Kirjoittaja Aihe: Turpajouhet (aka viikset & parrat)  (Luettu 3346 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Lemmonleikko

  • Tom
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Velho
  • Soulshine!
    • Herra Hahmo
  • Tupa: Mary Sue
Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« : Huhtikuu 14, 2008, 00:58:07 »
Tuolla toisessa keskustelussa lähinnä neitiväki näkyisi puhuvan hiuksista. Mutta hoo, joillakuilla meistähän kasvaa karvaa myös toisella puolella pääpöttiä! Joillakuilla ei yläpuolella enää kasvakaan laisin, joten olisi suorastaan syrjintää, ellei tämä foorumi sisältäisi keskustelua myös turpajouhista (kätevin mahdollinen nippuilmaisu parroille ja viiksille). Partahan on perinteisesti ollut enemmän miesten juttu, mutta mikäli Vuotiksessa joku parrakas nainenkin majailee, niin totta kai saa osallistua keskusteluun. Ja saa, vaikkei partaa (toistaiseksi?) olisikaan, eihän minullakaan vielä.

Parroittuminen on ilmiö, jonka ihmisruumiissa käynnistää runsaanlainen testosteroni-hormonin läsnäolo (joka myöhemmin käynnistää myös kaljuuntumisen). Koska naiskehossa on onneksemme suhteellisen vähän testosteronia (ellei ole itäsaksalainen yleisurheilija), naisilla parroittuminen ja kaljuuntuminen on huomattavasti harvinaisempi ilmiö kuin miehillä. Parta alkaa useimmiten kasvamaan joitakin vuosia sen jälkeen, kun murrosikä on alkanut. Alkuun karvat ovat ohuita ja haituvamaisia - tämä ilmiö on poikinut nk. "amisviisten" käsitteen - ja kasvavat lähinnä leuan kärjen alla ja ylähuulessa. Ennen pitkää, mikäli geenit suovat, karvat alkavat paksuuntua ja kasvaa tiheämmässä. Tällöin voidaan jo puhua ihan oikeasta parrankasvusta, ja se on monelle pojalle myös tiukka päätöksen paikka: kasvattaako vaiko eikö?

Yhtä paljon kuin hormonimääristä, parrankasvu riippuu myös geeneistä. Esimerkiksi puhdasverisillä intiaaneilla niin Pohjois- kuin Etelä-Amerikassakin, sekä inuiteilla parrankasvugeenejä ilmenee äärimmäisen harvoilla, kun taas eteläiseen Eurooppaan mennessä hieman mellevämmät kuolankeräimet ovat varsin yleisiä. Joillakuilla parta kasvaa nopeasti, joillakuilla hitaasti, toisilla tasaisesti, toisilla epätasaisesti. Toisilla väri on sama kuin hiusten ja kulmakarvojen, toisilla eri. Joskus parta on tasavärinen, joskus ei.

Joidenkuiden mielestä parta on mainio asia. Toiset eivät tykkää yhtään. Varsinkin harvemmin parroittuvan sukupuolen partanäkemykset vaihtelevat kuin yleinen mielipide digiboksien tarpeellisuudesta. Parta on siis melkoinen kasvualusta paitsi (huonosti hoidettuna) monenmoisille pieneliöille, myös muhevalle keskustelulle.



Itse olen aina arvostanut mojovaa partaa, mutta en millään muotoa karsasta parrattomuuttakaan. Voisi kai tiivistää, etten oikeastaan piittaa siitä, miltä kanssamiesteni leuat näyttävät, mutta jos joku on nähnyt tai ollut näkemättä vaivaa ja saanut palkakseen repäisevän leipärassin, arvostan saavutusta kyllä. Henkilökohtainen partamakuni on jo vuosia ollut varsin omaleimainen, sillä mitä ruokkoamattomampi, rosoisempi ja hurjempi parta on, sitä enemmän diggaan sitä. Vaatii pirun paljon kovempaa kanttia lampsia sellaisen ympäriinsä sojottavan muikean harjaspehkon kanssa kuin siistin ja huolitellun eleganssikarvoituksen. Joka pojan o-parrat ja muut pienimuotoiset ja harmittomat yritelmät ovat minusta lähinnä mitäänsanomattomia. Omaa leimaa siinä pitää olla. Joskus 70-luvulla muodissa ollut tapa päästää pulisongit ja poskiparrat pitkiksi, kasvattaa viikset ja ajaa leuan kärki sileäksi - siinä on jo jotakin. Niin vammaisen näköistä (sillä tavalla näyttää ihan joltain pesulanomistajan piskiltä!), että sen on oltava karua. Jotain sen suuntaista, niin jees.

