Kirjoittaja Aihe: Koulun musiikin opetus  (Luettu 21799 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

muikku

  • Ankeuttaja
Koulun musiikin opetus
« : Helmikuu 23, 2007, 16:27:30 »
Aiheena siis koulun musiikin opetus. Mitä mieltä olette sen tasosta ja ylipäänsä siitä, että musiikkia opetetaan kouluissa? Entäs painopisteet painopisteet, missä niiden kuuluisi teidän mielestänne olla? Entä sen arvostelu? Paljonko lahjakkuuden, musikaalisuuden ja harrastuneisuuden kuuluisi vaikuttaa siinä vai pitäisikö ollenkaan?

Omasta mielestäni ainakin peruskoulun musikin opetus on aika epäonnistunutta. Tulin pohtineeksi aihetta klassisessa konsertissa, kun en onnistunut tunnistamaan oboeta sieltä orkesterista, enkä tajunnut siitä musiikistakaan mitään. Viime vuonna tuli mulla peruskoulun musiikin oppimäärä täyteen ja täytyy tunnustaa, että en ole koulun ansiosta kyllä yhtään sen sivistyneempi musiikin suhteen, kuin jossain eskarissa. Miedän koulussamme nimittäin käytiin musiikissa jotain harjoituksia, joiden oli jotenkin tarkoitus kehittää musiikkikorvaa ja rytmitajua yms., mutta eivät kyllä missään nimessä sitä tehneet; ne jotka kyseiset ominaisuudet olivat synnyinlahajana saaneet niin oli tyytyväisiä ja muut jäi roikkumaan. Siitä sitten jäi ikuiset traumat musiikin harrastamista kohtaan vaikka kenelle, kun pelkästään valmiiksikin hyvillä oli mahdollisuus pärjätä.

Mielestäni koulun musiikista saisikin paljon enemmän irti, jos tunneilla käytäisiin enemmän teoreettisesti asioita läpi, esim. ihan musiikin teorian perusteita, jotain tärkeitä muusikoita ja erityisesti tietenkin musiikin eri lajeja, joista nyt saisi vaikka mitä irti. Mielestäni nimittäin valmiudet ymmärtää, analysoida ja tuottaa musiikkia tulevat vasta sen mukana, kun oppii teoreettisia asioita ja tajuaa, mistä siinä musiikissa oikeasti on kyse. Lisäksi, jos osaa kuunnella musiikkia oikein ja ymmärtää siitä ja sen tekijöistä jotain, saattaa siitä nauttia paljon enemmän kuin tietoja omaamaton, vaikkei varsinaisesti musikaalisesti lahjakas olisikaan.

merisiili

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #1 : Helmikuu 23, 2007, 18:38:17 »
Mielestäni on hyvä, että musiikkia opetetaan koulussa, vaikka en sitä valinnaisaineeksi ottanutkaan kasin ja ysin ajaksi - syy oli katsokaas opettajassa.

Musiikin tunneilla pitäisi mun mielestä laulaa, opiskella tunnistamaan soittimia äänestä ja ulkonäöstä, kuunnella musiikin suurimpia menestystöitä (esim. joku Die Wohltemperierte Klavier, Beethovenin sinfoniat... etc), pitää levyraateja ja soittaa joitakin soittimia, kunhan niiden soittamista on hieman harjoiteltu. Musiikin teorian ja historian perusteet pitäisi mun mielestä käydä läpi pari kertaa peruskoulun aikana.

Painopisteenä pitäisi kuitenkin ainakin mun mielestä olla juuri musiikillinen ilmaisu, laulaminen, soittaminen, rytmitaju... Vaikka siinä onkin vähän ongelmana, että harrastajat ovat ihan etulyöntiasemassa. Joten harjoitusten pitäisi olla oikeasti opettavia. Riippuu vähän opettajasta, onnistuvatko harjoitukset. Meillä on ollut tunneilla onnistuneita ja todella epäonnistuneita harjoituksia.

Musiikin tunnit olisivat mun mielestäni ihan tylsiä, jos siellä käytäisiin enimmäkseen teoreettisia asioita. Vaikka ei omistaisikaan hurmaavaa lauluääntä tai absoluuttista sävelkorvaa, ei se haittaa. Ei kaikkien pidä olla hyvä kaikessa. Musiikki voi silti olla hauskaa. Ja juuri musiikillisesta ilmaisusta pitäisi mielestäni aloittaa, ja teorian ja historian perusteet ottaa käsiteltäviksi vasta myöhemmillä luokilla. Otetaanpa esimerkki, oon enkun kielikylpyluokalla, ja osaan puhua englantia hyvin. Englannin opiskelu alkoi siitä, että puhuttiin luokassa englantia ja opeteltiin kommunikointia englanniksi esim. leikkien avulla. Sitten myöhemmin meille opetettiin verbien aikamuotoja ja tällaisia teoreettisia asioita, ja ainoa vaikea asia siinä oli aikamuotojen nimeäminen, koska oikean aikamuodon valitseminen lauseeseen kävi luonnostaan kielikorvan avulla. Sama musiikissa, luulisin: jos ensin kuuntelee musiikkia, laulaa ja soittaa, niin sitten kun käydään esim. musiikin teoriaa läpi, voi olla helpompi ymmärtää sitä. Ainakin mulla on käynyt näin. :)

Periaatteessa kaipa musiikin opiskelu käy silläkin tavalla, että ensin opetellaan kaiken maailman säännöt ja sitten vasta kuunnellaan ja yritetään luoda musikaalisuutta. Mutta mielestäni on helpompaa ja hauskempaa tällä kannattamallani tavalla. Tää on tietysti ihan kokonaan mielipidekysymys. Hyvä ratkaisu olisi, että molempia, teoriaa ja käytäntöä, käytäisiin joka vuoden aikana läpi, mutta joka tapauksessa pääasiana ovat käytännön asiat mielestäni.

Ja, jos jotakuta kiinnostaa, harrastan musiikkia tunneilla noin 4½ tuntia viikossa + harjoittelu, eli aika paljon. :p Se voi olla yksi syy siihen, että kannatan musiikin ilmaisua tunneilla. Ymmärrän kuitenkin, että se on vaikeampaa jos ei harrasta musaa, mutta ei varmastikaan ylitsepääsemättömän vaikeaa. :)) Näin siis musiikin harrastajan mielestä...

Toivottavasti ensi syksynä lukiossa on vähän parempi opettaja musiikissa, ettei niistä tule samanlaista kärsimystä niistä tunneista kuin silloin seiskalla... :p

(:

Poissa Huhutar

  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Henkilö, jota ei tunnista ilman teekupposta
    • Livejournal
  • Pottermore: dustpatronus46
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #2 : Helmikuu 23, 2007, 19:57:34 »
Meillä koulumusiikin taso ei ala- ja yläasteella ollut tosiaankaan mitään parasta. Ala-asteella kävimme laulamassa EHA-luokan kanssa (harjaantumisluokan siis), ja neljännellä taisi tulla kuvioon se, että saatiin ihan ns. oikeaa musiikin opetusta. Noh, sielläkin me vain pianon säestyksellä lauloimme ja opettelimme nuottien nimet ja taisi meillä laulukoekin olla. Kuudennella vaihdoin kouluun, jossa äitini opetti musiikkia ja yläasteella äiti vaihtoi englannin opettajaksi (korvat eivät enää kestäneet) ja meillä sitten oli mitä värikkäimpiä ja epäpäteviä ihmisiä hoitamassa sitä musiikinopettajan hommaa sitten.

Mielestäni koulussa pitää opettaa musiikkia, teoriittisesti ja käytännöllisestikin, jos siihen on kiinnostusta. Teoriittisesti musiikin historia on kumminkin tärkeää ja sen tuntemisesta on minulle ollut myös erityisen paljon hyötyä. Jos pitää selittää vaikka renessanssista niin esseeseen saa hyvin ujutettua vaikka renessanssi musiikista ja ropsahtaa edes joku plussa sieltä. ^^ Kumminkaan ketään ei saa pakottaa laulamaan, eikä soittamaan ja se on tärkeä seikka että kaikile haluaville on annettava mahdollisuus kokeilla ja oppia soittama soittimia halujensa mukaan ja päästä esiintymään tasapuolisesti, ettei mitään vakiosakkeja (kuten meillä oli ja siitä syntyi hulluja kissatappeluita) Ei siellä tunneilla ole kivaa, jos joutuu kaikki soitot ja laulut istumaan ja kuuntelemaan. Meillä se yläasteella tuli erittäin hyvin havainnollistetuksi.

En yläasteella joutunut tekemään mitään musiikin eteen. Jätin esitelmiä pitämättä, ne olivat aina myöhässä, mutta kun harrastan musiikkia aktiivisesti se pysyi silti kymppinä. Jälkeenpäin olen miettinyt asiaa ja todennut, kuinka epäreilua se on. Ja mietin taas viime syksynä kuviksen tunnilla, että mitä jos täällä vaikka tuo vieruskaveri, joka harrastaa jotain piirtämisjuttuja, ei tekisi noita töitä ja sillä olisi sitten 10, erittäin epäreilua. Mutta toisaalta voisihan se olla aika harmittavaa, jos ne eivät vaikuttaisi. Mutta sen tunti toiminnan pitää vaikuttaa kyllä tosi paljon. Jos vaikka ihminen soittaa viulua, eikä hän osaa mitään muuta kun sitä viulua, eikä tuo sitä tunneille ja istuu ne tunnit niin en tiedä onko silloinkaan mitään järkeä. (Olipas taas sekavaa).

Mutta tosiaan tuntiaktiivisuus, miten tietää asioista, miten siellä soittimissa heiluu, yritys, oppimisen halu, koemenestys ja tietenkin kokeet. Näiden ainakin pitäisi vaikuttaa ilman muuta. Mutta mitä mietä te olette laulukokeista? Saako tällaiset taidot vaikuttaa numeroon, saako ihmisiä pakottaa laulamaan?

Ja kuten kuviksen opettaja totesi viime syksynä. "Minusta teille on niin vaikeaa antaa noita numeroita kun tämähän on taidelaji ja kaikki yrittävät parhaansa, että eikö se silloin pitäisi olla 10?" Aika fiksusti sanottu, sama vois päteä ehkä musiikissakin.

Ah onneksi nyt olen musiikkilukiossa, kunnon musiikinopetus!

« Viimeksi muokattu: Helmikuu 23, 2007, 20:03:05 kirjoittanut Huhutar »

Sauerkraut

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #3 : Helmikuu 25, 2007, 17:57:18 »
Omalle kohdalleni ei sattunut ala- tai yläasteen aikana yhtäkään hyvää musiikinopettajaa, joten tämä saattaa olla osasyynä mielipiteisiini musiikinopetuksen tasosta peruskoulussa.

Ala-asteen aikana opettelimme tunnistamaan ja hieman soittamaan joitakin helppoja soittimia, kuten nokkahuilua, josta ikäväkseni on jäänyt vain huonoja kokemuksia. Kitaran, rumpujen, basson, koskettimien ym. muiden nokkahuilua ja marakasseja enemmän käytettävien soitinten osalta emme saaneet minkäänlaista opetusta. Oletin asian korjaantuvan yläasteella.

Yläasteella musiikinopettajamme oletti, että jokainen osaa rummuilla ainakin muutaman peruskompin, ja kitarallakin edes pari sointua. Itselleni kaikki nokkahuilua lukuunottamatta oli vierasta. Opettajamme ei kuitenkaan käyttänyt aikaa asioiden opettamiseen, vaan otti jokaisella tunnilla kasattavaan "bändiin" ne, jotka jo jotain osasivat soittaa. Niinpä me laulutaidottomat nokkahuilunsoittajat jäimme joka ikinen tunti pulpettiimme istumaan ja kuuntelemaan ja katselemaan vierestä muiden musisointia. Ainoa tapa jolla saatoin musiikintunneilla osallistua, oli teoria, jota kävimme läpi silloin kun ylimääräistä aikaa oli.

Koitti kitara-, rumpu-, ja laulukokeiden aika. Onnekseni kitarakoe järjestettiin ryhmittäin, eli muutama oppilas otettiin aina yhtäaikaa soittamaan. Tuijotin koko kokeen ajan vastapäätä istuvaa tyyppiä ja matkin häntä. Rumpukokeen aikana oli niin paljon muutakin häslinkiä, että pääsin luistamaan soittamatta yhtään mitään. Laulukokeeseen minun oli kuitenkin pakko osallistua. Minun mielestäni tämänkaltaisen kokeen järjestäminen on aivan käsittämätön tapa. Tietenkin lauluääntä ja -taitoa omaavat nauttivat saadessaan osoittaa taitojaan, mutta tällaiselle aralle ihmiselle, joka ei ole eläessään laulanut (mitä nyt availlut suutaan joulujuhlien kuorossa) eikä laulamisesta nauti, sellainen on aivan hirveää. Sinne kuitenkin menin, hiljaisesti piipitin pari säkeistöä Mombasaa muun luokan kuunnellessa korva kiinni ovessa. Mielestäni laulukokeen tulisi olla vapaaehtoinen, sen voisi suorittaa, jos haluaa esim. nostaa numeroaan tai tuoda esiin musiikillista lahjakkuuttaan tällä tapaa. Pakollisena asiana se tuo lähinnä nöyryytystä.

Yleisestikin ottaen minusta on hieman väärin antaa numeroarviointi taideaineista, kuten musiikista, kuvaamataidosta ja liikunnasta. Ihminen kun ei voi vaikuttaa lahjakkuuteensa, eikä pelkkä mielenkiinto ja yrittäminen sitä kymppiä tai edes ysiä tuo.

Poissa Steelsheen

  • Narsissisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • not your girl
    • Imaginary
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #4 : Helmikuu 27, 2007, 14:20:00 »
Ihan hyvä periaatteessa, että koulussa tuota musiikinopetusta on, mutta omat kokemukset eivät mitenkään erityisesti tuota tue. Sanottakoon nyt heti alkuun, että itse olen harrastanut (klassista) musiikkia aika kauan, joten minun mielipiteeni poikkeavat jonkin verran ainakin meidän koulun valtavirrasta.

Meillä on aivan kamala musiikinopettaja (yläasteen ja lukion yhteinen, joten ei edes asteen vaihto tuonut helpotusta). Ala-asteella erinäiset bändikerhot olivat aika suosittuja, ja varmaan kaikki opettelivat jollain kitaralla pari kolme helppoa sointua, yleensä soittimien opettelu oli vapaaehtoista, mutta ainakin alkeisopetuksen sai jos vain tahtoi.

Yläasteelta lähtien musiikintunnit ovat lähinnä olleet sitä, että lauletaan samoja kappaleita tunnista toiseen, samat pari ihmistä soittavat, ja suurin osa luokasta menee laulamaan mikkeihin (kovin hiljaa ainakin minusta...). Jouduin tosin siihen kamalampaan ryhmäänkin, jossa tulevat amisteinit kirkuivat ja huusivat (kaikella kunnioituksella fiksumpia ammattikoululaisia kohtaan), ja kieltäytyivät lähes kaikesta. Opettajalla ei ole oikein minkäänlaista auktoriteettia näihin, joten...

Minusta musiikinopetuksessa pitäisi käydä monipuolisesti läpi vähän kaikkea. Laulaminen ja soittaminen on toki hyvä asia, mutta siihen ei pitäisi jämähtää. Klassinen musiikki on monen mielestä tylsää, mutta sitäkin pitäisi pystyä ainakin pääpiirteittäin käymään läpi, musiikkioppilaitokset ovat sitten niille, jotka haluavat oppia enemmän. Kuten Huhutar jo totesikin, pääsin esim. itse hyötymään musiikkihistoriasta tehdessäni romantiikka-esitelmää historiaan, kuvataiteesta ei tuntunut löytyvän mitään. Muutenkin erilaisia musiikkilajeja voisi kuunnella monipuolisemmin, tuskin se keneltäkään on pois, jos muutaman minuutin elämästään kuuntelee ei-omaa-lempimusiikkia.

Jälleen Huhutarta sivuten, olen itse nyt saanut lähes totaalisen vapautuksen musiikin kursseista (ja saan silti ne kurssit ^^). Se ei varmastikaan ole reilua muita kohtaan, vaikkakin minä olen aika reilusti näyttöjä antanut, mutta minä lähinnä vain turhaudun tunneilla. Yläasteellakin jäi joku esitelmä pitämättä (tosin moisen kyllä tein, mutta siinä oli jotain sählinkiä eikä kukaan sitten enää kysellyt sen perään, enkä minäkään mitään virkkanut).

Laulukokeista ja vastaavista sitten, laulukokeen voisi tosiaan muuttaa vapaaehtoiseksi. Siinäkin tuntuu olevan arvostelu aika subjektiivista, kaverille maikka sanoi että 'kyllä sä laulaa osaat, mutta ei tuolla äänellä voi antaa kasia parempaa'. Eihän sitä voi kaikkien äänestä pitää. Meillä oikeasti ei kyllä kukaan kuuntelekaan korva kiinni ovessa, muille aina on järjestetty jotain aktiviteettia, mutta erityisesti ainakin ennen harrastettu koko luokan edessä laulaminen kuulostaa niin kamalalta että huhhuh.

Mutta mahtaa olla opettajilla vaikeaa kun on arvostelun aika. Jos joku on taitava soittamaan jotain instrumenttia mutta laiskottelee tunneilla ja toinen yrittää innostuneesti, mutta ei ole erityisen musikaalinen. Kummalle parempi arvosana? En minä tiedä edes katsotaanko jotain yleislukion päättötodistuksen musiikkinumeroa missään, enemmän kai ne painottuu muihin suorituksiin. Mutta jos molemmat saisivat vaikkapa lähes saman arvosanan, niin antaako se luotettavan kuvan? Numeroarvostelut nurkkaan, sanallinen arviointi olisi tässäkin tapauksessa varmaan parempi vaihtoehto.
"If people don't know what you're doing, they don't know what you're doing wrong."

Poissa Lemmonleikko

  • Tom
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Velho
  • Soulshine!
    • Herra Hahmo
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #5 : Helmikuu 27, 2007, 16:29:02 »
Minusta koko musiikin opetuksen perusasetelma on ihan väärä. Sitä opetetaan kuin kuvataidetta, eli painotetaan klassiseen pohjaan (kuvataiteessa siis esittävään taiteeseen, musiikissa länsimaiseen taidemusiikkiin), jonka perusteet opetetaan ja niitä harjoitellaan ymmärtämään ja käyttämään. Tämä toimii sikäli, että taiteesta innostumaton lapsi näkee kyllä kuvasta koska vain, mitä se esittää, mutta musiikissa ei koskaan ole vastaavaa idioottivarmaa sisältöä. On turha olettaa yhdenkään räkänokan koskaan ymmärtävän musiikkia sen syvemmin, jos musiikin opetuksen lähtökohta on se, että musiikissa on tietyt, yleiset ja yhtäläiset säännöt, joiden mukaan tulee toimia. Tämä kun johtaa sellaisiin päättymättömiin taputus- ja marakasiharjoituksiin, missä opettaja hokee luokan edessä taataatititaata ja oppilaat hakkaa samassa tahdissa kaikki yhtä aikaa marakaseja tai käsiä. Sitten opettaja sanoo, että tämä tässä on sitten sellainen lenkura kuin menuetin perustahti ja sitten oppilaat alkaa taas hakata sitä taataata.

Musiikin ja kuvataiteen opetukselle pitäisi saada ihan eri raamit. Itse asiassa jokaisen taiteen opetukselle pitäisi saada omat raaminsa, koska ne on ihan omia maailmoitaan kaikki. Kuvataide on enimmäkseen yksilöllinen kokemus, ja sen opetuksessa pyritään selvittämään, mikä tekijä luo kuvaan minkäkinlaisia vaikutelmia. Musiikki puolestaan on ensisijaisesti tapa olla yhdessä (toki tämä käsitys on yleisempi Afrikassa kuin Euroopassa, mutta minä ajattelen silti tasan niin), ja sitä tulisi opettaa sitä kautta. Eli kun niitä marakaseja aletaan sätkättämään, niin kasassahan on koko luokallinen oppilaita! Ei kaikki niistä voi millään osata aina sitä marakasia oikeaan paikkaan lyödä. Eikä kaikki niistä osaa aina laulaa, mutta jokainen osaa varmasti jotakin, ainakin aluksi saakka. Ja jos paikalla on yli 20 ihmistä, mikä järki on pistää ne kaikki hakkaamaan samaa monotonista rytmikuviota?

Musiikin opetuksen tulisi lähteä täysin eri pohjalta. Rytmistä tulee totta kai aloittaa, se on kaikessa musiikissa olennaisin tekijä kaikista. Mutta sitä ei saa opettaa lyömällä kolmasluokkalaiselle nilliäiselle naaman eteen kasa jotain kaavoja, että "taputtelehan tästä taataatitiä. Humppaa on". Musiikin opetuksen pitäisi alkaa havainnollistamalla, miten yksinkertaisista rytmipohjista saa uusia kuvioita lisäämällä jotain ihan eriä ja laulaa vaikka sitä vaarinsaarilaulua jollain kuubalaisrytmipohjalla. Sillä lailla oppii musiikin perusteet eikä istumalla persiillään käsiä taputtamassa.

Ja sitten on se vihoviimeinen käsitys siitä, että musiikki olisi soittamista ja laulamista pelkällään! Tanssiminen on iso osa musiikkia myös. Ne, jotka eivät osaa laulaa eivätkä soittaa, voi varmasti opettaa tanssimaan. Ja niin soittajalla kuin laulajallakin vähintään puolet soundista tulee siitä, ettei mitään soiteta paikallaan hartaana istuen, vaan aina keho svengaa mukana. Edes klassista sinfoniaa hiostavassa puvussa ja silmukka kaulassa istualtaan soittavat tuubasankarit eivät ole mitään heinähankoja, vaan rytmissä elävät ja soittavat samalla. Sekin pitäisi opettaa jo varhain! Sen jälkeen voidaan alkaa puhumaan musiikin muista ilmenemismuodoista, mutta ensimmäisenä on tuotava esille sen niin sanottu sosiaalinen ulottuvuus, eli toisin sanottuna sen perusta. Sitä kautta ihmiset saadaan mukaan siihen, vaikka he eivät alkuun siltä vaikuttaisikaan. Afrikassa lapset ovat mukana musiikissa kävelemään oppimisesta saakka. Eivät kaikki sielläkään lahjakkuuksia ole, mutta ymmärtävät kuitenkin musiikin ytimen.

Ei siis ihme, että koulujen musiikin opetus on surkeaa (kuten koko peruskoulun läpi itsekin huomasin... lukiossa oli jo parempi!), kun koko lähestymistapa on alusta loppuun väärä. Ei tarvitse osata soittaa tai laulaa ymmärtääkseen musiikkia. Riittää, että hakkaa käsiään.
"You don't have to be black to be a nigger. Being born penniless also makes you an outlaw." -Ronnie van Zant
         Row, row, row thy boat gently down the stream. Oh Charon, hast thou ever know'd that Death is but a dream?
Hyviä emme ole, pahoiksi emme halua tulla - olkaamme siis rumia!

Miss Perfect

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #6 : Maaliskuu 01, 2007, 20:17:05 »
Minusta tuo yläasteen musiikin opetus on huonoa, tai ainakin meijän koulussa. Sitä on yksi kurssi (neljä tuntia viikossa, niin tulee yksi kurssi), joka on jaoteltu kahdelle seiskan jaksolle ja kahdelle kasin jaksolle. Sitä on vain liian vähän ja sitten kun ei niillä tunneilla ehdi tekemään mitään.

Ala-asteella nelosella ja vitosella oli huono opettajat, mutta kutosella oli sitten tosi hyvä. Silloin me ihan opeteltiin soittaa kaikkea ja ihan opeteltiin musiikkia. Mutta silti meillä ei ole ollut koskaan kunnon teoriaa ja tunnit ovat yhtä sekamelskaa.

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #7 : Maaliskuu 01, 2007, 22:23:51 »
Minun musikaaliset taitoni rajoittuvat sen kuuntelemiseen ja siitä nauttimiseen. Koskaan en ole muuta osannut soittaa pianolla kuin Kissanpolkan ja Ukko Nooan, ja se riittää minulle. Lauleskeltua tulee jonkun verran, mutta ei mitenkään harrastuksena ja lähinnä vain omaksi iloksi. Soittamisesta en oikeastaan koskaan ole pitänyt, ja sen takia ala-asteella musiikin tunnit olivat inhokkejani. Ensimmäisillä luokilla se vielä meni, kun saatiin vain laulaa ja leikkiä, mutta kolmannelle siirtyessäni totesin musiikin tunnit todella ahdistaviksi. Välillä en ymmärtänyt sanaakaan opettajan höpötyksestä.

Ensinnäkään minä en koskaan oppinut soittamaan nokkahuilua (enkä yläasteella kitaraa, bassoa tai rumpuja), ja sen ongelman parissa minä kompuroinkin sitten koko ala-asteen. Kun yritin opetella kotona, veli ja sisko tulivat aina huutamaan, että huilunvingutukseni häiritsi heitä, ja se vei lopunkin mielekkyyden koko pillipelleilystä. Minusta soittamisessa ei ollut mitään kivaa, ja vaikka kuinka yritin ymmärtää ja oppia, en onnistunut. Se näkyi musiikin numerossani. Minusta on muutenkin typerää arvostella numeroin taitoaineita - toiset eivät vain yksinkertaisesti osaa, ja kaikenlaiset laulu- ja soittokokeet ovatkin sen takia mielestäni epäoikeudenmukaisia.

Yläasteella opetus ei onneksi ollut sellaista "opetellaanpas nyt kaikki soittamaan huilua". Kyllähän siellä kitaraan ja rumpuihin perehdyttiin, ja tunneilla soitettiinkin aika usein. Opettaja ei onneksi nostanut meteliä siitä, että kaikki eivät olleet synnynnäisiä neroja musiikin saralla, joten me saimme laulaa. Minkäänlaisia kitarakokeita ei pidetty, mikä oli minulle suuri helpotus. Tunneilla käytiin välillä teoriaakin (musiikin historiaa, kuuluisia säveltäjiä jne.) läpi. Se ei onneksi ollut niin ylivoimaista kuin soittaminen.

Lukiossa olen käynyt yhden musiikin kurssin, tosiaankin siksi, etten vain nauti siitä aineesta. Onneksi tunneilla ei tarvinnut pahemmin soittaa, ja musiikkiin perehdyttiin paljon miellyttävämmällä tavalla. Tutustuttiin esimerkiksi johonkin ryhmään, joka tekee musiikkia harjoilla, luudilla, patojen kansilla ja kaikenlaisella muulla rojulla. Kyllä minä musiikista nautin, mutta minä en vain osaa soittaa sitä.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Monartha

  • seitsemäs
  • Vuotislainen
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #8 : Maaliskuu 09, 2007, 15:51:55 »
Oi, tämän aiheen tuskailemisesta pidän. Oman peruskouluni läpi muusiikinopetus on ollut surkeaa, mutta että teillä muillakin? Kuvittelin, että minulla on ollut vain erityisen vamppeja opettajia.. Liioittelematta voin sanoa, että ala-asteellani ei kolmanteen luokkaan asti ollut minkäänlaista  opetusta musiikissa, sitten tuli nokkahuilut ja sitä meteliä jatkui sitten neljännelle, josta eteenpäin sitten laulettiin pari kertaa kuukaudessa muutama virsi pianon säestyksellä ilman muuta ohjausta. Samaa laiminlyöntiä tapahtui myös kuvataiteissa.

Yläasteella sain todella mukavan opettajan, mutta sain pian huomata etten oppinut yhtään mitään. Tunneilla kuunneltiin vähän Beatlesia ja juteltiin mukavia, kerran koitimme jotain kappalettakin soittaa. Pianoa harrastaneena pääsin sitä soittamaan, mutta eipä siitä mitään tullut -voi sitä rumpujen ja marakassien meteliä. Hyviä numeroita saivat siis vain ne, jotka puheliampina jututtivat opettajaa.
En ottanut valinnaiseksi. Suuri osa luokkalaisistani pitivät tuollaisista tunneista, joilla ei tarvinnut tehdä paljon mitään. Minä olisin kuitenkin toivonut hieman enemmän asiaa. Samaa mieltä edellisten kanssa, enpä ala tästä lisäilemään.

Ja kuten Lemmonleikko mainitsi niin -tanssi. Jos en koulussa oppinut mitään, niin alettuani harrastaa irlantilaista huomasin, että rytmistä voi todellakin saada paljon irti. Ja käsien hakkaamisen sijasta pääsen jopa napsuttelemaan kovakenkiäni niin, että se tekee jotain järkeä.

Miten ihmeessä peruskoulumusiikki on ajautunut tällaiseen?

Cata

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #9 : Maaliskuu 09, 2007, 19:07:26 »
ala-asteellani ei kolmanteen luokkaan asti ollut minkäänlaista  opetusta musiikissa, sitten tuli nokkahuilut ja sitä meteliä jatkui sitten neljännelle, josta eteenpäin sitten laulettiin pari kertaa kuukaudessa muutama virsi pianon säestyksellä ilman muuta ohjausta.

Samoin oli minun koulussani. Suurimmat säveltäjät käytiin läpi ja joitain musiikin eri lajeja, mutta niin suppeasti, että niistä juuri jonkin kokeen pystyi tekemään. Ja arvostelu perustui liikaa harrastuksiin. Vaikka olisit ollut kuinka hyvä tunneilla tai vaikka vaan muutenkin musikillisesti lahjakas, kymppiä ei tullut jos et ollu paikallisessa kuorossa tai soittanut musiikkiopistossa jotain soitinta.

Yläasteella nokkahuilun "soittaminen" vaihtui pariin kitaran soitto tuntiin, mutta siinä se sitten olikin. Minulla oli yläasteella valinaisata musiikkia, muttei opetus sielläkään sen ammattimaisempaa ollut. Käytiin muutamalla opintomatkalla konserteissa ja pidettiin esitelmiä musiikkiin liittyen. Eräs opettaja piti aina jokaisella tunnilla ainoastaan levyraateja. Siihen tuhraantui monta musiikkituntia, joilla olisi oikeasti voinut tehdä jotain järkevääkin tai vaikka oppiakin jotain.

Poissa Malakai

  • metafora
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Entäs nyt?
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #10 : Maaliskuu 10, 2007, 12:28:03 »
Ala-asteen musaopetuksestani en paljoakaan muista. Kai se oli hauskaa, kun innostuin siitä sen verran, että musaluokalle yläasteelle hain ja pääsinkin.

Minusta tuntuu, että musaopetus tuntuu pännivän niin monia siksi, että sitä on yleispuolella niin vähän. Musiikissa on ihan hitosti opeteltavaa ja sisäistettävää, ei siihen riitä yksi kurssi alkuunkaan, ei edes kolme, jos sen ottaa valinnaiseksi myöhemmin. Eri musamaikat opettavat erilaisia asioita, mitä he itse kokevat tärkeimmäksi opettaa ja mielekkäimmäksi oppia, uskoisin. Teoriaa en usko että kovin monelle yleislinjalaiselle koulussa opetetaan, koska se vaatii oikeasti sitä, että on tosi kiinnostunut musasta ja jaksaa kyädä sitä ihan teoreettiselta pohjalta, siinä menee nimittäin jonkin aikaa tajuta, mihin sitä musiikin teoriaa voi käyttää käytännössä. Suurin osa ihan perus musiikinkursseista taitaa ainakin yläasteella olla ihan vain sitä, että soitetaan, lauletaan, ehkä käydään pikaisesti jotain historiaa läpi. En osaa tarkalleen sanoa, kävin edelleenkin yläasteen musiikkipainotteisella luokalla. Kavereiden puheista päättelen. Tuntuu vain, ettei kovin montaa 13-15-vuotiasta välttämättä kiinnosta Mozartit ja Händelit ja Sibbet, silloin kuunnellaan hiphoppia ja hard rockia. Tämä oli siis stereotyyppinen yleistys, tiedän ettei se päde todellakaan kaikkiin, mutta uskoisin, että musamaikat pitävät kiinni tästä käsityksestä.

Minulla oli yläasteella hyvä musaopetus. Se tosin taitaa johtua siitä, että minulla sitä oli enemmän. Me kävimme läpi teoriaa, opettelimme soittamaan eri soittimia, lauloimme paljon erityyppistä kuoro-ohjelmistoa (ihan svengaavasta ave maria -tyyppiseen klassiseen), kokeilimme omien biisien tekemistä, jopa tanssimme ja järjestimme erilaisia konsertteja, bändikonsertteja, kuorokonsertteja, sekalaisia matineoita, ja lopuksi ysillä teimme "lopputyönä" oman musikaalin. Esiintymistä tuli tosi paljon, ja se oli kai se paras juttu, siitä tuli jotenkin tuttua. Varsinkin musikaalin tekeminen sitoi yhteen sitä kaikkea, mitä oli aikaisemmin tullut harjoiteltua, meillä oli ihan oma käsis ja omat biisit, kaikki tehty alusta.

Nyt sitten olen lukiossa musalinjalla. Täällä ei ole kerta kaikkiaan varaa huonoon musaopetukseen, edes yleislinjalaisille. Se, millaista musiikinopetusta haluaa, riippuu siitä, mitä kursseja valitsee. Minä käyn laulutunneilla, opettelen vapaasäestystä, tuunailen jotain omaa säv/san/sov -kurssilla, laulan kahdessa kuorossa, jälleen kerran pakerran musikaalin kimpussa ja saan jotain yleissivistystä musiikkitiedon kursseilla, missä sitten tulee myös sitä musiikin historiaa =) Yleislinjan musakursseista en taaskaan osaa sanoa, mutta maikat ovat hyviä, jotkut opettavat myös Sibelius-akatemiassa.

Tällä koko sepustuksella yritin vain sanoa, että huono musaopetus on minusta vain seurausta siitä, että opettajien pitää valita, millaista musaa opettaisivat, koska aikaa ei todellakaan ole edes puoliin noista kaikista asioista.

- mals -

Tutteri

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #11 : Maaliskuu 19, 2007, 13:32:37 »
Ala-asteen musikinopetus oli jotain aivan karmivaa o__O Meidän musiikinopettaja oli ihan karmiva harpyja! Piti vain erittäin lahjakkasita oppilaista jotka soittivat jotain ihmeellistä instrumenttia. Jos olit tavallinen tallaaja joka ei soittanut mitään tai laulanutkaan oikein kummoisemmin opettaja katsoi nenänvarttaan pitkin ja oli aina kimpussa. Minulle ja kavereilleni viimeiset vuodet musiikinopen kanssa olivat välttämätön paha jonka varsinkin kaverini näyttivät täysin avoimesti. Ei sillä etteikö opettaja olisi keksinyt aina jotain kaksin verroin ikävämpää >_<  Tottakai "tavallinenkin" oppilas pärjäsi jos vain viitsi nuolla opettajan ahteria. Minä en ystävieni kanssa siihen alentunut. Muuten et sitten pärjännytkään jollet omistanut aivan mahtavaa ääntä.

Yläasteen opetus on hienoa! Meillä on todella kiva opettaja joka ei panota vain lauluääneen. Hänen mielestään se ei ole tärkein asia. Soitamme usein tunneilla kitaraa. Laulukokeessa minua hirvitti, koska en osaa laulaa hyvin. Hän kuitenkin sanoi, että klaaraan iha hyvin alaäänet.
Nyt olen musiikin valinnaisessa ryhmässä. Kuuntelemme musiikkia, laulamme, soitamme rumpuja, kitaraa, bassoa ja pianoa. Kokoamme Pa- laitteistoja koulun juhliin. Opettelemme myös hieman musiikin teoriaa. :) Mahtavaa minusta!

Poissa Founa

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #12 : Maaliskuu 24, 2007, 11:45:26 »
Musiikin opetus on mielestäni tarpeellista. Joku saattaa koulun musiikin opetuksenkin takia huomata tykkäävänsä esimerkiksi laulamisesta. Mielestäni musiikin opetuksen pitäisi jatkua koko peruskoulun ajan, kuten muidenkin taideaineiden, en edes ymmärrä, miksi ne loppuvat.

Peruskoulussa musiikin tunneilla pitäisi mielestäni laulaa, opetella alkeita joidenkin soittimien soittamisesta
(esim. kannel, kitara, rummut jne), opiskella sinfoniaorkesterin soittimet, muutama kuuluisa säveltäjä ja myös jotain nuoteista. Ja mihin on jäänyt tanssiminen? Näitä kaikkia (paitsi tanssia, mur) on ainakin minulle opetettu, mutta on myös opetettu kaikenlaista itseni mielestä turhaa, mikä helposti unohtuu ja koko jutun opiskelu on ollut vain epämiellyttävää pänttäystä, joka on heti mahdollisen kokeen tai testin jälkeen unohtunut. Turhaa siis. Pääpaino pitäisikin olla siis laulamisessa, soittamisessa ja siinä tanssimisessa.

Seuraavaksi tuleekin ongelma siinä, kun osa oppilaista ei ole millään tavalla musikaalisia ja heille todistusnumeron antaminen. Jotkut opettajat arvostelevat mielestäni liikaa pelkkiä musikaalisia taitoja, eikä esimerkiksi sitä, kuinka hyvällä innokkaasti joku ei-niin-musikaalinen oppilas opiskelee musiikin tunneilla. Opettajan ei myöskään pitäisi pakottaa oppilasta soittamaan tai laulamaan yksin luokalle. Laulukokeista on vaikea sanoa mitään, jotkut saattavat pelätä sitä ihan hirveästi ja siitä saattaa jäädä aika pahoja muistoja. Niitä ei kuitenkaan täytyisi poistaa, koska sitten olisi taas epäoikeudenmukaista jollekin erittäin musikaaliselle oppilaalle, jos hän ei pääsisi millään tavalla näyttämään taitojaan ja saisi mielestään aliarvioidun todistusarvosanan.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 24, 2007, 11:48:57 kirjoittanut Founa »
i am my own life, own harm

Poissa Ruppanainen

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Lady Jane Clayton, Tarzanin vaimo
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #13 : Kesäkuu 20, 2007, 10:00:49 »
Mäkään en tykkää koulun musiikintunneista. Se johtuu pelkästään siitä, että me ei lauleta melkeen ollenkaan klassisia lauluja, vaan aina jotain sellaista mitä lestadiolaiset eivät saisi kuunnella/laulaa/soittaa. Meillä on hyvin suunniteltu tunnit. Ensimmäinen tunti meillä oli teoriaa. Siinä opimme hyvin, ja luulen, että myös ne-jotka-eivät-harrasta-musiikkia oppivat myös. Mutta vaikka meijän tunnit tuntuivat välillä ihan hyvin suunniteltuina, ei pojat jaksaneet kuunnella. Tunneilla riehuttiin.

En tiiä tarvitaanko me paljon teoriaa. Mä oon niin paljon saanut teoriaa jo musiikkiopiston teoriasta, niin en opi paljon musiikin tunneilla. En tiiä oppivatko muut, jotka eivät harrasta musiikkia millään tavalla.
No joka tapauksessa, mun mielestä musiikissa vois käydä läpi enemmän säveltäjiä ja musiikin perusasioita, että tulis vähän kiinnostusta musiikkiin, ja ymmärtäis sitä. Ja myös nää suomen kansanlaulut (vai kansallislaulut?). Niitä pitäis opetella. Varsinkiin Maamme.

No mutta kaikillahan on omat makunsa musiikinopetuksesta koulussa. Se riippuu yleensä siitä, minkälainen opettaja on ja miten ja mitä opetetaan. Mun mielestä pitäis koko peruskoulun ajan olla musiikinopetusta joka viikko pari tuntia. Musiikkihan on yleissivistystä, ja ihanaa!

Ne opet, jotka suosivat lahjakkaita, ovat typeriä. Niiden pitää opettaa lapsia, eikä arvostella niitä.
Kurkota kuuhun ja ole Ruppana!
MeneTarZan.comiin!

Acary

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #14 : Kesäkuu 20, 2007, 19:55:42 »
Koulun musiikintunnit on PERSEESTÄ. Typerä aine, jos sitä sellaiseksi voi sanoa. No siis, onhan minulla mukava opettaja, kaikkien lemppari.. Anygays, itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa. Lauletaanhan me kaikkea mitä kaikki pyytävät, eli toisin sanottuna kakkaa. Kitaraa en suostu soittamaan. Eli mitä teen? Istun ikkunalla ja tuijotan ulos ikkunasta(stalkkaan variksia). Siitä istumisesta saan sitten 8.
 Tässä voi ihan itseään syttää, mitäs valitsin valinnaisaineeksi..

