Ensimmäiset kolme mieleen tulevaa ovat kahvi, kardemumma sekä suklaa. Kaikki elintarvikkeita, hupsista. Toki on olemassa monia muitakin vaihtoehtoja, mutta en ala pohtimaan niitä sen tarkemmin koska nuo ovat kuitenkin vahvimmat. Ehkä. Luultavasti.
Kahvi, kukapa kahvin tuoksusta ei pitäisi? Kahvin tuoksu on mielestäni tietyllä tapaa tunnelmallinen, sillä yhdistän sen lähinnä kiireettömiin hetkiin - välipalakahveihin koulun päätyttyä, vähän parempilaatuisiin erikoiskahveihin hyppytunneilla muun talsimisen lomassa, kahvitteluihin sukulaisten luona sekä toisinaan myös aamukahvin kulauttelemiseen. Juon kahvia harvemmin aamuisin, ainakaan kotona, mutta koulullani on oppilaiden oma kahvittelutila, jossa käyn kahvilla mikäli satun päätymään koululle aikaisemmin kuin on tarvis. Kahvi siis edustaa mielessäni kiireettömyyttä, toki se tuo mieleen myös pelastavan, väsynyttä olotilaa piristävän vaikutuksen.
Kardemumman perustelen sillä, että olen aina pitänyt leipomisesta (tahdoin pienenä leipuriksi, aww) ja leivontamausteenahan tuota käytetään. Moni pulla tai vastaava maistuu hieman vaisulta ilman kardemummaa, tai ainakin se parantaa makua, vaikkei ihan näin olisikaan. Kardemumman aromi on mukavan mausteinen, mutta kuitenkin mieto. Öhöm, typerän kuuloinen selitys. Kardemummassa on siis tärkeintä sen aromi.
Suklaasta tulee totta kai mieleen endorfiinihumala! Suklaa on tavattoman hyvää ja sen syömisestä tulee endorfiinien vaikutuksesta hyvä mieli, pelkkä suklaan tuoksukin on ihastuttava. Tokkopa muita perusteluja tarvitaan, harva ihminen ei pidä suklaasta.
