Kirjoittaja Aihe: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.  (Luettu 31212 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Urpo Spok

  • Kosmisesti sitoutumaton
  • Ylihörhö
  • *
  • Boldly going nowhere
  • Pottermore: JinxLeviosa205
  • Tupa: Tuvaton
Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« : Helmikuu 27, 2008, 15:57:36 »
Vilkaise vanhaa topivia täältä: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 1.

Haaveammatit. Lapsuuden unelmat ja todelliset tavoitteet. Lääkäri, opettaja, sairaanhoitaja, poliisi, putkimies, maalari, näyttelijä, stara, kalantutkija, kanankasvattaja? Mikä sinusta tulee?

Miksi juuri se ammatti? Tunnetko jonkun joka on siinä ammatissa? Koetko että sinulla on lahjoja kyseiseen hommaan vai aiotko joutua opettelemaan jotain ahkerasti? Onko kyseessä hömelö haave vai todellinen suunnitelma? Mikäs muu ammatti, jos ei sittenkään se suurin toive? Mitä toivoit joskus aiemmin? Onko haaveet muuttuneet matkan varrella?

Sana on vapaa ja yllä oleviin kysymiksiin ei ole tarkoitus jokaisessa viestissä väkisin vastata. Lähinnä ne ovat herättämässä omaa ajattelua käyntiin. Yhden rivin "musta tulee palomies kun se on kai kivaa" -viestit ei kuitenkaan kelpaa.

Jo toteutuneista ammatinvalinnoista ja niihin johtaneista unelmista toinen topic täällä: Ammatinvalinta, haaveammatit ja kuinkas sitten kävikään.
What would The Doctor do?

Poissa Larten

  • Anarkisti tarhatäti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: Nimbuspumpkin12006
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #1 : Maaliskuu 09, 2008, 18:21:25 »
Tätä aihetta oonkin viime aikoina ajatellut paljon. Yhteishaku ens viikolla - iikss!!
Haaveammatteja mulla on ollut paljon, ja ne todellakin vaihtelee miten sattuu. Oon oikeestaan aina halunnut laulajaksi - rakastan laulamista ja tykkäisin esiintyä, jos vain olisin varma äänestäni. Nyt laulan paljon yksinäni, koska mielestäni ääneni on tosi surkee.
Haluisin tosi paljon autonkuljettajaksi (REKKAKUSKI<3), koska tykkään ajaa autolla ja oon aina tykännyt rekoista. Mutta ei minusta olis siihen, että joutuisin aina ajamaan pitkin maata, ja joskus ulkomaillakin.
Toisaalta, oon aina rakastanut valokuvaamista ja kirjoittamista. Kirjottaminen on ehkä enemmän harrastus, mutta valokuvaus tosiaan kiinnostaa. Sitä kautta oikeestaan päädyin siihen, että haen media-assistentiksi. Vaikka niitä nykypäivänä valmistuu paljon, haluan silti yrittää. Olis huippukiinnostavaa päästä töihin vaikka telkkariin. :D

//edit- joo yhteishaku oli eilen, ja hain siis audiovisuaalisen viestinnän alalle. :>
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 13, 2008, 09:22:16 kirjoittanut Larten »
Jos sanon että taivas on musta
se on niin musta kuin tahdon sen olevan ja
jos sanon että maailma ei pyöri
se ei silloin pyöri, jumalauta

Smileys

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #2 : Maaliskuu 10, 2008, 09:30:11 »
Unelmieni ammatti olisi näyttelijä, ollut pienestä saakka. En pelkää esiintyä lavalla suurenkaan ihmisjoukun edessä, tahdon aina päästä huomioon ja muistan repliikit. Kaikki sukulaiseni toitottavat, että minusta täytyy tulla näyttelijä. Enkä tosiaankaan panisi siitä pahaksi. :'D

Ja Suomessa ei todellakaan pääse maailmankuuluksi näyttelijäksi, eli aion muuttaa Pohjois-Amerikkaan. <3 Tosin ensin käyn Suomessa vaikka kaupanmyyjänammatin, teen pari kuukautta töitä, jotta saan pari tonnii rahaa ja sit meikä lähtee täältä. :'D

Haaveeni ovat muuttuneet, mutta aina tuo näyttelijä on ollut kaiken takana. Joskus tahdoin poliiksi, joskus arkkitehdiksi, muotisuunnittelijaksi sun muiksi. ;D

Poissa Lady Asensio

  • Nilkanvilauttaja niinikään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DH luettu 9.12, KV 11.3
  • Pottermore: HeartWitch62
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #3 : Maaliskuu 10, 2008, 12:30:59 »
Ja Suomessa ei todellakaan pääse maailmankuuluksi näyttelijäksi, eli aion muuttaa Pohjois-Amerikkaan.

Tuo on aika vaikea tie, kannattaa ensin kokeilla näyttelijän uraa Suomessa ja vasta sitten painua Pohjois-Amerikkaan (tai muuhun maahan). Ei muuta kuin avustajaksi Suomessa näytelmiin ja leffoihin ja mahdollisesti johonkin koulutukseen (huom. on niitä muitakin kuin Teatterikorkeakoulu, esim. Tampereen yliopistossa on näyttelijätyön linja, lisäksi on erilaiset teatteriopistot joista ei kuitenkaan saa akateemista näyttelijän tutkintoa vaan ovat ns. yliopistoon valmentavia mutta kyllä varmaan niilläkin pärjää).

Mun blogi: http://www.pointblog.fi/?go=milluska    (HUOM! OSOITE HIEMAN MUUTTUNUT)
Vuoden 2008 kotitonttu  tässä, terve!

Poissa Mistrel

  • Revontulihäntä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #4 : Maaliskuu 10, 2008, 15:16:00 »
Tätä tosiaan on tullu ajateltua melko runsaasti viimeaikoina, yhteishaku suoritetaan huomenna.

Itselläni on ollu myös aika monenlaisia haaveammatteja aina maalarista psykologiin ja eläinlääkäriin ja ne on vaihdellu aina kausittain, kuitenkin aina palaten loppujen lopuksi insinööriin. Insinöörin ammatti kiinnostaa luultavasti siksi, että veljeni on myös insinööri ja hänen työnsä kuulostaa aika mielenkiintoiselta ja vaihtelevalta. 
Tällä hetkellä tähtäänkin sitten sähkötekniikan diplomi-insinööriksi, mutta saa nyt nähdä ensin miten tuo lukio menee pitkän matikan kanssa. Onhan tässä nyt vielä kolmisen vuotta aikaa miettiä sitä lopullista valintaa, onneksi :)
 
"Koskaan ei huomata, mitä on tehty, vaan miten paljon on vielä tekemättä." - Marie Curie

e

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #5 : Maaliskuu 10, 2008, 16:25:03 »
Meilläkin yhteishaku huomenna!! Olen menossa nyt varmasti lukioon, joka on kotipaikkakuntani aika pieni lukio. Sinne pääsen ainakin takuu varmasti kun keskiarvoraja siellä on 7 :) Lukion jälkeen ei sitten olekaan tietoa jatko-opiskelusta, mutta toivon mukaan keksin jotain kolmessa vuodessa.

Poissa Tuulikeiju

  • Vuotislainen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #6 : Maaliskuu 11, 2008, 18:56:27 »
Offia, minullakin torstaina yhteishaku. ^ Lukioon, en oikeastaan osaa varmasti vielä sanoa mihin. Torstaihin aikaa.

Haaveammatteja minulla on ollut pienenä lastenhoitaja, enkä oikeastaan ymmärrä sitä enää. Toki tykkään lasten kanssa leikkiä ja touhuta, ja se on hauskaa, että asiat sanotaan suoraan. Ala-asteella nautin tettimisestä, eniten viihdyin ykkösluokissa, mutta viidesluokkalaisetkin olivat yllättävän mukavia, mitä muistelen omaa luokkaani silloin. Joten ehkä pienenä oli se lastenhoitaja ja opettaja jonkin verran. Opettajan työ sinänsä vielä vähän houkuttelisi, mutta suvussani on sen verran liikaa opettajia, että ei kiitos, niiden kertomusten jälkeen.

Tulevaisuuden ammattiini haluaisin yhdistää kielet (englanti ainakin, ehkä ranska ja espanja, jos espanjaa aloitan lukemaan lukiossa) ja ehkä jonkin sortin kanssa käymisen asiakkaiden kanssa. Ei kuitenkaan ehkä suoraan asiakaspalveluammattia. Urheiluvalmentaja tai urheilutoimittaja (niitä, joita näkee joskus esim. NHL:ssä pelien taoilla tivailemassa fiiliksiä) olisi aika kivoja. Ainakin jotain urheiluun liittyvää, esim. personal trainer tai liikunnanohjaaja, vaikka palkka ei ilmeisesti päätä huimaa. Mutta jos noita kieliä haluaisin myös mukaan, niin matkaopas voisi olla aika hauska. Ja olisihan niistä hyötyä, jos muuttaisi ulkomaille tai menisi esim. au pairiksi.

Kahvilan perustaminen tai edes siellä töissä oleminenkin olisi kyllä ihan hemmetin hienoa. Se idea vain kiehtoo, vaikka en mikään mahtava leipuri olekaan. Ja kyllä siinä varmasti töitä riittäisi, niin hyvässä kuin pahassa. Ja nyt kun joku mainitsi psykologin, niin tuli mieleen terapeutti. Psykiatriksi minusta ei olisi lukemaan, psykologi olisi mielenkiintoinen, mutta terapeutissa saisi ehkä autettua ihmisiä edes jollain lailla, vaikka psykiatreja arvostetaan varmaan enemmän kuin terapeuttia.

Ja nyt kun aloin luettelemaan, niin jos rahkeet riittäisi, laulajana olisi mahtavaa. Siis jossain bändissä tai sooloartistina, ei oopperaa. Luovuutta ainakin olisi, mutta äänestä en tiedä, sitäkin jonkin verran. Kirjailijana voisin varmaan menestyäkin, jos kasvattaisin kärsivällisyyttä.

En nyt tiedä haettiinko tähän topicciin ihan tämmöisiä viestejä. *wirn* Vieläkin jäi joitain ammatteja hampaan koloon, ja tuli vain kauhea luettelo, mutta anti olla. Aika näyttää. Tai ei.
It's easier not to do things than left them undone.

Poissa Hurricane

  • Vuotislainen
    • Didi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #7 : Maaliskuu 11, 2008, 21:39:27 »
Jees, minäkin tulen nyt kirjoittelemaan tänne. Yhteishaku on nyt menossa, ja minä olen sitten kuitenkin päättänyt hakea lukioon, kun kerran niin hyvän keskiarvon omistan. Mietin kyllä vähän väliä, että pitäisikö sittenkin vaan mennä opiskelemaan matkailualaa ammattikouluun. Mutta katsotaan sitten lukion jälkeen taas, mitä tapahtuu.

Pienä olen halunnut ties miksi. Ala-asteella se oli se tavallinen: kirjailija ja/tai näyttelijä. Kaikki halusivat silloin kirjalijaksi tai näyttelijäksi. Kukaan ei vaan tehnyt asian eteen mitään. Minä harrastan näyttelemistä, ja aion myös hakea ilmaisutaitopainoitteiseen lukioon. Vaikka en enää tuosta näyttelijän urasta niin haaveilekaan. Näytteleminen on silti mukavaa. Sitten yläasteella halusin opettajaksi ja psykologiksi. Psykologi kuulostaa kyllä vieläkin ihan mukavalta, mutta ehkä ei sittenkään.

Nyt yläasteella olen joutunut vaivaamaan päätäni vähän realistisimmilla ammateilla, ja kuten tuossa aikaisemmin jo totesin, matkailuala kiinnostaisi. Tai hotelli-ala (onko semmoista?). Haluaisin jotain, missä tarvitsee kieliä edes jonkun verran, ja asiakaspalvelu on lähellä sydäntä.  Matkaopas kotimaassa (tai miksei ulkomaillakin.. paitsi että viihdyn kotona paremmin) olisi aika unelmatyö. Tai joku muu matkailujuttu. Vaikka hotellivirkailija. Tai ne lentokenttäihmiset, jotka myy lippuja :)


Poissa adswil

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #8 : Maaliskuu 13, 2008, 18:36:05 »
Minulla on ehtinyt vuosien varrella olla jos jonkinlaisia toiveammatteja, ja vieläkin toiveet muuttuvat erittäin usein, vaikka olen jo lukiossa ja kaikki painostavat, että pitäisi olla jo tulevaisuudensuunnitelmat selvillä.

Ala-asteikäisenä halusin laulajaksi, näyttelijäksi tai malliksi - näitä perusjuttuja, joita joka toinen pikkutyttö toivoo. Melko epärealistisia toiveita kuitenkin, sillä laulaa en osaa yhtään, näyttelemistä en ole edes pahemmin kokeillut, ja mallien pituudesta minulta puuttuu sellaiset 20 senttiä. Mutta saahan haaveita olla, nyt nuo ovat korvautuneet ehkä hieman järkevimmillä toiveilla.

Tämänhetkisiä toiveammattejani ovat toimittaja, psykologi ja historiantutkija (tai jotain muuta historiaan liittyvää). Myös kuvataiteilija ja kirjailija olisivat ihania ammatteja, mutta ehkä olisi kuitenkin hyvä hankkia jokin "oikeakin" ammatti, jolla eläisikin.
In my world love is for poets - so I'm trying to be one.

Poissa Posityyhtynen

  • Nokankopauttaja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #9 : Maaliskuu 13, 2008, 19:07:42 »
Tuossa vol 1. topiikissa mainitsin että haluaisin opettajaksi, baletinopetajaksi, malliksi tai henkilöksi joka työskentelee kasvien kanssa. Nuo kaikki ovat ihan ok, mutta tällä hetkellä unelmani on olla lääkäri. Aika tavanomainen, mutta ymmärsin ettei ainakaan baletinopettajan ammatti ole minulle, vaikka intohimoni on baletti en näe itseäni työskentelevän sen parissa 20v. päästä. Opettajana voisin olla, mutta en tiedä kestäisikö pinna. Malli on yksi haaveeni vielä, mutta jotenkin tiedän etten kuitenkaan ole tarpeeksi uskalias :D kasvien kanssa työskentely olisi myös mukavaa, mutta ehkä lääkärinä oleminen olisi minulle parempi. Voihan se vielä muuttua moneen kertaan, koska vasta lukioon olen menossa, joten sitä ei tarvitse heti päättääkkään.
♥ When you are feeling sad, read Harry Potters and you'll be happy again, with chocolate you'll be superhappy Ü
(PS. Twilight is also good alternative)

Aemma

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #10 : Maaliskuu 14, 2008, 16:50:00 »
Pienenä halusin kassaneidiksi. Parasta siinä ammatissa oli tietenkin se, että sai näppäillä kassakonetta. Minulla olikin leikkimökissäni pieni kassakone ja tyhjiä ruokapurkkeja, kuten maitotölkkejä joita myin "asiakkailleni" eli pehmoleluilleni.

Sen jälkeen haaveammattini vaihtelivat hyvinkin tiuhaan hammaslääkäristä kotiäidiksi (jep, kotiäiti:D) ja huippu-urheilijasta lakimieheen. Sitä seurasi pitkä tauko etten tienny yhtään mikä haluaisin olla "isona". Nykyään haaveilen opettajan ammatista ja uskon että se tulee olemaan haaveammattini ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Tai näin on hyvä uskotella itselleen, jotta ei vaivu suureen epätoivoon... :)

Kathryn

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #11 : Maaliskuu 14, 2008, 19:46:00 »
Pienenä halusin olla lääkäri, opettaja, laulaja, lentoemäntä tai näyttelijä. Oli niitä varmaan muitakin, mutta ei nyt tule mieleen. Lähiaikoina olen miettinyt paljon, mikä minusta voisi tulla, mutta en ole saanut itseltäni siihen vastausta. Lääkäri tai joku tälläinen voisi edelleen olla ihan kiva ammatti, mutta minä en lukutyyppiä taida oikein olla. Sisustussuunnittelija/muotoilija on tällä hetkellä mielessä.

Pidän kielistä ja musiikista paljon, niitäkin olisi mukava käyttää joskus. Haluaisin myös auttaa ihmisiä. Ja joo, oma yrityskin sitten joskus olisi jees. Olen tehnyt useita ammatinvalintatestejä, mutta ne antavat aika ristiriitaisia tuloksia, joten niistäkään ei ole apua. Pitää nyt tässä vuoden aikana katsoa millaisia numeroita tulee, niin tietäisin sitten vuoden päästä, mihin hakea.

Poissa Lady Asensio

  • Nilkanvilauttaja niinikään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DH luettu 9.12, KV 11.3
  • Pottermore: HeartWitch62
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #12 : Maaliskuu 14, 2008, 22:55:22 »
Olen viime aikoina ajatellut, jos kouluttautuisin yliopisto-opintojen ohella merkonomiksi. Ainakin olisi toisen asteen kauppatieteellinen perustutkinto, kun tuo yliopistotason valintakoe on aika kamala. Vaatii ulkoaopettelua (monivalinnat) ja olen sellainen joka pystyy käsittelemään laajoja kokonaisuuksia (esim. esseevastaus) eikä nippelitietoja. Sivuaineitani ovat kuitenkin kansantaloustiede, vakuutustiede ja laskentatoimi, jotka antavat yliopistollista tietoa.

Yliopiston luennoilla ei ole läsnäolopakkoa (paitsi kielissä) joten päiväkoulukin kelpaisi. Harkitsen myös iltakoulua, mutta se on aikuiskoulutusta ja voi olla että sinne pääsee lähinnä sellaiset joilla on jo aiempaa kokemusta vaikkei sitä erikseen mainita esitteessä.

Onko kellään kokemusta iltaopinnoista päiväopintojen ohella? Onko raskasta? Opintoja olisi 2-3 iltana viikossa.
Mun blogi: http://www.pointblog.fi/?go=milluska    (HUOM! OSOITE HIEMAN MUUTTUNUT)
Vuoden 2008 kotitonttu  tässä, terve!

Poissa Tyyppi

  • Kyseenalaistaja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pohjanlahden merenneito <3
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #13 : Maaliskuu 14, 2008, 22:58:25 »
Nyt kun sitä ajattelee niin haluaisin taiteilijaksi.Harrastan öljyvärimaalausta ja piirrän paljon.Lähiaikoina on tulossa vuotikseen kuvia.
Olenko minä olemassa? Oletko sinä olemassa? Onko mikään olemassa?
Pitchy pitchy Live start! Love shower pitch!
Blogini simpukan.kuoressa.blogspot.com

Vetehinen

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #14 : Maaliskuu 15, 2008, 10:43:53 »
 Mikä sinusta tulee "isona"? Tuota kysymystä olen miettinnyt jo kauan! Pienenä halusin olla poliisi mutta nyt tulevaisuuden ammatti on auki. Olen kiinnostut maataloudesta mutta en haluaisi omaa maatilaa vaan jotakin "vapaampaa". Yksi vaihtoehto on agrologi. Se ammatti tuntuu sopivimmalta.

Toinen mielenkiintoni maatalouden lisäksi on kielet ja niiden historia. Kielen syntyhistoria, muunnokset, sanojen alkuperä ja murteet kiinnostavat mutta missä ammatissa näitä voisi tutkia?

Poissa Erizza

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • diibadaabafggh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #15 : Maaliskuu 17, 2008, 20:51:43 »
Minun mielestä olisi kiva olla kirjailija, laulaja, eläinlääkäri tai opettaja. Kirjailija olisi luova ja vapaa ammatti. Saisi itse päättää, miten kirjoittaa. Laulaja tai joku bändihenkilö olisi tosi mukava. Saisi matkata ja tienaisi ja tulisi kuuluisaksi. Eläinlääkäri olisi mainio ammatti, jos haluaa auttaa eläimiä. Mutta varjopuoli siinä on, että joutuu ehkä lopettamaankin eläimiä... Opettajan ammatti olisi kiva, kun saisi määräillä oppilaita, ja palkkakin oli si n. 2500 euroa kuussa. Lomatkin on opeilla kivat.

Poissa Lady Asensio

  • Nilkanvilauttaja niinikään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DH luettu 9.12, KV 11.3
  • Pottermore: HeartWitch62
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #16 : Maaliskuu 17, 2008, 21:15:57 »
Lomatkin on opeilla kivat.

Tuosta loma-asiasta on monilla väärä käsitys. Kesäloma on oikeasti vain kuukauden kuten muillakin ja yhden kuukauden ajan suunnitellaan seuraavan lukuvuoden tunteja.
Mun blogi: http://www.pointblog.fi/?go=milluska    (HUOM! OSOITE HIEMAN MUUTTUNUT)
Vuoden 2008 kotitonttu  tässä, terve!

Temppeli

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #17 : Maaliskuu 18, 2008, 23:39:41 »
Aion ryhtyä arkkitehdiksi. Lukiossa yritän työskennellä täysillä, jonka jälkeen pyrin Tampereen teknilliseen yliopistoon.

Ehkäpä sitten saatan sen jälkeen tehdä jotakin yrityksenpoikasta veljesten kanssa. Toinen on IT-insinööriksi opiskelemassa ja toinen ATK-asentajaksi.

Oni

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #18 : Maaliskuu 22, 2008, 08:30:51 »
Minusta tulee isona kokki! :)

Tajusin tämän faktan vasta vähän aikaa sitten, kun silloinen työni alkoi todenteolla tympimään. Siihen asti olin tehnyt koko ajan datanörtin töitä, ja oikeastaan koskaan en varsinaisesti työstä nauttinut. Istuin vaan 8-16 näytön edessä kikkailemassa jotain koodia, jee jee, tosi hauskaa. Tunsin tarvitsevani ihan totaalisen suunnan vaihdoksen ja hain ammattikouluun, ja pääsin, ja nyt siis opiskelen ensimmäistä vuotta kokiksi.

Hassua tässä on se, että koskaan en vakavsti tätä ammattia harkinnut, vaikka kotona olen esimerkkiä nähnyt koko pienen ikäni, kun äitini on kokki. Keittiössä olen häärinyt ihan pienestä pitäen ja kotoa pois muuttaessani oli takataskussa hyvät perusteet pärjätä ruuanlaitossa itsekseni. Mutta en silti ajatellut tekeväni tätä ammatiksi, vaikka aikamoinen Kokki Kolmonen olen muutenkin hellan äärellä. :)

Pienempänä halusin olla laulaja, näyttelijä tai opettaja. Nuo taitaa olla ne, mitä pikkutytöt yleisimmin haluaa silloin vaahtosammuttimen kokoisina. Tosin, voi olla että yksi mahdollinen suuntautuminen jossain vaiheessa on se, että rupeaisin opettamaan tätä alaa. Olen sitä pyöritellyt päässäni jonkin aikaa jo, eikä se tunnu yhtään hassummalta. Toinen on se, että perustaisin sitten valmistumisen jälkeen pienen mukavan lounasravintolan. Tai sitten mä päädyn vaan jonnekin ravintolaan kokiksi.
Sen aika näyttää. :)

Huurretursas

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #19 : Maaliskuu 22, 2008, 13:15:58 »
Hyvä kysymys.

Lukioon olen nyt peruskoulun jälkeen menossa ja olen sen jälkeen suunnitellut hakevani joko amikseen opiskelemaan lähihoitajaksi tai yliopistoon opiskelemaan kasvatustieteitä. Eli minua siis kiinnostaa lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan työ. Mutta en missään nimessä halua sairaalaan töihin, minua kiinnostaa enemmänkin lasten henkisen kehityksen seuraaminen, ei sairauksien kanssa kamppailu. Haaveenani on ollut myös psykologiksi opiskeleminen, koska minua kiinnostaa ihmisen mielen toiminta.

Mutta onhan tässä vielä kolme vuotta peruskoulun jälkeen aikaa miettiä asiaa :)

Poissa Tyyppi

  • Kyseenalaistaja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pohjanlahden merenneito <3
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #20 : Maaliskuu 22, 2008, 16:26:33 »
Lomatkin on opeilla kivat.

Tuosta loma-asiasta on monilla väärä käsitys. Kesäloma on oikeasti vain kuukauden kuten muillakin ja yhden kuukauden ajan suunnitellaan seuraavan lukuvuoden tunteja.

Tuo on aivan totta.Pitää tehdä lukujärjestykset,tarkistaa onko lukukauden kirjat saapuneet ym.
Olenko minä olemassa? Oletko sinä olemassa? Onko mikään olemassa?
Pitchy pitchy Live start! Love shower pitch!
Blogini simpukan.kuoressa.blogspot.com

Poissa Flyrashaz

  • sub rosa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Northern Light
    • Livejournal
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #21 : Maaliskuu 23, 2008, 15:22:35 »
Tahtoisin polisiiksi. Se on ollut viimeisimmät pari vuotta toiveammattini.
Homma olisi ihan jännittävää, että vaarallista. Olisi vain kiva kulkea vahtimassa lakia, pitämässä tätä yhteiskuntaa parempana. Saisi virkapuvun ja kokemuksia.

Siinä on vai yksi mutta. Minulla on silmälasit. Pahin ongelma tällä hetkellä; en usko, että näköni paranee että voisin poliisiksi päästä, laserleikkaus maksaa 4 000 euroa, ja tietääkseni nytten näköni on liian huono.  Plääh...
Mutta ei kaitehkämahdollisesti rillit ole ihan täysi este kenttäpoliisille? Pitääs ottaa selvää..

Pienempänä halusin eläintenhoitajaksi Ranuan eläinpuistoon tai eläinlääkäriksi. Nykyään ei tuo homma enää niin kamalasti kiinnosta; voihan sitä päästä koirapoliisiksi. Mutta jos en pääsekään poliisiksi... :(

// Nyt on listalle tullut pair juttua lisää. Myös asianajaja(eikö juristi ole sama asia?) tai tuomari voisi olla kiva. Hyvä palkka ja itseäni kiinnostaisi. Ja koulutuskin taitaa olla semmonen, että pääsisi moniin muihin ammatteihin helpommin..

Tuommoiset on toiveeni nyt. Ei sitä sitten tiedä muutaman vuoden päästä.

- Flyrashaz, se-joka-tahtoo-polisiiksi-mutta-epäilee-että-pääsee
« Viimeksi muokattu: Elokuu 04, 2008, 15:32:35 kirjoittanut Flyrashaz »
"Oh, the bad guy of the game, me, you're not serious, I'm... umm... fortuneteller!"

elenass

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #22 : Maaliskuu 23, 2008, 18:06:04 »
Ihan pienenä halusin laulajaksi, kunnes huomasin että lahjani sillä alalla ovat melko pienet.. Sen jälkeen harrastin näyttelemistä ja elättelin aika pitkään toivoa sen tulemisesta ammatikseni. Sitten myöhemmin alkoi tuntua, että ehkä se ei kuitenkaan ole alani. Myös kirjailijan ura kiehtoi pienempänä, mutta nykyään se tuntuu liian puuduttavalta. Olen haaveillut asianajajan ammatista - haaveet loppuivat siihen kun tajusin, että toisen maan lakisysteemin opetteleminen (kielen lisäksi) veisi kamalasti aikaa, sillä en halua missään tapauksessa jäädä Suomeen asumaan koko loppuiäkseni. Lisäksi asianajajan työssä olisi ehkä liikaa paperien lukemista, ja muutenkin työ ei olisi tarpeeksi vapaata vaan veisi luultavasti kaiken aikani. Seuraavaksi tajusin, että minustahan tulee arkkitehti! Kunnes joku muistutti minua, että matematiikka on heikoin osaamisalueeni.. Ihmisen mieli kiinnostaa minua, psykologin ammatti siis viehättäisi, mutta toisaalta olen huono kuuntelemaan muita ihmisiä, ja pälätän aina muiden päälle, mikä ei ehkä olisi toivottavaa tässä ammatissa.
Tällähetkellä olen hukassa tulevan ammattini kanssa, ensi syksynä aloitan lukion, mutta siitä eteenpäin en tiedä. Valokuvaajan, toimittajan ja tulkin ammatit kiinnostavat jonkin verran.. Haluan työskennellä ihmisten kanssa, mieluusti mahdollisimman monien ja erilaisten, eri kulttuureista tulevien. Kuitenkin joku lentokenttävirkailijan työ vain hipaisisi pintaa näistä ihmisistä, enkä siis halua siihen virkaan. Muuten tiedän vain, että haluan voida matkustella, ja asua ulkomailla. Kielet ovat vahva alueeni. Jos joku keksii sen minulle sopivan ammatin, hihkaiskoot!

Muchy

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #23 : Maaliskuu 23, 2008, 18:32:40 »
Mäkin halusin pienenä laulajaksi, mutta tajusin pian ettei äänessäni ole mitään erikoista ja vaikka olisinkin voinut treenata, niin naivit kuvielmat haihtuivat aika nopeasti musamaun muuttuessa ja iän karttuessa. Musiikki on pelkkä harrastus, oon soittanut kitaraa, pianoa, ollut musaluokalla ja nyt otan laulutunteja - bändinkin vois joskus perustaa ihan huvin vuoksi, mut eiei koskaan ammattia siitä. Ja teatteria harrastin tossa 9vuotta, haaveilin ammattilaisuudesta melko kauan ja tykkään edelleenkin hirveesti, mutten usko että haluisin tehä sitä työkseni, ei oikein intohimo riitä siihen. Koulun näyttiskurssit riittää:) Parin viime vuoden ajan oon pohtinut toimittajaksi kouluttautumista lukion jälkeen. Se olis ihan unelma-ammatti. Haluisin matkailla ja kirjottaa. Haaveisiin kuuluu (ja sinne jää :D) myös oma kahvila ulkomailla, haha. Musta tuntuu et tuun opiskelemaan aika kauan, missä milloinkin ennen kuin jaksan asettua aloilleni ja tuskin sillonkaan rantaudun Suomeen. Kaikkea pitäis kokeilla. Nytkin 5kk siihen, että lähden Ranskaan vaihtariksi, joten mulla on vielä runsaasti aikaa miettiä mitä tahdon tehdä.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 23, 2008, 18:37:15 kirjoittanut Muchy »

Norma

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #24 : Maaliskuu 26, 2008, 14:15:39 »
Minulla ei ole kuin yksi vaihtoehto, taiteilija. Kun aloitan opiskelun, ainoat kiehtovat linjat ovat taidepainoitteisia: estetiikka, taidehistoria, kirjallisuus. Minua ei saa minnekään muualle, eikä mihinkään muuhun ammattiin. Ystäväni ovat kateellisia, että tiedän, mitä haluan. Minulle se on ennemminkin vankila. Jos en pääsekään siihen ainoaan paikkaan, jossa voisin opiskella? Sitten se on hei hei koulutus! Hieman ahdistaa, mutta ikävä kyllä kutsumusta ei voi muuttaa. Asia on ollut selvä minulle koko elämäni, pienenä vain vastasin, että minusta tulee alkoholisoitunut taiteilija, nyttemmin tuo ihana adjektiivi on jäänyt sivuun (onneksi). Minulle ei ole koskaan ollut muita vaihtoehtoja ja niiden vähyys on kuin inhottava kirous, jonka mukana voi mennä koko tulevaisuus pilalle. Mutta miksi kieliä opiskelemaan haluava hakisi parturi-kampaajan kouluun, jos ei omaan kouluunsa pääse sisälle?

Onneksi minulla on vielä vuosi aikaa, ennen kuin haen kouluun.

idie

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #25 : Maaliskuu 31, 2008, 01:10:29 »
Haluaisin ehdottomasti "isona" sairaanhoitajaksi. Myös kätilön tai ensihoitajan työt kiinnostavat, mutta sairaanhoitajaksi nyt ainakin ensin itseni haluaisin lukea. Yhteishaussa on nyt haettu, toivottavasti tulisi nyt ainakin pääsykokeeseen kutsu :)

Olen pohjakoulutukseltani nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ja nyt työskentelen kehitysvammaisten lasten ja nuorten parissa. Olen aina halunnut tehdä jotain käytännönläheistä työtä, lapsena haaveammattina oli eläinlääkäri tai poliisi.

Poissa Kafee

  • Kahvikuppi
  • Vuotislainen
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #26 : Maaliskuu 31, 2008, 09:15:48 »
Minä haluaisin "isona" asesepäksi, mutta koska suomessa on vain yksi koulu josta voi asesepäksi valmistua en tiedä pääsenkö sinne, jos en pääse niin toinen vaihto ehto on levyseppä-hitsaaja. Metallialalle joka tapauksessa.
Muumilimu 1,5 litran pulloihin! Kannatta käydä osallistuun...

Chicco

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #27 : Huhtikuu 02, 2008, 16:31:04 »
Musta tulee ehdottomasti toimittaja.Tai sitte kirjailia.Tai opettaja.Tai kokki.Tai oikeesti mi haluan toimmitajaksi,joka opetta kuvista kirjoittaa kirjoja ja kokkaa ruokaa. On siinä käytävä kouluja ;)

Poissa Erizza

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • diibadaabafggh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #28 : Huhtikuu 02, 2008, 17:55:36 »
Olisihan tuo toimittajan ammatti kiva, mutta minua se ei erityisesti kiehdo. Olisihan se ihan kivaa, haastatella, kirjoittaa lehteen tai olla päätoimittaja, johtaa koko lystiä. Mutta entä palkka ja loma? Niistä en tiedä. Minulle lomat ovat tärkeä asia ja niiden täytyy olla hyvät. Palkka ei niin tärkeä ole, kuhan on OK.

Poissa puolipro

  • Lapsellinen eli lapsi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • BANG
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #29 : Syyskuu 13, 2008, 12:56:01 »
Minä tahtoisin todellatodellatodella paljon ruuanlaittoon liittyvään ammattiin. Vaikka jonnekkin kahvilaan aamupalaa tekemään, kuitenkin.
 Mutta mukana on pieni ongelma; joutuisin käsittelemään ruokailuvälineitä erityisen varovasti, sillä niiden yhteen kilahtaminen/kolahtaminen saa minulle kylmät väreet (samalla tavalla kuten joillekkin styroksista ja liitutaulusta+kynnet). Tämä on ainoa este, jonka takia en voisi rueta kokiksi. Tarjoilijan ura ei käy; HALUAN TEHDÄ RUOKAA ! Mutta se ei onnistu ilman ruokailuvälineitä, ja jos ne kilisevät lähellä saatan pudottaa sillä hetkellä pitelemäni esineen.

Pienenä halusin oopperalaulajaksi:D Minulla on yhä 'taito' laulaa sen kuuloisesti kuten oopperalaulajat, ja pelleilen sillä. Siskoni kiusaa minua tällä uratoiveellani varmaan hautaan asti (todisteena hänellä on ystäväkirja merkintä -.-'').
 En kyllä tiedä, mitä teen jos muovi-ruokailuvälineet eivät tee vallankumousta:D Myös sellainen "Ulla-täti vastaa"-palsta jossain lehdessä voisi olla nappi homma. // Ai niin, myös elokuva-ala kiinnostaa paljon, ja haaveilen jostain lavataidemestarin ammatista tai tämmöisestä :>
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 31, 2008, 18:34:54 kirjoittanut puolipro »
- LAULETAAN SE YHESSÄ, "PIRATE'S LIFE FOR ME" !
- EI, MÄ OON VAMPYYRI. "VAMPYYRII MÄ METSÄSTÄN, VAMPYYRII MÄ METSÄSTÄN. TAHDON SAADA CULLENIN, TAHDON SAADA CULLENIN. ENKÄ PELKÄÄ BELLAAKAAN."

Sinéad

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #30 : Syyskuu 14, 2008, 15:41:46 »
Tämä todellakin on hyvä kysymys :)

Pienempänä  (lue: tarha- ja ala-aste-ikäisenä) halusin mm. eläinlääkäriksi ja taitelijaksi (kyllä, luin barbi-kirjoja, joista taisin idean saada :D ). Halusin myös kirjailijaksi ja tavallaan se kiehtoisi nytkin, mutta se tulisi kyllä olemaan sivutoimi - jos nyt keksisin jonkin aiheen...
Yläasteella ja lukiossa olen ollut aivan pihalla, ei ole ollut oikein mitään mikä olisi kiinnostanut tai tuntunut siltä oikealta alalta (mietin yhdessä vaiheessa nuorisotyöntekijää tai muuta sosiaali-ja terveysalan työtä, mutta se ei kuitenkaan tuntunut oikealta). Mutta nyt syksylla ja jo kesälläkin olen alkanut hahmottamaan mikä olisi se suunta mikä minua kiinnostaa - ja on itseasiassa kiinnostanut jo kauan, mutta en ole ajatellut sitä koskaan ammatin kannalta. Haluan auttaa ihmisiä ja luontoakin kehitysmaissa. En vielä tiedä missä ja mitä tarkalleen ottaen tekisin, mutta tiedän että haluan auttaa tätä maailmaa ja sen vähäosaisia parantamaan omia olojaan ja parantamaan kestävää kehitystä, suojelemaan tätä ainutlaatuista maata, jonka olemme saaneet (ja kohta kai tuhonneetkin).

Poissa Blizzard

  • Untitled
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #31 : Syyskuu 20, 2008, 12:24:52 »
Voi kun tietäisi! Koko kahdeksannen olen ollut ihan helisemässä, kaikille tuntuu olevan niin tärkeää, että oman ammattinsa tietää jo tässä vaiheessa... Minä en tiedä edes, mihin lukioon menisin. Tahdon takaisin ekalle!
 
Mutta jos jotain täytyisi listata, haluaisin olla
Poliisi.
Homma olisi ihan jännittävää, että vaarallista. Olisi vain kiva kulkea vahtimassa lakia, pitämässä tätä yhteiskuntaa parempana. Saisi virkapuvun ja kokemuksia.

Siinä on vai yksi mutta. Minulla on silmälasit. Pahin ongelma tällä hetkellä; en usko, että näköni paranee että voisin poliisiksi päästä, laserleikkaus maksaa 4 000 euroa, ja tietääkseni nytten näköni on liian huono.  Plääh...
Komppaan täysin Flyran tekstin. Ainoa syy, miksen haluaisi näitä rillejäni... Surkeus! Kuntoni on ihan hyvä, mutta epäilen, ettei sekään olisi ihan sitä tasoa, mitä tähän hommaan tarvitaan. Pidän kuitenkin toivoa yllä...
Olisi kiva olla asianajaja tai mainosalalla. Voisin olla myös sisustussuunnittelija. Pidän taidepuolen hommista, mutta pelkkänä taiteilijana en varmaan pärjäisi. Voisin tietenkin opettaa taidekouluissa yms. maalaamisen lisäksi.

Kaikkein tärkeintä minulle olisi, että mihin ryhtyisinkin, saisin mielenkiintoisia kokemuksia. Tai jos en mielenkiintoisia, niin ainakin vaihtelevia.  =)
"Falling is just like flying... except there's a more permanent destination"

Tepa

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #32 : Syyskuu 20, 2008, 23:29:39 »
Haluaisin olla valokuvaaja. Se on ollut vähän aikaa mielessä, ja se varmaan musta tuleekin. (:

Poissa Dobrey

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • TYMiläinen :)
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #33 : Syyskuu 21, 2008, 11:30:14 »
Minä en oikein ole ikinä saanut itselleni mitään selvää pyrkimystä tai haavetta. Minua ärsyttivät aina kaikissa ystäväkirjoissa "haaveammattisi" kohdat,tai kun joku kysyy että "Hei,joko sä olet päättänyt mikä susta tulee isona? Musta tulee ainakin pälä pälä pälä pälä...". 

Joskus pienenä mietin että voisi olla kivaa olla eläinhoitaja tai kampaaja. Joskus kuusivuotiaana kokeilin parturoimista omiin hiuksiini,silloin minulla oli aika pitkät hiukset (on kyllä nytkin). Leikkasin toiselta puolelta korvan kohdalta keittiösaksilla melko leveän pätkän pois. Huomasin sitten että se näkyikin aika selvästi,mutta onnistuin piilottamaan sen iltaan asti kun vedin muita hiuksia päälle. Lopulta se tietenkin huomattiin ja äiti vei minut kampaajalle jossa minulle leikattiin "poikatukka". Olin itseasiassa aika söpö :D. Päiväkodissa kaikki sitten tuijottivat ihmeissään tukkaani kun lopulta otin pipon pois päästäni.

Minä en ole koskaan halunnut mitään laulajan tai muun kuuluisan henkilön ammattia,koska en yksinkertaisesti halua olla kuuluisa. Tietysti olisi ihan kiva olla rikas, mutta onhan tällainen hirveä klisee että raha ei tuo onnea. Ja Valkovuokon sanoin,on todella epävarmaa tulla todella suosituksi ja kuuluisasi laulajaksi tai muuksi julkisuuden henkilöksi.
Opettajakaan en ikinä ole halunnut olla.

Nykyään minulle on pyörinyt päässä yhä useammin sellaisia vaihtoehtoja kuin sisustussuunnittelija ja valokuvaaja. Olen myös miettinyt että jos pääsisin ensi kesänä pikkuhommiin johonkin eläinhoitolaan,se taitaa olla yksi ensi kesän tavoitteistani.
"But it's a true story! A true story wrapped up in fiction."