Azaw X

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #15 : Heinäkuu 16, 2007, 00:50:54 »
Koulun musiikin opetus on perseestä ja täysin turhaa ainakin suurimmalle osalle koska kaikki tykkäävät juuri siitä musiikista mistä tykkäävät ja kaikenlaista opetusta ei voida antaa. Esimerkiksi minä inhoan kaikkea klassista musiikkia ja heviä jne. enkä pahemmin perusta mistään rokistakaan. Joten mistä saan opetusta esimerkiksi Rap-musiikkiin?!? En ainakaan koulussa ole oppinut tekemään biittejä tai räppäämään rytmikkäästi eihän siellä opeteta kuin jotain klassista jota 90% oppilaista inhoaa. No minä kuitenkin harrastan hieman räp-musiikin tekoa mutta mitään en ole siitä koulussa oppinut. Näin ollen koulun musiikki opetus on täysin turhaa koska kaikkia soittimia ja genrejä ei voida opettaa.

herby

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #16 : Syyskuu 14, 2007, 21:59:19 »
Meidän koulun musiikin opetus on mielestäni erittäin laadukasta ja hauskaa, mutta se varmaankin johtuu siitä, että olen musaluokalla. Me lauletaan ja soitetaan tunneilla sekä käydään erilaisia musiikin aikakausia ja tyylejä lävitse. Viime vuonna käytiin rockin historiaa ja tänä vuonna taidemusiikin historiaa. Voisin sanoa, että musiikin tunneilla ei ole ikinä tylsää.
Ala-asteella me kävimme musiikin teorian 1/3 ja itse suoritin kutosella 2/3. Ala-asteella oli enemmänkin jotain klassisia lauluja, mitkä opettaja päätti, mutta nykyään päätämme itse mitä haluamme soittaa.

Poissa lullaby

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: HawthornMagic6297
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #17 : Syyskuu 16, 2007, 17:56:16 »
Minulla on aika huonoja muistoja koulun musiikkitunneista. Onneksi ne ovat nyt omalta osaltani ohi, sillä en ottanut enää tälle vuodelle musiikkia valinnaiseksi ja olen menossa ammattikouluun, missä ei musiikin opetusta ole... (Thank God!)

Ala-asteen musiikkitunneista minulla ei ole suurempia muistikuvia. Kolmannella luokalla jouduimme kaikki aloittamaan nokkahuilun soiton, enkä minä pitänyt siitä yhtään. Saimme usein läksyksi opetella joitain otteita, mutta yleensä "unohdin" opetella ne... Nokkahuilu ei ole aivan minun soittimeni. Onneksi kouluumme tuli uusi, parempi musiikinopettaja ja tunneille tuli huomattavasti enemmän sisältöä. Saatiin soittaa jopa rummuilla, mikä oli mielestäni ihan kivaa, vaikka rytmitajuni onkin täysin olematon. Innostuin kitaran soitosta viidennellä luokalla ja harrastan sitä edelleen. Bassokin tuli hankittua.

Yläasteelle mennessäni olin etukäteen todella innostunut, sillä kuvittelin pääseväni johonkin bändiin soittamaan. Seitsemännen luokan musiikkitunnit olivat ihan siedettäviä, vaikkakin laulukokeen jätin suorittamatta esiintymispelon (ja kammottavan lauluäänen) vuoksi. Sain aika hyvää tuntumaa kitaran ja basson soittoon, joten valitsin bändikurssin kahdeksannen luokan valinnaiseksi.

Kaduin sitä monesti sitten jälkeenpäin, sillä tämä "bändikurssi" oli aivan hirvittävä kokemus. Jouduin olemaan samassa ryhmässä koulun musikaalisimpien oppilaiden kanssa ja itse en edes osannut lukea nuotteja. Eipä tuo nyt itsessään mikään katastrofi-tilanne ollut, mutta musiikinopettajamme opetusmetodit olivat hieman erikoiset. Hän nimittäin antoi meille jonkun kappaleen, käski opetella soittamaan sen ja häipyi. Minä en ole koskaan ollut kovinkaan musikaalinen henkilö, vaikka bassoa ja kitaraa soitankin, joten olin hieman eksyksissä. Olisin tarvinnut opastusta nuottien lukemisen ja otteiden kanssa, mutta mistä minä sitä opastusta olisin saanut, kun opettaja ei ollut koskaan paikalla? Onneksi sentään samassa ryhmässä kanssani oli yksi rinnakkaisluokkalainen tyttö, joka jaksoi neuvoa minua.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 30, 2008, 21:38:12 kirjoittanut lullaby »

akinnah

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #18 : Lokakuu 04, 2007, 18:17:16 »
Minulla on huonoja muistoja ala-asteen musiikintunneista. Opettajamme osasi juuri ja juuri soittaa pari sointua kitaralla ja rummuilla ehkä sen peruskompin. Teoriatunnit olivat tylsiä, koska olin käynyt jo musiikin teoriaa musopistossani. Lauloimme musiikintunneilla aina levyn kanssa ja kävimme muutaman kerran bändikellarissa, jossa oli basso, rummut, sähkökitara, mikkejä, syna ja rytmisoittimia. Tunnit olivat ärsyttäviä ja todella tylsiä. Ja opettajammekin ihan kamala.
Nyt ylä-asteella rakastan musiikin tunteja. Ne ovat lemppareitani. Opettajamme on huumorimiehiä ja todella mukava ja kannustava. Biisitkään eivät ole vaikeita ja opimmekin tunneilla jopa jotain. Minäkin opin soittamaan bassoa näillä tunneilla.
Laulukokeessa en ole koskaan ollut. Ne eivät koskaan ole ollut pakollisia. Ja jos olisin sinne mennyt ala-asteella, opettaja olisi haukkunut minut lyttyyn niinkuin nekin jotka siellä kävivät. Mutta siis. On hyvä, että koulussa opetetaan musiikkia. Ainahan se on hyvä opetella jotain. Ja sehän muuttuu sitten ylä-asteella valinnaiseksi, joten jos sitä vihaa, sitä ei tarvitse valita. Ja kun musiikin numeroa annetaan, vaikuttaa siihen varmasti se, harrastaako musiikkia ja musikaalisuus muutenkin.
Musiikinkokeita olen tehnyt vain pari ja kaikista tullut 10- tai 10. Toinen oli kokonaan teoriakoe, joten olisin osannut sen vaikka unissani, koska teoriaa kävin koulun ulkopuolellakin.

