Kirjoittaja Aihe: Painajainen Elm Streetillä -elokuvat  (Luettu 627 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Luihuinen
Painajainen Elm Streetillä -elokuvat
« : Syyskuu 10, 2008, 18:21:48 »
Kaikki aika varmasti tietävät mistä on kyse, mutta laitetaan nyt muodon vuoksi lyhyehk esittely, jos joku on sittenkin kasvanut tynnyrissä. Ei millään pahalla. :D Eli anteeksi, jos joku loukkaantui. :D

"If I should die before I wake..."
Elm Streetin teinien unia terrorisoi mysteerinen, pahoin palanut mies, jonka kädessä on hansikas, jossa neljä valtavaa partaveitsen terää, jonka avulla tämä yrittää raadella nämä nuoret. Nuoret tietävät, ettei se ole vain unta, sillä he heräävät repeytynein vaattein, verisin haavoin. Kunnes eräänä yönä nuori Tina ei herää ollenkaan ja tämän poikaystävä saa syytteet tytön verisestä murhasta. Aikuiset eivät tietenkään usko nuoria, eivät sittenkään, kun lasten antamat unen miehen tuntomerkit täsmäävät mieheen, jonka heidän vanhempansa tunsivat liiankin hyvin...

Ja jos joku ei näitä leffoja ole nähnyt ja haluaisi nähdä niin, ei sitten kannata varmaan silmäillä tätä topiccia tätä pidemälle.

*******

Onko täällä muita, jotka pitävät näistä? Mikä on suosikkiosanne ja miksi? Olisiko näitä pitänyt tehdä enemmän kuin 7? Vai kenties jättää ensimmäiseen? Mitä mieltä yleisesti ottaen?

Minä tutustuin tähän ensimmäisen kerran 13-vuuotiaana, kun äidinkielen tunnilla joskus keväällä kun ei ollut enää mitään opiskeltavaa, katsoimme ensimmäistä osaa, kun joku oppilas oli sen ihan sitä varten tuonut. (Tosi vastuullista opettajatamme, tosin - anta aläjän 13-vuotiaita katsoa ihan oikeasti hyvästä syystä K-18 -elokuvaksi luokiteltua pätkää. :D)

Ei ensimmäinen Elm Street -leffa sen jälkeen kauheasti vaikuttanut, vaikka pidän sitä yhä oikein loistavana elokuvana, mutta kauhuna kasarielokuvien tunnelmalla väkisinkin varustetut leffat eivät minuun enää myöhemmin purreet. Vaikka, kieltämättä on siinäkin hetkensä, kkuten se kun mikä-sen-tytön-nimi-nyt-olikaan äiti kertoo sen tarinan siellä kellarissa/pannuhuoneessaja näyttää sen talteen ottamansa hanskan. Mä en ainakaan olisi jäänyt asuman siihen taloon sen jälkeen, jos oisin ollu se tyttö. En vaikka jos en olisi ko. tyyppiä unissani nähnytkään. Mua ei innostais asua talossa, jonka pannuhuoneessa on sellainen hansikas, joka kuului lapsenmurhaajalle. :D

Elokuvasarjan muut osat ovat mielestäni katsomisen arvoisi vain siksi, että jokainen antaa osaltaan vähän lisää tietoa Freddystä hahmona. Muutoin ne on aika sekavaa, pointitonta sontaa. Paitsi yllättäen kaikkein viimeisin osa, seitsemäs, on ehkä jopa parempi, kuin ensimmäinen. Johtuneeko ainakin minun kohdallani siitä, että se on reippaasti 90-luvun puolella toteutettu, mutta... Freddy on siinä mielestäni ihan oikeasti voimallisemman ja pelottavamman oloinen olemukseltaankin, puhumattakaan siitä, mikä koko leffan idea on. Hannu ja Kerttu on lisäksi mielestäni yksi karmivimpia lasten satuja ja sen yhdistäminen tähän toimi juuri oikealla tavalla. Vaikka tämä seiskaosa toistaa sen
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Täytyy myös sanoa, että Elm Street 2 toimii harvinaisen hyvin jatko-osana. En oikein osaa nyt muotoilla miksi, ehkä se on vain Freddyn hahmon ajattomuus, tai siis... vaikkei kakkosessakaan vielä tiedetty miksi se on "ikuinen" (vaan vasta kutosessa se sanoo "in dreams I am - forever" ja muutenkin selitetään miksi niin.) Joka tapauksessa, toisin kuin usein jatko-osissa, Elm Street 2:ssa (B-luokkalaisesta kliseisestä nimestä huolimatta), on mielestäni yhä se sama tiivis, ahdistava painajaismainen tunnelma, kuin ensimmäisessäkin, henk.koht. jopa pahempi. En oikeasti muista mitään yhtä loistavasti toteutettua kauhukohtausta, kuin tämän kakkososan alku. Siitä on miljoona vuotta, kun viimeksi tämän osan katsoin ja silti se kohtaus tunki uniini viime yönä. (Siitä sainkin idean aloittaa keskustelua näistä elokuvista.) Onneksi unessani olin yksi niistä lapsista, jotka pääsi pois siitä bussista - ikävä kyllä en ajoissa, jotta olisin välttynyt siltä painajaistunnelmalta. :D

Ihmettelen miksi niin moni pitää ensimmäisen ELm Street -leffan tai jopa koko elokuvasarjan parhaimpan akohtauksena sitä Johnny Deppin hahmon kuolemaa. Muhun ei ole ikinä kolahtanut kauhea verellä mässäily. vaikka se kuinka tapahtuisi erikoisella tavalla kuten siinä.

Kuudes leffa on virkistävä poikkeus kolmosen, nelosen ja vitosen melkein-turhuuden jälkeen. Oli mielestäni hyvä idea tehdä siitä musta komedia, vaikka se sillä veikin vielä vähän lisää dynaamisuutta pois Freddyn hahmosta.

Fred Krueger äänestettiin joskus vuosia sitten jossakin äänestyksessä muistaakseni elokuvahistorian pelottavimmaksi hahmoksi. Enkä kyllä yhtään ihmettele miksi. Tosin mielestäni se olisi säilynyt pelottavampana, jos siitä ei olisi kerrottu niin paljoa uusien osien myötä saati tehty koko ajan osittain koomisempaa. Jos hahmo olisi jätetty kakkososaan vaikka, se olisi yhä mystinen, pelottava unimurhaajamörkö - nyt tässä tilanteessa se on melkeinpä "ystävä", mielenkiintoinen, psykologinen fiktiivinen hahmo. Freddy herättää mussa enää hyvin harvoin pelkoa tai ahdistusta (paitsi niinä harvoina kertoina, kun se tulee uniini juuri niin kuin viime yönä - se on kuitenkin tullut uniini myös hauskassa ja kevyessä osassa), kun todellakin pidän ko. hahmoa hemmetin mielenkiintoisena. haluaisin jutella sen kanssa, joka keksi tämän hahmon ja sen tarinan. Suorastaan nerokasta. :D

Aikoinaan kakkososan Freddyn repliikki "You are all my children now." oli vain yksi repliikki muiden juoukossa, ehkä vähän outo, mutta kuitenkin. Vaan sen jälkeen, kun Freddyn tarinasta avautui tiettyjä yksityiskohtia kuudennessa leffassa, tuo repliikki on ollut yksi ehdottomia suosikkejani. Antoi vihdoin todellista syvvyyttä ja merkitystä sille. <3
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 10, 2008, 18:49:26 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi