja löytää kastemerkinnän, ja siitä pääsee sitten hyvin etenemään, tai siis liikkumaan ajassa taaksepäin. Jos syntymävuosi on joskus 1800-luvun keskipaikkeilla tai vähän sen jälkeen, saatat jopa löytää hänen tietonsa netistä.
Äitiyslomalla! Hoidan (hitaalla aikataululla) HP-faneihin ja Vuotiksen Facebook-sivuihin tai Facebook-ryhmään liittyviä asioita.

Poissa Arende

  • hahtuvahaave
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: PotionGhost22203
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Harrastuksena sukututkimus
« Vastaus #5 : Huhtikuu 13, 2011, 02:20:39 »
Mä oon jossain määrin ollu aina kiinnostunu omista juuristani. Ja tiedänkin suvustani varsin paljon, lähinnä kiitos kuuluu isoveljelleni joka yläasteaikoinaan teki koulua varten sukututkimusta suvustamme. Hän mm. sai selville, että sukumme on lähtöisin Saksasta. Paljon tarinoita olen myös saanut kuulla isoisotädiltäni, joka on vähän höpsähtänyt ja tuntuu elävän ainoastaan muistojensa voimalla. Aina hänen luona vieraillessa saakin kuulla kaikenmaailman sukulaisista, että kuka nyt olikaan kenen poika ja kenestä tuli lääkäri tai tuomari.

Sukunimeni on myös melko harvinainen. Toisin sanoen, kaikki saman sukunimen omaavat ovat jotain kautta sukua mulle. Aikoinaan oli nimittäin kaksi veljestä (jotka ilmeisesti tulivat sieltä Saksasta, en ole ihan varma tästä faktasta), toinen asettui saaristoon Suomenlahdelle ja toinen mantereelle nykyisen Venäjän alueelle. ja näistä kahdesta veljeksestä on sukumme lähtöisin. Tai siis, äitini puoleinen suku. Isäni suvusta en tiedä juuri mitään, sillä vanhempani erosivat ollessani 8-vuotias ja sen jälkeen oikeastaan kaikki yhteydenpito katkesi tuohon sukuhaaraan. Tiedän ainoastaan, että se suku on Pohjanmaalta peräisin.

Äitini suku on kuitenkin Karjalasta. Äidin isä Etelä-Karjalasta ja äidin äiti Pohjois-Karjalasta. Kummankin sukuhaaran naiset on siunattu harvinaisen pitkällä iällä. Äidin äidin äiti kuoli vasta pari vuotta sitten yli 90-vuotiaana ja äidin isän isän sisko noin vuosi sitten yli 100-vuotiaana. Äitini onkin sanonut, ettei hän kuole koskaan :D

Siitä minulla ei ole mitään aavistusta mitä säätyä sukulaiseni ovat olleet. Äidin äidin äiti tosin kertoi sellaista juorua, että Venäjän (vai Neuvostoliittoko se siihen aikaan oli :o) tsaari, tai tsaariksi jossain vaiheessa päätynyt, olisi kosinut häntä. Mutta tästä en nyt muista, että kuinka todenperäistä se mahtoi olla.

Kamala hinku minulla olisi oppia lisää juuristani. Jospa suonissani vaikka virtaisikin edes hitunen aatelisverta ^^
Ihana asia minusta on, et ihana olen vain

Poissa Sakura

  • Sudenmorsian
  • Vuotislainen
  • 私は悪魔で執事ですから。
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Harrastuksena sukututkimus
« Vastaus #6 : Heinäkuu 04, 2014, 17:11:37 »
Mä olen kanssa tehnyt pienimuotoista sukututkimusta, vaikka suurimmalta osin kaikki tietoni omasta suvusta tulevan isoäidiltä, joka on pystynyt jäljittämään sukua aina 1600-luvulle asti. Jotain sukua on lähtöisin Tanskasta ja ainakin äidin puolelta ilmeisen korkeassa säädyssä (en muista tätä sen tarkemmin kuin lipastona, jossa on ylhäältä alaspäin laatikot säätyläiset, porvarit, tilalliset ja loiset ja oma suku sijoittui isoäidin sanojen mukaan ylimmän laatikon alaosiin). Äidin puolelta suku on pitkälti ruotsin- ja saksankielistä ollut tuolloin ja isän puolelta taas suku tulee Karjalasta ja on pystytty jäljittämään suoraan talonpoikaan nimeltä Eskil Piira. Meillä on jopa seinällä sukupuu, jossa näkyy kaikki linkit meidän ja Piiran välillä.

Itse koen oman sukutaustani ihan mielenkiintoiseksi, kun on sekä talonpoikia suvussa että korkeamman säädyn väkeä. Aatelisia ei kuitenkaan ilmeisesti, mutta ei porvareitakaan. Ja ilmeisesti äidinpuoleiset sukunimetkin ovat alkujaan Saksasta/Ruotsista/Tanskasta. Ja jotenkin koen mielenkiintoisena, että vaikka itse olenkin supisuomalainen niin omat nimeni ovat aika selvä vihje omasta sukutaustasta (ruotsalainen etunimi ja loput nimet niin suomalaisia kuin voi olla). Olen kuitenkin päättänyt, että tutkin jossain vaiheessa tarkemmin suvun vaiheita sekä sen osalta, mitä on vielä selvittämättä että sen osalta mitä jo tiedetään.
信じることさ必ず最後に愛は勝つ。
You've gotta believe that one day love will win.

Poissa Lupin

  • Äitiyslomalla
  • Ylihörhö
  • *
  • Sukupuoli: Noita
    • Vuotis
  • Pottermore: MoonstoneMarauder79
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Harrastuksena sukututkimus
« Vastaus #7 : Kesäkuu 10, 2015, 10:01:46 »
No niin, tänään sitten lehdet huutavat "viitasaarelaista tappajageeniä": http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1433905328171.html

Minähän en ole Hakkarainen, joten tuon Iltasanomien uutisen mukaan minulla ei voi kyseistä geenimuunnelmaa olla, vaikka tuo jutun pariskunta on minun äidin äidin äidin äidin äidin isän äidin isän vanhemmat. Hah. Epäilen, että geenikirje ei löydä perille asti meille, koska tuossa on noinkin monta naista sukulinjassa, ja heidän seuraamisensa läpi vuosien voi olla vaikeaa, varsinkin kun osa on muuttanut ahkerasti. Vaan eipä suvussa ole yhtäkkisiä kuolemia ollutkaan, joten en syytä huoleen.

Tämä on sinänsä ihan kiinnostavaa, uusi tapa hyödyntää sukututkimusta.
Äitiyslomalla! Hoidan (hitaalla aikataululla) HP-faneihin ja Vuotiksen Facebook-sivuihin tai Facebook-ryhmään liittyviä asioita.

Poissa Arnold

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Harrastuksena sukututkimus
« Vastaus #8 : Marraskuu 18, 2017, 16:20:19 »
Vau! Tosi mielenkiintoista:D