Olen tässä joutunut pohdiskelemaan parran päästämistä kasvamaan, ainakin kokeeksi, sillä viimeisen reilun puolen vuoden ajan leukani on joka höyläyksen jälkeen ollut pari päivää yhtä kivuliasta verta & kudoshyytelöä tihkuvaa mössöä. Ei ole yhtään kivaa kuljeksia alkuviikot leuka toki sileänä, mutta myös tuskissaan ja turvoksissaan hoosiannaa huutavana höttönä. On kuitenkin tulossa kesä, jolloin ei ole niin paljoa väliä sen, miltä ihmisten ilmoilla vaikuttaa, joten voisin huvikseni lakata höyläilemästä tätä. Kokeilu vain arveluttaa siinä mielessä, että vaikutan perineen isäni suvun heikon, epätasaisen (oikea puoli leukaa kasvaa nopeammin) parrankasvun. Houkuttelevaa taas on se, että samassa geenipaketissa tulee myös überkooleja harmaita läiskiä muuten mustahkoon risukkoon, epäsymmetrisesti vieläpä, joten huhtikuusta syyskuuhun kestävä kokeilu voisi poikia tulostakin.

Kaiken kaikkiaan parrassa on kaksi upeaa piirrettä: jos seurustelee, sillä voi kutittaa tyttöystäväänsä (tai jos vilkkaampi tapaus on, niin muitakin ihmisiä), ja puheessa paljolti enemmän viljelty ja itsellenikin läheisempi partaannauramisfunktio. Jälkimmäinenkin syy painaa hieman kohti höylien dumppaamista kesän ajaksi.


Kertokaapa ihmiset omia kokemuksianne ja näkemyksiänne ja mielipiteitänne sun muuta parroista. Keskustelu olisi poikaa.
"You don't have to be black to be a nigger. Being born penniless also makes you an outlaw." -Ronnie van Zant
         Row, row, row thy boat gently down the stream. Oh Charon, hast thou ever know'd that Death is but a dream?
Hyviä emme ole, pahoiksi emme halua tulla - olkaamme siis rumia!

Poissa Erizza

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • diibadaabafggh
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #1 : Huhtikuu 14, 2008, 09:55:40 »
Ehkäpä tämä keskustelu ei kuitenkaan sovi naisväelle... Mutta kirjoitanpa kuitenkin. Ei minulla ole partaa eikä viiksiä. Italialaistyylisille viiksille voin sanoa että yök, ne on kamalia. Normaalit viikset tai ei ollenkaan. Ja parta... Kohtuus siinäkin. Joillakin on sellaiset yltiöpitkät superjoulupukkiparrat... Yääh.

Törmäsin kerran kadulla (no okei, olin autossa, näin ikkunasta) erääseen mieheen. Sillä oli sellanen melkein puolimetrin harmaa merlinparta... Hyi kamalaa.

Poissa Audra Dancer

  • Sir Emilia Sarkington
  • Vuotislainen
  • Gaze the Haze
    • Livejournal
    • Vainajala.org
  • Pottermore: HazelNight52
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #2 : Huhtikuu 16, 2008, 21:48:11 »
Viiksiä ja parrrrrtoja. Minultahan ei moisia lisävarustuksia lärvistä löydy, ehkäpä se johtuu siitä että olen naisväkeä. Kyllähän sitä voi naisetkin parroista jutella, mikäpä niissä. Tunnen monta mahdikkaan muhkean parran omistajaa. Ja monta, joilla kyseistä systeemiä ei löydy.

Ei minulla ole mitään partoja vastaan. Toisille parta sopii, mutta toisille ei. Ja sekin on tottumiskysymys, silmällä kun on tapana tottua asioihin. Partoja on kyllä niin monenlaisia. Joillakin ihmisillä olen nähnyt kyllä sellaisia partoja, jotka ei niille sovi mielestäni alkuunkaan, mutta tärkeintähän on se että ne parranomistajat itse tykkäilee. Kyllä, parrat osaavat olla varsin tyylikkäitä useinkin. Muunmuassa kummisetäni parta on oikein komea ja hänelle mainiosti sopiva. Se on ihan osa identiteettiä. Ei se olisi sama jätkä ilman partaa. Parrat on ihan jees.

~Moondancer (tosi hieno suomalainen kääpä)

Poissa Nordamien

  • Laitapuolen hyökkääjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #3 : Huhtikuu 17, 2008, 12:12:14 »
Pienenä luulin, että vanhempana parta joko tulee naamaan tai ei, eikä sitä voi poistaa saatika kasvattaa jos ei ole. Olinpas fiksu, myös tuolloin. En oikeastaan vieläkään käsitä mistä moinen käsitys tuli, muttaa..

