Kirjoittaja Aihe: The Dø  (Luettu 467 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Browey

  • Vuotislainen
The Dø
« : Maaliskuu 19, 2009, 19:38:48 »
Tahditon tuuli kuikasi
Korvaasi maailman ihmeitä
Levoton tuuli uteliaan korvaan
Meren pohjan salaisuudet paljasti

Aurinko nousi hiipien
Oksalla syntyi varpunen
Heräsin hetkeks: unissasi laulelet



The Dø on ranskalainen folk rock -duo, jonka muodostavat multi-instrumentalisti Dan Levy ja puoliksi suomalainen laulaja-kitaristi Olivia B. Merilahti. Kaksikko tapasi vuonna 2005 tehdessään musiikkia erääseen elokuvaan ja perusti yhtyeen, joka nimettiin jäsentensä nimien pohjalta, toissa vuonna. The Dø nousi valtavan MySpace-suosion siivittämänä esikoisalbumillaan A Mouthful Ranskan albumilistan ykköspaikalle. Saavutuksen arvoa korostaa se, ettei levyllä lauleta sanaakaan ranskaksi.

The Dø lukeutuu niihin yhtyeisiin joiden musiikin lokeroiminen on poikkeuksellisen epäkiitollista, yleinen luokitus lukee yllä. Kuvailisin sitä kevyeksi maalaishenkiseksi tunnelmoinniksi naisäänellä. Esikoisalbumi A Mouthful sisältää monipuolisia ja taidokkaita sävellyksiä, erityisen korkealle on nostettava suomenkielinen Unissasi Laulelet, When Was I Last Home ja Stay (Just A Little Bit More). Hienoa sävytystä levyyn antaa Olivia Merilahden kaunis mutta monipuolinen ääni. Kesää kohti suunnatessa A Mouthful kannattaa poiketa noutamaan levykaupasta.


Kirjoittele vähän suhteestasi bändiin ja sen musiikkiin jos tämä herätteli, mitä tykkäät, oletko nähnyt livenä jne.

Poissa Horrorshow

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: The Dø
« Vastaus #1 : Maaliskuu 27, 2009, 19:05:36 »
Itseasiassa törmäsin lehdessä sivun kokoseen juttuun bändistä ja kiinnostuin niinkin paljon, että meinasin tutustua. Tietenkin unohdin koko bändin kaikessa häslingissä, mutta just sopivasti tämmönen topa oli tehty ja nyt kuuntelemaan :)

Poissa Musta Koira

  • Veni, vidi, vici.
  • Vuotislainen
  • libertiini
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: The Dø
« Vastaus #2 : Heinäkuu 21, 2009, 20:03:21 »
Kuuntelin bändin levyn juuri pari kertaa putkeen napattuani sen kirjastosta, ja tykkäsin kyllä. En yleensä tule pahemmin kuunnelleeksi tämänsorttista musiikkia -vaikkakin sitä ylipäätään on vaikea luokitella kuten Browey sanoikin- mutta tämän levyn parissa voisin varmaan viihtyä kauemminkin. Levyn sisältö on monipuolista ja taidokkaasti tehtyä, ja tykkään Olivian äänestä. Musiikki sopii myös hyvin monenlaisiin tilanteisiin -sitä voi soittaa taustalla niin bileissä kuin itsekseen opiskellessa, ja miksei juoksulenkeilläkin. Useampikin biisi herätti erityisesti huomioni levyä kuunnellessani, mutta koska samalla häärin omiani, en osaa vielä yhdistää kappaleita niiden nimiin, enkä siksi voi tässä mainita mielestäni erityisen onnistuneita kipaleita. Oli tietysti hienoa kuulla Olivian laulavan myös suomea.
-Non unde possim sed unde volo-