Kirjoittaja Aihe: Nälkäpeli-trilogia  (Luettu 17924 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Feeniks

  • päivän tärkein ateria
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Y
  • Pottermore: GobletMist8378
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #25 : Helmikuu 23, 2011, 14:23:10 »

Ihana. Mahtava. Surullinen. Sitä kirjaa ei voi kyllä toisin sanoin kuvailla, ja sanonpa vain, että tällä hetkellä se on paras lukemani kirja Potterien rinnalla. En voinut päästä kirjaa käsistäni oikeastaan lainkaan ja luin sen melkein putkeen. Hahmoista suosikkini on ehdottomasti Peeta. Tuo leipäpoika on niin kärsivälinen ja uskollinen Katnissille, että harva tuommoiseen pystyy. Katnissin ja Peetan välinen valeromanssi on kyllä välillä aika ilkeää luettavaa Peetan kannalta. Olen lukenut kaksi ensimmäistä kirjaa, ja mielestäni eka on parempi. Totta kai myös toinen kirja on tosi hyvä, mutta eka iski kyllä vielä paremmin. Osui ja upposi.:D Toisen kirjan lopussaa meinasin saada hepulin, kun luulin, että Peeta heittää henkensä. Onneksi niin sentään ei känyt, joskin joutuminen Capitolin vangiksi on melkein yhtä paha juttu. En oikein pidä Galesta, en oikein osaa sanoa miksi, mutta jokin hänessä vain pistää vihaksi. Mutta, en kyllä malta odottaa, että saan kolmannen käsiini.
Jos tuhoa ei voi välttää, otetaan sitä kaikki irti.

Poissa Zamira

  • Valehymy
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: GhostPumpkin31142
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #26 : Huhtikuu 16, 2011, 10:16:32 »
Viestini spoilaa.

Ehdottomasti paras kirjasarja, jonka olen eläessäni lukenut.
Kuten monet ovat sanoneet; ihana, upea, koukuttava, ahdistava, (siis kirjaan on helppo eläytyä ja Katnissin ahdinkoon) surullinen, mahtava... Ja vaikka mitä, muttei millään tavalla huono.
Ykkönen oli ehkä paras, kolmonen toisiksi paras. Vaikka kyllä nuo kaikki olivat ihan mahtavia ja ihania. Kolmosen loppu vähän ärsytti, vaikka arvasinkin, että Katniss "valitsee" Peetan ja näin, mutta että Gale jää kakkosvyöhykkelle ja unohtaa Katnissin, se sai minut kyllä vähintäänkin ärsyyntymään. Olen siis enemmän Katniss/Gale-kannattaja, vaikka eihän Katniss/Peetassakaan toisaalta mitään vikaa ole. Lempihahmoni on ehdottomasti Gale, jotenkin vaan niin ihanan mahtava hahmo. Tykkään myös Cinnasta, valmisteluryhmästä (ihania tyyppejä ;3), itse Katnissista, Primistä, Ruesta... Peetakin on ihanan mukava, sinisilmäinen leipäpoika, mutta välillä myös mielestäni aika ärsyttävä. Ei pääse lempihahmojeni joukkoon, vaikka onkin ihana hahmo.
Kolmosen aika lopussa, siinä kohti kun Primin kissa tuli Katnissin luokse, kyyneleet nousivat silmäkulmaan, vaikka koko loppu olikin jo ahdistanut minua jonkin aikaa. En yleensä ihan oikeasti itke kirjaa lukeassa, saattaa tulla tyhjä ja masentunut olo, (esim. Siriuksen kuolema) mutta en ole ikinä itkenyt, en edes Pottereissa (ainakaan kunnolla). Tuossa itkin, ja se riittää kertomaan, että tämä kirjasarja on kyllä paras ikinä. Epilogi oli ihan silleen onnellinen, mutta minusta silti masentava, sillä olisin halunnut, että lopussa Katniss ja Gale olisivat olleet yhdessä... Tai että edes (kuulostaa tosi ilkeältä, ja tätähän tämä onkin) Gale olisi kuollut, minusta sekin olisi ollut parempi, kuin että hän olisi jäänyt kakkosvyöhykkelle. Oikeastaan odotin sydän kurkussa kokoajan kolmosta lukiessani, että Gale tai Peeta kuolee. Toisaalta hyvä, ettei näin käynyt.

Kirjan loppu oli jotain, josta en varmaan selviä ikinä (no joo, sama tunne oli KV:n kohdalla...). Okei, tavallaan olin onnellinen siitä, että Peeta ja Katniss menivät lopulta yhteen. Ja Gale siis elää onnellisesti kakkosvyöhykkeellä, entä sitten? En vain kestä ajatusta, että Katnissin ja Galen välit ovat tulehduksissa iäksi asti - sellainen vaikutelman Collins meille kuitenkin antoi. Tuntuu, että juuri Galen ja Katnissin suhteen käsittelystä jäi puuttumaan paljonkin.
Juuri näin. Tuntuu todella oudolta, että Gale ja Katniss yht'äkkiä vain unohtivat sen vuosien kestävän ystävyyden, vaikka annetiinkin ymmärtää, että se oli todella vahva.

Ei minulla kai muuta - Nälkäpelit ovat vain niin mahtavia. Odotan leffaa vähintäänkin innolla, mutta aika masentavaa, että se ilmestyy vasta yli vuoden päästä, jos silloinkaan. D;

Poissa Suru

  • keräkurmitsa
  • Sanomaton
  • *
    • Livejournal
  • Pottermore: ChestnutLeviosa81
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #27 : Toukokuu 20, 2011, 17:53:37 »
Hei!

Keskustelu elokuvasta on siirretty oikeammalle osastolle tänne, jatkakaa toki kirjoista juttelua tässä topickissa. :)

t. Suru-aurori
“Älä näytä tuommoiselta, Korppu", hän sanoi. "Eihän tämä ole yhtään mitään. Paljon pahempaa on tulossa!”
- Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli

Poissa Wizardine

  • Fletkumato
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: ElmWing25933
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #28 : Kesäkuu 23, 2011, 17:25:13 »
Tammikuussa aloin lukemaan Nälkäpeliä, ja muutaman viikon kuluttua oli koko trilogia jo luettu. Ensimmäinen kirja on yksi parhaista lukemistani kirjoista, ja sarja yksi parhaista lukemistani sarjoista. Ovat toinen ja kolmaskin osa hyviä, tosin ensimmäinen on selkeä suosikkini. Sarjan jännitys pysyi yllä koko ajan, aloitettuani en pystynyt lopettamaan lukemista. Ainoa asia mikä sarjasta jäi harmittamaan oli kolmannen osan loppu, muutamat viimeiset luvut. Mielestäni loppu lässähti täysin verrattuna siihen, kuinka hyvä sarja oli muuten! Vaikka se oli itselleni hienoinen pettymys, on Nälkäpeli-trilogia puolestani ehdottoman suositeltavaa luettavaa!
Mischief managed!