Parrattomuus on ok, sillä monille ei parta todellakaan sovi. Yksikin heppu kasvatti parran, eikä todellakaan sopinut sellainen ybervaalea viikinki -henkinen parta. Kaveri näytti kyllä niin friikiltä, kun kaksi viikkoa kuunteli naureskelua ja kettuilua, niin löysi sitten onneksi höylän jälleen. Muutenkin, joku armoton parta vaikkapa kokilla olisi aikas paha, siinä olisi aikas kivat safkat jos jouhia tippuilisi pois kyydistä.

Mutta parrat, sellaiset siistityt pikkuleukaparrat, kamalia. Kun kattoo vaikkapa Äijät -ohjelmaa, niin siinähän on kaksikko toisella jumalainen reuhkaparta ja sitten toisella hipillä varmaan pinsettitarkkuudella nypitty tekele. Ensimmäinen mainituista toimii, jälkimmäinen ei.

Itse en varmaankaan partaa pahemmin kasvattele, en nyt enkä varmaankaan vuosiin vastaisuudessakaan. Ehkä joskus kolmikymppisenä voisi harkita. Jos nyt silloinkaan, kattoo sitä sit.

Viikset saa tuomion, oikeastaan noin 5% kaikista viiksekkäistä ei näytä yksinomaan naurettavilta. Sellaiset poirotmaiset piikit ei saa sympatioita, myötähäpeää senkin edestä.
I hate hippies, those basterds ate mah cookies !

Poissa Don Hessu

  • Onneton Tunari.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • There's No Easy Way Out...
    • Hessu's Music Profile
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #4 : Huhtikuu 17, 2008, 13:37:43 »
Hmph, en itse ainakaan vielä kymmeneen vuoteen anna parran/viiksien kasvaa... En edes pidä kainalokarvoista, enkä varsinkaan rintakarvoista... Ainoa hiusten lisäksi missä ne ei niin paljoa häiritse on alavatsassa ja jaloissa.

Hups... Nytkun ajattelee... Jollakulla tulee heti pervoja mieleen, hävetkää apinat!
...But what you do... Makes you who you are.

Unelma. Tahdonvoima. Omistautuminen. - Pakkotoisto.com

Poissa Spectre

  • Wraith
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #5 : Huhtikuu 17, 2008, 13:52:39 »
Naisihmisenä en arvosta naamakarvoja ollenkaan. Tiedättehän sanonnan, ettei partainen mies ole koskan yksin. Tällä ei suinkaan viitata parran tuomaan sosiaaliseen suosioon, vaan siihen, että parrassa ja viiksissä pesivät ties minkälaiset loiset. Eiväthän ne nyt vaarallisia ole, mutta ylipäätään ajatus siitä että partainen mies on epäsiisti ei mielestäni viittaa pelkkään ulkoiseen habitukseen. Ajatelkaa nyt, kuinka paljon enemmän ruoka- ja eritetahroja (näkyviä tai näkymättömiä) pärstäkertoimeensa kerää herrasmies jolla on viikset ja parta, kuin sellainen uros joka pitää poskensa silkoisina. Lisäksi viikset tuntuvat erittäin epämukavilta suudeltaessa ja parta muunlaisessa intiimikosketuksessa. Muotoillut turpajouhet tai viikset eivät saa minulta yhtään sen enempää kannatusta, kuin vapaanakaan rehottavat.

Katsoiko kukaan neloselta sitä karvaisesta naisesta kertovaa dokumenttia pari iltaa sitten? Mielestäni naamakarvat voitaisiin hyvin rinnastaa naisten sääri- ja kainalokarvoihin. Miehet pitävät naista (ainakin tuon dokumentin mukaan), joka antaa näitten alueitten karvojen rehottaa, jotenkin vähemmän naisellisina, siisteinä ja seksikkäinä. Minulle tulee samanlainen olo miesten parroista ja viiksistä, eli mahdottoman epäseksikkäät, eivätkä oikeasti (siis ihan rehellisesti) sovi kenenkään naamaan.


Poissa Nordamien

  • Laitapuolen hyökkääjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #6 : Huhtikuu 17, 2008, 15:52:08 »
En nyt ainakaan ihan heti keksi ketään tuntemaani tyyppiä, joka ei pitäisi partaa miehekkäänä. Puhumattakaan siitä, että pitäisi parrakasta jotenkin vähemmän miehekkäänä. (Voiko tuon ilmaista vielä kolmannellakin tavalla ?)

Miesten parrakkuutta ja naisten karvaisuutta ei pitäisi mielestäni laittaa edes samaan lauseeseen, menipä nyt kuitenkin.

Partahan voi olla myös osa miehen tyyliä, kun taas on hankala nimetä tyylisuuntaa, johon liittyvät naikkosten pitkittyneet sääri- ja kainalokarvat. Apinamaisuus, kenties ? (Läppä mikä läppä, huom huom.)