Poissa Mysteeri

  • Matkakuumeinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #34 : Syyskuu 21, 2008, 12:33:10 »
Kun mietin muutaman vuoden takaista aikaa, tajuan, että silloin luulin tulevaisuuteni olevan täysin selvä. Ala-asteella olin aivan varma, että minusta tulisi juristi. Taisin erehtyä. Koko ammatti ei ole houkuttanut vuosikausiin tippaakaan. Sitten ammattihaaveeni vaihtui. Halusin lentoemännäksi. Vielä yhdeksännen luokan alussa olin sitä mieltä, MUTTA sitten aloin ottamaan selvää alalle kouluttautumisesta, ja pituuteni romutti haaveet. Olen 152 senttisenä aivan liian lyhyt siihen työhön, vaikka muuten voisin pärjätäkin. Mahdollisuuksia niin suureen pituuskasvuun ei enää ole.

Joskus ihan pikkutyttönä olin hoidossa eräällä maatilalla ja sain tehdä sen töitä. Ruokkia eläimiä, lypsää lehmiä jne. Ja nautin siitä suunnattomasti. Ensimmäinen unelma-ammattini ei siis ollut opettaja tai parturi vaan halusin maatilan emännäksi. Enää se ei tulisi mieleenkään. En missään nimessä haluaisi olla niin jumissa kuin olisin tuhannen eläimen kanssa. Raataa ruokapalkalla lähes yötäpäivää ilman lomia. Ei kiitos. En halua rajoittaan elämääni niin ja en tällä hetkellä myöskään koe minkäänläista halua palata maaseudun rauhaan.

Nyt olen ensimmäistä vuotta lukiossa ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat täysin sekavat. Minulla ei ole hajuakaan siitä, mitä tulen isona tekemään. Voisin olla matkaopas, sisustussuunnittelija, toimittaja, juontaja tai näyttelijä. Tai sitten jotain ihan muuta. Näyttelemiseen olen ollut koukussa ihan pienestä lähtien, mutta jotenkin en ole päästänyt sitä suunnitelmieni etualalle sen tähden, että en ole varma haluanko siitä itselleni ihan ammattia sentään. No toivottavasti tämä sumu vielä selkiää joskus...
Murehtiminen on kuin keinutuoli. Vauhtia on, eteenpäin ei pääse.

palladiini

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #35 : Syyskuu 21, 2008, 12:51:41 »
Minulla on tällähetkellä oikeastaan kolme ammattivaihtoehtoa: lastentarhanopettaja, luokanopettaja tai esikoulunopettaja. Elikkäs yliopistoon ollaan joka tapauksessa tässä lukion jälkeen suuntaamassa. Jos vaan saan tarpeeksi hyvät paperit lukiosta. Vähän kyllä hirvittää, että voinko minä yliopistossa pärjätä, mutta sitä ei voi tietä jossei kokeile! Pidän kovasti lapsista ja varsinkin semmoisista 1-6 vuotiaista. Minusta olisi aivan mahtavaa saada työskennellä lasten parissa. :)

Poissa Azura

  • ENFJ
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • do not go gentle
    • parasomnia
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #36 : Syyskuu 21, 2008, 13:58:35 »
Hmm, tämä onkin vaikea kysymys. :D Pikkulapsinahan sitä todella aina mietitään miksi halutaan - päikkärissä pojat halusivat olla palomiehiä ja poliiseja, tytöt lääkäreitä ja opettajia. Kuinkas siinä sitten kävikään? Yleensä jotkut ottavat mallia heidän "esimerkeistään" eli henkilöistä joita he katsovat ylöspäin ja ihailevat, kuten minäkin pienenä. Pienenä minä halusin olla opettaja.

Ihan varmasti halusin olla opettaja. Kun katselin kun opettaja opetti luokkaa, minä olin niin innoissani, että voi kun minäkin joskus pääsisin opettamaan - suunnittelisin lukujärjestykset ja tunnit olisivat aivan erilaiset kuin oman opettajan - minä olisin kiva opettaja! Antaisin lasten leikkiä ja käydä huvipuistossa kaiket päivät.

Myöhemmin minulle kuitenkin selvisi karu totuus, että opettajan homma ei olekaan niin suotuista kuin saattaa olla. Siinä pitää opiskella paljon, mutta sitten palkka onkin pieni ja ei lukujärjestyksiäkään aivan oman mielen mukaan saa suunnitella. Luokkaa voi joskus olla aivan pirullista opettaa, kun oppilaat ovat aivan kamalia - eivät anna itselleen suunvuoroa ja stressiä tulee. Siksi luovuin opettajanhaaveestani kauan sitten.

Ylä-asteen alkaessa aloin enemmän miettiä ammatteja. Siinä kutosluokan ja vitosluokan kesälomalla minä sitten tapasin piirrellä paljon sarjakuvia, ja isäni ehdotti minulle, että minä olisin hyvä sarjakuvapiirtäjä. Ajattelinkin sitten parin viikon ajan, että kyllä minusta sarjakuvapiirtäjä tulee, mutta kenties se ei ole aivan minun alaani. Piirrustustyylini ei nimittäin ole oikein sarjakuvamainen ja yleensä sarjakuva jääkin kesken. Siksi sarjakuvapiirtäjä onkin minulla sellainen oljenkorsi, että jos muualle ei pääse niin katsotaan tätä.

Yksi ammatti on kuitenkin ollut minulla aina mielessä. Se on sitten se tattatadaa niin yleinen: kirjailija. Olen jo pienestä asti tahtonut kertoa tarinoita - suullisesti, kirjallisesti, itseäni ilmaisten ja muutenkin. Tykkään kertoa ihmisille tarinoita erilaisista asioista ja mielikuvitukseni on hyvä - se kehittelee kaiken aikaa jotain jännittävää. Minä myös saan ideoita vaikka mistä. Tuokoon minulle minkä tahansa esineen käteen, minä kyllä saan siitä jotain aikaiseksi; vaikkei asia edes liittyisi esineeseen tms. Olen myös aina tietänyt olevani kyvykäs kirjoittaja ja olen varma, että aion joskus kirjoittaa ainakin yhden kirjan. Ihan varmasti.
Pienenä jo minua kehuttiin taidoistani kirjoittaa. Ekalla luokalla opettaja jo sanoi, että osaan tarinoida hyvin ja minun kirjoitustyylini on jännittävä. Kolmosluokalla kirjoitusmania jatkui ja se on vieläkin menossa. Minusta on nautinnollista keksiä kaikenlaisia stooreja - äskenkin sisareni ojensi minulle deodoranttia ja kaulaliinaa ja keksin niistä heti kaksi jännittävää tarinaa jotka voisivat edetä vaikka minne. Minulla joskus on jopa huoli siitä, kun tulee liikaa ideoita päähän ja minua myös häiritsee se, että kirjoitan oikeasti ihan liikaa. Jos minulle antaa aiheen - oli se sitten koulun essee tai mikä tahansa muu niin liikaa tekstiä siitä tulee ja itsekin alkaa hieman hämäämään jo, että miten sain tällaista aikaan. Mielikuvitukseni on vain niin värikäs.
Kuudennella luokalla opettajani kannusti minua julkaisemaan kirjoja isompana. Siitä lähtien olenkin ajatellut että kyllä minä ainakin jotain kirjoitan. Vanhempanikin kannustavat minua tähän, joten olen tyytyväinen. Aion minä joskus kirjoittaa jotain menestyvää - mutta ei kirjailija pääammattini ole. Sillä ei voi ainakaan suomessa niin elättää itseään, joten minulla on sitten sellainen "kolmas uratoive."

Haluaisin olla sisustusarkkitehti/sisustussuunnittelija. Tämä unelma lähti siitä, kun pienenä sain barbie-nuket käteeni. Valitin äidille siitä, että "äitii, miksi näillä barbeilla ei ole taloa!" Ja tahdoin rakentaa niille oikein kauniin talon, jonka sisustan itse sellaiseksi, jossa heidän on mukavaa olla. Lego-ukoilla oli sama juttu. Heidänkin talonsa piti aina kalustaa kauniiksi ja kotoisaksi.
Sims-pelin saadessani tämä unelma jatkui. Olin aivan haltioissani, kun huomasin että pelissä sai sisustaa talot itse ja kaikkea. En ikinä ole oikein pitänyt itse talojen rakentamisesta - taloistani tulee yleensä kummallisen muotoisia ja huoneista ehkä liian simppeleitä. Yleensä siksi ostankin valmistalon, josta poistan tapetit, ovet, ikkunat ja lattiat ja kalustan talon aivan uudelleen. Pohdin jatkuvasti mielessäni yleensä sitä, miten tämän voisi tehdä toisella tavalla ja osaan tehdä sisustuksiin omaperäiset ja yhteensointuvat värit ja tavarasetit. Olen jo pitkään ajatellut sellaista jatko-opiskelua, että tahtoisin Kaitaalle kuvataidepainotteiselle. Siellä ainakin saisin kohotettua piirrustustaitoani ja saisin nopeasti aikaan sketsit siitä, minne tulee mitäkin. Kuvataiteeni on myös aina ollut kymppi ja osaan mielestäni piirtää hyvin huoneita ja opettajani mukaan piirrän hyvin matemaattisesti ja kaavamaisesti - kenties siitä olisi apua tavaroiden paikkojen hahmottamiseen...

Mutta siis, tähän ammattiin varmaan mieluiten haluaisin. Jos siihen ei kuitenkaan sitten pääse, ei kannata minun lannistua - jos tuonne kuvataidelinjalle pääsen niin ainakin luultavasti menestyn monella taiteellisella alalla. Kuitenkin jos sitten käy niin että ei onnista tämänkään kohdalla niin voihan sitä vaikka sanoa, että onhan sitä vielä aikaa miettiä muitakin uravalintoja.
"For if you're not afraid, how can you be really brave?"

- The Exploits of Moominpappa

Poissa Katherine C

  • animaagi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Katherine Casandra
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #37 : Syyskuu 26, 2008, 12:25:18 »
näitä unelmia ja haaveita on monia :) Haluaisin ehdottomasti työn ihmisten parissa ja ehkä erityisesti nuorten parissa. Viimeaikoina kiinnostavalta on tuntunut mm. kehitysmaa tutkimus, sosiologia ja nuorisotutkimus toisaalta urheilija taustan omaavana liikuntalääketiede tai terveystieto kiinnostaisi kovasti. Saa siis nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ehkäpä ryhdyn vain luovaksi taiteilijaksi ;)
Isälläni on (tai oli, ei tällä matikalla sinne päästä) vakaa käsiys että menen lääkikseen, mutta itse en sinne halua!
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 25, 2010, 22:39:34 kirjoittanut Katherine C »
After all this time? - Always.

Tähtiin Kirjoitettu

Shamandalie

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #38 : Syyskuu 26, 2008, 21:00:47 »
No siis minullahan on aivan selvä suunnitelma. Musta tulee isona lääkäri.

Tai biologi. Tai historian.. taitaja. :E Tai kääntäjä. Tai kirjailija. Eli joo, kuten huomata saattaa, olen jo IHAN selvillä omasta tulevaisuudestani. Tai sitten minusta tulee tyyppi joka tekee jotain suklaasta. Kondiittori. Tai arkeologi. Tai antropologi. (Koska sitä joku ammatinvalintatesti mulle ehdotti, ja se kuulostaa aika hemmetin hyvältä xD)

Mulla nämä ammattihaaveet vaihtuu joka toinen kuukausi ja odotan koko ajan sellaista salamaa kirkkaalta taivaalta, joka kertoo mulle tulevaisuuden haaveammattini. Ihailen hirveästi ihmisiä, jotka tietävät, mitä haluavat. Toivoisin, että vaikka kiire ei olekaan, niin saisi jonkinlaisen idean siitä, että mihin nyt sitten haluaisi käyttää loppuelämänsä. On jotenkin ahdistavaa kun edessäpäin näkyy vain hämärää.

Joo, kasilla tulee ammattikriisi, olen vähän aikaani edellä kenties, mutta.... Oikeastaan tajusin tänään, että olisi aika makeeta olla Ilkka Remes -tyyppinen anonyymi bestseller kirjailija. Voisi tienata kuin mikäkin, muttei tarvitsisi koko ajan olla hölöttämässä jollekin iltalehdelle siitä, että mitäs tein viikonloppuna.

Miten niin ajatus karkasi?

Poissa tulppaanipenkki

  • kastelua vailla
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #39 : Syyskuu 26, 2008, 21:35:04 »
Mä haluan ehdottomasti toimittajaksi kirjoittamaan lehtiin, haastattelemaan julkkiksia ja normaleja ihmisiä, pitämään galluppeja, etsimään tietoa. Kirjoittaminen non ehdottomasti vahvin lajini, ja toivon, että kirjoittajantyöni voisi liittyä eläimiin ja musiikkiin. Olisi tosi  kiva myös päästä katsomaan teatteriesitysten ensi-illat ja arvostella ne. Teatterissa käyminen on parasta! Näyttelijä olisi myös kiva ammatti, mutta pokka ei siihen riitä.
We're not gonna sit in silence,
We're not gonna live in fear

Mmeri

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #40 : Marraskuu 16, 2008, 16:57:01 »
Pienenä halusin välillä lääkäriksi, välillä poliisiksi. Enää en haluaisi kummaksikaan. Vielä pari vuotta sitten
olin lähes varma, että menen lukioon peruskoulun jälkeen. Nyt mieleni on muuttunut, kun peruskoulun loppu
lähenee päivä päivältä lähemmäksi. Opiskelu ei enää jaksa kiinnostaa, vaikka koulussa pärjään ihan
kohtalaisesti. Joten niinpä mieleeni heräsi kysymys, että jos en menisikään lukioon vaan jatkaisin
suoraan ammattikouluun? Minua kiinnostaisi tällä hetkellä lähihoitajan ammatti, mutta mieleni saaattaa muttua
vielä monta kertaa.

Poissa Evilheart

  • Kuolonsyöjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Taivaskiiturit, neiti kapteeni
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #41 : Marraskuu 16, 2008, 18:26:08 »
Itselläni on tällä hetkellä melko vahva näkemys muutaman uran kannalta.
Joko nuoriso-ohjaaja, näyttelijä, kokki tahi poliisi.
Lukion aion käydä ja mahdollisesti myös amiksenkin samaan aikaan, joten saatan hyvällä tuurilla valmistua ylioppilaaksi samaan aikaan kuin kokiksikin. Se vsta olisi hienoa.
Sitten voisi miettiä, hakeeko TEAK vaiko Humakkiin opiskelemaan vielä muuta ammattia.
I wanna spend my nights and days between your arms
Every day breathing your love
And even in my dreams I wanna be kissing your lips
Baby, breathing your love

Viuhti

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #42 : Marraskuu 16, 2008, 21:59:43 »
Sitten isona tahdon tehdä musiikkia, koska tiedän, että se on justiinsa se minun juttuni. Olen halunnut musiikkialalle koko pienen ikäni.
Muusikkona tuskin kuitenkaan pärjää. Pitäisi tehdä myös oikeita töitä.

Psykologin ammatti kiinnostaa, mutten tiedä pystyisinkö siihen. Kirjailijakin olisi kiva olla, mutta kun ei silläkään ammatilla itseään elätä.
Yhyy.




Poissa April

  • ½ kaksosista
  • Vuotislainen
  • lisää Weasleyn Welhovitsejä!
  • Pottermore: LumosNiffler27512
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #43 : Marraskuu 16, 2008, 23:36:12 »
Haaveammattini pienenä oli lastenhoitaja,myöhemmin näyttelijä/laulaja.Minusta tulee isona aikuinen,en ole vielä iso.Nyt osa unelmistani on toteutunut,minulla on 4 lasta.Joten ei ole ollut aikaa hankkia sitä ammattia.Ja onhan tässä tätä kokemusta 9v ajalta.Tällä hetkellä haluaisin kätilöksi.Se on arvokasta ja ainut laatuista työtä.Ehkä vielä jonain päivänä olenkin.Monia tuttaviani työskentelee haaveammateissani.Nämä ovat todellisia haaveitani eivät mitään hömelöitä.Osaan minulla on lahjoja osaan pitää opetella.Jatkuvastihan haaveet muuttuvat varmasti monella kuten myös minulla.
"It's sort of exciting, isn't it? Breaking the rules." - Hermione

"Who are you and what have you done with Hermione Granger?" - Ron

Poissa Emubird

  • Fyysisesti paikalla, henkisesti muualla
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Always the tone of surprise!
  • Pottermore: ScarletCentaur10898
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #44 : Joulukuu 17, 2008, 18:04:39 »
Pienenä halusin olla (sisustus)arkkitehti tai tyhjäntoimittaja (;D) Niinkuin äiti aina sanoi. Olisin voinut olla myös joku eläinten kanssa työskentelevä tai jokin pomo... :D

Tällä hetkellä haluan eniten opettajaksi. Luokanopettajaksi tarkemmin. Eli siis lukioon peruskoulun jälkeen ja katsotaan sitten mihin sieltä jatketaan, varmaankin ammattikorkeakouluun. Testi, jonka teimme opon tunnilla sanoo, että minusta tulisi hyvä opettaja, kuvataiteenopettaja, eläinhoitaja tai jonkun sortin pomo :D.

itseäni nuo ammatit kyllä kuvaavat erittäin hyvin. Olen aina ollut kamalan pomottaja, varsinkin pienempänä ("Jos et nyt tee niin, niin minä teen sitten sitä ja tätä !" ja "Siivoo toi tuolta lattialta" ;D olivat usein kuultuja sanoja.)

Eläinrakas olen ollut aina. Meillä oli jo ennen minun syntymääni koira, joka kuoli, kun olin neljännellä. (Surin sitä hirveästi). Nyt meillä on kuitenkin taas koira :D
En ole kyllä ikinä halunnut eläinlääkäriksi, mutta muut työt eläinten parissa voisivat kiinnostaa esim. Löytöeläinkodin hoitaja, koirahotellin pitäjä yms.


Piirtää minä olen tykänyt ihan pienestä asti. En ole kummoisempi piirtäjä, mutta parantamisen varaa olisi. (kaverini ovat parempia :D) En tunne, että minusta olisi kuvataiteenopettajaksi, vaikkakin luokanopettajan työssä piirtämisen taito olisikin varmaan hyvä omata.

Opettajan ura oli helppo valinta. Pidän lapsista (hyvä sanoa, kun olen itsekin lapsi, mutta siis pienemmistä kuin minä :D) ja olen aina ollut surullinen, kun minulla ei ole kuin yksi minua pienempi serkku ja hän on jo nyt kolmannella luokalla. Mutta minun serkuillani on lapsia ja he ovat aika pieniä. Lisäksi (jo edesmennyt) mummini oli opettaja ja isäni on opettaja ja haluan jatkaa tätä "suku haaraa". (pikkusiskoni haluaa arkkitehdiksi, joten hän ei sitä kumminkaan jatka :D)
 
I have seen your heart, and it is mine
Blogini: http://mylifemyfandoms.blogspot.fi/

Poissa Sagittaire

  • Kalkaaos
  • Vuotislainen
  • ~My fall will be for you~
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #45 : Joulukuu 17, 2008, 18:45:58 »
Ikuinen unelmani on eläinlääkäri. Varmaan tokalla päätin että se se on, se miusta tulee. Eli tästä läävästä päästyäni suoraan lukioon, mielellään luonnontiedepainotteiseen ihan vain siksikin että matikka on se vahva lajini. Lukiosta eläinlääkkikseen mahdollisimman nopeasti ja näin.
Toinen olisi ylä-asteen matematiikan opettaja. En erityisemmin kyllä haluaisi opettajaksi (ikäiseni ovat sietämättömiä .___.) mutta toisaalta olisi mukavaa saada opettaa matikkaa.
Ja toinen opettajavaihtoehto olisi äidinkielen opettaja.. Mutta mieluummin matikkaa.
You told I had the eyes of a wolf
Search them and find the Beauty of the beast
Nuuhku -> Sagittaire

Poissa fascino

  • Merirosvo
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #46 : Joulukuu 18, 2008, 14:06:44 »
Joo minulla on nyt menossa viimeinen vuosi peruskoulussa (jee) ja aion mennä amikseen opiskelemaan puutarhuriksi :) Minusta siis tulee näillä näkymin kukkakaupan omistaja/työntekijä. Oma kukkakauppa ois kiva :) Sitten ehkäpä käyn vielä jonkun toisenkin koulutuksen, joten sitten minulla olisi kaksi ammattia! Laulajan ura olisi tietysti se kaikkein mieluisin :'( Ei kuuluisuuden takia vaan olisi vain aivan ihana levyttää musiikkia. Se on unelmana kiva :D
Missä on aarteesi, siellä on sydämesi
RIP Elli 4.8.2008

Honey

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #47 : Joulukuu 31, 2008, 18:21:10 »
Unelmieni ammatti olisi näyttelijä, ollut pienestä saakka. En pelkää esiintyä lavalla suurenkaan ihmisjoukun edessä, tahdon aina päästä huomioon ja muistan repliikit. Kaikki sukulaiseni toitottavat, että minusta täytyy tulla näyttelijä. Enkä tosiaankaan panisi siitä pahaksi. :'D

Ja Suomessa ei todellakaan pääse maailmankuuluksi näyttelijäksi, eli aion muuttaa Pohjois-Amerikkaan. <3 Tosin ensin käyn Suomessa vaikka kaupanmyyjänammatin, teen pari kuukautta töitä, jotta saan pari tonnii rahaa ja sit meikä lähtee täältä. :'D

Haaveeni ovat muuttuneet, mutta aina tuo näyttelijä on ollut kaiken takana. Joskus tahdoin poliiksi, joskus arkkitehdiksi, muotisuunnittelijaksi sun muiksi. ;D


Voi sua raukkaa luuletko tosiaan että kun muutat Amerikkaan ja osaat näytellä niin PUM sä ootkin yhtäkkiä maailman kuulu näyttelijä niinkuin Scarlett Johansson, tai Angelina Jolie. Kuule moni pohjoismaalainen kaunis, näyttelijä kykyinen ihminen on mennyt Amerikkaan, ja muuttanut lopulta sieltä takasin suomeen monenkymmenen vuoden jälkeen voivotellen kun ei tullut näyttelijää. Tai jäävät jenkkeihin tyyliin kaupan kassaksi. Sun ei kannata ees purkiä näyttelijäksi noilla aikeilla =)

Poissa Kirlie

  • Viherpeippo
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: HeartIce8304
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #48 : Tammikuu 01, 2009, 00:07:25 »
Olen aina tiennyt, että minusta tulee eläinlääkäri. Tuo päätös tuli joskus kuusivuotiaana ja äiti naureskeli silloin, että odotahan vaan kun kasvat isommaksi niin ei enää eläimet kiinnosta. Jaa niin vai? ;)

Kahdeksan vuotta myöhemminkin tuo on se ainut oikea tie minulle. Jos haluaa lääkäriksi, mutta ei ihmislekuriksi ja välittää eläimistä niin tuohan on juuri oikea ratkaisu. Muita vaihtoehtoja en ole pohtinut ennen kuin opo tänä vuonna usutti mut miettimään, että jos en pääsekkään eläinlääkäriksi. No tykkään näyttelemisestä ja kirjoittamisesta, mutta kirjailijan ammatillahan ei luultavasti eläisi (Paitsi jos olisi joku J.K. Rowling jr.). Näytteleminen on kivaa, mutta tosi hermostuttavaa enkä oikeasti haluaisi sitä ammatiksi.

Siinäpä sitä, minusta tulee eläinlääkäri joka voitettuaan laiskuutensa ehkä joskus kirjoittaa kirjojakin. :)

Poissa Delia

  • Sieluton
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • In This Madness
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #49 : Tammikuu 01, 2009, 01:22:42 »
Pienenä minulla oli vastaus tähän kysymykseen: poliisi, postinkantaja, mahapesunhoitaja ja mahapesunomistaja. Sittemmin, kun vähän kasvoin ja aloin ihmetellä, mikä ihme on mahapesunhoitaja tai -omistaja, suunnitelman ovat hivenen epäselkiytyneet. Tällä hetkellä käyn lukion toista luokkaa, ja ympärillä kaverit puhuvat lääkiksestä, oikiksesta ja vaikka mistä muusta. Minulla on vain pää täynnä vaihtoehtoja, joista mikään ei tunnut tarpeeksi haluttavalta, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

The unelmani olisi kirjailijan ammatti. Minulla on ällön romantisoitunut kuva jostain Jane Austenin ajoilta kirjailijoista, jotka istuvat suurissa kartanoissa ja kirjottavat kirjoja, käyskentelevät välillä suurilla tiluksillaan ja kirjoittavat taas hieman ;D Tällaistahan se ei ole, tiedän sen toki, mutta silti se, että saisi vain kirjoittaa ammatikseen, houkuttaa ja koukuttaa niin valtavan paljon. Ja juuri sitä omaa laji: fiktiota. En niinkään tiedä, olisiko minusta vaikkapa toimittajaksi.. Ei, ei, fiktiota sen täytyy olla. Niin, että voin luoda hahmoja ja karata omiin maaimoihini, kun siltä tuntuu. Tietenkään sillä ei elä, kuten Quines edelläni totesi. Ellei ole joku super Rowling, jollaiseksi en edes unelmoi (okei, unelmoin, mutten kovin vakavissani usko unelmaani) tulevani. Ja ajatus siitä, että joutuisi tehtailemaan kirjoja liukuhihnatuotantona, kauhistuttaa. Sillä kyllähän sitä ehkä joten kuten kituuttelisi, jos vain kirjoittaisi kaiken aikaa. Mutta en minä sitäkään tahdo. Tahdon paneutua luomiseeni, en tehdä siitä massatuotantoa. Ehkä pidän kirjoittamisen vain viattomana harrastuksena, jottei siitä koskaan haihdu pois se ihanuus. Jos siitä tulisi työtä... En tiedä, katsotaan :D

Toisaalta jokin vetää minua maailmalle. Matkaoppaaksi eksoottisiin maihin ehkä, opiskelemaan ulkomaille, kuka tietää. Lentoemännän ammattia olen miettinyt, mutta tulin siihen tulokseen, ettei se ole minua varten. Haluan nähdä maailmaa, en ravata edes takaisin sukkulassa ja hymyillä tuntemattomille: teetä vai kahvia?

Sitten on se elokuva-ala, joka kiinnostaa. Ei näyttelijä, ei missään maailman tapauksessa. Mutta jos jotenkin voisi olla mukana siinä työssä. Ehkä ohjaaja, ehkä jotain vähän pienempää. Ehkä Taideteolliseen lukion jälkeen. Ehkä. Ehkä koen sen valaistuksen, onhan tässä vielä vuosi aikaa. Ehkä, siihen uskon, sitä toivon. Sitä odotellessa...
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 03, 2009, 13:22:48 kirjoittanut Delia »

Poissa Isetom

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Livejournal
  • Pottermore: PurpleFang101
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #50 : Tammikuu 02, 2009, 12:58:49 »
Olen aina ollut varma, että minusta tulee opettaja. Joskus ajattelin että luokanopettaja, mutta nyt olen melko varma siitä että minusta tulee lukion äidinkielen tai englannin opettaja. Ehkä musiikkikin kävisi.

Toinen toiveammattini on oopperalaulaja tai jokin muu ammatti, missä musikaalisuuteni pääsisi valloilleen... :P Se siis olisi toinen hyvä ammatti.

Kolmas on kirjailija. Nyt olenkin kirjoittamassa sellaista pikkuista fantasiatarinaa, mutta siitä se lähtee.

Ja joudun valitettavasti myöntämään, että olen melko lailla rahan perässä. :P Kirjailijana toivoisin menestyväni yhtä hyvin kuin Rowling (mitä ei ikinä tapahdu) ja menestyneillä oopperalaulajillakin on varmasti hyvä palkka. Opettajalla kohtuuhyvä, normaali, mutta ammatti on kiva.

... ja lääkärin ammattikin on ollut mielessä.
through the warmthest cord of care
your love was sent to me

Pessi

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #51 : Tammikuu 02, 2009, 19:22:21 »
Itsekin kuulun näihin näyttelijän ammatista haaveileviin. Teatteria olen harrastanut viisi vuotta ja toiveissa siintää teatterin lukiodiplomi, teatterikorkeakoulu ja sitten jonain kauniina päivänä joku kaupunginteatteri. Tämän haaveen toteutuminen on kuitenkin todellisuudessa varsin mahdoton, tai ainakin se tarvitsisi toteutuakseen järkyttävää määrää lauluopintoja. Näyttelijöitä kun kuitenkin on kasvamassa joka oksalla ja heistä huomattava osa osaa myös laulaa. Minä taas en.

Toisena vaihtoehtona olen sitten miettinyt opettajan ammattia. Olen ollut TETissä ala-asteella ja se tuntui heti omalta jutulta. Saisi opettaa lapsille matematiikkaa, luonnontiedettä, äidinkieltä jne. Tietysti palkka on äärimmäisen huono ja - mitä olen lehtien yleisöpalstoja lueskellut - vanhemmat eivät tunnu antavan lastensa opettajille juurikaan arvoa. Jatkuvasti ollaan haukkumassa aivan mahdottomista asioita (esim. lomista), eikä tunnuta oikeasti käsittävän kuinka raskas ammatti opettaminen on. Ei riitä, että on koululla kahdeksasta kolmeen, vaan pitää myös suunnitella tunnit, hankkia mahdolliset materiaalit, tehdä & korjata kokeet jne. Lisäksi olen hieman ymmälläni opettajien tämän hetkisestä työllistymisestä. Toiset lähteet kertovat yhtä vapaata paikkaa kohti olevan joskus jopa yli 200 opettajaa, mutta toiset lähteet taas kertovat työllistymisen olevan todella hyvä, erityisesti pääkaupunkiseudulla. (Joskaan itse en välttämättä haluaisi ihan niin etelään haluaisi muuttaa, sillä asumiskustannukset tuntuvat sielläpäin olevan todella korkeat.)

Vaan kiirettähän minulla ei vielä ole minkään tapaista, kun on tätä peruskouluakin jäljellä puoli vuotta. ;)

Elli L

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #52 : Tammikuu 03, 2009, 20:38:34 »
Mää haluan eläintenhoitajaksi tai kokkiksi. Toisaalta eläintenhoitajaksi koska pidän ihan älyttömästi eläimistä.
Mutta toisaalta mä oon väkertänyt kaikkea taivaan ja maan väliltä keittiössä, joten mä kuulemma olisin parempi kokkina (isä sano tän). Mutta mutta jotenkin haluaisin suurtalous-linjalle (jos nyt kokiksi päädyn) kuin ravintola-kokiksi.  Kuitenkin yksi kaveri joka on ravintola-kokki linjalla suositteli linjaansa.

Joten tässä ollaan vähän niikuin sormi suussa että mitä tehtäs. Ehkä mä meen amikseen ja valmistun eläintenhoitajaksi tai kokiksi. Tai sitten mää yllätän kaikki ja meen lukioon (jota ei luultavasti tule tapahtumaan). Tai sitten mää pidän välivuoden (jota ei toivon mukaan tule)

sori tästä tuli tällänen tillitys :\

Poissa Uine

  • Metsätähti
  • Hirnyrkki
    • Suomu.org
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #53 : Huhtikuu 27, 2009, 11:23:17 »
Mie olen hakemassa lukemaan arkeologiaa. :) Sivuaineena olen sitä jo jonkin verran lukenutkin, ja kesällä olen menossa kahdeksi viikoksi opetuskaivauksille Hankoon kaivamaan myöhäisrautakautista/varhaiskeskiaikaista kohdetta. Olen jo useamman kuukauden ollut innoissani uravalinnastani, ja luekemani pääsykoekirja ja käymäni kurssit ovat vain vahvistaneet innostusta. Ala on pätkätöiden luvattu maa ja palkka usein etenkin alussa suht matala, mutta vaihtelunhaluisena ihmisenä en koe tarvitsevani tai edes haluavani kehdosta hautaan-työpaikkaa, ja minulle mielekäs työ on tärkeämpi kriteeri kuin suuri palkka.

Poissa Jessie

  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #54 : Huhtikuu 27, 2009, 22:50:14 »
Minusta on erittäin mukavaa kirjoittaa tähän topicciin , kun olen vihdoinkin lähestulkoon selvillä mikä minusta tulee "isona". Joskus ajattelin että tämä on taatusti viimeinen topic, johon tulen koskaan kirjoittamaan. Onneksi näin ei ole, mutta se miten tähän päädyin on kyllä onnekkaiden sattumusten tulosta.

Ensimmäinen ammatti josta haaveilin pienenä oli Särkänniemessä delfiinien kouluttaja. Tämä todennäköisesti lähti siitä liikkeelle kun kävimme Särkänniemessä ,ja minä pidin paljon eläimistä ja delfiinit sitten muodostuivat lempieläimiksini. Ne olivat niin taitavia ja niiden kouluttaminen näytti hauskalta ja sen lisäksi siinä ohessa sai vielä uidakkin. Unelma-ammattini!

Ylä-asteelle mennessä heräsin kuitenkin todellisuuteen ja ymmärsin ettei delfiinien kouluttaminen voi olla ammattini. Rakastin jo ala-asteella kirjoittamista ja minusta omasin hyvän mielikuvituksen. Niimpä aloin haaveilla kirjailijan ammatista (näin itseni hyvin tienaavana ja menestyneenä kirjailijana, joka istuisi kahviloissa kirjottamassa) ja sitten toimittajan ammatista. Halusin seiskaan toimittajaksi, ajattelin että olisi todella hauskaa kirjoittaa juttuja ja juoruta ihmisistä. En saanut kuitenkaan ihan täyttä tukea uralleni, kun en sitten ehkä ollutkaan niin taitava kirjoittamaan kun olin päässäni kuvitellut. Koulun lehteen ei juttuni päässeet ja minä kirosin mielessäni että joskus kirjoitan kyllä jutun jossa sitten haukun opettajat- unelmani tuhoamisesta. Suunnittelin muuttavani helsinkiin ja hankkivani sieltä töitä. Sitten jossain vaiheessa lukiota ,kun olin työharjottelussa paikallisessa lehdessä ymmärsin ettei tämä ehkä olekkaan se mitä haluan tiedä. Juorulehteen en nyt missään tapauksessa haluaisi kirjoittaa.

Lukion lopussa alkoi jo paniikki hiipiä päälleni. Aloin harkitsemaan opettajan ammattia, se kuulosti mukavalta ja ajattelin että opettaja voisi tosiaan olla minulle mieluisin ammatti. Ongelmani oli kuitenkin se etten halunnut mennä yliopistoon lukemaan. En myöskään halunnut luokanopettajaksi sillä en missään nimessä halunnut työskennellä lasten kanssa. Ainut vaihtoehto oli sitten lukion opettaja kun en ylä-asteellekkaan halunnut mennä. Pidin tämän sellaisena varavaihtoehtona.

Lukio loppui, enkä halunnut hakea mihinkään sillä olin niin uupunut kirjoituksista. Ajattelin että olisi loistavaa mietiskellä vuosi ja hakea sitten keväällä. Voisin mennä vuodeksi töihin jne. Harmi vain ettei kaikki toiminut niinkuin haaveilin. En saanut töitä ja lisäksi aloin epäröidä opettajan ammattiani. Vuosi meni sitten ihan täysin lahnailessa ja se otti henkisesti aika koville. Kun tuli kevät en hakenutkaan mihinkään o.O kun en sitten keksinyt mihin hakisin. Kuvittelin meneväni töihin ja hakevani sitten (taas) ensi keväänä jonnekkin. Syksyllä en saanut töitä ja ajattelin jo olevani täysin epäonnistunut yksilö.

Sitten päätin hakea hätäpäissäni Lähihoitaja koulutukseen, vaikken koskaan edes harkinnut kyseistä alaa. Ajattelin että haen sitten pois sieltä keväällä, kulutan vain aikaani koulussa vähän aikaa. En ollut yhtään innoissani koulun alusta, miettisin vain mihin hakisin keväällä. Koulu alkoi ja aiheet kiinnostivatkin minua. Varsinkin lasten kasvatus oli todella mielenkiintoista ja aloin innostua.
Sitten koitti työharjottelu päiväkodissa ( ja paikkani kyseisessä päiväkodissakin tuli sattumalla), jonka aikana yhtäkkiä tajusin että tämä on se mitän haluan tehdä. Tämä on minun juttuni. En voi oikeastaan vieläkään ymmärtää tätä, en ole koskaan liiemmin pitänyt lapsista, mutta päiväkodissa olin ihan kuin kotonani. Tulin todella läheiseksi toisen ohjaajani kanssa ja hän vaikutti myös tähän kaikkeen erittäin paljon, hän sai minut vihdoinkin näkemään missä olen hyvä ja mitkä ovat vahvuuteni. Hän antoi minulle paljon arvokasta tietoa ja taitoa mukaani. Hän on ehdottomasti yksi niistä ihmisistä jotka ovat vaikuttaneet elämääni erittäin suuresti. 5 viikkoa päiväkodissa opetti ja kasvatti minua paljon ihmisenä, ja mikä hienointa : niiden unettomien öiden ja paniikkien jälkeen, minä tiedän mihin minä isona menen töihin ; päiväkotiin.

Toivottavasti tämä antoi vähän uskoa niille ( jotka jaksoivat lukea:P) jotka kamppailevat saman paniikin kanssa kuin minä. Elämä vain joskus osaa yllättää ja minun kohdallani niin todellakin tapahtui :)
♥ Pottereita vuodesta 1999 ♥
“Dumbledore's man through and through, aren't you Potter?"
"Yeah I am," said Harry. "Glad we straightened that out.”

Poissa Mimmi

  • kolmen soinnun rälli
  • Vuotislainen
  • gimme danger
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #55 : Huhtikuu 28, 2009, 16:06:05 »
Minusta tulee isona kitarasankariboheemitaiteilijamaailmanpelastajavelhopokemon kouluttajaääninäyttelijämuusikkokirjailijataidemies!

Niinpä niin.

Pienenä halusin ehdottomasti kirurgiksi! Velipoikani taasen halusi "keppinapojen hoitajaksi" eli kätilöksi. Oi, siinäkös meillä sitten oli lystit leikit kun ensin joku pehmolelu (jolla oli synnytystä ennen ollut aivoissa kasvain, sydänvika tai muuta sellaista) synnytti vauvan, jota velipoika sitten aikansa hoiteli, mutta ah ja voih sekin tarvitsi leikkausta! Leikkauspöytänä meillä oli sitten lasten biljardipöytä, skalpellina minulla oli lasten hiekkalaatikolla suunnattu muoviveitsi ja muuta sellaista sälää, jota pikkuveljeni sitten ojenteli minulle. Niin, se oli silloin kun olin ehkä neljävuotias. Ja viisi. Ja kuusi. Ja kyllä minä vähän vanhempanakin leikkaussalileikkejä leikin. :=D Eka- ja tokaluokkalaisena ensisijaisesti halusin velhoksi, mutta ajattelin kirurgin ammatin olevan ihan kiva vaihtoehto.

Joskus kolmannella tai neljännellä luokalla luulin osaavani näytellä (tai no, ainakin pidin siitä. Olinhan ollut monissa näytelmissä esittämässä Jeesusta, pupua, ampiaista...) ja tietysti sitten halusin näyttelijäksi. Halusin varmaan kuudennelle luokalle asti... Toisaalta nelosella halusin merirosvoksi, mutta olin silloin vielä sen verran järkevä, että tajusin että sellaisena PotC-henkisenä merirosvona pomppelehtiminen ei nykyaikana ole oikein mahdollista. Ja noh, muutenkin ne elokuvat on aika romantisoituja. Niin mutta siis, näyttelijä vaikutti minulle parhaimmalta ammatilta. Sellainen joka-tytön-unelma glamööri Hollywood-tähti, tietysti! Minusta oli (no onhan se vieläkin ihan mukavaa) aivan käsittämättömän mahtavaa riehua lavalla ihmisten aplodeeratessa. Ja minua oikein kehuttiin! No heh, minun näyttelijänlahjani ovat sitä luokkaa, että vetelen hassuissa vaatteissa ympäri lavaa eläytyen rooliini ja jotain riehun vain ympäriinsä ja ihmisillä ja minulla on hauskaa. Toisaalta, muunlaista näyttelemistä en ole kokeillut, joten saattaisin olla ihan hyväkin, mutta enää näyttelijän ammatti ei taida olla kutsumukseni. Ainakaan sen glamööörin Hollywood-näyttelijän, joiksi kaikki haluavat.

Sittenpä elelin tietämättömyys-vaiheessa, kun en oikein tiennyt miksi tahtoisin isona.

Ja sitten tskädäkäbiubaubou se iski! Haluan muusikoksi. Tahi no siis, tahtoisin että rämpyttelylläni saisin sen verran rahaa, että nälkään en kuolisi ja elämä olisi muutenkin rattoisaa ja sitten voisin vähän pelastaa maailmaa. Kirjoittaakkin minä jotain osaan, ja olen sangen taiteellinen tyyppi. Että jonkin sortin boheemiksi taiteilijaksi taidan ruveta.

