Kirjoittaja Aihe: Populäärimusiikki Etelä-Koreassa  (Luettu 1765 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Domie

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Populäärimusiikki Etelä-Koreassa
« : Heinäkuu 06, 2009, 01:12:26 »
Populäärimusiikki Etelä-Koreassa

Etelä-Korean populäärimusiikin suurimpia mullistajia on ehdottomasti Seo Taiji, joka alunperin värvättiin metalbändi Sinawehen. Sinawesta lähdettyään Seo Taiji perusti ryhmän nimeltä Seo Taiji & Boys, jonka musiikkityyli vaihteli aina hiphopista metalliin. Ensimmäisen albumin johtosinkku Nan Arayo muodostui varsinaiseksi hitiksi korealaisen yleisön keskuudessa. Tuohon aikaan räppäys koreankielellä oli kaikille varsin uutta. Seo Taiji & Boys hankki itselleen idolin maineen, mutta Seo Taiji ja tämän voimakkaat mielipiteet niin musiikista, kuin levy-yhtiöiden toimintamalleista olivat erittäin voimakkaita. Seo Taiji on tällä hetkellä soolouralla ja Seo Taiji & Boysin kaksi muuta jäsentä ovat omien aktiviteettiensa parissa: toinen heistä, Yang Goon on Korean suurimman (ja varmaan ainoan...) hiphop levy-yhtiön perustaja. Levy-yhtiö kulkee nimellä YG Entertainment ja on tuonut musiikkiskenelle mm. Jinuseanin, 1TYMin, Masta Wun, Ji Eunin, SE7ENin ja Big Bangin, sekä avustanut Gummya, Wheesungia ja big mamaa näiden ollessa M.BOAT Entertainmentin alaisuudessa (nykyisin Gummyn sopimus on vain ja ainoastaan YG:n kanssa). Näistä edellämainituista R'n'B artisti Wheesung on napannut kahmalokaupalla useita palkintoja korealaisissa gaaloissa kuten Golden Disk Awards, Mnet KM, MBC Music Awards ja SBS Music Awards. (Näistä mainittakoon, että SBS, MBC ja KBS ovat Korean isoimmat TV- ja radioviestintäelimet.) SE7EN on myöskin R'n'B artisti, joka on saavuttanut huomiota myös Japanissa ja kuin Valloissakin. Valtojen valtaamisessa kappaleella Girls. feat Lil' Kim on miehellä ollut ongelmia, mutta yritys on ollut kova. Big Bang on sekoitus R'n'B:tä, hiphoppia ja poppia - ryhmä on varsin värikäs ja saavuttanut Koreassa nopeasti mainetta ja kunniaa sekä tunnustusta myös Japanin puolelta.

Toinen nykyiseen populäärimusiikin suuria vaikuttajia on SM Entertainmentin perustaja Lee Soo Man. 1990-luvun loppupuolen idoliartisteja oli myöskin varsin räväköitä mielipiteitä esittänyt H.O.T (High Five of Teenagers). Myös BoA, Super Junior, Fly to the Sky, S.E.S, Shinhwa ja TVXQ ovat tuolta levy-yhtiöltä. BoA keskittyy myöskin tällä hetkellä valtojen valtaamiseen omaa nimeään kantavalla albumillaan BoA. TVXQ taasen on Guinnesin ennätyskirjaan päässyt poikabändi (maailman isoin fanclub Cassioipea), joka on juuri tehnyt sen mistä monet korealaiset ja japanilaiset artistit vain unelmoimat: esiintynyt Tokio Domella. TVXQ on lyhyesti kuvattuna dance-ja acapella ryhmä ja ehdottomasti yksi Itä-Aasian suosituimmista yhtyeistä.

