Kirjoittaja Aihe: Musta musiikki  (Luettu 1134 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Malakai

  • metafora
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Entäs nyt?
Musta musiikki
« : Huhtikuu 22, 2007, 17:12:28 »
Olipa taas loistoidea yhdistää nämä kaikki yhteen topiciin, mutta en nyt ihan heti lähtisi tekemään erillisiä osastoja eri mustan musiikin tyylilajeille tällaisessa yhteisössä, jossa kuitenkin meitä kaikkia yhdistää jokin ihan muu kuin rytmisoittimet...

Tosiaan, millä tavalla teitä koskettaa musta musiikki, toisin sanoen jazz, blues, soul, bossa nova, rhythm 'n' blues, afrokuubalainen, funk... Kuunteletteko paljonkin Groove FM:ää ja oletteko Pori tai April jazzien jokavuotisia kävijöitä? Vai saatteko päänsärkyä fonisooloista ja tummaäänisistä laulajista? Osaatteko soittaa itse?

Pianistina minä olen aivan onneton. Kovasti olisi hienoa olla jazzpianisti mutta se vaatii jotain sellaista, jota minulla vain ei ole. Olen nyt yrittänyt keskisttyä jazzlauluun, varsinkin sellaisiin 1930-luvun etc savuisiin kapakkajazzeihin, ne osuvat minuun. Muuten mustan musiikin puolelta olen eniten tutustunut souliin, funkiin ja jonkun verran bluesiinkin. Silloin tällöin kaikkea, täytyy myöntää että kyllä tuo Groove soi aika usein tämän talon taajuuksilla.

Suosikkinimiä on näin laaja-aiheisessa topicissa vaikea mennä sanomaan, mutta mitä nyt vinyyli- ja cdhyllyä katselen, niin aika lailla löytyy Miles Daviesiä, Louis Armstrongia, Billie Holidaytä, Chaka Khania, muutama levy näyttää Aretha Frankliniäkin olevan... Jätetään tämä luettelo nyt suosiolla tähän. Jos teillä on jotain ehdottomia suosikkinimiä, niin pistäkää tulemaan! Suositelkaa!

Ainoa tapaus, joka minun kohdallani tulee yli tällä saralla on fuusiojazz... Vähän on alkanut myös kyllästyttää perinteinen suomalainen bigbandjazz, vaikka kyllä minä hattua nostan Jukka Linkolalle sun muille. Trio töykeisä tykkään ja Lenni-Kalle Taipale trio osuu, kyllähän sitä pitää suosia samasta lukiosta päässeitä.

Kertokaa, mikä pännii, mikä iskee, mikä kyllästyttää, mikä saa itkemään, mikä vavisuttaa, mistä saa parhaat kicksit. Vähän inhotti tulla avaamaan tämä keskustelunaihe, koska en minäkään mikään asiantuntija alalla ole, mustaan musiikkiin olen alkanut kasvaa vasta tässä parin vuoden sisällä. Tunnen paljon ihmisiä, ketkä ovat soittaneet tyyliin koko ikänsä, ja olen aivan pihalla heidän kanssa puhuessani. Avatkaa tekin suunne!

nöyrästi toista herätyskahviaan juova
Malakai

Katariina

  • Ankeuttaja
Vs: Musta musiikki
« Vastaus #1 : Huhtikuu 22, 2007, 20:36:16 »
En yleensä ajattele, että kuuntelenpa nyt mustaa musiikkia. Jazzia en pahemmin kuuntele, soulista sun muista vastaavista en ole löytänyt mitään itselle merkityksellistä tai viihdyttävää - taustamusiikkiarvo ei merkitse itselleni hirveästi. Vanha rokkenroll on kyllä jees - Chuck Berry on ollut kovassa kuuntelussa. Mutta sinänsä en oikeasti ajattele, että "hmm, mustaa rokkenrollia."
Mutta onhan tummaihoisilla hiukan erilainen äänenväri noin yleensä ottaen, varsinkin naislaulajilla. Hyvä laulu on aina hyvän kuuloista, ei siinä mitään.

Poissa Lemmonleikko

  • Tom
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Velho
  • Soulshine!
    • Herra Hahmo
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musta musiikki
« Vastaus #2 : Toukokuu 11, 2007, 17:31:23 »
Minä diggailen mustaa musiikkia hyvin paljon.