Inhoan opon tunteja, kun siellä pitäisi tietää miksi isona tahtoisi. Ehkäpä palomieheksi?
Keep your 'lectric eye on me babe
Put your ray gun to my head
Press your space face close to mine, love

Gretel

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #56 : Toukokuu 04, 2009, 20:17:58 »
Vaikea kysymys. Yhteishaussa ykköstoiveena oli ilmaisutaitopainotteinen lukio, ja salainen haave näyttelemisestä on ollut läsnä jo pidemmän aikaa. Se ei kuitenkaan ole kovinkaan realistinen unelma, eikä siitä ikinä tulisi Suomessa mitään. Toisaalta toive ulkomaille muuttamisesta on myös kytenyt jo pitkään.
Realistisempi toive on psykologin ammatti. Koen toisten auttamisen tärkeäksi, mutta lääkäriä minusta ei saisi, koska pelkään verta. Lisäksi olen muutenkin empatian, ajatustyön ja henkisen hyvinvoinnin kannalla. Rakastan tutustua uusiin ihmisiin, ja olla kuuntelevana korvana.

Henkilökohtaisesti koen myös, ettei nuorille ole tarpeeksi apua saatavilla. Sen takia haluaisinkin koulukuraattoriksi tms, mielellään yläasteikäisille. Päätöksenteko on kuitenkin melko vaikeaa, se on kuitenkin selvää, että peruskoulun jälkeen seuraa lukio.

Poissa Nuno

  • kiharakirjailija verraton
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #57 : Toukokuu 05, 2009, 19:40:13 »
Haluaisin että minusta tulisi laulaja. Rakastan laulamista, mutta minulla ei ole kovinkaan hyvää ääntä. Laulan ihan joka päivä. Olen laulanut pienestä asti (minulla on kuvia, kun olen laulanut pienenä mummolle ). Harmittaa kun musiikkia en ottanut nyt seiskalla valinnaiseksi, en ottanut sen takia, koska meillä on niin huono ope eikä tunneilla opi mitään. :(

Kirjailija olisi myös kiva olla, tykkään kirjoittaa tarinoita ainakin jotain jännitystarinoita. Haluaisin olla myös toimittaja, olisi kiva kirjoittaa lehteen juttuja.

Tykkään paljon eläimistä ja olisi kiva työskennellä niiden kanssa. Pienenä halusin eläinlääkäriksi. Mutta sitten kun miettiii niin se ei ole oikein hyvä ammatti minulle, koska minusta olisi aika vaikeaa lopettaa eläintä tai hoitamaan jotain auton alle jäänyttä. 

Poissa Affu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • pullamies
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #58 : Toukokuu 06, 2009, 07:53:53 »
tää toivoo pääsevänsä leffaan näyttelijäksi. Edes kerran ^^
Tahtoisin edes pikkuisen mammonaa ja vähän tietenkin mainettakin ^______^
Joku musiikkiin liittyväkin olisi hyvä, mutta minusta tuntuu että joudun tyytymään johonkin kassalle... Tms. Kirjailijakin olisi ihan mukavaa, mutta projektit jäävät tietokoneen syvyyksiin vellomn.
Aika näyttää, en vanno mitään, suunnittele mitään, toivon vaikka mitä, mutta ne eivät välttämättä toteudu, jotenka. ^^ heips
Skäbädäm.
  Vuotiskoomalainen, epämääräisesti ölisee.
Ananas.

Poissa yökukkuja

  • Tuleva muurahaiserakko
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #59 : Toukokuu 06, 2009, 08:22:53 »
Mooi =)

Mä tahtoisin laulajaksi. Juu, ehdottomasti, olen yheksänvuotiaasta asti halunnut x) Ja edelleen haluan. Ainakin jotain laulamiseen liittyvää-

-kuten näyttelijäksi johonkin musikaaliin.... Tai johonkin, onhan mulla hyvät näyttelemisen lahjat. ITSEKEHUAAA Ettei vaan mene hukkaan. (okei, kotona ei varmasti mene...;)

Ja kirjailijaksi. Minähän AION kirjoittaa romaanin yläasteen aikana. Varmasti. Se on nyt mun tavoitteena. Jos vaan keksis eka sen aiheen!

Mutta jos en menesty millään alalla ='((( niin kirjastonhoitajaksi sitten xD Siellä nähdään.
Rupeen muurahaiserakoks.
Ja tsekkaa myös kuvaukseni =)
ynnig rettop -> yökukkuja

Poissa Carmel

  • Sykosomaattinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #60 : Toukokuu 06, 2009, 16:17:06 »
Pienenä mä halusin aina opettajaksi. Sellaiseksi luokanopettajaksi, josta kaikki lapset pitää. Sitten hieman isompana mä halusin juristiksi ja kun lukio alkoi niin päätin, että haluankin lääkäriksi. Huh. Ja nyt lopulta haluan matikan opettajaksi. Saa nähdä sitten, että muuttuuko sekin vielä vuosien varrella. Mutta just nyt nautin matikasta. Se on kivaa. Unelma olisi tietysti sellainen lukion pitkän matikan opettaja, mutta katsotaan mihin taidot riittää.

Poissa Sheridan

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: SkyHazel4429
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #61 : Toukokuu 09, 2009, 14:46:42 »
Olen vasta sen verran nuori, menossa vasta ylä-asteelle, mutta olen jostain kakkos- kolmosluokkalaisesta asti halunnut olla jossain ammatissa, mikä liittyy historiaan.

Aluksi halusin olla arkeologi, edelleenkin se on yksi toiveammattejani. Rakastan historiaa, oli kyseessä keskiaika tai holokausti tai vaikkapa muinainen Rooma. Kolmannella tai neljännellä tutustuin erääseen arkeologian alahaaraan, egyptologiaan, ja olen siitä asti ollut koukossa erityisesti egyptologiaan - en opiskele sitä koulussa, mutta kotona paljonkin. Joskus elän haavemaailmassani ja toivoisin voivani päästä yliopistoon lukemaan egyptologiaa, mutta on aivan liian aikaista sellaisille kuvitelmille. Eli siis egyptologi on se haaveammattini nyt.

Pienenä(anteeksi, pienempänä) halusin aina sairaanhoitajaksi tai eläinlääkäriksi tai laulajaksi, sellaiseksi mitä siihen aikaan kaikki kuvittelivat.

Nyt olen vuoden tai kaksi panostanut kunnolla opiskeluun, en halua kaupan kassalle tai mitään sellaista(ihan kuin väheksyisin tätäkin ammattia), haluan itselleni kunnon koulutuksen, haluan huolehtia itsestäni omilla rahoillani enkä aina juosta ympäriinsä lainarahat kourassa, haluan itselleni kunnon tulevaisuuden hyvässä ammatissa. Ja kuitenkin kaikki haaveeni kaatuvat johonkin pikku kömmähdykseen.

Poissa adswil

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #62 : Toukokuu 09, 2009, 19:44:35 »
Onpas täällä paljon näyttelijäksi tai laulajaksi haluavia :) Eipä siinä mitään, hyviä toiveammatteja, mutta noissa jutuissa täytyy olla todella hyvä (tai todella onnekas), että pystyy elättämään itsensä pelkällä näyttelemisellä tai musisoimisella. Itsekin toki halusin pienenä laulajaksi, vaikkei minulla ole lauluääntä nimeksikään... mutta pikkutyttöjen toiveammatit eivät yleensä ole aivan realistisimmasta päästä :D

Muita entisiä toiveammattejani ovat olleet ainakin kampaaja, lääkäri, arkeologi ja muotisuunnittelija. Nuo ovat tosin kaikki olleet sellaisia hetkellisiä unelmia, kun olen inspiroitunut jostain ah-niin-ihanasta telkkarin sairaalasarjasta tai Indiana Jonesista ;) Muotisuunnittelijan työ tavallaan kiinnostaisi edelleen, mutta siinäkin lähinnä ainoastaan se suunnitteleminen ja piirtäminen, sillä ommella en osaa ollenkaan - ja varmaan sitäkin pitäisi osata, jos tuohon ammattiin haluaisi.

Tällä hetkellä en ole todellakaan varma, mitä haluaisin "isona" tehdä, vaikka vuoden päästä pitäisi olla jo suunta selvillä, kun lukio loppuu. Toimittajan ammatti kiinnostaisi jossain määrin, sillä tykkään kirjoittamisesta ja olen kiinnostunut todella monenlaisista asioista, en halua työskennellä yksin, ja lisäksi toimittajan työ tuntuisi varmasti merkityksellisemmältä kuin joku papereiden plärääminen jossain tunkkaisessa toimistossa. Ja ennen kaikkea haluan vaihtelevan työn, inhoan päivästä toiseen samalla tavalla toistuvia rutiineja.

Viestintäalan lisäksi olen harkinnut esimerkiksi psykologin ammattia. Psykologia on hirveän kiehtovaa, mutta toisaalta en tiedä, jaksaisinko kuunnella ihmisten huolia päivästä toiseen masentumatta itsekin. Toisaalta psykologina voisi kokea auttavansa ihmisiä... Näh, olisihan se kiva tietää, mitä haluaa.
In my world love is for poets - so I'm trying to be one.

Poissa Zabit

  • Unessa
  • Kelmitär
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #63 : Toukokuu 09, 2009, 20:12:17 »
Hm, noita haaveammatteja on ollut ja on vieläkin aika paljon.

Jossain vaiheessa pienempänä halusin opettajaksi, mutta se johtui lähinnä opettainhuoneen karkeista ja leivonnaisista sekä siitä, että saisi piirtää taululle x)

Nyt haaveena on monenmoista.

Haluaisin laulajaksi, koska olen laulanut aina siitä asti, kun opin puhumaan. Ja sitä ennen jo hyräillyt. Musiikilla on tosi tärkeä osa mun elämässä, en tiedä, miten jaksaisin, jossen voisi kuunnella musiikkia. Harrastuksena on nyt pianon soittaminen, kaikki hokevat, että siitä tulee olemaan paljon apua mahdollisissa tulevissa lauluopinnoissa.

Toinen haave on tulla näyttelijäksi, se alkoi varmaan silloin, kun lauloin eräässä koulumme hieman suuremmassa juhlassa yli 700:lle hengelle ja näyttelin muutenkin. ^^

Yksi haaveistani on tulla kirjailijaksi. Olen tykännyt kirjoittaa tarinoita siitä asti, kun opin kirjoittamaan. Ihan ensimmäisiäkin tarinoitani on vielä tallella. Edellinen opettaja(ttajattare)mme, joka sivumennen sanoen oli paras opettaja ikinä, kehui monesti tarinoitani ja mielikuvitustani :)

Jos mikään näistä haaveista ei toteudu, olisi mukavaa tulla uutistenlukijaksi. En oikein tiedä miksi, se vaan pälkähti päähän. ^^

Njoo, siinä ne kait sitten olivat...

Women and cats will do as they please ˘◡˘

Poissa Ryövärintytär

  • pulupikkunen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Täydenkuun ja yksinäisen karhun neljäs tytär
  • Pottermore: PotionRain200
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #64 : Toukokuu 10, 2009, 13:40:56 »
Hmm... No pienenä, joskus eskarissa varmaankin halusin argeolokiksi :D Kuvittelin itseni istumassa jossain järjettömän kokoisessa montussa ulkomailla, pyyhkimässä pölyjä jostain dinosauruksen luusta... Kaivoin hiekkalaatikot täyteen kuoppia kun leikin olevani oikeasti jossain kaivauksilla :) Nykyään se "haaveammatti" on varmaan toimittaja tai kirjailija, ehkä jopa molemmat. Rakastan kirjoittamista, ja olisi ihanaa, ihan vaan nähdä se oma nimi sen oman kirjan kyljessä jossain kirjakaupassa... Ja toimittaja. Olisi mahtavaa kun pääsisi ehkä matkustamaankin niiden juttujen perässä, ja sitten kun on saanut sen jutun valmiiksi ja näkee valmiin lehden...voin vaan kuvitella n__n Hehe, toivottavasti en nyt maalaile ihan mahdottomia.
"Hän kirjoittaa kuin känninen rapu!"
"I'm not crazy! My mother had me tested."
"Oh Remus you're so fine, you're so fine you blow my mind, hey Remus!"
http://lorunloppu.tumblr.com/

Poissa Lady Asensio

  • Nilkanvilauttaja niinikään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DH luettu 9.12, KV 11.3
  • Pottermore: HeartWitch62
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #65 : Lokakuu 15, 2009, 01:29:27 »
Mieleni on jälleen muuttunut opiskelujen ja ammattitoiveiden osalta. Olen kuitenkin tällä kertaa varmempi kuin koskaan, sillä olen halunnut sitä joskus nuorempanakin: haluaisin työskennellä laboratoriossa jollakin kemian alalla.

Nyt olen parin kuukauden ajan kerrannut lukion kemian oppimäärää (ei ole todellakaan vaikeaa, vaikka en lukion jälkeen olekaan kemiaa muuten lukenut). Ensi keväänä onkin sitten pääsykokeet. Haen Tampereen yliopistoon bioteknologiseen koulutusohjelmaan (pääaine biokemia) ja Tampereen teknilliseen yliopistoon teknis-luonnontieteelliseen koulutusohjelmaan, jossa valitsisin pääaineeksi kemian. Nykyiset yliopisto-opinnot olen siis vaihtamassa (ja lopettamassa jos pääsen jompaan kumpaan koulutukseen). Onneksi voin opiskella sivuaineena Tampereen yliopistossa biokemiaa ja todella kivaa on ollut. TTY:lle tarvitsee lisäksi tehdä matikan koe. Fysiikka ei ole pakollinen, mutta voi mennä paremmin kuin kemia (ihan tuurilla) ja pisteet lasketaan joko kemiasta tai fysiikasta.

Voi olla, että lopetan myös yo-merkonomiopinnot. Kaupallinen ala ei enää kiinnosta ja sairastelujen takia tuli yksi lisävuosi, joten vaikka pääsisin ensi vuonna opiskelemaan biokemiaa tai kemiaa, joutuisin vuoden opiskelemaan silti merkonomijuttuja.

Voi olla että masennuskin johtuu väärästä opiskelualasta, kun ei saa tehdä juuri sitä mitä rakastaa.
Mun blogi: http://www.pointblog.fi/?go=milluska    (HUOM! OSOITE HIEMAN MUUTTUNUT)
Vuoden 2008 kotitonttu  tässä, terve!

jonn

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #66 : Lokakuu 15, 2009, 14:12:29 »
Tatuointi taiteilija ta palkkamurhaaja...
joskus oli poliisikin... en kylläkään oo yhtään varma, pystynkö tappamaan ihmisiä mutta pikku vikoja.
Toi tatuoija ois ihan oikee toive ammatti, koska se olisi hauskaa pilata toisten iho ja kauneus :) Kieroa.. joo siihen pitää vielä harjoitella aika paljon ja se vaatii työtä, muttei hirveen älyllistä semmosta.

Poissa Töyhtöhyyppä

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kuuhulluus iski
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #67 : Lokakuu 15, 2009, 14:24:34 »
Hmm... Pienenä haaveammattejani oli mm. merirosvo ja intiaani. Eli siitä sitten vaan valitsemaan :). Haaveilin joskus eläinlääkärin ammatistakin ja musiikinopettajasta. No jaa, ainakaa opettajaksi ei musta olisi.
 Suoraan sanoen, minulla ei ole hajuakaan mihin ammattiin ryhtyisin. Jokin kemiaan tai fysiikkaan liittyvä olisi kiva (tutkija tms.?)mutta toisaalta olisi kiva jos se liittyisi jotenkin musiikkiin (johonkin sinfoniaorkesteriin soittamaan?) tai kuvataiteisiin (veistäjä, arkkitehti?). Lukioon taidan nyt kuitenkin ainakin aluksi mennä, kai siinä kolmessa vuodessa sitten tulee löydettyä joku kiva ammatti. Kai.
"Tänään satun olemaan täällä - Huomenna jossakin toisessa paikassa. Minä kuljen kulkemistani, ja kun löydän hauskan paikan, pystytän telttani ja soitan huuliharppua."

Poissa samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #68 : Lokakuu 16, 2009, 10:04:58 »
Kerrankin sellainen aihe, josta minulla on ihan järkevääkin sanottavaa!

Pienestä pitäen olen haaveillut opettajan ammatista, lähinnä tuollaisesta ala-asteopettajan ammatista. Mielessä on näin iän myötä kyllä käyneet myös aineenopettajuuden mahdollisuus, mutta ehkä tuo ala-aste pienine lapsineen houkuttelee enemmin. Toisena vaihtoehtona on tullut muutama vuosi sitten psykologin ammatti ja sen haasteet.

Opettajan ammatissa sitä pääsee antamaan ja jakamaan omaa osaamista, tietoja ja taitoja. Tässä ammatissa parasta mielestäni on juuri se, kun näkee oppilaan oivaltaneen ja oppineen jotain. Vaikutteita tähän ammattiin olen saanut monesta paikasta: sukulaisia toimii töissä kouluissa, ja olenhan itsekin koulujen penkkejä aika monta vuotta kuluttanut. TETtini hoidin myös eräässä koulussa, ja tuo ajanjakso tuntui erittäin mukavalta.

Ja sitten vähän tästä psykologin ammatista. Aineena tuo psykologia kiinnostaa, ja haluaisin perehtyä sen tuomiin haasteisiin yhä enemmän ja enemmän. Sitä ei sitten tiedä, kestääkö malttini valmistua tähän ammattiin, mutta tulevaisuus näyttää.
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.

Poissa Gustaa

  • George Washington
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Me Gusta(a).
    • Paper Cuts
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #69 : Huhtikuu 11, 2010, 20:23:06 »
Mutta onhan tässä vielä kolme vuotta peruskoulun jälkeen aikaa miettiä asiaa :)

Tuohon turvallisuuden tunteeseen ei kannata liikaa tuudittautua. ;) Sen verran kannattaa miettiä millaiselle alalle hakee ennen lukioon menoa, että tietää mitä aineita valita ensimmäiselle vuodelle. Itseäni jäi kenkuttamaan kun jäi yksi psykologian kurssi väliin sen takia, että ajattelin vielä miettiä lukion ajan mitä teen sitten "isona" (jos tästä vielä ihminen voi kasvaa, pentele). Ja kun opettajaksi aion, psykologiaa on ihan hyvä olla luettuna.

Poissa Nomoni

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
'
« Vastaus #70 : Huhtikuu 11, 2010, 20:27:58 »
Ehkäpä se on se eläinläätäri joka oli ensimmäinen toiveammattini... ja myös ehkä joku, noh ei ainakaan kurapuku-poliisi, mutta joku rikoskomisaaario joskus ajattelin jopa kirjailijaa mutta ei se mahdotonta olekaan, mutta eläinlääkäri se on tai rikoskomissaaaaario, siis ei niitä kurapukutyyppejä vaan niitä 'Smokkimiehiä' ;'DDD

/////Ja lisätään että se armeijan erikoisjääkäri on aika hieno juttu kun isoveli semmoiseksi menee on menossa.....
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 04, 2010, 09:55:42 kirjoittanut Nomoni »

Poissa Sugar

  • sininen välähdys tähtien keskellä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #71 : Huhtikuu 12, 2010, 15:26:39 »
Pienempänä olen halunnut vaikka miksi; sisustussuunnittelijaksi, lastenlääkäriksi, lastentarhan-, luokan tai englannin opettajaksi, radiojuontajaksi, juontajaksi nyt yleensä, poliisiksi, pieneläinlääkäriksi, kaupantädiksi, "Kelaihmiseks joka olis paljon nopeempi ku kaikki muut koska kaikki aina valittaa et Kelalla menee hirveen kauan maksaa tukia ja muuta mut sitte ku mä menisin sinne ni kaikki olis taas ilosia", matkaoppaaksi, lentoemännäksi, lentäjäksi, taksi- ja bussikuskiksi... tai oikeastaan ihan miksi vaan.

Ja sitten pienenä olin ihan varma että mustahan tulee kirjailija isona, ensimmäinen tuotos taisi olla Pääsiäinen metsässä, jonka tein 5-vuotiaana (ja 6-vuotiaana tein paljon jonkun Mici-hiiren ja sen kavereiden seikkailuja, menivät mm. raviradalle) ja niin, ja on se kai edelleen jonkun verran toiveena. Olen oikeastaan aika varma, että tulen joskus julkaisemaan kirjan ellen sitten isolla kustannusyhtiöllä niin sitten omakustanteena, koska kirjoitan sen verran paljon ja oikeastaan ihan hyvinkin, kai, ja olen niin päättäväinen että kirjotan ja tyrkytän tekeleitäni vielä haudastakin niin kauan että joku menee läpi.

Mutta sitten toinen, näyttelijäksi. En tiedä, olen mielestäni periaatteessa ihan hyvä, ja tajusin tässä about kuukausi sitten että tosiaan herään eloon kameran edessä (kävin siis yksissä koekuvauksissa), ja muutenkin rakastan esiintymistä niin hirveästi, olen harrastanut teatteria nyt joku pari vuotta, ja se on oikeasti todella lähellä sydäntä. Ja jos ei näyttelijäksi, niin muuten vaan sitten mediaan/esiintymään tai jotain tällaista; juontajaksi tai joksikin tällaiseksi.

Ja sitten taas toisaalta tahtoisin hirveästi olla myös joku toimittaja. Mutta se nyt on sen verran paljon pienempi haave kuin esimerkiksi se näyttelijäksi pääseminen, että sitä en edes vaivaudu laskemaan.

Ja ai joo, musta piti myös tulla isona vampyyri. Sitten sain tietää, ettei niitä ole olemassa. (Luulin siis ihan oikeasti 12-vuotiaaksi asti, että vampyyreja on olemassa. Pettymys oli suuri.)
Near, far, wherever you are
I believe that the heart does go on

Rosecliff

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #72 : Huhtikuu 13, 2010, 17:56:00 »
Lapsena oli haaveammattina eläintenhoitaja, sen jälkeen se on vaihtunut lentoemännän ja toimittajan kautta kielenkääntäjään ja tanssijaan. Eläintenhoitajasta en oikein tiedä, miksi se haave vain jäi... lentoemäntänä en varmaan jaksaisi, lennellä ees taas ja toimittajaksi miusta ei varmaan olisi edes.

Tuo tanssija tod. näköisesti jääkin haaveeksi, vaikka se olisi kyllä ihana ammatti. Tykkäisin tanssia teatteriesityksissä ja muissa. Sellanen ammatti olisi paras, missä saisin ilmaista itseäni jotenkin. Piirtää / maalata en osaa, kirjoittamista oon yrittänyt, mutta sekään ei oikein suju, en osaa näytellä (enkä edes haluaisi näyttelijäksi), enkä haluaisi laulajaksikaan, vaikka tykkään laulaa, soittaminenkaan ei kiinnosta. Tanssi on ihan selvästi miun juttu, kun pääsisi johonkin tanssikouluun...

Mutta kielenkääntäjä on varmaan tällä hetkellä se realistisin vaihtoehto. Että ei kun kieliä lukemaan. Oon aina tykännyt kielistä, haluaisin oppia lisää englantia, ruotsia ja espanjaa ja niiden lisäksi ranskaa ja italiaa. Kirjoja ja elokuvia olisi kiva kääntää, kun tykkään niistä.


Poissa Sofia

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: LumosVine12
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #73 : Huhtikuu 15, 2010, 10:52:27 »
Pienenä halusin lääkäriksi. Onneksi se haave on väistynyt ja olen jo monta vuotta halunnut opettajaksi. :) Ja vielä luokanopettajaksi, jos tarkennetaan. :) Ala-asteikäiset lapset on niin ihania ja pieniä. <3 Olen ollut TETissä vanhalla ala-asteellani ja siellä oli aivan ihanaa! Pidin siitä hommasta ja se vahvisti päätöstäni pyrkiä opettajaksi. :)
Toinen ammatti, josta haaveilen kovasti, on kirjailija/runoilija. Tekstiä syntyy varsinkin runojen puolella ja monet ovat kehuneet kirjoituksiani. Aika näyttää, jäävätkö ne vain pöytälaatikkoon vai menevätkö ne kustantajalle ja kirjapainoon. ;)
Pienenä halusin myös tanssijaksi. Tanssi on lähellä sydäntäni, mutta ammatiksi en voisi sitä tehdä. Enhän edes harrasta sitä virallisesti missään! :D Se siis jää vain haaveeksi. :)

Toivon kovasti, että minusta tulee isona opettaja. Vakituisen työn ohella voisin sitten jatkaa raapusteluani ja ehkä tulla myös kirjailijaksi/runoilijaksi. :)
You can be a sweet dream or a beautiful nightmare. ♥

Mansikka

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #74 : Huhtikuu 19, 2010, 17:18:17 »
 Tämä on oikeasti vaikea kysymys. Onneksi minun ei vielä tarvitse miettiä sitä. Pienenä haaveilin tulevani balettitanssijaksi. Nyt ei voisi vähempää kiinnostaa. Haluaisin olla ehkä toimittaja, pianisti, kokki tai näyttelijä. Pianisti ja näyttelijähaaveet ovat varmaan tulleet harrastuksistani, koska harrastan sekä pianonsoittoa että näyttelemistä. Pidän tosijuttujen kirjoittamisesta, joten toimittajuus voisi myös olla mukavaa, samoin kokkaaminen, koska tykkään tehdä ruokaa. Nykyisin haluaisin myös tulla opettajaksi. En tiedä miksi, haluaisin vain päästä opettamaan. Pidän itseäni melko hyvänä puhujana. Ainakin puhun paljon.
 
 Mutta ehkä ensisijaisesti valitsisin sen näyttelijän. Mutta en tiedä ollenkaan.

Poissa Zaira

  • 42
  • Valvojaoppilas
  • *
  • ^o^
    • Ei mitään nähtävää täällä
  • Pottermore: LumosDragon46
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #75 : Huhtikuu 19, 2010, 18:07:39 »
Minusta tulee isona iso.

Juup, kaikkein eniten tällä hetkellä haluan päästä vaatetusalan koulutukseen ja valmistua vaatesuunnittelijaksi. Outoa sinänsä, koska tavallaan en ole koskaan ollut kiinnostunut vaatteista. Tämä outo kiinnostus koko alaa kohtaa on tullut vasta viimeisen vuoden aikana enkä tällä hetkellä tiedä onko tämä jokin ohi menevä kohtaus vai onko tämä pysyvää. Kuitenkin hain pariinkin kouluun ja odottelen täpinöissäni josko jokin tärppäisi ja pääsisin eteenpäin elämässä.

Pienenä halusin vaikka miksi. Laulajaksi, opettajaksi, kirjailijaksi, rekkakuskiksi. Tosin rekkakuskiksi haluaisin vieläkin tavallaan, kun noita kuskeja sattuu iskän kaveruspiirissä olemaan useampikin ja heidän juttujaan kuuntelee aina mielellään. Vaikka eipä tuo elämä tien päällä kovin hohdokasta olekaan, niin voipahan sanoa tekevänsä jotakin hyödyllistä. Sitä paitsi, pääsisi siinä näkemään maailmaakin :)
"When I lead the big patient rebellion, Voldemort here is the first to go."
[The pessimist sees difficulty in every opportunity.
The optimist sees the opportunity in every difficulty. -Winston Churchill]

Poissa gamma

  • kosminen ihme
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Velho
  • A Elbereth palan-díriel
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #76 : Huhtikuu 20, 2010, 00:52:37 »
Minusta piti pienempänä tulla ainakin roska-autonkuljettaja, veturinkuljettaja, työkonekuljettaja, maanviljelijä, poliisi, palomies ja avaruuslentäjä vähän kunkin hetken leikkien ja mielialan mukaan. Sittemmin peruskoulun yläluokilla ajattelin niin papiksi ryhtymistä kuin kirjanpitäjän, tilintarkastajan, kirjailijan, matematiikan ja/tai fysiikan opettajan ja sotilaan ammattia. Tuolloin ajattelin kuitenkin, ettei minusta kuitenkaan mihinkään ammatilliseen lopultakaan helposti olisi, sillä mieli halasi enemmän teoriaa kuin mutterin vääntöä ja niinpä löysinkin itseni aika kivuttomasti lukiosta.

Lukioaikoina pohdiskelinkin jo enemmän teoreettisia tai akateemisia ammatteja, sillä sellaiseen minulla oli selvästi enemmän taipumusta kuin vaikkapa autoasentajaksi. Olin jo yläasteella lukenut aimo kasan tähtitieteen populaariteoksia aurinkokunnasta ja kosmologiasta, mutta vasta lukiossa fysiikka alkoi varsinaisesti kiinnostaa. Fysiikka matematiikan ohella täyttikin sitten päiväni lukiossa miltei aamusta iltaan lukuunottamatta muutamia satunnaisia tunteja, joiden aikana oli keskityttävä oppitunnin aiheeseenkin. Vähitellen alkoi lukio käydä vähiin ja ennen kirjoituksia olin tullut tulokseen, että matematiikan tai fysiikan opettaja minusta tulisi.

Nyt sitten on kohta ensimmäinen vuosi takana yliopistossa ja ei, ei minusta tule opettajaakaan... :D Tällä hetkellä tuntuisi kuin kutsumus olisi enemmän teoreettisen fysiikan ja tähtitieteen suunnalla, eikä noilla aloilla juuri muita ole kuin tutkijoita. Elämä näyttää tehneen miltei hullunkurisen kiepin: Kuusivuotiaana en vielä osannut lukea, mutta silti kovasti tahdoin tietää kaiken tähtitieteestä; ja yläasteella halusin tietää, miten maailmankaikkeus oikein toimii. Nyt tunnen mielenkiintoa juuri näitä aloja kohtaan, vaikka ajoittain tuntuikin siltä, ettei minusta ainakaan niille aloille olisi. Tosin nytkin tuntuu siltä, että muutoksen tuulet jo puhaltavat... Tuskin olen vakiintunut sen verran, että tutkisin tähtitaivaanihmeitä ja koettaisin selittää fysiikan ilmiöitä, kun kiinnostun jo toisista fysiikan aloista ja vasta viime aikoina olen huomannut, miten kiehtova fysiikan ala on kvanttimekaniikka...
Usko niitä, jotka etsivät totuutta, epäile niitä, jotka sanovat löytäneensä sen. -André Gide

Moni nolla luulee olevansa se ellipsi jota maa kiertää. -Stanislaw Jerzy Lec

Carablea

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #77 : Toukokuu 06, 2010, 05:53:30 »
Runoilija. Sitten JOS saan kustannussopimuksen (taas) niin ilmoitan siitä heti tänne!

Asiahan on niin, että mulla on ollut kustannussopimus, Kustannus 13:n kanssa. Mutta he menivät konkurssiin ja mä jouduin oikein asianajajan kanssa purkamaan sopimuksen. Nyt runot on lähetetty Likelle, saa nähdä mitä ne niistä tykkää.

Muuten musta tulee kyllä psykologi. Se on mun lempiaine koulussa, ja tähtään opiskelemaan sitä sitten kun saan lukion käytyä loppuun.

Dallas

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #78 : Toukokuu 07, 2010, 17:56:54 »
Kun olin pieni, halusin hirveästi taikuriksi! Ja olin myös ihan varma että musta tulee sellainen. Tässä mielessä erosin hirveästi kaikista kavereistani, joista kaikista oli tulossa joko kampaaja, eläinlääkäri tai laulaja. Sitten ala-asteella joskus tuli se, että halusin ihan tosissani lentoemännäksi enkä siitä kyllä luopunutkaan ihan hevillä. Siinä oli samalla myös joku tyyliin lentäjä vaihtoehtona, mutta lähinnä tuo lentoemona oleminen oli siihen aikaan se mun juttu.
Hmm no yläasteella sitten musta oli ehdottomasti tulossa lääkäri, urheilulääkäri. Olin ihan varma että menen lukioon ja sieltä lääkikseen, ihan näin naps vaan, ja sitten tajusin että voi hitto enhän mä osaakaan mitään biologiaa, matikkaa, kemiaa tai tämmösiä joihin pitäisi sitten panostaa lukiossa että olisi paremmat mahdollisuudet sinne lääkikseen. Aika nopsasti sitten unohdin koko lääkärihössötyksen, ja tajusin että koska olen hyvä kielissä niin musta tulee joku sellainen, missä pääsen ukomaille, tutustumaan uusiin kulttuureihin ja testaamaan kielitaitoani. Matkaoppaaksi siis halusin. Ja haluan varmaan vieläkin. Tai no en ihan matkaoppaaksi, mutta kerron siitä kuitenkin kohta...

Juuri ennen lukion alkamista tajusin pitäväni historiasta tosi paljon ja olin kiinostunut siitä. Ensimmäisenä mieleen tuli joku tutkijan ammatti, arkeologi tai joku tällainen. Aika nopeasti kuitenkin huomasin että en halua historiasta mitään ammattia, se menisi kyllä harrastuksensa jos mielenkiinto sitä kohtaan säilyisi (ja on säilynytkin mutta harmi vain, ajanpuute).

No mutta nyt olen kartalla siitä mitä sitten oikeasti haluan tehdä isona. Olenhan melkoisen urheilullinen tyyppi, joten lukion jälkeen odottaa opiskelu liikunnanohjaajaksi. Itse asiassa en malttaisi edes käydä lukiota loppuun, sillä voisin jo nyt suorittaa liikunnanohjaajan perustutkinnon (josta tosin tulee ammattinimikkeeksi vasta liikuntaneuvoja) Varalan urheiluopistossa. Se on siis toisen asteen koulutusohjelma. Harrastukseni huomioiden minun täytyy pysyä lähellä tätä Tampereen seutua tulevaisuudessakin (myös lukion jälkeen ainakin parin vuoden ajan), joten en pääse AMK:n tai yliopistoon liikunnanohjaajan tutkintoja suorittelemaan, mutta tosiaan tarkoitus on suunnata Varalaan lukiopohjaisella haulla (jos toivottovasti saan valkolakin) ja suorittaa siellä tuo mainitsemani LPT ja valmennuskoulutus. Nuo suoritettuani odottaisi sitten kunnon AMK -opinnot.

Ja miksikö liikunnanohjaajaksi? Nautin liikunnasta, liikkumisesta ja erilaisista lajeista ihan hirveästi ja niiden ohjaaminen ja opettaminen muille olisi ihan sairaan siistiä. Pääsee ohjaamaan ryhmiä (mieluiten haluaisin perehtyä nuoremman porukan liikuntaan, en niinkään vanhusten liikunnanohjaamiseen), suunnittelemaan ohjelmia (esimerkiksi tanssitunnin suunnittelu kokonaan itsenäisesti musiikista liikkeisiin), jne. Salilla vedettävät tunnit, tyyliin vaikka joogatunnit, spinningtunnit, aerobictunnit, yms... Jokainen päivä on erilainen!

Että silleens.

Poissa Haltiamieli

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Photography
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #79 : Toukokuu 07, 2010, 21:49:59 »
Hmm, mikä minusta tulee isona...
Pikkutytöstä saakka olen halunnut opettajaksi. En tiedä oikeastaan miksi, mutta se on tuntunut pienestä pitäen juuri siltä minun ammatiltani. Monta kertaa olen saanut osakseni ihmettelyä ja kummastusta sanoessani haluavani opettajaksi, mutta en ole katunut päätöstäni. Opettajan ammatti vaikuttaa älyttömän kivalta, varsinkin kun luokanvalvojamme sanoo että se on periaatteessa ainut työ missä ei tarvitse katsoa kelloa. Sopii minulle. Lisäksi siinä tapaa ihmisiä ja saa olla lasten ja nuorten kanssa, vielä parempaa.
Myös kirjailijan ura on ollut aina haaveena, tai ainakin niin pitkään kun vain olen kirjoittanut. Lapsena olen myös sisustusarkkitehdin uraa haikaillut, mutta se unelma katosi vähitellen. Myös nämä klassiset taikurit sun muut ovat olleet haaveena, mutten ole oikein niin innolla niistä haaveksinut. Harmillista oikeastaan. Noidaksi kuitenkin haluan, kiitos Pottereiden. >)

Nykyään olen kuitenkin alkanut haluamaan toimittajaksi tai muuksi vastaavaksi. Medialinjalle haen, joten sillä on osuutensa asiaan. Katsoo nyt mikä minusta tulee.
If more of us valued food and cheer and song above hoarded gold, it would be a merrier world.

Poissa Ziva

  • Korpinkynsi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #80 : Toukokuu 07, 2010, 22:49:08 »
Meribiologi, ehdottomasti!! Olen aina rakastanut vettä, sekä kaloja, valaita, haita, delfiinejä, koralleja, rauskuja, mureenoita, mursuja, hylkeitä, ankeriaita, KAIKKEA!!! Varsinkin hait ovat erityisesti sydäntäni lähellä, ja osaan luetella keveästi yli 15 hailajia sekä niiden tuntomerkit ja esiintymisalueet, ravinnon ja kaiken :)) Eli ammatistani ei ole khyllä epäilystäkään. Pienenä halusin delfiininkouluttajaksi, nykyään tosin kammoan niitä, liian khliseitä, kun kaikki palvoo niitä. Muuten, ensimmäinen sana, jonka kirjoitin oli hai, enteileeköhän se jotain? ;)
Helvettiä päinhän tämä homma on hyvällä vauhdilla menossa.

Tora -> Ziva

Poissa Suetus

  • Tuulenhaltia
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Namárië
    • Talath Rhune
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #81 : Toukokuu 17, 2010, 22:24:37 »
Voih, olen toivoton tapaus. Olen halunnut 4 vuotiaasta lähtien eläinlääkäriksi. En tunne ketään eläinlääkäriä sen lähemmin. Työskentelyä olen saanut kyllä seurata erittäinkin läheltä, sillä olin eläinklinikalla tetissä kahdeksannella luokalla. Minusta olisi hauska auttaa eläimiä, ja eläinlääkäri on silloin loistava vaihtoehto. Tottakai eläinlääkäri joutuu kokemaan monia menetyksiä ja surua, mutta sitä on vain kestettävä. Tiedän, että joudun ponnistelemaan eläinlääkärin opinnoissa, jos edes ikinä pääsen lääkkikseen. Pääsykokeet ovat tietääkseni aika vaativat. Mutta eläinlääkäriksi haluan, tulee sitten maailman loppu tai ei :D
Harry/Draco, James/Sirius, Frodo/Sam, Aragorn/Legolas, Merri/Pippin

Poissa Pingu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #82 : Toukokuu 17, 2010, 22:37:22 »
Hmm.. Mikä musta isona? Se onkin vaikea kysymys. :/ Vielä ei oo mitään hajua siitä mitä haluisin tulevaisuudelta, tai on, mutta taitaa jäädä saavuttamattomiksi unelmiksi ne haaveet.
Toisaalta ikääkään ei ole vasta kuin kolmetoista joten vielä ei ole mikään kiire tietää sitä mitä haluaa, mutta silti tuntuu että ne päätökset olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Nimittäin ainoa asia mikä mua vois kiinnostaa on huippu-urheilu. Juu, tiedän minulla on mahdottomat haaveet. Lautailun osalta tämä voisi olla vieläpä jopa mahdollista, nyt kun treenaan kunnolla vielä kaksi vuotta. Peruskoulun jälkeen haen sitten Sotkamon urheilulukioon lautailulinjalle ja jos pääsisin sinne olisi jo ehkö ihan hyvät mahdolisuudet saavuttaakin jotain.. (:
Harmittaa vieläkin etten sillon joskus vuosia sitten alkanut pelaamaan vaikka jääkiekkoa, ah niin rakastan sitäkin lajia ♥ tai alkanut ottaa tosissaammin tuota lautailua.

Niin entäs jos haaveet olympiavoittajalautailijasta kumoutuvat, mitäs sitten? Ei oikeastaan mitään. Nyt kylläkin paljon laskettelukeskuksia kolunneena, olen tuntenut jonkunlaista vetoa töihin rinteisiin.
Ehkäpä kapulamieheksi tai vaikka hiihtokoulunopettajaksi..? Mene ja tiedä :D

Kanssa tuommoinen hotellivastaanottovirkailija/tarjoilija (miten ikinä tuo hotellilkljlajlkjf kirjotetaankaan ::D) ala voisi olla kiinostava. Siitä en vielä sen enempää tidäkkään (:
ihminen ei voi löytää uusia valtameriä ellei hän uskalla kadottaa rantaa näkyvistään

http://exchangeboarding.blogspot.fi/

Poissa crybaby

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Who taught the voodoo that you do?
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #83 : Toukokuu 25, 2010, 11:51:08 »
4-vuotiaasta lähtien olen halunnut olla kirurgi, lääkäri, sairaanhoitaja tai jokin vastaava. Äitini on lähihoitaja joten olen saanut seurata läheltä kyseistä ammattia.
Eikä se jäänyt vain haaveeksi. Opiskelen tällä hetkellä lähihoitajaksi ja tulevaisuuden suunnitelmissa on jatkaa sairaanhoitajaksi. Uskon, että minulla on lahjoja kyseiseen ammattiin ja tiedän, että opiskelen oikeata alaa.

Pienempänä oli muutamia muitakin toiveammatteja kuten kirjailija. Tulevaisuudessa aionkin kirjoittaa kirjan ehkä jopa toisenkin. Haaveeni ei ole muuttuneet suuremmin siitä kun olin 4-vuotta. Pikemminkin olen lähtenyt toteuttamaan niitä.

Minusta tulee sairaanhoitaja joka on kirjoittanut kirjoja ja joka toimii myös viittomakielen tulkkina. Harjoittelen siis myös viittomakieltä. :D
Kuulet kuinka joku kävelee portaitasi ylös, lähestyy ja tulee elämääsi, mutta koskaan et tiedä tuoko hän mukanaan hyvää vai pahaa.