Korean rock, metal ja hiphop skenet ovat lähes täysin maan alla - julkista tunnettavuutta ei todellakaan ole samassa mittaluokassa kuin pop- ja r'n'b artisteilla. Eri artistien biografioita, haastatteluja ja levy-arvosteluja pääsee tutkailemaan myös KoMEssa http://www.kome-world.com , joten en pitempiä sepustuksia näistä tänne kirjoittele. -laiska- :)



Korean populäärimusiikissa 1990-luvulla vaikuttivat niin metalli kuin hiphoppikin, vastustaen voimakkaasti vanhemman konservatiivisen väen mielipiteitä ja ajatuksia. 2000-luvulla se kritiikki, mitä muusikot osoittavat, ei ole yhtä voimakasta ja musiikkikin on pehmentynyt pop- ja r'n'b:n ollessa valtamusiikkina. Tästä huolimatta pyrkii mainstream skene keräämään kohua ehkä entistä enemmän myymällään seksillään ja muulla ei niin-musikaalisilla-jutuilla. Pienikin viittaus tai maininta huumeista (Big Bangin Seungri) johtaa nykyisin aika helposti kappaleen bannaamiseen julkisilla suurilla TV- ja radioasemilla normaaliin katseluaikaan. Ne perusteet, joilla kappaleita ja musiikkivideoita Koreassa bannataan tai luokitellaan K-18 luokkaan ovat länsimaiselta katsantokannalta varsin heppoiset. Etelä-Korea on varman yksi harvoja paikkoja maailmassa, missä poikabänditkin ovat niin hardcore, että saavat sen K-18 natsan albumiaan koristamaan.

Mainstream artisteille on tullut todella tärkeäksi myös tunnustus ulkomailla. Monet artistit hakevat ensimmäiset ulkomaiset kontaktinsa Japanista, mm. lähes kaikki SM Entertainmentin bändit omaavat sopimukset myös avex traxin kanssa. Mm. BoA, TVXQ, Super Junior, The Grace, Zhang Li Yin omaavat ainakin sopimukset ja uskoisin, että sopimus on myös Shineelle. Avex vaikuttaa myös muualla Itä-Aasiassa: etenkin Kiinassa ja Taiwanissa. Super Juniorille kehiteltiin oma pienempi ryhmänsä Super Junior M, joka on pyrkinyt varsin hyvin tuloksin tekemään tunnettavuutta Kiinassa. Eteläkorealaisten intoa ja levy-yhtiöiden painostusta ulkomaiden markkinoille on seurausta kahdesta asiasta: CD-myynnistä ja Hallyu-aallosta.

Koreassa on ollut pitemmän aikaa ongelmana CD myynnin jatkuva lasku, siis ihan pohjarämähdys. Tämän vaikutusta on pyritty sääntelemään luomalla varsin perinpohjainen latausverkosto: Koreassa musiikkia myydään nykyisin erilaisten portaalien kautta MP3 latauksina, huhupuheen mukaan varsinaisia levy-kauppoja saa nykyisin aika pitkälti etsiä kissojen ja koirien kanssa jopa maan pääkaupungista Soulista. CD:itä tosin myydään nettikaupoissa, mutta MP3 lataukset ovat se kanava, kuinka korealainen nykynuoriso musiikkinsa hankkii.

Hallyu-aalto taas on kulttuuriseikka. Korealaiset draamat ja elokuvat ovat saaneet erityistä ihastusta itä-aasialaisen naisväestön keskuudessa. Näissä etelä-korelaisia miehiä kuvataan varsin ymmärtäväisenä ja romanttisina miehinä. Tämä on aiheuttanut suurta huomioita ja korealaisten elokuvien ja draamojen myynti muualla Itä-Aasiassa on todella kannattavaa. Joissain Itä-Aasian maissa tämä korealaisten miesten ihannointi on mennyt mittasuhteisiin, että korealaisten draamojen ja elokuvien tuonti on kokonaan kielletty. Tästä korealaisten miesten ihannoinnista on kehittynyt myös laaja kiinnostus kaikkea korealaista kohtaan: kieltä, kulttuuria, musiikkia... siis ihan kaikkea. Tätä kutsutaan Hallyu-aalloksi. Euroopassa Japani saattaa olla se 'in'-juttu tällä hetkellä, mutta Itä-Aasiassa rokkaa Korea. Maan viihdeteollisuus on varsin suuri juuri tämän seikan johdosta.