Rowan

  • Ankeuttaja
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #29 : Kesäkuu 26, 2011, 18:30:21 »
Olen lukenu ne kaikki :)

Minusta ensimmäinen oli kiistatta paras... Kakkos- ja kolmos -osissa rupesi Katniss ärsyttämään, aivan samalla tavalla kävi, kun luin Twilightejä: lopputuloksena oli silloin, että vihaan lähes kaikkia sarjan henkilöitä, Bellaakin, kumma kyllä...

Mutta vielä Nälkäpeleistä: idea oli todella hyvä ja sarja tempaisi mukaansa, se on totta. On joitain kirjoja, joista voi tajuta, kuinka paljon niissä on asioita, jotka ärsyttävät, mutta niitä ei siltikään voi vihata. Lempihenkilöni olivat Rue ja Peeta, kiistatta. Katniss ärsytti, Gale, oli alkuun mukava, Primistä en oikein tiedä ja ainiin - Madge oli myös hyvä tyyppi.

Cindu

  • Ankeuttaja
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #30 : Heinäkuu 16, 2011, 00:23:29 »
Luin tuon kirjan ensimmäisen kerran vuonna 2010 maaliskuussa. Jäin totaallisesti koukkuun ja olen lukenut kaikki osat. Sarja on todella hyvä. Ensimmäinen osa ehdottomasti parhain, tykkäsin myös toisesta ja kolmannestakin. Rakastuin Peetaan ja Galeen ihan älyttömästi! Ja Haymitch on kanssa ihan mahtava henkilö, tietysti myös Katniss ja Rue ja Primkin. Kirja on mahtava ja liian koukuttava. Ehdottomasti yksi parhaimmista sarjoista mitä olen ikinä lukenut. Kavereille olen myös suositellut ja ovat tykänneet ihan älyttömästi ja jääneet koukkuun.

Poissa Randomi

  • Vuotislainen
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #31 : Heinäkuu 23, 2011, 16:09:14 »
Tää spoilaa sitte.

Mutta joo, Nälkäpelit on jotenki ihan mahtavaa luettavaa. Ku lainasin ykkösosan, aattelin että varmaan ihan ok kirja, mutta luinki sen sitte tyylii putkee :D En tiä mikä niistä on paras, vaikka toisaalta viimene, mut se oli iha hirveen synkkä ja mulle tuli tosi paha mieli ku luin sitä... Ehkä sen takii se oli paras, että siinä tää hyvä-paha asetelma meni vähä sekasi eikä se ollu sellasta kaikki pahikset kuolee mut hyviksille ei käy mitään -roskaa... Siinä myös alko näkyyn Nälkäpelin vaikutukset ihmisiin enemmän, varsinkin Katnissiin. Kaikista hirveintä oli kun Finnick ja Prim kuoli, Finnick kun oli lempihahmoni ja Katniss oli tehnyt kaikkensa pelastakseen Primin... Joo se oli surullista, mutta toisaalta ehkä parhaiten kirjotettu.

Poissa twister

  • Vuotislainen
  • Pottermore: PumpkinRose39
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #32 : Elokuu 04, 2011, 19:16:07 »
Todellakin yks parhaista kirjasarjoista mitä oon ikinä lukenu. Koukutuin heti alussa ja sainkin kaikki kolme sitten aika nopeaan tahtiin luettua. Pitäs varmaankin osta nääkin omaks ja lukea toistamiseen. Ite tykkäsin varmaankin ekasta kirjasta eniten, vaikka kaikki olivat kyllä tosi hyviä. Viimesen kirjan loppu oli vaan joku hirvein ja vollotin kirjan luettuani varmaan kymmenen minuuttia :D
"No story lives unless someone wants to listen. The stories we love best do live in us forever, so whether you come back by page or by the big screen, Hogwarts will always be there to welcome you home"

Poissa Magic girl

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Valar Morghulis
  • Pottermore: WhitchThorn22397
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #33 : Elokuu 15, 2011, 13:04:50 »
Olen lukenut kaikki Nälkäpelin kolme kirjaa. Lainasin Nälkäpelin kirjastosta, kun kaverini oli kehunut sitä. Ja usein käy niin että lukeminen ei oikein aina suju. Mutta kun aloitin lukemaan, en voinut lopettaa. Toki kirjassa oli paljon asioita mitkä ärsyttivät ja häiritsivät, mutta en nyt niitä jaksa enää luetella, sillä muut ovat ne jo monet kerrat tehneet :) Kirja oli siis koukuttava ja Ruen kuolema oli sydäntä särkevä, minä kirjaimellisesti itkin kun Rue kuoli. Ja kun kirja oli loppu, olisiko ollut melkein seuraava päivä kun marssin kirjakauppaan ja ostin Nälkäpelin jatko-osan, Vihan liekit. Se jatkoi hyvin samaa rataa Nälkäpelin kanssa ja senkin luin erittäin nopeasti. Siinä minua harmitti kun Cinna vangittiin ja en nyt muista kerrottiinko Matkianärhessäkään, mitä hänelle lopulta kävi. Toivoin hartaasti, että Cinna olisi löydetty kun muut "stailaajat" löydettiin. Ainoastaan Matkianärhessä en lukenut sitä ihan siltä istumalta, jotkut kohdat olivat minusta sekavia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Oli kyllä sekin hyvä. Loppu oli kyllä todella omituinen. En meinannut ymmärtää että Katnissin pikkusisko kuoli. Ja oliko Gale suunnitellut viimeisen iskun vai kuka. Olin tyytyväinen kun Katniss ei ampunutkaan Snow:ta, se oli mukava lisä, mutta oli hyvä, että hän silti kuoli. En ole varma mutta oliko siis níin että "viimeistä nälkäpeliä" ei lopulta järjestettykään??