Poissa Millat

  • jolie coquine
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • shock me like an electric eel
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #84 : Toukokuu 27, 2010, 00:07:45 »
Olen miettinyt viime aikoina kovasti sitä, mitä minusta voisi tulla. Olen yrittänyt priorisoida hakukohteeni sellaisiksi, että niistä olisi hyötyä tulevaisuutta ajatellen, joten olen yrittänyt selvittää, mitä ihan oikeasti haluaisin tehdä. Itse asiassa tiedän, että haluaisin tehdä jotain ihmisläheistä, humanitaarista työtä... paitsi että on tässäkin pieni mutta mukana, voisin nimittäin nähdä itseni toisaalta myös ihan toisenlaisissa töissä. Toisaalta opiskelujen kannalta nyt olen ajatellut painottavani enemmän tätä sosiaalisen ja humaanisen alojen puolta.

Tällä hetkellä kiinnostavat opiskelualoina erityisesti sosiologia ja antropologia tai viestintä. Siis kokonaisuuksina sosiologia ja antropologia tai sosiologia ja viestintä. Viestintä kiinnostaisi erityisesti, mutta pelkään, että en pärjäisi siinä sillä nämä opintokokonaisuudet tosiaan liittyvät mahdolliseen lähtööni ulkomaille. Pelkään, että karsiutuisin ekan kandivuoden jälkeen, koska ranska ei ole äidinkieleni... ei voi tietää. Mutta elämässähän pitää olla haasteita – jos siis selviytyisin viestinnästä ranskaksi, olisin kyllä niin voittaja. Sosiologia ja viestintä yhdessä kuulostaisi kyllä sellaiselta yhdistelmältä, jolla olisi mahdollisuuksia aika laaja-alaisesti ja juuri niillä osa-alueilla, jotka minulle ovat erittäin tärkeitä.

Nuorempana haaveilin kaikesta mahdollisesta psykologista ja kirjailijasta poliitikkoon (ihan oikeasti!) ja toimittajaan. Nykyään olisin erityisen tyytyväinen esimerkiksi järjestötyöntekijänä jossakin järjestössä, joka ajaa jotain minulle tärkeää asia tai vaikka tiedottajana, graafisena suunnittelijana, AD:na, copywriterina, jonkinlaisissa sosiaalialan tehtävissä. Voisin tykätä eimerkiksi nuorisotyöstä ja tavalla tai toisella (sosiaali)psykologiaan linkittyvistä töistä. Itse asiassa on ihan älyttömän vaikeaa valita, mitä nyt sitten haluaisinkaan lähteä opiskelemaan, mistä olisi hyötyä tulevaisuutta ajatellen.

Toisaalta olen taas kiinnostunut ihan toisenoloisista aloista kuin nuo äsken mainitsemani kuten esimerkiksi vaatesuunnittelusta ja tietyistä matkailualan töistä. Nämä kuitenkin olen periaatteessa karsinut vaihtoehdoistani ainakin toistaiseksi.

Vaikka olenkin vähän pulassa tulevaisuuteni kanssa, rakastan miettiä sitä ja huomata kerta toisensa jälkeen kuinka paljon vaihtoehtoja edessäni onkaan täysin avoinna. Parasta on, että mikään työ ja koulutuskaan ei velvoita ikuista sitoutumista juuri siihen. Ehkä nyt nuorempana tahdon ihan toisenlaista työtä kuin muutaman vuosikymmenen kuluttua – mikään ei onneksi periaatteessa estä suuntautumasta uudelleen toiselle alalle. Voisin hyvin nähdä itseni tällaisena hyppelijänä alalta ja työstä toiseen, olen sen verran vaihtelunhaluinen ja monista eri kokonaisuuksista muutenkin laaja-alaisesti kiinnostunut.
"Je vais bien, t'en fais pas."

Poissa AIV-rehu

  • Lupus Tigris
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Apulannan kasvattama
  • Pottermore: FeatherProphecy121
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #85 : Kesäkuu 11, 2010, 00:31:53 »
Pienenä pienen pääni pohdintojen tuloksena halusin tulla leipuriksi. Pienenä pidin kovasti leipomisesta (onhan se nykyisinkin ihan kivaa) ja se tuntui itselleni sopivimmalta ammatilta. Veljeni sitten sanoi minulle, ettei minusta voi tulla leipuria, koska olen tyttö ja leipurit on miehiä (älkää edes kysykö mistä se tuon keksi). Tuohon sitten sanoin, että minusta tulee leivonnainen. :D "Leivonnaiseksi" tuleminen on ollut sitten suurimman osan ajasta ammattihaaveeni. Yhdessä vaiheessa haaveilin myös psykologin urasta, mutta se taisi olla pelkkää haaveilua...

Leipurin haaveet olivat elossa vielä yhdeksännelläkin luokalla. Ammattikoulussa sitten ajelehdin vähän toiseen suuntaan. Ensimmäisellä luokalla ajattelin haluavani kokiksi. Toisen luokan lähestyessä totesin, ettei se olekaan ihan niin kivaa, kuin ajattelin. Päädyin sitten linjavalinnassa palveluvastaava linjalle (sis. asiakaspalvelua, hivenen tarjoilua, kahvila ym. tuotteiden valmistamista jne.). Seuraavan kahden vuoden aikana huomasin pitäväni asiakaspalvelusta. Vaikka olen ujo, pidän kanssakäymisistä asiakkaiden kanssa, kassatyöstä ja salin puolella häärimisestä. Se taitaa olla kutsumukseni. ;)

Nyt olen siinä vaiheessa, mitä yleensä tarkoitetaan "isolla". Ammattitutkinto on takataskussa. En silti koe olevani "iso". Seuraavaksi haaveissa olisi ammattia vastaavan työn saanti. Mieluiten kahvilatyö. Kehityn vielä ammatissani ja aikuistuakin varmaan pitäisi, itsenäistyä... Lisäksi haaveisiin mahtuu perheen perustaminen. Eli "isona" haaveilen olevani vaimo, äiti, "aikuinen" ja kahvilantäti.
Draco dormiens numquam titillandus.
Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.
Psykiatrisia toimia, jotka oman kokemuksen kautta täysin aukee -Apulanta

Poissa Vispilä

  • kermavaahdossa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Pottermore: SkyLight149
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #86 : Kesäkuu 11, 2010, 11:38:21 »
Oli pakko tulla vastailemaan tähän nyt ruokatunnilla. Mutta ei sitten kannata odottaa mitään pitkää vastausta... :)

Noh. Joskus 6-7 luokalla haaveeni oli tulla lentäjäksi, ja se pyöri päässä melko kauan, vajaan vuoden ainakin. Hetken kuluttua siitä olin varma, että minusta tulee merikapteeni. Heti tajuttuani, että pitäisi lähteä kauas kauas kotoa jo pian, opiskeluasuntoon, lopahti se toive. Harmi sinänsä. Sitten oli hetken ihan tyhjää. Ei mitään ideaa. Huomasin pitäväni psykologiasta, joten harkitsin psykologin uraa, sitäkin aika kauan. Otin hieman selvää koulutuksista, ja sain huomata, että psykologiaa lukemaan hakee ihan älyttömästi sakkia, oli vaan pakko sitten yrittää tappaa se idea. Eipä siitä kauaakaan, kun tajusin miten paljon haluan auttaa ihmisiä lääketieteellisellä tasolla, ja otin kurssivalintani lukioon tyyliä pitkä matikka, fysiikka, kemia (+ psykologia ja ranska, ei liity aiheeseen) ja ihan hiukan biologiaa. Päätin, että jos pärjään hyvin lukiossa, haen lääkikseen, jos en, haen amk-ensihoitajaksi. Nyt tosin on heräillyt myös ideaa siitä, pitäisikö lähteä syventämään tätä VPK-harrastusta pelastusopistoon...

Ihmisten auttamisesta poispäin sitten, tajusin omaavani hyvän kielipään. Kaikki kolme pakollista kieltä ysejä ja ranskakin vahva kasi, olisiko tulkin ammatti mitään?

Isona sen sitten näkee missä sitä mennään. Todennäköisesti ihmisiä auttamassa jossain noissa hätätilanteissa, tuo tulkki on vain ideantynkää.

Ja oho, tuli tästä sittenkin aika pitkä.

// edit. Tietysti unohtamatta, että kokoajan pyörii mielessä vielä tuo kanttori/muusikko (soitan pianoa, kitaraa ja bassoa) ja tietysti valokuvaaja (olen kuvannut 3 vuotta). Huoh ku on vaikeeta.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 11, 2010, 19:36:54 kirjoittanut Vispilä »
Tänään on hyvä päivä auttaa.

Poissa sotka

  • kuolonsyöjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #87 : Kesäkuu 11, 2010, 14:44:00 »
Pienenä halusin aina laulajaksi, silloin ei ajatellut sitä julkisuutta joka tulee mukana. Halusi vaan laulajaks ja muutta jonnekkin laulamaan:D Sittemmin kun äitin serkku haki eläinlääkkikseen tai kertoi ryhtyvänsä eläinlääkäriksi (en nyt muista kumpi oli) niin silloin halusin olla eläinlääkäri. Jossain vaahessa laulajan ammatti tuli takaisin toiveisiin. Sittemmin on ollut näytteliää ja halusin mä joskus huippu urheiliaks kun kuulin et ne tienaa hyvin:D Ihmislääkäriks en oo koskaan halunu, en vaan tie miks.

Pari kuukautta sitten halusin matkaoppaaks ja halusin lähteä Espanjaan matkaoppaaks, kun kuvittelen et siihen mennes osaan jo puhua kieliä vähän paremmin:P Tällä hetkellä ei oo mitään toive ammattia, kaipa selviää sitten jossain vaiheessa(:

Poissa neatiitti

  • Kiukkupussi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #88 : Kesäkuu 11, 2010, 16:37:06 »
Niin, siis isoahan musta ei koskaan tule, mutta ammattihaaveena on kryptologi, eli "viestien salaamista sekä kryptoanalyysia eli salausten murtamista". (Noin wikipediasta kopioiden)

Lähinnä siksi että kaikki salakirjoitus on niin kiinnostavaa ja voihan sillä DaVinci-koodillakin olla jotain tekemistä asian kanssa.. :)

Poissa Maigguli

  • Kilokielimelli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #89 : Kesäkuu 15, 2010, 00:58:19 »
Noh, se tuntuu itsetä jo aika selkeältä vaikka olenkin vasta kolmetoista vuotta. :) Eli minusta tulee psykoterapeutti! :D Eli ensiksi täytyy tietty mennä lukioon ja sitten yliopistoon opiskelemaan psykologian maisteriksi Tampereelle, jolloin olen sitten virallisesti psykologi. Sitten kun perustutkinto on suoritettu, haen terapiakoulutukseen jotta minusta tulisi se psykoterapeutti. Se koulutus kestääkin useita vuosia :> Se on yleinen ala psykologiassa, mutta minkäpä teen :)

Hmm... Se syy, miksi sitten haluan psykoterapeutiksi... No tunnen kaksi jotka ovat itseni lisäksi masentuneita. Haluan auttaa heitä, itseäni ja muita ihmisiä. En ole kiinnostunut ihmisruumiista, vaan mielestä. Se on jotenkin outo alue. Sitä ei oikein tunneta, ja se kelpaa minulle :>

Ja siis tietämättömille; psykoterapeutti auttaa esim. masentuneita tai muuten sellaisia jotka kärsivät mieleltään. Jos oikein muistan, psykoterapeutteja on suomessa noin 4000... Toivotaan että 14 vuoden päästä heitä on 4001 :D
Kuka? Kuka? Ai, se olinkin minä :D

Poissa Sami

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #90 : Kesäkuu 16, 2010, 16:25:14 »
Minun toiveammattini on ollut aina elokuvaohjaaja. Olen haaveillut siitä jo siitä alkaen, kun näin elämäni ensimmäiset elokuvat. On minulla muitakin toiveammatteja ollut (kuten esim. puuseppä, taikuri, kirjailija, sarjakuvapiirtäjä, taksikuski, tiedemies, myyntitykki jne...), mutta ne on yleensä unohtunut jo parissa päivässä. Elokuvaohjaaja on ainoa ammatti, joka on jaksanut kiinnostaa minua paria päivää kauemmin ja vaikka aina välillä olenkin ruvennut haaveilemaan jostakin muusta ammatista, niin lopulta olen kuitenkin tullut jälleen siihen tulokseen, että haluan elokuvaohjaajaksi.

Olen nyt viime aikoina jopa päättänyt ruveta tekemään jotakin unelmani eteen. Tälläkin hetkellä teen kaverien kanssa lyhytelokuvaa, jonka tarkoituksena olisi saada edes jonkin verran mainetta ja kenties jopa päästä elokuva-alalle. Tosin elokuva ei taida muuta tuottaakaan kuin mainetta. Elokuva nimittäin julkaistaan valmistuttuaan Internetissä, joten taloudellista voittoa on turha odottaa...

snikkeri

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #91 : Kesäkuu 16, 2010, 22:51:58 »
Tahtoisin olla toimittaja/kriittikko. Rakkastan kirjoittamista mielipiteistäni ja suhtautumisista esim eri kirjoihin. Toki kjirjailianakin olisi kivaa, mutta sen ohella pitäisi olla "oikeakin" työ.

Lord

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #92 : Kesäkuu 22, 2010, 12:51:43 »
Minulla ammattihaaveet ovat vaihtuneet useampaan otteeseen, ja ajattelin kertoa niistä täällä.
Jossain vaiheessa halusin kokiksi. Muistan kun suunnittelin omaa ravintolaketjua joka kulkisi nimellä Maukastus. Se olisi koko perheelle suunnattu kalaravintola josta saisi myös hampurilaista ja pizzaa. Olin silloin aika pieni, joten en ehkä ihan ymmärtänyt miten asiat sillä alalla hoidetaan.
Haaveena on myös ollut biologi. Koska olen tieteen ja luonnon ystävä, ajattelin että olisi hauska olla biologi ja tutkia luontoa ja sen ihmeitä. Nykyään se on kuitenkin taka-alalla.
Muusikoksi tuleminen on myös ollut haaveissa. Olen uskotellut itselleni että olen maailmassa tunnettu poptähti. Rakastan musiikkia, joten sillä tavalla se voisi olla hyvä idea, mutta en ole varma olisinko hyvä siinä.
Juuri nyt haaveilen näyttelijän urasta ja olen täysin kiinni siinä. Olen ajatellut käyväni lukion ja sen jälkeen suuntaan luultavasti Teatterikorkeakouluun. Suunnitelmissa on myös ulkomailla opiskelu, jolloin mahdollisuudet kansainvälistyä ovat suuremmat. Minusta on tärkeää että Suomi "avautuu" maailmalle. Jos kaikki menee hyvin, saan ehkä suurempiakin rooleja. Näyttelijän työ vaikuttaa minusta hauskalta ja jännältä. Juuri nyt opiskelen kovasti kieliä, jotta ulkomailla opiskelu olisi mahdollista.

Siinä se kai oli.

Poissa lullaby

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: HawthornMagic6297
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #93 : Kesäkuu 28, 2010, 15:53:21 »
Ensi keväänä minun pitäisi olla ammattinimikkeeltäni yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, tutummin sanottuna rekkakuski. : ) Viimeinen vuosi on siis edessä ammattikoulun kuljetuslinjalla. Muutaman kerran on vähän arveluttanut tuo amiksen käyminen loppuun, mutta yritän parhaani mukaan pysytellä positiivisin mielin tuon viimeisenkin vuoden. Onhan tuolla jo kaksi vuotta kärvistelty, niin eiköhän yksi mene vielä aika hujauksessa...

Aika pitkän tien kuljin ammatinvalintapohdiskelujeni kanssa ennen kuljetusalaan päätymistä. Alle kouluikäisenä olin tyypillinen hevostyttö ja haaveilin lähinnä ratsastuksenopettajan ammatista, ylipäätään kaikki eläimiin liittyvät ammatit kiinnostivat. Aika samoilla linjoilla pysyttelin melkein koko ala-asteen, välillä kyllä unelmana olivat nämä perusjutut tyyliin kirjailija ja lääkäri. Oikeastaan vasta yläasteella aloin tosissani pohtia tulevaisuuttani realistiselta kannalta, ja lukio tuntui varmalta vaihtoehdolta. Suunnittelin meneväni lukion jälkeen yliopistoon, lähinnä filologia tai kirjallisuus kiinnosti. Yläasteen puolivälissä kuitenkin koin jonkin asteisen "burn outin", eli stressaannuin aivan järjettömästi läksyjen ja kokeiden määrästä. Perfektionisti kun vielä olen, niin välillä oli aika masentavat oltavat esim. minulle täysin käsittämättömän matematiikan kanssa. Siinä vaiheessa aloin ajatella, että lukioon meno - nou nou.

Aluksi suunnittelin pieneläinhoitajaksi tai viittomakielentulkiksi ryhtymistä, mutta nuo molemmat olisivat vaatineet sen, että olisin käytännössä joutunut muuttamaan toiselle puolelle Suomea. En kokenut olevani vielä valmis sellaiseen itsenäisyyteen, joten mietin muita vaihtoehtoja. Silloin olin sellaisessa elämänvaiheessa, että pulasin mopon ja kevarin kanssa, ja innostuin autoista enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Koska isäni on autoalalla, harkitsin autonasentajalinjalle menoa, sellainen kun vielä löytyy paikallisesta amiksesta. Sähkönasentajakin tuntui yhdessä vaiheessa mielenkiintoiselta vaihtoehdolta. Sitten muutin mieltäni jälleen ja tajusin, että pidän ajamisesta suunnilleen enemmän kuin mistään muusta. Kuljetusala alkoi tuntua luontevalta vaihtoehdolta, siinä kun saisi ajaa riittämiin ja auto lukeutuisi tärkeimpiin työvälineisiin.

Yhteishaku ei lähtenyt kohdallani sujumaan niin sutjakasti kuin mitä toivoin, sillä opo ei ollut oikein kanssani samaa mieltä tuosta kuljetusalalle lähtemisestä. Totesi vain, "sehän on vaarallinen ammatti ja sulla on niin hyvä todistus, että meet kyllä lukioon". Tein selväksi ettei lukio kiinnosta, mutta sitten opo rupesi tyrkyttämään lähihoitajalinjaa ja vastaavia (ilmeisesti hänen mielestään "tytöille sopivia" ammatteja *sigh*). Hermot meinasi mennä, mutta onneksi pidin pääni ja hain sinne minne itse halusin. : ) Eli siis logistiikka ykköseksi ja autonasentaja kakkoseksi. Logistiikkaan sitten pääsinkin ihan reippaasti sisään suht hyvällä keskiarvollani, ja tässä sitä nyt ollaan.

Valmistumisen jälkeen menen todennäköisesti suoraan töitä paiskimaan, mitään jatko-opintopaikkaa ei ole mielessä. Olen kyllä selaillut ammattikorkeakoulujen sivuja ja mietiskellyt kaikenlaisia vaihtoehtoja, mutta todennäköisesti ainakin muutaman vuoden aion ihan vaan ajaa työkseni. Näillä näkymin se tuntuu ihan tarpeeksi mielekkäältä duunilta. : )

essya

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #94 : Kesäkuu 29, 2010, 03:48:43 »
Tällä hetkellä olen opiskelemassa ammattiopistossa Hotelli -ja ravintola-alan Tarjoilijan perustutkintoa. Kolmannen, eli viimeisen vuoden aloitan nyt syksyllä.
Lähdin opiskelemaan tätä alaa suoraan peruskoulun päätyttyä, ja oikeastaan valitsin tarjoilijapuolen aika hepposin perustein. En oikeastaan missään vaiheessa esim. yläastetta ollut täysin varma että mitä halusin tehdä. Tarjoilija oli oikeastaan ainoa ammatti mikä minua kiinnosti, ja siitäkään työstä en tiennyt oikeastaan paljon mitään.
Minua kiinnosti myöskin lähteä opiskelemaan historiaa tai uskontoa, mutta olen ollut aina aika keskiverto-oppilas, jotenka ajattelin että en välttämättä pärjää lukiossa.

Tätä tarjoiljapuolta käytyäni nyt sen kaksi vuotta olen oppinut tuntemaan aika hyvin että minkälainen tämä ala on ja mielestäni handlaan nämä työt ihan hyvin. Aika perusduunarin hommaahan tämä on ja oppii aika helposti.

Tällä hetkellä tulevaisuuden suunnitelmani näyttävät siltä, että jos saan töitä nykyiseltä kesätyöpaikaltani, jotka ovat myöskin näitä tarjoilijan töitä, niin todennäköisesti joudun asettumaan aloilleni tänne opiskelupaikkakunnalleni. Kyllä minä tykkäisin olla siellä kyseisessä paikassa töissä, mutta kun uskon kuitenkin että haluan lähteä opiskelemaan jotain muuta alaa kuitenkin aika pian. Toisin sanoen, en usko että tämä on kuitenkaan se minun "kutsumusammattini".
Pointti on myös se, että tiedän aika tarkalleen missä päin Suomea haluan asua tulevaisuudessa, ja mahdollisesti myös asettua aloilleni, ja se ei ole tämä kaupunki missä tällä hetkellä pörrään.

Haaveenani on lähteä valmistuttuani opiskelemaan ylioppilaaksi, ja sen jälkeen mahdollisesti opiskelemaan psykologiaa. Myöskin ne historia ja uskonto sekä filosofia ovat pörränneet mielessäni aika ahkeraan.

Tuleva näyttää. (:

Poissa Ria

  • Haaveilija
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: YewCharm170
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #95 : Heinäkuu 01, 2010, 18:36:57 »
Musitan pienenä kun kaikki halusivat prinsesaksi tai laulajaksi :) Itsekkin olen noiksi halunnut. Ala-asteikäisenä halusin opettajaksi. Tätä mietin vielä yläasteella. Ysillä tuli kumminkin joku dokumentti lentoemännistä. Tuli siinä mietittyä, että olis kyllä lentoemännäks kiva ryhtyä. Lukion ekalla sain kuitenkin päähäni ruveta psykologiksi. Psykologin työ on vielä haaveenani. Nyt kesän jälkeen menen lukion kakkoselle ja on monta psykan kurssia valittuna.
Syitä en tälle hirveästi osaa sanoa. Haluan auttaa ihmisiä ja tämä tuntui juuri omalta ratkaisulta :) Muutenkin psykologia on todella mielenkiintoista ja opiskelen sitä mielelläni :) Sitten joskus yliopistossa (jos sinne pääsen :D) haluaisin tosiaan opiskella psykologiaa ja sitten myöhemmin eikoistua toimimaan nuorten ja lasten kanssa. Olen aina pitänyt lapsista, ja välillä tuntuu ettei heitä huomioida jossain asioissa ollenkaan. Joten haluan omalla työöläni varmistaa, että kaikkein pienimmilläkin lapsilla on mahdollisuus tulla psykologin juttusille :)
Mutta jos en psykologiksi pääse syystä tai toisesta, niin lähden kyllä opiskelemaan lentoemännäksi. :)

Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)

Poissa Miss Zora

  • nordist [nu'dist]
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • As cold as the night
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #96 : Heinäkuu 01, 2010, 19:50:34 »
Ai että mikä minusta tulee isona?

No, vielähän sitä on aikaa miettiä, koska menen syksyllä vasta yläasteelle.

Pienenä halusin tulla balleriinaksi, prinsessaksi tai eläinlääkäriksi. Se oli sitä ikää, että mikä tahansa ammatti olisi hyvä. Silloin saattoi haaveilla mistä ammatista tahansa, koska ei vielä tiennyt, miten paljon harjoitusta tarvitsisi mihinkin ammattiin. En ikinä voisi olla eläinlääkäri, sillä minua inhottaa leikellä eläimiä, enkä tykkää verestä.

Vähän isonpana halusin rokkitähdeksi,näyttelijäksi tai joksikin muuksi julkisuuden henkilöksi. Silloin saattoi olla paljon haaveita, kun ei oikein tiennyt, mitä tarvitsi ollakseen hyvä laulaja tai näyttelijä. Kuvitteli vain, että eihän se laulajan ammatti paha olisi; pitäisi vain osata laulaa.

nyt olen ajatellut yläasteen jälkeen mennä hyvään, kielipainotteiseen lukioon. Todistuksessa saksa, äidinkieli ja engalnti olivat minulla kymppejä (anteeksi kehuskelu), joten kielet ovat selkeästi vahvuuteni. Mutta, sinnekin on vielä pitkä matka, joten aioin miettiä rauhassa, mikä olen isona. Jos teillä on aikaa, miettikää ja kokeilkaa.
den eneste måten å ha noe i uendelig tid, er ved å miste det

Poissa Saccharine

  • Introverted Assbutt
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • La Vita è Facile
    • Twitter
  • Pottermore: MoonWillow1269
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #97 : Heinäkuu 04, 2010, 13:11:52 »
Noh, se tuntuu itsetä jo aika selkeältä vaikka olenkin vasta kolmetoista vuotta. :) Eli minusta tulee psykoterapeutti! :D Eli ensiksi täytyy tietty mennä lukioon ja sitten yliopistoon opiskelemaan psykologian maisteriksi Tampereelle, jolloin olen sitten virallisesti psykologi. Sitten kun perustutkinto on suoritettu, haen terapiakoulutukseen jotta minusta tulisi se psykoterapeutti. Se koulutus kestääkin useita vuosia :> Se on yleinen ala psykologiassa, mutta minkäpä teen :)

Hmm... Se syy, miksi sitten haluan psykoterapeutiksi... No tunnen kaksi jotka ovat itseni lisäksi masentuneita. Haluan auttaa heitä, itseäni ja muita ihmisiä. En ole kiinnostunut ihmisruumiista, vaan mielestä. Se on jotenkin outo alue. Sitä ei oikein tunneta, ja se kelpaa minulle :>

Ja siis tietämättömille; psykoterapeutti auttaa esim. masentuneita tai muuten sellaisia jotka kärsivät mieleltään. Jos oikein muistan, psykoterapeutteja on suomessa noin 4000... Toivotaan että 14 vuoden päästä heitä on 4001 :D

Itsekin olen miettinyt samaista alaa. :D Psykologia on aina kiinnostanut ja mielestäni ihmismieli on erittäin mielenkiintoinen aihe. :) Avuliaana persoonana haluan myös auttaa ihmisiä. Olen kärsinyt monesti masennuksessa, enkä haluaisi että kukaan muu joutuisi kärsimään sitä. Masennusta kokevat kuitenkin melko monet, eikä sitä voi noin vain.. lopettaa.. tai estää.. Joten omalta osaltani olisi hienoa, jos voisi edes hieman helpottaa masentuneiden ihmisten ahdistusta. :)

Paljonkohan keskiarvon pitää olla, jos psykoterapeutiksi haluaa? Itselläni on 9.2, ja olen menossa syksyllä kasille. (aion vielä parantaa numeroa.. :D) Mutta onkohan se riittävästi..? :/
"The first sign of the beginning of understanding is the wish to die."

Poissa Suru

  • keräkurmitsa
  • Sanomaton
  • *
    • Livejournal
  • Pottermore: ChestnutLeviosa81
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #98 : Heinäkuu 04, 2010, 19:20:38 »
Paljonkohan keskiarvon pitää olla, jos psykoterapeutiksi haluaa? Itselläni on 9.2, ja olen menossa syksyllä kasille. (aion vielä parantaa numeroa.. :D) Mutta onkohan se riittävästi..? :/

Yliopistoissahan keskiarvoa ei sisäänotettaessa katsota ollenkaan, vaan sisään otetaan pääsykokeen pisteillä, pääsykokeen ja yo-tulosten yhteispisteillä tai yo-tuloksilla. Tuota viimeistä kyllä lähinnä sitten, jos haluaa vaikka matikkaa opiskelemaan. :> Eli oikeastaan kyse on puhtaasti siitä, mitenkä menestyy pääsykokeessa ja miten kirjoittaa. Ja psykologian pääsykokeessa on ainakin nyt parina viime vuotena ainakin Helsinkiin ja Turkuun ollut yksi osuus tilastomatematiikka (jota psykanopiskelijat lukee vissiin melkoisen paljon, kun se on tärkeää tutkimustuloksia yms. käsitellessä) ja toinen osuus sitten "yleinen osuus", mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Tänä vuonna ilmeisesti kysymyksiä jostain artikkelikokoelmasta. .>
“Älä näytä tuommoiselta, Korppu", hän sanoi. "Eihän tämä ole yhtään mitään. Paljon pahempaa on tulossa!”
- Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli

lankarulla

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #99 : Heinäkuu 05, 2010, 13:15:13 »
Mä olen varsin nirso tyyppi tämän ammatin suhteen ja siksi vähän pelottaa, mikä musta oikein tulee...
Minulla ei ole ollut pienestä pitäen mitään erityisiä ammattihaaveita, jos ei oteta lukuun sitä kirjailijaa . Karu totuus kun vaan on se, että ei se elätä.
Olen myös ajatellut haluavani kondiittoriksi. Leipominen on kivaa ja olisi hienoa tehdä jotain kakkuja ja pullia ym. Esteenä vaan se, että palkka on kuulemma huono ja töitä ei pakolla saa.
Myös kokin ammatti kiinnostaisi. Töitä löytyisi ainakin helpommin ja ruuanlaitto on kanssa kivaa. Tämä ei tosin innosta ihan niin paljon kuin kondiittori. Ja työ on kuulemma tosi stressaavaa ja itselläni on huono stressinsietokyky.
Ammatissa haluaisin tehdä jotain. Toimistotyö ei ole minua varten, kuten ei ole opetustyökään. Mieluiten se työ olisi luovaa, siinä voisi edetä ja palkalla voisi elää. En vain taida tietää mitään ammattia noilla kriteereillä. : D Liekö sellaista edes...

Poissa Marygold

  • Irorua
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #100 : Heinäkuu 06, 2010, 16:45:09 »
Paljonkohan keskiarvon pitää olla, jos psykoterapeutiksi haluaa? Itselläni on 9.2, ja olen menossa syksyllä kasille. (aion vielä parantaa numeroa.. :D) Mutta onkohan se riittävästi..? :/

Kuten Surumielinen jo kertoikin, niin keskiarvoa ei yliopistoon mennessä katsota lainkaan. Puolet pisteistä tulee ylioppilastodistuksesta ja puolet pääsykokeista, joihin kuuluu tilastomatematiikkaa, psykologiaa sekä joissakin yliopistoissa vielä soveltuvuuskoe/haastattelu. Osa opiskelijoista otetaan kuitenkin pelkän pääsykoetuloksen (+ soveltuvuuskokeen) perusteella, eli vähän heikommallakin yo-koemenestyksellä voi kyllä päästä sisään. Jo lukiossa kannattaa siis jo pitää korvat auki matiikan tunneilla, ainakin tilastot ja todennäköisyys -kurssilla, jos haluaa mahdollisimman hyvät pohjat tulevaan opiskeluun. Kannattaa myös muistaa, että vaikka psykologia ei olekaan mitään lääketiedettä, niin ihmisen ja aivojen biologian tunteminen on siellä kokoajan entistä tärkeämpää. Bilsantunnit nukkuneille yliopiston psykologiankurssit saattavatkin tuottaa myöhemmin vaikeuksia, joten kannattaa kuunnella sielläkin.  

Mainittakoon muuten sekin, etteivät kaikki psykoterapeutit ole koulutukseltaan psykologeja :) Myöskin esimerkiksi lääkäreitä ja sosiaalialan työntekijöitä kouluttautuu psykoterapeuteiksi.  Opiskelen itse psykologiaa Jyväskylän yliopistossa ja tarkoituksena on myös joskus hakeutua psykoterapiakoulutukseen, mutta se on vielä sitä hamaa tulevaisuutta. Koulutukseen päästäkseenhän on ensin suoritettava lähes kuusivuotinen tutkinto ja sitten vielä oltava pari vuotta työelämässä, joten kannattaa jättää muutkin vaihtoehdot avoimiksi vielä opintojen alkuvaiheessa, niitä kun tällä alalla riittää.

...niin, ja tästähän jo selvisikin, mikä minusta itsestäni tulee isona, ainakin koulutuksen perusteella. Mutta eivät ne unelmat siihen lopu. Olen lapsesta lähtien haaveillut kirjailijan ammatista, ja vielä jonain päinä aion sen kirjan myös julkaista, olkoon niitä sitten vaikka vain se yksi ja ainoa. Toinen haaveeni on perustaa jonain päivänä oma pieni ravintola, mutta se ehkä sitten vähän myöhemmin, kunhan kokkaaminen on paremmin hallinnassa ja psykologintyötä on nähty riittämiin ;) 
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 06, 2010, 21:02:49 kirjoittanut Marygold »
Sadevesiämpärit, auringonkukkaniityt, saippuapalat ja raparperinvarret... Oikullisesti versoilevat lommot elämän alaviitteissä.

Poissa Maigguli

  • Kilokielimelli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #101 : Heinäkuu 09, 2010, 13:25:32 »
Noh, se tuntuu itsetä jo aika selkeältä vaikka olenkin vasta kolmetoista vuotta. :) Eli minusta tulee psykoterapeutti! :D Eli ensiksi täytyy tietty mennä lukioon ja sitten yliopistoon opiskelemaan psykologian maisteriksi Tampereelle, jolloin olen sitten virallisesti psykologi. Sitten kun perustutkinto on suoritettu, haen terapiakoulutukseen jotta minusta tulisi se psykoterapeutti. Se koulutus kestääkin useita vuosia :> Se on yleinen ala psykologiassa, mutta minkäpä teen :)

Hmm... Se syy, miksi sitten haluan psykoterapeutiksi... No tunnen kaksi jotka ovat itseni lisäksi masentuneita. Haluan auttaa heitä, itseäni ja muita ihmisiä. En ole kiinnostunut ihmisruumiista, vaan mielestä. Se on jotenkin outo alue. Sitä ei oikein tunneta, ja se kelpaa minulle :>

Ja siis tietämättömille; psykoterapeutti auttaa esim. masentuneita tai muuten sellaisia jotka kärsivät mieleltään. Jos oikein muistan, psykoterapeutteja on suomessa noin 4000... Toivotaan että 14 vuoden päästä heitä on 4001 :D

Itsekin olen miettinyt samaista alaa. :D Psykologia on aina kiinnostanut ja mielestäni ihmismieli on erittäin mielenkiintoinen aihe. :) Avuliaana persoonana haluan myös auttaa ihmisiä. Olen kärsinyt monesti masennuksessa, enkä haluaisi että kukaan muu joutuisi kärsimään sitä. Masennusta kokevat kuitenkin melko monet, eikä sitä voi noin vain.. lopettaa.. tai estää.. Joten omalta osaltani olisi hienoa, jos voisi edes hieman helpottaa masentuneiden ihmisten ahdistusta. :)

Itse kärsin nyt masennuksesta toista kertaa... Mutta en nyt siitä tullut tänne puhumaan :) Aivan, jos saisi helpotettua muiden oloa, se olisi ihanaa. :> Nyt varsinkin tunnen itseni hyödyttömäksi, kun sain tietää että isänikin on masentunut... Mutta kun saan oikean koulutuksen, niin ehkä pystyn auttamaan enemmän kaikkia masentuneita :)

Itse olen tarttunut jo toimeen ja lainasin kirjastosta neljä lukion psykologian kirjaa ja olen jo melkein ensimmäisen lukenut :> Biologiankin paransin 3 numeroa, kun tajusin sitä tarvitsevani :) Elikkä se nousi jopa 6sta 9siin :) Lisäksi matikan olen pitänyt 9nä ja kielet ylhäällä varmuuden vuoksi :) Kaikki unelman puolesta! <3

Hmmm, sitä olen miettinyt, että mitä minun pitäisi lukiossa opiskella sitten eniten ja näin? Paitsi tietysti matikkaa, biologiaa ja psykologiaa? Olisikohan kemiasta ja fysiikasta hyötyä? :)

//Kiitos Ria! :)) Täytyykin mennä katselemaan matematiikan kirjoja kirjastosta :))
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 10, 2010, 23:53:58 kirjoittanut Maigguli »
Kuka? Kuka? Ai, se olinkin minä :D

Poissa Ria

  • Haaveilija
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: YewCharm170
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #102 : Heinäkuu 10, 2010, 22:17:34 »

Hmmm, sitä olen miettinyt, että mitä minun pitäisi lukiossa opiskella sitten eniten ja näin? Paitsi tietysti matikkaa, biologiaa ja psykologiaa? Olisikohan kemiasta ja fysiikasta hyötyä? :)
Biologia, fysiikka ja kemia ei ole niin välttämättömiä, mutta minulle ainakin sanottiin että matikkaa kannattaa lukea, koska pääsykokeissa toinen kirja on pelkkää matikkaa ja toinen psykoloiaa. Tottakai biologiasta, kemiasta ja fysiikasta on varmaankin hyötyä, mutta matikka ja psykologia on ne tärkeimmät (ja matikasta tilastollisuus, sitä se melkeinpä on psykologiassa, tilastotiedettä [siis matika osalta])

Poissa Nemi

  • Jälkeenjäänyt
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tulin tänne - ja täällä ollaan edelleen. :) ♥
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #103 : Heinäkuu 10, 2010, 22:23:50 »
Varmaankin opettaja. :)

Siitä ainakin olen haaveillut. Se itse työhän siinä minua kiinnostaa, mutta kans ihan houkuttelevana plussana siinä on ihan suht hyvä palkka ja pitkät lomat. Haluaisin olla ainakin joskus 1. luokan opettaja. Ykköset on niin hellyyttävän pieniä ja niitä saa opastaa joka asiassa, sitten on kiva ajatella, että olinko minäkin tollanen pieni sillon joskus.
-Nemi ♥

Poissa Valkyrie

  • Musta suola
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #104 : Syyskuu 02, 2010, 09:08:45 »
Ah, rikoskemisti!

Kemia ja matikka ovat aina olleet sydäntä lähellä, samoin kuin erilaiset rikossarjat. Dekkareita olen lukenut koko ikäni. Pienempänä tahdoinkin etsiväksi (realistista, tietenkin) tai rikostutkijaksi, mutta sitten totesin että olen siihen liian heikkohermoinen. Rikoskemisti olisi niin ihana ammatti, saisi toimia kemian ja matikan parissa ja myös rikosalalla. Oikeastaan, *punastuu*, koko ajatus lähti kun katsoin telkkarista NCIS:ää, CSI:tä yms rikossarjoja. En ollut ikinä tajunnut, että rikoskemistejäkin on, ja jokin Abbyssä (kai jokainen tietää Abby Sciuton NCIS:stä, tietäähän?) ja Abbyn labrassa toi ahaa-elämyksen. Rikoskemisti. Mitä enemmän olen ammatista lukenut, sitä enemmän se kiinnostaa (ja ei, en oleta sen olevan samanlaista kuin televiissiossa;) ). Patologi olisi myös hieno ammatti, mutta siihen pätee tuo hermoheikkoisuus. Kun kahdeksan tuntia päivässä tekee ruumiinavauksia, se tuskin tekee hyvää hermoille.. Myös historia kiinnostaa hirvittävästi, historiantutkija olisi hienoa olla, mutta ei yhtä hienoa kuin kemisti.
Ugh, olen puhunut.

Poissa Zirendaril

  • Vuotiksen Virallinen Vompatti
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Velho
  • Murpatti
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #105 : Syyskuu 02, 2010, 18:57:02 »
En tiedä, mikä minusta tulee isona, mutta tiedän, että muutan isona Tukholmaan! Tukholma on hieno paikka! Juuri sopivasti eläväisempi kuin Suomi, mutta silti melko "tuttu ja turvallinen". Ravintolatkin on parempia ja kaupasta saa kaikkea hienoa ostettua. Mielestäni kruunu on myös parempi rahayksikkö kuin euro: Jos sinulla on 5 euroa, niin luultavasti on sellainen olo, että ei ole rahaa yhtään. Sen sijaan 50 kruunua tuntuu joltakin. Eli, isona minusta tulee tuhkolmalainen :D

Poissa Presto

  • Mozartin kummipoika
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • ilovepasta.org
  • Pottermore: GhostDragon1391
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #106 : Syyskuu 05, 2010, 18:42:31 »
Hm, vaikea kysymys. Varmaankin minulla on kaksi ammattitoivetta tällä hetkellä. Toinen on vähän leikkimielisempi, ja toinen vähän vakavampi. Kuitenkin kun ottaa huomioon ikäni, nämä ovat vain pieniä mieteammatteja, eivät mitään eeppisiä tulevaisuudennäkymiä. :D

Ensin hiukan vakavampi. Olen monesti miettinyt lakimiehen ammattia, ja olen löytänyt siitä paljon itselleni sopivia hyviä puolia. Olen omasta mielestäni hyvä sopimaan riitoja ja rauhoittelemaan ihmisiä. Monesti koulussa juuri minä olen se, joka ensimmäisenä on menossa riitelevien väliin. :D Lait ovat aina kiinnostaneet minua, niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin lait. Jotenkin olisi vain mielenkiintoista tutustua ihmiskunnan sääntöihin. Laeissa on sellaista ihanaa virallisuutta, jota on aina mukava lukea. Olen myös aika haka etsimään porsaanreikiä, vaikka itse sanonkin. Huomasin yhden, kun löysin lakikirjan sivun leikkikentältä ja lueskelin sitä illalla. :D Huono puoli tuossa ammatissa on sitten se, että niitä lakeja luettaessa näkö kuulemma huononee, enkä siitä pitäisi ollenkaan. Myös päänsärkyä voisi olla, vaikka olenkin paljon lukenut.

Kevyempi ammattiehdotus olisi bussikuski. Olen äärettömän kiinnostunut eri bussilinjojen reiteistä ja aikatauluista, ja niiden ajaminen olisi aivan ihanaa. <3__<3 Teen usein bussiretkiä myös, joissa kuljen eri busseilla vain siksi, että saisin kokea ne. :'D Joidenkin mielestä olen outo, mutta minkäs teet kun sattuu omistamaan pakkomielteen busseihin. Tosin se olisi aika lahjojen haaskausta, ainakin äiti sanoo niin. Tähän ammattiin liittyen myös liikennesuunnittelijan ammatti olisi aika kiva, bussireittien suunnittelua... *etäinen katse*

Monet ovat sanoneet, että minusta voisi tulla ammatiltani pianonsoitonopettaja tai vastaava pianonsoittoon liittyvä, mutta en usko näin käyvän. Haluan pitää musiikin vapaampana harrastuksena, jottei se olisi niin kovin rajoittunutta. :)
▬▬▬▬▬▬▬▬▬▬▬ஜ۩۞۩ஜ▬▬▬▬▬▬▬▬▬▬▬
                        Stalkkaan sinua.

Poissa tulppaanipenkki

  • kastelua vailla
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #107 : Syyskuu 05, 2010, 22:11:09 »
Minulla ei ole minkäänlaista ammattihaavetta tai vahvaa visiota tulevaisuudestani, vaikka peruskoulun loppu häämöttää pelottavan lähellä...

Se ainoa ammatti"haave" (=ainut ammatti, jossa luulisin jaksavani olla tai josta saattaisin jopa pitää) on edelleen toimittaja. En muista milloin ajatus tästä ammatista on lähtenyt, mutta se on tuntunut aina kivalta. Median ja taiteen parissa työskenteleminen ja etenkin kirjoittaminen/valokuvaaminen tuntuu minusta houkuttelevalta ja "omalta jutulta" jos ylipäätään työn tekemisen voi laskea "mun jutuksi" :D Lisäksi olen tarpeeksi nörtti tehdäkseni tietokonejuttuja. Olenkin ajatellut, että jos lukion jälkeen en ole keksinyt mitään muuta, niin opiskelen jonkinlaiseksi toimittajaksi. Tai vaikka kolumnistiksi :D Olen nyt menossa TET-harjoitteluun paikallislehden toimitukseen, joten saa nähdä mitä mieltä olen koko hommasta...

Inhoan sitä, kun kaikki kyselevät miksikä haluan isona ja vastaan aina ihan kettuillakseni, että roskakuskiksi... Minusta se nyt yksinkertaisesti kuulostaa niin kykyjentuhlausammatilta että haluan järkyttää kaikki. Itse asiassa ajatus koko ammatista on mielestäni aika viehättävä :D Mutta jos nyt ei kuitenkaan...

Äitini ehdotti, että voisin lukon jälken mennä yliopistoon lukemaan kirjallisuutta. En tiedä kuinka tosissaan hän oli, mutta ajatus on alkanut kuulostaa minusta ihanalta! Kirjallisuus... Ei mitään hajua edes, että mitä se pitää sisällään :D Kirjoja? Mihin ammattiin siinä valmistutaan?

Luojan kiitos minulla on koko elämä aikaa miettiä, mitä oikeasti tahdon tehdä...
We're not gonna sit in silence,
We're not gonna live in fear

Poissa Samiwais

  • Tähtipölyä..
  • Vuotislainen
  • Be different.
  • Pottermore: MoonMarauder12
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #108 : Syyskuu 05, 2010, 22:48:55 »
Vai että mikä minusta tulee isona. Haaveita on monta. Turha on näin nuorena vielä mitään lukkoon lyödä, mutta neljä haavetta löytyy.

Ensiksi: Astronautti. Toivoin nuorempana tulevani lentäjäksi. Edelleen on sekin haave voimassa, mutta ehkä olisi paljon kiinnostavampaa olla astronautti... *unohtuu hetkeksi leijailemaan haaveisiinsa* Olisi aivan uskomatonta päästä käymään kuussa ja muutenkin taivaalla. Nähdä maapallo ilmastakäsin... Ja tiedä vaikka sitten, kun olen aikuinen Marssiin matkustaminen olisi jo mahdollista. Taivas on upea paikka. Olen aina haaveillut lentäväni edes jollain tavalla, mutten koskaan ole ollut edes lentokoneessa. No, toiveet ovat tärkeitä. Tiedä sitä, jos joskus pääsisinkin ihan vaikka sattuman kautta käymään kuussa, tai jossain muualla...

Toisen: Opettaja. Periaatteessa hyvin normaali,  jotenkin tylsäkin ammatti, mutta silti se kuullostaa niin mukavalta. Palkkakin on kuitenkin suhteellisen hyvää ja lomat pitkiä... Niin ja olisihan toki aivan ihana määrätä, mitä pitää tehdä tällä tunnilla, ja minne lähdetään kävelemään... Oman luokan [varsinkin ykkösluokan] pitäminen olisi aivan ihanaa :D Eivät kyllä kaverit kuulemma voisi kuvitella minua opettamassa kilteille ykkösluokkalaisille hyviä tapoja...
Muutenkn olen harkinnut lastenhoitoalaa, koska minusta on aivan ihana hoitaa pieniä lapsia :) Ja kokemustakin on kuitenkin senverran jo näin nuorena, kun äitini hoitaa lapsia työkseen kotona, ja isä sitten työpaikalla [molemmat ovat lähihoitajia].

Kolmantena: jokin Armeijatyyppi. Olen ollut aina kinnostunut Armeijasta. Ihan pienenä jo tiesin että haluan sinne. Joskus seitsemän vuotiaana ammattihaaveni oli "mennä armeijjaan ja nousta parhaaksi". Empä silloin [saati vieläkään] ole perehtynyt niin niihin arvonimiin, että tietäisin mikä on korkein... Kuitenkin käyn armeijan, ja mahdollisesti jos pärjään siellä, niin voisin ehkä jäädä sinne töihinkin... Ehkä.

Neljäntenä: Näyttelijä tai Ohjaaja. Pidän elokuvista. Paljon. Tällähetkellä haaveni olisi tulla ohjaajaksi. Harmittavaa, kun ei ole syntynyt iso-Britanniassa, koska silloin olisi puolet paremmat mahdollisuudet päästä jompaankumpaan ammattiin. Suomi kun ei oikein pysty vain tekemään "maailmanparhaita" elokuvia. Olisi aivan upeaa näytellä jossain menestyselokuvassa. Tuskin minusta koskaan kuitenkaan tulee ainakaan näyttelijää. Ehkä ennemmin ohjaaja. Toivossa on hyvä elää :)
Who is the more foolish, the fool or the fool who follows him?"
- Obi-Wan Kenobi

Poissa Hele

  • Lukutoukka, filosofi, kirjoittaja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #109 : Syyskuu 07, 2010, 10:06:45 »
Mä haluan kirjailijaksi ja elokuva- tai teatteriammattilaiseksi kulisseihin.
Opiskelen tällä hetkellä Suunnitteluassistentiksi. Sen jälkeen oon ajatellut lähteä ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Saa nähdä miksi tulen...
Älä tuu sanomaan, mitä mun pitää tehdä tai mitä en saa tehdä. Mä teen mitä mä haluun!

Poissa Teatterikärpänen

  • Kotitonttu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Rotta kiusaa muita ottamalla liikaa lääkkeitä.
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #110 : Syyskuu 07, 2010, 17:44:33 »
Mikä minusta tulee isona?
Olen joskus halunnut pitkän aikaa laulajaksi tai näyttelijäksi, mutta nyt kiehtoo enemmän kokin ura. Kokkaaminen on niin hauskaa, silloin kaikki murheet unohtuu. Tosin, kesällä saattaisi olla aika tuskaista siellä keittiössä... :)
Rottanda kuuntelee J-rockia, lukee mangaa, suttaa ProMarkereillaan, roolipelaa ja pukeutuu decoraan.

Hidarico

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #111 : Syyskuu 07, 2010, 18:31:39 »
Pienenä, luokittelen itseni 'pienuusajan' siihen ikään kun olin 3-8-vuotta, halusin olla poliisi, palomies ja elokuvatähti. Minulle itselleni sanotaan usein että sopisin hyvin näyttelijäksi (joskus minua kutsutaankin draamaqoeeniksi), mutta en oikein tiedä haluaisinko juuri siihen alaan, mielestäni kiva ammatti olisi opettaja, joskin arvaan että tulevaisuudessa en varmaan jaksa opiskella kaikkea tarvittavaa.
Toiseksi mieleeni on pälkähtänyt että voisin olla kennelinhoitaja (esim. kissatalossa) ja tällä alalla saisin olla eläinten kanssa, pidän muuten ihan valtavasti ultraüberbüberpaljon kissoista, ja pääsisin hoitamaan niitä jne. Kolmanneksi tietysti voisin ruveta jollekkin pelialalle, siis ihan kehittelemään/testaamaan tietokonepelejä tai muita konsolipelejä.. sekin voisi olla mielenkiintoinen ala, pidähnän toodella paljon pelailusta. Joskus viime koulun lukuvuonna luin jutun toimittajan-alasta ja se kyllä kiinnosti silloin mutta ei oikeastaan enään... Viimeisenä ehkä haluaisin lastenhoitajaksi/kerhojen ylläpitäjäksi. Tuo kyseinen ala tietysti liittyy hieman opettajan uraan mutta kyllähän siinä on niitä eroja. Ensinnäkin pidän lapsista, jo nyt lohduttelen ja opetan pieniä asioita lapsille (useinmiten koulussa) jotka haluavat oppia jotain/tarvitsevat tietoa jostain tai muuten vain heitän jonkun minulle helpon mutta tälle pienemmälle vaikean ja fiksunkuuloisen nokkeluuden. Tällä luokalla jolla olen on yleistä että ekaluokkalaiset saavat meidän luokkalaisistamme koulukummeja juuri tällä luokalla. Me opastamme ja leikimme ja muutenkin vietämme aikaa heidän kanssaan välitunneilla, ja tutkimme eri paikkoja ja paljon muuta. Minä itse sain pojan ja sovimme hyvin yhteen; kumpikin on hiljainen mutta haluaa olla toistensa seurassa. Olen (mielestäni) hyvin aktiivinenoman kummilapseni kanssa ja tästä taas päättelen että yksi mieluisista urista on lastenhoitaja/terapeutti jne. Lisäksi olen ajatellut ilahduttaa kummilastani omatekemälläni nukella ja uskon että hän  ilahtuu (koulun puolenvuoden käsityötuntien valmistusaihe: nukke).

// Dakin ryhdy näyttelemään poliitiikkoa joka laulaa rockista ;)
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 10, 2010, 06:56:55 kirjoittanut Betaé »

Poissa AIV-rehu

  • Lupus Tigris
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Apulannan kasvattama
  • Pottermore: FeatherProphecy121
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #112 : Syyskuu 07, 2010, 18:50:46 »
Tosin, kesällä saattaisi olla aika tuskaista siellä keittiössä... :)

Tuo taitaa olla aika keittiöriippuvaista. Toisissa keittiöissä on. Toisissa taas ilmastointi/tuuletus toimii niin hyvin, et ei ole. Suurkeittiöillä on myös jättimäiset jääkaapit, joissa on taatusti kylmä. (Pääsee siis vilvottelemaan.) Toisaalta jos on kiireinen keittiö, voi tulla kuuma vuodenajasta ja lämpötilasta riippumatta. Varsinkin, jos joutuu viettämään paljon aikaa patojen, hellojen sun muiden lämpimien laitteiden vierellä. Ne ihan oikeasti lämmittää.

Nuo toiveesi muuten muistuttaa hieman omiani. :D Ihan pienenä halusin laulajaksi. Sit isompana kokiksi/leipuriksi (laulajaksi en enää pitkään aikaan ole halunnut). Eipä musta kumpaakaan ainakaan vielä tullut. :)

Vaikka nyt ammattiin olenkin valmistunut ei haaveilut tähän ole loppuneet. Mielessäni on käynyt, että jokin lastenhoito ala voisi olla mukava. Opettajaksi en kuitenkaan halua. Pidän lapsista ja tulen aika hyvin niiden kanssa toimeen. Ehkä sitten joskus, jos kyllästyn omaan alaani hankkiudun sellaiselle ajalle. :D Psykologikin olisi ollut mukava ammatti, mutta nuo haaveet olen koittanut kuopata. Ei, psykologia minusta ei ikinä tule, mutta olisi se silti ollut mukavaa... *haaveksuva ilme*
Draco dormiens numquam titillandus.
Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.
Psykiatrisia toimia, jotka oman kokemuksen kautta täysin aukee -Apulanta

Poissa Ayleth

  • Drifter
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #113 : Syyskuu 08, 2010, 18:49:02 »
Pienempänä minulla ei oikein koskaan ollut mitään selvää ammattia, johon haluaisin. Myöhemmin ajattelin ryhtyä taidemaalariksi, mutta taidot eivät taida riittää. Aina olen kuitenkin halunnut tehdä jotain eläinten kanssa, joten se kehittyi ajatukseksi oman löytöeläinhoitolan perustamisesta. En kuitenkaan tiedä, olisiko minusta siihen. Koko elämäni olen elänyt epätietoudessa mitä haluan elämältä, enkä vieläkään ole yhtään sen paremmin perillä. katsotaan vain mitä tulee. Tällä hetkellä kouluttaudun kuitenkin tekstiiliartesaaniksi, joten saapa nähdä onko se tuleva ammattini. Epäilen kyllä vähän.

Poissa Da Kin

  • Overdrive
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Guns N' Fuckin' Roses!
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #114 : Syyskuu 08, 2010, 19:26:45 »
Olen viimeiset 3vuotta halunnut epätoivoisesti tulla rokkitähdeksi ja bändillämme menikin ihan hyvin ja yksi levy-yhtiökin oli osoittanut kiinnostusta demojemme perusteella. Mutta viimekesänä kaaduin prätkällä ja loukkasin käteni aika pahasti ja jouduin useampaankin leikkaukseen joissa käteni jänteitä jouduttii korjaamaan ja käytän edelleen lastaa, joka tukee sitä enkä saa käyttää sitä koska korjatut jänteet ovat vielä liian heikot, joten olen täysin vasenkätinen toistaiseksi ja lapsellisen naivit rokkitahti haaveeni ovat väliaikaisesti jäässä.

Pienenä halusin lentokapteeniksi, mutta näköni heikentyminen teki haaveestani mahdottoman ja olen nyt viimevuosina rokkitähtihaaveiden ohella alkanut kiinnostua poliittisesta historiasta ja politiikasta yleensäkin ja ajattelin sen takia hakea valtiotieteelliseen tiedekuntaan politiikkaa lukemaan ja sitä kautta voisi sitten myöhemmin pyrkiä kansanedustajaksi, mutta tämä taas on liki mahdotonta alle 30-vuotiaalta ellei nyt satu kuulumaan Vihreisiin johon en kuulu. Muutenkaan sosiaaliliberaalille minälleni ei näytä löytyvän suomen puoluekentästa sopivaa puoluetta.

Sisäinen lapseni halajaa rokkistaraksi ja vakava minä poliitikoksi.

Ei lopu täältä polle ei amfetamiini, täältä kukkaloistosta amsterdamin, ojat pullollaan pitkätukkiaan antaa kaikkien kukkien kukkia vaan..

Andromeda

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #115 : Syyskuu 26, 2010, 02:14:42 »
Pienempänä minulla oli paljon kaikkia toive-ammatteja. Muun muassa psykologi, astronautti, sarjakuvapiirtäjä, näyttelijä, laulaja, pianisti ja kirjailija. Taidepainotteisia ovat haaveeni aina olleet. Nykyään haluan edelleenkin avaruuteen, en kuitenkaan astronauttina. Olen päättänyt, että jotenkin haalin rahat kasaan ja lähden turistimatkalle avaruuteen. Eiköhän siitä tule vielä halvempaa ja helpompaa tässä kymmennen vuoden aikana. Nyt tosiaan haave-ammattejani on astronomi, sirkustaiteilija, muusikko ja näyttelijä. Myös jonkinlaisena muotoilijana olisi jännää Sarjakuvapiirtäjä aion joka tapauksessa mitä luultavimmin olla. :)

Poissa Mustepullo

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #116 : Syyskuu 26, 2010, 11:57:16 »
Toimittajaksi haluaisin, koska pidän kirjoittamisesta kovasti. Muutkin urat median parissa kiinnostavat. Ehkä se liittyy jotenkin siihen, että mielestäni on "kiva", tai ei se nyt kivaakaan ole, mutta mielenkiintoista olla mukana maailman tapahtumissa, myös niissä epämiellyttävissäkin. On mielenkiintoista saada tietää reaaliajassa, että oho, FBI onkin saanut kiinni sen ja sen rikollisen, kohta ne varmaan tiedottavat miten ne sai sen kiinni. En osaa selittää tätä kunnolla, mutta tunnen vahvaa yhteenkuuluvuutta mediamaailmaan. Sillälailla jännästi. :D
Kuvataidealaa olen harkinnut jo ihan kakarasta asti, koska olen aina pitänyt piirtämisestä ja lahjoja kyllä riittää. Ainoa vain, että taidealalla on hankala elättää itseänsä...

Edit. Nyt tuli perustelutkin sitten mukaan settiin. :)
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 27, 2010, 20:09:56 kirjoittanut Mustepullo »
Who knows which is which and who is who

Poissa takkuturkki

  • varjoissa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • yes, i can
    • tumblr
  • Pottermore: StrikeWizard7023
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #117 : Lokakuu 01, 2010, 12:29:04 »
Varmaankin juristiks tai kirjailiaks..

juristiks siks et oon kiinnostunnu laista jo jossai 5v... Ja muuteki se ois haastellista eikä löytyis samanlaisia päiviä=)) oon kyllä muitaki syitä kuten hyvä palkka joka siks et haluun muuttaa Ateenaan..

Kirjailiaks on kyl aika samat syyt... Mut muitaki on kuten: tykkään lukee, tykkään kirjottaa, mulla on toooosi hyvä mieli kuvitus, ja osaan sekoilla( toisin sanoen en pysty hallitsemaan sitä!)..
elämättömyysaika jähmettynyt

Poissa tassutöppönen

  • The only exception <3
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: CatRain16320
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #118 : Lokakuu 01, 2010, 16:36:33 »
Varmaan kirjailija. Kirjailijan työ ei välttämättä sopisi mulle, mutta mulla on suhtkoht hyvä mielikuvitus ja pidän lukemista tärkeänä. Jos ei ole kirjoja, on vähän mahdoton lukea!  

Mielummin ehkä sittenkin kirjojen kuvittaja. Kuvaamataidon numeroni koulutodistuksessa on aina ollut 10. Toimitamme kaverini (esiintyy täällä nimimerkillä Boonie) kanssa lukemisteemaista lehteä, joka kirjoitetaan koodikielellä. Se on ainot syy, miksi olen ahkera tekemään sivuja: kirjaimia saa piirtää!
(Jos kiinnostuit lehtijutusta, asut helsingissä tai mikkelissä ja olet alle 12 vuotias esitä yksityisviestissä minulle kysymyksesi.)
 
Minulle sopisi siis kirjankuvittaja (jos sellaista edes on).

Myös haluaisin hevostenhoitajaksi. Hevoset ovat niin ihania ja pienestä asti olleet lähellä sydäntäni. Tosin voisinhan olla kirjailija, kuvittaa itse kirjani ja sen ohella hoitaa hevosia.

    -Tassu, joka näköjään on jaarittelutuulella
~She lives in a fairytale somewhere too far for is to find~

Saana

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #119 : Lokakuu 03, 2010, 04:20:20 »
Näitä uraunelmia on ollut ja mennyt. :D Halusin pienempänä, joskus tokaluokkalaisena, ihan älyttömästi kirjailijaksi, ja edelleenkin olen todella kiinnostunut kirjoittamisesta. Osallistun NaNoWriMoonkin tällä kertaa tarkoituksena saada koko homma pakettiin, ja vuonna 2004 aloittamani kirja on vieläkin kesken. Kirjailijan ammatti olisi kuitenkin aika epävakaa, eikä kirjojen menestymisestä ole minkäänlaista varmuutta.
Halusin myös joskus pieneläinlääkäriksi, mutta en kestäisi laisinkaan eläimien lopettamista, tai niiden kärsimisen katsomista. Joten.

Sitten sain päähäni, että sisustussuunnittelijan homma voisi olla mielenkiintoinen. Rakastan kuitenkin suunnitella sisustuksia, kaikki värisuunnitelmat ja muut saavat vain pääni ihan sekaisin. No, sisustussuunnittelijoille ei tätä nykyä ole kamalasti edes kysyntää, joten ajattelin hankkia työkseni jotain varmempaa.

Nyt sitten sain päähäni, että olenhan minä aina rakastanut kokkaamista. Koulun kotitaloustunneilla reseptit ja muut eivät ole olleet herkullisimmasta päästä, joten siellä ei ole kunnon herätyskelloa vielä soinut. Mutta heti kun saan revittyä itseäni niskasta ylös ja raahauduttua hellan ääreen, voi että, se on taivas.
Kyllä, eli aion hakea kokkilinjalle.

Surullinen fakta vaan on se, että olen ihan aina halunnut opettajaksi, mutta en ikävä kyllä pidä tällaisesta ns. perusopiskelusta ollenkaan jota lukio todennäköisesti tarjoaa, joten tie sinne olisi liian raskas minulle D:

Poissa worldsayshello

  • Snivellus
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: SnidgetDream29844
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #120 : Joulukuu 04, 2010, 23:40:55 »
Olen samalla tasolla nowel:lin kanssa; Halusin myös pienempänä ihan hirveästi kirjailijaksi, mutta "vanhentumisen" myötä unelmani pikkuhiljaa hiipui. Nyt se on kuitenkin taas aivan loistossaan. Ja niinkuin nowel edellisessä viestissä sanoi, on kirjailijan ammatti epävakaa, eikä kirjojen menestymisestä ole minkäänlaista varmuutta.

Olen myös halunnut kampaajaksi, mutta niitä on nykyään niin kauhean paljon ja kaikki tuntuvat olevan peruskoulun jälkeen suuntamassa amikseen kampaaja linjalle.Ja toisaalta yrityksen pyörittäminen minua ei oikein houkuta. Mutta toisaalta voisihan sitä aina mennä töihin johonkin isompaan firmaan.. En tiedä.

Myös kokin ura on pyörinyt mielessäni jo pidemmän aikaa. Viihdyn kotitaloustunneilla ja numeroni on ollut aina 9 ja 10 välimailla. Ja mielestäni osaan kokata suhteellisen hyvin, opettaja, kaverit ja sukulaisetkin ovat pariin otteeseen taitojani kehuneet. Joten tällähetkellä tulevaisuuteni on aikalailla selvä, mutta mieli saattaa muuttua vielä pariinkin kertaan :D
"Honestly, woman, you call yourself our mother." -George Weasley

Poissa Yamaneko

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • I am the warrior of shadowclan
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #121 : Joulukuu 04, 2010, 23:58:27 »
:D
En tiedä miksi, mutta jotenkin aina kun näen tai kuulen tämän kysymyksen, alkaa hymyilyttää. "Mikä susta tulee isona?" :D
Tärkeäähän sitä on miettiä, ja hyvä se olisi jossain vaiheessa tietääkin.

Nuorempana ajattelin aina ryhtyväni laulajaksi, mutta olen kyllä hylännyt sen vaihtoehdon jo aikoja sitten! Kyllä minä (ehkä) osaan jotenkin laulaa, mutta ammatiksi, ehei!
Kirjailijan ammatti olisi haaveenani, kirjoittelen paljon tarinoita, mutta ongelma on etten uskalla lähettää niitä eteenpäin >:(. Perfektionistina haluan kaiken olevan täydellistä ja kun niin on, tulee tekstiä muokattua jatkuvasti.
Yksi haave ammattini on myös eläinlääkärin ura. Tahtoisin jollain tapaa auttaa eläimiä, ja se olisi yksi hyvä vaihtoehto. Jos jatkan koulu-uraani loppuun asti samalla mallilla, niin ajatus ei ole lainkaan mahdoton.
Kauppiaaksi en koskaan ryhtyisi!
Ehkä jokin ammatti, jossa vaaditaan mielikuvitusta, voisi sopia minulle. Jokin suunnittelia tai jotain :) suomentajanakin voisi olla ihan kivaa :D
Where once was light,
now darkness falls
Where once was love,
love is no more                      -Gollum's song

VOHVELIJORMA

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #122 : Joulukuu 05, 2010, 02:55:04 »
En nyt jaksanu lukea noita aiempia kommentteja mutta voisin kuitenkin omia ajatuksiani kirjotella tähän väliin .. (:
   Suunnilleen 5-6 -vuotiaasta asti mulla on ollu ne samat kaks haaveammattia: laulaja/muusikko ja lastenhoitaja. Ja molemmat on yhä edelleen aktiivisesti mukana suunnitelmissa, nyt niitä vaihtoehtoja on vaan tullu pikkusen lisää. Musiikkia oon jo pitkään suunnitellu harjoittavani aikuisena vaan muun työn ohessa, riippuu tietenkin että kuinka suosittu musiikin saralla lopulta on mutta näin alustavasti en kuitenkaan ihan kehtaa musiikin varaan tulevaa toimeentuloani laskea. Jos musiikista tulevaisuudessa sais sillai ihan mukavasti rahaakin ja pääsis ehkä jopa vähän maalimaa kiertämään rundien merkeissä niin se olis kyllä jo ihan unelmaa, mutta jos ei niin en mä usko että siitä mulle mitään yksityistä maailmanloppua kehkeytyis. (: Pääasia olis se että mä saisin tehdä musiikkia aina jollakin tasolla, vaikkei kuulijakunta oliskaan mikään puoli universumia. Jos joku tulevaisuudessa vois vaikka tykkäillä mun musiikillisista tuotoksista ni olishan se toki plussaa, mutta jos ei niin tekisinpä musaa sitten vaan ihan omaksi ilokseni. n_N'
   Sitten tulis tää toinen elikkä lastenhoito. Mä rakastan pikkulapsia, varsinki sellasia tarhaikäsiä, aww (: Tiedän hyvin omasta kokemuksesta että aina ne hoidettavat lapsoset ei oo aina sieltä kilteimmästä päästä ja uhmaikääkin pukkaa aina välillä mutta sellasta se on. ^^ En mä itekkää oo ollu sen ikäsenä mikään unelmalapsi, mutta mä uskon että mä voin tulevaisuudessa vaikuttaa edes jollain tasolla niiden hoidettavien lasten luonteeseen, ja se tuntuu jo etukäteen tosi palkitsevalta. :> Enkä mä omasta mielestäni oo lastenhoidossa mitenkää huono, kyllä mä oon hyvin tähänki asti pärjänny jos mulle joku piltti on vastuulle annettu (:
   Mä haluaisin tulevaisuudessa kannustaa lapsia kokeilemaan uusia asioita ja toteuttamaan itseään taiteen saralla, koska se on se juttu mitä mä ite rakastan eniten. En mä siis oleta että niistä mitään uusia Picassoja tulee, mutta mä haluaisin ainaki yrittää että jos vaikka joku niistä tykkäis esim. piirtää ja kehittää itseään siinä. Mä ite ainaki olisin ollu sen ikäsenä ihan mielissään jos olis ollu joku teemapäivä kerhossa, että olis kannustettu vaikkapa piirtämään koska mä piirsin sillon jo paljon ja ylipäätään tykkäsin piirtämisestä. Ja tällä sekavalla selostuksella mä siis koitan ilmaista, että varmasti tulevaisuudessaki on paljon samanlaisia lapsia ku millanen minä olin sillon joskus, ja siksi mä haluaisin että sellasille lapsille annettais tilaisuuksia ilmaista itteään monipuolisemmin. Ja mä en siis nyt tarkota, että päiväkodeista yms. pitäis tehdä jotain vakavia leikki-ikäisten taideopistoja, mutta siis joo. Ymmärsikö joku mitä mä ajoin takaa? Toivottavasti.
   Tästä pääsemmekin sitten niihin muihin ammattivaihtoehtoihin, ja niitä on tähän mennessä vakiintunut kaksi (jos tatuoijan ammattia ei lasketa)... En itsekään ole ihan täysin varma, mitä muita vaihtoehtoja oon kokenu itelleni sopiviksi, kun nyt on tullu sen verran uusia juttuja vastaan, mutta nämä ainakin tällä hetkellä tuntuu sopivimmilta. o_O Ensinnäkin yks olis somistaja. Idea tuli tässä pari kuukautta sitten kun katselin jotain Anttilan kuvastoa ja normaaliin tapaani katoin läpi myös sen osaston missä on niitä ihme verhoja ja pussilakanoita ja niitä. Sitte ääneen vaa jtn ihastelin et kuinka olis niin mukavaa päästä laittelemaan semmosia juttuja ja käyttämään mielikuvitusta ja näin... Sit muuan henkilöltä nimeltä äiti kuulin että siihenkin on olemassa erikseen ammatti. Kävin sitte netistä vähä kattelemassa ja selvitin että somistaja voi laitella myös näyteikkunoita ja jotain tuommosia. Olin totta kai ihan innossaan kun mua tommoset jutut kiehtoo. Mut sitten on kans sellanen ongelma et mä rakastan kans tämmösiä sisustusjuttuja, mä rakastan katella hyvin sisustettuja taloja ja mä rakastan myös suunnitella niitä. Ne kuvastojututhan kuuluu sisustukseen myös omalla tavallaan, ku verhot ja sängyt ja muuthan on osaa sisustusta, eli siinäpä se, mitäs teet? Mä ainaki tykkäisin tosi paljon töissä käymisestä jos musta tulis sisustaja, that's for sure... :) Mutta sitte toisaalta taas se että olis kivaa kans suunnitella näyteikkunoita ja sellattii, ja sit olis niin mukavaa olla joka päivä päiväkodissa ohjailemassa lapsia, ja dghsdhdsafd---
   Onneksi mä oon jo aika varhain ruvennu miettii tollasia juttuja eikä mulla nytkää vielä tarvi välttis päättää mitään, huh :) Ensinnäkin pitää käydä peruskoulu loppuun ja sitte sen jälkeen lukio, jonka jälkeen mä oonki jo luultavasti päättäny mitä mä tulevaisuudeltani haluan. ^^ Ja voihan se olla että päätös on tehty jo ysin lopulla ku me käydään niissä ihme tutustumisjutuissa ja saadaan kaikkea ammatinvalintatietoa ja tämmöstä, ei voi tietää. :> Onneksi mulla on sentään kuitenki ainaki toistaiseksi jo tietty visio että minkä tyyppistä työtä mä haluan "isona" tehdä. Nyt mun tavoite olis vaan sitte opiskella semmoset arvosanat että mä pääsen lukioon ja se mitä sitte tapahtuu, no, sen näkee sitte. n_N'

Poissa guopus

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #123 : Joulukuu 05, 2010, 09:43:10 »
Minulla on melkeimpä aina ollut sama ammatti"haave". Eli luokanopettajan uraa olen miettinyt jo ala-asteelta lähtien. En yläasteella todellakaan, mutta 1-2 luokkalaisia voisin mielelläni opettaa, koska tulen hyvin toimeen lasten kanssa. Plussaa työssä on lyhyehköt päivät, lomat ja tietenkin lasten kanssa oleminen. Miinusta taas huonohko palkka ja joidenkin lasten vanhemmat... ("ei minun Mattini ketään kiusaa")
      Nyt on kuitenkin tullut mieleen, että voisin yrityksenkin perustaa. Ehkä pienen hotellin, tai sitten askartelukaupan. Mutta näitä tosiaan vasta sitten VIelä isompana, kun olen jo ollut luokanopettajan ammatissani tovin.

Poissa Dragon

  • Niddhogin perijätär
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Paper is dead without words
    • Enkelikolibrin maailma
  • Pottermore: SpellMoon178
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #124 : Joulukuu 05, 2010, 11:01:35 »
Voi että! Näitä ammattihaaveita on ollut ja tullut monenlaisia.
Pienempänä halusin laulajaksi/ammatti pianistiksi. Enää se ei niinkään tunnu niin houkuttelevalta valinnalta, mutta tuota pianisti-haavettani en ole silti kokonaan luovuttanut. Käyn nyt kuudetta vuotta "virallisilla" pianotunneilla, sitä aiemmin siskoni opetti minua. Sen olen jo päättänyt, että tuleva ammattini liittyy jotenkin musiikkiin. En osaisi elää ilman sitä. En ole ikinä tuntenut niin hienoa tunnetta, kuin se, että istuu flyygelin/pianon ääreen, ja soittaa jonkin kappaleen hienosti! <3 <3
Takaisin asiaan. Kanttorin/urkurin yms. ura on tämän hetkinen SUURI haaveeni. Tunnen erään henkilön juuri tästä ammatista. Ihailen hänen soitto/laulutaitojaan valtavasti! Se on osasyy, miksi haluaisin sille alalle.
Mutta kirjailijan "ammatti" kummittelee silti taustalla. Musiikin lisäksi, sydämestäni suuri osa kuuluu kirjoittamiselle.
Siinä ne tärkeimmät <3
// Tämmönen rinsessamainen ja yltiö romanttinen, mutta samalla rämäpää
// And there forever remains that change from G to E minor

Poissa Pulpero

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #125 : Joulukuu 18, 2010, 17:12:12 »
Mä menin peruskoulun jälkeen lukioon, että sain aikaa miettiä, mihin ammattiin haluan. No, sillä tiellä olen vieläkin, lukiossa seitsemättä vuotta miettimässä. :D Todellisuudessa en oo saanut siellä mitään aikaiseksi vuosiin. Välissä kokeilin autonkuljettaja- ja merkonomiopintoja, mutta ne jäivät kesken. Töitäkään en juuri ole tehnyt, on ollut kaikenlaista muuta.

Mutta jos jotain hyvää, niin oon saanut kiinni siitä, mitä haluan. Autonkuljettajaopinnot ei olleet ihan hanurista, vaikka ne kesken jätinkin. Aikomus on sille alalle edelleen. Bussi- tai ratikkakuskiksi. :) Kuulostaa varmasti monien korviin oudolta haaveilla sellaisesta. Mä vaan rakastan ajamista niin hirmuna.

Eläintenhoitajaksi haluaisin päästä myös. En tiedä, haluanko tehdä näitä kahta hommaa (ajoa ja eläintenhoitoa) yhtäaikaa, aika saa näyttää sen.

Poissa Kami

  • Nuoriherra
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • deviantART
  • Pottermore: BatNimbus906
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #126 : Joulukuu 18, 2010, 20:40:25 »
Musta tulee mitä luultavammin vahtiperämies tai vahtikonemestari. Mutta jos on intoa vielä opiskeluun ammattikoulun jälkeenkin, kouluttaudun merikapteeniksi. Saa nähdä mitä elämä tuo tullessaan, kenties musta tuleekin jotain ihan muuta loppujen lopuksi... Eihän sitä ikinä voi tietää!
"Much more running about with bangaa at my heels and I'm apt to give up sky pirating altogether."

Poissa Volga

  • Suuri joki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #127 : Joulukuu 18, 2010, 21:00:56 »
Minulle on ollut tässä parin vuoden aikana aika selvää, mikä minusta tulee isona. Haluan tähtitieteilijäksi! Avaruus ja kakki mitä siellä on ovat kiinnostaneet minua aina ja niitä on tullut havaittua kaukoputkella jo jonkin aikaa. Luen paljon kirjoja, jotka liittyvät aiheeseen ja totta kai tähyilen taivaalle aina kun on kirkasta (ei ole siis pilviä). Kaikki näyttää siis olevan kohdallaan, paitsi: tätä ammattia ei voi harjoittaa Suomessa, siispä painun yliopiston jälkeen Etelä-Afrikkan tai Chileen, joissa siejaitsevat maapallon suurimmat observatoriot. :) Tulevaisuus on selvä kuin peruna eikä ja se tulee menemään juuri niin kuin äsken totesin!

Poissa Pallosalama

  • "Hei,Harry!"
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Niinpä niin.Taas joku aivoton
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #128 : Joulukuu 18, 2010, 21:11:44 »
Haluaisinpa olla sarjakuvapiirtäjä
Saa piirrellä mitä ihmeellisimpiä seikkailuja ja keksiä vitsejä.
Piirrän aina huvikseni ja tähän mennessä 4 vuoden
sarjakuviini on mennyt 73 sivua papruu.
Jos ei onnistu niin haluaisin ollakanafarmari
Tykkään kanoista koska ne on niin symppiksiä.
KOT,KOT!

Poissa Affu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • pullamies
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #129 : Joulukuu 18, 2010, 23:18:37 »
Tämä on ahdistava aihe... En ole yhtään varma mikä miusta tulee. Oikeasti, tosi mahtava kuunnella tositen suunnitelmia elämästä kun he jo muka teitävät minne muuttavatkin jne. Olisihan se mahtavaa jos jnnekin leffoihin pääsisi, mutta näinhän meinaan on varmaan jokainen toivonut, että pääsisi kaiken maan tietouteen..
Mutta kuitenkin.
Olishan se kiva ku osaisi laulaa / näytellä niin hyvin että pystyisi päästä näkyville. Toisaalta, olen ollut kova poika kirjoittelemaan (sontaa, josta ei saa mitään selvää..) joten se olisi varmaan plan h).  Täytyy katsoa, kun nyt tämä koulu päästäisiin läpi. "meet sitten sinne, mikä sua kiinnostaa." Tietokoneelle, pianoa soittamaan, kavereiden kanssa juttelemaan? Eipä näillä aineksilla oikeastaan tule mitään ammatteja mieleen. Ei oikeastaan mikään ammatti sillälailla kiinnosta. EIkä kouluaineistakaan mikään erotu, ei musta ainakaan mikään proffessoori tuu. Eikä varmaankaan mikään älykkökään, voivoi. On se kiva sitten lukea näitä viestejä kymmenen vuoden päästä, jos (ja KUN) vuotis on vielä (toivottavasti) pystyssä.

Kompsin btw vohvelijormaa, kaikki eivät arvosta soittotaitoa, vaan pitäisi pystyä soittamaan sähkökitaraa nupit kaakossa, ja kiljumaan mikrofoniin.

Kaikki mikä liittyy vähänkin elokuviin, kiinnostaisi. Paitsi joku puvustaja tai valomies, en tajua niistä hommista mitään. Käsikirjoittaja, ohjaaja, näyttelijä, tai sekin olis mahtavaa kun pääsis soittamaan jonnekin elokuvan taustalle jonkin nätin biisin pianolla, eikun flyygelillä. Konserttiflyygelillä. Mitäs muita ammatteja on liittyen elokuviin.. hömhöm. Lavastevastaaja, no se olisi kamalan pelottavaa kun en tajua ikinä mistän mitään, ja onhan myös joku ääninäyttelijäkin johonkin huonoon disney chanelin dubbiin.. :D

Olipas määränpäätön teksti.
Skäbädäm.
  Vuotiskoomalainen, epämääräisesti ölisee.
Ananas.

Poissa azze

  • Pää pilvissä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Facebook
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #130 : Joulukuu 19, 2010, 09:51:15 »
En tiedä yhtään miksi haluisin, sillä koulussa ei ole sellaista ainetta, joka menisi muita paremmin, että sen perusteella ei voi ohjata valintaa. Opettajan ura on aina kiinnostanut minua ja toinen miksi haluaisin on näyttelijä, mutta olen kummastakin hieman epävarma. Nyt selailen TET-torin sivuja, sielä löytyy kyllä mielenkiintoista tietoa monesta ammatista :)
Siperia opettaa, niin minäkin
Lukekaas mun blogia tai kattelkaas mun kuvia tai siis ei kuvia MUSTA vaan mun ottamia kuvia

aamanda

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #131 : Joulukuu 28, 2010, 22:07:43 »
Yritin lukea näitä viestejä, ja sain sellasen kuvan, että ihmisillä on paljon erilaisia haaveita.
Moni tosiaan haluaa opettajaksi, autonkuljettajaksi tai työskennellä musiikin parissa.
Sitten täällä on näitä vähän "hassuja", jotka eivät ole koskaan tulleet edes mieleeni..
Niinku tossa Volga ilmoitti haluavansa tähtitieteilijäksi. En ole koskaan edes ajatellut sellaista.. Mutta hieno idea!

Itse olen ala-asteella päättänyt, että minusta tulee lakimies, juristi, tuomari tai jotain. Koska Ally McBeal oli paras ohjelma sillon.
Karu totuus kuitenkin valkeni minulle pikkuhiljaa, ja tajusin, ettei minusta olisi ikinä siihen duuniin.
Sen jälkeen mietin alaa psykologian parista. Yläasteella ja lukion alussa se oli unelmani. Lasten psykiatri tai sitten kunnon psykologi.
Nyt kuitenkin, lukion 2. luokalla, olen sen päättänyt: minusta tulee opettaja.
Kyllä, niinkin tavallinen ammatti. Nuorempana ajattelin, että opettajaa minusta ei ainakaan tule.
Nyt kuitenkin tähtään uskonnon- ja filosofian opettajaksi. Ja mieluiten lukioon, koska siellä ihmiset osaavat jo keskustella suhteellisen rakentavasti. :)

Poissa Lime

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: WitchWillow21467
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #132 : Joulukuu 28, 2010, 22:27:21 »
Tällä hetkellä käyn kaksoistutkintona lukiota ja ammattikoulussa hevosenhoitajaksi. Näistä valmistumisen jälkeen en oikeastaan tiedä yhtään, mitä tekisin, tai mitä haluaisin. En ehkä halua koko elämääni lappaa ainoastaan paskaa, että joku "oikeampikin" ammatti pitäisi varmaan hommata. Vielä mulla on vuoden verran aikaa miettiä, mikäli meinaan jonnekin hakea heti kaksoistutkinnon loputtua. Toisaalta, jos saisin töitä jostain ravitallilta, niin voisin pitää muutaman välivuoden opiskelusta ja miettiä mitä haluan.

Oon oikeastaan miettinyt vähän kaikennäköstä ammattia. Ehkä ääripää on poliisi. Jotenkin se ammatti kiehtoo, mutta ei niinkään se perinteinen liikennepoliisi, vaan lähinnä rikospoliisi. Tiedän kuitenkin etten edes pääsisi opiskelemaan, sillä mulla on liian huono näkö ja ennen kaikkea kunto.
Hevosenhoitaja-ammattiin liittyen olen myös miettinyt agrologia tai eläinlääkäriä. Luulen, että ell opinnoissa mulla leviäis pää, sillä ne kestää sen verran monta vuotta ja oon äärettömän laiska opiskelija.

Saa sitten nähdä, mikä minusta tulee "isona". Tällä hetkellä on kaikki täysin auki, enkä osaa sanoa, että mikä olisi sellainen unelma-ammatti.
You don't know anything yet
about the dreams I have.

Poissa Aqutalio

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: WaveSand28304
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #133 : Joulukuu 28, 2010, 22:30:27 »
meillä on näköjään aamandan kanssa sama päämäärä - ainakin täl hetkel :)

uskonto ja psykologia, filosofia ja kaikki muut siihen liittyvä on tosi kiinnostavaa ja opettajan ammatis olis ainakin hyvät lomat :) mut aamandasta poiketen mä haluaisin pääosaks just yläasteelle opettamaan, mut jos siinä sivssa on lukio ni kai siellä vois filosofiaa opettaa. ainakin meiän luokanvalvoja (joka on uskonnonopettaja) opettaa filosofiaa lukios sillai pari-kolme tuntii viikos, mut yläaste on sen sellanen ''kunnon'' koulu, jossa se opettaa.
en kehtaa koskaa sanoo lkv:lle et miks haluun kun se kysyy kun en kehtaa koskaa sanoo et uskonnonopettajaks. se vois vaiks ylpistyy liikaa :)

se olis ihan sika siistii ja musta tuntuu että mä oikeesti haluan sitä. kaikki yliopisto juttu vaan panee vähän miettimään, mä kun en oo mikään ihan niin hyvä oppilas...tai siis ihan perushyvä, mut jotkut tosi tärkeet jutut tulevaisuutta ja yliopistoo ajatellen tökkii aikas pahasti esim. matikka. yliopisto kuulostaa jotenki aika ylivoimaselta. voisko joku kertoo siit jutusta vähän siellä?

jos musta ei uskonnonopettajaa tule, niin sitte joku seurakuntatyyppi olis kans tosi mukava ammatti. ei houkuta ihan nii paljoo kun toi opetusala mut olis sekin ihan jees. kuitenki joku ammatti missä olis uskonto sillai vahvasti esillä, koska se on mulle aika tärkeetä :)
en haluais kuitenkaa harjottaa sitä uskontoa sillai, joten siks ussaope olis ihan kiva.
“Be who you are and say what you feel, because those who mind don't matter, and those who matter don't mind.”
― Bernard M. Baruch

Poissa Sugar

  • sininen välähdys tähtien keskellä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #134 : Joulukuu 29, 2010, 23:13:46 »
Niinkun jo tuolla yhessä aiemmassa viestissä mainitsin, mulla on ollut monia, ehkä parikinkymmentä haavetta siitä mitä musta tulee. Kuitenkin nykyisin mun mielipiteet eroaa tosta viimesimmästä tosi vahvasti, eikä siitä ole kun kaheksan kuukautta kun kirjotin sen.

Nykyään olen tajunnut että näyttelijäksi mulla ei ole mitään rahkeita, koska tajusin ettei se ole itse asiassa se näytteleminen vaan esiintyminen yleensä. Nykyiset haaveet tuntuu kuitenkin ihan yhtä saavuttamattomilta.

Ne, mitkä kiinnostaa, on siis kielenkääntäjä, psykologi ja nuoriso-ohjaaja/tms. Kaks viimestä kariutus multa varmasti sen takia etten yksinkertasesti olis kykeneväinen niihin, eka taas... Siinä musta tuntuu että voisin oikeesti saavuttaa jotain.

Englantia puhun lähes sujuvasti, osaan sitä paremmin ku valtaosa ikäsistäni keskimääräsesti ja osaan myös lausua sitä ihan. Englantia olen tosin opiskellut vasta 4,5 vuotta, mutta - omakehua - voin sanoa oppineeni enemmän kuin ne, jotka ovat opiskelleet pidempään. Ruotsia olen opiskellut vasta 3,5 vuotta, eli vaikka vaan vuoden vähemmän ku englantia, ni silti se näkyy sanavarastossa ja ääntämyksessä yms. Ruotsi tökkii, itse asiassa aika pahastikin; opiskelujen alkupuolella se meni ihan mainiostikin, ja kyllä se vielä vähän aikaa sittenkin vielä meni - mutta sitten joidenki omien henkilökohtasten asioiden takia innostus siihen katosi totaalisesti eikä yhtään enää huvittaisi opiskella sitä. Tiedän että jos yhtään yrittäisin panostaa siihen, voisin olla siinä vielä vaikka miten hyvä.
Lisäksi tässä ihan parin vuoden sisään tarkotuksena on alottaa ranskan, italian ja espanjan opinnot, ja latinaakin osaan jonkin verran.

Minua kiinnostavat siis ihan suomentamiset (kirjojen, siis) + sen lisäksi tulkin ja av-kääntäjän työt.
Near, far, wherever you are
I believe that the heart does go on

Poissa Affu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • pullamies
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #135 : Joulukuu 30, 2010, 21:04:24 »
miten tulkit muuten työskentelevät?
 Ei tule oikeastaan mitään mieleen..
Siis tajuan kyllä mitä ne tekevät, mutta missä? mitä?
Skäbädäm.
  Vuotiskoomalainen, epämääräisesti ölisee.
Ananas.

Poissa Ales

  • Fanficcari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • 24365
    • My life, my party!
  • Pottermore: DreamFlight25004
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #136 : Joulukuu 30, 2010, 21:09:51 »
Mä haluaisin palomieheksi! He ovat mahtavia, pelastavat ihmisiä tulipaloista, auttavat kolareissa jne...
Myös kirjailijan ura kiinnostaa, jos esim. kirjoittaa fantasiaa, saa uppoutua kuvittelluun maailmaan ja keksiä hauskoja tarinoita. (=
Hey! You just lost The Game.

Kurppa

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #137 : Joulukuu 30, 2010, 22:10:56 »
Minulla on ainakin selkeä tavoite: aion pyrkiä liikennelentäjäksi. Tavoite on kova ja vaatii ankaraa puurtamista alusta loppuun, mutta uskon ja luotan rahkeideni kestävän moisen höykytyksen. Mitä nyt olen Suomen ilmailuopiston sivuja selaillut suurella mielenkiinnolla, olen tullut tulokseen, että treenaamista on luvassa runsaasti etenkin kunnon puolella (ei sillä, että olisin nyt huonokuntoinen). Suurin ja eniten kysymyksiä herättävä este onkin lähinnä kaukonäössä: onneksi nykyään myös rillipäiset koulutetaan.

Varasuunnitelmaa en vielä ole tehnyt, mutta eiköhän senkin aika joskus tule, lukiovuosien aikana viimeistään.

Poissa Kanfley

  • Lemmikki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kulki koira musta, susi suuren siimeksen
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #138 : Tammikuu 11, 2011, 19:03:00 »
Aaah, näitä on ollut minulla _monia_.


Kuluneelta vuodelta mieleen jäivät animaattori, kokki ja radiojuontaja. Kaksi viimeistä eivät tälläkään hetkellä kuulosta kamalan huonoilta vaihtoehdoilta. Lisää on myös tullut: kääntäjä [kirjallisuuden], tulkki, koodinmurtaja sekä miinakoirien kouluttaja/'käyttäjä'. Kirjallisuuden ja kuvataiteen ammatit kiinnostavat myös.
Toisaalta, eläinten kanssa olisi kyllä hauska työskennellä, siis muutenkin kuin noitten miinakoirien. Esim. susien, pöllöjen tai porojen. Eläimet ovat aina olleet hyvin lähellä sydäntäni, jo tarha-ajoilla se ilmeni: kaverit olivat ties mitä prinsessoja, minä aina joku eläinhahmo. Eläintyöskentely saattaisi olla myös hyvin mielenkiintoista, joka työpäivästä tulisi erilainen kun elävien otusten kanssa puuhailisi. ; )
Voi, on liian monia mistä valita.

Meikää suositeltiin kuvataidelukioon Helsinkiin, kunhan saisin yläasteen käytyä kunnialla läpi. Vielä kaksi vuotta. derp.
Intohimomme ovat oikeita Feeniks-lintuja. Kun tuli tuhoaa jonkun niistä, tuhkasta nousee heti uusi.

Hetukka

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #139 : Tammikuu 11, 2011, 19:33:01 »
Pienenä musta piti tulla taiteilija tai kirjailia. Molemmat siis tälläisiä 'luovia ammatteja', mikä ei ollut ihme koska olen rakastanut piirtämistä ja kirjoja ihan pienestä pitäen. Mutta nyt vanhemmiten olen huomannut, että ammattini tulee suuntautumaan eläimiin. Eli luultavasti minusta tulee eläinlääkäri/ eläintenhoitaja :) Muita ammatteja jotka ovat joskus kiinnostaneet ovat kokki, näyttelijä ja poliisi. Poliisista nyt ei ainakaan tulisi mitään, koska olen niin pieni enkä voi sietää humalaisia ihmisiä.

Poissa EJR

  • Varjelusten toinen puoli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I just want things to make sense
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #140 : Tammikuu 12, 2011, 00:58:27 »
"Poliisi!"  "Palomies!" "Laakari!"
Ei. Mihinkaan en ole niista ikina haaveillut...
Opettajaksi talla hetkella yrin [outoa, silla vihaan koulua], mutta se on ainoa, jossa paarjaan. Siis yla-asteelle/lukioon opettamaam matikkaa[maby+kemia/fysiikka]...  Sitten jotain ilmaisutaitoakin olisi kiva opettaa.
Nayttelijaksi haaveilin pitkaan, vielakinjonkun verran, mutten jaksa/viitsi hakea mihinkaan ilmaisulukioon...

Kirjailijaksi joskus haaveilin, mutta sekin on kuollut haave.


Huomaan, etta tana yona viestimaara kasvaa [ootan kaverii meseen] ja etta keskusteluihin saa kivasti pidempia viesteja...
MS Hirmun kapteeni!

Poissa Tohäätu

  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #141 : Tammikuu 12, 2011, 18:59:09 »
Rekkakuskin ajaja, kuten hienosti ilmaisin itseäni tänään koulussa unelma-ammateista puhuttaessa, muuta en keksinyt, kun varsinaista haaveammattia ei ole. Kesti jonkin aikaa tajuta, mikä paikalla olijoita nauratti, hidas kun välillä satun olemaan.
"Ja me kuin päättömät kanat
käymme täällä, petollisen järven pettävällä jäällä,
ja hänen kuin suden käyvän luulen kun kaupungin yössä pesuhuoneestaan soiton kuulen..."

Poissa Edmund

  • smile
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #142 : Tammikuu 15, 2011, 01:58:02 »
Onnellinen. Musta tulee "isona" onnellinen.

Työtä tai ammattia en vielä tiedä, mutta tiedän, että musta tulee onnellinen.

Poissa Wanamo

  • Keltasilmä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • the wolf blood
  • Pottermore: OakPurple4599
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #143 : Tammikuu 20, 2011, 20:28:07 »
Juu, minähän olin joskus viisivuotiaana ihan varma että musta tulee isona prinsessa :) Sitten yhdessä vaiheessa se oli kirjailija ja nyt en tiedä...

Oikeastaan se kirjailija voisi olla vieläkin ihan kiva. Tykkään kirjoittaa mutta ennen kaikkea lukea :) Rakastan sitä. Kirjathan ovat elämäni... Olisi mahtavaa päästä itse luomaan maailmaa, ei vain lukea siitä. Olla täysin sen sisällä ja tietää siitä kaikki... Se olisi ihanaa.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 01, 2011, 15:38:35 kirjoittanut Wanamo »
"Nukkuminen on huomattavasti vähemmän rasittavaa kuin valveilla oleminen."

Poissa talitintti

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Skeptinen pessimisti
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #144 : Tammikuu 20, 2011, 23:22:54 »
Olen niitä, joilla ei ole oikeastaan koskaan ollut mitään yhtä ammattia, joka olisi niin suuri suosikki, että olisin aina tienny tahtovani tulla sellaiseksi sitten isona. Nyt kuitenkin olen 22 vuotias, joten kohta varmaankin pitäisi olla jonkinlainen käsitys siitä mitä en ainakaan tahdo. Lukiossa painiskelin suuresti sen kanssa kun ei minulla ollut mitään suurta kuvaa siitä mitä tahdon ja kun se päätös jatko-opinnoista piti tehdä niin kyllähän se ahdisti. Kuitenkin keksin, että olen pitkään ollut kateellinen niille "Helsingin serkuille", jotka työskentelevät juridiikan parissa ja toisaalta talouskin olisi kiinnostanut. Nokkelana tavallaan yhdistin nämä ja lähdin opiskelemaan ammattikorkeaan liiketaloutta ja pääaineekseni tähtäsin oikeudellisia opintoja. Kiinnostuin oikeudellisista opinnoista amkissa opiskellessa ja päätin hakea harjoitteluun oikeushallintoon ja pääsin kuin pääsinkin suorittamaan harjoitteluni käräjäoikeuteen. Lopulta olin käräjäoikeudella töissä vuoden ja odottelen uutta kutsua kun jouduin lähtemään pois määrärahojen puutteen vuoksi. Rakastin työtäni. Vaikka olin "vain" sihteeri, tiesin, että tämä on se ala, jossa tahdon tehdä töitä. Nyt minulla onkin oikeastaan ensimmäistä kertaa oikeasti tieto mitä tahdon tulevaisuudessa tehdä ja todella tahdon pyrkiä siihen. Oikikseen pääsykokeisiin valmistautuminen on aloitettu ja preppausta antaa käräjäoikeuden tuomarit ja notaarit.
Kirk: My Nikon is state of the art. Max: Oh, I've got a Nikon too. It's an N64 with 3D matrix metering, 35 to 210 zoom. What have you got? Kirk: It's a Nikon. (Gilmore Girls)
---
Rory: I just don’t want to be queen. Tristan: Me either [pause] King - I don’t want to be king. (Gilmore Girls)

Poissa Queen

  • raivostuttavan positiivinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: HeartBlade125
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #145 : Huhtikuu 07, 2011, 22:00:38 »
Mulle tuli yhtäkkiä kauhea paniikki tämän asian kanssa. Päätin joskus kahdeksannella luokalla, että minähän lähden kauppakorkeakouluun. Pari vuotta olin tästä aivan varma, ja nyt lukiossa ensimmäisen vuoden opiskelijana, olen alkanut epäillä. :/ Sopiiko ala kuitenkaan minulle, työllistyykö kuinka helposti, kouluun on vaikea päästä jne, jne... Mietin koko ajan, että mitä jos pääsen sinne yliopistoon, mitä jos valmistun sieltä, niin mitä sen jälkeen? Olen ajatellut jotain markkinointiin liittyvää tai tällaista, mutta en tiedä asiasta oikeastaan yhtään mitään, joten ajatukset ovat nyt aika sekaisin... Ärsyttää kun vielä vähän aikaa sitten koko juttu oli niin selvä, ja nyt taas kaikkea muuta.

Kaikki oikeastaan lähti siitä, kun äiti kysyi mihin aion hakea lukion jälkeen, jos en pääse kauppakorkeaan. Aloin kelailla päässäni eri vaihtoehtoja, joita ei sitten kauhean paljon olekaan. Joku viestintä puolen juttu voisi olla ihan jees myös, mutta siitäkään en tiedä paljon mitään, joten se on vielä alustavassa harkinnassa. Kieliä haluaisin myös opiskella, ja työ, jossa saisi käyttää muutakin kuin kotisuomea kiinnostaa aika paljonkin. En kuitenkaan ole sopivaa sellaista oikein keksinyt (jos ei nyt lasketa sitä, että markkinointia voidaan myös ulkomaille tehdä... daa :).

Pitäisi kai vaan alkaa ottamaan asioista selvää. No minulla sentään on jotain haisua siitä mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Olen kaveripiirissäni nimittäin ainoa kellä on mitään suunnitelmia. :> Onhan tässä vielä vähän aikaa miettiä. Olisi vaan kiva jos saisi ajatukset selviksi päässä niin voisi keskittyä tuohon lukioon rauhassa. Tietäisi tasan tarkkaan mihin aineisiin kannattaa panostaa enemmän ja näin... Vaikka joka tapauksessa minulla ne taitavat ola kielet ja matikka. Että silleen.

Ehkä tulen tänne myöhemmin päivittämään mietteitäni, jos ne yhtään tästä kehittyvät. Tällä kertaa ei muuta.
I'm not crazy, my mother had me tested.

Poissa Millat

  • jolie coquine
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • shock me like an electric eel
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #146 : Huhtikuu 12, 2011, 00:28:13 »
Itsestänihän tällä hetkellä on muovautumassa sosiologi. Ainut vaan, että tosiaan välttämätön suorittaa myös maisterintutkinto, jos oikeasti tahdon oman alani töitä tehdä (ja täällä päin maailmaa karsintaa tehdään kandin ja maisterin tutkintojen välillä, joten on siis parempi onnistua ja hyvin!).

En oikeastaan tiedä, miten tähän päädyttiin mutta ihan hyvä tie tämä voisi olla1 Sen verran on sanottava, että kaikille sosiologeiksi valmistuville ei tosiaan riitä alan töitä suoraan vaan moni työllistyy muihin tutkimus- ja asiantuntijatöihin tai opettajiksi/professoreiksi.

Itselläni ei ole oikeastaan vuosiin ollut mitään käsitystäkään mitä voisin haluta tehdä. Tällainen ihmisläheinen ala yliopistolla on oikein jees, korkeakoulututkinto, joka on yhteiskunnallisella alalla ja joka avaa ovia sekalaisesti kaikkialle. Teoreettinen tutkinto mutta ei liian – jatkuvasti suurempi osa opinnoistani on käytännönläheisiä, se lienee suuri ero moniin muihin yliopistoaineisiin. Tästä kyllä tykkään, mutta se tuleeko minusta lopulta sosiologi vaikka alalle valmistuisinkin on toinen juttu. Ehkä päädyn konsultiksi, HR-töihin tai johonkin järjestötyöhön, kukaan ei voi tietää. Voisin tällä hetkellä vaihtaa painotukseni myös enemmän politiikan puolelle, harkitsen tätä vaihtoehtoa erittäin vakavasti, se voisi olla erityisen mielenkiintoista, etenkin humanitaarinen suuntautuminen, jossa voisin hyödyntää laajasti kaikkia tähän asti käymiäni opintoja... mutta kun mitään tarkempaa haavetta ja unelmaa ei ole niin ei voi tietää vielä.

Toivottavasti minusta tulee onnellinen mitä tahansa teenkään.
"Je vais bien, t'en fais pas."

Poissa Shirlene

  • Introvertti 110%
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #147 : Toukokuu 05, 2011, 17:14:33 »
Aargh, kunpa tietäisinkin, mikä minusta sitten isona aikuisena tulee. Onhan niitä vaihtoehtoja vaikka millä mitalla, mutta minä kun olen niin nirso eikä mikään oikein kiinnosta ikinä tarpeeksi. Olen minä paria ammattivaihtoehtoa pyöritellyt mielessäni jo pidemmän aikaa, mutta aina minä keksin jonkun ison virheen ja perustelen itseni pois siitä. Ehkä minä sitten lukion käytyäni loppuun tiedän mihin suunnata.. Toivottavasti.

Yksi ammatti, jota olen jo pitkään varovaisesti harkinnut, on englannin kielenkääntäjä. Ehkä nyt kuitenkin enemmän se kaunokirjallisuuden kuin av-kääntäjä (joka siis tekee elokuviin sun muihin tekstitykset).. Kielenkääntäjän työ kiehtoo siksi, että olen aina rakastanut englantia ja olen suhteellisen hyväkin siinä. Lisäksi kirjoittaminen on aina minulle luonnollista ja kirjoittaisin itse enemmänkin jos minulla vain olisi enemmän lahjoja siihen. Tietenkin tykkään myös aivan kamalasti kirjoista - lähes kaikenlaisesta kirjallisuudesta. Sanat on vain niin kiehtovia puhumattakaan nyt mielenkiintoisista tarinoista ja siitä millä tavalla sanat oikein punoutuu lauseiksi ja virkkeiksi muodostaen mitä fantastisempia teoksia. Ah, kirjat on niiiiin elämäni henkireikä. Myös se itsenäinen tyyli, mikä kielenkänätäjän työssä on, vetää minua puoleensa. En ikinä harkitsisi asiakaspalvelualaa.

Se toinen ammatti, jota välillä harkitsen, on eläinlääkäri. Mutta valitettavasti keksin siihen paljon enemmän miinuspuolia kuin plussia, joten on aika epätodennäköistä, että siihen ammattiin päätyisin. Eläinlääkäriksi haluaisin oikeastan vain siksi, että rakastan eläimiä yli kaiken ja koska normaalin lääkärin työ olisi minulle aivan liian kauhistuttavaa. Lisäksi lääketiede on aina kiehtonut minua. Miinuksena sitten on, että pitäisi lukea ja osata mm. kemiaa, jossa minä by the way, olen aivan toivottoman surkea. Ja loppujen lopuksi en ole ollenkaan varma pystyisinkö olemaan ammatissa, missä käsissäni olisi elävän olennon (olisi se vaikka marsu tai hevonen) henki.

Shirlene ei nyt todellakaan osaa sanoa, mikä siitä tulee isona. Onneksi se ei aivan vielä ole ajankohtaista. (Thank God for uppersecondary school).
"A reader lives a thousand lives before he dies. The man who never reads lives only one."

JD Weirdo

  • Ankeuttaja
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #148 : Toukokuu 06, 2011, 10:14:15 »
Monta vuotta olin varma, että minusta tulee toimittaja-kirjailija-rocktähti :) Koska olen musikaalisesti lahjattomampi kuin Lihava Leidi, jouduin ajan myötä pudottamaan rocktähden pois. Sitten tajusin toimittajan uran olevan ihan liian ulospäinsuuntautunut ja aggressiivinen minulle ujopiimälle, joten sekin jäi pois. Ja lopulta ymmärsin olevani liian laiska, tyhmä ja saamaton kirjailijaksi. Olin siis tyhjän päällä. Nyt olen kuitenkin löytänyt urani kirjastoalalta, ja täällä viihdyn :) Salaisena haaveenani on silti antikvariaatin pitäminen, joten ehkä jonain päivänä hylkään julkisen puolen ammatin ja ryhdyn yrittäjäksi. 

Poissa Zamira

  • Valehymy
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: GhostPumpkin31142
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #149 : Toukokuu 06, 2011, 15:20:10 »
Onneksi en joudu vielä miettimään, mikä minusta "isona" tulee, mutta olisihan se ihan kiva, jos jotakin haaveita edes olisi...
Joskus ekalla olin vakaasti päättänyt, että minusta tulee runoilija. Kirjoitin siinä iässä jotain, mitä ruonoiksi kutsuin - ja ai että nyt hävettää, kun luen niitä. :D Ei tule runoilijaa, ei.
Sitten jossain vaiheessa päätin, että minusta tulee kirjailija, joka kirjoittaa runokirjoja. Niin vakavasti tästä selitin isälleni, joka naureskeli, että jos jotakin hieman parempi palkkaista ammattia yrittäisin löytää. Ajattelin, että voisin ehkä tehdä "sivutyönä" jotakin toista työtä, mieluiten eläimiin liittyvää. En edes muista, kuinka monta haaveammattia minulla vielä tuolloin eka-toka-luokalla oli, mutta esimerkiksi eläinlääkäristä haaveilin. Nyt olen todennut, että minusta ei ikinä voisi tulla mitään lääkäriä, koska hieman pahempilaatuisten haavojen näkeminenkin jo heikottaa, lisäksi minulle tulee aina huono olo lääkärissä tai hammaslääkärissä.
Nyt ei siis ole ollenkaan mitään suunittelmia, olisi niin kiva, jos olisi joku tarkka päämäärä, eikä tarvitsisi tällä lailla arvuutella. Kirjoittaminen toki kiinnostaisi, mutta tässä iässä jo kyllä ymmärrän, että eihän sillä elä. :D Ellei ole todella lahjakas ja kirjat myyvät todella hyvin, mutta en todellakaan usko, että minun tapauksessani kävisi niin... Ehei.
Toimittajan ura kiinnostaisi jotenkin, haluaisin kyllä matkustella aika paljon ammatissani. Olisi niin kiva nähdä maailmaa, kun vahnemmat ei ikinä kuskaa naapurimaita kauemmaksi. D: Tykkään myös valokuvaamisesta, joten jokinmoiseen kuvaukseen liittyvä ammatti voisi olla kiva. Eläimiä rakastan myös todella paljon, mutta enpä oikein keksi siihen liittyvää sopivaa ammattia...
Eli ei, en tiedä vielä. Eikä onneksi tarvitsekaan vielä tietää, kyllähän tässä on vielä ylä-aste ja lukio ja kaikki edessä, ei ole kiire... :P

Poissa Jii

  • replica
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #150 : Toukokuu 10, 2011, 23:28:10 »
Näillä näkymin lääkäri. :> Oikeastaan tuo ammatti on vaihdellut iiiihan koko ajan läpi elämän. Joskus lapsena halusin hirveästi olla kirjailija tai opettaja, yläasteellakin kirjailija kiinnosti, mutta mietin myös media-assistenttia, kokkia ja eläintenhoitajaa. Lukiossa ajatukset on taas vaihdelleet ihan laidastalaitaan. Aluksi olin hirveän kiinnostunut alkamaan toimittajaksi, sitten ihan tavalliseksi opettajaksi, matkaopaskin kiinnosti, diplomi-insinööriä myös mietin, kuten myös arkkitehtiä. Sitten alkoi kiinnostaa maantieto ja olin jo vuoden ainakin ihan varma, että minusta tulee maantiedon (ja mahdollisesti biologian) opettaja. Mutta kun otin asioista tarkemmin selvää, niin työllisyys olisi äärettömän huono, jonka jälkeen aloin kiinnostumaan hirveästi lääkärin työstä.

Ja se kiinnostaa edelleenkin. Välillä on tosin myös se maantietokin käynyt vahvasti mielessä, mutta on aina kuitenkin jäänyt sen lääkärin varjoon. Lääkärin työssä on hyvät ja huonot puolet. Hyviin kuuluu etenkin monipuolisuus, haastavuus, ihmisläheisyys ja auttaminen. Erityisesti tuo monipuolisuus on mulle tärkeää. En voisi kuvitellakaan tekeväni samaa asiaa päivästä toiseen. Lääkärin työssä kiehtoo myös ihan ihminen yleensä, ihmisen biologia on varmaan lukion mielenkiintoisin kurssi ikinä. <3 Ja pakko myöntää, ettei se palkkakaan mua haittaa yhtään. En mitään järkyttävän suurta palkkaa työltäni vaadi, mutten totta puhuen haluaisi huonopalkkaisenkaan työhön, vaikka ala kiinnostaisikin minua ihan valtavasti. Huonoja puolia tässä on taas se, että lääkikseen on todella vaikeaa päästä sisälle, koulutus kestää kauan ja pitkät työajatkin. Sekin vähän pelottaa ja harmittaa, että kuulemani mukaan lääkiksen ilmapiiri on myös paljon asiallisempi, kuin yliopistossa muuten. Tietty asiallisuus on hyvä juttu, mutta välillä rentouskin olisi kivaa, eikä minua hirveästi houkuta viettää aikaa paikassa, jossa ei tunnu olevankaan muuta elämää kuin opiskelu.

Erikoistumisvaihtoehtoakin olen vähän miettinyt, mutta niitä on niin paljon, etten kyllä näin aikaisessa vaiheessa osaa yhtään sanoa, että mikä se tulee olemaan. :D Lapsia minua kiinnostaisi hoitaa paljon, mutta kuitenkaan mitään kokemusta siitä ei vielä ole, että millaista se on, joten vaikeaa sanoa siitä sen enempää. Mutta kirurgiksi en missään nimessä halua. Vaikka varmasti kaikki lääkärit joutuvat ainakin jossain määrin leikkaamaan ja näkemään epämiellyttäviä asioita, niin minua ei kuitenkaan houkuttaisi yhtään leikellä ihmisen ruumista. Mutta lääkärin työssä on kuitenkin paljon niitä kiinnostaviakin puolia, joten en anna yhden jutun pilata suunnitelmiani ihan kokonaan. Tässä kun olen pääsykokeisiinkin jo lukenut ja lääkikseen hakenutkin. Vaikka nyt taitaa lukemiset jäädä joksikin aikaa, kun päätin, etten pääsykokeeseen edes mene. :> Olen valmistautunut siihen ihan liian vähän ja hankin valmennusmateriaalejakin liian myöhään, joten minulla ei olisi mitään mahdollisuutta päästä tänä vuonna sisälle. Ja lukeminen ei enää auttaisi mitään, kun pääsykoe olisi jo 2 viikon päästä.

Poissa Pentu

  • müü
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #151 : Toukokuu 11, 2011, 21:24:52 »
Aina on mahdollisuus, Jii. Sisäänpääseminen on monesti kiinni siitä, millaisia kysymyksiä kokeeseen tulee ja ainakin kerran pääsykokeissa käyneenä tietää, mitä odottaa seuraavalla kerralla. :) Kannattaa ne kokeet käydä kattomassa kumminkin. Kun menee kokeisiin rennolla fiiliksellä ja tekee sen mitä osaa, niin saattaa pärjätä todella hyvin. Ja hei, jos ei veikkaa, ei voi voittaa.

Lääkis ei kyllä mun mielestä oo yhtään sen asiallisempi tai asiattomampi kuin mikään muukaan koulutus. Toki sairaalassa ollessa on käyttäydyttävä ja pitää katsoa, ettei niissä kaikkein risaisimmissa festarifarkuissa mene kouluun, mutta yliopistolla opiskelu ei juurikaan eroa. Ainakaan Kuopiossa.
Ehkä tärkeimpänä erona esim. luonnontieteisiin(joita olen aikaisemmin opiskellut) on lääkiksen ryhmäytyminen. Kurssikavereiden naamat tulevat tutuksi ja jos on sosiaalinen tapaus, niin aikaa saa menemään vähän liikaakin kaikkeen muuhun kuin opiskeluun. Nimittäin oheistoimintaa on kaikenlaista speksistä leffailtoihin ja lenkkikerhoon. Bileet ei oo sen kuivempia tai kosteampia kuin muillakaan, mutta lääkiksen omissa bileissä on yleensä enemmän porukkaa, kun kursseja on kuusi ja joka kurssilla satakunta opiskelijaa. Toisaalta monesti käy niin, että lääkisläiset jää vähän erilleen muista opiskelijoista.

Oma tarinani menee aika pitkälle samoilla linjoilla. Haaveammattia on ollut kaikennäköistä astronautista LVI-asentajaan. Ja edelleen haaveammatti tai ainakin erikoisala vaihtelee sen mukaan, mikä kurssi sattuu olemaan menossa. Mutta siis lääkäri minusta tulee. Mitä pidemmälle opinnot etenee, sen kiinnostavammalta ala vaikuttaa. Ja erikoisalahaaveena on tällä hetkellä anestesiologia. Olisi todella mahtavaa olla tulevaisuudessa se lääkäri, joka pitää huolta, että leikkauksen aikana potilas nukkuu ja on kivuton, tai helpottaa synnyttävän oloa tai pitää ihmiset hengissä teho-osastolla tai vaikka lentää lääkärihelikopterilla. Sinänsä jännää, kun vielä viime keväänä, olin ihan että "Joo, joku nukutuslääkäri. Ei vois vähempää kiinnostaa. Miten joku voikin kestää niin tylsää alaa."
Kirurgia taas ei kiinnosta, vaikka se syksyllä vaikutti todella siistiltä. Yllättäen se onkin aika yksitoikkoista ja sitten taas sisätaudit, jotka syksyllä vielä vaikutti tylsältä onkin tosi mielenkiintoista ja samalla se on todella haastava erikoisala.

Mun haaveisiin selkeesti vaikuttaa se, mitä ehdin nähdä ja kokea. Oikeestaan ehkä ihan hyvä, että osaa vaihtaa suuntaa, kun huomaa, ettei valinta mennytkään ihan nappiin. Koska ihan kauheeta olisi se, että opiskelisi tutkinnon valmiiksi, ehkä vielä tekisi jatko-opintojakin ja sitten vasta tajuaisi, ettei ala kiinnostakaan pätkääkään. Siksi on niin hassua, kun ihmisiä patistetaan valmistumaan nopeasti ja tekemään aloittamansa tutkinto loppuun. Ei sellasta työtä, josta ei tykkää, jaksa tehdä eläkeikään asti.
Jos ei koskaan putoa, ei ikinä opi luottamaan köyteen.

Poissa hroselle

  • Princeshion
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #152 : Toukokuu 11, 2011, 22:15:15 »
Minusta tulee kolmen viikon päästä matkailuvirkailija ja ylioppilas, ainakin toivottavasti. Matkailualalle lähdin jotenkin hetken mielijohteesta, sillä koko ylä-asteen ajan minulle oli selvää, että lähden media-alalle. Sitten jotenkin vaihdoin tyyliin yhdessä yössä mielipidettäni ennen yhteishakua, ja pääsin tähän kouluun, jota olen neljä vuotta käynyt, kulkenut 40 km joka päivä paikkaan jota vihaan. Ala ei ole minua varten, ainakaan miten tuossa koulussa on koulutettu, ja koen, etten millään ole kykenevä tekemään näitä hommia, esim. hotellien ohjelmien käyttöä en osaa ollenkaan. Mutta koska ala ei tunnu muutenkaan omalta, aion nyt pitää välivuoden tai kaksi tai vaikka kymmenen ja tehdä töitä, jotain kivoja töitä, (toivotaan) ja minulle valkenisi sitten jossain vaiheessa mitä haluan oikein elämässäni tehdä. Jotakin muotiin, kirjoittamiseen, johtamiseen, elokuviin liittyvää, anyone?
"I like the Virgos. We're so much smarter than everyone else. At least we like to think so."

- Rose McGowan

Poissa Jii

  • replica
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #153 : Toukokuu 11, 2011, 22:30:41 »
Aina on mahdollisuus, Jii. Sisäänpääseminen on monesti kiinni siitä, millaisia kysymyksiä kokeeseen tulee ja ainakin kerran pääsykokeissa käyneenä tietää, mitä odottaa seuraavalla kerralla. :) Kannattaa ne kokeet käydä kattomassa kumminkin. Kun menee kokeisiin rennolla fiiliksellä ja tekee sen mitä osaa, niin saattaa pärjätä todella hyvin. Ja hei, jos ei veikkaa, ei voi voittaa.

Lääkis ei kyllä mun mielestä oo yhtään sen asiallisempi tai asiattomampi kuin mikään muukaan koulutus. Toki sairaalassa ollessa on käyttäydyttävä ja pitää katsoa, ettei niissä kaikkein risaisimmissa festarifarkuissa mene kouluun, mutta yliopistolla opiskelu ei juurikaan eroa. Ainakaan Kuopiossa.
Ehkä tärkeimpänä erona esim. luonnontieteisiin(joita olen aikaisemmin opiskellut) on lääkiksen ryhmäytyminen. Kurssikavereiden naamat tulevat tutuksi ja jos on sosiaalinen tapaus, niin aikaa saa menemään vähän liikaakin kaikkeen muuhun kuin opiskeluun. Nimittäin oheistoimintaa on kaikenlaista speksistä leffailtoihin ja lenkkikerhoon. Bileet ei oo sen kuivempia tai kosteampia kuin muillakaan, mutta lääkiksen omissa bileissä on yleensä enemmän porukkaa, kun kursseja on kuusi ja joka kurssilla satakunta opiskelijaa. Toisaalta monesti käy niin, että lääkisläiset jää vähän erilleen muista opiskelijoista.

No noinhan se tietty on. :> Mutta kuitenkin olen oikeasti ihan 100% varma ettei minulla olisi mahdollisuuksia päästä tänä vuonna sisälle, joten olen jo jollain tasolla luovuttanutkin tämän vuoden suhteen. En Galenoksenkaan kimpussa ole enää läheskään yhtä paljon kuin aikaisemmin. Kuitenkin nykyään näitä valintakokeita ja näiden vastauksia näkee netistäkin, joten olisi melko turhaa lähteä Ouluun parinsadan kilometrin päähän kokeeseen, josta mulla ei yksinkertaisesti ole mitään mahdollisuuksia saada tarvittavia pisteitä. :P Vaikka tiettyhän aina se mahdollisuus olisi, että koe olisikin todella helppo (viime vuonna taisi esimerkiksi olla aika helppo, joku sanoi että lukion tiedoillakin olisi jotenkin pärjännyt?), mutten siltikään koe, että mulla olisi tarpeeksi tietoja siihen.

Ja eihän se itse fiilis ja henki opiskeluissa tärkeintä ole, mutta jotenkin silti vähän harmittaa, että lääkis on niin erillään muusta yliopistosta, jolloin ei niin paljoa edes tunne opiskelevansa yliopistossa. Minusta kun olisi niin kivaa varsinaisella yliopistolla oleskella, mutta lääkis kun on sieltä ilmeisesti ~6-8km päässä, joten ei onnistu ei. Mutta en minä tosiaan tuommoisen anna yhtään vaikuttaa hakuun, kun lääkäriksi kuitenkin haluan. Sitten ensi vuonna uudestaan paljon enemmällä lukemisella ja laskemisella, pitää vaan toivoa että sisälle pääsen. :> Ja saattaahan se tietty olla niinkin että suunnitelmat vaihtuisivat taas, tai vaihtuisivat kesken opiskelujen/valmistumisen jälkeen niin kuin sanoit, mutten kyllä usko. Olen tästä asiasta niin varma.

Poissa miwaaa

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #154 : Toukokuu 14, 2011, 19:34:48 »
Aion 100% ryhtyä laulajaksi. Mä kuolisin ilman musiikkia ja mitä muutakaan munkaltainen tyhmä, opiskelua vihaava tyttö osaisi tehä ? Oon jo pienestä asti laulanut ja oon tehny omia sanotuksiakin. Suurin osa ihailemistani henkilöistä ovat laulajia ja tiiän tosi paljon kyseisestä ammatista, että miksei :)
I'm not asleep, I'm up for the fight, into the magic.
bellafruits -> miwaaa

Poissa Minea

  • Kelvollinen leijona
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kolmas niistä Weasleyn kaksosista.
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #155 : Toukokuu 30, 2011, 02:39:27 »
Halusin pienen ihan sairaasti poliisiksi! Aina kun näin miehiä/naisia niis sinisis kaduilla, piti sitten hehkutella äitille ja isälle, että tollaisen uniformun mäkin joskus sitten puen ylleni! Ja tuo haaveammatti säilyi aina 7.luokan loppuun asti, kunnes sitten yläasteen ajaksi tulevaisuuden mahdolliset suunnitelmat vaihtui lääkäriin, mutta kun ei. En koskaan oikein osannut irrottautua tuosta poliisista, ja vielä kun olen aina ollut kamalan kiinnostunut kaikista rikosjutuista, niin jotenkin tuo poliisi ja kriminologia vain säilyivät mielessä -ja ovat siellä siis eelleen. Mutta, tiedän kuitenkin että olen myös hyvä historiassa ja kielissä, ja olen todella kiinnostunut niistä.

Olen nyt järjestön avustuksel pistänyt hakemukset menemään ulkomaille päin Anglia Ruskin yliopistoon ja London Metroon, molemmissa olisi tuo kriminologia ekana vaihtoehtona niin sosiologisena kuin oikeustieteellisenäkin aineena, mutta sitten on myös laki, sekä kielet ja historia Anglia Ruskissa yhtinä vaihtoehtoina. Saas nähdä että nappaako. Tieto siitä että pääsenkö sisään pittäis tulla kesän aikana, ja nyt vaan sitten jännitetään. Hyvät puitteet mulla kummiskin on. Elikkä joo, tällaiset suunnitelmat ja menot ja meiningit tällä hetkellä, tulevaisuudessa toivottavasti siis pääsen olemaan tekemisissä rikosten ja oikeusjuttujen kanssa.
Sunshine, daisies, butter mellow, turn this stupid, fat rat yellow.
- TU ES FOLLE ? TU ES UNE SORCIERE OU QUOI?

Poissa Peace

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • World need Peace I think please, <3
    • Always Selena
  • Pottermore: WildSnitch75
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #156 : Toukokuu 30, 2011, 16:03:34 »
Voi,  Tämä on vaikeeta :P
Kiinostun Fysiikasta,Kemiasta ja ehdottomasti Biologiasta ja Maantiedosta.
Pienenä haluaisin olla lääkäri (♥) ja Tähtitieteiljä. Mutta sitten kun tuli Maantieto ja Biologia haluaisin olla
Biologisti (Kirjoitellaanko noin?) tai Luonnontieteilijä. Joten vähän vaikeaa :D
Mutta haluaisin ehdottomasti ehkä Biologisti tai Lääkäri :)
Aurinkolennikki,sitruunakeksi
muutu tyhmä rotta keltaiseksi


-Ron Weasley VK ♥

Poissa EJR

  • Varjelusten toinen puoli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I just want things to make sense
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #157 : Heinäkuu 23, 2011, 03:54:30 »
Kirjoitin tänne joskus aikaisemmin, mutta haaveeni opettajasta ovat kuolleet (isolta osalta lukioon pääsemättömyyden takia, mutta mikäpä siinä), ja olen aika vakaasti päättänyt mennä isäni firmaan töihin. 
Nuorempana ajattelin haluta lentäjäksi, mutta se kumottiin alta sekunnin- lentäjäksi kun vaaditaan hyvä värinäkö (nimimerkikkä puna- viher- sini värisokeus)...
Sen jälkeen haaveilin  pitkään rekkakuskiksi, mutta jaah

Palatakseni nykyhetkeen, että jos nyt tulee este, etten pääsekkään isän firmaan, niin postinkantaja mieluusti varhaisjakelija, joka tietääkseni aloittaa siinä yö 2 aikaan...
MS Hirmun kapteeni!

Poissa Adéa

  • On
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Uruz
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #158 : Heinäkuu 23, 2011, 12:05:00 »
Haluan ihan ensimmäiseksi antaa neuvon kaikille, jotka haluavat opiskella yliopistossa tulevaan unelma-ammattiin: käyttäkää Vuotista hyväksenne. Itse olen huomannut yliopistolla (ja jo lukiossa) päässeeni suhteellisen vähällä vaivalla opintoihin kiinni, sillä jo sangen nuorena opettelin keskustelemaan, kirjoittamaan selkeästi ja perustelemaan näkökantojani, mikä on etenkin humanistisissa opinnoissa ollut tärkeäksi havaittu taito. Kaiken tämän opin aikoinani Vuotiksen kautta, joten kannustan kaikkia kiinnittämään tähän seikkaan huomiota, pidätte yllä Vuotiksen tasoa ja kehitytte itse kirjoittajina, sillä yliopistossa pääsette kirjoittamaan kirjoittamasta päästyänne :D

Oma äitini on toitottanut niin kauan kuin muistan seuraavia fraaseja "minä olen hoitanut kouluni, hoitakaa te omanne", eli koskaan ei ole ollut minkäänlaista painostusta koulutussuuntaan tai toiseen. Ainoastaan kerran äitini puuttui koulutukseeni, puhuessaan minut ammattikoulun sijasta lukioon. Olen tästä kiitollinen, sillä muuten en olisi löytänyt omaa kutsumusammattiani. Toinen fraasi, joka on myös kuultu äitini suusta on "hankkikaa ammatti, jossa viihdytte". Äitini itse olisi aikoinaan halunnut opiskella hotellinjohtoa, mutta tuolloin alaan liittyi pakollisen "keittiöopinnot", joihin äitini ei voinut osallistua allergioidensa takia. Sen sijaan äitini päätyi lukioon ja sitä kautta sihteerinhommiin. Ja niin kauan kuin muistan, äitini on työskennellyt lentokentällä, ja valittanut niin työstään kuin työntantajastaan. Minulla on ollut siis ihan käytännön esimerkki siitä, miten epätyydyttävä työ vaikuttaa työntekijään.

Nuorena halusin olla taiteilija, näyttelijä tai kirjailija. Joskus halusin myös palavasti paleontologiksi, mutta innostus alaan hiipui, kun tajusin että työ sisältäisi pitkälti vain hiekassa möyrimistä. Tosin eihän sitä tiedä, ehkä joskus nelikymppisenä päätän vaihtaa alaa? On hyvä muistaa, että vaikka unelma-ammatti olisikin selkeänä mielessä, eivät kaikki tosiaan pysy siinä ammatissa. Suomalainen työkulttuuri on muuttunut, eikä enää ole varmuutta siitä, että ihminen pysyy samassa ammatissa (saati sitten samassa työpaikassa) alusta loppuun, toisin kuin ennen vanhaan. Tämä tuntuu olevan monelle päättäjälle vaikea asia ymmärtää, ainakin sen perusteella, millaisia kommentteja on parin viime vuoden aikana sadellut aiheesta "opiskelijat".

Itse opiskelen kolmatta, tai siis syksyllä neljättä, vuotta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Pääaineeni on uskontotiede ja valmistuin tänä keväänä B1-linjalta teologian kandidaatiksi. Suomeksi sanottuna minusta tulee uskonnonopettaja. Rakastan opiskelemaani alaa, olen ollut siitä kiinnostunut siitä lähtien, kun joskus muinoin minulle selvisi käsite "uskonto". Pidän erityisesti maailman uskonnoista, mutta opetusharjoittelun jälkeen totesin, että myös lukion etiikan kurssin opettaminen oli aivan mieletöntä, joten olen alkanu muuttamaan mielipidettäni toisesta opetettavasta aineesta.

Haluaisin opiskella myös historiaa, ja saada toiseksi opetettavaksi aineeksi historian, mutta kyseinen aine vaatii opinto-oikeuden, joka on itselleni sangen vaikeasti saavutettavissa, sillä en ole tarpeeksi hyvä (liian huono keskiarvo siis) saaadakseni tiedekunnan kiintiöpaikan, joten minun on otettava osaa sivuainekokeeseen. Ensi jouluna sitten jännitetään miten käy.  Mikäli opinto-oikeutta ei napsu, aion todennäköisesti suorittaa filosofian ja/tai elämänkatsomustiedon opinnot, jotta valmistuisin kahden aineen opettajaksi. Karu totuus nimittäin on se, ettei yhden aineen opettajalle löydy pääkaupunkiseudulta tai suurimpien kaupunkienkaan liepeiltä minkäänlaista duunia. Ja jos löytyykin, hakijoita on noin 60 kappaletta yhtä avointa tehtävää varten. Joten, tunkua opetusalalle on.

Itselleni on näin monen vuoden opiskelun ja "kesäloman" aikana suoritettujen kesätöiden kautta tullut selväksi se, että olen siinä mielessä aivan täysin oikealla alalla, koska en voisi kuvitellakaan tekeväni pitkässä juoksussa kesäisin töitä, joten siinä mielessä ainakin opettajien lomaedut tuntuvat minusta taivaallisilta. Tosin pitää muistaa, että loistavat lomaedut näkyvät myös palkkauksessa, minkä takia palkka on ehkä turhan alhainen mikäli miettii työn haastavuutta. Mikäli haluaa työn, joka kestää arkisin 8-16, voi opettajan ammatin unohtaa, sillä opettajan työhön kuuluu muutakin kuin pelkkkä luokan edessä seisominen. Itse tuntien valmisteluun ja kaiken näköisiin kurssitöiden ja kokeiden korjaamiseen menee valtava määrä aikaa. Lisäksi vanhempainillat, juhlien suunnittelut sekä opettajainkokoukset vievät aikaa enemmän kuin ehkä itse oppilaana/opiskelijana tulee ajatelleeksi. Itselleni taas juuri tuo ylimääräinen ekstra lisää opettajan ammatin kiehtovuutta, vaikka vastuu tuntuu välillä melkein musertavalta.

Mikäli opetusala kiinnostaa muitakin vuotislaisia, niin ihan muutama pieni fakta:

1) Alakouluun suuntautuvien opettajien nimike on luokanopettaja, joiden opetuksesta vastaa esim. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos (lyhenne OKL)

2) Yläasteen ja lukion opettajat ovat aineenopettajia, jotka hakeutuvat ensin haluamansa aineen pariin, esimerkiksi minä menin teologiseen, kun taas matematiikan opettajaksi haluava hakee ensin matematiikan laitokselle. Omissa tiedekunnissa opiskellaan ensin (tai samanaikaisesti) aineen perusteet ja syventäviä opintoja, jotta varmistetaan pätevyys opettaa kyseista ainetta muille. Oman aineen lisäksi haetaan opinto-oikeutta aineenopettajan koulutukseen, jolloin  edessä on yleensä kirjallinen koe ja tämän jälkeen haastattelu. Itse pääsin opettajalinjalle vasta toisella yrittämällä tasapistetilanteen vuoksi.

3) Mikäli luokanopettaja haluaa opettaa jotain tiettyä ainetta myös muille luokille / ylemmille luokille (esim. 7.-9.) tulee hänen opiskella sivuaineena kyseistä ainetta. Esimerkiksi luokanopettaja, joka opettaa myös englantia, on opiskellut sivuaineena englantia TAIKKA englannin aineenopettaja on opiskellut sivuaineena myös luokanopettajaksi.
Mens agitat molem.

Poissa hoippukurimu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #159 : Heinäkuu 24, 2011, 12:14:43 »
Mä oon käynyt jo yhden koulun, josta mulle tuli ammattinimike: merkonomi.
Mä nyt mietin tässä kahta alaa: sihteeri, assistentti tai vastaava (+tradenomitutkinto) tai sitten viittomakielentulkki (kävin pääsykokeissa, mutten päässyt sisälle).

Eikä mulla ole oikeasti vielä mitään hajua tulevasta. Mä kävin ammatinvalintapsykologilla ja se ois suositellut mulle muuten vaikka lukion käymistä näin toisena välivuotena, mutta mä olen niin helvetin huono matematiikassa.. Että nekin jäis varmaan riippumaan siitä.

Saa nähdä, miten tästä päätyy siihen oman alan juttuun, mikä se ikinä onkaan.
"Thousands of years ago, cats were worshipped as gods. Cats have never forgotten this."

Poissa aivokas

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Toisesta maailmasta
  • Pottermore: SunRain28775
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #160 : Heinäkuu 24, 2011, 23:34:45 »
Koska luonnontieteet kiinnostavat minua, tulee minusta mahdollisesti lääkäri. Toinen vaihtoehto on musiikinopettaja/luokanopettaja, mutta matkailualakaan ei ole poissuljettu. :) Lukion jälkeen haen kuitenkin todennäköisimmin opiskelemaan lääketieteitä/humanistisia tieteitä
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 06, 2011, 13:55:24 kirjoittanut aivokas »
Take one step closer to the borderline
Where night and day unite
This mortal coil I've gone and left behind
On holy soil

Poissa bunnypirates

  • *Insert a cool title here*
  • Vuotislainen
    • Tumblr
  • Pottermore: ScaleSand
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #161 : Heinäkuu 25, 2011, 00:46:10 »
Taiteilija tai kuvataiteen opettaja :> Toisaalta haluaisin tehdä töitä peliteollisuuden parissa, se kun on aina ollut kovin mielenkiintoista, toisaalta olisi kiva olla esim. yläasteen kuviksenope. Taiteilijan palkat riippuu ihan omasta aktiivisuudesta, ja rahaa voi tulla aika hemmetin paljon jos vaan on kysyntää. Mutta toisaalta sitten voi käydä toisin päin. Opettajalla taas on kuitenkin vakaa (normaalioloissa, that is) työsuhde mutta palkat on hanurista. Toisaalta, palkalla ei ole niin isoa merkitystä kunhan ammatista nauttii... Tai etsi rikas mies
I'm sick of feeding my soul
to people who'll never know
just how purposeless
and empty they've grown .

Poissa Satuu

  • Vuotislainen
  • Pottermore: lightelm13
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #162 : Heinäkuu 25, 2011, 00:54:02 »
No aattelin käydä ensin koirankouluttaja koulutuksen kannuksessa tms. Sitten suuntaan psygologiseen tai johonkin koulutukseen jonka jälkeen voi auttaa nuoria. Sitten perustaisin paikan ja yrittäisin saada paikkaa julkisuuteen tms

Poissa Zipru

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: HeartHazel115
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #163 : Elokuu 01, 2011, 17:58:43 »
Lapsuudessa (ja ala-asteaikoina) unelma-ammatteja olivat monien muiden tyttöjen tapaan lastenhoitaja, laulaja ja opettaja. Ihan ennen kuin menin edes kouluun oli äitini kysynyt mikä haluaisin isona olla. Olin fiksuna tyttönä vastannut "mummo" :--D Ehkäpä vielä joskus..

Mutta siis joo, yläasteella päähäni tuli ajatus opettamisesta, eritoten ruotsin kielen opettamisesta. Silloinen ruotsin opettajani oli ihan mielettömän mukava ja motivoiva ja ruotsi oli koko yläasteen ajan 10 todistuksessa. Myös pakollisten angstivuosien jälkeen mielessä oli psykologin ammatti. Tämä ajatus säilyi päässäni pitkälle lukioon, kunnes jossain vaiheessa ymmärsin ettei minusta tosiaan ole siihen. Ihan senkin takia, että opiskelemaan on niin vaikea päästä ja toiseksi siksi, että opetus on erittäin teoriapainotteista. Lukiossa huomasin jo kuinka halu on suuri tehdä omilla käsillä.

No, lukion viimeisellä luokalla jotenkin iskostui päähän ajatus hoitoalasta. Olen aina ollut tietyllä tavalla empaattinen ihminen ja ihmisbiologia on aina kiinnostanut. Kuitenkaan lääkäriä minusta ei koskaan voisi tulla sen takia, kun olen niin huono kemiassa. Jossain abipäivillä sitten päästiin tutustumaan AMK:ien tarjontaan ja siellä menin hoitoalaa esittelevien puheille ja naps, sieltähän sitten sen keksin. Hoitajaksi, tarkennukseksi vielä terveydenhoitajaksi. Nyt sitten opiskelen ekaa vuotta Jyväskylän ammattikorkeassa enkä voi muuta kuin sanoa että tämä on se minun ala. :) Nyt parin viikon päästä alkaa eka harjoittelu, jaiks jännittää! Eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta nyt tuntuu siltä että tuo on se juttu.
harry you are so loved, so loved

Poissa Kummitus

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #164 : Syyskuu 29, 2011, 06:58:45 »
Pienenä minulla oli monta ammattia tiedossa mutta nytten on vain pari ja en tiedä sovinko minä niihinkään. Ihme se kyllä on ku pienenä tietää miks haluu mutta sittenku kasvaa ni ei tiedä ja lopulta on ihan muussa paikassa töissä minne pienenä ajatteli itsensä.
I can always make you smile.

Poissa Jäätelö

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #165 : Joulukuu 02, 2011, 22:50:18 »
Itse olen pienestä asti unelmoinut poliisin ammatista ja nyt olenkin turvallisuusalalla ammattikoulussa.
Mutta ysillä kun piti päättää mihi kouluihi hakee nii olin iha varma et meen lukioo ja päättänyt jo aineet, mitkä kirjotan ylioppilaskirjoituksissa, että pääsisin hakemaan lääkikseen. Noo sit kuulin tuosta turvallisuusalasta ja sinnehä se tie sitten vei. Tarkoitus olisi kyllä amiksen jälkeen mennä lukioon ja sitten hakea lääkikseen. Tällä hetkellä se on vähä niinku et haluan lääkäriks 70prosenttisesti ja poliisiksi sitten 30prosenttisesti. Pidan todella paljon tästä turvallisuusalasta, mutta kuitenkin lääkärin ammatti houkuttaa enemmän, mutta saa nähdä riittääkö aivot lääkikseen:D Olen kyllä hyvä kemiassa, fysiikassa ja ehdottomasti bilsassa.
"Only I can live forever"

Poissa Lunar

  • In Noctem
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: OwlPurple13890
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #166 : Joulukuu 09, 2012, 14:39:46 »
Herättelenpä tässä vanhaa aihetta eloon.
Eli, unelma-ammattini on vuosien aikana vaihdellut paljonkin. Joskus halusin olla eläinlääkäri, niin kuin varmasti moni tyttö on joskus halunnut. Viime vuosina olen kuitenkin tajunnut, että se ei ole minulle sopiva ammatti. Minua alkaa ällöttää todella helposti kaikenlaiset sisäelimet ja haavat. Meidän piti pari kuukautta sitten biologian tunnilla leikata simpukkaa, enkä pystynyt edes siihen. En halua tietää mitä tapahtuu kun leikkaamme kalaa ja sian sydäntä...

Mutta jos nyt siirtyisin kunnolla aiheeseen, eli mikä on toiveammattini tällä hetkellä. Se on todella muuttunut paljon, sillä nykyään haluaisin olla diplomaatti. Tai oikeastaan kaikkein suurin haaveeni on tulla joku päivä suurlähettilääksi, mieluiten Islannin. Mutta ennen sitä on oikeastaan melkeinpä pakko olla diplomaatti, joten siihen tähtään ensimmäisenä. Ainut ongelma on se, että diplomaattikoulutukseen hakee vuosittain yli 800 ihmistä ja vain noin 3 prosenttia lopulta pääsee. Toivon, että tarpeeksi kovalla yrittämisellä pääsisin.

Ja koska tuonne diplomaattikoulutukseen on niin vaikea päästä, pitäisi minulla varmaan olla varasuunnielma. Kovin tarkkaa sellaista minulla ei ole, tulkin ammatti voisi tosin olla kiva. Mutta siis ensisijaisena vaihtoehtona on tuo diplomaatti ja sen jälkeen toivottavasti suurlähettiläs ;)
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 10, 2012, 09:30:23 kirjoittanut Lunar »
The end
The songwriter's dead

Poissa serpensortia

  • Aamu-usva
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Have a cup of tea.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #167 : Joulukuu 09, 2012, 16:06:16 »
Tämähän on yksi suosikkiaiheistani ^^

Toiveammatteja on minulle iän (jota on peräti 14 vuotta) myötä kertynyt aika komea lista.
Pienenä halusin aina joko prinsessaksi tai "sirkustytöksi", jonka jälkeen alkoivat eläimet kiinnostaa, ja muutaman vuoden eskari-ikäisestä ylöspäin halusinkin eläinlääkäriksi.
Viidennen luokan tienoilla haaveammattini olikin yhtäkkiä astronautti, joka laimentui puolessa vuodessa liikenne- ja hävittäjälentäjäksi.
Eipä kauaakaan, kun halusinkin olla Suomen ulkoministeri, ja sen jälkeen Hollywood -tähti...
Seitsemännen luokan aikana minulle kehkeytyi mielikuva itsestäni psykiatrina, taiteilijana ja kirjailijana, jotka tälläkin hetkellä kiinnostavat eniten käärmeiden kasvattajan ohella. Tuo taiteilija ei kuitenkaan ole kovin todennäköinen vaihtoehto... Ehkä nykytaidetta :D
Tämänhetkisten arvosanojen perusteella näyttäisi siltä, että ensin tsykkiin luonnonteidelinjalle ja sitten lääkikseen ja erikoistuminen psykiatriksi, ihmismieli kun kiinnostaa niin kauheasti :).
Vaihto-oppilasvuosi on haaveissa, joten sitäkin katsotaan...
Kirjailijat eivät kovasti tienaa, ellei satu olemaan maailmankuulu, mutta ala kiehtoo silti :)
Käärmeitä voi toki kasvattaa toisenkin ammatin ohella, kunhan on aikaa matosillekin<3 joten ehkä toiveeni toteutuu tulevaisuudessa :)
Kaikki on vielä auki, mutta aikaa on...

// Ja kauheinta mitä kuvitella saattaa:
Opettaja. Eieiei. Älkää käsittäkö väärin, on se hieno ammatti ja tiedän, ettei täällä ilman opettajia olisi missään järkeä ja kaikki olisi sekaisin.
Mutta kun äitini on opettaja. Ja äidin isä oli opettaja... Vaikuttaisi ensinnäkin säälittävältä jatkaa äitinsä jalanjäljissä, kuin ei olisi omaa päätä lainkaan. Opettajilla on sen lisäksi aivan liian pieni palkka työhön nähden. Ylitöitä ja kokeiden tarkistamisia ja ties mitä vanhempainiltoja... Juu ei kiitos minulle, vaan ehkä jollekin muulle :)
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 10, 2012, 20:46:04 kirjoittanut serpensortia »
"We'd apologize for being the best house...
But we don't really want to."

Poissa annips

  • siipienrepijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • But I'm just a ghost
  • Pottermore: DawnNewt14590
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #168 : Joulukuu 10, 2012, 19:55:04 »
Mä en osaa kyllä sanoa yhtään, että miksikä haluisin.

Pienenä halusin (ihan realistisia nämä ihme kyllä ovat) perhepäivähoitajaksi tai sitten vähintään eläinlääkäriksi. Mutta minulla menis hermot noiden uhmaikäilijöiden kanssa ja nykyään fobioin pahemman laatuisesti verta. Siis paperihaavatkin pyörryttää. Okei, eli ei mitään lääketieteellistä :D Oon nimittäin kerran pyörtynyt, kun katoin Teho-osastoa :D

Noiden jälkeen mulla ei oo ollut _mitään_ ammattihaaveita, eli kuusivuotiaana tehtailin viimeisen "ihan 100% varman toiveen", joka oli siis toi perhepäivähoitaja. Halusin mä kyllä vissiin jossain vaiheessa olla floristi...? Mutta siihenkin tuli sitten allergiat vastaan ja siitä on aikas hankala ponnistaa uralle.

Kirjailija ois tosiaan niin siistiä olla, mut ei sekään ihan kyllä mua oo. Rakastan kirjottamista, mutta kuten Zam sanoi, sillä ei elä. Ellei ole semmonen Jo... Ja mulla on suuria ongelmia saada tekstejä valmiiksi :D

Nyt mua on sitten alkanut kutkuttaa suomentajan työ. Haluisin nimittäin työskennellä enkun, suomen kielen ja jollakin tavalla kirjallisuuden parissa. Luin sen "Pollomuhku ja Posityyhtynen"-kirjan, joka siis kertoo Pottereiden suomentamisesta ja innostus heräsi vieläkin vahvempana. Se kuulostais sellaselta miulle sopivalta työltä. Ois aika jees.

Toinen semmoinen mahollinen olis opettajan työ. Mä tykkään opettamisesta ja varsinkin äikkää tai enkkua haluisin opettaa.

Onneks on tässä vielä MOONTA VUOTTA aikaa miettiä :)

Poissa Paw

  • käpälöivä käpälä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #169 : Joulukuu 11, 2012, 12:56:39 »
Lapsena halusin, että olisin isona eläinlääkäri tai paleontologi. Myös opettaja ammattina kiinnosteli. Yläasteelle siirtyessäni tulevaisuus oli kuitenkin peittynyt sumuverhoon mielen muututtua.

Odoteltuani kutsumustani kaikessa rauhassa, se sitten ilmiintyi eteeni varsin selväpiirteisenä. Minä halusin lääkäriksi. Panostin luonnontieteisiin, joissa jo ennestäänkin olin parhaimmillani ja kävin tutustumassa työhön keskussairaalassa TET-viikollani. Olin täysin varma siitä, että tätä minä halusin.

No, lukiossakin tein kurssivalintani lääkistä silmällä pitäen. Luin pitkää matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja terveystietoa. Laskupääni ei ole ollut mikään paras mahdollinen, ja ensimmäiset kurssit olivatkin pientä taistelua. Motivaationi pysyi kuitenkin koko ajan korkealla, olihan minulla selvät tavoitteet. Loppuvuodesta kova työ alkoikin tuottaa hedelmää ja nappasin ensimmäisen kaksinumeroisen arvosanani matikasta. Myös biologiasta ja terveystiedosta tipahteli kymppejä ja kemiankin numero oli vahva kiitettävä. Mutta fysiikka. Siinä tuli vastaan aine, johon oma aivokapasiteettini ei enää lukiotasolla kyennyt. Ensimmäisestä kurssista onnistuin vielä saamaan kahdeksikon, mutta sitten alkoi seiskan linja. Aloin epäillä itseäni. Fysiikalla kun on lääkiksen kannalta ratkaiseva osa. Minun piti miettiä vaihtoehtoja. Unelma lääkärin urasta ei kuitenkaan kuollut.

Taistelin läpi viisi fysiikan kurssia, jonka jälkeen luovutin. Motivaationi kyseisen aineen opiskeluun oli nollassa. En enää yksinkertaisesti jaksanut sitä ainaista turhautumisen tunnetta, kun en vain osannut. Pitkä matikkakin, joka oli tuntunut aluksi kovin vaikealta, oli kymmenen kertaa helpompaa ja mukavampaa kuin fysiikka. Lopettaessani fysiikan sain myös sanoa katkerat hyvästit lääketieteelliselle.

Näillä näkymin minusta tulee proviisori, joka saattaa loppupeleissä osoittautua paljon paremmaksi vaihtoehdoksi kuin lääkäri. Olen vähän huono ihmisten kanssa ja pelkään vähän liikaa verta ja piikkejä. Vastuukin on lääkärillä hirvittävän suuri. Lisäksi en oikein löydä itsestäni suurta halua auttaa ihmisiä, joka on kai ammatin keskeisimpiä vaateita. Ei, proviisori tuntuu oikein hyvältä urasuuntaukselta.

Itselleni on pienestä pitäen iskostettu rahan merkitystä, jonka vuoksi palkkojen suuruusluokat ovat vaikuttaneet suuresti toiveammatteihini. Voisin kuitenkin leipätyöni ohella opiskella jotakin vähän vähemmän kannattavaa alaa. Etenkin taiteilijagraafikkona toimiminen kuulostaisi unelmien täyttymykseltä, taiteet kun ovat aina olleet sydäntä lähellä.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 12, 2012, 17:07:44 kirjoittanut Paw »
Deep into that darkness peering,
long I stood there, wondering, fearing, doubting,
dreaming dreams no mortal ever dared to dream before.

Poissa Dewie

  • Vuotislainen
  • Pottermore: HazelNight86
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #170 : Joulukuu 11, 2012, 15:33:02 »
Minusta pitäisi keväällä valmistua kulttuurituottaja ja toivon, että se on myös "lopullinen" urani. Mikään muu ei ainakaan tällä hetkellä kiinnosta. Tulevaisuuden kuvathan eivät ole kulttuurituottajalle mistään hienoimmasta päästä vaan vakituista on suht vaikea löytää, etenkin näin vastavalmistuvana tuottajana.

Mutta, periksi ei anneta! Kulttuuri on onneksi niin laaja käsite, että kyllähän sitä nyt jotain löytyy. Haaveissa olisi tuottajan hommia konserttien/festareiden, tanssin tai teatterin parissa. Todellinen unelmatyöpaikka olisi Suomen Kansallisbaletin tuottaja. Tai edes siivoojatäti siellä, yhyyy :)

Olin abikeväänä vielä täysin varma, että minusta tulee toimittaja. Hakuvaiheessa olin kumminkin sen verran realistinen, että tajusin etsiä backup planin, sillä tiedotusoppia on niin vaikea päästä lukemaan (etenkin jos ei lue valintakokeeseen...köhköh). Kokeilin sitten kulttuurituottajaa ja johan osui ja upposi enkä ole toimittajan uraa paljoa kaivannut :)
Olen esihistoriallinen käärme joka ulvoo ja murisee! -Pikku Myy-

Poissa hanhyokkasikimppuuni

  • Kalpa Kassinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Nobody's Perfect
  • Pottermore: FrogMarauder14005
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #171 : Tammikuu 14, 2013, 21:15:22 »
Jänskä kysymys, johon en ole ikinä osannut vastata. olis cool olla tanssija ( mahdotonta) tai näyttelijä. Tuskin musta kumpaakan olisi... Haaveita pitää olla. Ihailen kirjailijoita ja lääkäreitä. Realistista (voiko näin sanoa) tulevaisuuden kuvaa mulla ei ole, mutta enköhän mää jotain keksi.........

//Muoks Olen vihdoinkin keksinyt itselleni haaveammatin, minusta tulee graafinen suunnittelija!!!! Saan piirtää lehtikuvia ja kaataa Demin kuvauksia varten kynsilakkoja, unnitella kirjankansia..... Niiiiiin mulle tehty homma!
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 27, 2013, 15:54:36 kirjoittanut hanhyokkasikimppuuni »

Poissa ghostie

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DFTBA
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #172 : Tammikuu 14, 2013, 22:48:07 »
Ääh, tämä on niin vaikea kysymys!
Ja vuoden päästä pitäisi varmaan olla jo joku realistinen suunnitelma jos silloin alkaisi hakea jatko-opiskelemaan.
Kaikkein realistisin idea, joka minulla on, on varmaanki se, että hakisin opiskelemaan diplomi-insinööriksi, ehkäpä tietotekniikan puolelle tai jotain vastaavaa. Mutta ei sekään enää tunnu kauhean realistiselta. Epäilen kykyjäni ja tuntuu, että tuskin edes pääsisin opiskelemaan sellaista.
Jotain pääni sisällä olevia salaisia ideoita on esimerkiksi kirjailija. Olisi todella hienoa olla kirjailija, mutta en ole niin hyvä kirjoittaja ja se olisi ihan liian stressaava ammatti minulle. Stressaan hyvin helposti. Toinen idea on jokinlajin muusikko, ehkä vain biisintekijä? Mutta sekin on hyvin epärealistinen ajatus.
Olen myös halunnut aina auttaa ihmisiä. Olisi kiva tehdä vaikka jokinnäköistä hyväntekeväisyys juttua, mutta minusta tuntuu, että en pysty hylkäämään ideaani 'akateemisesta tulevaisuudesta'. Olen niin monta vuotta halunnut opiskella yliopistossa vähintäänkin maisterin tutkinnon ja vaikka en uskokaan pääseväni helposti yliopistoon/korkeakouluun niin yritävän varmaan ainakin muutamaan otteeseen, koska se nyt tuntuu kuitenkin sopivalta tavoitteelta heti lukiosta valmistumisen jälkeen. Toivottavasti osaan sitten vuoden päästä valita jonkun sopivan alan.
"'Cause I need Harry Potter like a grindylow needs water"
11 years and counting ♥

Poissa free elf

  • Levoton Tuhkimo
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Best For Last
  • Pottermore: NimbusGold26366
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #173 : Tammikuu 15, 2013, 18:44:49 »
Tämä on kysymys mikä on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua omassa kaveriporukassa, vaikka kaikki me ollaankin vasta toisen asteen koulutukseen pyrkimässä... Yhtäkkiä pitäis kuitenkin jo vähintään alustavasti tietää, mitä aineita haluaa opiskella, ja koska jotkut kyseisistä aineista voivat kolmen vuoden päässä häämöttäviin jatko-opintoihin vaikuttaa, tulee eteen tilanne, jossa on ruvettava miettimään tulevaisuutta aivan uudelta kannalta.

Pienenä halusin ballerinaksi ja eläinlääkäriksi niinkuin varmasti monet muutkin. Haaveet erityisesti balettitanssijan urasta ovat kaatuneet, sillä en eläissäni ole lajia kokeillut saati kunnolla harrastanut. Menneisyyden toiveista löytyy myös prinsessaa, poliisia ja monenlaisia taiteilijoita.

Nykyään, kun yritän löytää realistisen suunnan elämälleni, on mietteissä käväissyt mm. toimittajan ja lääkärin ura sekä luonnotieteellinen ala, (enkun)opettajankin ura kiehtoo. Akateeminen ammatti kuitenkin. Toimittaja ammattina on kuitenkin nykyään sen verran huono ajatus, etten tiedä voiko sitä realistiseksi suunnitelmaksi tosissaan väittää. Olen onnellinen, että tieni käy vasta lukioon ja tekemäni päätökset ovat vain suuntaviivoja tulevalle uralleni (jos sellaista minulle koskaan syntyy).
Never let a stranger create your own destiny

Poissa Bloody Princess

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #174 : Maaliskuu 19, 2013, 16:53:43 »
Itse haaveilen suunnattomasti näyttelijän ammatista, mutta koska opiskelupaikan saaminen on Suomessa äärimmäisen hankalaa, en luota onnistumiseeni kovinkaan paljoa. TeaK ottaa vuosittain sisään noin prosentin hakijoista ja Nätykin on vähintäänkin yhtä kivinen tie. Tarkoitus olisi kuitenkin yrittää, vaikka realistisempiakin ammatteja on mielessä. Olen miettinyt että hakisin kumpaankin viisi kertaa sitten lukion, jos eivät ovet siinä ajassa aukea niin se on sitten voi voi.

Voi olla että vuosia kestänyt koulukiusaaminen sai minut sisuuntumaan siinä määrin, että haluan näyttää että minusta voi tulla sortamisesta huolimatta ihan mitä haluan. En kuitenkaan ole periaatteessa mitenkään kunnianhimoinen ja arvostan kaikkia muitakin ammatteja - kai se pääsyy on se, että tajuaisin minussa olevan potentiaalia voittaa itseni. Olen muutenkin ollut aina kiinnostunut taidealoista ja kasvanut sellaisten tuotoksia ahmien ja ihaillen.

Olen kyllä harrastanut teatteria siinä määrin, että lähes koko alakoulu tuli vietettyä näytelmäkerhossa (se lopahti tieni loppupuolella) ja yläasteen sekä lukion aikana olen käynyt ilmaisutaitoa, mutta seiskaluokalla puhjenneen masennukseni vuoksi ihan varsinaisissa harrastelijateattereissa oleminen tyssäsi sekä seitsemännellä että tänä vuonna. Osin sen vuoksi en usko itseeni hirveästi, mutta olen miettinyt että hakisin noiden yliopistojen teatteripuolten lisäksi myös Lahden kansanopiston teatterilinjalle, jolla voisin sitten elvyttää taitojani parempia päiviä odotellessa. Minussa on kyllä kyteviä lahjoja, mutta tarvitsen aina vähän aikaa pyristellä ulos kuorestani.

Se on yksi syy luottamuksen puutteelleni TeaKin ja Nätyn pääsykokeissa pärjäämisen suhteen, kuten myös se, että kokeet ovat sekä fyysisesti että henkisesti erittäin rankat ja kaikkia osa-alueita tarkastellessa pisteeni eivät ole aina niin hyvät, koska minulla on esimerkiksi huono kunto ja koordinaatiossanikin voisi olla hivenen parantamisen varaa. Niitä voi toki hioa.

Olen siis ihan vakavissani tavoittelemassa pääsyä haluamalleni alalle, vaikka myönnänkin että se voi olla vain haavekuvitelmaa.

Muita harkitsemiani aloja ovat etupäässä lastentarhanopettaja ja kirjastonhoitaja. Ensimmäisestä minulla ei ole minkäänlaista kokemusta, mutta lapset ovat lähellä sydäntäni ja uskoisin ammatin olevan muutenkin kiinnostava ja palkitseva. Kirjastoalasta tiedän sen verran että olin ysiluokalla tetissä kirjastossa, ja työtehtävät ovat kyllä helposti kuviteltua monipuolisempia. Viihdyin hyvin ja tunnen, että voisin tehdä moista työksenikin kyllästymättä. Ei auta kuin toivoa, että kirjastoja on olemassa vielä kauan! Kääntäjän työtäkin olen miettinyt, mutta se ei ehkä kiehdo aivan yhtä paljoa.

Ihan ensimmäinen haaveammattini (noin 5/6-vuotiaana) oli leipuri, koska kuvittelin että saisin pitämieni aktiviteettien lomassa syödä kaikenlaista hyvää. Yläasteella taas olin paljonkin lääkärin työn perään, mutta huonohko menestykseni matematiikassa lannisti minut ajattelemaan, ettei minusta olisi lääkikseen.

Myös kirjailijaksi ryhtymistä on tullut mietittyä siinä 10-vuotiaasta asti koska kirjoittaminen on ollut rakas harrastus, mutta en usko että lähtisin kirjoittamista varsinaisesti opiskelemaan enkä edes ole varma, millaista tekstiä haluaisin kirjoittaa. Katsoo nyt, jos joskus innostun tarinoimaan niin käsikirjoituksiahan saa tarjota kustantamoille kuka vain.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 19, 2013, 16:56:58 kirjoittanut Bloody Princess »

Poissa Miss Zora

  • nordist [nu'dist]
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • As cold as the night
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #175 : Maaliskuu 19, 2013, 22:33:24 »
Tätä on tullut kuluneen vuoden (lukuvuoden...) aikana mietittyä kohtalaisen paljon, sillä peruskoulun viimeiset kuukaudet ovat käsillä, ja ensinnäkin kaksi viikkoa sitten tein valinnan siitä, mihin suuntaan ensi syksynä opiskelemaan. Päätös oli helppo, olen pitänyt lukiota ainoana varteenotettavana vaihtoehtona kuudennen luokan lopusta saakka. Yhdeksännen luokan aikana stressatessa kokeiden ja muun opiskelun määrää ammattikoulu on käväissyt mielessä, mutta en sinne kertaakaan tosissani ole harkinnut meneväni.

Minua on aina harmittanut, kun olen joutunut vastaamaan otsikon kysymykseen "no en mä vielä tiedä..." tai jotakin sen suuntaista. Minusta tuntuu nimittäin, että kaikki kaverinikin tietävät jo mitä heistä tulee isona. Päiväkotitäti, hammaslääkäri, musiikin opettaja, tanssija. Tulevaisuuden (haave)ammatin tietäminen jo tässä vaiheessa saattaisi olla ihan hyödyllistä, jotta toisen asteen opinnoissa osaisi painottaa oikeita aineita.

Vaikka ylemmät selitykseni ovat saattaneet antaa ymmärtää, että minulla ei ole mitään ideaa siitä mikä minusta tulee isona, on vedätystä. Olen muutaman viime päivän aikana vihdoin alkanut päästä selville ajatuksissani, ja olen punninnut erilaisia vaihtoehtoja haaveammatilleni. Tällä hetkellä haluaisin eniten tulla isona jonkin sortin toimittajaksi, ja haluaisin työskennellä media-alalla. Olen varma, että sieltä löytyisi jokin minulle sopiva ja minua kiinnostava ammatti. Toimittajan ammatti kuulostaisi kuitenkin sopivimmalta, sillä pidän kirjoittamisesta. Olen aina pitänyt siitä, ja harrastanutkin erilaisten tekstien, tarinoiden, ficcien ja novellien kirjoittamista koko pienen ikäni. Lähiaikoina olen kuitenkin huomannut, että kaunokirjallisuuden kirjoittaminen ei ole minua varten. Olen liian arka ja epävarma julkaisemaan tekstejäni missään, ja ne jäävät aina auttamatta kesken. Pidän enemmän asiatekstien ja mielipidetekstien kirjoittamisesta, uskallan olla suorasanaisempi ja kertoa erilaisia näkökohtia. Lisäksi rakastan ottaa kantaa asioihin, ja selittää erityisesti sellaisista asioista, joista olen kiinnostunut tai joista tiedän paljon. Siksi esimerkiksi urheilutoimittajan tai musiikkitoimittajan ammatti kuulostaisi kiinnostavalta.

Mutta kuka tietää, mikä minusta loppujen lopuksi isona tuleekaan? Pienenä muistaakseni halusin eläinlääkäriksi, balettitanssijaksi tai näyttelijäksi. Enää mitään noista en voisi edes harkita.
den eneste måten å ha noe i uendelig tid, er ved å miste det

Poissa erised

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: PixieMoon3
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #176 : Maaliskuu 23, 2013, 12:10:00 »
Toistaiseksi olen vielä joutunut vastaamaan tähän kysymykseen aina sen tavallisen "En mä vielä oikeen tiiä", mutta pikkuhiljaa pitäisi tähänkin kysymykseen ihan tosissaan pureutua. Lähiaikoina olen varovaisesti alkanut miettiä lääketieteelliseen yliopistoon menoa, mutta ne parin vuoden kuluttua mahdollisesti häämöttävät pääsykokeet pelottavat eikä itseluottamukseni tällaisissa asioissa ole koskaan ollut mikään hyvä. Osaan kyllä ihan hyvin fysiikkaa, matikkaa ja kemiaa, mihin ne pääsykokeetkin sitten painottuvat, mutta silti tuntuu, etten kuitenkaan voisi olla parempi kuin ne sadat muut hakijat.

Pelkään myös kamalasti sitä, että mieleni muuttuu tässä pari vuoden aikana. Tykkään hirveän paljon historiasta, mutta ainakaan tällä hetkellä mikään historiaan liittyvä ammatti ei oikein kiinnosta, enkä siis opiskele historiaa pakollisia kursseja enempää. Jos kumminkin mieleni muuttuisikin olisi ollut ihan turhaa täyttää lukkarit lukuisilla fysiikan ja kemian kursseilla, ja viedä tila esimerkiksi juuri tuolta historialta.