Populäärimusiikki Koreasssa on varsin pop- ja r'n'b vaikutteista, mutta underground artistit löydettyään voi sen huomata olevan paljon monipuolisempi, kuin pintakuva antaa luulla. Itse arvostan suuresti Korean hiphop-artisteja, ja myöskin poikabändien räppäreitä mielettömästi. Korea on erittäin kaunis kieli ja suomalaisen korvaan kuulostaa suht miellyttävä vokaalisointuuvuutensa takia. Ennenkaikkea se on erinomainen kieli räppäykseen. Suomi ja saksa ovat ainakin omasta mielestäni niitä kieliä, joilla räppäys ei kuulosta hyvältä lainkaan. Korean musiikkiskene myös todella sidoksissa maan muuhun viihdeteollisuuteen: näyttelemiseen, osallistumisiin musikaaleissa, DJ ja MC:n työt, tanssiminen... Korean viihdeteollisuuden eri osat ovat naimisissa keskenään ja oman lempparibändinsä edesottamuksia seuraillessa oppii tuntemaan myös maan tunnetuimmat koomikot erittäin nopeasti.


Omina lemppareina ovat musiikin takia seuraavat: TVXQ, Seo Taiji, Moon Hee-jun, Epik High, Big Bang ja Park Hyoshin.

TVXQ ehdottomasti sen laulutaidon takia, harmonia yhtyeen viiden jäsenen välillä on uskomaton. Seo Taiji on taas puolestaan legenda, Moon Hee-jun oli H.O.Tin jäsen, joka räväytti soolo-uransa rockpainotteisuuden puolesta - rohkea veto idolilta. Epik High puolestaan sen intohimon takia, mitä musiikkiinsa tuovat. Paljon rohkeita päätöksiä, mutta ennenkaikkea arvostukseni nousi potenssilla 10 myös jäsenten päätös lähteä isolta levy-yhtiöltä ja tuottaa omat albuminsa itse. Mieskolmikko myös on huomioinut ulkomaiset faninsa ja viimeistelivät hiljattain USA:n kiertueensa ja ovat valmistelemassa kuudetta albumiaan.


Oletteko törmänneet korealaisiin artisteihin ja kuunnelleet heidän musiikkiaan? Miten päädyitte kuuntelemaan bändejä ja mistä hankitte tietoa artisteista? Minkälainen kuva korealaisella musiikilla on Suomessa mielestänne? Vaikka vuotiksessa on ollut oma topsu jpopista ja jrockista jo vuosikausia, ei korealaiselle musiikille ole luotu omaa. Vaikuttaako Japanin musiikkiskenen Eurooppa-ryntäys mielestänne myös siihen, että Euroopassa (ja rapakon tuolla puolen Pohjois- ja Etelä-Amerikassa) on ryhdytty kiinnittämään huomiota myös muihin Itä-Aasian maihin. Ennen Itä-Aasia oli varsin kaukainen kohde, jossain Venäjän tuolla puolen. Nykyisin Japanin ja Etelä-Korean edesottamuksia ei voi jättää huomiotta niin bisnesmaailmassa kuin kulttuurisestikin. Molemmat edellämainitut ja Kiina ovat keränneet jatkuvaa kiinnostusta nykyistä populäärikulttuuriaan kohtaan - ennen kiinnostus oli mielenkiintoisessa historiassa ja tietynlaisessa eksotiikassakin.

Itsellä on suunnitelmia käydä vierailemassa Koreassa. Omat lempparini tahtoisin nähdä esiintyvän myös livenä, näin kolmen vuoden fanituksen jälkeen. Eikä loppua näy. ^___^
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 06, 2009, 14:03:52 kirjoittanut Domie »

Poissa Ruiskaunokki

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Populäärimusiikki Etelä-Koreassa
« Vastaus #1 : Lokakuu 01, 2009, 02:21:03 »
Domien kattavan viestin jälkeen ei meinaa edes kehtaa vastata topsuun :D

(heimoi olen kirjoittanut tämän saman tarinan kymmeniä kertoja)

Vuosia sitten, kun vielä kuuntelin enemmän japanilaista populaarimusiikkia, satuin törmäämään korealaisiin poikabändeihin Dong Bang Shin Ki ja Super Junior. Mitään kyseisistä kokoonpanoista, tai muistakaan korealaisista artisteista (BoAa lukuunottamatta) tietämättä tein jo silloin valinnan: Super Junior. Meikäläiselle Etelä-Korea oli yksi kaukainen Itä-Aasian maa josta mitään en tiennyt, vaikka ensikosketus korean kieleen ja kulttuuriin tuli jo hyvin kauan sitten taekwondo-harrastuksen kautta.

