Kirjoittaja Aihe: Nightwish  (Luettu 74758 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Gluubori

  • Ankeuttaja
Vs: Nightwish
« Vastaus #100 : Syyskuu 19, 2007, 16:42:23 »
Rainmaker... Marco on basisti. Emppu on kitaristi. Emppu vetää niitä sooloja.

Olisikohan Rainmaker viitannut Marcon lauluun eikä soittoon :)

Tulipa muuten tuossa toissapäivänä taas pitkästä aikaa kuunneltua noita vanhempia levyjä ja täytyy myöntää, että muutama biisi herätti kyllä varsin lämpimiä tunteita ja hienoja muistoja. En ehkä vieläkään aivan taivu ostamaan sitä uutta plattaa, mutta ainakin sen voisi lainata joltakin/jostain ja harkita sitten vielä uudestaan.
Yleensä jo puhutaan sooloista niin ei tarkoiteta laulamista vaan esim. Kitara/Basso/Rumpu/Syntikka sooloja.

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Nightwish
« Vastaus #101 : Syyskuu 19, 2007, 19:31:24 »
Rainmaker... Marco on basisti. Emppu on kitaristi. Emppu vetää niitä sooloja.

Olisikohan Rainmaker viitannut Marcon lauluun eikä soittoon :)

Tulipa muuten tuossa toissapäivänä taas pitkästä aikaa kuunneltua noita vanhempia levyjä ja täytyy myöntää, että muutama biisi herätti kyllä varsin lämpimiä tunteita ja hienoja muistoja. En ehkä vieläkään aivan taivu ostamaan sitä uutta plattaa, mutta ainakin sen voisi lainata joltakin/jostain ja harkita sitten vielä uudestaan.
Yleensä jo puhutaan sooloista niin ei tarkoiteta laulamista vaan esim. Kitara/Basso/Rumpu/Syntikka sooloja.

*köhköhkontekstiköhköh*

Puhuin juurikin tuosta Marcon laulupuuhasta. Tiedän oikein hyvin, että heppu hoitelee sitä bassopuolta. Lisäksi Wikipedia sanoopi näin:

Lainaus
Soolo tarkoittaa yleisesti jonkun suorituksen tekemistä yksin. Eritysesti sillä voidaan tarkoittaa seuraavia asioita:

    * musiikissa solistin esittämä osa, joka usein tarkoittaa yksinlaulua joko säestyksen kanssa tai ilman,
    * soolokvartetti eli neljän soololaulajan tai soolosoittajan yhteisesitys,
    * kitarasoolo,
    * rumpusoolo,
    * erityisesti joukkueurheilussa poikkeuksellinen yksilösuoritus.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Damie

  • Satakieli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Nightwish
« Vastaus #102 : Syyskuu 21, 2007, 17:18:39 »
The Poet And The Pendulum, eli seuraavan levyn avausraita, soitettiin eilen YleX:llä. Kuuntele täällä: http://areena.yle.fi/toista?id=829112

Itse putosin melkein tuolilta. Ja kun tuon saa kunnon äänentoistolaitteisiin, niin lähtee varmaan katto. :D
Get away
Run away
Fly away

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Nightwish
« Vastaus #103 : Syyskuu 21, 2007, 17:25:16 »
The Poet And The Pendulum, eli seuraavan levyn avausraita, soitettiin eilen YleX:llä. Kuuntele täällä: http://areena.yle.fi/toista?id=829112

Itse putosin melkein tuolilta. Ja kun tuon saa kunnon äänentoistolaitteisiin, niin lähtee varmaan katto. :D

Pidän tuosta biisistä aivan hirveästi! Mahtavaa menoa ja mukaansatempaava kuin mikä. Marco veti taas upeasti, eikä Anettekaan ollut lainkaan hassumpi. Sen pojan kohdat sopivat biisiin mielestäni tosi hyvin.  Hiukan mietityttää, että miksi noin pitkä biisi on laitettu levyn ensimmäiseksi. Tuo olisi voinut olla aika hyvä keskivaiheille tai lähemmäs loppua (ei kuitenkaan loppuun, koska mielestäni Meadows Of Heaven on suurenmoinen päätös levylle). Mutta kaipa Holopainen ja kumppanit tietävät, mitä tekevät.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Astral Romance

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
From wishies to eternity
« Vastaus #104 : Syyskuu 22, 2007, 13:45:34 »
Nightwish on Mulle melkein henki ja elämä, ja tarkoitan nyt nimen omaan vanhaa Nightwishiä. Rakastuin siihen vuoden 2004 kesällä, kun kuulin Nemon radiosta. Me ostettiin sitten levyt Once ja Oceanborn, ja myöhemmin Century Child, Wishaster ja Angels Fall First. Ihastuin Nightwishissa sen ainutlaatuisuuteen, hevimusiikin ja oopperalaulun yhdistelmään. Rakastan sen sanoja, soittotyyliä ja Tarja Turusen ääntä. En ole niitä, jotka kuolaa Tuomas Holopaisen perään :D

Kun Tarja Turunen sitten erotettiin Lokakuussa 2005, oli aikamoinen järkytys. En koskaan ehtiny ainoallekkaan keikalle. Sen illan mä istuin huoneessa, kuuntelin Once levyä, enkä suostunu uskomaan, et se oli totta. Seuraavana päivänä olin melkosen allapäin ja itkin. Viikon jatku sitä hirveetä mediamylläkkää. Sitten ne jätti Nightwishin onneksi rauhaan.

En oottanu mitenkään innolla uutta laulajaa. Mä en uskonu, et kukaan voisi korvata Tarja Turusta. Kuitenkin uus laulaja julkastiin. Mä olin pettynyt, kun se oli Ruotsalainen. Nightwish ei oo enää kokonaan Suomalaisten ylpeys. Seuraava pettynys tuli, kun tajusin, ettei se laulaa oopperaa. Lopullinen järkytys oli kun kuulin Amaranthin. Anette saa laulaa, sitä en voi kieltää. Mutta Anetten valitseminen NIGHTWISHIIN oli sen bändin itsemurha. En pysty kuuntelemaan niitä kappaleita. Tulen kauhean katkeraksi ja surulliseksi, kun kuulen ne.

Se on musta edelleen hirveää ajatella, etten koskaan pääse sen oikean Nightwishin keikalle tai kuule ainuttakaan uutta Biisiä. Mutta Nightwish merkitsee mulle edelleen enemmän kuin miään muu bändi on koskaan merkinnyt. Toisaalta uusien biisien puute ei haittaa, koska en usko, että voin koskaan kyllästyä Nightwishin kappaleisiin. Ne ovat tavattoman ihania. En aio ostaa uutta Dark Passion Play albumia tai käydä katsomassa tätä uutta Nightwishia, sillä se on mulle enään bändi muiden joukossa. PopRock bändi.

Nightwishin ihanimmat levyt ovat Oceanborn ja Century Child, mutta rakastan niitä kaikkia. Nightwish on saanu mut rakastamaan musiikkia ja laulamista ja muokannu mun maailmankäsitystä. En usko, että olisin tällänen, jos en olisi alkanut kuunnella sitä.

Pitää vielä lainata Tuomas Holopaista tähän loppuun...
"Yötoive on se, kun avaa ikkunan, näkee talvisen maiseman, siellä on lumiukko ja pääsee lentämään sen kanssa. Se on Nightwishin sielunkuva"

Ja juuri tuon takia "Lumiukko" on kaikkein paras asia joulussa.

Only Innocence can save the world

-Astral Romance-

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: Nightwish
« Vastaus #105 : Syyskuu 22, 2007, 16:24:54 »
Positiivisuutta peliin. On hyvä, että on löytänyt jotakin Nightwishin kaltaista elämäänsä. Saattaa olla, että olisin samassa tilanteessa, jos olisin aloittanut Yötoiveen kuuntelun ennen vuotta -06. En kuitenkaan aloittanut, ja en pidä siksi Tarja Turusen ajan Nightwishiä ainoana oikeana. Uusi levy kuulostaa helvetin hienolta minun korviini, ja odotan innolla tulevaisuutta. Mutta en kutsuisi itse pahasti v*ttuuntuneenakaan Nightwishiä "pop/rock-bändiksi".

Eli: http://www.kerrolisaa.com/image.php?image_id=4834
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

Poissa Browey

  • Vuotislainen
Vs: Nightwish
« Vastaus #106 : Syyskuu 22, 2007, 16:35:26 »
En oottanu mitenkään innolla uutta laulajaa. Mä en uskonu, et kukaan voisi korvata Tarja Turusta. Kuitenkin uus laulaja julkastiin.
Olisiko Tuomas Holopaisen pitänyt hylätä elämäntyönsä ja keskittyä johonkin muuhun sen takia, ettei pystynyt olemaan samassa bändissä Tarjan kanssa ja kirjoittamaan biisejä tämän laulettavaksi? En väitä, että Tarja ja Marcelo olisivat olleet syyllisiä siihen, että Nightwish oli hajota pari vuotta sitten, mutta totuus on se, etteivät bändin miehet halunneet jatkaa kaksikon – etenkään Marcelon – kanssa. Koska yhtyeellä on edelleen paljon annettavaa musiikillisesti, jatkaminen on minusta luonnollinen päätös. Mitä Tarjaan tulee, niin loistavasta laulutaidostaan huolimatta hän ei ole ainutlaatuinen ja korvaamaton: jo pelkästään oopperan saralla Suomesta löytyy Tarjaa parempia laulajia, mutta Tuomas lienee Suomen parhaita ja lahjakkaimpia säveltäjiä omassa genressään.

Mä olin pettynyt, kun se oli Ruotsalainen. Nightwish ei oo enää kokonaan Suomalaisten ylpeys. Seuraava pettynys tuli, kun tajusin, ettei se laulaa oopperaa. Lopullinen järkytys oli kun kuulin Amaranthin. Anette saa laulaa, sitä en voi kieltää. Mutta Anetten valitseminen NIGHTWISHIIN oli sen bändin itsemurha. En pysty kuuntelemaan niitä kappaleita. Tulen kauhean katkeraksi ja surulliseksi, kun kuulen ne.
Olen sanonut tämän jo monta kertaa aiemminkin, mutta en oikein ymmärrä niitä, jotka eivät hyväksy Anetten ruotsalaisuutta. Luulisi että musiikki on tärkeintä, eikä se, mistä maasta bändin jäsenet ovat kotoisin. Itse en pidä kovin kauheana asiana sitä, että Nightwishin jäsenistä enää "vain" neljä viidesosaa on suomalaisia. Ymmärrän sen, että et pidä siitä, ettei Anette laula oopperaa, mutta jos bändin miesjäsenet olisivat valinneet oopperalaulajan Tarjan seuraajaksi, niin nyt kaikki valittaisivat siitä, että Nightwishin laulaja on kuin kopio Tarjasta. Minusta Tuomas, Marco, Emppu ja Jukka tekivät todella viisaasti, kun he päättivät aloittaa bändin uuden aikakauden puhtaalta pöydältä ja valitsivat hieman erilaisen laulajan bändiin. Mitä mainitsemaasi bändin itsemurhaan tulee, niin olen aivan eri mieltä: olen kuunnellut kaikki Dark Passion Playn biisit, ja hyvin se näyttää toimivan laulajavaihdoksesta huolimatta. Uskon Dark Passion Playn myyvän Oncea enemmän, koska portit Amerikkaan avautuvat.

Se on musta edelleen hirveää ajatella, etten koskaan pääse sen oikean Nightwishin keikalle tai kuule ainuttakaan uutta Biisiä. Mutta Nightwish merkitsee mulle edelleen enemmän kuin miään muu bändi on koskaan merkinnyt. Toisaalta uusien biisien puute ei haittaa, koska en usko, että voin koskaan kyllästyä Nightwishin kappaleisiin. Ne ovat tavattoman ihania.
Minua vähän kummastuttaa se, että ne jotka ovat edelleen surullisia Tarjan erottamisen johdosta, ovat kuin Tarja olisi nyt kuollut. Hänen My Winter Storm –nimeä kantava sooloalbuminsa ilmestyy marraskuussa, ja single I Walk Alone on jo ilmestynyt. Vaikka en aiokaan Tarjan soololevyä ostaa, niin kuuntelin singlen ja yllätyin siitä, kuinka hyvä se itse asiassa on.

PopRock bändi.
Oletko oikeasti sitä mieltä, että ainoastaan Tarja Turusen lauluääni teki Nightwishista metallia?

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: Nightwish
« Vastaus #107 : Syyskuu 22, 2007, 16:59:41 »
Näin jälkikäteen mietittyäni (kokonaiset 10 minuuttia) en itse olisi enää pitänyt Tarjaa bändissä Century Childin jälkeen. Sanoi kuka tahansa mitä sanoi ja oli Once miten hieno levy tahansa, Once oli Tarjalle ja (varmaan huomattavasti enemmän) Marcelolle vain levy, jolla pohjustettiin Tarjan soolouraa. Ja mitä tulee lauluun... Tuo Sleeping Sun on valitettava todiste siitä, että Tarjan lauluäänen taso oli laskenut Oceanbornin ajoista Onceen. Itseäni ei kaduta, etten nähnyt livenä vuonna 2005. Ei End of an Era -DVD:n perusteella ollut kivaa kuultavaa.

Ps. En minäkään tajua mitä ihmisillä on ruotsalaista laulajaa vastaan. Englannin ääntäminen sujuu svenssoneilta paremmin kuin meiltä. Todisteena Turunen ja Stratovariuksen Kotipelto.
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

Poissa Joku

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: MarauderIce16727
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nightwish
« Vastaus #108 : Syyskuu 22, 2007, 18:07:17 »
The Poet And The Pendulum, eli seuraavan levyn avausraita, soitettiin eilen YleX:llä. Kuuntele täällä: http://areena.yle.fi/toista?id=829112

Itse putosin melkein tuolilta. Ja kun tuon saa kunnon äänentoistolaitteisiin, niin lähtee varmaan katto. :D

*kuuntelee ja saa kylmiäväreitä* No niin lähtee ja lähtee vielä seinät samaa matkaa.

Mitä tulee huohon Anetten ruotsalaisuuteen ja sen vastaisuuteen: se on varmasti jälleen se syy, miksi Suomi-Ruotsi -jääkiekkopelitkin ovat aina kaikista jännittävämpiä. Me suomalaiset käymme aina jotain ihmeen arvotaistelua ruotsalaisia vastaan, ja meillä ottaa ylpeyden päälle jos olemme heitä huonompia. Ja kun Anette, ruotsalainen, valittiin, se oli tavallaan taas häviö heille. Mutta niin se on - kaikki muut asiat suomalaiset voi niellä paitsi ruotsalaisille häviön. Ei tietenkään monet enää nykyään ajattele näin, mutta monen mieleen se on iskostunut niin tyhmää kuin se onkin, niin kuin allekirjoittaneenkin.

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: Nightwish
« Vastaus #109 : Syyskuu 22, 2007, 18:52:36 »
Kuunnelkaas poijjaat ja tyttäret Eläkeläisten Jukolan humppa, niin saatatte tunnistaa tutun biisin...
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 22, 2007, 19:04:38 kirjoittanut Pöpi Profeetta »
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

Poissa Asoalian

  • : W
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Nightwish
« Vastaus #110 : Syyskuu 23, 2007, 13:34:28 »
Kuunnelkaas poijjaat ja tyttäret Eläkeläisten Jukolan humppa, niin saatatte tunnistaa tutun biisin...

Se on mainio :'DD On tuolle tullut hajoiltua aika reippahasti, kuten kaikelle muullekin mitä Eläkeläiset on saanut aikaan...

Mutta. Tarjasta vielä. Minua ottaa päähän älyttömästi se, että nyt, kun uusi laulaja on valittu, kaikkialla ihmiset puhuvat että "ei Tarja oikeastaan niin hyvä olekaan" ja "sillä oli oikeastaan aika huono ääni" ja "nyt Nightwish on paljon parempi, sitä kehtaa jopa kuunnella", nekin jotka aiemmin ovat kehuneet Tarjaa loistavaksi laulajaksi. En tajua, miksi Tarjaa on ruvettu mustamaalaamaan älyttömästi, ihan kuin hän ei ikinä olisi saanut mitään hyvää aikaiseksi NW:n kanssa ja että ihan kuin hän olisi ollut rasite koko bändille. Ärsyttää Tarjan puolesta.
Ja tämä ottamatta mitenkään kantaa hänen tai Anetten lauluun.
"You think that's hard? Try auditioning for Baywatch
and being told they're going in another direction."

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: Nightwish
« Vastaus #111 : Syyskuu 23, 2007, 13:50:35 »
Ehkä, mutta itse pidän Tarjan ääntä huomattavasti huonompana kuin Oceanbornin ja Wishmasterin aikoihin. Ei se huono ole koskaan ollut, päinvastoin, mutta se ei enää ollut entisensä. Omaan korvaan se kuulostaa vähän sieluttomalta. Olen saattanut mennä vähän yli tuossa Tarjan haukkumisessa, mutta tuo on vain oma mielipiteeni. Ja muuten, olen saanut käsityksen, että hän oli rasite bändille yhdessä miehensä kanssa. Oli se väärä tai ei, niin hommasta olisi tullut ikävää kaikille ilman Tarjan lähtemistä. Se ei olisi ehkä näkynyt päälle, mutta bändin muut jäsenet olisivat kärsineet. Itse olisin mielelläni pitänyt Tarjan bändissä, jos olosuhteet olisivat olleet toiset. Ja en viitsi edes väittää, että hän ei olisi saanut mitään hyvää aikaan. Pidän yhä Oceanbornia parhaana asiana, mitä bändi on koskaan tehnyt.
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

Shona

  • Ankeuttaja
Vs: Nightwish
« Vastaus #112 : Syyskuu 23, 2007, 14:04:49 »
Minusta on jotenkin hassua valittaa että Aneten astuttua remmiin NW ei ole enää "oopperaheviä". Minun käsittääkseni Tarjakaan ei enää moneen vuoteen laulanut Nightwishissa sitä perinteistä oopperatyyliä, vaan siirtyi popahtavampaan ja kepoisempaan laulutyyliin.

Myös "uuden" Nightwishin tituleeraaminen pop-rockiksi on mielestäni hiukan kummallista. Esimerkiksi The Poet and the Pendulum-kipale on nimittäin peruspopista ja rokista niin kaukana kuin voi olla. Evan ja Amaranthin (hienoja biisejä kyllä nekin) perusteella ei kannata leimata koko levyä eikä edes laulajattaren ääntä, koska Dark Passion Playssa tulee olemaan vielä aika paljon muutakin.

Itse en ainakaan jätä lempibändini uusia levyja ostamatta siksi että yksi henkilö vaihtuu, minkä seurauksena muut bändin jäsenet voivat nyt hyvin ja tulevat paremmin toimeen keskenään. Päinvastoin, en malttaisi lainkaan odottaa keskiviikkoon asti.
Käykää kuuntelemassa se The Poet and the Pendulum (joku laittoi aikaisemmin linkin) ja lupaan aika suurella varmuudella että haukotte henkeänne kymmenen minuuttia vielä jälkeenpäinkin. Se oli taidetta.

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Nightwish
« Vastaus #113 : Syyskuu 23, 2007, 18:48:10 »
Välillä tuntuu, että ihmiset, jotka sanovat Nightwishin muuttuneen poprockiksi tai ties miksi muuksi, ovat juuri niitä, jotka ovat kuulleet vain Amaranthin ja Evan tuolta uudelta levyltä. Näiden kahden kappaleen perusteella ko. ihmiset sitten tuomitsevat koko yhtyeen kevyeksi rockiksi ja kieltäytyvät edes kuuntelemasta Dark Passion Playn muita biisejä. Se on mielestäni aika hölmöä - oli minulla tietysti omat ennakkoluuloni, koska kyllä minäkin pidin hirveästi Tarjan äänestä. Toisaalta en minä viitsinyt tuosta vain päättääkään, etten voi enää koskaan kuunnella Nightwishia. Yhtye on sentään ollut lempibändejäni Oncesta lähtien, ja paljon enemmän minua olisi kyllä harmittanut, jos Nightwish olisi lopettanut soittopuuhansa kokonaan. Ymmärrän tietysti, jos Anetten ääni ei miellytä, mutta minusta vanhojenkin Nightwish-fanien kannattaisi kuunnella Dark Passion Play edes kerran läpi. Musiikki ei ole itsessään muuttunut yhtään huonommaksi.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Kate

  • Hänen korkeutensa
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
    • Livejournal
    • Otteita elämästä lasikellon alla
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Nightwish
« Vastaus #114 : Syyskuu 24, 2007, 17:56:08 »
Tuo Sleeping Sun on valitettava todiste siitä, että Tarjan lauluäänen taso oli laskenut Oceanbornin ajoista Onceen.

Vasta viime aikoina olen tämän huomannut, etenkin kuunneltuani End of Eraa ja alettuani tosissani miettimään asiaa. Isoin ero tuntuu minun mielestäni olevan tämän vanhan ja uuden Sleeping Sunin version välillä, joista tämä uudempi oli - jos ei nyt aivan kauhea - hieman huonompi. Video on hieno, mutta Tarjan laulu tuntui laskeneen kuin lehmän häntä tai tarpeeksi paljon, jotta sen huomasi oikeasti häiritsevän (ja minähän tämän asian toki tiedän, kun olen niin epämusikaalinen ettei tosikaan ja kuulostaisin itse laulaessani vielä kamalammalta, joten lapset, älkää kitiskö).

Lainaus käyttäjältä: Pöpi Profeetta
Saattaa olla, että olisin samassa tilanteessa, jos olisin aloittanut Yötoiveen kuuntelun ennen vuotta -06. En kuitenkaan aloittanut, ja en pidä siksi Tarja Turusen ajan Nightwishiä ainoana oikeana.

Vaikka olenkin jonkun aikaa Nightwishia kuunnellut, en kuitenkaan itse ollut mitenkään tolkuttoman järkyttynyt Tarjan potkuista. Pienen pääni harmaat aivosolut kirkuvat, että olisin jostain kuullut bändin välisistä jännitteistä jo aiemmin, ennen tätä aikalaisena yllätyksenä tulleita Tarjan potkuja. Kuten tuossa myöhemminkin tulen sanomaan, en ollut niin kova fani, että olisin ollut aivan maani myynyt, vaan tein silloin periaatepäätöksen, että asia ei kuulu minulle millään tavoin, vaikka fani olenkin, vaan se on poikien henkilökohtainen päätös ja sillä hyvä.

Kuuntelin kehoituksistanne The Poet and the Pendulumin ja herttinen sentään, että se oli hyvä. Tosin äänentoisto, jolla sen kuulin oli hiukan reistaileva (kuulokkeista joku on järsinyt piuhan melkein kokonaan poikki) ja molemmista kuulokkeista sai musiikin kuulumaan suunnilleen seistessään yhdellä jalalla keskellä huonetta, painaen samaan aikaan piuhan molempia melkein irti-poikki-olevia päitä yhteen. Toisen koneemme paremmalla äänentoistolla, olisin varmasti saanut henkisen sydänkohtauksen ja päätynyt sohvan nurkkaan itkemään täyttä kurkkua pelkästä tunnekuohusta.

Yllätin jopa itseni sillä, että tunnen pitäväni nyt enemmän Nightwishista kuin aiemmin. Olen siitä aiemminkin pitänyt, mutta en ole ollut mikään tolkuttoman hardcore-fani, vaikka miellänkin itseni vanhaksi faniksi (jos käsitämme vanhemmat fanit sellaisina, jotka kuuntelivat bändiä jo ennen Century Childia tai Oncea) ja vaikka Tarjasta laulajana pidinkin, mielestäni Anette sopii kuitenkin Nightwishiin hyvin. Korvani etenkin kiittävät, kun kuulen englantia lausuttavan paremmin kuin Tarja sitä lausui, eikä tuossa The Poet and the Pendulum-kappaleessa Anetten ääni hukkunut mahtipontisen musiikin alle niin pahasti kuin pelkäsin sen tekevän (tai sitten huonohko äänentoistoni teki minun korvilleni tepposet).

Mutta, tämän perusteella ostan todennäköisesti tuon levyn, vaikka ensiksi ajattelinkin, että minun puolestani se saa jäädä kauppaan. Mutta, tämä on todennäköisesti herättämässä minusta entistä suurempaa fania, jota pidän omalla tavallaan jopa pelottavana.
"Jos mielesi tekee joskus arvostella jotakuta, hän sanoi, - niin muista, etteivät kaikki ihmiset maailmassa ole olleet yhtä edullisessa asemassa kuin sinä."

F. Scott Fitzgerard: Kultahattu

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: Nightwish
« Vastaus #115 : Syyskuu 24, 2007, 18:05:18 »
Poet and the Pendulum on kyllä aivan s****nan kova piisi. Pelkästään sen takia lähtisi levy ostoon.
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Nightwish
« Vastaus #116 : Syyskuu 24, 2007, 20:27:45 »
En millään malta odottaa keskiviikkoa. En olisi kyllä uskonut, että loppujen lopuksi odottaisin Dark Passion Playta näin innokkaasti! Olisi jo mukavaa saada tuo uusi levy hyppysiin ja stereoihin pauhaamaan. Se, mitä tähän mennessä olen kuullut, on kuulostanut helkkarin upealta. Minua haluttaisi kovasti päästä yhtyeen keikoille tässä syksyllä/talvella, mutta bändillähän on niin hirveästi keikkoja täällä meillä päin. En viitsi lähteä minnekään kauas keikoille, koska en hirveästi tunne ihmisiä keikkapaikoilta ja yksinkään en haluaisi mennä. Sitten siinä olisi se oma majoitushässäkkänsä jne. Ei ilmeisesti auta kuin toivoa, että Yövissy tulee taas joskus vähän lähemmäs meikäläistä, niin lähtisin kyllä oikein mielelläni katsastamaan bändin kunnon keikalle. Mutta jos te minua onnekkaammat vuotislaiset pääsette, niin jakakaa ihmeessä keikkakokemuksianne täällä.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Valeriana

  • Enimmäkseen harmiton
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Nightwish
« Vastaus #117 : Syyskuu 25, 2007, 02:04:03 »
Nähdäkseni Tarja ei ole niinkään menettänyt laulutaitoaan kuin että hän jostain syystä yritti muuttaa laulutyyliään. Minäkään en pidä tästä uudemmasta tyylistä ollenkaan niin paljon kuin hänen klassisesta äänestään. Ilmeisesti Tarja pitää siitä, koska käytti sitä Sleeping Sunin uudella versiollakin ja biisin tehosta katosi puolet. Minun puolestani hän saisi pysyä siinä, mitä hän tekee parhaiten. Kuuntelin viime jouluna sitä Tarjan joulukonserttia vanhempieni kanssa ja me kaikki olimme samaa mieltä, että hän oli kaikkein parhaimmillaan Ave Mariassa, jossa hän lauloi klassisella äänellään.

Muoks: meinasin mennä nukkumaan, mutta sitten päädyin kuuntelemaan Poet and the Pendulumia ja tekemään levytilauksen. En kyllä ole ihan valmis julistamaan PatP:a uudeksi lempibiisikseni, vaikka se on välillä niin kaunis, että kylmät väreet kulkevat selässä. Siinä on vain niin paljon kaikkea sullottuna 14 minuuttiin, että se vaatii ehkä hieman makustelua.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 25, 2007, 02:55:02 kirjoittanut Valeriana »
If God does not understand, then he is not God, and we have nothing to fear.

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: Nightwish
« Vastaus #118 : Syyskuu 25, 2007, 19:35:58 »
Enää päivä, eikä ole käteistäkään. Visa Electron esiin. Odotus ottaa päähän.
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

Poissa Rigel

  • Beta Orionis
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Pahiskeksi
  • Pottermore: SwordVine6760
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Nightwish
« Vastaus #119 : Syyskuu 26, 2007, 12:30:30 »
Kävin tänään heti Prisman auettua aamukahdeksalta ostamassa Dark Passion Playn ja nyt raikaa varmaan puoli pitäjää, kun stereot soi täysillä. Onneksi on koeviikko, eikä huomenna ole koetta, joten voi tämän päivän kuunnella ihan kaikessa rauhassa, eikä kyhjöttää nenä kiinni kirjassa.
Ensimmäisellä kuuntelukerralla tämä uusi levy kuulosti suurimmaksi osaksi tosi oudolta, mutta nyt on menossa toinen kerta ja nyt alkaa kaikki palat loksahdella paikoilleen ja huomaa toden teolla, miten *ei keksi sopivan voimakasta sanaa, joka ei olisi kirosana* mahtavaa musiikkia ne mokomat on taas mennyt tekemään.
Bändin tyyli on tosiaan muuttunut aika hitsisti tummempaan suuntaan, niin kuin on sanottu, mutta laatu ei siitä ole kärsinyt. Päinvastoin.
Kun Tarja erotettiin, ajattelin, että Tuomas & Kumppanit eivät löytäisi yhtä hyvää laulajaa, koska en uskonut, että tässä maailmassa ylipäätään on Tarjan veroista solistia. Mutta nähtävästi sitten olikin.
Ubi sunt qui ante nos fuerunt?

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Nightwish
« Vastaus #120 : Syyskuu 26, 2007, 16:57:35 »
Hittolainen, mikä levy! Vähän ennen yhtä tuon kävin hakemassa, ja sen jälkeen on soinut lähes tauotta. Tämä levy jos mikä todistaa sen, että kaikenlaiset puheet Nightwishin musiikin keventymisestä ovat hölynpölyä. Ja mikä ihmeellisintä, IMHO Anetten ääni kuulostaa upealta tällä levyllä, sanoivatpa Tarja-fanit mitä sanoivat. Meinasin hiukan hajota, kun tuossa vähän yhdentoista jälkeen kävin yhtyeen sivuilla ja bongasin uusimman uutisen, joka kertoi platinalevyn rajan ylittyneen oikein reippaasti, ja se oli vasta aamupäivällä. Tällä hetkellä voisin sanoa, että tämä levy myi varmasti kultaa ulkomaillakin (mutta älkää sitten tulko heinähankojen ja soihtujen kanssa perääni, jos näin ei käy). Uskon kyllä, että tämä kyseinen levy avaa Nightwishille paljon uusia ja suuria ovia.

Itse kävin hakemassa levyni Anttilasta, ja ainakin siellä myytiin tätä kahden levyn pakettia, joista toinen on se instrumentaalilevy. Sitä en ole vielä ehtinyt kuuntelemaan, sillä olen ollut niin varsinaisen levyn lumoissa. Kansilehtinen on kaunista katseltavaa, ja on mukavaa, että joka biisille on kappaleeseen tavallaan liittyvä kuva. Koko kansi on muutenkin todella kaunis. Pidän hirveästi tästä synkeästä ulkonäöstä. Olin aikaisemmin yrittänyt vähän rajoittaa levyn kuunteluani, sillä halusin "siirtää" kuuntelemisen nautinnon levyn viralliseen ilmestymiseen asti.

Levyn parasta kappaletta on ehkä hiukan vaikeaa sanoa. The Poet And The Pendulum on tosin erittäin hyvä vaihtoehto, ehkä hienoimpia Nightwishin biisejä ikinä. Master Passion Greed, Bye Bye Beautiful ja Meadows Of Heaven ovat myös aivan loistavia kappaleita, ja viimeksi mainittu on komea loppuhuipennus koko levylle. Jos levyltä pitää sanoa vähän muita huonompi kappale, se olisi ehkä Cadence Of Her Last Breath, mutta en tokikaan sano ko. biisin järkyttävän huonokaan olevan. Last Of The Wilds on myös upea ja menevä, ja osoittaa jälleen kerran sen, ettei Nightwish suinkaan ole kasvanut vain laulajan ympärille. Rakastan sitä kanteletta siinä kappaleen lopussa. Täytyy kyllä sanoa, että Holopainen ja kumppanit ovat jälleen kerraan tehneet loistolevyn.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Joku

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: MarauderIce16727
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Nightwish
« Vastaus #121 : Syyskuu 26, 2007, 18:46:20 »
Ilmestyipä minunkin postilaatikkooni levy tänään. Oli onni, että talo oli tyhjänä kun pääsin neljältä koulusta, sain kuunnella levyä olohuoneessa kunnon soittimella. Ja täytyy kyllä sanoa, että jumalauta tätä kamaa. Levy on aivan mahtava. Tällä hetkellä tuntuu nousseen toiseksi lempilevykseni Oceanbornin rinnalle.

Itsekin ostin tämän tupla-CD'n instrumentaaliversioilla, mutta enpä ole minäkään vielä ehtinyt toista kuuntelemaan. Albumilla ei ole yhtään kappaletta, josta en olisi pitänyt, ovat kaikki loistavia. Eniten pidin kappaleista The Poet and the Pendulum (ne sydämenlyönnit... vau), Sahara, Whoever Brings the Night ja For the Heart I Once Had. Sahara kyllä muistutti minua vähän Tutankhamenista, mutta ei se mitään. Vähiten taas taisin pitää kappaleista Eva ja 7 Days To the Wolves. Eva on jo kuultu ehkä vähän liian monta kertaa vaikka se nätti onkin, ja jotenkin 7 Days etc'n kertosäe ei toiminut korvaani, jokin siinä mättäsi, vaikka muuten olikin todella hyvä. Last One of the Wilds oli myöskin ihastutta. Ja The Islander, ei uskoisi että Marco laulaa siinä, hänen äänensä on siinä niin pehmeä. Onhan se hän? Sitten pidin myös... Äääh, minä pidän niistä kaikista.

En minä osaa mitään järkevää tästä nyt sanoa. Upea albumi. Pitäisi kyllä vielä katsastaa tuo toinen levy, heti kun vain olen saanut tästä ensimmäisestä vähääkään tarpeekseni, nyt vielä ei voi keskeyttää kuuntelemista. Ihmiset: jos ette ole vielä tätä ostaneet, ostakaa, sitä ette voi tulla katumaan.

Poissa Jessie

  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Nightwish
« Vastaus #122 : Syyskuu 26, 2007, 18:48:34 »
Itse en ole koskaan omistanut yhtäkään Nightwishin levyä, vaikka tuolla ruikutinkin kaipaavani Tarjaa, en ole koskaan tuntenut Nightwishia kovin helposti lähestyttäväksi bändiksi. Vaikea sanoa mikä meni sen olon tekemään, luulen että iso syy oli Tarja ja se että hän on persoonan viileä ja välillä kylmäkin. Minun silmiini ainakin. En siis tosiaan omista yhtään Nightwishin levyä.

Tänään tein kuitenkin päätöksen, että perkele, kai levy on pakko hankkia. Ajattelin että ihan mielenkiinnosta se nyt on ainakin ostettava levyhyllyyni. Pelkäsin vähän että tästä tulee turha ostos, mutta nyt kahden kuuntelukerran jälkeen, pakko sanoa että Wau. Tuntui heti, että tässä on Nightwish, upea, koskettava ja huolella tehty levy. Kappaleet oli toinen toistaan upeampia, ja hieno kansilehti saa ainakin minulta kiitosta. Lemppareiksini ovat nousseet: The Poet And The Pendulum,Bye Bye Beautiful ja Meadows Of Heaven- kaikki todella upeita ja sellaisia mitkä iskivät ja lujaa.

Mutta pakko kyllä antaa aplodit pojille (+ja tytölle)- olette onnistuneet!
♥ Pottereita vuodesta 1999 ♥
“Dumbledore's man through and through, aren't you Potter?"
"Yeah I am," said Harry. "Glad we straightened that out.”

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Nightwish
« Vastaus #123 : Syyskuu 26, 2007, 19:37:44 »
Minä olen tässä päivän aikana vähän miettinyt motiivia tuon instrumentti-levyn takana. En voi sanoa olevani mikään musiikin asiantuntija, mutta en ole kyllä aikaisemmin kuullut bändistä, joka tekee levystään tällaisen toisen version. Tulinkin sitten siihen johtopäätökseen, että kenties tämä instrumentti-versio on jonkinlainen, miten sen nyt ilmaisisi, kädenojennus tai jotain Tarjaa kaipaaville faneille. Minun tulkintani mukaan tässä ehkä yritetään näyttää, että Nightwish on muutakin kuin Tarjan ääni, että taustalla on kuitenkin aina ollut se muu bändi ja nyttemmin myös orkesteri. Mitä mieltä te muut olette tästä?
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Browey

  • Vuotislainen
Vs: Nightwish
« Vastaus #124 : Syyskuu 26, 2007, 19:47:16 »
Dark Passion Play jatkaa Century Childin ja Oncen aloittamaa linjaa ollen orkestraalinen ja hyvin voimakas albumi siinä missä Oceanborn ja Wishmaster olivat metallipitoisempia ja Angels Fall First viaton, kaunis ja herkkä levy. Albumin tekeminen maksoi bändille puoli miljoonaa euroa, mutta yksikään euro ei todellakaan mennyt hukkaan: lopputuloksena on kerrassaan mahtava levy, joka lyö selvästi edeltäjänsä. Tarjan erottamisen ja Anetten valitsemisen jälkeen monet uskoivat, että Nightwish olisi menettänyt ainutlaatuisuutensa oopperan katoamisen myötä. Dark Passion Play osoittaa, että se ei pidä paikkaansa: isot sävellykset, kunnianhimoisuus, täydellisyydentavoittelu, orkestereiden ja kuorojen tuoma mahtipontisuus, biisien monipuolisuus ja syvälliset, osin henkilökohtaiset sanat erottavat Nightwishin muista genrensä bändeistä. Vaikka Anetten ääni ei ole läheskään yhtä omalaatuinen kuin Tarjan ääni, uskon sen tavoittavan suuremman kuulijakunnan kuin mitä Nightwish tavoitti ennen kaksivuotista taukoaan, sillä se ei jakane kuulijoita Tarjan äänen tapaan kahteen yhtä selkeästi havaittavissa olevaan ryhmään: niihin jotka pitävät siitä ja niihin jotka eivät pidä siitä. Anetten äänessä on uutta virkeyttä ja voimaa ja hän kuulostaa levyllä jopa odotettua paremmalta.

Today, in the year of our Lord 2005,
Tuomas was called from the cares of the world.
He stopped crying at the end of each beautiful day.
The music he wrote had too long been without silence.


The Poet and the Pendulum, viisiosainen eepos heilurin terän tappamasta runoilijasta, on Nightwishin historian kunnianhimoisin kappale. Neljätoistaminuuttinen progressiivinen biisi on kaikkea sitä, mitä Dark Passion Play sisältää: ennen kaikkea se on todellinen kärsimysnäytelmä, joka yhdistää myyttisiä tapahtumia Tuomas Holopaisen viime vuosina kokemiin tunteisiin ja omaan elämään. Tarkemman arvion siitä voi antaa vasta kun on päässyt selville sen jokaisesta pienestä yksityiskohdasta, mutta sain siitä todella hyvän ensivaikutelman. The Poet and the Pendulum täyttää kuuntelijansa jokaisen aistin ja antaa sanoinkuvaamattoman vahvistavan tunteen. Kappaleen sanoitukset ovat surulliset ja sisältävät rajuja kielikuvia laidasta laitaan. Kaiken kaikkiaan Dark Passion Playn ensimmäinen biisi on epäilyksettä loistava osoitus Tuomaksen kyvyistä yhtenä genrensä parhaista säveltäjistä, ja todella hyvä aloituskappale Dark Passion Playlle: synkkä kärsimysnäytelmä avaa kunniakkaasti 75-minuuttisen albumin, joka päättyy kuviin taivaan niityistä.

Did you ever hear what I told you
Did you ever read what I wrote you
Did you ever listen to what we played
Did you ever let in what the world said


Bye Bye Beautiful, josta ilmestyi vastikään musiikkivideo, on Nightwishin jäähyväisviesti Tarja Turuselle. Se on ihan hyvä biisi – samankaltainen kuin Wish I Had An Angel, jonka tasolle ei kuitenkaan aivan yllä. Marcon laulama aggressiivinen kertosäe on koukuttava, minkä takia Bye Bye Beautifulista on vaikea olla pitämättä. Lyriikoiden onnistumisen suhteen olen hieman kahden vaiheilla: toisaalta aihe on loppun kaluttu, toisaalta jotenkin minusta tuntuu että tällainen jäähyväiskappale on välttämätön viime vuosien tapahtumat huomioon ottaen. Biisi on taattua Nightwish-tasoa, uskon etten kyllästy siihen koskaan. Pari päivää sitten julkaistu video Bye Bye Beautifulista taas on liian tavanomainen ja heikohko.

Caress the one, the Never-Fading
Rain in your heart - the tears of snow-white sorrow
Caress the one, the hiding amaranth
In a land of the daybreak


Kun singlet Amaranth ja Eva julkaistiin, suhtauduin niihin aika varauksellisesti, mutta aivan turhaan, koska kummatkin kappaleet ovat Dark Passion Playn parhaimmistoa. Once-levyn hittiä Nemoa muistuttava Amaranth on orkestereineen kaunis biisi, josta tulee varmasti hitti Nightwishin lähtiessä maailmankiertueelleen. Erityisen paljon pidän Amaranthin musiikkivideosta, joka on epäilyksettä parhaimpia koskaan näkemiäni musiikkivideoita taiteellisuudessaan ja kauneudessaan.

Hey Judas, your Christess was our love
Hit and run, your will be done
Never sorry, never wrong
More more more more more


Master Passion Greedista puhuttiin paljon ennen albumin ilmestymistä: onhan se Nightwishin viesti Tarja Turusen miehelle Marcelo Cabulille, joka monien mielestä on syypää siihen että bändi oli hajota kaksi vuotta sitten. Lyriikoiden hieman tarkempi tutkiminen osoittaa kohun kuitenkin liioitelluksi. Master Passion Greed on rajuinta Nightwishia koskaan ja tekee bändin kuudennesta studioalbumista entistäkin monipuolisemman, mutta ei lukeudu levyn parhaimpien muttei toisaalta heikoimpienkaan kappaleiden joukkoon. Marco on uskomaton laulaja, hän hoitaa osuutensa biisissä todella hyvin, kuten myös muissa kappaleissa, joissa laulaa: erityisen vakuuttava hän on mielestäni The Poet and the Pendulumin neljännessä osassa, joka kantaa nimeä Dark Passion Play. Haluaisin todella kuulla Master Passion Greedin livenä, mutta valitettavasti niin ei tule käymään.

Eva flies away
Dreams the world far away
In this cruel children's game
There's no friend to call her name


Kun Eva julkaistiin toukokuussa, siitä tuli Nightwishin ensimmäinen biisi, jossa uusi vokalisti Anette Olzon on äänessä. Aluksi siihen saattoi suhtautua epäileväisesti, mutta todellisuudessa Eva on kaunis, herkkä balladi, joka on Dark Passion Playn ehdotonta parhaimmistoa. Biisi paranee jokaisella kuuntelukerralla, ja se on yksi parhaista balladeista jonka Tuomas Holopainen on koskaan kirjoittanut: Sleeping Sunin vanhan version tasolle se ei kuitenkaan yllä, minkä lisäksi myös pari muuta biisiä – ainakin Meadows of Heaven ja Dead Boy’s Poem – ovat Evaa parempia. Se ei näin jälkeenpäin ajatellen ollut välttämättä paras mahdollinen kappale ensimmäiseksi singleksi, koska ei antanut kovin laajaa näyttöä Anetten taidoista. Toisaalta Evasta saadut rahat menivät hyväntekeväisyyteen, mihin tarkoitukseen surullinen nuoresta tytöstä kertova biisi sopii hyvin.

Albumin keskiosassa on paljon kevyitä ja kauniita biisejä, joista jotkut toimivat hieman paremmin kuin toiset. Cadence of Her Last Breath on levyn neljäs kappale, jonka vahvuus on ehdottomasti sen kertosäe. Saharasta minulla ei ole toistaiseksi paljon mitään sanottavaa: se on kaunis, voimakas kappale, jossa Anette laulaa todella hyvin. Whoever Brings The Night on levyn heikoin kappale, jonka kertosäe jää varsin vaisuksi. For the Heart I Once Had lukeutuu edeltäjänsä kanssa samaan kastiin tosin hieman vahvemman kertosäkeensä kanssa: toisaalta jokaisessa Nightwishin albumissa on mukana joitakin selvästi heikompia kappaleita, kuten Oncen Dead Gardens ja Romantice ja Century Childin Forever Yours ja Ocean Soul, niin myös Dark Passion Playssa. Sen jälkeen vuorossa on Marco Hietalan säveltämä The Islanders, joka on kaikkiaan todella mielenkiintoinen biisi poikkeavuutensa takia. Instrumentaalit tarjoavat harvoin paljon mitään, ja vaikka Last of the Wilds on kaunis, koskettava ja pirteä sävellys, sen olisi minun mielestäni voinut jättää bonuskappaleeksi tai Amaranth-singlen B-puolelle.

Howl
7 days to the wolves
Where will we be when they come


7 Days to the Wolves on Dark Passion Playn parhaita kappaleita. Valitettavasti se on hieman irtonainen eikä vielä parin kuuntelukerran jälkeen kuulosta yhtenäiseltä biisiltä. Siitä huolimatta kertosäkeessä pauhaava voima on järisyttävä Anetten ja Marcon jämäkän laulun myötä. Uskon 7 Days to the Wolvesin tulevan ajan ja kuuntelukertojen myötä entistäkin paremmaksi.

I close my eyes
The lantern dies
The scent of awakening
Wildhoney and dew


Meadows of Heaven on luultavasti paras mahdollinen päätös Dark Passion Playlle: se on koskettava ja hiljainen lopetus Nightwishin kaikkien aikojen parhaalle studioalbumille. The Poet and the Pendulum avasi levyn järisyttävästi ja todella voimakkaasti, kun taas sen vastakohta Meadows of Heaven päättää 75-minuuttisen albumin kauniiseen balladiin. En epäröi hetkeäkään sanoa, etteikö Dark Passion Play olisi paitsi Nightwishin paras myös ehdottomasti melankolisin levy, mutta toivottavasti bändi pystyy parantamaan tulevaisuudessa vielä monessa suhteessa. Parannusta Onceen on tapahtunut monessa suhteessa, mutta suurimmat erityiskiitokset ansaitsee ehdottomasti Anette, joka yllätti luultavasti jokaisen kuuntelijan.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 26, 2007, 19:54:30 kirjoittanut Browey »