Minun myös hankala kuvitella vaikkapa jotain hc-motoristia harrikkoineen ilman partaa, eli nuo naamakarvat kyllä vähintäänkin sopivat heille kuin nyrkki silmään.

(Tämän viestin pointti lomailee tällä hetkellä Burkina Fasossa, Lemmoooo perustele asia paremmin, oles hyvä)
I hate hippies, those basterds ate mah cookies !

Poissa Spectre

  • Wraith
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #7 : Huhtikuu 17, 2008, 16:01:20 »
En nyt ainakaan ihan heti keksi ketään tuntemaani tyyppiä, joka ei pitäisi partaa miehekkäänä. Puhumattakaan siitä, että pitäisi parrakasta jotenkin vähemmän miehekkäänä.

Niin, onhan parta miesten (ja valitettavasti myös joittenkin naisten) oma asia, niin tottahan sitä voidaan pitää miehekkäänä. Kuten myös eturauhassyöpää tai jotain muuta sairautta, joka tulee vain miehille. Tai mitä tahansa piirrettä, joka on luontaisempi miessukupuolen edustajalle, kuin naissukupuolelle. Minä en vain pidä partaa tai viiksiä kovin seksikkäänä tai siistinä ilmiönä, niitten vaikutusta tai vertaamista miehekkyyteen on mielestäni hieman hassua. Tunnen ilokseni suurehkon lauman miehiä, jotka ovat erittäin miehekkäitä ilman partaa tai viiksiä. Joten jos se miehekkyys on (pelkästään tai edes osittain) parrasta kiinni, niin ehkä kasvokarvoitus ei ole se suurin murhe kyseisen yksilön elämässä.

Poissa Nordamien

  • Laitapuolen hyökkääjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #8 : Huhtikuu 17, 2008, 16:16:48 »
No oi ja voi. Voihan sen noinkin toki käsittää..

Eturauhassyöpähän on maailman miehekkäin juttu, aivan varmasti. Miehekäs voi olla vain parrallinen henkilö, ilman partaahan olet auttamattomasti neitimäinen homo, kyllä vain juu. Jos parta ei oikein tuppaa kasvamaan kunnolla, maailmanloppu tulossa.

Naisellinen voi vain olla jos sheivaa itseään kolmen päivän välein varpaista otsalohkoon.

I hate hippies, those basterds ate mah cookies !

Poissa Spectre

  • Wraith
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #9 : Huhtikuu 17, 2008, 16:24:53 »
Miehekäs voi olla vain parrallinen henkilö, ilman partaahan olet auttamattomasti neitimäinen homo, kyllä vain juu.

Naisellinen voi vain olla jos sheivaa itseään kolmen päivän välein varpaista otsalohkoon.

Niin, siis niinhän minä en sitä missään nimessä tarkoittanut, kuten varmaan huomaat, jos tarkemmin asiaa ajattelet :). Halusin vain sanoa, ettei parta tee välttämättä miehestä miehekästä, että on muitakin asioita, jotka voisivat tehdä siitä harrikkamiehestäkin miehekkään miehen, kuin parta.  Ja mielipideasioistahan tässä nyt vain keskustellaan, hieman rennompaa asennetta olisi mukavaa saada myös kehiin näin partojen ja karvojen keskelle. Kaikkea ei tarvitse välttämättä kärjistämällä kärjistää.

Missä vaiheessa muuten sänkeä aletaan pitää partana? Onko siihen jokin senttimitta, vai miten? :)

// Juu, selvä on, Nordamien. Sovitaan, että olet oikeassa ja minä väärässä ja kaikilla on hyvä mieli loppuviikon. Minä olen todellakin paatunut tosikko, en hyväksy huumoria enkä ole edes kuullut koskaan sarkasmista, kiitos siis informatiivisesta linkityksestä. 
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 17, 2008, 16:40:00 kirjoittanut Spectre »

Poissa Nordamien

  • Laitapuolen hyökkääjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #10 : Huhtikuu 17, 2008, 16:30:54 »
Voi pyhä jumalan äidin anoppi.

Jos et ole aivan paatunut tosikko, erotat ehkä lievää huumoria ja kenties jopa sarkasmiakin.

Tarkoitin vain, että pidän partaa yhtenä miehekkäänä piirteenä, enkä suinkaan poissulkenut mahdollisuutta, että parraton mies ei voisi olla miehekäs, mutta kun en sitä nyt huomannut erikseen mainita, piti siitäkin sitten alkaa erikseen nillittämään. Kuollutta karvaa leuan allahan pidetään yleismaailmallisestikin maailman seksikkäimpänä asiana.