Yli puolen vuoden Dancing Out -luukutuksen jälkeen julistauduin Super Junior -faniksi aika tarkalleen kaksi vuotta sitten.

Korealaiseen (populaari-)musiikkiin tutustuessani tosiaan pikkuhiljaa huomasin, että vanha kunnon purkkapoppi sekä r&b ovat suuressa suosiossa - TRAX taitaa edelleen olla raskainta korealaista musiikkia mitä olen kuullut :'D Toisaalta itselläni jäi metallimusiikin kuuntelu jonnekin menneisyyteen, joten en ole aktiivisesti yrittänyt etsiä korealaista death metalia (kertokaa toki, jos sellaista on, ihan mielenkiinnosta kuuntelisin).

Yleistän ehkä rankasti, mutta musta tuntuu, että tämän muutaman vuoden Japani on in -kauden jälkeen keskiverto suomalainen ei ehkä heti huomaa eroa, jos korealainen popkulttuuri syrjäyttäisikin japanilaisen suosiossa lähivuosina. Ehkä osa lolitoista katoaa katukuvasta ja tilalle tulee Wonder Girls ja Big Bang -kopioita? Mutta ihan totta kyllä, että hallyu alkaa vähitelleen saapumaan Suomeenkin. Missä mittakaavassa, sen näkee tulevaisuudessa. Omat vanhempani ainakin ovat jo hyvin tietoisia mahdollisesta ilmiöstä, saan edelleen kuulla naljailua zingzangzungia laulavista vinkuintiaaneista -_-"

Lainaus
Korean viihdeteollisuuden eri osat ovat naimisissa keskenään ja oman lempparibändinsä edesottamuksia seuraillessa oppii tuntemaan myös maan tunnetuimmat koomikot erittäin nopeasti.
Oi että, ilman Super Juniorin poikia Kang Hodong ja Shin Dong-yup olisivat jääneet mulla hämärän peittoon :D
Aivan, aivan. Tämän hetken kuumimpien idoliryhmien jäsenet osallistuvat milloin mihinkin varieteeohjelmiin joko vieraina tai juontajina, tuoden julkisuutta ryhmälleen ja viihdyttäen fanejaan.

Kaksi vuotta siis aktiivinen Super Junior -fani, muita poppoita on tullut myös kuunneltua ja sivusilmällä seurailtua sen verran, että saatan tunnistaa, mihin ryhmään se ja se kuuluu. Ja melkein se kaksi vuotta ollut myös suunnitelmissa lähteä Koreaan keikalle. Suureksi harmikseni vain olen missannut jokaisen Super Shown joka kerta eri syyn takia. Saattaahan se vaikuttaa hullulta, että pitää suosikkibändiään hyvin rakkaana, joka piristää pahoina päivinä, mutta tänä kesänä totaalinen romahdus oli hyvin lähellä, kun Super Show II oli NÄIN lähellä enkä sittenkään päässyt.

Miksi korealaista? Kysymys, johon ei ikinä voi saada täydellistä vastausta. Olisiko korealainen popmusiikki kuitenkin vähän enemmän länsimaalaisempaa kuin japanilainen? Toisaalta saatoin aikoinani kaivata jotain uutta, jotta vaikuttaisin japanilaisen musiikin kuuntelijoiden keskuudessa ernulta. Korea on kaunis kieli (ㄹ on ihana kirjain <3), hieman haasteellisempi lausua kuin japani. Kaiken lisäksi korealaisten kirjainten opettelu ei vaadi vuosia - jatkuvalla harjoittelulla koreaa lukee melko pian melkein yhtä nopeasti kuin omaa äidinkieltään: sitten vain lyriikoista laulamaan biisien mukana.

Miksi Super Junior? Kenties absurdi jäsenmäärä (13!!) kiinnitti huomioni. Mutta musiikki on se tärkein asia yhtyeessä, sieltä se luultavasti lähti. Ihan totta, että kaikki Super Juniorissa eivät ole loistavia laulajia, korkeintaan puolet heistä voisivat myöhemmin jatkaa soolouralla laulajana. Toisaalta yhtyeen monipuolisuus viihdealalla ehkä on se juttu. Kuitenkin heillä on jalat maassa, he rakastavat fanejaan ja uskaltavat tehdä itsestään pellejä osallistuessaan varieteeohjelmiin :P

Poissa momentum

  • Daydreamer
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Hi~ ♥
    • Tunneterapiaa
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Populäärimusiikki Etelä-Koreassa
« Vastaus #2 : Heinäkuu 28, 2011, 14:28:09 »
Nostan nyt vanhan keskustelun, mutta kun sellainen täältä kerran löytyi niin postailenpa saman tien sitten tähän.

Eli olen kyllä tutustunut korealaiseen musiikkiin tuossa joskus 2009 aikoihin BoAn voimalla, kun innostuin hänen musiikistaan kovasti. Hankin kaikki albumit koneelleni kielestä välittämättä ja kyllähän tuo korea aluksi kuulosti kummalliselta, mutta ei se estänyt minua kuuntelemasta, koska BoAn äänessä oli jotain TODELLA vangitsevaa. Kun sitten kuuntelin hänen Girls On Top albumin, tuumasin että K-pop kuulostaa tosi kivalta ainakin tämän laulajan kohdalla.

En kuitenkaan innostunut kunnolla ennen kesää 2010, kun innostuin kokeilemaan Lee Hyorin kappaleita ja Toc Toc Toc iski kyllä tosi lujaa. Ryhdyin sitten kuuntelemaan enemänkin ja jäin koukkuun hänen musiikkiinsa. Vähän pian tämän jälkeen kuuntelin Hyun Ahin Change-nimisen kappaleen, jonka jälkeen taisin jäädäkin lopullisesti koukkuun koko korealaiseen musiikkiin. Innostuin lopulta 2NE1'sta ja BIG BANGista ihan älyttömästi. Sen jälkeen aloin kuunnella myös SHINeetä ja MBLAQia.

Minun lempparibändini ovat 4minute ja BIG BANG. Rakastan myös suuresti Lee Hyoria ja BoAa. Mieslaulajista suurin fanituksen kohteeni on nyt soololevynkin julkaissut Big Bangin Seungri. Hänen äänensä on aivan upea. <3

Kyllä. Olen fani. Keskityn eniten fanittamaan tosin Big Bangia, koska se on oikeasti ihan tolkuttoman loistava bändi, heidän kappaleissaan on jotain ihan tolkuttoman vangitsevaa, joka saa aina minut kuuntelemaan heidän kappaleensa läpi kerta toisensa jälkeen. Ja se on ihan tolkuttoman vangitsevaa on bändi yhdessä tai jäsenet sooloprojektien kimpussa. 4Minute on toinen, jota fanitan Big Bangin ohella hyvin paljon. Heidän kappaleensa ovat myös todella vangitsevia ja parasta koko porukassa on tuo Hyun Ah, joka on porukan toinen räppäri. Onneksi Hyun Ah julkaisi sooloalbuminkin tuossa muutama päivä sitten. <3 Kysenen julkaisu herätti hieman horroksessa olleen K-pop fanituksen ihan uusille urille XD

Ja koska tämä töpö on kaksi vuotta vanha, voisin sanoa että nykyään K-pop on yleisesti muuttumassa hyvin suosituksi ympäri maailmaa. Siitä on tulossa varmaankin pikku hiljaa yhtä suosittua kuin J-pop on ollut ja on edelleen. Avex Trax ja YG Entertainment on jopa perustaneet yhdessä levy-yhtiön nimeltä YGEX, jonka kautta Avexin ja YG Entertainmentin artistit ja bändit julkaisevat musiikkinsa Koreassa ja Japanissa. YG Entertainment suunnittelee myös valtaavansa länsimaiset markkinat seuraavan parin vuoden aikana. Enkä kyllä pane pahakseni vaikka ihana Big Bang olisikin Voicella *___*