Kaiken kaikkiaan oli hyvä trilogia, mutta kuten muut olisin kaivannut psychologista peliä ja tunteita tappamisesta.
"Push me and I'll push back
I'm done asking, I demand"

Poissa Stargazer

  • astrum metallum
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • we were here
  • Pottermore: CrimsonScale68
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #34 : Lokakuu 14, 2011, 16:30:05 »
Täydellistä. Muuta sanaa en keksi tähän hätään kun suomen kielen sanavarasto ei ole vielä tarpeeksi laaja näissä ylistyssanoissa. Ensimmäinen kirja oli alusta alkaen niin koukuttava ettei sitä meinannut pystyä päästämään näpeistään ja siks sitä lukiessa meni parina ensimmäisenä koulupäivänä yöunet. Idea on jo itsessään niin nerokas että huhhuh ja siihen päälle vielä loistava toteutus, niin mitäpä muutakaan tässä voisi sanoa kuin tuon aloitussanan, täydellistä. Aluks hiukan häiritsi tuo preesens-muodossa oleva kerronta, kun en sellaiseen ollut aiemmin tottunut, mut näin jälkikäteen ajateltuna se tuntui ainoalta mahdolliselta ratkaisulta ja toimi loistavasti sillä tavalla. Ykkösosassa se itse peli etenkin oli luvusta toiseen niin koukuttavaa luettavaa, kun koko ajan tapahtui jotain ja jännitys tiivistyi kun yksi toisensa jälkeen pelaajia putoaa pois ja mentiin lähemmäs ja lähemmäs sitä minkä tiesin alusta asti olevan lopulta edessä. Ruen kuolema tuntui sitä lukiessa rikokselta kun sattui olemaan yksi suosikkihahmoistani, liian vähän aikaa sai olla mukana, henki lähti turhan nopeasti. Olisin niin miljoona kertaa mieluummin suonut Ruen selviävän hengissä kuin Peetan. Muutenkin lopussa ärsytti Peetankin henkiin jääminen, kun koko jätkä ärsytti mua hahmona alusta alkaen. Olis vaan kuollut sinne areenalle tai sitten Katniss olis voinut päästää sen päiviltä. Sysimarjajuttu oli kuitenkin yllättävä ratkaisu, sinänsä positiivista, mutta Peetan olis kuulunut kuolla.

Kakkososa oli mielestäni trilogian paras, ihan vain parin ihanan cliffhangerin ja yllättävyyden ansiosta. Luulin kirjan alusta alkaen että koko kirja keskittyis alkavaan kapinaan Capitolia vastaan ja keskittyis esimerkiks vyöhykkeen 12 huononeviin oloihin ja siihen kuinka presidentti Snow jatkaa Katnissin hiillostamista kapinan kipinän sytyttämisen takia. Koska ideana oli kuitenkin Nälkäpeli, ajattelin siinä vaiheessa kun neljännesjuhlasta alettiin puhumaan, että loput kirjasta keskittyisivät Nälkäpeliin ohjaajana toimivan Katnissin näkökulmasta, mut sitten kun kahdennentoista luvun lopussa paljastui mistä oli kyse: "Joudun areenalle uudestaan." niin sitten kirjan asetelmat muuttuivat täysin. Ja se toinen peli oli jossain määrin jopa parempi kuin se ensimmäinen, ehkä tämä oli siinä mielessä huonompi, että kesti ajallisesti vähemmän aikaa, mut se kelloidea oli nerokas ja Finnick oli jostain syystä kiva hahmo, samoin Beetee. Ainoa miinus oli se, kuinka suuri määrä ihmisiä sieltä areenalta sitten pääsi pois - toki moni joutui Capitolin haaviin, mut... emmä tiiä, jostain syystä olis ollut parempi, että niitä olis ollut siellä ihan vaan muutama jälellä siinä vaiheessa kun Katniss tuhos sen voimakentän. Lopulta kakkososan loppu meni ykkösen tapaan rauhallisesti ja aattelin sen myös päättyvän sillain, kunnes koko kirjan viimeinen lause sisälsi kaikkien aikojen cliffhangerin, joka pakotti tuhlaamaan välittömästi kaikki rahat kolmoseen.

Kolmas osa oli kaikella tapaa yhtä loistava kuin ykkönen ja kakkonen, mutta ei pääse kakkosen ohitse lähinnä sen lopun takia. Tykkäsin koko hommasta aluksi tosi paljon, kapinan suunnittelu oli mielenkiintoista, samoin se kun Katniss päätyi vähitellen mukaan taisteluihin vyöhykkeillä, ensin kahdeksikolla ja sitten kakkosella, jossa sai jopa luodin päähänsä. Peeta oli tietty vankina Capitolissa (olis kuollut siinä vaiheessa kun ykkösosa vaihtui kakkoseksi) ja kun se sieltä sitten pelastettiin, niin toivoin jo pitkään että siitä tulis lopullisesti sekopää joka pitää Katnissia ikuisena vihollisenaan. Mut toisin tietty kävi. Joka tapauksessa homma muuttui vaan entistä mielenkiintoisemmaks kun Katniss joukkoineen lähti Capitoliin ja porukkaa väheni jatkuvalla syötöllä, kunnes vaan lopulta muutama jäi henkiin. Mut siinä vaiheessa tää homma sitte kusi. Primin tappaminen oli tarpeetonta. Muutenkin olisin paljon mieluummin lukenut siitä kun koko juttu päättyy, nyt vaan mentiin siitä missä aita on matalin, pistettiin Katniss matalaks ja sitte kerrottiin vaan mitä oli tapahtunut, kuinka Capitolin valta oli kukistettu, kenestä tuli uus presidentti jne. Pientä lohtua toi loppu jossa Katniss ampui Snowin sijasta Coinin, mut sitten viimeinen luku oli yhtä sekamelskaa ja tietysti Katniss valitsi Peetan ja Gale jätettiin täysin yksin eikä koko jätkän olemassaolo enää edes kiinnostanut. Väärin. Ja mikä se lopun vajaa puoltoista sivua pitkä epilogi oli olevinaan? Täysin turha lisä, olis toiminut niiiiiiiiin paljon paremmin ilman sitä. Mut kolmosen loppu olikin ainoa epäonnistunut kohta koko trilogiassa, muuten tää oli ihan jumalaisen täydellistä luettavaa, epäilemättä vähintäänkin paras trilogia jonka oon milloinkaan lukenut.