Tiedän että monet ovat sanoneet ettei tulevan ammatinvalinnan kannalta palkkasumman pitäisi ratkaista, mutta en voi sille mitään, että minulle se on kuitenkin jonkinlainen prioriteetti ammattia ajateltaessa. Haluan nimittäin matkustella, eikä se onnistu jos palkkani on pieni. Varsinkin jos mahdollisesti jossain vaiheessa aion perheenkin perustaa.

Poissa Marygold

  • Irorua
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #177 : Maaliskuu 23, 2013, 14:54:32 »
Lainaus
Pelkään myös kamalasti sitä, että mieleni muuttuu tässä pari vuoden aikana. Tykkään hirveän paljon historiasta, mutta ainakaan tällä hetkellä mikään historiaan liittyvä ammatti ei oikein kiinnosta, enkä siis opiskele historiaa pakollisia kursseja enempää. Jos kumminkin mieleni muuttuisikin olisi ollut ihan turhaa täyttää lukkarit lukuisilla fysiikan ja kemian kursseilla, ja viedä tila esimerkiksi juuri tuolta historialta.

Vaikka ihan hyvä näitä asioita onkin miettiä jo lukion aikana, niin en kuitenkaan kantaisi liikaa huolta siitä, että jonkin reaaliaineen jättäminen vaikkapa kirjoittamatta sulkisi kokonaan pois mahdollisuudet sen opiskelemiseen myöhemmin. Itse ainakin satun tuntemaan yhden ihmisen, joka aina toitotti, miten ei ikinä historiaa eikä yhteiskuntatieteitä, ja kas hän opiskelee nykyään juuri niitä. Yliopistojen pääsykokeista  vain harvat ottavat nykyisellään edes huomioon, mitä aineita on kirjoitettu. Monissa lasketaan vain yo-kokeiden yhteispisteet sekä itse pyrittävän aineen osalta ne pisteet, joita pääsykoekirjallisuuden osaamisesta on saatu.

Jos yhtenä tavoitteenasi on lääkis, ne luonnontieteelliset aineet kannattaa kyllä lukea, mutta ei se välttämättä sulje pois muita vaihtoehtoja tulevaisuudessa :)

Lainaus
Tiedän että monet ovat sanoneet ettei tulevan ammatinvalinnan kannalta palkkasumman pitäisi ratkaista, mutta en voi sille mitään, että minulle se on kuitenkin jonkinlainen prioriteetti ammattia ajateltaessa.

En sanoisi, että siinä on mitään väärää, kyllähän ihmisten yksi tärkeimmistä syistä käydä töissä on nimenomaan toimeentulo. Kyllä sitä rahaa saa ja voi miettiä, kyllä itsellenikin yksi syy omaan alavalintaani oli mahdollisuus perusvarmaan toimeentuloon. Mutta kyllä oma kiinnostus alaan on silti tärkeää niin ikään, jotta siellä töissä jaksaa, varsinkin jos on kyse ammatista, jossa pitää kohdata ihmisiä jatkuvasti. :)
Sadevesiämpärit, auringonkukkaniityt, saippuapalat ja raparperinvarret... Oikullisesti versoilevat lommot elämän alaviitteissä.

Poissa Nokkis

  • Vuotislainen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #178 : Toukokuu 02, 2013, 19:58:25 »
Pienenä mulla oli selkeä ammattiaikomus (onko se sana?), taiteilija. Vaikka itse sanonkin, olin silloin jotenkin kuitenkin perillä asioista, joten joskus kakkosluokalla älysin että sillä ei kuitenkaan ehkä elätä itseään, joten seuraava haaveeni oli sitten kuvisopettaja... Neljännellä käsitin, että en jaksaisi opiskella opettajaksi (+kuvataideopinnot päälle) joten aloin haaveilla toimittajan ammatista. Parisen kuukautta sitten huomasin innoistuneeni myös ruuanlaitosta.

Tämän hetkiset hiukankin realistiset ammattitoiveeni  ovat ainakin kondiittori (koristelua ja luovuuden käyttämistä, ah! Tai sitten olen vain katsonut liikaa telkkarin kakunteko-ohjelmia...), kokki (tai mikä tahansa ruuanlaittaja) ja toimittaja (vieläkin). Aion ainakin ruuanlaittoalalle pyrkiessäni mennä ammattikouluun, en vain jaksa opiskella niin paljon. Tietenkin se on vähän tyhmä valinta mutta iltalukiotkin on olemassa ;) Vähän vähemmän realistinen toive on opettaja (tykkään pienistä lapsista (1-3lk)), saisin suunnitella tunteja (luovuutta, luovuutta! :D) ja tehdä koulunkäynnistä vähän hauskempaa). Vaikka kyllä mulle joku myyjänkin ammatti kelpasi tai bussikuski, niissä asiakaspalvelu on mulle houkutuslintu...!

Poissa Röhkö

  • Kasvatustieteen kandi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #179 : Kesäkuu 09, 2013, 10:52:32 »
Lapsena halusin eläinlääkäriksi. Sitten tajusin, että en halua availla eläimiä auki enkä muutenkaan loistanut kemia-fysiikka-akselilla. Piirtämisessä olin hyvä, joten hain graafiseksi suunnittelijaksi. Olisin päässyt opiskelemaan alaa, mutta samaan aikaan pääsin opiskelemaan kasvatustiedettä. Yliopistoelämä ja tulevaisuus ihmisläheisellä alalla veivät voiton.

Haluan ihan ensimmäiseksi antaa neuvon kaikille, jotka haluavat opiskella yliopistossa tulevaan unelma-ammattiin: käyttäkää Vuotista hyväksenne.
...Toinen fraasi, joka on myös kuultu äitini suusta on "hankkikaa ammatti, jossa viihdytte".
So true! Olen hengaillut Vuotiksessa kahdeksan vuotta (hui kauhistus, olenpas vanha), ja olen oppinut argumentointitaitoja äidinkielen opiskelun ohella. Lisäksi fanfictioiden kirjoittaminen on auttanut sekä kieliopin, mielikuvituksen ja palautetaitojen (vastaanotto ja anto) kehittymisessä. Jo monien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pääsykokeissa mitataan vuorovaikutustaitoja ja kykyä perustella mielipiteitään. Minua Vuotis on auttanut myös oman alan valinnassa niin, että kiinnostuin mediakasvatuksesta.

Minusta tulee isona opinto-ohjaaja. Opiskelin kolme vuotta mediakasvatusta Lapin yliopistossa. Valmistuin viime tammikuussa kasvatustieteen kandidaatiksi. Tänä keväänä hain Jyväskylään ja Joensuuhun opinto-ohjauksen maisterivaiheeseen, joka kestää kaksi vuotta. Pääsykoetulokset saapuvat ennen Juhannusta, mutta vaikka en jostain syystä tulisikaan valituksi, niin aion vielä saavuttaa opinto-ohjaajan pätevyyden! Kyseessä on intohimoni. Olen eri työpaikoissani ja yliopiston tuutorina ohjannut eri-ikäisiä ihmisiä, lapsena pidin naapurin kavereille erilaisia kerhoja.

Opetusalasta sen verran, että opettajaksi on monta tietä, kuten oma koulutushistoriani osoittaa. Opinto-ohjauksen opintoihin kuuluu opettajan pedagogiset opinnot.

Lukiolaisille sen verran vinkkiä, että älkää pelätkö välivuoden pitämistä! Itse vietin lukion jälkeen yhden välivuoden ennen yliopistoa. Toki vietin sen opiskellen kansanopistossa ja avoimessa yliopistossa. Koin kansanopiston kuitenkin hyväksi välivaiheeksi, joka opasti akateemisiin opiskelutaitoihin.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 09, 2013, 10:56:00 kirjoittanut Röhkö »
"Pants - like shorts, but longer!"

Poissa lullaby

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: HawthornMagic6297
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #180 : Kesäkuu 14, 2013, 10:15:39 »
Minä olen aika lailla hukassa siitä, mitä haluaisin tulevaisuudessa työkseni tehdä. Ammattikoulusta valmistuin kaksi vuotta sitten, enkä ole oman alani töitä tehnyt. Amiksen viimeisen vuoden aikana (etenkin viimeisellä työssäoppimisjaksolla) tuli sellainen fiilis, että ääh, ei tää ole mun juttu. Kävinpä tuossa ammattikorkeakoulussakin kääntymässä puolen vuoden verran, mutta se koulu jäi minulta kesken. Luovuttajafiilis ei ole kiva, mutta en nähnyt tarpeelliseksi kuluttaa turhaan aikaa sellaisessa koulussa, joka ei ollenkaan kiinnosta. Nythän olen sitten tavallaan tällaisia vajavaisia välivuosia pitänyt amiksesta valmistumisen jälkeen, pätkätöitä olen tehnyt aina kun olen onnistunut sellaisia saamaan.

Aloitin jonkin aikaa sitten nettilukiossa opiskelun, koska ajattelin sen ehkä avaavan uusia ovia opiskelumaailmaan, eikä yleissivistyksen kartuttaminenkaan ole pahaksi. Toivonkin että lukio-opintojen myötä kekkaisin jonkun uuden alan tai ammatin, joka kiinnostaisi. Yläasteikäisenä minulla oli pieni toive hakea yliopistoon lukemaan englannin kieltä, mutta kuoppasin ne haaveet sitten. Nyt olenkin viime aikoina miettinyt, että josko sitä uskaltaisikin jossain vaiheessa hakea yliopistoon, vaikka sitten tuota englantia opiskelemaan.

Ei tämä ammatinvalinta helppoa ole! :D

Poissa Röhkö

  • Kasvatustieteen kandi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #181 : Kesäkuu 17, 2013, 12:36:52 »
Aloitin jonkin aikaa sitten nettilukiossa opiskelun, koska ajattelin sen ehkä avaavan uusia ovia opiskelumaailmaan, eikä yleissivistyksen kartuttaminenkaan ole pahaksi.
Huh, nettilukio kuulostaa todella itsekuria vaativalta opiskelumuodolta! Toki sitä se yliopisto-opiskelukin on, koska tenteistä ja esseistä pitää huolehtia itse.

Tsemppiä ammatin löytämiseen! Kuten Adéaa jo aiemmin lainasin (tai oikeastaan hänen äitiään), niin kannattaa hankkia viihtyisä ammatti. Vaikeuksia tuottaa se, että se työpaikkakin pitäisi saada. Suosittelisin sinulle lullaby, että tutustuisit englannin opiskeluun avoimen yliopiston kautta. Näin saat tuntumaa akateemiseen opiskeluun ja samalla saat "lähtöpisteitä" mahdollisia yliopisto-opintoja varten :)
"Pants - like shorts, but longer!"

Poissa Tylypahkan luuta

  • Varmasti oudoin
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: PurpleSnitch12495
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #182 : Heinäkuu 07, 2013, 22:07:20 »
Onneksi on vielä yksi vuosi peruskoulua käymättä, niin ei ole mikään kiire tämän asian kanssa, mutta kyllä olen jo vähän miettinyt. Joskus ehkä 5-vuotiaana halusin olla siivooja, kaupantäti tai lääkäri (tiedän, aika erilaisia ammatteja kaikki). Sitten noin 10-11 vuotiaasta aina tähän päivään asti mielessä on ollut hammaslääkärin ammatti. Ja nyt ehkä vuoden sisällä olen miettinyt myös jotain ravitsemusterapeutin tai muun vastaavan elämäntapaneuvojan (ei tullut parempaakaan sanaa mieleen) ammattia.

Mutta minä(kin) olen kiinnostunut matkailusta (en ehkä siinä määrin, että haluaisin siitä itselleni ammatin) ja olen miettinyt juuri sitä, että miten paljon palkkaa missäkin ammatissa saisi, että pääsisi matkustelemaan.

Nyt tulee sitten vähän perusteluja. Eli hammaslääkärin ammatti olisi mukava, koska työllistymismahdollisuudet ovat hyvät ja tykkään tehdä töitä käsilläni (kuulemma tärkeä, jos hammaslääkäriksi aikoo) ja työajat olisivat säännölliset ja mikä ehkä minulle on tärkeää, se on ammatti, jossa voi toimia yrittäjänä.

Elämäntapaneuvojan ammatti kiinnostaisi, koska pidän itse terveyttä ja sen edistämistä tärkeänä.

Ja kuten jo totesin olen vasta menossa yhdeksännelle, niin minulla on vielä aikaa miettiä ja kiinnostuksenkohteet voivat muuttua. Ja pitäisihän ensin käydä lukiokin.

Poissa Töme

  • jäätynyt nolla sateessa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Taught to love, born to live and let go
  • Pottermore: CharmBlade23297
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #183 : Heinäkuu 11, 2013, 11:56:51 »
Äh, ammatinvalinta. Varmaan yks vaikeimmista asioista mitä tiedän. Peruskoulu käyty, lukio edessä ja loppu on vaa itestä kiinni.

Noh, varmaan joskus 5-vuotiaana halusin olla huippu-urheilija. Kiekkoilija, futari, mitä vaan. Mut ei ihan taidot riittäny.
Sit tulin järkiini, vaikka huippu-urheilijat tienaa rutosti, niiden elämä saattaa olla hiton rankkaa. Kaikki se julkisuus sun muu ja matkustelu. Vaikka olishan se toisaalta ihan siistiäkin mut mun pää ei varmaan kestäs sellasta.

Nykyään, mun haave ja tavote olis saada ammatti musiikista. Soitan rumpuja joten mikäs sen parempi duuni olis kun ammatikseen soittaa sitä mitä tykkää. Ja kun homman tekis vielä hyvin niin sillähän tienaiskin aika kivasti. Mut toisaalta jos ollaan oikein realisteja, niin lukion jälkeen (riippuen missä vaiheessa asepalveluksen haluisin suorittaa. Enkä ole ihan varma kuinka monta vaihetta pitäsi vielä suorittaa) haluisin hakee poliisikouluun. Vaihteleva ja mielenkiintonen työ, hyvä palkka (joka nykyään painaa aika paljon nuoren ammatinvalinnassa), joka päivä on erilainen. Tai sitten pelastajaksi, palomies tms.

Toki voi olla että mun mielipiteet ja haaveet muuttuu vielä. Mut noi mä koen tällähetkellä vahvoiksi tavoitteiksi jotka on kuitenkin tarpeeks kunnianhimoisia.


Noita varmaan yhdistää se, että noi on aika vaativia ammatteja. Kaikissa noissa on vaihtelevat työajat ja työpäivät. Mä en haluais olla kahta samanlaisa päivää töissä. (kesätöissä sitä ihan liikaa nyt) Muusikon ura vaatii kärsyvällisyyttä ja taitoa, kun taas poliisin tai pelastajan ammatti hyvää fyysistä kuntoa. Niin ja taas, sitä kärsivällisyyttä. Elämässä pitää olla tavotteita, ja jos joku tavote ei onnistu, pitää vaan kehitellä uusi.

-Töme
« Viimeksi muokattu: Elokuu 09, 2013, 21:23:33 kirjoittanut Töme »
How can you "just be yourself" when you don`t know who you are?
Stop saying "I know how you feel"
How could anyone know how another feels?

Poissa Katspicious

  • Vuotislainen
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #184 : Heinäkuu 20, 2013, 13:08:20 »
Pienestä asti halusin, että musta tulee näyttelijä/laulaja. Osasin englantia jo ekaluokkalaisena, joten keksin, että opiskelen kovasti ja lähden sitten ulkomaille opiskelemaan, että pääsen Hollywoodiin.

Sit kun aikustuin niin pikkuhiljaa alko mun tavotteet "realisoitumaan". Sitten mä halusin opettajaksi. Nyt usean vuoden jälkeen 17-vuotiaana oon mennyt kokkilinjalle, koska uskoin, että mun taidot ei riitä mihinkään muuhun. Sitten sain kuraattorilta paksun kansion vasten kasvoja, jossa luki "Turhat paperit, jotka on silti pakko säilyttää". Kuraattori sanoi, että opettajaks pääsee jos tekee töitä. Nyt mä sit alotan lukion ekaa vuotta ens vuonna ja pyrin tosiaan sinne opettajaks. Tätä mä oon halunnu jo pienestä asti ja tänne mä päädyn. Makso mitä makso.

Poissa thefiach

  • Vuotislainen
    • Amundalan taikakoulu
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #185 : Elokuu 04, 2013, 21:58:43 »
Minä haaveilin ala-asteelta asti kirjailijan ammatista. Olin todella hyvä kirjoittamaan ja mielikuvitusta riitti. Kirjoittaminen ja lukeminen jäivät kuitenkin taka-alalle ysiluokalla ja lukiossa, joka sitten tukahdutti taitoni. Minun olisi pitänyt vain jatkaa kirjoittamista ja harjoittelua ja vaalia mehevää mielikuvitustani. Harmittaa jälkeenpäin.. Olen yrittänyt herätellä taitojani nyt jälkeenpäin, kuitenkaan onnistumatta siinä kovinkaan hyvin.

Ala-asteella toinen haaveeni oli opettaja, ja se on sitä yhä - mahdoton unelma oikeastaan koska olen keskiverto-opiskelija itse. Opiskelen nyt vaatetusompelijaksi, rakastan vintagetyylisiä vaatteita ja haluan ommella niitä ehkäpä työkseni ja myydä vaikka netissä. Olin työssäoppimassa ala-asteella (tekstiilityön tunneilla enimmäkseen) ja se herätteli uudestaan haaveeni opettajaksi kouluttautumisesta. Saa nähdä, mitä keksin!

Poissa Magic girl

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Valar Morghulis
  • Pottermore: WhitchThorn22397
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #186 : Elokuu 09, 2013, 19:12:59 »
Hmm... Tällä hetkellä, ei mitään tietoa.
"Push me and I'll push back
I'm done asking, I demand"

Poissa happygirl

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #187 : Syyskuu 06, 2013, 21:03:29 »
Halusin lapsena näyttelijäksi ja toimittajaksi.

Unohdin unelmani 10 vuodeksi ja tänä vuonna muistin sen taas, nyt kun olen aikuinen :) Toteutin molemmat puolessa vuodessa, luihuinen kun olen :D Näyttelen nyt teatterissa harrastuksenani ja työskentelen opiskelun ohella YLE:lle. Unelmat ovat toteutuneet.

Olen oikeestaan aika pihalla siitä kuinka helppoa unelmien tavoitteleminen oli. Tarvi vain päättää ja tehdä. (Ja runnoo kaikki muut tieltä. Mutta se on sivuseikka.)

Poissa momentum

  • Daydreamer
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Hi~ ♥
    • Tunneterapiaa
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #188 : Joulukuu 29, 2013, 16:35:18 »
Minä halusin pienenä lääkäriksi. Sitten eläinlääkäriksi. Unohdin kuitenkin molemmat unelmat varsin nopeasti. En edes tarkkaan muista missä vaiheessa ne katosivat, mutta niin ne tekivät. Sitten tuli pitkä aika jolloin en yhtään tiennyt mitä haluan tehdä. Yläasteella innostuin kuitenkin lopulta catering-alasta niin paljon, että olin jo menossa opiskelemaan ammattikouluun kyseistä ainetta.

Aloin kuitenkin epäillä, ettei catering ehkä olekaan minun kutsumukseni ja menin lukioon ihan vain miettimään asiaa hiukan. Siellä ollessani innostuin laulamisesta hiukan liikaakin, kun aloin toivoa että se olisi minulle hyvä ammatti kun saa ilmaista itseäni. Innostuin myös media-alasta ihan samasta syystä. Laulamisesta tuli lopulta lähinnä vain harrastus, kun lähdin 2009 opiskelemaan Piippolaan media-assistentiksi. Valmistuin 2012 keväällä hyvin paperein, ja totesin että pidän vähän taukoa opiskelusta ja yritän hakea töitä. Loppujen lopuksi olen edelleen työtön. Vuosi ja kuusi kuukautta myöhemmin.

Nykyään olen alkanut epäillä, että jään työttömäksi loppuelämäkseni jos en tee asialle jotakin. Media-ala on hiukkasen ylityöllistynyt, joten olen alkanut tässä miettiä uutta ammattia, mikä voisi minulla toimia. Olen päätynyt matkailu- ja ravitsemusalaan, eli tavallaan palaan alkuperäiseen suunnitelmaan. Sisko on työllistynyt nimittäin tosi hyvin tuolla alalla, joten se inspiroi minua kovasti. :) Olen tosin itse hiukan enemmän kuitenkin tuon matkailun suuntaan kääntymässä, koska haluan käyttää kieliä ammatissani, koska rakastan kieliä. Hakuajat on jo katsottu, ja myös koulutkin jonne voisin ehkä hakea. Uskon kuitenkin, että ammattikorkeakouluun en luultavasti pääse, koska siellä vaaditaan jonkinlaista alan tuntemusta jo etukäteen (siksi en päässyt medianomiksi opiskelemaan), joten laitan ihan tavallisia opistojakin mukaan listaan. Toivon todella, että tällä nyt valitsemallani alalla todella onnistaa enkä päädy siivoojaksi. Siinä on ammatti, joka ei nappaa sitten yhtään. :D

Ja mitä tulee unelma-ammatti #1:seen niin se on kirjailija. Olen kirjoittanut siitä saakka kun opin lukemaan ja kirjoittamaan. Olin silloin 8-vuotias, koska muistan kirjoittaneeni ensimmäisen tarinan jouluna 1996 ja olin silloin ykkösellä. Kirjoittaminen on minulle aina ollut tärkeää, ja on sitä edelleen. Haluaisin jonakin päivänä julkaista ihan oikean kirjan. Olisi niin hienoa mennä kirjakauppaan ja huomata oma kirja hyllyssä♥ Ja minua muutenkin pelottaa pelkkä ajatus siitä että jättäisin kirjoittamisen kokonaan, kun se on  kulkenut mukana aina. Jos luopuisin siitä, tuntuu kuin iso pala minua katoaa samalla. Siksi olen aika vakuuttunut siitä että jonakin päivänä minä olen kirjailija. Pitäisi vain saada pari ficciä pois päiväjärjestyksestä että voisi alkaa miettiä sitä ensimmäistä kirjaa ihan tosissaan. :3

Ja nyt lopetan tähän, koska en halua jaaritella liikaa. Olen väsynyt ja minun piti kirjoittaa puhtaaksi paperille kirjoitettuja lyriikoitani. ->
Löydätte mut myös näistä:
last.fm||Twitter||Facebook||LiveJournal||Fanfiction.net||DeviantART

Poissa nominal

  • Kuriositeetti
  • Vuotislainen
  • Pottermore: FireboltLumos114
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #189 : Joulukuu 31, 2013, 16:54:03 »
Korkeimman oikeuden tuomari.

Eikä sitten sen vähempiä tavoitteita :D No joo, saa nyt nähdä. Olen kuitenkin ihminen, joka jotain oikeasti halutessaan myös menee ja ottaa sen. En ole kuitenkaan aivan varma, kuinka kovasti juuri tuota haluan, mutta tällä hetkellä se on "pitkällinen" päämääräni.

Olen aina ollut sitä mieltä, että minulla on hieman liian hyvä mielikuvitus, sillä minulle ei ole tuottanut mitään vaikeuksia kuvitella itseäni missään ammatissa. Niinpä, kun minulta pienenä kysyttiin asiaa, saatoin vastata ihan mitä tahansa. Todellisuudessa viihdyn kuitenkin parhaiten toimistotyömäisessä työssä, jossa kuitenkin on jonkin verran myös sosiaalisuutta (muttei liikaa) ja jossa saan ratkoa itsenäisesti ongelmia. Ihan tuolta kantilta asiaa en kuitenkaan ajatellut vielä silloin, kun yläasteella päässäni alkoi kehittyä kuva juristin ammatista.

Lukion lopussa tein yhteishaun kauppikseen ja oikikseen, mutta kumpaankaan en vielä silloin oikeasti pyrkinyt vaan pidin suosiolla välivuoden ja olin töissä. Kaupan kassalla minulla meni täysin hermot, joten motivaatio opiskella oli korkeimmillaan, ja niinpä hain jälleen kauppikseen ja oikikseen sekä muutamaan muuhun. Arvoin kahden mainitun välillä aika pitkään, mutta loppujen lopuksi oikis oli kuitenkin se ykkönen - ja heti saatuani pääsykoekirjat käsiini olin siitä aivan sataprosenttisen varma. Tämä on minun juttuni!

Kolme yritystä vaadittiin, mutta nyt olen VIHDOIN päässyt opiskelemaan juuri sitä, mitä haluan. Seuraavana haaveena on hankkia vielä tuomarin pätevyys, koska ehkä kaikista eniten juristin tehtävistä minua viehättää tuomarin rooli. Ja koska tavoitteita ei sovi jättää liian vajaiksi, tahtoisin ilman muuta vielä korkeimman oikeuden jäseneksi, ellen jopa sen presidentiksi - mutta nämä ovat luojan kiitos vielä aika kaukaisia haaveita :D

Aiemmin oli puhetta rahasta ammatinvalinnan vaikuttimena. Minulle se ei juurikaan merkinnyt, vaikka lakimieheksi aionkin, mutta todella moni tiedekunnastamme on sanonut sen olevan yksi suurimpia syitä hakea oikeustieteelliseen (toki taustalla on pakko olla kiinnostustaki, ei sinne muuten pääse). Niinpä älkää häpeilkö, jos senkin takia haluatte jollekin tietylle alalle (:
Peitetty liekki on tulisin ~ Entä jos Voldemort olisikin valinnut toisin? ~ Taikalaiva Titanic

Poissa Hele

  • Lukutoukka, filosofi, kirjoittaja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #190 : Tammikuu 18, 2014, 19:44:19 »
Olen näköjään kirjoittanut tänne neljä vuotta sitten, että haluan tehdä elokuvien/teatterin kulisseissa töitä. Sitä unelmaa en ole täysin hylännyt.

Opiskelen tällä hetkellä Tekstiili-artesaaniksi ammattikoulun aikuispuolella, mutta silti en tiedä, mitä teen kun valmistun. No, onhan mulla kaksi vuotta aikaa miettiä. Toisaalta tää ala tuntuu jo mun jutulta, vaikka opiskelua on vasta kaksi viikkoa takana. Mutta tulevaisuudesta ei koskaan tiedä.
Älä tuu sanomaan, mitä mun pitää tehdä tai mitä en saa tehdä. Mä teen mitä mä haluun!

Poissa Katspicious

  • Vuotislainen
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #191 : Tammikuu 20, 2014, 22:01:58 »
Elikkäs siitä on mullakin jo aikaa, kun viimeksi kirjoitin.

Eli opiskelin siis vuoden kokkialaa ja vaihdoinkin sitten lukioon kuraattorini rohkaisemana ja lukiohan on lähtenyt aivan mainiosti käyntiin, sillä keskiarvoni on lähes 9! Eli kyllä se kannatti eikä tää lukio oo yhtään vaikeaa. Mun mielestä jopa tuplasti helpompaa ku yläasteella.

Nytten oon sitten tässä pääni puhki pohtinut ja tämänhetkinen suunnitelma on siis että opiskelisin kätilöksi. Ja jos en pääse (no joo aika epätodennäköistä etten pääsisi) niin sitten biologia/terveystieto/mantsan opettaja tai muu samaa kategoriaa eri oppilaitoksia varten.

Kätilö nyt kuitenkin tuntuu tässä vaiheessa mukavalta.

Poissa Ooka

  • Siivet kantapäissä -liitelijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pilvilinnan kuningas
    • Tuliaavikko
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #192 : Tammikuu 29, 2014, 18:52:36 »
Kirjailija. Se minusta tulee. Ehkä minusta tulee huono kirjailija (:D) mutta kirjailija kuitenkin... olen sitten hesen/mäkkärin kassalla loppu elämäni ja kirjoitan huonoja kirjoja xD

Joo no, mikä minusta nyt ihan oikeasti tulee niin meikäläisestä tulee virkistys- ja vapaa-ajanohjaaja. Ohjaustoiminnan artenomi. Tulevaisuudessa toiveena olisi käydä kunnon pedagokiset opinnot ihan yliopistossa ja tavoitteena sitten lukio-opettaja, aineina ilmaisutaito ja kuvataide, ellei rahkeet sitten riitä äidinkielenopettajaksi (se vaatii kyllä aika pitkän rupeaman yliopistossa.. enkä ole varma onko minusta siihen :'D)

Do the impossible, see the invisible.
ROW ROW FIGHT DA POWER!
Touch the untouchable, break the unbreakable.
ROW ROW FIGHT DA POWER!

Poissa Luna Helmiina

  • Tonttu vain ei saa unta
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Älä häiritse! Luen Harry Potteria!
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #193 : Helmikuu 04, 2014, 12:08:25 »
Höm? Empä olekaan vastannut tähän, niin, että vastaan nyt. Kokki. Tykkään tehdä ruokaa, ja minusta on mukavaa tehdä uusia ruokia. Vielä kun pääsisi opiskelemaan jonnekin kokin ammattia. :)
Taikamaailmassa olen varmaan aikuinen, täysoppinut noita, joka pitää omaa pientä
kirjakauppaa Tylyahossa. :)
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 10, 2014, 17:33:04 kirjoittanut Helmiina »
"Puh?"
"No mitä, Nasu?
"Ei mitään", vastasi Nasu hiljaa.
"Tarkastin vain, että olet vielä ystäväni".       Helmiina -> Luna Helmiina

Poissa Soul Spirit

  • Silli
  • Vuotislainen
  • Herra merirosvokapteeni-ninja-salamurhaaja Kenway
    • Warrior Cats RPG
  • Pottermore: Silagul
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #194 : Helmikuu 04, 2014, 20:15:25 »
En muista, olenko jo joskus vastannut tähän aiheeseen, mutta hällä väliä. Vastaan siinä tapauksessa uudestaan, koska mahdollisessa vanhassa viestissäni on varmasti vajaata ja nykyään väärääkin tietoa.
Tämä ammattiasia on saanut minut stressaantumaan viimeaikoina mahdottoman paljon, Tuntuu, että joka päivä koskee päähän tai on peräti migreeni kaikkien päätä sekoittavien ajatusten ja kiireiden takia, jotka kaikki pitäisi muistaa hoitaa ja miettiä ja vaikka mitä. Sen takia minulla on varotoimenpiteenä uusi rutiini, joka on päänsärkylääkkeen syöminen heti aamupalan aikoihin. Eikä se siltikään välttämättä pidä tautia loitolla. Olen halunnut pitää lomaa jo viikkojen ajan, mutta eihän koulusta voi jäädä aina pois, jos haluaa. En kertakaikkiaan tiedä, mitä teen ja minne menen tänä vuonna päättyvän yhdeksännen luokan jälkeen. Tuntuu, etten jaksa käydä lukiota ainakaan niin, että tosissani panostaisin siihen, enkä myöskään ole varma tulevasta ammatistani. Vaihtoehtoja on silti mielessä. Pitäisi vain keksiä se kaikkien mieluisin ja sopivin ala. Minulla ei ole mitään ongelmia kotona, mutta olen vain väsynyt kouluun.
Ihan ensimmäisenä ammattina haluaisin kirjailijaksi. Mutta siinäkin on ongelma, joka on se, ettei sillä pysty elättämään itseään, ellei kirjoita jotain bestselleriä. Pitäisi siis olla jokin toinenkin ammatti. Vaihtoehtoja ovat (suurinpiirtein kiinnostavuusjärjestyksessä) meribiologi, pelintekijä, eläintenhoitaja sekä datanomi/merkonomi (tai jokin vastaava IT-alan ammatti). Meribiologiksi en usko pääseväni, koska tässä maassa ei ole käsitykseni mukaan sellaiselle töitä. Pitäisi muuttaa jonnekin Australiaan tai vastaavaan, enkä sinne ole nyt ihan ensimmäiseksi lähdössä. Muuten meren tutkiminen ja noiden trooppisten maiden maisemat olisivat kyllä minulle unelma-ammatin edellytyksiä. Pelintekijän ammatissahan on monia alueita, eikö? Sinne voisin siis päästä ehkä IT-alan avulla, jos minulle olisi töitä. Piirtotaitoni ei ole mielestäni ihan paras, vaikka ei silti huonokaan. Osaan piirtää parhaiten elävästä mallista tai mahdollisimman aidon näköisestä kuvasta. En siis luota taitooni pelien grafiikan suunnittelijana. Eläintenhoitajan ammatista en ole ihan selvillä. Tätä kirjoittaessani minulla on TET-viikko ja olen töissä eläinlääkärillä. Niissä on kai jonkin verran samaa. Mutta on todella hyvä haaveilla ammatista, josta ei tiedä paljoa mitään. ;DD
Kuitenkin... Siinä vastaukseni tähän aiheeseen liittyen. En siis osaa sanoa, mikä tulee olemaan tulevaisuuden ammattini.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 04, 2014, 20:27:47 kirjoittanut Soul Spirit »
The darkness descends on quiet earth,
the night cannot know how much it's worth
Inspiring the shadows with fading
And horizon with ending

Poissa Sectumsempra

  • Patented Daydream Charm
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • satunnaisesti kelmi
  • Pottermore: PurpleRune1479
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #195 : Helmikuu 05, 2014, 00:37:14 »
Luulin ala-asteelta lähtien päätyväni taiteelliselle alalle. Menin kuvataidelukioon ja lukion jälkeen opiskelin vuoden ammattikorkeessa vaatetuspuolella, mutta erosin. Ala oli kiinnostava ja luokka ihana, mutta kouluntaso ei niinkään. Olen edelleen harrastusten puolesta erittäin kiinnostunut käsitöistä ja piirtämisestä sekä valokuvaamisesta, mutta tällä hetkellä ala on sen verran epävakaa, että en usko työllistyväni. Ehkä vielä joskus tulevaisuudessa repäisen ja perustan oman vaatemerkin.
Alunperin luovan alan lisäksi toinen (ja ehkä jopa suurempi) intohimoni oli Aasia-opinnot. Opiskelen tällä hetkellä ensimmäistä vuotta, kandintutkintoa Asia Pacific Studies linjalla. Lähdin opiskelemaan alaa Englantiin, kun en kahden yrittämän jälkeen onnistunut Suomeen pääsemään. Pääalueena Korea(t), mutta opiskelen myös sivuaineena mandariinikiinaa ja kiinan kulttuuria. Ensi vuonna ajattelin ottaa kieli-/kulttuuriopintojen lisäksi kääntämistä ja markkinointia tai kauppaa. En yhtään tiedä mikä minusta tulee sitten "isona", mutta haluan tämän tutkinnon jälkeen suorittaa maisterin tutkinnon joko Aasian suunnalla tai Suomessa. Tällä hetkellä haluaisin lähteä valmistumisen jälkeen Etelä-Koreaan ja suorittaa lingvistiikan sekä tulkkauksen maisteriopinnot. Luulin aluksi haluavani tutkijan työhön, mutta tällä hetkellä liian akateeminen ammatti ei kiinnosta yhtään. Haluaisin suuntautua johonkin viestintäpainotteiseen kansainväliseen työhön. Myös tulkkina toimiminen kiinnostaa, kääntäjän työ ei niinkään, ainakaan päätoimisesti.

Poissa Semina

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #196 : Helmikuu 06, 2014, 20:22:40 »
Olen aina ollut hirveä lukufriikki ja unelma ammattini on ollut aina kirjailija. Tosin ratsastuksenopettajakin voisi olla kiva ammatti tällaiselle hevoshullulle. Mun elämäkin tuntuu pyörivän Potterin ja hevosten kanssa (jos koulua ei lasketa).

Poissa Jaguaari

  • Hullun hatuntekijän oikea käsi ja kätyri
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: BatSilver23704
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #197 : Maaliskuu 17, 2014, 17:34:14 »
Haaveenani on jo monta vuotta ollut olla muotisuunnittelija, mutta en ole varma olisiko se minulle mahdollista.

Poissa Ulompi vino vatsalihas

  • Neville Longbottom <3
  • Vuotislainen
  • PS. Pidän hapanpastilleista
    • Livejournal
    • Katso taivasta, tähtiratainsa täyttämää
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #198 : Lokakuu 01, 2014, 18:49:07 »
Lapsena halusin piirtäjäksi, kirjasilijaksi, näyttelijäksi, ala-asteen kuvaamataidon opettajaksi tai taikuriksi. Pian minulle selvisi, että kirjaileminen harvemmin on kenenkään päätoiminen ammatti, mutta halu kirjoittaa joskus kirja, ei ole kadonnut minnekään. Olen 20, enkä ole näytellyt ikinä missään, joten sitä taitaa olla myöhäistä enää korjata. Vaikka en sitten pääsisi kameraan eteen pohtimaan, ollako vai eikö olla, olisi mukavaa olla kameran toisellakin puolella.
13-vuotiaana halusin poliitikoksi, asianajajaksi, neuropsykologiksi tai muuten lääkäriksi, tatuoijaksi... ja vielä joksikin muuksi, en muista enää miksi. (Olisin voinut pitää Eduskunnassa tatuointipuljua... tai lakimiehenä tehdä asiakkailleni etukäteen vankilatatskat...) Jo nuoresta minussa on myös vaihtelevalla intensiteetillä kytenyt halu tulla rikostutkijaksi ja mitä enemmän ikää on tullut, sitä järkevämmältä vaihtoehdolta se on alkanut kuulostaa. Mutta poliisiammattikorkeakoulun ovet (- joista en siis ole koskaan astunut sisään -) sulkeutuivat minulta kaksi vuotta sitten, kun sain epilepsiadiagnoosin. Koska kohtaustilanteeni on niin hyvä, asia voidaan mahdollisesti ottaa uudelleenharkintaan, mutta en tiedä, mitä ne sitten vaativat, varmaan pitäisi olla 50 vuotta ilman kohtauksia ja lääkitystä.
Koska vietän nyt niin paljon aikaa kirjastossa, vaikkei minulle makseta siitä, miksipä en viettäisi siellä vielä vähän enemmänkin ja vastaanottaisi myös kahisevaa; kirjastonhoitaja on kuulemma myös vähiten stressaava ammatti, mikä on. Sen sijaan ne tatskat kiinnostaneetkaan lopulta niin paljon ja ne tuomitsevan islamin uskonnon löytäminen muutama vuosi sitten katkaisi loputkin taipumukset siihen suuntaan, samoin lakiuraan tässä maassa; en halua puolustaa ketään ihmisten laeilla, kun Jumala on asettanut toiset, paremmat lait. Jokin muu taiteeseen liittyvä ammatti kyllä kiinnostaisi senkin edestä.

Mikä minusta sitten tuli "isona"? Toistaiseksi elelen veronmaksajien rahoilla ja tienaan vähän itsekin pienistä, mukavista hommista, joita teen eräälle järjestölle, mutta en tee niitä rahan vuoksi.
Tosin, haluan nähdä muutakin maailmaa kuin Suomen, joten en varmasti tule asumaan koko ikääni vain täällä. Siksi tämä avautuminen rikostutkijan työstä ei sillä tavalla minua koske. Ja siksi en ole enää miettinyt mitään ammatteja. Minulla on koulutus painotuotantoassistentiksi, mutta sillä alalla ei välttämättä ole paljon työtä, jos lähden keskelle sademetsää tai aavikkoa. En halua tehdä mitään, mikä ei tunnu minusta luontevalta, eikä omalta. En halua lähteä mihinkään oravanpyörään siksi, että muutkin tekevät niin tai että niin on aina ennenkin tehty. Haluan vain olla rauhassa, tavata ystäviä, kirjoittaa joskus edes yhden kirjan ja lähitulevaisuudessa matkustaa vaikka Lesboksen saarelle asti.

Edit / lisäilin muutaman rivin, mitä tuli mieleen.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 04, 2014, 23:01:01 kirjoittanut Ulompi vino vatsalihas »
On the 10 year anniversary of Harry’s parents’ death and the first time Voldemort was defeated, 31st October 1991, he and Ron saved Hermione from the troll in the bathroom. This is generally regarded as the day the trio became friends

Poissa huispauskotka

  • Teddy Lupinin vaimo
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Se uniikki ja lahjaton.
  • Pottermore: MarauderHeart20696
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Mikä sinusta tulee "isona"? vol 2.
« Vastaus #199 : Lokakuu 08, 2014, 19:13:50 »
Olen jästikasilla (ja velhomaailman 4. vuosikurssilla).
Haaveena ja tähtäyksenä olisi toistaiseksi lentoemännän ammatti. Vielä ei ole ollut oppilaanohjauksessa kauheasti asiaa ammatinvalinnasta, kun jatko-opintoasiat ovat ensisijaisena tavoitteena käydä läpi.

Miksi haluaisin olla lentoemäntä?

En oikein tiedä itsekkään! Sen takia olenkin miettinyt ettei se välttämästi ole lopullinen työni.

Rakastan olla lentokoneessa. Tykkään auttaa ja palvella. Tykkään puhua ei-suomea.

Haluaisin muuttaa isona Ranskaan ja Englantiin ja Irlantiin. Egyptistäkin olen haaveillut.

Lentoemännät ovat ihania.

Tiedän että työ on raskasta.

jaa a.
"Kaunis puukko rinnassa haavoittaa ruostuneen lailla"
-Apulanta