Ja mielestäni jotenkin tuntuu, että tuo Japani on jäämässä vähän jalkoihin, kun K-pop on enemän mainstreamia kuin tuo japanilainen vastineensa. Itse asiassa olen itse hieman sitä mieltä, että J-pop ole enää yhtä hyvää kuin se oli joskus vuosia sitten. Kyllähän sielläkin loistavia artisteja on, mutta minusta K-pop on paljon parempaa ainakin mitä jytäbiiseihin tulee. Korealainen musiikki on myös varsin länsimaisvivahteista, joten se ehkä saattaa olla syy siihen miksi se on muuttunut niin suosituksi. Mutta onhan se myönnettävä, että en olisi itse kyllä korealaiseen musiikkiin tutustunut jos en olisi japanilaista musiikkia kuunnellut suunnilleen kyllästymiseen saakka kuten nyt tuntuu olevan (ja kolme soitetuinta artistia lastin mukaan on japanilaisia lol).
Löydätte mut myös näistä:
last.fm||Twitter||Facebook||LiveJournal||Fanfiction.net||DeviantART

Poissa Ruiskaunokki

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Populäärimusiikki Etelä-Koreassa
« Vastaus #3 : Heinäkuu 30, 2011, 14:42:32 »
^ Uusin japanilainen popmusiikki on mulle ihan hepreaa. :D Mutu-tuntumalla vain sanon, että kyllä se korealainen alkaa valtaamaan alaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa; hyvänä esimerkkinä on puolitoista kuukautta sitten Pariisissa järjestetty ensimmäinen SMTOWN-konsertti Euroopassa, jossa esiintyivät DBSK, Super Junior, SNSD, SHINee ja f(x) (mahtava konsertti oli <3). Suomessa esimerkkinä tietty Annyeong!Partyt.

Toisaalta Etelä-Koreassa tuntuu uusia idolibändejä syntyvän kuin sieniä sateella. En ole jaksanut kiinnostua, en edes tiedä kaikkia uusimpia tyttö- ja poikabändejä. Mennäänkö idolibisneksessä jo liian pitkälle, tuodaanko markkinoille liikaa uusia kokoonpanoja? Taistellaan ykkössijoista loppuvuoden musiikkigaaloissa, kuka on myynyt eniten fyysisiä levyjä, kuka digitaalisia versioita, kuka on se suosituin ja menestynein bändi. Jos joka vuosi debytoi muutama tyttö- ja poikabändi, luultavasti vain yksi niistä on kasassa vielä viiden vuoden päästä. DBSK ja Super Junior ovat jo varsin "vanhoja"; ensimmäinen kituuttaa enää kahden jäsenen voimin, jälkimmäinen julkaisee ensi kuussa (pessimistisesti ajatellen) todennäköisesti viimeisen albuminsa nykykokoonpanolla, josta muutenkin puuttuu 3 jäsentä. Uusia idoleita ehkä tarvitaan, mutta heidän on tehtävä entistä enemmän töitä ja menestyä hyvin saadakseen samanlaisen statuksen kuin eräillä vanhemmilla kokoonpanoilla ja sooloartisteilla.

Ehkä puhuin puutaheinää, mutta en oikeasti sen yksityiskohtaisemmin seuraa korealaista musabisnestä, paitsi Super Junioria.

Poissa Domie

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Populäärimusiikki Etelä-Koreassa
« Vastaus #4 : Heinäkuu 30, 2011, 23:54:29 »
Ihanaa, että tänne on vastattu! Luulin jo hetken aikaa, et minä ja Ruiskaunokki ollaan foorumin ainoat kpopparit.