Eikä sinne partaan tarvitse niitä vapaamatkustajia ottaa, jos vähääkään viitsii partansa elämää seuraamaan.

/Ole hyvä vain, pahoitin kyllä mieleni jo koko loppuelämäksi, kiitos vain.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 17, 2008, 17:04:30 kirjoittanut Nordamien »
I hate hippies, those basterds ate mah cookies !

Poissa Lemmonleikko

  • Tom
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Velho
  • Soulshine!
    • Herra Hahmo
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #11 : Huhtikuu 17, 2008, 19:19:09 »
Lainaus käyttäjältä: Nordamien
Minun myös hankala kuvitella vaikkapa jotain hc-motoristia harrikkoineen ilman partaa, eli nuo naamakarvat kyllä vähintäänkin sopivat heille kuin nyrkki silmään.

(Tämän viestin pointti lomailee tällä hetkellä Burkina Fasossa, Lemmoooo perustele asia paremmin, oles hyvä)

Koska edes viestisi pointin lomittaja ei vaivautunut paikalle, minulla ei ole havaintoakaan siitä, mikä asia minun pitäisi perustella yhtään mitenkään.

Mutta siitä huolimatta, hyvät ihmiset - joku on antanut minulle syyn puhua outlaw-biker -kulttuurista! Motoristien parrathan ovat perua '50-luvun Amerikasta, missä "voitetun" sodan jäljiltä huonokuntoisten ja pirun raskaiden moottoripyörien hankkiminen oli halpaa ja ajaminen puoli-ilmaista. Pyöriä siis hankkivat vähän kaikki. Kuitenkin, noina aikoinahan USA:ssa vallitsi hyvinkin kanoninen keskiluokkaisuuden, siloposkisuuden, siisteyden ja urbanismin ihannointi. Luonnollisesti sellaiselle hovi-hintteilylle syntyy vastakulttuuri, ja koska motskareita sai helposti ja niillä pääsi minne tahtoi, alkoi keskiluokkaisten siloposkimotoristikerhojen rinnalle syntyä vähän toisenlaisia ryhmittymiä. Niin sanotut "onepercenterit" olivat ilmestyneet maisemiin... He olivat ihmisiä, jotka sanoutuivat irti muotista, päästivät tukan ja parran kasvamaan ja kiersivät maata motskareineen, ja aika ajoin aiheuttivat vähän ongelmia (nimi onepercenterhän tulee siitä, että American Motorcyclist Associationin kannanotto oli, että 99 % motoristeista on kelpo kansalaisia), ja kun ongelmien aiheuttelukin alkoi muodostua säännöksi, alettiin puhua outlaw-motoristeista. Sittemmin alkoi syntyä järjestäytyneitä outlawbiker-ryhmiä (joista tunnetuimpia ovat edelleen koossa olevat Hell's Angels, jotka ajavat harrikoita, ja Los Bandidos, jotka ajavat Triumphia).

Sittemmin, kun '60-luku toi tullessaan vähän erilaisia tuulahduksia ja arkikulttuurin muutoksia, outlawbikereita alettiin ihannoimaan (eikä muuten ihan vähiten legendaaristen The Wild One ja Easy Rider -elokuvien tähden), mikä taas johti siihen, että ihan lainkuuliaisetkin motoristit yhä edelleen pitävät partaa, jos tahtovat olla hååceitä. Tosin motoristin parta kantaa monesti vieläkin, ainakin jossain määrin, mukanaan alkuperäistä vapauden tavoittelun, typeristä muoteista irtautumisen ja yhteiskuntavastaisuuden merkitystä.


Mutta ei toki pidä luulla, että edes kaikki onepercenterit pitivät partaa. Yksi kuulisimmista parrattomista onepercent-jengeistä oli - huomatkaa hienoinen Sirius-vivahde! - The Marauders. He myös ajoivat muuten chopper-tyyppisiä pyöriä, mutta jalkatapit olivat usein keskellä (perinteisessä chopperissa ne ovat kaukana edessä). Tästä syystä keskitappista custom-prätkää nimitetään toisinaan marauder-malliksi. Tosin nimeä harvoin enää kuulee käytettävän, kun Marauders-ryhmää ei ole ollut kymmeniin vuosiin. Eli toden totta, parrattomuus ei välttämättä syö motoristinkaan motoristisuutta - tosin jos silloin haluaa olla hc, on syytä käyttää ajotakissaan The One Percent -tunnusta.
"You don't have to be black to be a nigger. Being born penniless also makes you an outlaw." -Ronnie van Zant
         Row, row, row thy boat gently down the stream. Oh Charon, hast thou ever know'd that Death is but a dream?
Hyviä emme ole, pahoiksi emme halua tulla - olkaamme siis rumia!