Hahmoista vielä sen verran, että todellakin inhosin Peetaa alusta lähtien, olisin niin paljon mieluummin halunnut että Katniss valitsisi Galen. Olin koko ajan varma että kolmosen lopussa joko Peeta tai Gale kuolee ja Katniss valitsee sitten sen eloonjääneen, mut tuntui vielä tympeämmältä kun Gale ei sitten kuollut - mieluummin olisin suonut sille matkan tuonpuoleiseen kuin tuominnut yksinäiseen elämään toisella vyöhykkeellä. Gale oli muutenkin mukava hahmo ja olis ansainnut Katnissin miljoonasti Peetaa enemmän, se olis muutenki ollut trilogian tyyliin sopivalla tavalla yllättävä ratkaisu, kun sehän oli ihan itsestään selvää jo ensimmäisessä osassa että nää kaks ajautuu lopulta avioon. Haymitch oli, kuten jo aiemmin mainittukin, varsin inhimillinen hahmo ja jostain syystä myös tykästyin siihen heti alussa. Rue nyt oli ihan epäilemättä suosikkini kunnes kuolo hänet korjasi (liian aikaisin, ihan rikollista) ja Finnickistä pidin myös jostain syystä, tosin opin pitämään hahmosta vasta kolmannessa kirjassa.
To be rich is to seek, to relive the memory

Poissa räiskeperäinen

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #35 : Lokakuu 15, 2011, 23:15:21 »
Ahmin koko sarjan muutamassa päivässä, ehkä koukuttavinta ikinä! Henkilöt oli kyllä ärsyttäviä, varsinkin Peeta ja Katniss, josta tuli auttamatta mieleen Bella koko ajan (kuten moni muukin näköjään huomasi. Peetaa taas vihasin lähinnä lopun takia. Loppuratkaisu oli VÄÄRÄ, ilman viimeistä lukua sarja olisi ollut paljon parempi. Gale taas oli yksi lempihahmoistani, samoin Sinna, ja molemmille kävi köpelösti :'( Yhtäkaikki kuitenkin harvinaisen hyvä sarja vaikka hahmot olikin syvältä.
Toivottavasti elokuvista tehtäisiine des paremmat mitä Houkutus -leffoista tuli, etteivät pilaisi kirjoja samalla tavalla.

Poissa Ajatusliekki

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Where the heart lies
  • Pottermore: HallowGalleon47
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #36 : Joulukuu 03, 2011, 20:38:03 »
Vastaan tähän pitkästä aikaa, kun olen lukenut kaikki kolme osaa (toki jo pitkän aikaa sitten, mutta kuitenkin)

Nälkäpeli oli osista paras. Pelin kuvailu on tehty hyvin, ja kuten sanoin aiemmin, oli hyvä, että tärkeänä osana oli valmistautuminen, muiden mielistely yms.

Vihan Liekit tuntui vähän ennaltaarvattavalta, ja väkinäiseltä. Liiankin "väliosa" minun makuun, mutta ehdottomasti hyvä kirja sekin. Esiteltiin paljon uusia persoonallsiai hahmoja ykkösosan vähän turhan Mary Sue painotteiseen hamokatalogiin. Honoin osa.

Matkijanärhi on toiseksi paras. Katnissin henkinen epävakuus ja romahdus oli kuvattu minusta todella hyvin. Juonen kulkua oli muutettu sopivasti esim. Peetan huluuden ja Primin tapon takia. Kolams osa on myöskin kaikkein ahdistavinta luettavaa, vaikkei edellisiäkään osia voi sanoa kovin aurinkoisiksi. ITse pidin lopusta, vaikka monet eivät selvästi. Loppu kuvastaa minulle juurikin sitä, että vaikka sota on ohi ulkosiesti, se ei loppunut pitkiin aikoihin Katnissin sisällä.
mus mus -> Ajatusliekki

Poissa Mopo

  • blue eyed beast
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • tihkusade
  • Pottermore: PurpleThestral133
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #37 : Joulukuu 21, 2011, 15:39:54 »
Itse olen lukenut kyseisen trilogian nyt kolme kertaa. Se on ihana! Suzanne Colins on loistava kirjailija ja hän on saanut luotua upean maailman ja henkilöt. Mielestäni Nälkäpeliä ja Harry Pottereita ei voi verrata, sillä nehän kertovat aivan eri asioista ja koko sanomakin on sarjoissa aivan erilainen. Toki molemmissa on kovaonninen päähenkilö ja romansseja, mutta Nälkäpelin ilmapiiri on kokoajan apea. Siinä missä Tylypahkassa juhlitaan joulua, vaikka Voldemort on nousemassa taas valtaan, Panemin ihmiset itkevät jatkuvasti kodeissaan. En myöskään vertaisi Nälkäpelejä Twilighteihin, vaikkakin Katnississa ja Bellassa on jotakin samoja piirteitä (ainakin molempien itsetunto on huono).
Pidin eniten Nälkäpelistä, koska rakastan koko sitä osaa, jossa Katniss ja Peeta ovat Areenalla. Tykkään myös Vihan Liekeistä, koska siinä on Finnick :) Ja tottakai Matkijanärhikin on ihana! Tosin itken siinä aina ihan kamalasti..

Seuraako teistä kukaan myhungergames.com:ia? Tai odottaako monikin tulevaa elokuvaa?

Toivon, ettei Nälkäpelin fanikunnaksi valikoidu yhtä nuori enemmistö, kuin Twilightin. Toiki nuorempiakin faneja varmasti on jo, mutta jotenkin miellän Nälkäpelin hieman vanhemmille, kuin alaluokkalaisille. Kumpa ei syntyis mitää suurempia Team Peeta ja Team Gale- juttuja, vaikka kirjassa on selvästi Peeta ja Gale vastakkain.
~I'm the hero of this story. I don't need to be saved~

Poissa Varpu

  • Vuotislainen
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #38 : Tammikuu 09, 2012, 22:16:42 »
Ähh... Tulee mieleen niin paljon kaikkea mitä pitäs kirjottaa.
Ihan aluksi kun löysin Nälkäpelin kaupasta ja luin takakannen kiinnostus nousi valtavaksi. Se on ollu melkein kaikista takakansista kiinnostavin ja se oli pakko lukea. Monta muuta kirjaa oli kesken joten odotin jouluun ja luin vasta sitten. Se oli mahtava kirja! Nyt kun oon lukenu muiden mielipiteitä oon alkanu ajatella hieman kriittisemmin ja näin.
Koska ekan lukemisen jälkeen halusin pitkittää sitä, ettei sarjalle tulis loppua luin tokan vasta kesäl ja nyt vikan jouluna. Vähän hassua.. :D