Tuosta jatkuvasta sieniä sateella -kommentista: Musta ainakin tuntuu, että musiikki/idolimarkkinat ovat muuttuneet sekä kasvaneet vähän. Ennen oli selkeät ykkösbändit, joita fanitettiin niin hardcore ettei toista.. mut näissä uusimmissa fanit on jakautuneet eri bändien kesken ettei vain kuunnella/faniteta vain ehkä sitä yhtä ja samaa. Onhan aina tietty ne tietyt suosikit, mutta kilpailu on jakautunut selkeämmin usean eri ryhmän kesken. Mun mielestä tämä on kuitenkin täysin positiivinen juttu. Mulla oli pari vuotta niin etten seurannut uusia ryhmiä lainkaan ja nyt kun kaveri tutustutti mut noihin uusimpiin niin tajusin kuinka paljon hyviä bändejä olin missannut; ite kun olen kpoppari vuodesta '06 jo. Mut siis hei, Beast/B2ST (tää on jo periaatteessa nykyisin jo vanha bändi<3), Infinite, Block.B, MBLAQ, ZE:A, 2PM, 2AM, Dalmatian, B1A4...

Tossa listassa ei ole lainkaan tyttöbändejä, sillä Miss A, Chi Chi ja GP Basic on ehkä ne joihin olen kiinnittänyt huomiota, mut en oo viel sen tarkemmin tutustunut. HyonA & T-Ara, Dana&Sunday, Girl's Day jne. on mulle kuin punainen vaate härälle. Mä en tykkää yhtää. Joko tyttöbändit vedetään yliseksistisesti tahi lapsellisen tytökkäikse. Siis hyi. Hyvää musaa korealaisilta tyttöbändeiltä ei hirveesti löydy, myöskään laulu- ja esiintymistaitoa ei löydy. Kaverin kanssa hiljattain juteltiin siitä, kuinka taso tyttö- ja poikabändeillä on selkeesti eri. Ehkä kyse on myös minkälainen kuva kuva korealaisilla on naisista ja naiseudesta - tämä söpöyden, lapsellisuuden ja viattomuuden korostus etenkin nuorehkoilla bändeillä ja yli 18-veillä ylikorostettu länsimaisuus.

Poissa Ruiskaunokki

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Populäärimusiikki Etelä-Koreassa
« Vastaus #5 : Joulukuu 03, 2011, 23:55:48 »
Muutama kuukausi taas vierähtänyt välissä.

Olisiko näin, että Etelä-Koreassa olisi idolimarkkinat muuttuneet? En tosiaankaan tiedä todellista tilannetta, mutta kun itse aloittelin kpop-uraani vuonna 2007 (omg, oon vieläkin n00b ._.) oltiin vahvasti vain yhden bändin kannattajia? Tämä oli asia, jota hieman ihmettelin, suomalaisena kun on tottunut siihen, että fanitetaan useita bändejä samaan aikaan yhtä paljon eikä vain omisteta elämää tasan yhden bändin palvomiselle antamatta muille mitään mahdollisuutta. Oi kyllä, itse kulutan suurimman osan ajastani vain Super Juniorin parissa, mutta kyllä kuuntelen muitakin artisteja kun sille päälle tulen. Seuraavia Annyeong!Partyja varten pitää taas osata kuumimmat korealaiset hitit. :DD

Kuuntelin tällä viikolla läjän itselleni uusia (luultavasti kaikki tänä vuonna debytoineita) idoliryhmiä, ja valitettavasti harva niistä osoittautui sellaiseksi, että jaksaisin uudestaan kuunnella. Kaiken lisäksi välillä tuntuu, että kaikkien uusien poika- ja tyttöbändien laulunopettajilla on sellaiset opetusmetodit, joilla saadaan kaikki kuulostamaan samalta. Toivottavasti en kuulosta puolueelliselta, mutta mielestäni Super Juniorin ja Big Bangin jäsenten lauluäänet ovat persoonallisempia kuin monien näiden jälkeen debytoineiden poikabändien jäsenten lauluäänet. Saiko kukaan kiinni, mitä hain takaa? Esimerkkinä vanhempaa kamaa: HOTin ja R.efin laulutekniikat ilmeisesti heijastavat jotain, mitä 90-luvulla opetettiin? Vaikka HOTissakin niitä persoonallisia ääniä on, kuulostaa näiden kahden ryhmän lauluäänet yllättävän samankaltaisilta.