Poissa Nordamien

  • Laitapuolen hyökkääjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #12 : Huhtikuu 17, 2008, 19:43:44 »
Tuontapaista perustelua juurikin hain, taksomykke.

Wow, sivistävää. Nyt tiedän noin nelinkertaisesti enemmän motoristeista kuin vartti sitten. Miten mahtavaa. Hovi-hintteily, on siinä vasta termi ! Muutamat motoristit, enkä nyt tarkoita naapurin takapihalla minimopedilla päästelevää pikku-Einaria, joihin olen törmännyt omaavat kyllä sen verran rehottavat parrat, et farminhan voisivat perustaa partaansa. On kyllä muutama sellainenkin tullut vastaan joilla on sellainen viimeisen päälle trimmattu pukinparta.

Niin ja, pointtihan oli, että parta on joillekin semmoinen maamerkki, ettei ilman tunnista. (Ei ehkä ihan jokaiselle välittynyt moinenkaan :P)

Tuo Lemmoooo -juttu oli vain läppä liittyen tuohon esittelyviestiini, nih.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 19, 2008, 18:28:47 kirjoittanut Nordamien »
I hate hippies, those basterds ate mah cookies !

Poissa aholopai

  • kappale kauheinta historiaa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #13 : Huhtikuu 17, 2009, 12:54:54 »
Tuolla toisessa keskustelussa lähinnä neitiväki näkyisi puhuvan hiuksista. Mutta hoo, joillakuilla meistähän kasvaa karvaa myös toisella puolella pääpöttiä! Joillakuilla ei yläpuolella enää kasvakaan laisin, joten olisi suorastaan syrjintää, ellei tämä foorumi sisältäisi keskustelua myös turpajouhista (kätevin mahdollinen nippuilmaisu parroille ja viiksille). Partahan on perinteisesti ollut enemmän miesten juttu, mutta mikäli Vuotiksessa joku parrakas nainenkin majailee, niin totta kai saa osallistua keskusteluun. Ja saa, vaikkei partaa (toistaiseksi?) olisikaan, eihän minullakaan vielä.

Parroittuminen on ilmiö, jonka ihmisruumiissa käynnistää runsaanlainen testosteroni-hormonin läsnäolo (joka myöhemmin käynnistää myös kaljuuntumisen). Koska naiskehossa on onneksemme suhteellisen vähän testosteronia (ellei ole itäsaksalainen yleisurheilija), naisilla parroittuminen ja kaljuuntuminen on huomattavasti harvinaisempi ilmiö kuin miehillä. Parta alkaa useimmiten kasvamaan joitakin vuosia sen jälkeen, kun murrosikä on alkanut. Alkuun karvat ovat ohuita ja haituvamaisia - tämä ilmiö on poikinut nk. "amisviisten" käsitteen - ja kasvavat lähinnä leuan kärjen alla ja ylähuulessa. Ennen pitkää, mikäli geenit suovat, karvat alkavat paksuuntua ja kasvaa tiheämmässä. Tällöin voidaan jo puhua ihan oikeasta parrankasvusta, ja se on monelle pojalle myös tiukka päätöksen paikka: kasvattaako vaiko eikö?

Yhtä paljon kuin hormonimääristä, parrankasvu riippuu myös geeneistä. Esimerkiksi puhdasverisillä intiaaneilla niin Pohjois- kuin Etelä-Amerikassakin, sekä inuiteilla parrankasvugeenejä ilmenee äärimmäisen harvoilla, kun taas eteläiseen Eurooppaan mennessä hieman mellevämmät kuolankeräimet ovat varsin yleisiä. Joillakuilla parta kasvaa nopeasti, joillakuilla hitaasti, toisilla tasaisesti, toisilla epätasaisesti. Toisilla väri on sama kuin hiusten ja kulmakarvojen, toisilla eri. Joskus parta on tasavärinen, joskus ei.

Joidenkuiden mielestä parta on mainio asia. Toiset eivät tykkää yhtään. Varsinkin harvemmin parroittuvan sukupuolen partanäkemykset vaihtelevat kuin yleinen mielipide digiboksien tarpeellisuudesta. Parta on siis melkoinen kasvualusta paitsi (huonosti hoidettuna) monenmoisille pieneliöille, myös muhevalle keskustelulle.



Itse olen aina arvostanut mojovaa partaa, mutta en millään muotoa karsasta parrattomuuttakaan. Voisi kai tiivistää, etten oikeastaan piittaa siitä, miltä kanssamiesteni leuat näyttävät, mutta jos joku on nähnyt tai ollut näkemättä vaivaa ja saanut palkakseen repäisevän leipärassin, arvostan saavutusta kyllä. Henkilökohtainen partamakuni on jo vuosia ollut varsin omaleimainen, sillä mitä ruokkoamattomampi, rosoisempi ja hurjempi parta on, sitä enemmän diggaan sitä. Vaatii pirun paljon kovempaa kanttia lampsia sellaisen ympäriinsä sojottavan muikean harjaspehkon kanssa kuin siistin ja huolitellun eleganssikarvoituksen. Joka pojan o-parrat ja muut pienimuotoiset ja harmittomat yritelmät ovat minusta lähinnä mitäänsanomattomia. Omaa leimaa siinä pitää olla. Joskus 70-luvulla muodissa ollut tapa päästää pulisongit ja poskiparrat pitkiksi, kasvattaa viikset ja ajaa leuan kärki sileäksi - siinä on jo jotakin. Niin vammaisen näköistä (sillä tavalla näyttää ihan joltain pesulanomistajan piskiltä!), että sen on oltava karua. Jotain sen suuntaista, niin jees.

Olen tässä joutunut pohdiskelemaan parran päästämistä kasvamaan, ainakin kokeeksi, sillä viimeisen reilun puolen vuoden ajan leukani on joka höyläyksen jälkeen ollut pari päivää yhtä kivuliasta verta & kudoshyytelöä tihkuvaa mössöä. Ei ole yhtään kivaa kuljeksia alkuviikot leuka toki sileänä, mutta myös tuskissaan ja turvoksissaan hoosiannaa huutavana höttönä. On kuitenkin tulossa kesä, jolloin ei ole niin paljoa väliä sen, miltä ihmisten ilmoilla vaikuttaa, joten voisin huvikseni lakata höyläilemästä tätä. Kokeilu vain arveluttaa siinä mielessä, että vaikutan perineen isäni suvun heikon, epätasaisen (oikea puoli leukaa kasvaa nopeammin) parrankasvun. Houkuttelevaa taas on se, että samassa geenipaketissa tulee myös überkooleja harmaita läiskiä muuten mustahkoon risukkoon, epäsymmetrisesti vieläpä, joten huhtikuusta syyskuuhun kestävä kokeilu voisi poikia tulostakin.

Kaiken kaikkiaan parrassa on kaksi upeaa piirrettä: jos seurustelee, sillä voi kutittaa tyttöystäväänsä (tai jos vilkkaampi tapaus on, niin muitakin ihmisiä), ja puheessa paljolti enemmän viljelty ja itsellenikin läheisempi partaannauramisfunktio. Jälkimmäinenkin syy painaa hieman kohti höylien dumppaamista kesän ajaksi.


Kertokaapa ihmiset omia kokemuksianne ja näkemyksiänne ja mielipiteitänne sun muuta parroista. Keskustelu olisi poikaa.

Minulla kasvoi yhteenvaiheeseen aika raju parta,että minua olisi voinut luulla ikäistäni HUOMATTAVASTI VANHEMMAKSI mutta esimerkiksi jos käyn ostamassa kaupassa siideriä/lonkeroa niin siinä ei paljon ulkomuodolliset piirteet paina, myyjä kysyy:"Onko ikää?" "Oliks sul paperit?" tms.

Odette

  • Ankeuttaja
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #14 : Huhtikuu 17, 2009, 20:01:04 »
Naispuoleisena henkilönä en siis itse omista naamakarvoja (onnekseni :D), mutta miehillä pidän niistä vaihtelevasti. En ole mikään resuisen harakanpesäparran ystävä, enkä katselisi sellaista poikaystävälläni. Parroista pidän kyllä, varsinkin sellaisesta siistitymmästä alaleuan peittävästä suht lyhyestä parrasta, jos joku nyt ymmärsi selitykseni. Sellaista on mukava rapsutella ja käyttää hyväksi jos itseä kutittaa :D En myöskään pidä sellaisesta pienestä alahuulesta lähtevästä parrasta.

Viiksiä sen sijaan en voi sietää! Varsinkaan mitään sellaisia höttöisiä, joissa on ehkä se kymmenen karvaa, hyihyihyi! Isälläni oli kyllä tosi pitkään viikset, ja kun hän ajoi ne pois, näytti hän tosi hassulta! Nykyään olen kyllä jo tottunut viiksettömään ulkomuotoon, enkä haluaisi hänelle viiksiä takaisin!

Poissa Zenzibar

  • Pelastaja katsoi profiiliaan ja läikytti teetä pöydälle
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • kesäinen-eskapisti-merirosvo-jedi-söpö-skotti
    • Home sweet home
  • Pottermore: BloodNight6399
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #15 : Huhtikuu 17, 2009, 20:29:35 »
Parrat.. viikset... jeh :D Noh, minäkin olen tällainen naishenkilö, joka ei onnekseen omista partaa eikä viiksiä (muuten, viiksekkäitä naisia olen nähnyt vaikka kuinka paljon! o.O Ja hyh, aina yhtä inhoava vaikutus tulloo kyllä juu...), mutta kyllä ne minusta ovat aika kivat miehellä. Täysin siloposkiset tyypit on minun silmissäni aika 'poikamaisia', eikä herätä niin minkäänlaista mielenkiintoista vaikutusta (poikkeuksia tietysti löytyy, esimerkiksi Heath Ledger näyttää kerrassaan ihanalta täysin siloposkisena! -kiinnostuneille tiedoksi, että ensin tuossa luki "täysin karvattomana", mutta päätin vaihtaa parempaan muotoon tuon sanan x)- =) Tai siis, näytti :(). Jos edes pulisongit, tai sellainen kiva pieni parta ihan alaleuassa kiinni, on plusssaa ;) Eniten ihailen Johnny Deppin viikset/parta -btw, tuossa kuvassa nuo hiuksetkin sopivat partaan ihan täysin! :D- yhdistelmää (No, mitä minä nyt EN ihalisi siinä tyypissä? ;D) ja jotain sen tapaista kyllä tarvitaan minun huomiotani herättämään. Minua ei sen puoleen haittaa sellainen paksu pehkokaan, mikäli se ei ole mikään täitä ja syöpälaisiä vilisevä takkupehko. Minusta vaatii todellakin rohkeutta kasvattaa sellainen Merlin parta ja nostan hattua sellaiselle tyypille! (Ja sitten joskus kun kasvan isoksi ja hankin lapsia, pyydän sen tyypin meille Joulupukiksi ja se menee lapsiin täydestä, kun partakin on aito ;D Itse koin pienenä pettymyksen, kun joulupukin parta lähti irti... ja tietysti maksoin potut pottuina huijaamisesta ja läväytin sen kuminauhalla kiinni olevan kapineen kyseisen feikki-pukin leukaan... xD kjehkjeh *pahis-jo-syntyessään*)

Eli parta on jees, kunhan sitiä pitää huolta ja on jonkinverran makua siihennähden sopiiko sellainen rehottava puska kyseiselle tyypille. Pakko vielä huomauttaa, että sellaisilla kunniota herättävillä Harrikoilla on pakko olla parrakas kuski, tai sitten on kyllä maailmankirjat sekasin. (Paitsi tietty siinä tapauksessa, että kuski on nainen ;D)

Jepjep. (Enkä kyllä yhtään tajua, mikä minut sai kirjoittamaan johonkin parta topaan, kun vielä heirahdin aiheestakin niin monesti... XD)
"You're only given a little spark of madness. You mustn't lose it." -Robin Williams

Poissa Mimmi

  • kolmen soinnun rälli
  • Vuotislainen
  • gimme danger
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Turpajouhet (aka viikset & parrat)
« Vastaus #16 : Huhtikuu 17, 2009, 22:52:12 »
No tuota, tähän alkuun sanottakoon, että minä olen viiksien suurin ystävä. Pidän viiksistä kaikissa muodoissa, oikeastaan! Tosin vain piirrettynä. En tajua mikä siinä on, mutta minusta on jotenkin niin hemmetin lystikästä tuhertaa viiksiä piirrustuksiini. Viikset puulle, viikset pilvelle, eikä kitarallakaan viikset olisi pahitteeksi! Viikset miehelle, viikset naiselle ja yhdet oikein mojovan koukeroiset kuulle! Viikset auringolle, viikset omenalle, viikset silinterihatulle, varpaille ja Ginny Weasleylle... Ja tykkään myös jumbosuurista tekoviiksistä. Ehkä niissä on jotain piirrosmaista ja siksi niistä pidän?

Muun sortin turpajouhista (oikein mainio sana, en oikeastaan muuta nimitystä naamakarvoituksesta käytäkään) en sitten liiemmin pidä. Paitsi no hmmm eeh... Olihan ne sangen höperöt Beatles-haivenet ihan jees. Parrat eivät ole minua koskaan kummemmin hotsittaneet, piirrettynäkin ne näyttävät lähinnä pilvimöykyiltä. Ja sellaiset kummalliset epämääräiset karvakasautumat pitkin leukoja ja poskia eivät kauheasti ansaitse kehuja minulta, mutta ah, on kyllä yhdet viikset ylitse muiden!

FREDDIEN KALAPUIKOT!

Ja keskustelu pulisongeista, noista jaloista karvaneliöistä myöskin suuntautuu tänne näin?

//: Ainiin, ja minusta tuo Deppiskä-karvoitus on sangen kamala.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 18, 2009, 11:59:31 kirjoittanut Mimmi »
Keep your 'lectric eye on me babe
Put your ray gun to my head
Press your space face close to mine, love