Nyt mitä tulee mieleen...
Aluksi olin ihan, että Gale on ihana, mutta sitten ykkösen puolivälis ihastuin Peetaan aivan silmittömästi ja Gale olis saanu painua hiiteen. Mut sitte taas ajattelin, et on se Galekin ihan kiva.
Monet on kirjottanu et lempihahmo oli Rue ja eräs kaverikin oli siihen ihan hullua kuin myös Primiin. Mä en vaa jotenkin hellu noille. Ku ne on älykkäitä pikkusia ja nii rohkeita ja jotenkin ärsyttäviä.  :))
Itse en ole ikinä verrannut Nälkäpeliä ja Twilightia, eikä ne kyllä toisiaan edes muistuta... Eikä Bella ole Katniss läheskään ja niillähän on ihan eri lähtökohdatkin.
Kerronta oli hyvää, mutta kuten muutkin on laittanu tarinassa olisi saanut kuvata tappamisesta aiheutuvia tunteita yms. enemmän. Tykkään enemmän lukea jos kirjassa on paljon vuoropuheluita, koska joskus pitkät kerronnat alkaa pitkästyttää ja se häiritsi lukiessa sillä henkilöt eivät puhu paljon keskenään, eikä heidän anneta puhua. Kaikki tulee niin Katnissin kertomana, ei hyvä. Tällöin hahmojen luonne ja piirteet eivät pääse niin hyvin esille ja niistä saattaa tulla yksitoikkoisia, jos ymmärrätte. :D
Preesens-kerronta oli virkistävä, vaikka aluksi häiritsikin.

Ykkösestä en nyt hirveästi muista kun siitä lukemisesta on vuosi... Mutta Haymith (miten kirjotetaan??) oli kyllä jotenkin samastuttava ja kakkosen alussa se kohta, jossa Katniss saa tietää joutuvansa uudestaan areenalle (jännitys huokui kirjasta!!) ja hän ja Haymith juo on en tiedä tosi hauska ja yhdistävä hetki hahmoille. (:
Vihan liekit oli varmaankin paras osa, Peeta ja Katniss oli siinä tosi söpöt. Ja myös yllättävä käänne että he joutuvat toistamiseen areenalle oli hyvä.

Muutenkin olisin paljon mieluummin lukenut siitä kun koko juttu päättyy, nyt vaan mentiin siitä missä aita on matalin, pistettiin Katniss matalaks ja sitte kerrottiin vaan mitä oli tapahtunut, kuinka Capitolin valta oli kukistettu, kenestä tuli uus presidentti jne.

Tässä asiassa olen aivan samaa mieltä. Kaikki vain oli kolmosen lopussa ohitse. Oikein odotin kuinka Katniss pääsee Snown pressanlinnaan tappamaan sen. Se vaan sivuutettiin. Ja vaikken erityisesti Primistä tykännyt oli hirveän ilkeää tapaa hänet, Katniss raukka ja äiti...
Olin myös aivan varma että Peeta taikka Gale kuolee ja kappas! Kumpikin jäävät eloon, ei hyvä. Kerrankin ajattelin, että tässä on kirjasarja, joka ei säästä kaikkia päähenkilöitä, mutta ei. Ei sillä että haluaisin, että kukaan kuolee, mutta sivuhahmot ovat aina vain auttaakseen ja sitten kuolkoot vaan pois ja päähenkilöt selviää hengissä. Gale oli ihan kiva, mutta olisi voinut mieluummin kuolla ja Prim elää. Finnickin kuolema oli surku sillä, se olikin ihana tyyppi, joka oli kokenut kovia!

Loppu oli kyllä todella omituinen. En meinannut ymmärtää että Katnissin pikkusisko kuoli. Ja oliko Gale suunnitellut viimeisen iskun vai kuka. Olin tyytyväinen kun Katniss ei ampunutkaan Snow:ta, se oli mukava lisä, mutta oli hyvä, että hän silti kuoli. En ole varma mutta oliko siis níin että "viimeistä nälkäpeliä" ei lopulta järjestettykään??

Samat ajatukset tässäkin kuin minulla. :))

Mutta siis aivan mahtava sarja, mitä nyt loppu jäi vähän vaisuksi. Ja tämä oli myös siksi hyvä, ettei ikinä voinut olla varma milloin ja kuka kuolee, ja mitä tapahtuu. Ehdottomasti toisena Pottereiden jälkeen! :)

« Viimeksi muokattu: Tammikuu 09, 2012, 22:21:27 kirjoittanut Varpu »

Poissa nutcracker

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #39 : Tammikuu 11, 2012, 19:25:49 »
Minäkin luin syksyllä tämän Nälkäpeli-trilogian, tosin englanniksi, joten kirjasarjan suomenkieliset termit ovat minulta aika lailla hakusessa, pahoittelut siitä.

Mutta, tykkäsin ihan, noin kevyenä nuortenkirjana. Teksti oli sujuvaa, mukaansatempaavaa ja mielenkiintoista, hahmot hyviä ja Katnissin itseironiaa sai nauraa läpi kirjojen. Juonikin kirjoissa oli melko hyvä, ja kiitos sen mukaansatempaavuuden kirjat tuli luettua suunnilleen yhteen menoon - niitä oli oikeasti vaikea laskea käsistä. Tykkäsin hahmoista Katnissista, Peetasta, Primistä, Cinnasta sekä ennen kaikkea Finnickistä, ja itse Nälkäpeli- ideana oli mielestäni äärimmäisen kiehtova. Luulen, että nimenomaan ensimmäinen kirja on suosikkini, koska se kuvasi suurimmaksi osaksi tapahtumia Areenalla.
Elikä, suosittelisin kyllä sellaiseksi kevyeksi iltalukemiseksi. Ai niin, ja elokuvathan tästä myös on tekeillä, eli sitä ennen kannattaisi jokaisen kynnelle kykenevän nämä kirjat ahmia, sillä elokuvat tunnetusti spoilaavat kaiken jännityksen kirjoista.
"I'm selfish, impatient and a little insecure. I make mistakes, I am out of control and at times hard to handle. But if you can't handle me at my worst, then you sure as hell don't deserve me at my best." - Marilyn Monroe

Poissa Denahi

  • Vuotislainen
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #40 : Tammikuu 12, 2012, 09:42:46 »
Olen lukenut sarjan kaksi ensimmäistä osaa suomeksi. Tarina oli kiinnostava ja luinkin nuo molemmat parissa päivässä. Alussa teksti vaikutti aika tökkivältä, mutta siihen tottui. Ensimmäisessä kirjassa päähenkilön jatkuva epäileväisyys Peetan ystävällisyyttä kohtaan oli hiukan häiritsevää, mutta onneksi Katniss oli jo toiseen osaan mennessä vakuuttunut Peetan vilpittömyydestä^^ Kahdesta ensimmäisestä kirjasta pidin enemmän 2. osasta, areena oli kiinnostava ja loppuratkaisukin erilainen.

Viimeisen osan aion lukea englanniksi. Siinä näyttäisi olevan huomattavasti enemmän sivuja kuin suomennoksessa, joten saan samalla luettua mahdolliset suomennoksesta poistetut kohdat :)

Poissa Cheo

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #41 : Tammikuu 13, 2012, 15:59:13 »
Viimeisen osan aion lukea englanniksi. Siinä näyttäisi olevan huomattavasti enemmän sivuja kuin suomennoksessa, joten saan samalla luettua mahdolliset suomennoksesta poistetut kohdat :)
Anteeksi, mitä helvettiä? Oletko aivan varma että suomennoksesta on poistettu kohtia? Koska jos on, niin miksi ihmeessä niin olisi tehty ja MIKÄ IHMEEN OIKEUS SUOMENTAJALLA OLISI TEHDÄ NIIN? Ettei vaan johtuisi jostain sanojen määrästä tai jostain? vaikka eikös suomessa olekin pitempiä sanoja?

"Sinä olet myrskysi luovinut, Jamie. Nyt selkenee."

Poissa Lupin

  • Äitiyslomalla
  • Ylihörhö
  • *
  • Sukupuoli: Noita
    • Vuotis
  • Pottermore: MoonstoneMarauder79
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #42 : Tammikuu 13, 2012, 16:35:24 »
Hei, mistä on peräisin tieto että Nälkäpeli-trilogian kirjoja olisi suomennetty lyhentäen? Sivumäärä ei sano välttämättä yhtään mitään, onhan usein esim. kirjojen brittiläisen ja amerikkalaisen version välillä suuriakin eroja sivumäärässä, ja siinä edes kieli ei muutu... Yritin etsiä tietoa tuosta suomennoksesta, mutta en löytänyt mitään.

Cheo, jos kirjoja suomennentaan lyhentäen (aika harvinaista), siitä ei päätä kääntäjä vaan kääntäjä vain tekee mitä käsketään. Entisaikoina lyhentely oli kai yleisempää, nykyään harvinaisempaa. Joskus sitä kuitenkin tapahtuu :( Esim. Diana Gabaldonin kirja Muukalainen on lyhennetty siitä syystä, että siitä haluttiin tehdä kirjakerhopainos, ja sivumäärä olisi tullut liian suureksi.
Äitiyslomalla! Hoidan (hitaalla aikataululla) HP-faneihin ja Vuotiksen Facebook-sivuihin tai Facebook-ryhmään liittyviä asioita.

Poissa anji

  • 4. silopeikko
  • Vuotislainen
    • Goodreads-profiili
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #43 : Helmikuu 13, 2012, 21:24:02 »
En ole kyllä kuullutkaan lyhentelystä, siihen sen sijaan olen ennenkin törmännyt, että englannin- ja suomenkielisillä  romaaneilla voi olla jopa huimia pituuseroja. Joten lisäinfoa? :--)

Mutta ah, Nälkäpeli on tosiaan yksi koukuttavimmista sarjoista ikinä! Mulle tulee Panemista aina mieleen joku kommunistinen maa, jossa pienellä elitistipoppoolla on kaikkea yllin kyllin ja kaikilla muilla on ns. asemastaan riippumatta melkein yhtä kurjat oltavat ja pitkät työpäivät kaikilla + tietenkin se ulkomaailmanvastainen voimakas ja säädelty propaganda, mitä koko kirja tulvii.

Omituista on se, ettei Collins musta ole edes erityisen hyvä kirjoittamaan (ellei kyse sitten ole siitä, että suomennos on huono?) Kuvailua ja eläytymistä olisin kaivannut myös tekstiin enemmän, vaikka totta kyllä kaikkein toiminnallisimpiin kohtauksiin erityisen syventyvä tyyli ei sovi ja lukiessa pdätteli suorastaan henkeä. Mutta ainakin suvantokohtiin olisi kaivannut jotakin muutakin kuin sitä Primin-ikävää ja Peetaa, esimerkiksi juuri niitä omantunnontuskien kuvailua tai... no jotain vähän angsisempaa :D Toisaalta jos ajattelee, niin kyllähän ne käsittelemättömät asiat Katnissille kostautuivat Matkijanärhessä. Musta tuntuu ihan hölmöltä kirjoittaa itse mitään kritiikkiä tässä suhteessa, kun en kerran itse osaa sen paremmin kuvitella, millaista Areenan stressaavissa oloissa olisi elää ja mitä silloin ajattelisi..

Lainaus
Vihan Liekit tuntui vähän ennaltaarvattavalta, ja väkinäiseltä. Liiankin "väliosa" minun makuun, mutta ehdottomasti hyvä kirja sekin. Esiteltiin paljon uusia persoonallsiai hahmoja ykkösosan vähän turhan Mary Sue painotteiseen hamokatalogiin. Honoin osa.

Olen täysin samaa mieltä Ajatusliekin kanssa! Nälkäpelissä kaikki oli vielä niin uutta ja ihmeellistä, ettei sitä edes kohtuuttomasti häirinnyt niin kovin ennalta-arvattava juonikuvio vaan halusi vain lukealukealukea eteenpäin kaikesta huolimatta, Matkijanärhi taas vähän paikkaili sitä, mikä aiemmissa osissa jäi käsittelemättä eli sitä tunnepuolta, mutta Vihan liekit oli aikamoista tutun kertausta ja tapahtumapyöritystä vähän odotapa seuraavaa näytöstä niin -tyyliin.
Sekin tuli kuitenkin ahmaistua aika nopsaan, vaikka alkuun en meinannut päästä. :D
Siltikin, kaksi muuta osaa menevät minun kirjoissani laadullisesti tämän ohitse, vaikka viimeinen osa olikin surullinen.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Hahmot kyllä tuntuivat aika täydellisiltä siinä, mitä sitten tekivätkin ja musta Katniss ei ensimmäisellä Areenalla käyttäytynyt lainkaan hahmonsa mukaisesti, mutta onnistuin silti rakastumaan Galeen & Rueen ja itse asiassa Katnissin äitiin ja Magdeenkin, ja Johannaan ja Finnickiin Beeteehen ja siihen naiseen ja... (ainakin äidistä ja Madgesta ois tyyliin ihanaa kirjoittaa syväluotaavaa fanifictionia!) :D