Bluesille olen altistunut pienestä asti ja 10-vuotiaana taisin sitä ensi kerran itse levysoittimesta jytkyttää. Muddy Waters ja B. B. King olivat ensimmäiset bluesikot ( = bluesmuusikot) joita kuuntelin, isän levyiltä. Sittemmin on mukaan tullut oikeastaan kaikkia legendoja, Bukka Whitesta Buddy Guyhin. Bluesissa varmaan parasta on sen muuntumiskyky. Melkein minkä tahansa asian voi ilmaista bluesina, ja bluespohjalle saa rakennetuksi melkein kaikkea mahdollista. Repe Helismaa joskus varsin osuvasti sanoitti, että "kaikessa soi blues". Siitä biisistä on muuten Pepe Ahlqvist levyttänyt tolkuttoman hienon version tolkuttoman hienolla huuliharppusoololla!

Sitten on soul. Kaikki legendat, Aretha Franklin, The Temptations, King Curtis, Wilson Pickett, James Brown, Ray Charles... Se rytke on jotain aivan hillitöntä, ja se svengi. Jatsia kuuntelen mieluiten livenä, mutta joitakin levyjä löytyy kyllä - ehdottomia suosikkejani ovat Billie Holiday, Ella Fitzgerald ja Duke Ellington. Vanha rokkenrolli putoaa ilman muuta myös, Chuck Berry varmaan eniten, ja Little Richard ja nämä. Tietty, mustien soittamasta rokista puhuessa ei voi olla puhumatta Jimi Hendrixistä. Niitä harvoja muusikoita, joiden tuotannosta ei voi sanoa mitään pahaa.


Mutta nykyään kuuntelen jo mustaa musiikkia ihan eri mantereelta kuin mistä yleensä mustan musiikin yhteydessä puhutaan - useimmitenhan sillä tarkoitetaan amerikkalaista mustan musiikin traditiota. Minä olen muutaman viime vuoden aikana uppoutunut aina vain enemmän Afrikkaan... Palailen tänne ja muokkaan tätä viestiä kunhan palaan Jyväskylästä. Siihen asti - näkemiin!


EDIT!
Terveisiä Jyväskylästä, se on kovin nätti kaupunki. Sitten palataan Afrikkaan, tai oikeastaan musiikkiin siellä.

Suuri mielenravinnonmetsästyretkeni afrikkalaisen musiikin pariin alkoi keväällä 2004, kun lainasin kirjastosta The Very Best of Africa -kokoelman. Ihastuin silmittömästi siihen musiikkiin ja aloin etsiä sitä lisää. Seuraava afrikkalainen levy oli sittemmin yhdeksi esikuvistani kasvaneen Ali Farka Tourén African Blues, akustinen levy, joka ei aivan välittömästi avautunut minulle, vaikka soundeista tykkäsinkin. Lainailin muuta tavaraa, Manu Dibangon mainiota afrobeatia, jonkun kokoelman ja sitten lopulta levyn, joka todella avasi koko homman: Ali Farka Tourén The Source.

En edes muista, mitä kaikkea sen jälkeen kuuntelin, mutta siitä lähtien kirjastolainoissani iso paino on ollut afrikkalaisilla levyillä. Kaikenlainen afrikkalainen uppoaa, vaikkakin eniten pidän länsiafrikkalaisesta meiningistä autiomaablueseineen ja djeli-traditioineen. Olen ollut tähän mennessä kahden Afrikka-sedän keikalla, pääkaupunkiseudulla molemmat. Nuo heput olivat guinealainen Mory Kanté 11-päisen bändinsä kanssa, sekä malilainen Toumani Diabaté 15-henkisin orkesterein. Molemmat soittavat yhtä lempi-instrumenteistani, perinteistä länsiafrikkalaista kora-harppua. Diabaté lienee sen alalla tällä hetkellä hallitseva mestari, muttei Kantékaan huono ollut. Kummallekin keikalle oli yhteistä uskomaton mukaansatempaavuus, joskin Diabatén show hieman kärsi siitä, että se oli Savoy-teatterilla, joka on täynnä jäykkäperseisiä huruja puvut niskassa. Ei siinä muuten mitään, mutta ne ei lähde yhtään mukaan siihen hommaan kun noudattavat orjallisesti passiivista länsimaista konserttipönötyskultuuria, joka ei sitten yhtään kuulu Afrikkaan. Mory Kantén esitys oli isossa teltassa, missä oli istuimina vain puupenkkejä ja suurin osa ajasta kuluikin niin, että koko yleisö paria turvamiestä myöten oli pakkautunut lavan eteen svengittelemään ja meno oli sellainen, että unohdin ihan oikeasti pari kertaa hengittää ja aloin nähdä ympäristön mitä erilaisimmissa väreissä. En olisi huomannut vaikka marsilaiset olisivat laskeutuneet.

Olen tullut siihen tulokseen, että kaikkein suurimmat musiikilliset kyvyt ovat peräisin Afrikasta, niin soittajat kuin säveltäjät kuin laulajatkin. Olen muuten huomenna menossa Helsinkiin, Finlandia-talolle katsomaan maailman parhaita laulajia. He ovat Etelä-Afrikan tasavallasta, kuoro nimeltä Ladysmith Black Mambazo. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö ne heput osaisi laulaa mitä tahansa mitä länsimaailmankin huiput, mutta eipä kukaan läntinen turhannyhjä osaa laulaa sisään päin hengittäessään! Mambazot osaa! Tietty kuoromusiikki hieman rajoittaa soololaulajan tulkintaa, joka lännessä korostuu, mutta enpä tiedä lännestäkään ketään, joka voisi tulkintakyvyssä haastaa vaikkapa malilaisen Salif Keïtan. Hurjimmitkaan jatsailijat tai jamittelijat eivät ohita Manu Dibangoa, puhumattakaan legendaarisesta (sekä hyvässä että pahassa) Fela Anikulapo Kutista, joka sai 80-henkisenkin bändin soimaan jatkuvasti yhteen neljän tunnin mittaisen kappaleen ajan. Ei sillä, etteikö länsikin olisi täynnä huippuluokan artisteja, jotka toki soittavat omalla tyylillään, mutta sekä teknisessä että tulkinnallisessa musiikillisessa taidossa kenelle tahansa kalpeanaamalle löytyy parempansa Afrikasta, poikkeuksetta. Kerran kokeilin jopa verrata keskenään sitä, mitä 1600- ja 1700-luvuilla tehtiin kristinuskon ja länsimaisen musiikkiperinteen näivettämässä Euroopassa ja vastaavasti islamilaisen sivistyksen ja elävän musiikkitaiteen kehdossa Malissa. Mozart, Bach, Beethoven ja kumppanit oli kyllä kovia jätkiä, mutta länsiafrikkalaiset sävelmät (osa jo tuolloin vuosisatoja vanhoja) teilaavat heidänkin tekeleensä mennen tullen. Niissä on vähintään yhtä suuri melodinen ilmaisuvoima, taidollinen tarkkuus ja tunnelman syvyys kuin eurooppalaisilla vastineillaan, mutta niissä on lisäksi valtavasti enemmän tilaa improvisaatiolle...

ja totta kai uskomaton svengi! Ei valkoiset pölvästit ikinä saa sitä aikaan!
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 13, 2007, 22:38:08 kirjoittanut Lemmonleikko »
"You don't have to be black to be a nigger. Being born penniless also makes you an outlaw." -Ronnie van Zant
         Row, row, row thy boat gently down the stream. Oh Charon, hast thou ever know'd that Death is but a dream?
Hyviä emme ole, pahoiksi emme halua tulla - olkaamme siis rumia!

Poissa Jeneelaf

  • Sateenvarjon alla
  • Vuotislainen
Vs: Musta musiikki
« Vastaus #3 : Toukokuu 07, 2008, 17:33:40 »
Voisiko joku kertoa Groove FM:än taajuuden? olisi kiva tietää koska aina tulee kuunneltua ainaista nrj:tä ja voicea vaikka soulista/funkista pidän.

Bluesia en ole kuunnellut enempää kuin mitä yle teemalta(?) tulleessa dokkari sarjassa joskus soitettiin. Soul iskee kyllä (kannattaa katsoa Dreamgirls!)
//Kiitos Villi Lohi!
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 08, 2008, 18:03:35 kirjoittanut Jeneelaf »
she fears if she cries That first tear The tears will not stop Raining down.
stand in the rain Stand your ground Stand up when it's all crashing down You stand through the pain You won't drown And one day what's lost can be found You stand in the rain...Hymy Kirja

Poissa Villi Lohi

  • Pasi
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Morning is working.
Vs: Musta musiikki
« Vastaus #4 : Toukokuu 08, 2008, 09:49:16 »
Jeneelaf: Katso tuolta oman asuinpaikkasi mukaan.