Kirjoittaja Aihe: Koulun musiikin opetus  (Luettu 21632 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

muikku

  • Ankeuttaja
Koulun musiikin opetus
« : Helmikuu 23, 2007, 16:27:30 »
Aiheena siis koulun musiikin opetus. Mitä mieltä olette sen tasosta ja ylipäänsä siitä, että musiikkia opetetaan kouluissa? Entäs painopisteet painopisteet, missä niiden kuuluisi teidän mielestänne olla? Entä sen arvostelu? Paljonko lahjakkuuden, musikaalisuuden ja harrastuneisuuden kuuluisi vaikuttaa siinä vai pitäisikö ollenkaan?

Omasta mielestäni ainakin peruskoulun musikin opetus on aika epäonnistunutta. Tulin pohtineeksi aihetta klassisessa konsertissa, kun en onnistunut tunnistamaan oboeta sieltä orkesterista, enkä tajunnut siitä musiikistakaan mitään. Viime vuonna tuli mulla peruskoulun musiikin oppimäärä täyteen ja täytyy tunnustaa, että en ole koulun ansiosta kyllä yhtään sen sivistyneempi musiikin suhteen, kuin jossain eskarissa. Miedän koulussamme nimittäin käytiin musiikissa jotain harjoituksia, joiden oli jotenkin tarkoitus kehittää musiikkikorvaa ja rytmitajua yms., mutta eivät kyllä missään nimessä sitä tehneet; ne jotka kyseiset ominaisuudet olivat synnyinlahajana saaneet niin oli tyytyväisiä ja muut jäi roikkumaan. Siitä sitten jäi ikuiset traumat musiikin harrastamista kohtaan vaikka kenelle, kun pelkästään valmiiksikin hyvillä oli mahdollisuus pärjätä.

Mielestäni koulun musiikista saisikin paljon enemmän irti, jos tunneilla käytäisiin enemmän teoreettisesti asioita läpi, esim. ihan musiikin teorian perusteita, jotain tärkeitä muusikoita ja erityisesti tietenkin musiikin eri lajeja, joista nyt saisi vaikka mitä irti. Mielestäni nimittäin valmiudet ymmärtää, analysoida ja tuottaa musiikkia tulevat vasta sen mukana, kun oppii teoreettisia asioita ja tajuaa, mistä siinä musiikissa oikeasti on kyse. Lisäksi, jos osaa kuunnella musiikkia oikein ja ymmärtää siitä ja sen tekijöistä jotain, saattaa siitä nauttia paljon enemmän kuin tietoja omaamaton, vaikkei varsinaisesti musikaalisesti lahjakas olisikaan.

merisiili

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #1 : Helmikuu 23, 2007, 18:38:17 »
Mielestäni on hyvä, että musiikkia opetetaan koulussa, vaikka en sitä valinnaisaineeksi ottanutkaan kasin ja ysin ajaksi - syy oli katsokaas opettajassa.

Musiikin tunneilla pitäisi mun mielestä laulaa, opiskella tunnistamaan soittimia äänestä ja ulkonäöstä, kuunnella musiikin suurimpia menestystöitä (esim. joku Die Wohltemperierte Klavier, Beethovenin sinfoniat... etc), pitää levyraateja ja soittaa joitakin soittimia, kunhan niiden soittamista on hieman harjoiteltu. Musiikin teorian ja historian perusteet pitäisi mun mielestä käydä läpi pari kertaa peruskoulun aikana.

Painopisteenä pitäisi kuitenkin ainakin mun mielestä olla juuri musiikillinen ilmaisu, laulaminen, soittaminen, rytmitaju... Vaikka siinä onkin vähän ongelmana, että harrastajat ovat ihan etulyöntiasemassa. Joten harjoitusten pitäisi olla oikeasti opettavia. Riippuu vähän opettajasta, onnistuvatko harjoitukset. Meillä on ollut tunneilla onnistuneita ja todella epäonnistuneita harjoituksia.

Musiikin tunnit olisivat mun mielestäni ihan tylsiä, jos siellä käytäisiin enimmäkseen teoreettisia asioita. Vaikka ei omistaisikaan hurmaavaa lauluääntä tai absoluuttista sävelkorvaa, ei se haittaa. Ei kaikkien pidä olla hyvä kaikessa. Musiikki voi silti olla hauskaa. Ja juuri musiikillisesta ilmaisusta pitäisi mielestäni aloittaa, ja teorian ja historian perusteet ottaa käsiteltäviksi vasta myöhemmillä luokilla. Otetaanpa esimerkki, oon enkun kielikylpyluokalla, ja osaan puhua englantia hyvin. Englannin opiskelu alkoi siitä, että puhuttiin luokassa englantia ja opeteltiin kommunikointia englanniksi esim. leikkien avulla. Sitten myöhemmin meille opetettiin verbien aikamuotoja ja tällaisia teoreettisia asioita, ja ainoa vaikea asia siinä oli aikamuotojen nimeäminen, koska oikean aikamuodon valitseminen lauseeseen kävi luonnostaan kielikorvan avulla. Sama musiikissa, luulisin: jos ensin kuuntelee musiikkia, laulaa ja soittaa, niin sitten kun käydään esim. musiikin teoriaa läpi, voi olla helpompi ymmärtää sitä. Ainakin mulla on käynyt näin. :)

Periaatteessa kaipa musiikin opiskelu käy silläkin tavalla, että ensin opetellaan kaiken maailman säännöt ja sitten vasta kuunnellaan ja yritetään luoda musikaalisuutta. Mutta mielestäni on helpompaa ja hauskempaa tällä kannattamallani tavalla. Tää on tietysti ihan kokonaan mielipidekysymys. Hyvä ratkaisu olisi, että molempia, teoriaa ja käytäntöä, käytäisiin joka vuoden aikana läpi, mutta joka tapauksessa pääasiana ovat käytännön asiat mielestäni.

Ja, jos jotakuta kiinnostaa, harrastan musiikkia tunneilla noin 4½ tuntia viikossa + harjoittelu, eli aika paljon. :p Se voi olla yksi syy siihen, että kannatan musiikin ilmaisua tunneilla. Ymmärrän kuitenkin, että se on vaikeampaa jos ei harrasta musaa, mutta ei varmastikaan ylitsepääsemättömän vaikeaa. :)) Näin siis musiikin harrastajan mielestä...

Toivottavasti ensi syksynä lukiossa on vähän parempi opettaja musiikissa, ettei niistä tule samanlaista kärsimystä niistä tunneista kuin silloin seiskalla... :p

(:

Poissa Huhutar

  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Henkilö, jota ei tunnista ilman teekupposta
    • Livejournal
  • Pottermore: dustpatronus46
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #2 : Helmikuu 23, 2007, 19:57:34 »
Meillä koulumusiikin taso ei ala- ja yläasteella ollut tosiaankaan mitään parasta. Ala-asteella kävimme laulamassa EHA-luokan kanssa (harjaantumisluokan siis), ja neljännellä taisi tulla kuvioon se, että saatiin ihan ns. oikeaa musiikin opetusta. Noh, sielläkin me vain pianon säestyksellä lauloimme ja opettelimme nuottien nimet ja taisi meillä laulukoekin olla. Kuudennella vaihdoin kouluun, jossa äitini opetti musiikkia ja yläasteella äiti vaihtoi englannin opettajaksi (korvat eivät enää kestäneet) ja meillä sitten oli mitä värikkäimpiä ja epäpäteviä ihmisiä hoitamassa sitä musiikinopettajan hommaa sitten.

Mielestäni koulussa pitää opettaa musiikkia, teoriittisesti ja käytännöllisestikin, jos siihen on kiinnostusta. Teoriittisesti musiikin historia on kumminkin tärkeää ja sen tuntemisesta on minulle ollut myös erityisen paljon hyötyä. Jos pitää selittää vaikka renessanssista niin esseeseen saa hyvin ujutettua vaikka renessanssi musiikista ja ropsahtaa edes joku plussa sieltä. ^^ Kumminkaan ketään ei saa pakottaa laulamaan, eikä soittamaan ja se on tärkeä seikka että kaikile haluaville on annettava mahdollisuus kokeilla ja oppia soittama soittimia halujensa mukaan ja päästä esiintymään tasapuolisesti, ettei mitään vakiosakkeja (kuten meillä oli ja siitä syntyi hulluja kissatappeluita) Ei siellä tunneilla ole kivaa, jos joutuu kaikki soitot ja laulut istumaan ja kuuntelemaan. Meillä se yläasteella tuli erittäin hyvin havainnollistetuksi.

En yläasteella joutunut tekemään mitään musiikin eteen. Jätin esitelmiä pitämättä, ne olivat aina myöhässä, mutta kun harrastan musiikkia aktiivisesti se pysyi silti kymppinä. Jälkeenpäin olen miettinyt asiaa ja todennut, kuinka epäreilua se on. Ja mietin taas viime syksynä kuviksen tunnilla, että mitä jos täällä vaikka tuo vieruskaveri, joka harrastaa jotain piirtämisjuttuja, ei tekisi noita töitä ja sillä olisi sitten 10, erittäin epäreilua. Mutta toisaalta voisihan se olla aika harmittavaa, jos ne eivät vaikuttaisi. Mutta sen tunti toiminnan pitää vaikuttaa kyllä tosi paljon. Jos vaikka ihminen soittaa viulua, eikä hän osaa mitään muuta kun sitä viulua, eikä tuo sitä tunneille ja istuu ne tunnit niin en tiedä onko silloinkaan mitään järkeä. (Olipas taas sekavaa).

Mutta tosiaan tuntiaktiivisuus, miten tietää asioista, miten siellä soittimissa heiluu, yritys, oppimisen halu, koemenestys ja tietenkin kokeet. Näiden ainakin pitäisi vaikuttaa ilman muuta. Mutta mitä mietä te olette laulukokeista? Saako tällaiset taidot vaikuttaa numeroon, saako ihmisiä pakottaa laulamaan?

Ja kuten kuviksen opettaja totesi viime syksynä. "Minusta teille on niin vaikeaa antaa noita numeroita kun tämähän on taidelaji ja kaikki yrittävät parhaansa, että eikö se silloin pitäisi olla 10?" Aika fiksusti sanottu, sama vois päteä ehkä musiikissakin.

Ah onneksi nyt olen musiikkilukiossa, kunnon musiikinopetus!

« Viimeksi muokattu: Helmikuu 23, 2007, 20:03:05 kirjoittanut Huhutar »

Sauerkraut

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #3 : Helmikuu 25, 2007, 17:57:18 »
Omalle kohdalleni ei sattunut ala- tai yläasteen aikana yhtäkään hyvää musiikinopettajaa, joten tämä saattaa olla osasyynä mielipiteisiini musiikinopetuksen tasosta peruskoulussa.

Ala-asteen aikana opettelimme tunnistamaan ja hieman soittamaan joitakin helppoja soittimia, kuten nokkahuilua, josta ikäväkseni on jäänyt vain huonoja kokemuksia. Kitaran, rumpujen, basson, koskettimien ym. muiden nokkahuilua ja marakasseja enemmän käytettävien soitinten osalta emme saaneet minkäänlaista opetusta. Oletin asian korjaantuvan yläasteella.

Yläasteella musiikinopettajamme oletti, että jokainen osaa rummuilla ainakin muutaman peruskompin, ja kitarallakin edes pari sointua. Itselleni kaikki nokkahuilua lukuunottamatta oli vierasta. Opettajamme ei kuitenkaan käyttänyt aikaa asioiden opettamiseen, vaan otti jokaisella tunnilla kasattavaan "bändiin" ne, jotka jo jotain osasivat soittaa. Niinpä me laulutaidottomat nokkahuilunsoittajat jäimme joka ikinen tunti pulpettiimme istumaan ja kuuntelemaan ja katselemaan vierestä muiden musisointia. Ainoa tapa jolla saatoin musiikintunneilla osallistua, oli teoria, jota kävimme läpi silloin kun ylimääräistä aikaa oli.

Koitti kitara-, rumpu-, ja laulukokeiden aika. Onnekseni kitarakoe järjestettiin ryhmittäin, eli muutama oppilas otettiin aina yhtäaikaa soittamaan. Tuijotin koko kokeen ajan vastapäätä istuvaa tyyppiä ja matkin häntä. Rumpukokeen aikana oli niin paljon muutakin häslinkiä, että pääsin luistamaan soittamatta yhtään mitään. Laulukokeeseen minun oli kuitenkin pakko osallistua. Minun mielestäni tämänkaltaisen kokeen järjestäminen on aivan käsittämätön tapa. Tietenkin lauluääntä ja -taitoa omaavat nauttivat saadessaan osoittaa taitojaan, mutta tällaiselle aralle ihmiselle, joka ei ole eläessään laulanut (mitä nyt availlut suutaan joulujuhlien kuorossa) eikä laulamisesta nauti, sellainen on aivan hirveää. Sinne kuitenkin menin, hiljaisesti piipitin pari säkeistöä Mombasaa muun luokan kuunnellessa korva kiinni ovessa. Mielestäni laulukokeen tulisi olla vapaaehtoinen, sen voisi suorittaa, jos haluaa esim. nostaa numeroaan tai tuoda esiin musiikillista lahjakkuuttaan tällä tapaa. Pakollisena asiana se tuo lähinnä nöyryytystä.

Yleisestikin ottaen minusta on hieman väärin antaa numeroarviointi taideaineista, kuten musiikista, kuvaamataidosta ja liikunnasta. Ihminen kun ei voi vaikuttaa lahjakkuuteensa, eikä pelkkä mielenkiinto ja yrittäminen sitä kymppiä tai edes ysiä tuo.

Poissa Steelsheen

  • Narsissisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • not your girl
    • Imaginary
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #4 : Helmikuu 27, 2007, 14:20:00 »
Ihan hyvä periaatteessa, että koulussa tuota musiikinopetusta on, mutta omat kokemukset eivät mitenkään erityisesti tuota tue. Sanottakoon nyt heti alkuun, että itse olen harrastanut (klassista) musiikkia aika kauan, joten minun mielipiteeni poikkeavat jonkin verran ainakin meidän koulun valtavirrasta.

Meillä on aivan kamala musiikinopettaja (yläasteen ja lukion yhteinen, joten ei edes asteen vaihto tuonut helpotusta). Ala-asteella erinäiset bändikerhot olivat aika suosittuja, ja varmaan kaikki opettelivat jollain kitaralla pari kolme helppoa sointua, yleensä soittimien opettelu oli vapaaehtoista, mutta ainakin alkeisopetuksen sai jos vain tahtoi.

Yläasteelta lähtien musiikintunnit ovat lähinnä olleet sitä, että lauletaan samoja kappaleita tunnista toiseen, samat pari ihmistä soittavat, ja suurin osa luokasta menee laulamaan mikkeihin (kovin hiljaa ainakin minusta...). Jouduin tosin siihen kamalampaan ryhmäänkin, jossa tulevat amisteinit kirkuivat ja huusivat (kaikella kunnioituksella fiksumpia ammattikoululaisia kohtaan), ja kieltäytyivät lähes kaikesta. Opettajalla ei ole oikein minkäänlaista auktoriteettia näihin, joten...

Minusta musiikinopetuksessa pitäisi käydä monipuolisesti läpi vähän kaikkea. Laulaminen ja soittaminen on toki hyvä asia, mutta siihen ei pitäisi jämähtää. Klassinen musiikki on monen mielestä tylsää, mutta sitäkin pitäisi pystyä ainakin pääpiirteittäin käymään läpi, musiikkioppilaitokset ovat sitten niille, jotka haluavat oppia enemmän. Kuten Huhutar jo totesikin, pääsin esim. itse hyötymään musiikkihistoriasta tehdessäni romantiikka-esitelmää historiaan, kuvataiteesta ei tuntunut löytyvän mitään. Muutenkin erilaisia musiikkilajeja voisi kuunnella monipuolisemmin, tuskin se keneltäkään on pois, jos muutaman minuutin elämästään kuuntelee ei-omaa-lempimusiikkia.

Jälleen Huhutarta sivuten, olen itse nyt saanut lähes totaalisen vapautuksen musiikin kursseista (ja saan silti ne kurssit ^^). Se ei varmastikaan ole reilua muita kohtaan, vaikkakin minä olen aika reilusti näyttöjä antanut, mutta minä lähinnä vain turhaudun tunneilla. Yläasteellakin jäi joku esitelmä pitämättä (tosin moisen kyllä tein, mutta siinä oli jotain sählinkiä eikä kukaan sitten enää kysellyt sen perään, enkä minäkään mitään virkkanut).

Laulukokeista ja vastaavista sitten, laulukokeen voisi tosiaan muuttaa vapaaehtoiseksi. Siinäkin tuntuu olevan arvostelu aika subjektiivista, kaverille maikka sanoi että 'kyllä sä laulaa osaat, mutta ei tuolla äänellä voi antaa kasia parempaa'. Eihän sitä voi kaikkien äänestä pitää. Meillä oikeasti ei kyllä kukaan kuuntelekaan korva kiinni ovessa, muille aina on järjestetty jotain aktiviteettia, mutta erityisesti ainakin ennen harrastettu koko luokan edessä laulaminen kuulostaa niin kamalalta että huhhuh.

Mutta mahtaa olla opettajilla vaikeaa kun on arvostelun aika. Jos joku on taitava soittamaan jotain instrumenttia mutta laiskottelee tunneilla ja toinen yrittää innostuneesti, mutta ei ole erityisen musikaalinen. Kummalle parempi arvosana? En minä tiedä edes katsotaanko jotain yleislukion päättötodistuksen musiikkinumeroa missään, enemmän kai ne painottuu muihin suorituksiin. Mutta jos molemmat saisivat vaikkapa lähes saman arvosanan, niin antaako se luotettavan kuvan? Numeroarvostelut nurkkaan, sanallinen arviointi olisi tässäkin tapauksessa varmaan parempi vaihtoehto.
"If people don't know what you're doing, they don't know what you're doing wrong."

Poissa Lemmonleikko

  • Tom
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Velho
  • Soulshine!
    • Herra Hahmo
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #5 : Helmikuu 27, 2007, 16:29:02 »
Minusta koko musiikin opetuksen perusasetelma on ihan väärä. Sitä opetetaan kuin kuvataidetta, eli painotetaan klassiseen pohjaan (kuvataiteessa siis esittävään taiteeseen, musiikissa länsimaiseen taidemusiikkiin), jonka perusteet opetetaan ja niitä harjoitellaan ymmärtämään ja käyttämään. Tämä toimii sikäli, että taiteesta innostumaton lapsi näkee kyllä kuvasta koska vain, mitä se esittää, mutta musiikissa ei koskaan ole vastaavaa idioottivarmaa sisältöä. On turha olettaa yhdenkään räkänokan koskaan ymmärtävän musiikkia sen syvemmin, jos musiikin opetuksen lähtökohta on se, että musiikissa on tietyt, yleiset ja yhtäläiset säännöt, joiden mukaan tulee toimia. Tämä kun johtaa sellaisiin päättymättömiin taputus- ja marakasiharjoituksiin, missä opettaja hokee luokan edessä taataatititaata ja oppilaat hakkaa samassa tahdissa kaikki yhtä aikaa marakaseja tai käsiä. Sitten opettaja sanoo, että tämä tässä on sitten sellainen lenkura kuin menuetin perustahti ja sitten oppilaat alkaa taas hakata sitä taataata.

Musiikin ja kuvataiteen opetukselle pitäisi saada ihan eri raamit. Itse asiassa jokaisen taiteen opetukselle pitäisi saada omat raaminsa, koska ne on ihan omia maailmoitaan kaikki. Kuvataide on enimmäkseen yksilöllinen kokemus, ja sen opetuksessa pyritään selvittämään, mikä tekijä luo kuvaan minkäkinlaisia vaikutelmia. Musiikki puolestaan on ensisijaisesti tapa olla yhdessä (toki tämä käsitys on yleisempi Afrikassa kuin Euroopassa, mutta minä ajattelen silti tasan niin), ja sitä tulisi opettaa sitä kautta. Eli kun niitä marakaseja aletaan sätkättämään, niin kasassahan on koko luokallinen oppilaita! Ei kaikki niistä voi millään osata aina sitä marakasia oikeaan paikkaan lyödä. Eikä kaikki niistä osaa aina laulaa, mutta jokainen osaa varmasti jotakin, ainakin aluksi saakka. Ja jos paikalla on yli 20 ihmistä, mikä järki on pistää ne kaikki hakkaamaan samaa monotonista rytmikuviota?

Musiikin opetuksen tulisi lähteä täysin eri pohjalta. Rytmistä tulee totta kai aloittaa, se on kaikessa musiikissa olennaisin tekijä kaikista. Mutta sitä ei saa opettaa lyömällä kolmasluokkalaiselle nilliäiselle naaman eteen kasa jotain kaavoja, että "taputtelehan tästä taataatitiä. Humppaa on". Musiikin opetuksen pitäisi alkaa havainnollistamalla, miten yksinkertaisista rytmipohjista saa uusia kuvioita lisäämällä jotain ihan eriä ja laulaa vaikka sitä vaarinsaarilaulua jollain kuubalaisrytmipohjalla. Sillä lailla oppii musiikin perusteet eikä istumalla persiillään käsiä taputtamassa.

Ja sitten on se vihoviimeinen käsitys siitä, että musiikki olisi soittamista ja laulamista pelkällään! Tanssiminen on iso osa musiikkia myös. Ne, jotka eivät osaa laulaa eivätkä soittaa, voi varmasti opettaa tanssimaan. Ja niin soittajalla kuin laulajallakin vähintään puolet soundista tulee siitä, ettei mitään soiteta paikallaan hartaana istuen, vaan aina keho svengaa mukana. Edes klassista sinfoniaa hiostavassa puvussa ja silmukka kaulassa istualtaan soittavat tuubasankarit eivät ole mitään heinähankoja, vaan rytmissä elävät ja soittavat samalla. Sekin pitäisi opettaa jo varhain! Sen jälkeen voidaan alkaa puhumaan musiikin muista ilmenemismuodoista, mutta ensimmäisenä on tuotava esille sen niin sanottu sosiaalinen ulottuvuus, eli toisin sanottuna sen perusta. Sitä kautta ihmiset saadaan mukaan siihen, vaikka he eivät alkuun siltä vaikuttaisikaan. Afrikassa lapset ovat mukana musiikissa kävelemään oppimisesta saakka. Eivät kaikki sielläkään lahjakkuuksia ole, mutta ymmärtävät kuitenkin musiikin ytimen.

Ei siis ihme, että koulujen musiikin opetus on surkeaa (kuten koko peruskoulun läpi itsekin huomasin... lukiossa oli jo parempi!), kun koko lähestymistapa on alusta loppuun väärä. Ei tarvitse osata soittaa tai laulaa ymmärtääkseen musiikkia. Riittää, että hakkaa käsiään.
"You don't have to be black to be a nigger. Being born penniless also makes you an outlaw." -Ronnie van Zant
         Row, row, row thy boat gently down the stream. Oh Charon, hast thou ever know'd that Death is but a dream?
Hyviä emme ole, pahoiksi emme halua tulla - olkaamme siis rumia!

Miss Perfect

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #6 : Maaliskuu 01, 2007, 20:17:05 »
Minusta tuo yläasteen musiikin opetus on huonoa, tai ainakin meijän koulussa. Sitä on yksi kurssi (neljä tuntia viikossa, niin tulee yksi kurssi), joka on jaoteltu kahdelle seiskan jaksolle ja kahdelle kasin jaksolle. Sitä on vain liian vähän ja sitten kun ei niillä tunneilla ehdi tekemään mitään.

Ala-asteella nelosella ja vitosella oli huono opettajat, mutta kutosella oli sitten tosi hyvä. Silloin me ihan opeteltiin soittaa kaikkea ja ihan opeteltiin musiikkia. Mutta silti meillä ei ole ollut koskaan kunnon teoriaa ja tunnit ovat yhtä sekamelskaa.

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #7 : Maaliskuu 01, 2007, 22:23:51 »
Minun musikaaliset taitoni rajoittuvat sen kuuntelemiseen ja siitä nauttimiseen. Koskaan en ole muuta osannut soittaa pianolla kuin Kissanpolkan ja Ukko Nooan, ja se riittää minulle. Lauleskeltua tulee jonkun verran, mutta ei mitenkään harrastuksena ja lähinnä vain omaksi iloksi. Soittamisesta en oikeastaan koskaan ole pitänyt, ja sen takia ala-asteella musiikin tunnit olivat inhokkejani. Ensimmäisillä luokilla se vielä meni, kun saatiin vain laulaa ja leikkiä, mutta kolmannelle siirtyessäni totesin musiikin tunnit todella ahdistaviksi. Välillä en ymmärtänyt sanaakaan opettajan höpötyksestä.

Ensinnäkään minä en koskaan oppinut soittamaan nokkahuilua (enkä yläasteella kitaraa, bassoa tai rumpuja), ja sen ongelman parissa minä kompuroinkin sitten koko ala-asteen. Kun yritin opetella kotona, veli ja sisko tulivat aina huutamaan, että huilunvingutukseni häiritsi heitä, ja se vei lopunkin mielekkyyden koko pillipelleilystä. Minusta soittamisessa ei ollut mitään kivaa, ja vaikka kuinka yritin ymmärtää ja oppia, en onnistunut. Se näkyi musiikin numerossani. Minusta on muutenkin typerää arvostella numeroin taitoaineita - toiset eivät vain yksinkertaisesti osaa, ja kaikenlaiset laulu- ja soittokokeet ovatkin sen takia mielestäni epäoikeudenmukaisia.

Yläasteella opetus ei onneksi ollut sellaista "opetellaanpas nyt kaikki soittamaan huilua". Kyllähän siellä kitaraan ja rumpuihin perehdyttiin, ja tunneilla soitettiinkin aika usein. Opettaja ei onneksi nostanut meteliä siitä, että kaikki eivät olleet synnynnäisiä neroja musiikin saralla, joten me saimme laulaa. Minkäänlaisia kitarakokeita ei pidetty, mikä oli minulle suuri helpotus. Tunneilla käytiin välillä teoriaakin (musiikin historiaa, kuuluisia säveltäjiä jne.) läpi. Se ei onneksi ollut niin ylivoimaista kuin soittaminen.

Lukiossa olen käynyt yhden musiikin kurssin, tosiaankin siksi, etten vain nauti siitä aineesta. Onneksi tunneilla ei tarvinnut pahemmin soittaa, ja musiikkiin perehdyttiin paljon miellyttävämmällä tavalla. Tutustuttiin esimerkiksi johonkin ryhmään, joka tekee musiikkia harjoilla, luudilla, patojen kansilla ja kaikenlaisella muulla rojulla. Kyllä minä musiikista nautin, mutta minä en vain osaa soittaa sitä.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Monartha

  • seitsemäs
  • Vuotislainen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #8 : Maaliskuu 09, 2007, 15:51:55 »
Oi, tämän aiheen tuskailemisesta pidän. Oman peruskouluni läpi muusiikinopetus on ollut surkeaa, mutta että teillä muillakin? Kuvittelin, että minulla on ollut vain erityisen vamppeja opettajia.. Liioittelematta voin sanoa, että ala-asteellani ei kolmanteen luokkaan asti ollut minkäänlaista  opetusta musiikissa, sitten tuli nokkahuilut ja sitä meteliä jatkui sitten neljännelle, josta eteenpäin sitten laulettiin pari kertaa kuukaudessa muutama virsi pianon säestyksellä ilman muuta ohjausta. Samaa laiminlyöntiä tapahtui myös kuvataiteissa.

Yläasteella sain todella mukavan opettajan, mutta sain pian huomata etten oppinut yhtään mitään. Tunneilla kuunneltiin vähän Beatlesia ja juteltiin mukavia, kerran koitimme jotain kappalettakin soittaa. Pianoa harrastaneena pääsin sitä soittamaan, mutta eipä siitä mitään tullut -voi sitä rumpujen ja marakassien meteliä. Hyviä numeroita saivat siis vain ne, jotka puheliampina jututtivat opettajaa.
En ottanut valinnaiseksi. Suuri osa luokkalaisistani pitivät tuollaisista tunneista, joilla ei tarvinnut tehdä paljon mitään. Minä olisin kuitenkin toivonut hieman enemmän asiaa. Samaa mieltä edellisten kanssa, enpä ala tästä lisäilemään.

Ja kuten Lemmonleikko mainitsi niin -tanssi. Jos en koulussa oppinut mitään, niin alettuani harrastaa irlantilaista huomasin, että rytmistä voi todellakin saada paljon irti. Ja käsien hakkaamisen sijasta pääsen jopa napsuttelemaan kovakenkiäni niin, että se tekee jotain järkeä.

Miten ihmeessä peruskoulumusiikki on ajautunut tällaiseen?

Cata

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #9 : Maaliskuu 09, 2007, 19:07:26 »
ala-asteellani ei kolmanteen luokkaan asti ollut minkäänlaista  opetusta musiikissa, sitten tuli nokkahuilut ja sitä meteliä jatkui sitten neljännelle, josta eteenpäin sitten laulettiin pari kertaa kuukaudessa muutama virsi pianon säestyksellä ilman muuta ohjausta.

Samoin oli minun koulussani. Suurimmat säveltäjät käytiin läpi ja joitain musiikin eri lajeja, mutta niin suppeasti, että niistä juuri jonkin kokeen pystyi tekemään. Ja arvostelu perustui liikaa harrastuksiin. Vaikka olisit ollut kuinka hyvä tunneilla tai vaikka vaan muutenkin musikillisesti lahjakas, kymppiä ei tullut jos et ollu paikallisessa kuorossa tai soittanut musiikkiopistossa jotain soitinta.

Yläasteella nokkahuilun "soittaminen" vaihtui pariin kitaran soitto tuntiin, mutta siinä se sitten olikin. Minulla oli yläasteella valinaisata musiikkia, muttei opetus sielläkään sen ammattimaisempaa ollut. Käytiin muutamalla opintomatkalla konserteissa ja pidettiin esitelmiä musiikkiin liittyen. Eräs opettaja piti aina jokaisella tunnilla ainoastaan levyraateja. Siihen tuhraantui monta musiikkituntia, joilla olisi oikeasti voinut tehdä jotain järkevääkin tai vaikka oppiakin jotain.

Poissa Malakai

  • metafora
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Entäs nyt?
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #10 : Maaliskuu 10, 2007, 12:28:03 »
Ala-asteen musaopetuksestani en paljoakaan muista. Kai se oli hauskaa, kun innostuin siitä sen verran, että musaluokalle yläasteelle hain ja pääsinkin.

Minusta tuntuu, että musaopetus tuntuu pännivän niin monia siksi, että sitä on yleispuolella niin vähän. Musiikissa on ihan hitosti opeteltavaa ja sisäistettävää, ei siihen riitä yksi kurssi alkuunkaan, ei edes kolme, jos sen ottaa valinnaiseksi myöhemmin. Eri musamaikat opettavat erilaisia asioita, mitä he itse kokevat tärkeimmäksi opettaa ja mielekkäimmäksi oppia, uskoisin. Teoriaa en usko että kovin monelle yleislinjalaiselle koulussa opetetaan, koska se vaatii oikeasti sitä, että on tosi kiinnostunut musasta ja jaksaa kyädä sitä ihan teoreettiselta pohjalta, siinä menee nimittäin jonkin aikaa tajuta, mihin sitä musiikin teoriaa voi käyttää käytännössä. Suurin osa ihan perus musiikinkursseista taitaa ainakin yläasteella olla ihan vain sitä, että soitetaan, lauletaan, ehkä käydään pikaisesti jotain historiaa läpi. En osaa tarkalleen sanoa, kävin edelleenkin yläasteen musiikkipainotteisella luokalla. Kavereiden puheista päättelen. Tuntuu vain, ettei kovin montaa 13-15-vuotiasta välttämättä kiinnosta Mozartit ja Händelit ja Sibbet, silloin kuunnellaan hiphoppia ja hard rockia. Tämä oli siis stereotyyppinen yleistys, tiedän ettei se päde todellakaan kaikkiin, mutta uskoisin, että musamaikat pitävät kiinni tästä käsityksestä.

Minulla oli yläasteella hyvä musaopetus. Se tosin taitaa johtua siitä, että minulla sitä oli enemmän. Me kävimme läpi teoriaa, opettelimme soittamaan eri soittimia, lauloimme paljon erityyppistä kuoro-ohjelmistoa (ihan svengaavasta ave maria -tyyppiseen klassiseen), kokeilimme omien biisien tekemistä, jopa tanssimme ja järjestimme erilaisia konsertteja, bändikonsertteja, kuorokonsertteja, sekalaisia matineoita, ja lopuksi ysillä teimme "lopputyönä" oman musikaalin. Esiintymistä tuli tosi paljon, ja se oli kai se paras juttu, siitä tuli jotenkin tuttua. Varsinkin musikaalin tekeminen sitoi yhteen sitä kaikkea, mitä oli aikaisemmin tullut harjoiteltua, meillä oli ihan oma käsis ja omat biisit, kaikki tehty alusta.

Nyt sitten olen lukiossa musalinjalla. Täällä ei ole kerta kaikkiaan varaa huonoon musaopetukseen, edes yleislinjalaisille. Se, millaista musiikinopetusta haluaa, riippuu siitä, mitä kursseja valitsee. Minä käyn laulutunneilla, opettelen vapaasäestystä, tuunailen jotain omaa säv/san/sov -kurssilla, laulan kahdessa kuorossa, jälleen kerran pakerran musikaalin kimpussa ja saan jotain yleissivistystä musiikkitiedon kursseilla, missä sitten tulee myös sitä musiikin historiaa =) Yleislinjan musakursseista en taaskaan osaa sanoa, mutta maikat ovat hyviä, jotkut opettavat myös Sibelius-akatemiassa.

Tällä koko sepustuksella yritin vain sanoa, että huono musaopetus on minusta vain seurausta siitä, että opettajien pitää valita, millaista musaa opettaisivat, koska aikaa ei todellakaan ole edes puoliin noista kaikista asioista.

- mals -

Tutteri

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #11 : Maaliskuu 19, 2007, 13:32:37 »
Ala-asteen musikinopetus oli jotain aivan karmivaa o__O Meidän musiikinopettaja oli ihan karmiva harpyja! Piti vain erittäin lahjakkasita oppilaista jotka soittivat jotain ihmeellistä instrumenttia. Jos olit tavallinen tallaaja joka ei soittanut mitään tai laulanutkaan oikein kummoisemmin opettaja katsoi nenänvarttaan pitkin ja oli aina kimpussa. Minulle ja kavereilleni viimeiset vuodet musiikinopen kanssa olivat välttämätön paha jonka varsinkin kaverini näyttivät täysin avoimesti. Ei sillä etteikö opettaja olisi keksinyt aina jotain kaksin verroin ikävämpää >_<  Tottakai "tavallinenkin" oppilas pärjäsi jos vain viitsi nuolla opettajan ahteria. Minä en ystävieni kanssa siihen alentunut. Muuten et sitten pärjännytkään jollet omistanut aivan mahtavaa ääntä.

Yläasteen opetus on hienoa! Meillä on todella kiva opettaja joka ei panota vain lauluääneen. Hänen mielestään se ei ole tärkein asia. Soitamme usein tunneilla kitaraa. Laulukokeessa minua hirvitti, koska en osaa laulaa hyvin. Hän kuitenkin sanoi, että klaaraan iha hyvin alaäänet.
Nyt olen musiikin valinnaisessa ryhmässä. Kuuntelemme musiikkia, laulamme, soitamme rumpuja, kitaraa, bassoa ja pianoa. Kokoamme Pa- laitteistoja koulun juhliin. Opettelemme myös hieman musiikin teoriaa. :) Mahtavaa minusta!

Poissa Founa

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #12 : Maaliskuu 24, 2007, 11:45:26 »
Musiikin opetus on mielestäni tarpeellista. Joku saattaa koulun musiikin opetuksenkin takia huomata tykkäävänsä esimerkiksi laulamisesta. Mielestäni musiikin opetuksen pitäisi jatkua koko peruskoulun ajan, kuten muidenkin taideaineiden, en edes ymmärrä, miksi ne loppuvat.

Peruskoulussa musiikin tunneilla pitäisi mielestäni laulaa, opetella alkeita joidenkin soittimien soittamisesta
(esim. kannel, kitara, rummut jne), opiskella sinfoniaorkesterin soittimet, muutama kuuluisa säveltäjä ja myös jotain nuoteista. Ja mihin on jäänyt tanssiminen? Näitä kaikkia (paitsi tanssia, mur) on ainakin minulle opetettu, mutta on myös opetettu kaikenlaista itseni mielestä turhaa, mikä helposti unohtuu ja koko jutun opiskelu on ollut vain epämiellyttävää pänttäystä, joka on heti mahdollisen kokeen tai testin jälkeen unohtunut. Turhaa siis. Pääpaino pitäisikin olla siis laulamisessa, soittamisessa ja siinä tanssimisessa.

Seuraavaksi tuleekin ongelma siinä, kun osa oppilaista ei ole millään tavalla musikaalisia ja heille todistusnumeron antaminen. Jotkut opettajat arvostelevat mielestäni liikaa pelkkiä musikaalisia taitoja, eikä esimerkiksi sitä, kuinka hyvällä innokkaasti joku ei-niin-musikaalinen oppilas opiskelee musiikin tunneilla. Opettajan ei myöskään pitäisi pakottaa oppilasta soittamaan tai laulamaan yksin luokalle. Laulukokeista on vaikea sanoa mitään, jotkut saattavat pelätä sitä ihan hirveästi ja siitä saattaa jäädä aika pahoja muistoja. Niitä ei kuitenkaan täytyisi poistaa, koska sitten olisi taas epäoikeudenmukaista jollekin erittäin musikaaliselle oppilaalle, jos hän ei pääsisi millään tavalla näyttämään taitojaan ja saisi mielestään aliarvioidun todistusarvosanan.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 24, 2007, 11:48:57 kirjoittanut Founa »
i am my own life, own harm

Poissa Ruppanainen

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Lady Jane Clayton, Tarzanin vaimo
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #13 : Kesäkuu 20, 2007, 10:00:49 »
Mäkään en tykkää koulun musiikintunneista. Se johtuu pelkästään siitä, että me ei lauleta melkeen ollenkaan klassisia lauluja, vaan aina jotain sellaista mitä lestadiolaiset eivät saisi kuunnella/laulaa/soittaa. Meillä on hyvin suunniteltu tunnit. Ensimmäinen tunti meillä oli teoriaa. Siinä opimme hyvin, ja luulen, että myös ne-jotka-eivät-harrasta-musiikkia oppivat myös. Mutta vaikka meijän tunnit tuntuivat välillä ihan hyvin suunniteltuina, ei pojat jaksaneet kuunnella. Tunneilla riehuttiin.

En tiiä tarvitaanko me paljon teoriaa. Mä oon niin paljon saanut teoriaa jo musiikkiopiston teoriasta, niin en opi paljon musiikin tunneilla. En tiiä oppivatko muut, jotka eivät harrasta musiikkia millään tavalla.
No joka tapauksessa, mun mielestä musiikissa vois käydä läpi enemmän säveltäjiä ja musiikin perusasioita, että tulis vähän kiinnostusta musiikkiin, ja ymmärtäis sitä. Ja myös nää suomen kansanlaulut (vai kansallislaulut?). Niitä pitäis opetella. Varsinkiin Maamme.

No mutta kaikillahan on omat makunsa musiikinopetuksesta koulussa. Se riippuu yleensä siitä, minkälainen opettaja on ja miten ja mitä opetetaan. Mun mielestä pitäis koko peruskoulun ajan olla musiikinopetusta joka viikko pari tuntia. Musiikkihan on yleissivistystä, ja ihanaa!

Ne opet, jotka suosivat lahjakkaita, ovat typeriä. Niiden pitää opettaa lapsia, eikä arvostella niitä.
Kurkota kuuhun ja ole Ruppana!
MeneTarZan.comiin!

Acary

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #14 : Kesäkuu 20, 2007, 19:55:42 »
Koulun musiikintunnit on PERSEESTÄ. Typerä aine, jos sitä sellaiseksi voi sanoa. No siis, onhan minulla mukava opettaja, kaikkien lemppari.. Anygays, itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa. Lauletaanhan me kaikkea mitä kaikki pyytävät, eli toisin sanottuna kakkaa. Kitaraa en suostu soittamaan. Eli mitä teen? Istun ikkunalla ja tuijotan ulos ikkunasta(stalkkaan variksia). Siitä istumisesta saan sitten 8.
 Tässä voi ihan itseään syttää, mitäs valitsin valinnaisaineeksi..

Azaw X

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #15 : Heinäkuu 16, 2007, 00:50:54 »
Koulun musiikin opetus on perseestä ja täysin turhaa ainakin suurimmalle osalle koska kaikki tykkäävät juuri siitä musiikista mistä tykkäävät ja kaikenlaista opetusta ei voida antaa. Esimerkiksi minä inhoan kaikkea klassista musiikkia ja heviä jne. enkä pahemmin perusta mistään rokistakaan. Joten mistä saan opetusta esimerkiksi Rap-musiikkiin?!? En ainakaan koulussa ole oppinut tekemään biittejä tai räppäämään rytmikkäästi eihän siellä opeteta kuin jotain klassista jota 90% oppilaista inhoaa. No minä kuitenkin harrastan hieman räp-musiikin tekoa mutta mitään en ole siitä koulussa oppinut. Näin ollen koulun musiikki opetus on täysin turhaa koska kaikkia soittimia ja genrejä ei voida opettaa.

herby

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #16 : Syyskuu 14, 2007, 21:59:19 »
Meidän koulun musiikin opetus on mielestäni erittäin laadukasta ja hauskaa, mutta se varmaankin johtuu siitä, että olen musaluokalla. Me lauletaan ja soitetaan tunneilla sekä käydään erilaisia musiikin aikakausia ja tyylejä lävitse. Viime vuonna käytiin rockin historiaa ja tänä vuonna taidemusiikin historiaa. Voisin sanoa, että musiikin tunneilla ei ole ikinä tylsää.
Ala-asteella me kävimme musiikin teorian 1/3 ja itse suoritin kutosella 2/3. Ala-asteella oli enemmänkin jotain klassisia lauluja, mitkä opettaja päätti, mutta nykyään päätämme itse mitä haluamme soittaa.

Poissa lullaby

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: HawthornMagic6297
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #17 : Syyskuu 16, 2007, 17:56:16 »
Minulla on aika huonoja muistoja koulun musiikkitunneista. Onneksi ne ovat nyt omalta osaltani ohi, sillä en ottanut enää tälle vuodelle musiikkia valinnaiseksi ja olen menossa ammattikouluun, missä ei musiikin opetusta ole... (Thank God!)

Ala-asteen musiikkitunneista minulla ei ole suurempia muistikuvia. Kolmannella luokalla jouduimme kaikki aloittamaan nokkahuilun soiton, enkä minä pitänyt siitä yhtään. Saimme usein läksyksi opetella joitain otteita, mutta yleensä "unohdin" opetella ne... Nokkahuilu ei ole aivan minun soittimeni. Onneksi kouluumme tuli uusi, parempi musiikinopettaja ja tunneille tuli huomattavasti enemmän sisältöä. Saatiin soittaa jopa rummuilla, mikä oli mielestäni ihan kivaa, vaikka rytmitajuni onkin täysin olematon. Innostuin kitaran soitosta viidennellä luokalla ja harrastan sitä edelleen. Bassokin tuli hankittua.

Yläasteelle mennessäni olin etukäteen todella innostunut, sillä kuvittelin pääseväni johonkin bändiin soittamaan. Seitsemännen luokan musiikkitunnit olivat ihan siedettäviä, vaikkakin laulukokeen jätin suorittamatta esiintymispelon (ja kammottavan lauluäänen) vuoksi. Sain aika hyvää tuntumaa kitaran ja basson soittoon, joten valitsin bändikurssin kahdeksannen luokan valinnaiseksi.

Kaduin sitä monesti sitten jälkeenpäin, sillä tämä "bändikurssi" oli aivan hirvittävä kokemus. Jouduin olemaan samassa ryhmässä koulun musikaalisimpien oppilaiden kanssa ja itse en edes osannut lukea nuotteja. Eipä tuo nyt itsessään mikään katastrofi-tilanne ollut, mutta musiikinopettajamme opetusmetodit olivat hieman erikoiset. Hän nimittäin antoi meille jonkun kappaleen, käski opetella soittamaan sen ja häipyi. Minä en ole koskaan ollut kovinkaan musikaalinen henkilö, vaikka bassoa ja kitaraa soitankin, joten olin hieman eksyksissä. Olisin tarvinnut opastusta nuottien lukemisen ja otteiden kanssa, mutta mistä minä sitä opastusta olisin saanut, kun opettaja ei ollut koskaan paikalla? Onneksi sentään samassa ryhmässä kanssani oli yksi rinnakkaisluokkalainen tyttö, joka jaksoi neuvoa minua.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 30, 2008, 21:38:12 kirjoittanut lullaby »

akinnah

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #18 : Lokakuu 04, 2007, 18:17:16 »
Minulla on huonoja muistoja ala-asteen musiikintunneista. Opettajamme osasi juuri ja juuri soittaa pari sointua kitaralla ja rummuilla ehkä sen peruskompin. Teoriatunnit olivat tylsiä, koska olin käynyt jo musiikin teoriaa musopistossani. Lauloimme musiikintunneilla aina levyn kanssa ja kävimme muutaman kerran bändikellarissa, jossa oli basso, rummut, sähkökitara, mikkejä, syna ja rytmisoittimia. Tunnit olivat ärsyttäviä ja todella tylsiä. Ja opettajammekin ihan kamala.
Nyt ylä-asteella rakastan musiikin tunteja. Ne ovat lemppareitani. Opettajamme on huumorimiehiä ja todella mukava ja kannustava. Biisitkään eivät ole vaikeita ja opimmekin tunneilla jopa jotain. Minäkin opin soittamaan bassoa näillä tunneilla.
Laulukokeessa en ole koskaan ollut. Ne eivät koskaan ole ollut pakollisia. Ja jos olisin sinne mennyt ala-asteella, opettaja olisi haukkunut minut lyttyyn niinkuin nekin jotka siellä kävivät. Mutta siis. On hyvä, että koulussa opetetaan musiikkia. Ainahan se on hyvä opetella jotain. Ja sehän muuttuu sitten ylä-asteella valinnaiseksi, joten jos sitä vihaa, sitä ei tarvitse valita. Ja kun musiikin numeroa annetaan, vaikuttaa siihen varmasti se, harrastaako musiikkia ja musikaalisuus muutenkin.
Musiikinkokeita olen tehnyt vain pari ja kaikista tullut 10- tai 10. Toinen oli kokonaan teoriakoe, joten olisin osannut sen vaikka unissani, koska teoriaa kävin koulun ulkopuolellakin.

Vampyyrityttö

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #19 : Lokakuu 09, 2007, 16:16:05 »
Ala-asteen musa tunneista en pitänyt, mutta nyt kun menin ylä asteelle musiikki on ihan parasta! <3 Ope on kiva ja meno on rentoa. :) Ei tarvitse laulaa tai tehdä mitään jos ei halua, mutta se näkyy numerossa. Jos on päättänyt alkaa soittaa jotain ja kertoo opelle ope neuvoo ja kannustaa. Ope haluis alkaa pitää kuoroo mut reksi ei oiken ajatuksesta pidä, mut ope sano et se viel yrittää. Meissä seiskoissa kuulemma on jo niin paljon hyviä laulajia että pelkästään meidän vuoksi pitäisi kuoro järjestää. :) Mulla musiikki on myös valinnaisena. Kasilla ei ole ainakaan meillä pakko musiikkia. Sen saa valita jos haluaa. Aijon v. musiikin ottaa ylemmilläkin luokkilla. ;)

Poissa Nimue

  • broccoli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • I’m collapsing in stellar clouds of gas.
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #20 : Lokakuu 10, 2007, 17:49:04 »
Ala-asteella musiikki oli kohtalaisen tylsää. Soitettiin koko lukuvuosi niitä paria kolmea kappaletta, ja siinäpä se oli. (+sitten ne kevätjuhliin harjoiteltavat laulut.) Opettajamme soitti kitaraa, ja pianoa pikkaisen, ja hänellä oli paha tapa ylistää, ja nostaa jalustalle muutaman oppilaan. Toiset sitten katsottiin kuinka hän soittin niin ihmeellisesti rumpuja. Lisäksi vielä mainitakseni kukaan muu ei sitten päässyt soittamaan kuin he valitut. Jeejee.

Kun yläasteelle menin mussiikkin  tunnille, on siellä tuplasti hauskempaa. Soitetaan aika uudehkoja biisejä, opettaja on ammattitaitoinen, ja opin soittamaan yhdessä muiden kanssa monipuolisesti bändisoittimia. Laulamaan mikkeihin saa mennä jos haluaa. Yläasteen musikkin tunnit ovat kivoja(paitsi että meidän luokan tunnilla tarvitsee korvasuojaimia, se on se pahempi puoli) ;)
"You being all mysterious with your - cheekbones and turning your collar up so you look cool."

Kaktusfobia

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #21 : Lokakuu 13, 2007, 22:32:43 »
Lainaus käyttäjältä: Ruppanainen
Mäkään en tykkää koulun musiikintunneista. Se johtuu pelkästään siitä, että me ei lauleta melkeen ollenkaan klassisia lauluja, vaan aina jotain sellaista mitä lestadiolaiset eivät saisi kuunnella/laulaa/soittaa.

Tämon paha juttu. Vaikkakin minä sanoisin, että vaikka olen lestadiolainen, en ajattele etten "saisi" tehdä sitä ja tätä. Ajattelen, että ei ole hyväksi minulle, että teen sitä ja tätä. Mutta asia ei siitä miksikään muutu; miksi klassista ei opeteta musiikintunneilla? Musiikkia se on ihan siinä missä muutkin musiikinlajit, ja katsoessani musiikinkirjaa en sieltä löydä kuin tasan kaksi klassista kappaletta.
Tosiaan, olisipa aika tosi hyvä jos musiikinopetuksessa otettaisiin tällaisiakin juttuja vähän huomioon. Sekin niin ihanaa, kun heti ollaan puoliväkisin tyrkyttämässä jotain rumpuja nenän alle.

Ala-asteen musiikinopetus minulla oli kyllä huonoa. Silloin tosin oli ohjelmassa klassista myös, mutta mitään siellä ei oppinut; laulettiin/kuunneltiin vain, teoriaa ei ollut oikeastaan ikinä enkä tänä päivänä osaisi lukea nuotteja jos en itse siskon avustuksella olisi opetellut. Kun joskus nokkahuilua soitettiin muutama kuukausi, ja opettelin sitä ihan tosissani, opettaja sanoi suunnilleen että "en minä sinulle voi mitään opettaa, tee mitä haluat". Eipä ollut kivaa. Opettaja ei muutenkaan osannut soittaa pianoakaan yhtään, ja kun meidän opetussuunnitelman mukaan piti jotain pianonsoitosta oppia, ne pari oppilasta jotka olivat käyneet tunneilla opettivat. Että.

Yläasteella kyllä huomaa opetuksen olevan tasokkaampaa ja opettajan ammattitaitoisempi, mutta edelleen voisi paremminkin mennä. Nuottien lukemista ei paljon opeteta, kuten ei myöskään eri soittimien soittamista, jos ei kitaraa ja rumpuja lasketa. Ne, jotka ennestään osaavat, saavat soittaa bassoa/syntikkaa/sähkökitaraa, jos et osaa mutta haluaisit soittaa saat yrittää selvitä itseksesi. Ei opeteta.

Lisäksi opettaja... on ihan mukava ja opettaa kyllä. Mutta jos menee "yksilönä" kysymään jotain, vastaus on jotain ympäripyöreää ja sen pitää riittää. Kun minä kysyin, mistä löytyisi nokkahuilulle sellaisia ja sellaisia nuotteja helposti ja halvalla, vastaus: "kai niitä jostain musiikkiliikkeestä löytyy..." Mutta siis ne ns. "pakolliset" asiat kyllä opettaa luokalle ihan hyvin ja ymmärrettävästi.

Mutta edelleen klassista tahdon musiikintunneille lisää.

Poissa Steelsheen

  • Narsissisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • not your girl
    • Imaginary
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #22 : Lokakuu 15, 2007, 20:43:10 »
Valitettavasti vain yleinen mielipide (tai ainakin se, mitä minä olen tottunut kuulemaan) on se, että klassinen musiikki on kamalaa pakkopullaa. Ainakin omilla yläastetunneillani opettaja yritti silloin tällöin käydä läpi klassistakin musiikkia, mutta aika moni huusi heti kättelyssä jotakin ei taas sitä ***** klassista, yäk! -tyylistä. Kaikki eivät ymmärrä miksi pitäisi kuunnella musiikkia jota ei muuten kuuntele. Olen kyllä aika hämmentynyt jos klassista ei opeteta lainkaan, mutta varsinaiseksi laulettavaksi/soitettavaksi sitä voi toisaalta olla vaikeaa ottaa, koska yksinkertaisimmillaan kolmea sointua kierrättävää rokkibiisiä on helppo aloittelijankin soittaa, mutta klassinen vaatii yleensä erillistä opiskelua. Klassisesta kyllä minustakin pitäisi käydä ainakin ne pääasiat ihan koulussa.

Lisäksi se käytettävissä oleva aika on kovin rajallinen, joten siinä ei ole kovin "taloudellista" keskittyä opettamaan esimerkiksi pianon/syntikan soittamista jollekulle ja yleensähän se menee siihen, että ne soittavat, jotka osaavat. Kitaraa ja rumpujen peruskomppeja on helpohkoa opettaa koko luokalle yhteisesti, joten siksi ne (ja se nokkahuilu ^^) ovat niin suosittuja. Kai koko ryhmä pitäisi saada edes jossain määrin tasaisesti mukaan, edes sitten laulamaan tai rämpyttämään kitaraa. Jos haluaa oikeasti oppia soittamaan, suosittelen hankkiutumaan soittotunneille :)

Muoks: Joo, selvennys onnistunut, ja olen kyllä samaa mieltäkin :)
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 20, 2007, 21:28:17 kirjoittanut Steelsheen »
"If people don't know what you're doing, they don't know what you're doing wrong."

Kaktusfobia

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #23 : Lokakuu 15, 2007, 22:14:09 »
Totta juu, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että minusta jonkinnäköiseen yleissivistykseen kuuluu osata sentään pianosta löytää C ja D. Ja tämähän onnistuu vaikka sillä, että vihkoon liimataan sellainen kiva lappunen, joka esittää koskettimia ja niitä sitten opetellaan. Näinhän me kitarankin kanssa teimme. :P

Ja sitten, kaikki klassinenhan ei toki ole sellaista "sinfoniaorkesteri ja kapellimestari esittämässä jotain hirvittävän monimutkaista" -juttua. Ihan yksinkertaista se voi olla. Mutta tosiaan, ainakin niitä perusasioita. Kaikesta pitäisi opettaa edes perusasioita, meillä musiikinopetus on painottunut ihan tiettyyn suuntaan, koska opettaja on itse blues/rock-fani.

= yritti olla selvennystä aikaisempaan viestiini.

floora

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #24 : Lokakuu 15, 2007, 22:35:59 »
Meidän koulun musiikin opetus on surkeaa. Meillä on käytössä tähti-listat, ja tähtiä annetaan maksimissaan 3 kappaletta, jos luokka on käyttäytynyt kunnolla. Ensinnäkin me saatiin valita itse meijän paikat luokassa, eli hälinää syntyy välillä, ja paljon..
Sitten ope valittaa, ku se hälinä ei lopu. Miks ei suoraa vaihda meijän kaikkien paikkoja, ku joka tunnin lopuks se sanoo, et katotaan miten tää ja tää pöytä käyttäytyy ens tunnilla, jos huonosti ni sitte mun pitää vaihtaa teijän paikat. o.O Helpompaa meijänki ois saada tähtiä(eihän ne ees ole kylläkään tärkeitä) jos se vaan laittais meijät sen tahtomaa järjestyksee.. (Muut luokat siis saa hyvin tähtiä, ja ne istuu open määräämillä paikoilla..)
Muutenkin kun tehdään tehtäviä, niin ekaksi oppilaat tekee ne, ja sitte ope kertoo oikeet vastaukset, kun kaikki on tehny tehtävät. Kaikki siis voi vaan luntata suoraan taululta vastaukset oppimatta mitään. Ei oo sitte ihme, jos luokan keskiarvo kokeissa on huono, kun ope siitäkin välillä valittaa.. Jotkut meijän luokalta on tietysti jo valmiiksi lahjakkaita musiikissa, eikä niillä ole sitte ongelmia kokeissa yms. Jotkut taas valittaa siitä, ku ne ei osaa mitään kokeissa. Vaikka meijän koulussa käydäänkin teoriat alusta loppuun läpi, niin ne selitetään niin huonosti meille, nytkin opiskelemme joistain vanhan ajan kuuluisuuksista heidän syntymäaikoja ja kuuluisimpia teoksia. Ei kukaan voi kymmenen eri ihmisen syntymäaikaa muistaa saati sitten kuuluisimpia teoksia, vai voiko? Ei, sitä minäkin.
Mun mielestä lahjakkuuden, musikaalisuuden ja harrastuneisuuden ei pitäis millään tapaa vaikuttaa opetukseen.
Toivon vain, että koulumme parantaisi musiikin opetusta. <:

Minnehoo

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #25 : Toukokuu 11, 2008, 14:40:12 »
ala-asteen musiikin opetus oli ihan hirveetä! Vaikka menin vasta viidennellä luokalla mukaan, niin tajusin etä se oli ihan turhaa... No joo, jotaa "opetellaa soittaa nokkahuiluu!" -.-' mihin sitäkin taitoa on tarvittu? No onhan se auttau ymmärtämään nuoteista jotaa mut silti. Olihan se välillä ihan kivaa, jos soitettii jotaa JÄRKEVÄÄ. Mut mikä ala-asteel ois järkevää.

Yläasteel tää on... öö... ihan erilaist. Opettaja on tiukempi ja valittaa meille siitä miten meille on opetettu ala-asteel. Eli ihan päin honkii. Se opettaja nyt muutenkii on hirvee. Kutsutaa sit mun kaverinkaa "lehmäks"
Sen takii oltii mun kaverinkaa viime vuonna koulukiusattui... Kiva alku oli ylä-asteelle mut tänä vuonna kaikki on meny syht hyvin mitä nytjotaa erikoiskohteluu... mut takas aiheesee :)
Yläasteel perehdytää eri genreihin joka on syvält... no onhan se niille jotka aikoo musiikki alalle ni hyödyttävää mut muuten ei kuulosta siltä että niit tulis tarvimaa... Ja eiköhän just popin rockin hevyn ja tälläset tunnista ilman että koulussa opetetaa...  mut ei kai täs muuta...

Poissa adswil

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #26 : Toukokuu 12, 2008, 15:17:52 »
Minusta koulun musiikinopetus on melko turhaa - ei se ainakaan minua ole juurikaan sivistänyt. Ala-asteella musiikintunneilla lähinnä laulettiin ja soitettiin nokkahuilua (oi mitä hyötyä tai edes iloa siitä kenellekään on?!), ja joskus tehtiin esitelmiä vanhoista, legendaarisista laulajista ja bändeistä ja opeteltiin tunnistamaan eri soitinten ääniä. Taisipa meillä olla jotain pientä klassisen musiikin historiastakin, mutta erittäin vähän joka tapauksessa. Yläasteella musiikki oli vielä turhempaa - tunneilla ei tehty mitään muuta kuin laulettiin ja soitettiin, lähinnä suomipoppia ja iskelmää. Klassisesta musiikista ei juuri puhuttukaan koko yläasteen aikana.

En osaa laulaa ollenkaan, joten koulun musiikkitunneista en ole koskaan oikein pitänyt. Kitaraa ja rumpuja yritettiin opetella soittamaan edes jonkin verran, mutta enpä tiedä, onko mitään järkeä opetella pari perussointua tai -komppia, sillä nekin unohtuvat todella pian, jos ei harrasta musisointia vapaa-ajalla. Syntikkaa tykkäsin soitella musiikintunneilla, sillä olen soittanut pianoa pienestä saakka. Varmaan sen takia sainkin musiikista ihan hyvän numeron. Tavallaan hyvä, että harrastuneisuuden avulla saa nostettua numeroa, mutta on se toisaalta epäreiluakin. Musiikin arviointi lienee muutenkin vähän hankalaa, sillä jos tunneilla vain lauletaan/soitetaan, minkä muun kuin musikaalisen lahjakkuuden tai aktiivisuuden perusteella voisi antaa numeron? Jos on surkean epämusikaalinen, ei taatusti saa kovin hyvää numeroa koulun musiikista.

Mielestäni musiikintunneilla pitäisi opetella paljon enemmän sitä oikeasti yleissivistävää asiaa: musiikin historia esimerkiksi kuuluu ainakin minun mielestäni sellaisiin perusjuttuihin, joista jokaisen on hyvä tietää jotain.
In my world love is for poets - so I'm trying to be one.

Ishida

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #27 : Toukokuu 12, 2008, 16:54:37 »
Meilläkin on tuo musiikin opiskelu ollut vähän samanlaista kuin suurimmalla osalla. Siis että ala-asteella laulettiin opettajan säestäessä pianolla ja välillä soitettiin nokkahuilua. Ja yläasteella vain soitettiin (ei juurikaan laulettu).
Meillä yläasteella on musiikintunit vähän sellaisia, että ne ketkä haluaa soittaa, niin ne soittaa (ja ne soittaakin aika hyvin), ja ne ketkä eivät halua soittaa, tekevät kaikkea muuta mahdollista. Meillä on kyllä ihanan vapaat musiikintunnit, enkä itse henkilökohtaisesti sen kummempaa musiikinopetusta edes kaipaa. Joskus harvoin tosin opettaja pakottaa soittamaan vaikka pianoa jonkun kanssa kahdestaan, mutta ei siitäkään ikinä mitään tule. Eikä meidän opekaan ole mikään "koulutettu", vaan ihan tavis. Musikaalisuutta ja musiikkitietoa kyllä kyseiseltä henkilöltä löytyy ja soittaa varmaan kaikkea näistä "perus" soittimista (Jamppa meinaan soittaa Varjokuvassa jos joku tietää sen? http://www.varjokuva.com/)

Poissa Cirael

  • Kelmeä kalmankoira
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: PhoenixWolf25005
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #28 : Toukokuu 12, 2008, 19:52:19 »
Itselläni loppui tämä musiikin opiskelu jo kaksi vuotta sitten ja eli nyt olen yhdeksännellä luokalla.
Sen vain sanon, että me emme tunneilal käyneet oikeastaan pätkääkään minkään pianon soittoa.
Kaiken maailman rumpu kompit opeteltiin ja kitaraotteet, mutta en osaa soittaa pianoa yhtään. :F
Lähinnä laulettiin ja soitettiin juuri sitä kitaraa.
Mielestäni tunnit olivat siis melko syvältä.

Mutta hei... Miettikää tätä! Kaverini äidin musiikintunneilla piirreltiin vain erilaisia kanteleita! :D
"I solemnly swear that I'm up to no good", kuiskaa pieni rohkelikkotyttö Cirael kaivaessaan kelmien kartan taskustaan ja piiloutuu kivipilarin taakse, juuri ennen kuin Voron silmät ehtivät saavuttaa leikistään innostuneen noitatytön.

Poissa Flyrashaz

  • sub rosa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Northern Light
    • Livejournal
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #29 : Toukokuu 14, 2008, 15:11:21 »
Pidän musiikista, ja olen ihan tyytyväinen tämänhetkiseen musiikinopettajaani. Mutta ehkä minunkin mielipiteeni menee hieman negatiivisen puolelle.

Se on väärin, että on suosikkeja. Onneksi nykyisellä musanopettajallani niitä ei liiemmin ole(hän vain syrjii muutamia). Hän yrittää tasapuolisesti päästää oppilaita soitimiin joihin he haluavat, ja saattaa pyytää esim. pianoon pianonsoittoa harrastavan oppilaan. Ja meillä on mielestäni ihan hyvä systeemi tuossa laulu ja soittokoe hommassa; ope ottaa yhden oppilaan kerrallaan kuunneltavaksi, toinen odottaa siinä oven takana, ei yhtään enempää kuin yksi. Mutta mielestäni on silti väärin laittaa laulamisesta osa musiikin numeroon, koska eihän kukaan voi vaikuttaa lauluääneensä! Tai jos vain on sävelkuuro, niin ei sille voi mitään.

Tyhmältä tuntuu että täysin epämusikaalisille ihmisille ja ihmisille yleensäkin yritetään ensiksi opettaa teoriaa, ja sitten vasta soittoa. Musiikkia pitäisi oppia kuuntelemalla ja hauskaa pitämällä, ei nipottamalla. Oikeastaan teoriaa ei mielestäni edes tarvitsisi. Kunhan yleissivistys on musiikissa kohdallaan, eli tunnistaa jonkun Maamme-laulun ja Finlandian, sekä tietää keitä ovat Mozart, Bach, Sibelius ja Beethoven. Eikä ketään voi pakottaa soittamaan koulussa rumpuja, jos vaikka ei ole rytmitajua eikä yksinkertaisesti halua!  Ei musiikki kumminkaan niin iso aine ole. Ja yrittämisestä vähät välitetään, pitää osata...

Ja koulujen musiikkiluokan kunto voisi olle parempi kuin mitä minä olen nähnyt... Eikä opetajilla saisi olla suosikkeja. Koska ne ovat kumminkin ne, jotka harrastavat musiikkia. Heillä on täysi etulyöntiasema, kuin niillä jotka ovat musiikin teroain aj historian parissa vain koulussa.

Mutta tämänhetkiseen musiikinopetus koulussani tilanteeseen olen tyytyväinen. Ei sitä sitten yläasteella tiedä...

- Flyra
"Oh, the bad guy of the game, me, you're not serious, I'm... umm... fortuneteller!"

Viivih

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #30 : Kesäkuu 25, 2008, 15:50:57 »
Yläasteen musantunnit olivat oikein kivoja, vaikka en mitään soitinta soitakkaan. Biisit joita soitimme olivat sen verran helppoja, että taukitkin pystyivät soittamaan useimmissa esim. kitaraa tai bassoa. Plussaa oli myös, että oppilaat saivat itse ehdottaa biisejä mitä soitetaan ja sitten niitä myös ihan soitettiinkin. Opettaja oli mukava, vaikkakin hajamielinen, eikä hänellä ollut oikein ketää suosikkia (paitsi tietenkin tuntui että ne jotka soittavat jtn soitinta olivat enemmän suosiossa, mutta ehkä se on normaalia). Soitinjako meni kanssa aika tasapuolisesti ja kaikki pääsivät soittamaan. Musantunnit olivat rentoja, vaikka nyt yläasteella kasilla jouduttiinkin kirjoittamaan musahissaa ja siitä oli koe (joka oli naurettavan helppo). Pari kertaa saimme soittaa luokan kesken musanluokassa tunnilla kun maikka oli poissa ja oli plussaa että se luotti meihin.

Oikeesti mulla ei taida olla paljoa mitään negatiivistä sanottavaa yläasteen musasta, vaikka ehkä se ettei maikka ollut ihan tasapuolinen numeroita jakaessa. Harmi ettei ysillä enää ole musaa ;__;

Poissa Lohikäärmelady

  • varjoenkeli
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Painovirhepaholainen
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #31 : Kesäkuu 25, 2008, 22:23:51 »

Minulla on tähän asti ollut kaksi musiikin opettajaa koulujeni puolesta ja olen vahvasti sitä mieltä, että kumpikaan ei ole onnistunut kouluttamaan minua siinä yhtään enempää mitä osasin jossain eskarissa. Ala-asteen musatunnit olivat lähinnä pelkkää laulua ja keskustelua jostain Sibeliuksesta. Paria soitintakin meidät pakotettiin soittamaan, mutta eihän siitä kukaan kovin innostunut ollut.

Nyt taas ylä-asteella musiikin opetus on mennyt entistä huonompaan suuntaan. Nytkin seiskan pakollisella musiikin kurssilla lauloimme muutamaa laulua aina tunnista toiseen ja pari kolme tyyppiä soittivat(jotkut olivat järkyttävän huonoja) rumpuja. Kukaan muu ei koskenutkaan soittimiin ja aina välillä vähän tärähtänyt musiikin opettajamme päätti työntää pöydät sivuun ja opettaa meille jotakin hänen ihme omaa tanssiaan, jolle ei todellakaan ole mitään nimeä, eikä sitä voi verrata mihinkään. Kurssin lopussa oli laulukoe, jossa piti sanoa jotakin ääniä eri korkeuksilta. En oppinut yksinkertaisesti yhtään mitään koko kurssin aikana.

Olen sitä mieltä, että jo ala-asteella musiikin tunneista pitäisi tehdä kiinnostavia ja totuttaa oppilaat soittamaan ja tutustumaan eri soittimiin heti hyvin aikaisin. Jos sitten joku ei halua niin häntä ei saisi pakottaa, sillä siitä jää helposti traumoja.

-Lohikäärmelady
-Mitä? Onko nukkumatilla muka vihollisia?
-Kahvi! Ajattele kahvia!

diidaa

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #32 : Heinäkuu 26, 2008, 18:36:40 »
Minulla on hyviä kokemuksia musiikin opetuksesta. Alakoulussa me laulettiin pianon säestyksellä ja näin. Ei varsinaisesti huonoja muistoja, vain nokkahuilunsoitto aiheutti traumoja... Opettelimme alakoulussa myös nuotit ja joidenkin soitinten tunnistamista ulkonäön ja äänen perusteella.
   Yläkoulussa meillä on aivan loistava musiikinopettaja. Seiskalla opettelimme kitaran ja basson soiton alkeet. Myös pianoa ja rumpuja vähän.
   Nyt kasilla olemme saaneet valita jonkun soittimen johon keskittyä (minulla rummut ja laulu). Soitamme bändissä. Tunteja on kaksi viikossa. Olemme käyneet myös rock musiikin historiaa ja soitelleet kappaleita eri aikakausilta. Myös pari musikaalielokuvaa on tullut katsottua :)

Poissa maisamiisa

  • TYM-
  • Vuotislainen
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #33 : Elokuu 04, 2008, 17:50:06 »
Ala-asteen musiikinopetus oli yhtä tuskaa itselleni, lallateltiin kaikki yhdessä jotain biisejä ja soitettiin nokkahuilua. Musiikinnumeron sai sen mukaan, osasiko soittaa jonkun tietyn biisin nokkahuilulla ja minulla laskettiin musiikinnumeroa koska en suostunut laulamaan koko luokan kuullen laulukokeissa. Opettaja ei tuntunut ymmärtävän, että me jotkut vihaamme ääneen laulamista. Olin itkuun purskahtamaisillani kun intin opettajan kanssa siitä että laulanko, melkein sain jälki-istuntoa, ja kun lopulta lauloin käytävässä erittäin vastahakoisesti, opettaja kattoi mua ja sanoi "sullahan on vaikka miten hyvä ääni, mikset sä laulanu!" Edelleenkin vituttaa toi entinen opettaja, ei ymmärtänyt että ihan oikeasti en pystynyt laulaman yksin muiden kuunnellessa.
Enempää en osaa sanoa, me ei oikeasti tehty tunneilla just mitään, laulettiin jotain tyyliin "Rakkauden haudalla" ja "Love is all around me", viidennellä noi tuli mukaan ja sitä ennen laulettiin vaan jotain "Kolme cowboyta" yms. Nokkahuilun soitto oli kammottavaa, vihasinvihasinvihasinvihasin sitä niin paljon.
'cause baby you weren't the first or the last or the worst, SHAKE IT

Poissa oldplayer

  • Vuotislainen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #34 : Elokuu 26, 2008, 17:53:32 »
Homma johtunee siitä, että olen musiikkiluokalla, mutta kauhistuin aivan hirveästi kun ihmiset toivoivat enemmän musiikin teoriaa kouluihin. EI IKINÄ. Musiikki on parasta kun se saa elää, kun saa itse tehdä musiikkia, laulaa ja soittaa. Sillä lailla ei opi yhtikäs mitään musiikista että pänttää ulkoa eri säveltäjien nimiä, teoksia ja aikakausia (meillä oli tämä homma viimevuonna.) Mutta kuten sanoin, homma voi jouhtua siitäkin että olen musiikkiluokalla: kaikki meidän luokalla ovat musiikissa suhteellisen lahjakkaita ja niinpä soitto&laulu onnistuu hyvin. Lisäksi kun olen ollut koko ikäni musiikkiluokalla, olen säästynyt sellaisilta möröiltä kuin laulu-, nokkahuilu- ja kitarakokeet. Opettajat ovat yleensä tuumanneet, että olette musiikkiluokka, kyllä te osaatte testaamattakin :D.

Mutta huomasin kyllä, että musiikin opetuksen mielekkyys riippuu myös paljon opettajasta: seiskalla ja kasilla meillä oli aivan loistava opettaja, joka teetti meillä mieluisia hommia, piti musiikin hauskana. Mutta nyt ysillä on meille tullut aivan hirveä opettaja, joka tekee KAIKESTA tylsää. Viime vuonna lauloimme kaikkia kivoja bändikappaleita ja nauroimme tunnilla, tänä vuonna lauletaan ruotsalaisia kansansävelmiä ja istutaan penkissä kuin hautajaisissa. Thänks.

Ylénja

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #35 : Elokuu 30, 2008, 17:12:19 »
Homma johtunee siitä, että olen musiikkiluokalla, mutta kauhistuin aivan hirveästi kun ihmiset toivoivat enemmän musiikin teoriaa kouluihin. EI IKINÄ. Musiikki on parasta kun se saa elää, kun saa itse tehdä musiikkia, laulaa ja soittaa.

Samaa mieltä. Meillä oli ala-asteella kauheasti teoriaa, oli kokeitakin niistä (paljon.) Piti muistaa jotain aikakausia (esim. mitä musiikkia oli keskiajalla), opetella säveltäjien elämät ulkoa :D, osata ulkoa missä kohtaa on tuuban, poikkihuilun ja muitten soittajien paikat jossain orkesterissa jne... Nyt yläasteella muusiikin teoriassa tutustumme kuuluisien laulajiin/bändeihin kuten Elvis, The Beatles, Bob Dylan, Bob Marley ja muihin vastaaviin. Yleensä opettaja kertoo ensin perustiedot, sitten jotain erikoista ja mielenkiintoista, kuuntelemme kyseisen artistin musiikkia, katsomme keikkataltiointeja ja usein soitamme jonkun biisin.

Ala-asteella oli tyhmää kun piti laulaa. Siis niin että kaikki laulavat jotain laulua ja opettaja soittaa pianoa. Onneksi yläasteella ei sellaista ole ollut. Yleensä musiikin tunneilla (siis ala-asteella) oli juuri vain laulua ja nokkahuilun soittoa. :D Ja sitten teoriaa. Ja jos soitettiin niin ei kyllä kivaa ollut kun kaikkien piti heti osata soittaa sitä soitinta mikä oli itselle osunut. Jos ei osannut niin turpaan tuli. :D

Ala-asteen aikana meillä oli kaksi musiikin opettajaa. Kauheita tiukkiksia molemmat. Pakottivat soittamaan, jos ei vapaaehtoisia löytynyt (eli aina). Yläasteen musiikin opettajaamme rakastan. :) Koulun kivoin opettaja. Olen ihan kade niille kenen luokanvalvoja se on. :D Niin leppoisa, kiva kaikille, ei pakoita mihinkään, hauska. Ja kun soitetaan (eli joka tunti) niin saa itse valita mitä soittaa ja jos ei halua niin ei mitään sitten. Eikä ikinä lauleta. Paitsi jos soitetaan jotain biisiä niin sitten se aina sanoo, että saa laulaakin, muttei kukaan ikinä laula. 8) Niin, eikä se välitä jos me nyt jotain tunnilla jutellaan, kun ala-asteella se oli suuri synti. O_o

Yleensä yläasteen musiikintuntimme menevät liian nopeasti, kaikilla on hauskaa, nauretaan, ja niinkuin jutellaan sen open kanssa. Ala-asteella piti istua hiljaa ja kuunnella kun rouva opettaja kertoo musiikin historiasta.

Nyt kasille en musiikkia valinnaiseksi aineeksi ottanut (kaduttaa), mutta ysille otin. :)

//Muoks. Ja siitä numeroiden antamisesta. Ala-asteella se käsitykseni mukaan määräytyi kokeiden perusteella (laulu, nokkahuilu, teoria) ja siitä kuinka nätisti käyttäytyi tunnilla. Yläasteella kun kokeita ei ole, niin se on kai vain se innostus ja kokeilunhalu mikä kasvattaa numeroa. Eli jos siellä nurkassa vaan hiljaa nyhjöttää, niin ei tule niin hyvää numeroa, mutta jos kokeilee rohkeasti soittimia, vaikkei osaisikaan soittaa, niin tulee hyvä numero.

Ja laulukokeista. Minunkin mielestä niiden pitäisi olla vapaaehtoisia. Muistan, että ala-asteella jännitin laulamista aivan kauheasti, ja kun siinä piti opettajan edessä yksin laulaa, niin se ääni mikä tuli suusta ei edes kuulostanut omalta. Kuitenkin opettaja kehui lauluani. O_o Muistaakseni joskus ehkä kolmosella ja nelosella sai laulukokeen suorittaa pareittain. Se oli paljon kivempi, kun ei oma ääni tullut niin esille.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 30, 2008, 17:28:29 kirjoittanut Ylénja »

Poissa Jentsuma

  • puhelias hölöttävä ärsyttävä pölö
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #36 : Syyskuu 19, 2008, 22:58:54 »
Ala-asteella musiikin tunnit olivat aika huonoja oikeastaan. Meillä oli siellä vaan lastenlauluja(takapihan takana, santamaria, pinta ja niina yms...) ja todella helppoa musiikin teoriaa (olen soittanut pianoa ykkös luokalta asti joten tiesin kaikki nuotit ihan ku vettä vaan). Ja ala-asteella nokkahuilun soitto!!! Kukaan ei tykännyt kun piti soittaa nokkista ja vielä koulun nokkiksia, jotka oli ollut ties kenen suussa!! Eli en siis tykännyt kovinkaan paljon ala-asteen musiikista.

Nyt yläasteella musiikki on paljon kivempaa ja sellaista oikeaa musiikkia. Kun olin seiskaluokalla yhden mun luokan oppilaan äiti oli sillon siellä opettamassa musiikkia ja hän opetti myös meille. Kasille ja ysille otin valinnaiseksi pitkän musiikin ja siihen meille tuli aivan mahtava opettaja, mies opettaja. Hän oli todella rento ja hauska (nyt kaverin kanssa suretaan niitä musiikin tunteja kun hän oli meillä). Mutta hän oli myös poissa aika paljon ja meillä oli varmaan enemmän sijaisia kun ihan sitä oikeaa opettajaa. Joten oli aika arvattavissa ettei hän enää nytten ysiluokalla opeta meitä enää. Mietittiin kaverin kanssa, kuka meitä tulee opettamaan. Ja tämän vuoden ensimmäisellä musiikin tunnillahan se selvisi; lukion uusi musiikin opettaja (nainen) tuli opettamaan meitä. Kyllä nyttenkin musan tunnit ihan ok ovat mutta se jokin on kadonnut sen mies open mukana ..... Välillä on kyllä että eeheei jaksa mennä musan tunnille, mutta joo. Oho nyt meni kyllä melkee mun koko sepustus offiks :D

Mutta siis nyt yläasteella musiikin opetus on paljon parempaa kuin ala-asteella ja nytten meistä ryhmäläisistä muodostuu bändi (minä laulajana monen muun kanssa) niin oikeasti soitetaankin niitä kappaleita. Olen tyytyväinen tähän musiikkiin.

Ja vielä tosta musiikin mies opettajasta. Hän sanoi kerran meidän musiikin tunnilla "Se, että oppilaat ei tykkää soittaa nokkahuilua johtuu siitä kun sitä on opetettu ala-asteella ihan väärin" kun me olimme vastustaneet hartaasti ettei soitettaisi. Joo tuli vaan mieleen :D


// Aah viikko sitten se meijän vanha musan ope (tuo mies <3<3) oli sijaisena!! Voi että oli ihanaa, ja se muisti mun etu ja sukunimen, oltii kaverin kaa iha sekasin ja kerrottii tuntien jälkee muille kamuille, ne oli vaa sillee, jaaha, ai siis kuka, se mies jolla on aina marimekon paita? ;( nyyh <3
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 05, 2008, 23:33:35 kirjoittanut Joje »
Is this the real life, is this just fantasy ?

Poissa Sagittaire

  • Kalkaaos
  • Vuotislainen
  • ~My fall will be for you~
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #37 : Syyskuu 24, 2008, 14:46:37 »
Mulla jää kaiketi elinikäiset traumat ala-asteiden musiikinopettajien sävelkorvattomuuden takia. 1. ja 2. luokalla laulettiin lauluja kun opettaja säestää yhdellä kädellä, 3. luokalla opettaja hallitsi koskettimien soiton molemmin käsin ja soitettiin nokkahuilua. Ja sitten se oli sitä kuorolaulantaa ja nokkahuilun soittoa 4.-6. luokilla. Seiskan alussa oli todella hyvä musiikinopettaja, joka painotti ensimmäisen lukukauden ajan laulamista, oman äänen esille tuomista ja teoriaa. Kuulemma toinen lukukausi meni opetellessa soittamaan "perusbändisoittimia" eli basso, kitara, rummut ja koskettimet.
Nyt uudessa koulussa musiikkia on liian vähän, vain kaksi jaksoa koko vuodesta, mikä tekee 2h/vko viikoilla jolloin musiikkia on. Toinen tunti menee teoriaan (joka tarkoittaa usein musiikkiaiheisia tietokilpailuja ja karaokea) ja toinen bändisoittamiseen.
Koulun musiikinopetukseen pitäisi panostaa enemmän, en ole ollenkaan tyytyväinen ala-asteen musatunteihin eikä yläastekaan juurikaan paremmaksi laita :<
You told I had the eyes of a wolf
Search them and find the Beauty of the beast
Nuuhku -> Sagittaire

Poissa Asoalian

  • : W
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #38 : Syyskuu 24, 2008, 18:21:58 »
Minulla on vain positiivisia kokemuksia koulun musiikista :) Okei, ne kolmannen ja neljännen tunnit, joilla vaan soitettiin nokkahuilua, eivät olleet niin mukavia mutta ala-asteen viimeisillä luokilla musiikki oli kivaa, kun meillä oli opettaja joka oikeasti tuntui nauttivan opettamisesta ja tuntien pitämisestä ja joka ei nipottanut turhasta. Erityisen hyvää kyseisessä opettajassa oli se, että me saatiin osa laulettavista ja soitettavista biiseistä päättää itse, eli biisit eivät aina olleet joitain Meksikon pikajunia tai vastaavia. Joo no, voi olla että pidän koulun musatunneista siksi, että harrastan musiikkia myös vapaa-ajalla. En tiedä, olisiko suhtautumiseni muuttunut, jos en olisi jo valmiiksi osannut soittaa yhtään kitaraa tai laulaa tai jos en olisi yksinkertaisesti uskaltanut mennä kokeilemaan eri soittimia ja laulamaan mikkiin ja niin pois päin. Voi olla että siinä tapauksessa en olisi pitänyt tunneista läheskään niin paljon ja olisin tylsistynyt kuoliaaksi.
Niin ja voi muuten olla, että olen välttynyt traumoilta sen takia, ettei meillä ollut musiikista ikinä mitään laulukokeita. Neljännellä oli sellainen, että kaikkien piti käydä vuorotellen soittamassa opettajalle nokkahuilulla jotain mutta ei sekään niin paha ollut koska paikalla ei ollut muita. Teoriakokeita meillä taisi olla koko peruskoulun aikana musiikissa vain kaksi.

Ala-asteelta yläasteelle siirryttäessä musannumeroni putosi kympistä kasiin, minkä voi aika pitkälle selittää sillä, että yläasteen tunnit olivat... huokaus. Opettaja nyt vain sattui olemaan sellainen, että se suosi osaa oppilaista. Muutenkin ne tunnit olivat sellaista ihme säätämistä, johtuen muutamasta ihmisestä yläasteen luokallani.
Ja oikeastaan niihin ihmisiin liittyykin ne huonot kokemukseni koulun musatunneista. Koko peruskoulun luokallani oli pari sellaista poikaa (ja kyllä, pakko sortua yleistämään - joka ikinen niistä sekoilijaidiooteista oli poika) joiden elämäntehtävänä tuntui olevan muidenkin tuntien pilaaminen meluamalla ja väittämällä vastaan opettajalle. Ja varsinkin kun kolme neljästä opettajasta, joita miulla musiikissa on ollut, ovat olleet sellaisia, etteivät ne oikeastaan saa pidettyä kuria. Että sinne meni nekin tunnit, ihan hukkaan.
Onneksi sentään sillä ainoalla musan valinnaisella, joka minulla kasilla oli, ei ollut idiootteja ja opettajakin oli mukava. Siellä sitten olikin kivaa :)
Kaiken kaikkiaan siis olen aika tyytyväinen siihen musanopetukseen, jota minulla on peruskoulussa ollut. Mutta mie nyt muutenkin tykkään musiikista.

Nyt minulla on juuri alkamassa lukion ensimmäinen musiikin kurssi. Vaikuttaa ainakin sellaiselta, että kiva kurssi tulee ^^
"You think that's hard? Try auditioning for Baywatch
and being told they're going in another direction."

Poissa Zafiro

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: NightFeather22
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #39 : Syyskuu 28, 2008, 16:42:44 »
Omalla kohdallani koulun musiikin opetus ei ollut mitenkään mieluisinta. Ala-asteen 1. ja 2. luokalta minulla ei ole sen kummoisempia muistoja musiikista, muistan vain sen kuinka lauloimme virsiä ja joitakin lastenlauluja.
3. ja 4. luokalla opettajan vaihtuessa mukaan kuvioihin tuli se että opettelimme soittamaan nokkahuilua, kitaraa, bassoa ja rumpuja, joita kaikki joutuivat vuorotelleen soittamaan. Opettajamme olikin hirvittävä musiikkihullu ja siksi vei meitä esiintymään ympäri kaupunkia ja lähikaupunkeja (mm. kirkkoon, Valintataloon, johonkin pankkiin, armeijaan...). Myöskin jokaisessa koulun tilaisuudessa luokkamme joutui laulamaan ja soittamaan, sekä yksi jokaisen juhlan ohjelmanumeroista oli se kun luokkamme täytyi soittaa nokkahuilulla jokin kappale koko koulun edessä. Aina ennen jotakin keikkaa saattoi olla että harjoittelimme lauluja vaikkapa koko koulupäivien ajan viiden päivän ajan, tälle opettajalle eivät nimittäin pelkät musiikintunnit harjoitteluun riittäneet. Nokkahuiluakin tuli useimmissa noista "keikkapaikoista" soitettua.
Emme käyneet teoriaa tai muiden soittimien tunnistusta ollenkaan läpi ja sitten eräällä tunnilla opettajamme sanoi että nyt pidetään koe ATK-luokassa Nuotit tutuiksi-pelin avulla. Kuten arvata voi koe ei mennyt oikein hyvin muuta kuin niiltä jotka joskus musiikin teoriaa ovat opiskelleet. Itse sain muutaman nuotin arvattua oikein ja kokeen tulos oli sen mukainen: 4 1/2. Opettajamme myöskin piti kokeita näistä nokkahuilun soitosta ja laulunkokeita. Tuntityöskentelykin arvosteltiin milläs muullakaan tavalla kuin sillä että osasi jonkun kappaleen soittaa yksinään tai ääni kuului ylitse muiden kun jotakin lauloimme. Siitä sitten kun olit läksyn osannut soittaa tai laulaessa opettaja oli sattumoisin kuullut äänesi sait pisteen. Pisteitä sitten kerättiin ja niiden määrän perusteella annettiin numero tuntityöskentelystä.
5. luokalla tämä opettaja lähti sitten vuodeksi toiseen kaupunkiin ja saimme tilalle toisen opettajan musiikkiin. 5. luokan musiikintunnit menivät oikeastaan pelkästään laulamalla tai leikkimällä (valinnaisen musiikintunnitkin saatettiin vain leikkiä). Se kuka tahtoi sai soittaa kitaraa, bassoa tai rumpuja mutta ketään ei siihen hommaan pakotettu.
6. luokalle sitten saimme takaisin tämän opettajan joka oli 3. ja 4. luokalla ollut. Sama meno jatkui siis kuin aikaisempina vuosina, keikkoja tehtiin ja muidenkin aineiden tunteja käytettiin tähän harjoitteluun.

Yläasteella musiikki olikin sitten mukavempaa kuin ala-asteella, mutta huonoja puolia silläkin on. Opettajamme oli lähes aina myöhässä, sillä hän oli opettajana kahdessa koulussa ja joutui siksi ravaamaan näiden kahden koulun väliä. Ja meidän tuntimme sattuivat lähes aina jokaisessa jaksossa sellaiselle paikalle että opettajan täytyi sieltä toiselta koululta tulla opettamaan meitä. Opettaja oli tälläinen nuori naisihminen ja luokkamme oli mitä oli (erittäin möykkäävä ja kuria luokkaan vaikea saada). Työrauhaa ei useinkaan näillä tunneilla näkynyt ja tunnit kuluivatkin yleensä näin: ensin seiskollaan käytävässä ja odotetaan että opettaja tulisi paikalle, sitten kirjoitetaan huonossa työrauhassa jotakin muistiinpanoja eri musiikkityyleistä ja lopussa sitten opetellaan soittamaan hiukan kitaraa. Opettajamme sattui olemaan myöskin paljon kipeänä, joten useita eri sijaisia sattui olemaan tunneillamme.
Musiikin numeromme taisi tulla yhden kokeen perusteella (piti tietää jotakin eri musiikkityyleistä ja tunnistaa onko pianolla soitettu kappale duuri vai molli), joiden pisteet ja numerot olivat aivan päin mäntyä laitetut sekä tuntityöskentelyn perusteella.

8. tai 9. luokalle en sitten musiikkia ottanut, sillä satuin kuulemaan että suurin osa niille tunneille tulevista henkilöistä olisivat juuri näitä poikia luokaltani jotka sitä työrauhaa rikkovat. :/ Mutta todistukseen silti tuli omalle kohdalleni musiikista numeroksi ysi, johon olen tyytyväinen. :)

Poissa Erizza

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • diibadaabafggh
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #40 : Lokakuu 17, 2008, 23:16:47 »
Meillä on ope joka ei oikeesti osaa laulaa, mutta laulaa kuitenkin. Hyvää opetusta. En soita enkä laula, en ole silleen bändipuolella vaan ns. roudari, rakastan istua siellä piuhojen keskellä ja tehdä kytkentöjä... Kerran minä ja pari luokkalaista vähän ''mixattiin''. Sitten basso kaikui aivan oudosti, laulu ei kuulunut jne. Oltiin me järkeviä. Ois siistiä soittaa rumpuja.
Muoks. Siis minulla oli tullut kamala virhe tässä! Kyllähän minä rumpuja koululla silloin tällöin paukuttelen, useimmiten tunnin alussa ennen kuin ope on tullut, otan kapulat käteen ja paukuttelen. Pahoittelen virhettäni ;DD
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 18, 2008, 11:24:41 kirjoittanut Erizza »

Poissa nutcracker

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #41 : Lokakuu 29, 2008, 16:40:08 »
No ala-asteella musiikintunnit menivät lähinnä lauleskelemiseen ja nokkahuilun soittoon, ja muistaakseni se oli melkoista pelleilyä, etenkin kun puolelta luokkaa puuttui sävelkorva. Yläasteella musiikki oli melko teoriapainotteista, soittimia ei ollut ollenkaan ja laulujakin laulettiin vain harvoin. Entä nyt lukiossa?
Lukiossa musiikkia on onneksi pakollisena vain yksi kurssi, luojan kiitos. Sillä kurssilla laulettiin, soitettiin ja käytiin läpi teoriaa - kaikkia tasapuolisesti. Onnistunutta siis ala- ja yläasteisiin nähden, ja opettajakin oli huomattavasti rennompi. Lukion musiikintunneista nautin lähinnä juuri siksi, ettei paljoa haitannut osasiko laulaa - sen pystyi korvaamaan muuten, ja ysihän siitä rapsahti vaikka olen musikaalisesti totaalisen lahjaton. Sain kokeesta ysipuolen, ja minulle oli ihan selvää että minulle kuuluu todistukseen ysi eikä kymppi, sillä kympin voi antaa ainoastaan oppilaalle joka oikeasti osaa soittaa jotain instrumenttia tai laulaa hyvin.
Mielestäni on ihan luonnollista, että harrastuneisuus vaikuttaa musiikinnumeroon - miksei vaikuttaisi? Jos kerran osaat näyttää samoja lahjoja tunnilla, niin sehän on ihan ymmärrettävää, ei ollenkaan epäreilua - ellei koko numero määräydy musikaalisten harrastustesi perusteella siis.     
"I'm selfish, impatient and a little insecure. I make mistakes, I am out of control and at times hard to handle. But if you can't handle me at my worst, then you sure as hell don't deserve me at my best." - Marilyn Monroe

Bonja

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #42 : Tammikuu 28, 2009, 19:47:31 »
Nii, ala-asteella se oli aika lailla vaan sitä, että soitettiin pianon säestyksellä jotain lauluja kirjasta, mutta sai toki käydä soittamassa jos vaan hulusi. Muutenhan se oli ihan ok, vaikka ope oli vähän hurahtanut klassiseen musiikkiin(en ite siitä niin paljon välitä ;D). Nyt yläasteella oma musiikinope on ollut melkein koko ajan poissa, nii meillä on ollut sijainen. Tunnit menee jokseenkin tasapainoisesti, ensin käydän jotain musiikin tyyliä läpi, harjotellaan jotain soitinta tai kappaletta.

Tobias

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #43 : Helmikuu 12, 2009, 17:14:52 »
Miä en juurikaan ala-asteen musiikista tykänny (periaatteessa laulamisen ja nokkahuilun soittamisen takii, ja viälä ku ne oli jotaa lasten laului) ennen kuin tuli valinnaisaineeks ja sai soittaa skittaa eikä se viäläkää ollu mitää herkkuaMutta ylä-aste musiikki on paljon hauskempaa, koska soitetaan oikeita biisejä ja on hyvä, siis, hyvä opettaja.

Kunnianosoitus Tommilalle.

Niedda

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #44 : Helmikuu 14, 2009, 13:50:51 »
Noh, mulla on ollu kaikki ekat luokat vaan laulamista. Sitte on 5 -6 lk. on ollu nokkahuilua. Seiskalla alotin uudessa koulussa basson soiton. Se ois ihan mukavaa, mutta luokan ilmapiiri on jotenki outo. Ope on hiljaa ja mä en tiedä mitä pitäs tehä. Se ei koskaan opeta mulle mitään sanoo vaan et soita noin ja noin. Mulla hikoilee kädet aina musiikin tunneilla ja alkaa ahdistaa. Mä soitan just musiikin open järkkäämässä kerhossa joka on kiva. Mut en pidä musiikin tunneista ja mä pelkään nytte et jos en valitte musaa kasilal valinnaiseks et sen käytös muuttuu muhun siellä kerhossa... Apua! En tiedä mitä pitäs tehdä.

Poissa Erizza

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • diibadaabafggh
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #45 : Helmikuu 15, 2009, 00:02:22 »
Musiikin tunneilla joko istun tyhjän panttina, värkkään kitaraa, soitan koskettimia tai soitan rumpuja. Rummut menee ja koskettimet myös, mutta kitaraa en osaa yhtään... Olen sitä mieltä, että koulumme musiikin opetus on suht laadukasta.

Poissa Laku

  • paperisydän
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Laku's life
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #46 : Helmikuu 15, 2009, 00:13:45 »
Meillä on oikeasti laadukasta musiikin opetusta. Ope on oikeasti 120% tunteella mukana. Hän oikeasti on täydestä sydämestään mukana. Ala-asteella se oli, että laulettiin kirjasta pianon säestyksellä, nyt meillä on kaikki laatujutut, esim. basso, hajota se ja lasku tulee perässä, 2000e.
Opemme kokeissa on hiukan oma pisteytys, numero voi olla vaikka 3- tai 15+. Ja plussaa saa, kun kirjoittaa ylimääräistä.
Akustisia kitaroita on kaikille niille, jotka eivät mene rumpuihin (meidän ryhmää varten on kaksi rumpusettiä ;D), kitaroihin, koskettimiin, laulamaan tai muihin härpäkkeisiin biisistä riippuen. Ala-asteella laulettiin suunnilleen lastenlauluja, yläasteen valinnaisessa menee niin Metallican Nothing else mattersit sun muutkin.
Itse en kitaraa osaa soittaa ja ryhmässämme on 19 oppilasta. 3 poikaa. Ja mikkejä 6. Rummut ei mene yksistään, kaveri on kiva siellä. Enkä osaa soittaa muutakaan. :P Paitsi viulua, mutta ei kuulu soitin valikoimaamme yleensä. ^^
Close the doors but never look inside
Time will tell if all your love has died


Poissa Audra Dancer

  • Sir Emilia Sarkington
  • Vuotislainen
  • Gaze the Haze
    • Livejournal
    • Vainajala.org
  • Pottermore: HazelNight52
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #47 : Maaliskuu 16, 2009, 17:42:29 »
Mielestäni on hyvä homma että musiikkia opetetaan koulussa, kyllä siitä hyötyäkin on. Nykyisen kouluni musiikinopetus on melkoisen laadukasta ja muistaakseni se lyhyttäkin lyhyempi oppimäärä joka minulla on takana oli suhteellisen monipuolinen. Käytiin läpi niin bluesit kuin klassisetkin musiikit. Minulla tosiaan on ollut yläasteella musiikkia vain seitsemännellä luokalla, kun en sitä valinnaiseksi ottanut. Oli vain kuorokurssi ja kitarakurssi ja bändijuttuja, niin en viitsinyt vaivautua. Yläasteella soitettiinkin, se oli kyllä mukavaa.

No. Ala-asteella juttuset eivät olleet läheskään niin hyvin. Emme opiskelleet kerrassaan mitään, lukuunottamatta pienimuotoista laulamista ja minun pianosäestystäni (koska olin ainoa soittotaitoinen, jouduin moiseen). Muistaakseni kuuntelimme joskus kuudennella luokalla vähän klassista musiikkia ja pidimme pienimuotoisia kokeita asiasta, mutta siihen se sitten jäi. Yleensäkin ala-asteella opettaja sävelsi lukujärjestykset omaan malliinsa ja yleensä musiikintunti skipattiin jonkin ns. tärkeämmän aineen tieltä.

~Moondancer (musisalaatti)

Poissa Isetom

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Livejournal
  • Pottermore: PurpleFang101
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #48 : Toukokuu 07, 2009, 22:22:42 »
Itselläni oli ala-asteella musiikin opettajana rehtori. Nokkahuilu-kurssi, ulkomaalaiset säveltäjät- ja suomalaiset säveltäjät -kurssit ja kaikenlainen teoria ja musiikin historia kuului opetukseen. Lisäksi laulua, viidennellä ja kuudennella piti / sai laulaa luokassa yksin opettajalle, kun muut odottivat käytävällä. Eli ihan hyvä opetustyyli hänellä oli, sainkin yllätyksenä kympin kuudennen luokan kevättodistukseen.

Nyt ylä-asteella opettajana on koulun ankarin ope, jonka tunnit ovat joskus pelkkää istumista ja juttelemista (musiikki soi taustalla). Näin on aika usein, silloin kun opettajalla on ollut rankka päivä. Tänään kyllä soitimme kitaraa ja joskus soitettiin kosketinsoittimia, musiikin teoriaa oli syksyllä vähän mutta musiikin historiaa ei ole ollut juuri lainkaan. Eli yleensä musiikkitunnit menee kitaran soittoon / musiikin kuunteluun.
through the warmthest cord of care
your love was sent to me

Poissa Bad Girl

  • Rebel Yell
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Guilty 'til I'm proven innocent
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #49 : Toukokuu 08, 2009, 16:46:17 »
Ala-asteella on minun mielestäni ollut aika laadukasta musiikin opetusta ja kivaakin tunneilla on ollut :> Ensimmäisellä ja toisella luokalla se tietenkin oli sitä laulamista ja rytmisoittimien soittoa, joka silloin oli ihan kivaa :p Kolmannella luokalla meillä on ollut varmaan tylsin opettaja ikinä eikä tunneilla koskaan ollut hauskaa. Opeteltiin vähän nokkahuiluja (hirveää..), taputettiin käsillä mitälie rytmejä ja laulettiin lastenlauluja. Muuta nyt en muistakaan. Mutta neljännellä, viidennellä ja kuudennella luokalla musiikki on ollut kivaa^^ Varsinkin viidennellä ja kuudennella kun saimme luokanopettajaksi yhden koulun kivoimmista opettajista, joka vielä on koulun paras musiikin opettaja :D Tänä vuonna kuudennella opeteltiin myös jonkin verran vuoden alussa nokkahuiluja. Muuten musiikin tunneilla kirjoitetaan ylös mitä mikäkin soitin soittaa, sillä jokaisella luokalla meidän koulussa on ns. oma bändi, joka sitten harjoittelee jonkun kappaleen^^ Sitten lähdetään kokeilemaan soittamista eri soittimissa ja yleensä kappale sitten esitetään esim. vappujuhlassa tms. Meidän luokka harjoitteli tänä vuonna kunnolla kaksi vai kolme kappaletta, joista yhden esitimme sitten vappujuhlassa :p Tosin ennen juhlaa ope jätti kuukauden ajan musiikin tunteja koko ajan pois koska luokallamme oli ''biisi niin hyvin hallussa, että tunnit voitiin käyttää matematiikkaan''.. itse olen soittanut kaikissa kappaleissa bassoa yhtä lukuunottamatta, sillä harrastan sen soittoa joten se on parhaiten hallussa.. tosin melkein kukaan itseni lisäksi ei halua soittaa bassoa :D Mutta silloin kun luokallamme ei ole joku biisi harjoittelussa niin tunneilla saatetaan laulaa, kuunnella levyjä, opiskella vähän teoriaa tai vinguttaa nokkahuiluja. Saa nähdä millaista opetus sitten yläasteella on, ainakin uusi musiikin luokka on tosi hieno kun käytiin tutustumassa :) Ja toivottavasti joku otti selvää tästä viestistä..:p

- Bad Girl -
He kuuntelivat hevimetallia, se syövytti heidän aivonsa ja spraymaalattuaan koulujen seinät heidät kärrättiin mielisairaalaan !

Vuoden Luihuinen, kiitoksia äänestäjille <2 || Epäaktiivinen säännöllisen epäsäännöllisesti

Poissa Sheridan

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: SkyHazel4429
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #50 : Kesäkuu 29, 2009, 21:15:34 »
Minulla ainakin on kokemuksia laadukkaasta musiikinopetuksesta ala-asteelta.

1-2 luokilla tutustuttiin eri lauluihin, laulamiseen, rytmisoittimiin ja niin edespäin. Teoriaa ei ollut, koska tuskin kukaan seitsemänvuotias jaksoi kuunnella 45 minuuttia musiikin historiasta. Tulin tosin vasta kolmannella ala-asteelleni: vanhassa koulussa ei ollut minuuttiakaan musiikkia, opeteltiin vain suvivirsi ja that's it. Nuo ovat siis havaintojani pienempien musiikintunneista.

Kolmannella ja neljännellä alettiin soittamaan nokkahuilua, rumpujen peruskomppeja, hieman vaikeampia lauluja ja tutustuttiin musiikin historiaan, tärkeisiin säveltäjiin ja eri tyylilajeihin enemmän kuin ennen. Itse pidin tuolloin musiikkia hieman tylsempänä, en mitään nokkista oppinut tuolloin soittamaan :D Nuottejakin opeteltiin, kaikki muut taisivat oppia paitsi minä, joka urheasti vakoilin muilta. Buah. Neljännellä tosin se tosin on nykyään sellaista löysäilyä, rytmisoittimia ja niin kun ei oikein pysty opettamaan montaa eri tasoista samaan aikaan.

Viidennellä ja kuudennella sitten mentiin vähän vielä eteenpäin. Koska meillä oli 4-,5- ja 6- luokat samassa, neloset saivat enemmän vapaata ja niin edespäin, ainakin minun aikanani. Viidennellä ja kuudennella alettiin opettelemaan vieläkin enemmän kitaran soittoa, nuotit eivät olleet enää ne G ja Em mitä nelosella ainakin yritettiin rämpytellä. Opin noiden kahden vuoden aikana kymmenen sointua: ei kovin paljon, mutta koska olin terraariokoulussa ja kitaroita lainattiin välillä muihin kouluihin, ja vaikka ne olisivat olleet paikallakin, ei aina saanut kitaraa kun oli liian vähän. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen suorituksiini. Lisäksi rumpujen peruskomppia soiteltiin, hieman bassoa ja hoilattiin monta kertaa Sankareita. Kitaralla kuultiin monia kappaleita, kuten I Will Stay, Have You Ever Seen The Rain ja Donna Donna. Nokkiksellakin siirryttiin Asikkalan puisista rattaista eteenpäin: Sturm Und Drangin Indian, Let It Be, Love Me Tender ja Hallelujahkin kaikuivat maailmalle. Lisäksi teimme eri musiikin aikakausista, tärkeistä säveltäjistä ja haluamistamme bändeistä esitelmiä ja kävimme musiikin historiaa läpi, tosin tämä alue jäi mielestäni hieman liikaa taka-alalle.

Kahtena viimeisenä vuotena perusteltiin pieniä ryhmiä missä soiteltiin. Minun ryhmääni kuului pelkästään tyttöjä, mutta kappaleissa opettaja soitti pienoa, joku rumpuja ja joku djembeä ja jotkut rytmisoittimia, jolloin kaikki pääsivät mukaan. Indian, Toivotaan ja My Heart Will Go On soitettiin nokkiksella, yksi tyttö soitti pianoa viimeisessä ja Indianissa muutama lauloi. Kevätjuhlan sijaan meillä oli kulttuuri-ilta, jolloin kuultiin juuri näitä esityksiä. Kun koko luokka soitti tamburiinilla, djembellä, rummuilla, bassoilla, kitarilla, eri rytmisoittimilla, nokkahuilulla, sähkökitaralla ja pianolla Adiemuksen, koko yleisö piti siitä. Ehkäpä paras muisto koulun musiikintunneilta kun koko yleisö taputti, nauroi ja nousi ylös kappaleen loputtua.

Lisäksi viimeisenä vuotenani koululla tarjottiin yksityistä musiikinopetusta joko bassolla, sähkökitaralla, rummuilla tai kitaralla kun eräs ammattisoittaja tarjoutui opettamaan. Koko lysti maksoi vain 25/50€ puoli vuotta. Itse soitin aluksi kitaraa mutta vaihdoin lopulta rumpuihin. Mutta opin soittamaan suht. sujuvasti nokkista, kitaraa ja rumpuja ala-asteaikanani, joten tyytyväinen olen opetukseen.  Toivottavasti tulevaisuudessakin olisi musiikintunneilla yhtä hyödyllistä ja hauskaa.

Poissa zip

  • Dreamer
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #51 : Heinäkuu 09, 2009, 16:05:26 »
Minulla on ollut aika musiikkipainotteista aina koulussa. Eka ja toka luokalla musiikin tunnit pidettiin koko koulun voimalla (ekaluokka, tokaluokka ja eskarit). Laulettiin Suvivirttä ja muita tylsiä, joissa aina oli vain pianosäestys. Ja vaikka musiikkia olisi pitänyt olla vain yksi tunti viikossa, niitä oli ainakin kolme. Muuta ei siis oppinut kuin laulamaan.

Kolmannelle luokalle vaihdoin koulua, koska pääsin musiikkiluokalle. Viisi tuntia musiikkia viikossa. Opettajan soitin rummut. Soitettiin aivan kamalasti ja laulaminen jäi paljon vähemmälle, kunnes kuudennelle vaihtui luokanopettaja, joka sanoi mm. rumpuja epäsivistyneeksi soittimeksi. Eli siis lauloimme itkuvirsiä ja opettaja säesti pianolla. Koko luokan suhtautuminen opettajaan oli HYVIN nihkeää. Kukaan ei tykännyt.

Seiskalla sitten meillä oli kaksi opettajaa. Toinen opetti (toisin sanoen rehtori) musiikista sen mitä kaikki seiskaluokkalaiset kävivät läpi. Tosi hyvää opetusta, mutta jutut olivat helppoja, kun ne jo osasi. Sama piti rumpu-, kitara- ja laulukokeet.
    Toinen oli niinsanottu musiikinvalinnaisen ope. Hänellä oli välillä aika oudot jutut, mutta jälkeenpäin sitä tajusi, että siitä oppikin johonkin muuhun musiikin juttuun liittyvää. Tämä opettaja piti vain laulukokeen, sillä kaikki olivat vuoden mittaan soittaneet jotain, eikä opettaja viitsinyt pitää sen kummallisempaa koetta.

Rummuista tuli lempisoitin, kun sen soittamisen oppi.

Eli minulla on ollut todella hyvää musiikin opetusta.
Kirjoitus jatkuu, vaikka kuinka paljon sattuisi...

Poissa Sonja

  • Gradzbbh Mkryx
  • Vuotislainen
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #52 : Heinäkuu 21, 2009, 00:23:56 »
Ala-asteella musiikintunneilla oli vähän sellainen meininki, että opettaja pimputtaa pianoa ja lapset laulaa. Kolmannella luokalla minulla oli valinnainen musiikki, jossa oli eri opettaja, joka antoi meidän kokeilla erilaisia soittimia, kuten basso, kitara, koskettimet ja rummut. Saimme myöskin kokeilla mikrofoniin laulamista. Tavallisilla musiikintunneilla soitimme joskus nokkahuilua. Musiikintuntimme eivät olleet järin rattoisia, ottaen huomioon, että rinnakkaisluokkalaisemme soittivat bändisoittimia, kun me lauloimme lastenlauluja ja virsiä. Kävimme tunneilla läpi muutamia suomalaisia säveltäjiä.

Kun menin seiskalle (vaihdoin siis koulua), musatunnit olivat ihan erilaisia kuin ala-asteella. Opettaja on todella mukava ja tietää oikeasti paljon musiikista ja soittamisesta. Tunneilla tutustumme esimerkiksi musiikkigenreihin, soittimiin ja soittelemme joitain lauluja. Soitan bassoa, joten saan säestää lauluja. Olen mukana myöskin bänditoiminnassa, ja opettaja kertoilee hyviä vinkkejä vähän kaikesta soittamiseen ja esiintymiseen liittyvästä. Koulussani on paljon mukavaa bänditoimintaa. Bändit saavat varata välitunneille harjotusaikoja, ja koululla järjestetään kaikenlaisia tapahtumia, kuten bändi-iltoja. Nehän eivät tietenkään ole pakollisia, mutta esiintyminen voi parantaa numeroa. (Tetenkin muitakin seikkoja huomioidaan numeroa antaessa.)

Musiikin opetus koulussa on mielestäni hyvä juttu. Musiikki merkitsee minulle paljon, ja on todella mukavaa päästä koulussakin musisoimaan. Tietysti siihen, että saako tunneista mitään irti, vaikuttaa opettaja aika paljoltikin. Onneksi minulla on ollut hyviä opettajia, tosin ala-asteen opettaja arvosti laulua ja antoi numeron lauluäänen perusteella. Se oli mielestäniaika törkeää, koska eihän musiikkiin kuulu pelkästään laulaminen. Itse olin kuitenkin koulun kuorossa, joten numeroni oli ysi.

Olen saanut paljon irti yläasteen musatunneista. Opin paljon esim. soittamiseen liittyvistä asioista. Olen valinnut seuraavalle vuodelle valinnaisena musiikkia, eli tiedossa on niin paljon musaa kuin pystyn ottamaan.
Keijukaisia on sittenkin olemassa. Salaperäistä.
 ~Hatsuharu

Kratztbuhh, manaatti!

Poissa Mimmi

  • kolmen soinnun rälli
  • Vuotislainen
  • gimme danger
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #53 : Heinäkuu 21, 2009, 01:22:50 »
Ala-asteella musiikintunneilla oli vähän sellainen meininki, että opettaja pimputtaa pianoa ja lapset laulaa.

Tai itkee ja laulaa. Tai sitten ne lapset laulaa vain silloin, kun kuuluu kuoroon. Minulle jäi ala-asteen musantunneista erittäin paha maku suuhun niin sanoakseni. Oli jokseenkin tympäännyttävää, kun aina ennen suuria pirskeitä, kevät-, joulu-, tai pääsiäiskarkeloita, tahi sitten koulumme (Sonja, Minsvo ja minä kaikki samasta koulusta ala-asteella oltiin) omaa spesiaalia kalevalajuhlaa ennen kuoro harjoitteli erittäin ahkerasti, ja eniten potutti, jos kaikkien yhteiset musantunnit menivät kuoroharkkoihin. Meidän epäkuorolaisten (kuoroon meidän kuuluivat luokaltamme kaikki muut tytöt paitsi minä + kaksi muuta, sekä muutama kuoroon pakotettu pojankoltiainen) kohtalona kun oli tehdä monisteita tai käsialaharjoituksia, kuten kirjoittaa 50 kertaa vihkoon: "Dromedaari karkeloi sambaa Auswitchin rajamailla faaraon, zombien ja kenraalikuvernöörin kanssa, mutta Punahilkka poti kuumetta" tai muuta yhtä täysipäistä. Tiedä olinko jotenkin kummallinen lapsi, mutta tuosta kuorottomuudestani jäi minulle sellainen haamu, tai joku outo kompleksi (pyrin monta, monta kertaa, mutta parhain mihin ylsin oli kysymysmerkki hylätyn sijaan, ja senkin opettaja taisi siihen pistää vain säälistä), että pidin itseäni täysin surkeana musiikin suhteen. Tai siis, tiesin että en ollut oikeasti niin huono, mutta tolkutin asiaa alitajuisesti itselleni ja muille ja... Ploaa, ihan kummallinen, pitkä ja kiemurainen juttu, mutta ei siitä ole pitkäkään aika, kun tajusin, etten nyt ihan tavattoman surkea musiikkiasioissa ole. Pääasiassa laulussa, siis. Musiikin numeronani kun aina seisoi se herttainen ja ihana seiska, joka oli nokkahuilusoittoni ansiota. Laulukokeista minulle merkattiin aina kutonen... Arvioisin nyt itselleni laulusta ehkä kasin, eli ihan tavallinen laulaja kai olen, mutta enpä sitten tiedä mitä saisin. Laulukokeet olivat aika kauheita, mutta onneksi nykyinen musiikinopettajamme ei pidä laulukokeista, ja musiikinnumerot jaetaan enemmänkin aktiivisuuden kuin "sen, miten kauniisti jossain komerossa Maamme-laulun luikauttaa", kuten hän varsin mainiosti ilmaisi. Kolmannella luokalla valinnaisen musiikin tunnit olivat minusta sinänsä ihan hauskoja, vaikka ei me tunneilla paljoa oikein mitään tehty. Laulettiin Obla Di Obla Data (opettajamme oli Beatles-fani, ja siis on varmaan yhä edelleen)  ja välillä meidät päästettiin tilaan, jonka olemassaolosta minulla ei ollut harmainta aavistustakaan: bändiluokkaan! Kyllä vain, koulumme uumenista sellainenkin löytyi, mutta se oli tyystin oppilailta kiellettyä aluetta eikä sinne ollut menemistäkään, tai tuli tupenrapinat. Tai jotain. Mikkiin lauluakin kokeiltiin, kuten Sonja valaisi, mutta itselleni oli vakaasti kehittynyt kuva täysin ällöttävästä, kamalasta äänestä joka minusta lähti kun laulamaan rupeasin (sinänsä naurettavaa, ihan pienenä kun harrastin kaiken maailman muskareita ja lauloin muutenkin paljon) niin en sitten viitsinyt koko luokan kuullen mitään laulaa. Muistan että takeltelin jotain Geena Gebardia ja olin ihan hämilläni, joten minun kohdallani kokeilut jäivät varsin vähäisiksi (sinänsä hassua, karaokea kun pienenä tuli paljon laulettua... Ja nyt sitten SingStaria). Opettajamme, jota nimellä Hemmo "Totuudentorvi" kutsumme, oli aika hupaisa veikko ja Beatles-rakas henkilö, kuten jo sanoin. Liikanimi Totuudentorvi tulee mahtavasta faktasta, joka kutakuinkin kuului näin: "Olivat ne Biiiitlet sitten mukavia veikkoja, eivät yhtään mihinkään huumeisiin tai muuhunkaan sortuneet niinkuin kaikki nykyään!" Tosin saattoi olla, että kyseessä oli ironiaa tai jotain muuta mystistä, mitä korvamme eivät silloin kyenneet vielä hahmottamaan... Olisi muuten hauskaa käydä visiteeraamassa jollain Hemmon tunnilla, Beatlesin ystävä kun nykyään itsekin olen.

Minäkin, kuten Sonja, olen saanut hyvin paljon irti ylä-asteen musiikintunneista. Se johtuu pitkälti mahtavasta opettajastamme! Olen kitarakaveri, joten pääsen sitten säestämään yhdessä ystäväiseni Sonjan kanssa Minsvon rumpuloidessa. Meillä on bändikin, kuten Sonja jo taisi selostaa, johon kuuluu myös ystävämme laulaja/kitaristi (no, laulaa se nyt enemmän tykkää) Krista. Musiikinnumeroni nousi kahdella numerolla seiskasta ysiin. En ikinä ala-asteella ollessani kuvitellut saavani musasta ysiä! Meidän koulussa se on helppoa, pitää vain olla riemukas oppilas joka on kiinnostunut musiikista ja olla terveesti pölisevä tunnilla. Siis ei mitenkään yltiöpäisesti riehuva, vaan aktiivinen tai jotain. Minulla ja ystävilläni, varsinkin Sonjalla on aika villit jutut musan tunneilla... Musiikki on lempiaineeni! Jee.
Keep your 'lectric eye on me babe
Put your ray gun to my head
Press your space face close to mine, love

Poissa Leila

  • Peruna
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • "Itserakkaus on paras rakkaus"
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #54 : Elokuu 18, 2009, 21:45:22 »
Meidän koulun  musiikinopetus on jotain NIIN  laasutonta. Kaksi edellistä opettajaa (=luokanvalvojaamme) on ollut ylirentoja, jotka eivät ole saaneet kuria tai mitään  muutakaan aikaiseksi. Nyt tuli taas uusi, toivotaan että hän saa tehtyä jotain.. Olemme musiikkiluokka, ja kukaan ei osaa lakeellisintakaan musiikin teoriaa, saati sitten soittaa rumpuja/kitaraa/bassoa..
Tahdonvoimaa!

Poissa samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #55 : Elokuu 19, 2009, 16:14:42 »
Näin lukionkin musiikin pakollisen kurssin käyneenä sanon, että koulumusiikki on ihan turhaa. Koko kymmenvuotisena koulutaipaleellani en ole oppinut musiikin tunneilta mitään, hätäisesti ehkä erottamaan pianon ja kitaran toisistaan.

Meillä musiikin opiskelu on sujunut lähes aina niin, että ainoastaan musikaaliset oppilaat ovat saaneet loistaa. Heille kun kaikki on jo lähes itsestään selvää ja yksinkertaista, niin tällaiset tavan talliaisille ei jää tunneista mitään käteen.

Kaikkia ei ole luotu soittamaan ja laulamaan, jotenka musiikin numeroarviointia en ymmärrä. Onhan toki teoriaopintojakin, mutta mitä teemme tiedolla esimerkiksi basson kielien lukumäärästä ja Vivaldin sävellyksistä.

« Viimeksi muokattu: Joulukuu 13, 2009, 18:23:04 kirjoittanut samettiina »
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.

Poissa tnt

  • Vuotislainen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #56 : Elokuu 19, 2009, 18:54:50 »
Mun mielestä koulumusa on yleensä ihan ok. Siis se riippuu tosi paljon opettajasta. Olin peruskoulun aikana musaluokalla seitsemän vuotta, 3-9-luokat. Musaluokassa oli se hyvä puoli että kaikki osasivat jotain ja (ainakin vielä ala-asteella) kaikkia kiinnosti musiikki. Opettaja oli ala-asteella hyvä. Me tehtiin varmaan aika perusjuttuja, soitettiin, laulettiin ja opiskeltiin vähän teoriaakin. Eniten kuitenkin laulettiin. Musaluokkalaisina saatiin aina esiintyä jouluna ja keväällä, ja se oli kyllä ihan kivaa, kun oli joku tavoite, mihin tähtäsi (konsertin onnistuminen).
  Seiskalla musaopetus romahti. Se oli opettajien vika, suoraan sanottuna. Meillä oli kaksi musaopea, koska meillä oli niin iso luokka. Esiintymisistä saatiin tietää hyvällä tuurilla viikkoa etukäteen. Opettajista kumpikaan ei pystynyt antamaan meille mitään. Arviointi oli surkeaa. Suunnilleen kaikki saivat 10. Huonoin numero oli 8. Sen saaja lintsasi vuoden aikana puolet tunneista. Siis tietenkään en valita siitä, että sain 10 (kuten lähes kaikki), mutta olisi ollut kiva ansaita se...en oppinut tuon hirveän vuoden aikana musiikista (koulussa) varmaan mitään.
  Sit kasiluokan syksyllä saatiin kokonaan uusi musaope (molemmat aikaisemmat opet häippäs) ja siitä lähtien musiikki kuului jälleen lempiaineisiini. Olen todella iloinen siitä, että saimme pitää tuon hyvän opettajan melkein ysiluokan loppuun saakka. Kasin ja ysin aikana kävimme läpi musiikin historiaa, sekä klassista että populaarimusaa, opin tuntemaan niin 1800-luvun kun 60-luvunkin paremmin. Muutamia kertoja kuunneltiin myös klassikkobiisejä/teoksia, kuten Finlandia-hymni. Silti emme hautautuneet pelkkään teoriaan (niin, käytiin kans vähän musateoriaa läpi, tylsää mulle, koska jutut oli ennalta tuttuja) vaan melkeimpä joka tunnilla soitettiin jotain. Biisit oli kivoja ja erilaisia. Saatiin kans itse vaikuttaa. Soittamisen lisäks tietenkin laulettiin. Sai laulaa mikkeihin tai muuten vaan, stemmoissa ja unisonona. Jee!
  Musta musaopetuksessa on kanssa osittain ongelmana ajan puute ja eritasoiset oppilaat. Joku voi osata jo ala-asteella enemmän kun joku lukiossa. Ei oo varmaan hirveän helppoa opettaakaan semmoista ainetta. Ja musiikissa on niin paljon tärkeitä läpikäytäviä asioita. Ei voi pärjätä kunnolla, ennen kun osaa teoriaa kunnolla. Toisaalta, ilman käytäntöä musatunnit ois todella tylsiä, varsinkin niille oppilaille, jotka osaa teoriat jo etukäteen...
  Itse kuitenkin rakastan musiikkia ja musiikki on mielestäni tärkeä kouluaine. Ihanne olisi, että kaikki saisivat jotain irti koulun musaopetuksesta.

Poissa Raimei

  • Ms. Stalker
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #57 : Elokuu 23, 2009, 14:18:32 »
Meidän koulussa musiikintunnit ovat kamalia. Ensinnäkin opettaja, joka ei saa oppilaita rauhoittumaan. Luokka huutaa ja riehuu,
opettaja nostaa sormensa ylös ja sanoo hiljaa. Luokka riehuu, opettaja huutaa. Mitään ei tapahdu. Opettaja vain ei saa kuria.
Onneksi nykyinen opettajamme on vain sijainen, oikea opettaja jäi äitiyslomalle. Rehtori kyllä harkitsee sijaisen pitämistä,
koska hänellä on enemmän taitoja. Jaa, missä mielessä? Luokan kurissa pitämisessä vai? Toisekseen tämä opettaja ei mun mielestä
osaa opettaa. Kun me ekan kerran soitettiin kitaraa, opettaja vaan lykkäsi kaikille nuotit eteen ja sanoi, että pitää soittaa.
Suurin osa luokasta ei edes tiennyt, miten päin kitaraa kuuluu pitää... ;o

Onneksi nyt kun vaihdoin luokkaa, niin tuli uusi musiikin ope. Toivottavasti hän osaa opettaa vähän paremmin.

Musiikin opetus saisi olla mun mielestä erilaisempaa. Meillä ei ikinä oikein tehdä muuta kun lauleta. Joskus soitetaan kitaraa, ei muuta.
Mitä järkee, vois olla vähän pianonsoiton alkeita, tai rumpujen soittoo... -.- Huoh, kunpa musiikkia ei ois ollenkaan, ku ei siitä oo mitään hyötyy... Ainakaan meidän koulussa.
Älä minua katso, en minä mitään sanonut!

Poissa mattis

  • se outo tyyppi tuolla nurkassa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Pottermore: RuneLumos12214
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #58 : Helmikuu 06, 2010, 15:17:28 »
Entisellä ala-asteella jossa olin, oli surkea musiikin opetus. Ei muuta kun laulettu, otti oikeasti pattiin. Kaikki pojat vihas musiikin tunteja, myös siksi, että laulettiin vain lauluja joita tytöt halus laulaa. Tässä koulussa oli tyttöjen lellimis-periaate esim. tytöt saivat viettää lukuvuoden alkupuolen tietyn päivän ruokavälkän hallissa, mutta pojat eivat saaneet viettää sitten sitä toista puolta. Meille ei koskaan kerrotty syytä. Sori meni offiks.
No onneks edes yhden vuoden sai kunnollista musiikin opetusta, nimittäin yläasteella. Siellä oikeasti opetettiin soittamaan jotain eikä vain laulettu. En siltikään ota musiikkia valinnaiseksi.
The Last Enemy That Shall Be Destroyed Is Dead...

Poissa Pyhimys

  • Vähemmän avulias kotitonttu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #59 : Helmikuu 14, 2010, 00:17:07 »
Oli sitten pakko tähänkin vastata :D
Mielestäni musiikin opetus meidän koulussamme on P*****Ä! Pelkkää teoriaa! Mihin unohtui käytäntö? Teorissa minä osaan skeitata, miekkailla, laulaa ja lentää mutta käytäntö on aivan toinen asia. Ala-asteella meininki oli toinen, teoriaa oli tuskin koskaan, minä en osaa teoriassa soittaa kitaralla edes nainen tummissa mutta käytännössä, kyllä vain :D Mielestäni pitäisi opettaa enemmän käytännön juttuja kuin teorian juttuja, onhan toki teoriakin tärkeä asia! :)
Jos sä tahdot niin, tuon sulle Tiibetin vuoteeseen. Tai siirrän pohjoisen luoteeseen. Ja aina uudelleen ja uudelleen Sun muistan joskus mua suudelleen.

Poissa Fwooperi

  • mustikkasoturi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #60 : Maaliskuu 03, 2010, 19:42:20 »
meillä on kyllä tosi hyvä musiikin opetus... Me ei YHTÄÄN kirjoteta koska meijjän musaope inhoo sitä xDD me soitetaan tosi paljon kitaraa yms. Kyllähän me luetaan mm. bluesista ja muusta mutta se johtuu siitä et oon musiikkiluokalla. Show must go on. Lauletaan myös paljon esim. kaksäänisesti, joka kuulostaa upeelta, vaikka meillä onkin pienin musaluokka koko koulun historiassa xDD mut mä oon ainaski tyytyväinen :PP Tsemppiä kaikille, jotka ovat samaa mielta! :)
Jos et oo, fuck you :DD (hey relax!! ;DD)
"...tosiasiaksi jää, että hän pystyy halutessaan liikkumaan nopeammin kuin Severus Kalkaros sampoopullon nähdessään."

Poissa koipen

  • Scififisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #61 : Huhtikuu 03, 2010, 01:10:35 »

Ensimmäisillä luokilla ei musiikin "opetusta" ollut oikein nimeksikään, lähinnä toistettiin taa-ti-ti-taata. Sitten kolmannella luokalla vaihtui opettaja, ja samalla tuli mukaan nokkahuilu, jota jyystettiin sitten 3 vuoden ajan. Tunnit olivat aika tuskaa kun 19 oppilasta soitti pienillä sormillaan sitä huilua niin, että puhdasta sävelmää ei oikein kukaan saanut esille. Laulukokeita tais olla yks, mut muuten ei oikein ollut mitään poikkeusta rutiinista.

Kuudennella luokalla kun opetus vaihtui yläasteen tiloihin sekä opettaja vaihtui, muuttuivat musiikintunnit täysin. Soitimme paljon bändisoittimilla, ja yli puolet ajasta kului tähän. Soitimme aika tasaisesti aina noin puolet tunnista (kaksoistunnit) ja toisella tunnilla oli joko teoriaa tai harjoittelua (Eli kaikki soittivat joko kitaroilla tai koskettimilla). Teoriassa kuuntelimme musiikkia (ja tarkasteltiin esim. soittimia) eri aikakausilta ja tutustuimme keskeisiin asioihin. Ylipäätänsä opetus oli mielestäni laadukasta, ja tämän ansiosta nousi minulla musiikki 8:sta 10:in. Lisäksi aloitin rumpujen soiton.

Mielestäni opetuksen skaalaa pitäisi laajentaa. Enemmän itämaista musiikkia, intialaista ja japanilaista musiikkia, musiikkia ja soittimia lähi-idästä ym.. Lisäksi useita erilaisia musiikkityylejä esim. jazz.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 03, 2010, 01:27:00 kirjoittanut koipen »
nr: Douglas Adams / Linnunradan käsikirja liftareille

Diggle

  • Ankeuttaja
Kitaran soitto koulu musiikissa
« Vastaus #62 : Huhtikuu 05, 2010, 23:48:55 »
Hei, olen siirtymässä viidenneltä luokalta kuudennelle luokalle ensivuonna ja meidän koulussa kutoset aloittavat kitaran soiton heti syksyllä. Onko teillä kellään vanhemmilla jo ylä aste ikäisillä kokemuksia koulu musiikin kitaran soitosta. Jos haluaa soittaa oikeasti kitaraa, niin tarjoaako koulu musiikki kitara tuntien veroista musiikin opetusta?

Muuten kitara olisi kiva osata soittimena soittaa, koska kitaristit ovat mielestäni yleensä hyviä tyyppejä. En niin musiikista välitä mutta status symbolinen arvo kitaran kielimiehenä saattaisi tehdä vaikutuksen muihin. Onko kellään näkemystä kitaroinnin arvoon luokan sisäisissä arvo järjestyksissä?

Lae taitaa olla kitara ihmisiä hörhöistä, osaatko kertoa aikuista näkö kantaa asiaan?

Diggle

Poissa Bad Girl

  • Rebel Yell
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Guilty 'til I'm proven innocent
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Kitaran soitto koulu musiikissa
« Vastaus #63 : Huhtikuu 06, 2010, 00:05:42 »
Öö minusta tämä menisi melkein tuonne Koulun musiikin opetus-topiicciin, mutta..:''>

Mutta joo, meillä ei ainakaan opetettu edes sointuja vaan meillä koko luokka veivasi sitä yhtä ja samaa riffiä kitaralla eli Smoke on the Wateria, tabulatuureista. Kitaran osat opeteltiin ja silleen mutta aikalailla siihen se sitten jäikin, sillä oli niin paljon muutakin opeteltavaa :/ Eli jos oikeasti haluaa opetella soittamaan skebaa niin tunteja suosittelisin ottamaan, sillä koulussa ei pystytä antamaan täydellistä opetusta yhdelle ihmiselle kun on kaikki opetussuunnitelmat ja muut.

Ihan näin neuvona, jos kitaransoitossa ei kiinnosta mikään muu kuin vaikutuksen tekeminen muihin niin suosittelisin jättämään koko homman sikseen. Se vaatii kärsivällisyyttä ja perusasioidenkin opettelu vie joiltakin aikaa, virtuoosiksi ei opi parissa päivässä vaan hyväksi tuleminen vie vuosia ja vaatii omistautumista ja omat kamatkin pitäisi hankkia. Ja jos ajattelit että voit suoraan noin vain opetella hienoja sooloja joilla voit sitten hämmästyttää kaverit niin suosittelen miettimään uudelleen :''> Enkä muuten yleistäisi että kitaristit ovat poikkeuksetta hyviä tyyppejä, se ei kuule ole soittimesta kiinni.

- BG -
He kuuntelivat hevimetallia, se syövytti heidän aivonsa ja spraymaalattuaan koulujen seinät heidät kärrättiin mielisairaalaan !

Vuoden Luihuinen, kiitoksia äänestäjille <2 || Epäaktiivinen säännöllisen epäsäännöllisesti

Poissa Audra Dancer

  • Sir Emilia Sarkington
  • Vuotislainen
  • Gaze the Haze
    • Livejournal
    • Vainajala.org
  • Pottermore: HazelNight52
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Kitaran soitto koulu musiikissa
« Vastaus #64 : Huhtikuu 06, 2010, 19:27:44 »
Kitaransoitto- ja Koulun musiikinopetus -topicit käsittelevät tätä aika lailla, mutta pakko on minunkin tunkea suuri ja maalattu, puinen lusikkani soppaan ja heittää mielipiteenomainen tuosta kitarasta statussymbolina. Ehkä tätä nimenomaista keskustelua voisi muuttaa juttuamiseksi ylipäätään instrumentteilyn statussymboliudesta ja musiikillisesta maineesta ja kunniasta, kun kerran juttu näyttää (ainakin minulla, hoh!) karkaavan siihen suuntaan ja kitaroinnista ja koulusoittelusta on jo omat aiheensa?

Joka tapauksessa, minun mielestäni kitaransoittoa kannattaa opetella jos sitä tosissaan haluaa opetella. En tiedä, onko yksi tarkoitusperä sen opetteluun sen parempi kuin toinen, mutta itse en jaksaisi opetella soittamaan kitaraa vain sen takia, että tahtoisin kivuta korkeammalle koulun sosiaalisessa hierarkiassa. En muuten edes usko, että soittotaito tekee kenestäkään parempaa ihmistä ja kovempaa jätkää kuin tyyppi ilman soittotaitoa olisi, joten sinällään identiteetin rakentaminen soittotaidon myötä tulleeseen (mahdolliseen) kunnioitukseen on mielestäni turhaa kikkailua. Itsehän tahdon oppia soittamaan kitaraa koska tahdon ilmaista itseäni sillä tavalla ja tämän kauniin kielisoittimen avustuksella voin kertoa tarinoitani sanojen lisäksi sävelinkin (vaikka teen sitä jo pianon ja muiden kosketinvehkeiden kanssa, olis skittailun taitaminenkin jees). Minua ei haittaisi vaikka kanssaihmiset pitäisivät kitaristeja yleisesti kusipäinä, jos kerran tahdon moiseksi. Ja onhan asia ehkä niinkin, ettei identiteettiään kannata välttämättä varta vasten muuttaa: jos siinä on jotain muuttumista, uskoisin moisen muuttuvan ajan kanssa itsestään. Ei välttämättä olisi kenenkään kannalta kivaa jos minä päättäisin että "Haa, ryhdynpä siksi-ja-tuoksi koska se on coolia, siispä aloitan sen-ja-sen!" ja sitten harrastaisin jotain väkisellä vaikkei hotsittaisi. Ei sillä, että väittämällä väittäisin jonkin tekevän niin, kunhan mainitsin sivutessani statussymboliasiaa ja identiteetin rakentamista. Rakentamista, ei kehittymistä.

Kuitenkin, jos kitarointia tahtoo vakavissaan opetella niin suosittelisin joko omatoimista ahkeraa opiskelua (lähteinä vaikka kirjallisuus, oma testailu ja kokeilu, netti, kanssaihmisten ohjeet ja niin edelleen), kitaratunteja, tai mieluummin näiden kahden kombinaatiota. Mutta joo, tässäkin on yksilöllisiä eroja ja eri opettelutavat sopii eri tyyppelöille.

- Moondancer, mentaali instrumentalisti

Poissa Fwooperi

  • mustikkasoturi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #65 : Huhtikuu 07, 2010, 20:07:30 »

Ensimmäisillä luokilla ei musiikin "opetusta" ollut oikein nimeksikään, lähinnä toistettiin taa-ti-ti-taata.

se on täysin sen takia, että jotkut ovat kyllä lahjakkaita musiikissa, ja kaikki tuo tuntuu itsestäänselvyydeltä, mutta on myös paljon niitä, jotka eivät omista sitä rytmikorvaa samalla tavalla kuin toiset, jonka takia aloitetaan helpoista asioista. Harjoitus tekee mestarin. Eikä ensimmäisillä luokilla olekaan tarkoitus oppia kaiken maailman ritardandoja taikka sitten segnoja ja sointuja. Mutta minun mielestäni tuo kelpaa ihan hyvin aluksi :))) sitä paitsi se on nuoremmille hauskempaa, kuin kerrata jotain kitaran yms. sointuja :)) ja opiskeluhan yritetään tehdä mahdollisimman hauskaksi nuorille Ü

en halua loukata ketäään, mutta tämähän on vain mielipide...? :)
"...tosiasiaksi jää, että hän pystyy halutessaan liikkumaan nopeammin kuin Severus Kalkaros sampoopullon nähdessään."

Poissa Suetus

  • Tuulenhaltia
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Namárië
    • Talath Rhune
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #66 : Toukokuu 17, 2010, 22:30:17 »
Ääh, todella epäonnistunutta tosiaankin. Muistan kun ala-asteella laulettiin tyyliin jotain ukkonooaa ja toisteltiin taa-titi-taa-taa:ta. Tokihan ymmärrän sen, että ekalla luokalla oli jotain tuollaista, mutta kun meillä oli tuollaista aina kuudenteen luokkaan asti. Me ei ikinä soitettu mitään soittimia, korkeintaan jotain tamburiinia tai huilua jotka saimme sitten viidenellä. Mutta niitäkin noin kaksi kertaa vuodessa. Musiikin opettajakin oli sellainen hissukka että huhhhuh. Se ei ikinä uskaltanut sanoa mistään ja yrittä saada meihin edes jotain kuria.

Yläasteelle siirryttyäni ajattelin että musiikin opetus muuttuisi mutta pah. Olemme vain katsoneet elokuvia ja kuunnelleet musiikkia youtubesta. Mehän olisimme voineet perustaa bändin tai jotain. Ja itsekun olen vielä nyt valinnaisessa musiikissa jossa kaikki ovat suhkot taitavia ja kykeneviä soittamaan jotain soitinta tai edes laulamaan.
Harry/Draco, James/Sirius, Frodo/Sam, Aragorn/Legolas, Merri/Pippin

Mansikka

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #67 : Toukokuu 18, 2010, 08:34:06 »
 Olen musikaalinen, mutta en voi silti sanoa musiikkia lempiaineekseni.

 Koulumme on musiikkipainotteinen. Kakkosella oli mahdollista pyrkiä musiikkilinjalle, jolloin musiikkia on viikossa neljä tuntia, muilla on kaksi tuntia, mutta minä hölmö en älynnyt pyrkiä. Loppujen lopuksi olen iloinen. Musiikinopemme on vanha, vanhanaikainen tiukkis. Kutsumme häntä KooTeeksi, koska hän kirjoittelee kaappien oviin sellaisia lappuja kun: Älä koske kitaroihin! Terv. KT. Musiikissa on toinen tunti kitaransoittoa ja toinen teoriaa. En pidä siitä, koska pidän laulamisesta. Ainoat aisat jotka laulamme ovat kitarabiisien harjoitelu. Viime vuonna me vielä laulettiin muutenkin. Vielä reilu vuosi pitää kestää KooTeeta, sitten pääsee yläasteelle. Aion mennä samalle kuin veljeni, siellä on kuulema parempi musiikinopetus. Kakkosella meillä oli musanopena Tatti, hän oli rento ja hänen kanssaan laulettiin melkein joka tunti. Hänen kanssaan halusin aina soittaa rumpuja ja olin innokas. Silloin pidin musiikista. KooTee poistaa rentouden. KooTeen tunnilla soitetaan hikisesti ja kirjoitetaan rivejä vihkoon. En tykkää yhtään. Musiikkia oppii parhaiten jos saa laulaa. Kerran yks poika sanoi KooTeelle, että meillä on liikaa teoriaa ja olisi hauska soittaa ja laulaa enemmän. KooTee sanoi ärtyneenä, että mehän soitetaan ja lauletaan aina koko keskiviikon tunti. Olen hiukan pettynyt koulun musiikinopetukseen.

Eemi

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #68 : Toukokuu 20, 2010, 14:26:25 »
No tota... Tykkään siis ihan sairaasti musiikista ja se oliskin kivaa koulussa jos olis ees VÄHÄN tasokkaampaa opetusta ja tuntimateriaalia. Ei oikein jaksais istua tunnilla hikisessä luokassa(kylmä(siis haloo +24)ilma pilaa keuhkot ja lauluääni turmeltuu...)ja sitten soittaa nokkahuilulla ostakaa makkaraa(kyllä, soitamme vielä sitä vinkupilliä, olen katos vielä nämä kaks ja puol viikkoa kutosella...)ja vielä kun ope väittää että ostakaa makkaraa-laulu onkin hyvää syntymäpäivää suomi-laulu. Soitetaanhan me siis muutakin kun tuota, siis niin jtn tuutulauluja sun muita mut en ikinä oo soittanu itsenäisyyspäivänä nokkahuilua ja hakekaa mut mielisairaalaan jos vielä joskus soitankin... Että näin. Kukaan ei tajunnut, tiiän. Kuitenkin. :)))))))

~Eemiq

Poissa Haltiamieli

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Photography
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #69 : Kesäkuu 16, 2010, 22:30:35 »
Mitä koulun musiikin opetuksesta nyt osaisi sanoa? Ala-asteella oli musiikki kivaa, varsinkin kuudennella kun opettaja oli innostava - soitti kappaleet innostuneesti ja sai meidät laulamaan kuuluvalla äänellä. Neljännellä ja viidennellä opettaja oli masentava - ankara ja jyysti kyllästymiseen asti niitä kirottuja nokkahuiluja - ne jos mitkä pitäisi kieltää lailla. Kuka opettaja oikeasti pitää järkevänä opettaa jonkin pilipalipillin soittamista vastentahtoisille pikkupennuille? Tuskinpa vaan kukaan... Kuudennella luokalla päästiin onneksi laulamaan itse valittua lauluja, saivat halukkaat kokeilla bändisoittimiakin.

Yläasteella musiikki oli okei, se ope vain oli ärsyttävä kun ei hän tuntunut niinkään erikoisesti mitään opettavan meille. Laulettaessa lauloi aina aika korkealta (minähän tosiaan osaankin vaihtaa äänenkorkeuttani laulettaessa - miten se edes tapahtuu?) vaikka alkuperäisen laulaja olisikin ollut mies tai nuotit olisivat olleet matalalla. Lisäksi hän jankatti meille usein erikoisia soittimia, joita sitten itse soitti siellä. Bändisoittimia sai soittaa, mutta ei niitä kehdannut mennä soittamaan, kun aina luokassa oli parempia soittajia, jotka menivät soittimiin ja heitä sitten kuunneltiin. Kyllästyttävää, ja vaikka odotinkin innolla kitaran soiton opettelua, en tullut hullua hurskaammaksi. Opettaja vain sanoi, että kitaran saa hakea, eikä neuvonut yhtään sointuja tai muutakaan - paitsi alussa joitain ihan perusjuttuja, joita ei sitten enää niiden tuntien jälkeen tarvittukaan. Yleensä kaikki soinnut ja muut piti itse selvittää sieltä kirjan takana olevasta läpyskästä, josta ne siis löytyivät. Ja hyvinhän niihin sormet taipuivatkin aloittelijalta. Meni hermot siihen, enkä parin ensimmäisen jakson musiikin tuntien jälkeen hakenut kitaraa. Seitsemännellä minulla oli siis luokan kanssa musiikkia ja kahdeksannesta yhdeksänteen valinnaisena. Molemmat olivat yhtä tuskaa, kaukana siitä mitä odotin.

Musiikista pidän paljonkin, mutta koulun musiikin tunnit eivät ole soittotaitojani tai musiikin teorian tietämystä kohottaneet lainkaan. Soittaminen oli joko tylsää tai vaikeaa, eikä opettaja siinä auttanut oikeastaan yhtään. Teoria taas oli tylsää, jota opettaja eivätkä oppilaat jaksaneet. Koulun musiikin opetus on peruskoulussa ainakin minun osaltani epäonnistunut, paitsi kuudennella kun opettaja todellakin innosti minut laulamaan tunnilla kuuluvasti.
If more of us valued food and cheer and song above hoarded gold, it would be a merrier world.

Poissa Rat-Tail Jim

  • Rock n Roll -sekopää
  • Vuotislainen
  • Feuer Frei
    • Feuer Frei
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #70 : Heinäkuu 09, 2010, 22:21:23 »
Meillä oli sekä ala- että yläasteella musiikinopettaja, jonka suurin osa oppilaista olisi halunnut tappaa. Ala-asteella opettaja oli vain kamala, se jankkasi tunnista toiseen nokkahuilua, ja soitettiin samoja biisejä aina vain. Ja joka tunnin lopuksi laulettiin rakkauden haudalla, koska tunti lopetettiin toivelauluun, ja kolme tyttöä huusi aina muita kovempaa että lauletaan rakkauden haudalla.

Yläaste taas... Opettaja lähenteli eläkeikää, ja herran tähden, sen tunneilla ei pärjännyt, jos ei osannut soittaa tai laulaa. Myönteinen asenne, josta käsittääkseni pitäisi saada osa numeroa, ei tuntunut vaikuttavan ollenkaan. Ja minun lauluäänenihän tunnetusti toimii tavallistakin huonommin maanantai-aamuna 8.30 homeisessa luokassa... Teimme esitelmiä, kaverini teki Johann Sebastian Bachista ja hänellä työn alalaidassa luki 'aiheenvalinta: kiitettävä'. No, minä ja eräs toinen kaverini teimme esitelmämme rockbändeistä, ja yllättäen meidän aiheenvalintamme ei ollut kiitettävä. Meinasin jo mennä kysymään, että persettäkö tässä pitää nuolla että läpite pääsee. Muutenkin meno tunneilla oli niin huomattavaa suosimista että!
Und der Haifisch, der hat tränen, und die laufen vom Gesicht, doch der Haifisch lebt im Wasser - so die Tränen sieht man nicht.

Poissa Vispilä

  • kermavaahdossa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Pottermore: SkyLight149
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #71 : Heinäkuu 17, 2010, 00:16:03 »
Ihte olen vahvasti sitä mieltä, ettei musiikin opetusta pitäisi ainakaan lisätä. Soitan kolmea soitinta (piano, kitara, basso), mutta ymmärrän silti niitä jotka eivät musiikin soittamisesta tai laulamisesta pidä. Toki sen valinnaisien tuntien määrää voisi imo lisätä, ainakin lukiossa.

Ala-asteen musiikinopetus meni allekirjoittaneelta täysin ohi, laulaa tykkäsin. Seitsemäs luokka meni pääasiassa teoriaa ja basson alkeita opiskellessa, mutta siitä se innostus sitten lähti. Kahdeksannella aloitin kitaran ja yhdeksännellä pianon. Tuonnemmin aloitin pianotunnit.
Tänään on hyvä päivä auttaa.

Rosá

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #72 : Syyskuu 05, 2010, 02:23:17 »
sen tunneilla ei pärjännyt, jos ei osannut soittaa tai laulaa
Sama täällä. Opettaja on kyllä muuten ihan hemmetin mukava ja hyvä, ja taitavakin, mutta ite oon täysin käsi kaikessa soittamiseen liittyvässä, joten eh. Valinnaisessa musiikissa ollaan nyt suunnilleen 4/5 tunneista soitettu kitaraa. Hyvähän siinä sitten soittaa kun puolet luokasta soittaa ihan harrastuksekseen kitaraa/bassoa/tms. Laulella tykkään kuitenkin, mutta ääni ei oo sieltä parhaimmasta päästä. Ja tulipas taas super - selvä postaus :'D

Poissa Barella

  • Vuotis-kuollut
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • <3
    • Lohikäärmeliiga - Vuotishuispausjoukkue
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #73 : Syyskuu 12, 2010, 17:18:22 »
Minusta tuntuu että koulun musiikinopetuksen laatu riippuu todella paljon sekä opettajasta että luokasta, jota hän opettaa. On tosiasia, ettei luokalle, jossa puolet oppilaista hyppii pitkin seiniä (kuten entisellä luokallani oli) voi kauheasti opettaa soitinten soittoa ja luokka pysyikin lähestulkoon hiljaisena vain jos me lauloimme jotain tai jos kirjoitimme. Nykyisellä luokallani asiat ovat vähän eri tavalla ja (ehkä se johtuu myös siitä että olemme vanhempia kuin tuolloin), tunneilla saamme pitkälti päättää mitä kappaleita laulamme/soitamme.

Koulun musiikkituntien sisällön perusta tai aiheet ovat pitkälti kaikissa kouluissa samat. Kokemuksen perusteella pitää sanoa, että paras musiikinopettaja on rento ihminen, joka jaksaa kannustaa oppilaita harrastamaan musiikkia ja on innostunut soittamaan luokan kanssa. Musiikin yksi päätarkoituksista on pitää hauskaa ja sen pitää myös näkyä jollain lailla tunneilla. Esimerkiksi tällä hetkellä meidän musiikinopettajamme on ihan innoissaan kun minä ja eräs toinen luokkalaisemme jäämme soittamaan koulun jälkeen ja hän jäi meidän kanssamme. Se todella oli hauskaa, varsinkin kun meidän musiikinopettajamme on melko omalaatuinen persoona ^^

Minusta koulun musiikin arvostelun ei pitäisi ihan hirveästi painottua taitoihin. Lähinnä se, että on jotain kiinnostusta ainetta kohtaan on hyvä asia ja sitten kun sen vielä näyttää ja on tunneilla mukana kaikessa tekemisessä, vaikka käytännössä voisi sanoa ettei mitään osaa, on arvostettavaa. Tietenkin, kuten jossain sanotaankin, kympin saamiseksi vaaditaan kiinnostusta ja/tai harrastuneisuutta aineeseen oppituntien ulkopuolellakin, mikä tarkoittaa että musiikkia pitäisi jossain muodossa harrastaakin. Tosin jossain muodossa voi tässä tapauksessa tarkoittaa vaikka vain sitä, että kuuntelee musiikkia tmv.

Tietenkin oppitunteihin sisältyy myös ikävämpi asia, eli kokeet. Niitä ei onneksi minulla ainakaan kovin usein ole, mutta sitten kun niissä kysellään jotain, mikä valtaosaa nykynuorista ei voisi vähempää kiinnostaa, kuten jotain klassisen musiikin tyylilajeja ja säveltäjiä, niin musiikki aineena alkaa tuntua tuskalta. Kyllä siitäkin selviää ja omasta mielestäni tämäkin aihealue on ihan tarpeellinen musiikin tunneilla käsitellä (varsinkaan kun sitä ei välttämättä vapaa-ajallaan lue tietopätkiä Sibeliuksesta).

Koulujen musiikinopetuksen pitäisi kokonaisuudessaan mielestäni olla siis mahdollisimman monipuolista ja tunneilla pitäisi käsitellä muutakin kuin yhtä tyylisuuntaa tai soitinta. Lisäksi innokas ja musiikkiin kannustava musiikinopettaja tekee tunneista miljoona kertaa mukavampia.
~Barella
Maailma on tulvillaan ylimaallisia olentoja, jotka kärsivällisesti odottavat älymme terävöitymistä.
                 -Eden Phillpotts

Poissa Sugar

  • sininen välähdys tähtien keskellä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #74 : Syyskuu 17, 2010, 21:51:59 »
Niinkun joku jo mainitsi, ekalla ja tokallakin luokalla käytiin läpi lähinnä näitä taa-titi-taa-taa-asioita (en siis sano että huono juttu, muistan ainakin ite miten ekalla olin ihan riemuissani kun oli ollut sellanen musiikintunti missä havainnollistettiin näitäki asioita liikkumalla), ja kolmannella luokalla alko sitten se nokkahuiluun puhkuminen. Ekan ja tokan luokan musanopeista en muista juuri mitään, muista kyllä.

Kolmannesta kuudenteen oli musassa oma opettaja, joka ei yhtään osannut opettaa sitä. Meille oli merkitty lukujärjestykseen että olis kerran viikossa musiikkia, mutta ei, kyllä sitä "opetettiin" ihan joko kautta viikon tai ei yhtään moneen viikkoon. Opetus siis koostu lähinnä siitä että soitettiin pientä kissanpoikasta, laulettiin Leijonaa tai opeteltiin pianissimoa yms. Ja siis tosiaan oli pelkkää tätä. Ja sitten odotti aina jatkuvasti edessä musan teoriakokeet, niinkun niissä olis sellasen opetuksen jälkeen osannut mitään (kotona piti opetella monisteista ulkoa kaikenmaailman termejä ja päntätä kaikkia mahollisia neljäsosa yms. nuotteja ihan onnettomasti, koska tunnilla ei opeteltu mitään ja lähinnä kuunneltiin pianovirtuoosioppilaan soittoa jos ei tehty noita ylempiä), tai sitten laulukokeet, joissa vakioina oli joko omavalintainen popkappale, minun ystäväni tai sitten se Leijona.

Seiskalla tuli sellanen opettaja, joka kyllä oli iso parannus entiseen, muttei sekään mikään erityisen loistava. Kertoili muun muassa armeijastooreja ja Kreikanmatkoistaan tunnit pitkät, ja kun laulettiin, niin sen piti tietysti päästä tekemään jotain ihan omia sovituksiaan joka laulusta, mikä teki siitä tietysti hankalamman laulaa. Tanssittiin muistaakseni myös jotain kreikkalaista piiritanssiakin siellä. Ja kitaran ja muita soittimia sai ottaa ihan vapaasti, mutta niitä ei opetettu mitenkään. Sanoi ko. opettaja että "kirjan sisäkannesta näkee kitaraotteet, niitä voi yrittää näppäillä sopivissa väleissä". Muuten mitään opetusta ei kitarasta ollut.

Mun mielestä musiikinopettajan pitäis olla rento (kun ei kerran lukuaineesta sinällään ole kyse) ja asiansa osaava ja sellanen, joka ei painostaisi kaikkeen, ja painottaisi sitä että ei ole pakko olla luonnonlahjakkuus tai mikään virtuoosi missään soittimessa, kunhan on aktiivisesti mukana ja osottaa kiinnostusta aiheeseen. Musta on sinällään epäreilua arvostella musiikkia kykyjen mukaan, koska kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia siihen. Ei kaikki ole tietenkään lukuaineissakaan parhaita ja samantasosia, mutta niitä ei opetella mun mielestä samalla tavalla kuin esimerkiksi musiikkia, kuvista ja liikuntaa.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 17, 2010, 22:02:45 kirjoittanut Taru »
Near, far, wherever you are
I believe that the heart does go on

Poissa Svitanie Tonttu

  • Onnettoman oikukas
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #75 : Marraskuu 07, 2010, 09:58:09 »
Minun mielestä, meillä on ollut ihan hyvä musiikinopetus melkeinpä aina.
Joskus ekat luokat ala-asteella, meitä opetti joku ärsyttävä ope, mutta se osasi opettaa hyvin, eli siellä oppi myös.
3 luokalla, meidän ns. oma ope, piti meille melkein koko syyslukukauden tunteja, koska musiikinope oli sairaana, eli ei paljoa opittu.
4-5 en edes muista mitä opittiin :D
6 luokalla, meille tuli aina ylä-asteen musiikin ope pitämään tunnit, jotka oli tosi mahtavia!
On just semmonen ope, joka osaa innostaa soittamaan, laulamaan kuuluvasti ja on rento ja iloinen.
Sama ope siis tuli meille meidän siirtyessä 7. luokalle ja sielläkin opin paljon soittamisesta.
Pakollisten teoria-asioiden rinnalla soitettiin myös tosi paljon, melkeinpä joka tunti ja musiikintunnit/tunti, oli aina odotettua.
Otin myös nyt ''pitkäksi'' (8 ja 9-luokan kestävän) valinnaiseksi ns. Bändi-kurssin, eli ideana on soittaa bändissä.
Tunneilla siis vain soitetaan ja päästään myös vaikuttamaan kappalevalintoihin itse, eli voidaan ehdottaa kappaletta, ja ope kattoo, että onko mahdollista soittaa se.
''Emme lopeta leikkimistä sen takia, että vanhenemme. Vanhenemme sen takia, että lopetamme leikkimisen.''

''Hänet vastaanotti lääkäri, joka totesi:
Tonttu on lisätty keskusteluun'' (c)ryhmis

VOHVELIJORMA

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #76 : Marraskuu 11, 2010, 23:14:38 »
Ala-asteella meidän musiikinopetus oli kutakuinkin samanlaista kuin mitä aiemmin on jo mainittu; opettaja soitti pianoa, lapsoset lauloi ja ne jotka osasi soittaa kitaraa, pääsivät soittamaan. Myös rytmisoittimia sai soittaa joskus, mutta todella harvoin ja silloinki se oli sitä että opettaja valitsi yhden satunnaisen ihmisen joka sai soittaa bongoja ja muut sai tyytyä laulamiseen.
   Ala-asteen musiikinopetus oli itsessään todella tasapaksua, kun ei koululla ollut edes bändisoittimia tai mitään. Joka tunti laulettiin ja soitettiin nokkahuilua (näin yllättäen) ja joillain tunneilla harjoiteltiin myös niitä ti-ti-taa -hommeleita. Ainoat jutut joista todella pidin oli laulaminen ja toisinaan kevätjuhlaohjelmiston harjoitteleminen. Olin mitä luultavimmin ainoa joka piti jollain tasolla nokkahuilujen äänestä, vaikkakin vain silloin kun ykkösäänen lisäksi soitettiin myös kakkosääntä. Koulun juhlissa esiintyminen oli kaikkein mukavinta, sillä pääsin usein laulamaan sooloja. Vaikka itse pidinkin musiikista kaikista aineista eniten, en silti usko että se oli kaikille yhtä mukavaa. Laulaminen oli lähes aina pääosassa, ja opettajamme suosi rohkeampia laulajia. Itse olin tosin yksi rohkeimmista (ja kovaäänisimmistä), joten se ei vaikuttanut minuun negatiivisesti, mutta näin jälkikäteen ajateltuna se oli melko epäreilua.
Joka tapauksessa, vaikken itse musiikkihörhönä ollutkaan maailman pahinta hätää kärsimässä, kuudennella luokalla olin jo valmiiksi innoissani yläasteella odottavasta laadukkaasta musiikinopetuksesta. Olin kuullut opettajasta pelkkää hyvää, ja muutenkin kaipasin jo pikkuhiljaa sähkösoittimien pariin. Kun kävin sitten tutustumassa kouluun ja näin musiikkiluokan kaikkine soittimineen, olin jo valmiiksi ihan onnessani. Ja kun seiskaluokan musiikintunnit sitten alkoivat, en todellakaan ollut pettynyt. Ensinnäkin, kuten Tonttu jo aiemmin kirjoitti, meidän musiikinopettajamme on todella hyvä. Hän on kannustava, rento, iloinen, mukava ja mitä kaikkea muuta, hän osaa opettaa hyvin, pitää kurin hyvin, ja hän on oikeasti minusta ihan mieletön. En todellakaan muuten uskaltaisi ikinä soittaa rumpuja julkisesti, mutta koska opettaja on niin kannustava, olen uskaltautunut kitarakurssilla jo muutamaan otteeseen kokeilemaan sitä. Ja vaikka olen yhtä rytmitajuinen kuin kookospähkinä, opettajan kannustaminen ja tsemppaus on saanut minut yrittämään aina uudelleen. Myös jo Tontun aiemmin mainitsemalla bändikurssilla olen yrittänyt soittaa mahdollisimman monta soitinta, ja sekin on hyvän opettajan ansiota.
   Jotkut saattavat ehkä ajatella, että eikö kitarakurssilla kuulu keskittyä kitaraan, ja ihan aiheellistahan niin on ajatella, mutta oikeastaan monipuoliset mahdollisuudet tuovat vain mielenkiintoa soittamiseen. Kitarakurssin pääpaino on kitarassa; sillä harjoitellaan avosointuja, bassottamista, powereita ja yksinkertaista näppäilyä. Tunnin lopussa kun kaikki ovat opetelleet (opettajan avustuksella tietenkin) mahdollisimman hyvin sen tunnin "läksyn", on mahdollisuus mennä luokan eteen soittamaan jotain soitinta, mieluiten tietenkin kitaraa tai bassoa. Muihinkin soittimiin kuitenkin pääsee jos haluaa, mikä ei tietenkään ole huono homma. Itse erityisesti bändisoiton ystävänä olen tyytyväinen tähän mahdollisuuteen.
   Bändikurssilla mennään myös joka tunti eteen soittamaan, silloin on tosin onnistunut yhteissoundi enemmän etusijalla. Kuten aiemmin jotkut jo mainitsivat, luokan ryhmähenki jne vaikuttaa paljon myös opettajaan. Aina kun bändikurssiryhmämme käyttäytyy kunnolla eikä hypi seinille, on opettajakin hyväntuulisempi. Jos taas kaikki soittavat ja riehuvat yhteen ääneen, eivät opettajankaan hermot kestä loputtomiin.
   Joka tapauksessa, koska tämä alkaa mennä melkein offtopiciksi, voisin saattaa pikkuhiljaa tarinani päätökseen. Pääpointti siis on, että meillä yläasteen musiikinopetus voi hyvin, kun opettajakin on ihan mahtava. Ja tähän loppuun voisin vielä sanoa, että olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka kirjoittivat siitä kuinka kaikkea ei voida laittaa opetussuunnitelmaan, vaikka kuinka haluttaisi. Musiikillista sivistystä voi itse kukin kerätä vapaa-ajalla vaikkapa teoria- ja soittokurssien muodossa, jos kiinnostusta löytyy, sillä kaikkea musiikkiin liittyvää ei voida opettaa koulussa.

Poissa Sateenropina

  • Vuotislainen
  • Pottermore: AvisErised8561
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #77 : Helmikuu 28, 2011, 16:32:53 »
Kevyen musiikin historian koe ylihuomenna, asiasta ilmoitettiin tänään. Kyseiseen kokeeseen pitäisi opetella keskeiset asiat kahdeksasta kevyen musiikin tyylisuunnasta, ei sitten yhtään enempää aikaa voitu antaa... -.-

Poissa Miss Zora

  • nordist [nu'dist]
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • As cold as the night
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #78 : Maaliskuu 01, 2011, 20:49:24 »
Meidän koulussa musiikin opetusta ei ole oikein nimeksikään. Kun entinen opettajamme jäi äitiyslomalle joulun alla, tilalle tuli aivan kauhea sijainen. Ensimmäisellä hänen tunnillaan istuimme lähes 20 minuuttia hiljaa, koska meitä nauratti niin paljon. Eräs luokkalaisemme oli sanonut nimekseen Tahvo, vaikka hänen oikea nimensä on ihan eri. Muutenkin meitä nauratti jostakin syystä. Siitä päivästä lähtien musiikin ooettaja on vihannut luokkaamme (eh, hän ei ole ainoa), ja se tekee musiikintunneista äärettömän tylsiä.

Tunneilla on jokseenkin tylsää. Lauloimme yhtä kappaletta varmaan kolme viikkoa (meillä on vain yksi tunti musiikkia viikossa, luojan kiitos siitä), ja soitimme sitä. Opettaja määrää aina samat soittimiin, Matti* rumpuihin, Amanda, Pekka ja Teemu kitaraan ja Harri bassoon. Ja loput laulaa. Alkaa vähän ottamaan aivoon, muut eivät ikinä saa soittaa soittimia. Vain ne, jotka osaavat jotain, saava soittaa. Muut eivät saa edes yrittää.

* Juu nimet on vaan esimerkkejä
den eneste måten å ha noe i uendelig tid, er ved å miste det

Poissa Emmalina

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: CauldronChaser18511
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #79 : Huhtikuu 18, 2011, 20:54:03 »
Äh vihaan koulun musan tunteja. Se opettaja on ärsyttävä, osaa kyllä alansa, mutta ei osaa pitää nimeksikään kuria ja tunnit on tylsiä, aina lauletaan, kirjotetaan ja soitetaan kitaraa. Kukaan ei edes soita kitaraa, kun ei ole mitään neuvoja, eikä tyyppi sano mitään.

Nämä musan tunnit on ankeita, opettajalla on outo huumorintaju ja riehakas meininki takaa koko loppupäivän pääkivun! Onneksi seiskan jälkeen musa on vain valinnaisena, en ottanut. Viidennellä ja kuudennella oli ihan kivaakin tää musiikki, kun oli kiva opettaja.

Poissa Saccharine

  • Introverted Assbutt
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • La Vita è Facile
    • Twitter
  • Pottermore: MoonWillow1269
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #80 : Huhtikuu 24, 2011, 11:44:50 »
Sanotaanko nyt ettääh... een ole suuri musiikintuntien fani, vaikka sen olen valinnutkin pitkäksi valinnaiseksi aineeksi. Kyllä, tiedän, tein suuren virheen seuratessa vain kavereiden perässä, juurikaan ajattelematta mikä edessä odottaisi.
Mutta virheistä oppii. Ainakin toivon niin.

Ensinnäkin. Opettaja, ei yksinkertaisesti osaa opettaa.
Ja sekös se ottaa aika lailla päähän. Se, ettei tunnilla tarvitse tehdä mitään, se ei haittaa minua ollenkaan, mutta voih, soittajat minua eniten säälittää. Opettaja tulee heidän luokseen, näyttää nopeasti mitä pitää tehdä ("Soita näin, näin ja näin. Ja sitten tästä.") ja kiiruhtaa sitten jonkun toisen luokse "selittämään mitä pitää tehdä." Soittajat katselevat vain kysyvästi ympärilleen ja miettivät, mitä ihmettä heidän nyt täytyikään soittaa. Itselläni ei onneksi ole tätä ongelmaa, sillä vetäydyn aina mikin taakse, ja tyydyn laulamaan. Josta tosin joudun rankastavaksi soolokohdilla. *Hrh*

Meillä on melko pieni musiikin ryhmä joka koostuu pääasiassa meidän luokkalaisista, jotka ovat suurin osa perfektionistisia musiikkivirtuooseja. Ja kuten suunnilleen jokaisella opettajalla, myös tällä kyseisellä musiikin vetäjällä on omat suosikkinsa, joita hän ylistää jokaisen tunnin päätteeksi. Ja kun tänä vuonna vielä jaetaan musiikin stipendejä. Jaa-a, eipäs ole hajuakaan keille tämä rahasumma mahtaa lähteä. *sarkasmia, jos et jo sattunut tajuamaan sitä*

Ja jostain syystä myös joka ikisen torstain (musiikintunnit ovat sen päivän kaksi viimestä tunti) jälkeen on hirvittävä päänsärky.. Varmaankin johtuu melusta. Tai paineesta. Tai sitten vain siitä inhosta jota tunnen noita tunteja kohtaan. Juu, tiedän, tiedän. Omahan se vikani on kun valitsin, mutta mistä olisin voinut tietää että se on näinkin kauheaa. Ehkä liioittelen vähän.. :)

Hyvin monessa huonossa asiassakin on usein edes jokin hyvä puoli. Musiikinopettajssa on se, ettei hän opeta meille teoriaa, ei kysele sitä, eikä tee testejäkään. Joten periaattessa huono opettajuus osoitteutui ainakin omalla kohdallani melko hyväksi asiaksi. :)
"The first sign of the beginning of understanding is the wish to die."

Poissa Ninzai

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Rohkelikko
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #81 : Kesäkuu 25, 2011, 23:13:06 »
Meillä vaihtui musiikin opettaja ainakin nyt 2 vuodeksi kuulemma.Olen todella tyytyväinen musiikin opetukseen.Ala-asteella musiikin opiskelu ei ole niin hauskaa kun ylä-asteella ainakaan minusta.Tykkään laulaa ja meillä lauletaan aina musiikiin tunneilla : ).
Meidän musiikin opettaja on minusta todella hyvä ja kun kysyttiin koulun vikalla viikolla kenelle opetajalle lähetit kiitos kirjeen suurin osa ainakin niiltä keneltä kysyin niin sanoivat,että musa opelle.

Poissa Whatsername

  • nuottiavaimen säilyttäjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Just look up to the stars and believe who you are.
  • Pottermore: HexLeviosa139
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #82 : Heinäkuu 03, 2011, 15:27:34 »
Musiikinopetuksen taso on aivan kamala nykyään. Itselläni melkein kaikki musiikinopettajat koko ala-asteelta olivat huonoja. Ainut hyvä muisto ala-asteen musiikintunneista oli valinnaisen musiikin ryhmä,jossa opettajalla oli se asenne että kaikki saa kokeilla kaikkea ja kenenkään ei tarvi istua tunnilla tekemättä mitään jne... No,oman opettajamme musiikinopetus oli ihan kamalaa,silloin tällöin käytiin vähän teoreettisia asioita (itse olen soittanut viulua 5-vuotiaasta,joten olen käynyt pakolliset musiikin teorian kurssit) ja ei niistäkään kukaan oppinut mitään. Sitten lähinnä vaan laulettiin ja pari kertaa soitettiin nokkahuilua. Kukaan ei jaksa kuudennella luokalla enää innostua Saku Sammakko -lauluista jne, joten lopulta kukaan ei enää laulanut musiikin tunneilla. Sitten parina vuonna meille tuli eri opettaja,jolla oli se periaate että jos soitat jotain soitinta niin saat automaattisesti kympin todistukseen,ja tämä oli todella epäreilua niitä kohtaan,jotka eivät soittaneet mitään. Ja jos soitti jotain soitinta niin sitä piti koko ajan raahata kouluun ja mennä kaiken maailman kissanristiäisiin soittamaan... Tämän saman opettajan kanssa käytiin sitten musiikin historiaa ja klassista musiikkia,mikä oli ihan hyvä asia,mutta minusta koulun musiikintunnit ovat mielestäni lähinnä soittamista ja laulamista varten (toki pitää käsitellä hieman säveltäjiä jne. ihan yleissivistyksenkin vuoksi) joten en tykännyt,kun koko kevätlukukauden musiikintunnit tuntuivat historian tunneilta.

Yläasteella olikin sitten onneksi mukava musiikinopettaja,josta pidin kovasti. Yläasteella ongelmana on vaan se,että puoli luokkaa ei piittaa musiikista pätkääkään,ja siksi sitten kukaan ei pysty tunneilla keskittymään. Minusta on myös aika outoa,että liikuntaa on aina se kaksi tuntia viikossa ja se on pakollista koko yläasteen ajan,kun musiikkia on vaan viikko tunnissa,ja se on pakollista vain seitsemännellä luokalla. (Tai,ainakin se mun koulussa menee näin.) Muutenkin kotikaupungissani lähinnä arvostetaan vaan liikuntaa ja urheilijoita,ja musiikin harrastajista ei piitata läheskään niin paljon  kun urheilijoista. Tämä juttu on tosi huono minun kannaltani koska olen aina tykännyt musiikista paljon enemmän kuin liikunnasta.

No,kuitenkin tämä yläasteen musiikinopettaja oli mukava,tunneilla soitettiin paljon ja käytiin kitaraa ja teoriapuoltakin läpi. Opeteltiin soittimia ja eri musiikkityylejä jne... Pääpiste oli aina kuitenkin lähinnä siinä musiikin soittamisessa. Seiskan syksyllä sitten aloitin myös kitaran soiton,mutta en mennyt tunneille ja lopulta se meni siihen,että pääsin aina soittamaan kitaraa,sillä olin yksi ainoista meidän luokkalaisista,jotka osaa soittaa muutakin kun e-mollin,G-duurin ja A-duurin,ja koska ketään muuta ei kiinnostanut. :D Syksyllä oli laulukoe ja keväällä sitten soittokoe ja sai laulaa jos halusi. Yläasteen musiikintunnit olivat lähinnä mukavia,ellei näitä "v*ttuako mua kiinnostaa joku kitaransoitto" tyyppejä lasketa.Ja noista tyypeistä minulle tulee aina mieleen se, että on myös minusta väärin,jos aina nämä "musikaaliset" pääsevät soittamaan, ja nämä "ei-niin musikaaliset" saavat aina jonkun rytmimunan käteen. Siinähän kuolee jokaiselta innostus musiikkiin jos joka tunnilla ei tarvi tehdä muuta kun soittaa triangelia kahdessa kohtaa! Siitä huolimatta,että pidin musiikista kovasti,en ottanut sitä valinnaiseksi ensi vuodelle. Sinne tunkee nämä kaikenaailman lissut jotka haluaa laulaa Lady GaGaa ja minun musiikkimaku ei sitten mene ollenkan yksiin näiden kassa.

Minusta musiikissa olisi se kätevää,että ryhmät jaettaisiin niin,että toisessa olisi ne "ei kiinnosta" ihmiset ja toisessa sitten ne jotka oikeasti haluavat oppia jotain. Koska kyllä minä ymmärrän niitä jotka eivät musiikista tykkää,ja sen,että ei ne jaksa keskittyä kun ei kiinnosta, en minäkään liikunnantunneista oikein välitä. Mutta ei sekään ole kivaa,kun nämä,jotka oikeasti haluaisivat oppia jotain,joutuvat kärsimään siitä. Sitten kyllä sitä teoriapoltakin saa opettaa,mutta lähinnä pitäisi keskittyä siihen soittamiseen ja laulamiseen. Minusta myös kaikille pitää antaa mahdollisuus,eikä esim.rumpuihin saa aina valita sitä,joka on 10-vuotiaasta rumpuja soittanut. Musiikinhan tarkoitus on loppujen lopuksi levittää hyvää mieltä,ja siksi kaikilla pitäisi olla kivaa musiikintunnilla.
Siriusly,that's riddikulus!

Poissa Kynttiläkäärme

  • Syksyn liekki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: potioncharm26553
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #83 : Syyskuu 07, 2018, 11:46:12 »
Taidan kuulua niihin harvoihin joille ala-asteella ei tyrkitty nokkahuilua käteen. Koko kouluaikanani ei sitä tarvinnut opetella soittamaan. En tiedä mikä on musiikki kouluaineen syvällisin tarkoitus, mutta uskoisin sen olevan saada oppilaat kiinnostumaan ja innostumaan musiikista, ei niinkään opettamaan laulamista. Tykkäsin aian itse musiikin tunneista peruskoulussa, vaikka koinkin etten paljoa mitään niissä oppinut. Harmitti kovasti kun r-opetukseni oli viidennellä ja kuudennella luokalla musiikkitunnin päällä, sillä musiikkia oli yksi tunti viikossa ja se r-opetus kesti yleensäsen 20 minuuttia, joka oli juuri sen tunnin päällä.

Ala-asteella noin 1-4 lk aikana en muista olleen erillistä musiikkin opettajaa, vaan silloin laulettiin aina silloin tällöin muitten oppiaineiden yhteydessä. Joku laulukoekin taisi olla, saatiin jostain laulukirjasta itse valita kapple, jota opettaja soitti ja saattoi laulamisessa tukea mukana että jokainen uskalsi. Nämä tehtiin ihan yksi kerrallaan, ettei muita ollut kuuntelemassa. Taisin laulaa Jänöjussin mäenlaskun.

5-6 lkn aikana meillä oli naapuriluokan opettaja musiikinmaikkana, eikä hän mielestäni kamlaman hyvä ollut. Opettelimme vaativaa teoriaa, jota kukaan ei meinannut oppia. Luokkamme priimus, tyttö joka harasti musiikkia sai tuosta teoriakokeesta 7 ja kaikki muut arvosanoja 4-6. Tämä koe uusittiin, koska se oli yksinkertaisesti kaikille liian vaikea, mutta koepäivänä kun olin sairas en saanut sitä sittenuusia ja siksi musiikinnumeroni oli todella matala tuonna vuonna. Se oli todella epäreilua. Kokeessa kysyttiin paljon jostain klassisesta musiikista ja yksi koe kysymyksistä oli montako laulua laulettiin Sound Of Music elokuvassa. Katsoimme sitä musatunneilla ja laulut piti laskea. Vähän hankalaa oli, kun puolet tunneista oli siellä R-opetuksessa. Eikä tuo opettaja tietenkään sitä ottanut huomioon. Viimeisenä vuonna muistan meidän olleen paljon ihan musiikkiluokassa, jossa laulettiin Meksikon Pikajunaa ja Vanhoja Poikia Viiksekkäitä. Laulukoetta ei ollut, mutta jokainen sai tehdä esitelmän jostain artistista / bändistä ja tämän esitelmän pohjalta sai arvosanan. Musiikin numeroni nousi, kun tein pitkän esitelmän Backstreet Boyssista. Ihan viimeisellä musiikintunnilla pidettiin levyraati ja sen voitti ylivoimaisesti Jope Ruonansuu kappaleella Työnnä Kännykkä Hanuriin. Opettaja ei oikein pitänyt siitä, mutta kaikki pojat ja se tyttöjoukko joka ei välttänyt Britney Spearssista antoi äänensä Jopelle :)

Yläasteella musiikintunnit muuttui siinä mielessä, että ainoastaan lauelttiin jotain randomi kappaleita ja luokan pojat, joilla oli oma bändi soittivat. Yhden vartin koko yläasteikänä sain olla basson, rumpujen ja kitaran takana, eikä siinä ajassa kyllä mitään ehtinyt oppimaan. Laulukoe oli 7 luokalla ja sai laulaa porukassa jos halusi. Vedimme neljän tytön ryhmänä Dingon Levotonta Tuhkimoa ja opettaja kommentoi esitystä ihan kivaksi ja antoi jokaiselle arvosanaksi 8. Vähän jäi olo, ettei häntä edes kiinnostanut.  Lukiossa otin yhden valinnaisen musiikin kurssin, mikä oli virhe. Siellä varsinkin oli opettajien lellikkejä ja minä ja muutama muu jotka ottivat kurssin ihan muuten vaan joutui kuoroissa takariviin, eikä saanut koskea mihinkään soittimeen. Kaikki muut luokkalaisetkin katsoi minua kuin ruttoa (ilmeellä mitä toi tekee täällä) tuli kurssilta litsattua. Yllätyin itsekkin, että sain numeroksi 8, vaikken puolillakaan tunneilla ollut paikalla. 

Koulun musiikin opetus ei kyllä itsellä edesauttanut innostustani musiikin pariin, vaan olen sen ihan muulla tavalla löytänyt.