~anjilla on vielä paljon erittäin epämääräistä sanottavaa~

Poissa Giladra Carrion

  • Kuolonsyöjä
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: ShieldFang27063
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #44 : Maaliskuu 31, 2012, 14:01:19 »
En ole vielä lukenut Matkijanärheä, joten sen vuoksi täytyi lukea aiemmat viestit varoen ja skipata osa. Ensimmäisen ja toisen osan olen jo lukenut, ihan tässä juuri tällä viikolla. Mun piti lukea Nälkäpeli jo aikoja sitten, mutten saanut aikaiseksi ennen kuin vasta nyt elokuvan ilmestyttyä. Ostin ensimmäisen kirjan ja kappas, ei sen lukemisessa kauaa mennyt - se tempaisi aika tehokkaasti mukaansa ja oli vain pakko lukea. Sen jälkeen täytyi käydä ostamassa Vihan liekit ja sekin on nyt luettu. :D Matkijanärhi on tarkoitus hankkia mahdollisimman pian, sillä pidin sen verran paljon aiemmista osista.

Myönnän, että mulla oli ennakkoluuloja trilogiaa kohtaan - ensinnäkin siksi, että nuortenkirjallisuus ei yleisesti ottaen hirveästi nappaa. Yllätyin erittäin positiivisesti kuitenkin ja kirjat kolahtivat oikein mainiosti. En ymmärrä sitä, kuinka Katnissia verrataan Bellaan, koska mun mielestä nuo hahmot ovat hyvin erilaisia. Toki joitakin yhtäläisyyksiä löytyy (kuten tuo miesten pörrääminen), mutta siltikin. Katniss on Galen ohella lempihahmojani, Bellaa ja Bellan avutonta naiiviutta en ole koskaan sietänyt. :D
Peetasta en hirveästi pitänyt, vaikka aika sympaattinen ja mukava se sinänsä onkin - paikka paikoin Peeta ärsytti todella rankasti. Katniss ja Gale kuuluvat yhteen, piste.

Collinsin tavasta kirjoittaa en mitään kovin syvällistä voi sanoa, sillä olen lukenut nuo kaksi osaa suomeksi ja niin paljon voi olla suomentajasta kiinni, mutta mä totean lähes joka kirjan kohdalla, että kuvailu olisi saanut olla runsaampaa ja niin myös nyt jäin kaipaamaan tietynlaista syvällisyyttä paikka paikoin. Ei sillä, että valittaisin sen suuremmin tuosta - sujuvaa ja nopealukuistahan se teksti oli.

En ole vielä ehtinyt muodostaa kovin perusteellista mielipidettä - johtuu osittain siitä, että Matkijanärhi on vielä lukematta. Ajattelin ostaa sen englanniksi ja lukea nuo kaksi ensimmäistä myös enkuksi - kuulostaa todella haljulta tuo, että suomennosta olisi lyhennetty, vaikka mä vähän epäilen sivumääräeron johtuvan muista syistä, sillä tuohon olisi taatusti tartuttu, jos suomennoksesta olisi jätetty osa pois. Enkä mä ainakaan näe juuri mitään syytä, miksi suomennosta pitäisi lyhentää, koska eivät nuo kirjat mitään hirveän pitkiä ole.

Ehkä multa myöhemmin syntyy enemmän mielipidettä. Tänään katsastan tuon leffan, mutta se kuuluukin eri keskusteluun. :)
“We've all been raised on television to believe that one day we'd all be millionaires, and movie gods, and rock stars.
But we won't. And we're slowly learning that fact. And we're very, very pissed off.”

Poissa Vampyyritar

  • Hourailevia kirjoja lukeva vampyyri
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Vampyyri
    • Pandemonium - Varjojen kaupungit
  • Pottermore: UnicornGalleon8000
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #45 : Huhtikuu 06, 2012, 19:28:10 »
Kävin katsomassa leffan ja se oli ihana!!!
Pitää käydä joskus katsomassa uudelleenkin sillä mieleeni ei jäänyt muuta kuin ne liekehtivät viitat. Kun ne näin en varmaan hengittänytkään.

Onko kukaan nähnyt Hillywoodin Hunger Games Parodia? Kannattaa katsoa. Cato näyttää siinä tosi omituiselta. Mutta Clove on ihan näköinen. Glimmerkin. Siis näyttelijöihin verrattuna.
Vampires and books are all what I need for live...

Poissa Denahi

  • Vuotislainen
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #46 : Huhtikuu 09, 2012, 12:54:48 »
Viimeisen osan aion lukea englanniksi. Siinä näyttäisi olevan huomattavasti enemmän sivuja kuin suomennoksessa, joten saan samalla luettua mahdolliset suomennoksesta poistetut kohdat :)
Anteeksi, mitä helvettiä? Oletko aivan varma että suomennoksesta on poistettu kohtia? Koska jos on, niin miksi ihmeessä niin olisi tehty ja MIKÄ IHMEEN OIKEUS SUOMENTAJALLA OLISI TEHDÄ NIIN? Ettei vaan johtuisi jostain sanojen määrästä tai jostain? vaikka eikös suomessa olekin pitempiä sanoja?

Niin, tuntuu kyllä hyvin oudolta jättää osa asioista pois. Tuossa englanninkielisessä sivuja oli 455 ja suomenkielisessä 362, saa olla aika tiiviisti kerrottu ettei mitään jää kertomatta. Toki voi olla että asiat on vain kerrottu eri tavoin, jolloin sivumäärä jää lähes 100 sivua lyhkäisemmäksi. Joku joka on lukenut molemmat versiot kertokoon lisää aiheesta:)

Poissa Taru

  • Kesäkettu
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • ID 12 (Sessun vaimo)
  • Pottermore: BronzePhoenix3707
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #47 : Huhtikuu 09, 2012, 13:08:24 »
Offia, mutta pakko sanoa tähän väliin että suomenkieli nyt vain on tiivimpää kuin englanti. Potter-kirjatkin ovat englanniksi "pidempiä" kuin suomeksi, vaikka mitään ei ole muutettu tai poistettu. "I have a dog who needs a home", 8 sanaa ja suomeksi sama "Minulla on koira, joka tarvitsee kodin", 6 sanaa. Tai "My dog needs a home", 5 sanaa ja suomeksi "Koirani tarvitsee kodin", 3 sanaa. Jos englanninkielinen lause lyhenee joka kerta sanan tai kaksi ja sanat ovat muutenkin tiiviimmässä paketissa, totta kai silloin tulee kirjaan vähemmän sivuja kuin enkuksi kirjoittaessa. :)
Ilmamerirosvot tottelevat aina äitiään.
<AdamGibbon> (( Mun sydän hakkaa hirveän lujaa. ))
<CainGibbon> (( iik, iik, jännää jännää. o: ))

Sab

  • Ankeuttaja
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #48 : Huhtikuu 09, 2012, 13:15:15 »
Sama on myös vaikkapa sanonnoissa ja vitseissä, osa on voitu korvata suomalaisella vastineella, jotta lukiessa suomenkielinen henkilö ymmärtäisi ne paremmin. Sitä paitsi, onko kirjassa sama fontti ja yhtä suuret sivut? Myös taittotapa vaikuttaa.