Hallyu valtaa edelleen. Big Bang meni ja voitti European Music Awardsissa Best Worldwide -palkinnon. :D Super Juniorin Super Show 4 -konserttikiertue ulottuu ensi vuonna Eurooppaan. KBS Music Bank järjestetään ensi helmikuussa Pariisissa. Tuossa taannoin Lontoossakin taisi olla joitakin korealaisia artisteja. Mitähän vielä?

Poissa Domie

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Populäärimusiikki Etelä-Koreassa
« Vastaus #6 : Joulukuu 04, 2011, 00:03:31 »
Jep jep, Lontoossa vilinää löytyy! Allekirjoittanut itse menee katsomaan United Cubea sinne nyt! G.NA, 4minute & Beast. Voi luoja tätä hypetystä nyt. Huomenna lento Lontooseen ja maanantaina konsertti.

Pariisissa on nyt päällänsä KBEE (Korea Brand & Entertainment Expo) jossa vieraili Secret, ens keväänä sinne kajahtaa Music Bank (2PM, SNSD yms muistaakseni). Kovasti Eurooppa niitä nyt kiinnostaa, hyvä vaan :)

Poissa Afro

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Populäärimusiikki Etelä-Koreassa
« Vastaus #7 : Joulukuu 13, 2011, 14:07:14 »
Mä jo pelästyin ettei täällä ole K -popista aihetta..Itse olen aika uusi tulokas näissä K -poppareiden joukoissa, ja palvon vain yhtä ainoaa bändiä (toistaiseksi). Tämä bändi on 2PM. Se soi minulla nytkin tässä taustalla :) K-popin valitsin oikeastaan sattumalta, ja 2PM:än myös. Näistä oli artikkeli tämän vuoden Demissä (en muista mikä numero) ja ajattelin että jes, aasialaista musiikkia..Toki olisin voinut ruveta kuuntelemaan J -poppia, mutta en tykkää Japanin kielestä laulettuna..(okei okei kyllähän mä 2PM:n japaninkielisiä kappaleitakin kuuntelen mutta kumminkin)

Silloin kun tutustuin K -poppiin kokeilin myös kuunnella tyttöbändiä. Okei, tyttöset olivat nättejä, mutta taitoa ei tosiaan ole. 2PM (ja varmasti monet muutkin mutta mulla ei oo niistä sitten kokemusta) on mahtava tanssimaan, ja osaavat myös laulaa. Hienoja musiikkivideoita ja onpahan vielä komeitakin (Wooyoung & Taecyeon <3 <3) Tykkääkö joku muu täällä 2PM -bändistä?

Poissa Domie

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Populäärimusiikki Etelä-Koreassa
« Vastaus #8 : Joulukuu 13, 2011, 14:20:10 »
Kyllä toki :) Minkäläinen artikkeli se muuten oli? Itse missasin koko jutun. Muistatko yhtään mitään siitä artikkelin sisällöstä?

Kannattaa tutustua vähän muihinkin bändeihin, kpopin poikabändi ja soolopuolella on paljon hyviä artisteja ja hyvää musiikkia. Sain yhden mun serkuista (miespuolinen vielä, vuosimallia '87) tykkäämään Beastista. Yllätyin positiivisesti kun hän yht'äkkiä ilmoitti, että 'hei, tämähän on hyvää musaa' :D

Poissa Afro

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Populäärimusiikki Etelä-Koreassa
« Vastaus #9 : Joulukuu 14, 2011, 10:43:47 »
Kyllä toki :) Minkäläinen artikkeli se muuten oli? Itse missasin koko jutun. Muistatko yhtään mitään siitä artikkelin sisällöstä?

Toki muistan, mulla on se lehti tuolla, hetkonen..

Joo, siinä jutussa haastatellaan Soulilaista levykauppiasta. Kysymyksiä oli vain muutama ja ne kattavat perusasiat kuten miten K-pop eroaa J-popista, millaista musiikkia K -pop on ja mistä se sai alkunsa. Yksi kysymys on myös faneista. Sitten on listattu muutama K-pop -bändi mm. Rain, Super Junior, 2PM ja Girls' Generation. Ei mikään ihmeellinen juttu ja jäinkin kaipaamaan lisätietoa silloin.