Poissa Raparperi

  • Pahislynkkarikerhon puheenjohtaja ;)
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Nälkäpeli-trilogia
« Vastaus #49 : Huhtikuu 12, 2012, 20:36:37 »
Löysin Nälkäpelin vasta kun kaverini halusi mennä katsomaan leffan, ja vakaumuksellisena kirjojen kannattajana luin ekan osan ennen leffaan menoa (mikä sinänsä oli järkevää, koska ymmärsin leffaa paremmin kirjan lukeneena). En ymmärrä, miten olen voinut sivuuttaa kirjat tätä ennen kirjastossa! Muistan kyllä joskus lukeneeni takakannen jostain osasta, mutta takakannen teksti ei kai sitten ollut kovin houkutteleva. Ekan osan lukemisen ja leffan näkemisen jälkeen olinkin sitten aika myyty ja rupesin metsästämään kirjastosta kahta viimeistä osaa, jotka ahmaisin 48 tunnin sisällä.

Eka osa on suosikkini, koska siinä tosiaan idea on tuore. Aika ennen pelin alkamista on hieman pitkästyttävää, mutta itse peli on niin jännä ettei kirjaa malta sulkea ollenkaan. Yleensä minua inhottaa kirjat, joissa lahdataan hirveät kasat ihmisiä, ja Nälkäpelissäkin juuri se epäilytti, että 23 heittää henkensä ennen kirjan loppua. Sarjan ollessa kyseessä saattoi aavistaa, ettei Katnissille käy kuinkaan, mutta hieman yllätyin kun Peetakin jätettiin henkiin. En oikein kiintynyt muihin kilpailijoihin, kun arvasin niiden kuitenkin kuolevan. Galesta ja muista Vyöhykkeen 12 asukkaista ei saada hirveästi tietoa, joten ne jäivät etäisiksi.

Spoilasin itseäni osittain kakkosesta ja kolmosesta, mm. Primin ja Cinnan kuolemista, kapinasta ja siitä että Peeta ja Katniss joutuvat uudestaan Nälkäpeliin. 75. Nälkäpelin kilpailijoista tykkäsin Johannan räiskyväisyydestä, Finnick jäi Vihan liekeissä vähän arvoitukseksi. Snow on inhottava, mutta silti hieman vaisu pääpahikseksi. Olin iloinen, ettei Katnissista kuoriudu mitään suurta johtajaa, vaan hän on lähes tavallinen rivisotilas Matkijanärhen roolia lukuunottamatta. Kolmosessa on myös hyvää kaikki Nälkäpelin vaikutusten kuvaukset, painajaiset ja muut. Ja Haymitch on yksinkertaisesti mahtava, luultavasti lempihahmoni. Ei Katniksessakaan ole paljon valittamista, samaistun aika hyvin hänen poikatyttömäisyyteensä (olen käytännöllisesti katsoen maalta, kiipeillyt puissa ja juossut pelloilla pienen ikäni) ja viileisiin väleihin äitinsä kanssa sekä tiettyyn välinpitämättömyyteen sääntöjä kohtaan.

Epilogi oli mielestäni turha, ja muutenkaan loppuratkaisu ei ollut paras mahdollinen. Oli sinänsä hyvä, ettei Katniss päässyt tappamaan Snow'ta niin kuin suunnitteli. Ihan tyylikästä oli myös, ettei Katniss loppujen lopuksi tehnyt paljon sodassa, tavismaiset päähenkilöt iskevät minuun paremmin kuin sankarit. Gale jäi minulle yhdentekeväksi, en koskaan saanut hänen persoonastaan kiinni, mutta odotin että joko Peeta tai Gale kuolee. Toivoin loppuun asti, että Katniss ei valitse kumpaakaan vaan pitäytyy päätöksessään eikä koskaan mene naimisiin. Paras olisi mielestäni ollut, jos Peeta ja Katniss olisivat eläneet vanhoiksi Voittajien kylässä painajaistensa kanssa, ei parisuhdetta eikä lapsia (eli Peetan ikuinen rakkaus olisi vihdoin sammunut, se häiritsi Peetassa eniten). Kuolema, jota en osannut odottaa ja joka vähän pysäytti oli Finnickin, koska kolmosessa Finnickistä oli tullut hyvä hahmo. Tosin turhan traagista, että Annie sitten myöhemmin meni saamaan lapsen.

Sama mikä häiritsi Potterien KV:ssä, häiritsi Matkijanärhessäkin: sota. Jotenkin nämä koko kansan taistelut eivät saa minua syttymään, ja ne vievät tilaa muulta tarinalta. Molemmissa myös "hyviksien" puolella on mielestäni alivoima, mutta niin vain ne tulevat ja voittavat. Enkä ymmärtänyt kirjan aseita, miten jousipyssyllä voi ampua alas pommikoneen? Kuinka ylös nuolen voi ampua ja kuinka korkealla koneet lensivät? Ja miten Capitolin asukkaat vain elelivät taloissaan vaikka kapinalliset valtasivat kaupunkia? Evakuointi kyllä mainittiin ja pakolaisia oli liikkeellä, mutta he suunnistivat kaupungin keskustaan. Melko huonosti suunniteltua sanoisin, luulisi Capitolissa olleen jokin parempi evakuointijärjestelmä, etenkään kun kapina ei ollut ensimmäinen laatuaan.

Aika sekavaa tekstiä tuli, sain siis tänään luettua Matkijanärhen että ajatukset ovat vielä hieman jäsentymättömiä. Kaikenkaikkiaan kuitenkin hyvä ja koukuttava sarja, vaikkei ihan kymppiin ylläkään.
"Muikkunen, ota airo."

Solemn Spoiler Alert -blogi tv-addikteille ja lukutoukille ;)