Vampyyrityttö

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #19 : Lokakuu 09, 2007, 16:16:05 »
Ala-asteen musa tunneista en pitänyt, mutta nyt kun menin ylä asteelle musiikki on ihan parasta! <3 Ope on kiva ja meno on rentoa. :) Ei tarvitse laulaa tai tehdä mitään jos ei halua, mutta se näkyy numerossa. Jos on päättänyt alkaa soittaa jotain ja kertoo opelle ope neuvoo ja kannustaa. Ope haluis alkaa pitää kuoroo mut reksi ei oiken ajatuksesta pidä, mut ope sano et se viel yrittää. Meissä seiskoissa kuulemma on jo niin paljon hyviä laulajia että pelkästään meidän vuoksi pitäisi kuoro järjestää. :) Mulla musiikki on myös valinnaisena. Kasilla ei ole ainakaan meillä pakko musiikkia. Sen saa valita jos haluaa. Aijon v. musiikin ottaa ylemmilläkin luokkilla. ;)

Poissa Nimue

  • broccoli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • I’m collapsing in stellar clouds of gas.
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #20 : Lokakuu 10, 2007, 17:49:04 »
Ala-asteella musiikki oli kohtalaisen tylsää. Soitettiin koko lukuvuosi niitä paria kolmea kappaletta, ja siinäpä se oli. (+sitten ne kevätjuhliin harjoiteltavat laulut.) Opettajamme soitti kitaraa, ja pianoa pikkaisen, ja hänellä oli paha tapa ylistää, ja nostaa jalustalle muutaman oppilaan. Toiset sitten katsottiin kuinka hän soittin niin ihmeellisesti rumpuja. Lisäksi vielä mainitakseni kukaan muu ei sitten päässyt soittamaan kuin he valitut. Jeejee.

Kun yläasteelle menin mussiikkin  tunnille, on siellä tuplasti hauskempaa. Soitetaan aika uudehkoja biisejä, opettaja on ammattitaitoinen, ja opin soittamaan yhdessä muiden kanssa monipuolisesti bändisoittimia. Laulamaan mikkeihin saa mennä jos haluaa. Yläasteen musikkin tunnit ovat kivoja(paitsi että meidän luokan tunnilla tarvitsee korvasuojaimia, se on se pahempi puoli) ;)
"You being all mysterious with your - cheekbones and turning your collar up so you look cool."

Kaktusfobia

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #21 : Lokakuu 13, 2007, 22:32:43 »
Lainaus käyttäjältä: Ruppanainen
Mäkään en tykkää koulun musiikintunneista. Se johtuu pelkästään siitä, että me ei lauleta melkeen ollenkaan klassisia lauluja, vaan aina jotain sellaista mitä lestadiolaiset eivät saisi kuunnella/laulaa/soittaa.

Tämon paha juttu. Vaikkakin minä sanoisin, että vaikka olen lestadiolainen, en ajattele etten "saisi" tehdä sitä ja tätä. Ajattelen, että ei ole hyväksi minulle, että teen sitä ja tätä. Mutta asia ei siitä miksikään muutu; miksi klassista ei opeteta musiikintunneilla? Musiikkia se on ihan siinä missä muutkin musiikinlajit, ja katsoessani musiikinkirjaa en sieltä löydä kuin tasan kaksi klassista kappaletta.
Tosiaan, olisipa aika tosi hyvä jos musiikinopetuksessa otettaisiin tällaisiakin juttuja vähän huomioon. Sekin niin ihanaa, kun heti ollaan puoliväkisin tyrkyttämässä jotain rumpuja nenän alle.

Ala-asteen musiikinopetus minulla oli kyllä huonoa. Silloin tosin oli ohjelmassa klassista myös, mutta mitään siellä ei oppinut; laulettiin/kuunneltiin vain, teoriaa ei ollut oikeastaan ikinä enkä tänä päivänä osaisi lukea nuotteja jos en itse siskon avustuksella olisi opetellut. Kun joskus nokkahuilua soitettiin muutama kuukausi, ja opettelin sitä ihan tosissani, opettaja sanoi suunnilleen että "en minä sinulle voi mitään opettaa, tee mitä haluat". Eipä ollut kivaa. Opettaja ei muutenkaan osannut soittaa pianoakaan yhtään, ja kun meidän opetussuunnitelman mukaan piti jotain pianonsoitosta oppia, ne pari oppilasta jotka olivat käyneet tunneilla opettivat. Että.

Yläasteella kyllä huomaa opetuksen olevan tasokkaampaa ja opettajan ammattitaitoisempi, mutta edelleen voisi paremminkin mennä. Nuottien lukemista ei paljon opeteta, kuten ei myöskään eri soittimien soittamista, jos ei kitaraa ja rumpuja lasketa. Ne, jotka ennestään osaavat, saavat soittaa bassoa/syntikkaa/sähkökitaraa, jos et osaa mutta haluaisit soittaa saat yrittää selvitä itseksesi. Ei opeteta.

Lisäksi opettaja... on ihan mukava ja opettaa kyllä. Mutta jos menee "yksilönä" kysymään jotain, vastaus on jotain ympäripyöreää ja sen pitää riittää. Kun minä kysyin, mistä löytyisi nokkahuilulle sellaisia ja sellaisia nuotteja helposti ja halvalla, vastaus: "kai niitä jostain musiikkiliikkeestä löytyy..." Mutta siis ne ns. "pakolliset" asiat kyllä opettaa luokalle ihan hyvin ja ymmärrettävästi.

Mutta edelleen klassista tahdon musiikintunneille lisää.

Poissa Steelsheen

  • Narsissisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • not your girl
    • Imaginary
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #22 : Lokakuu 15, 2007, 20:43:10 »
Valitettavasti vain yleinen mielipide (tai ainakin se, mitä minä olen tottunut kuulemaan) on se, että klassinen musiikki on kamalaa pakkopullaa. Ainakin omilla yläastetunneillani opettaja yritti silloin tällöin käydä läpi klassistakin musiikkia, mutta aika moni huusi heti kättelyssä jotakin ei taas sitä ***** klassista, yäk! -tyylistä. Kaikki eivät ymmärrä miksi pitäisi kuunnella musiikkia jota ei muuten kuuntele. Olen kyllä aika hämmentynyt jos klassista ei opeteta lainkaan, mutta varsinaiseksi laulettavaksi/soitettavaksi sitä voi toisaalta olla vaikeaa ottaa, koska yksinkertaisimmillaan kolmea sointua kierrättävää rokkibiisiä on helppo aloittelijankin soittaa, mutta klassinen vaatii yleensä erillistä opiskelua. Klassisesta kyllä minustakin pitäisi käydä ainakin ne pääasiat ihan koulussa.

Lisäksi se käytettävissä oleva aika on kovin rajallinen, joten siinä ei ole kovin "taloudellista" keskittyä opettamaan esimerkiksi pianon/syntikan soittamista jollekulle ja yleensähän se menee siihen, että ne soittavat, jotka osaavat. Kitaraa ja rumpujen peruskomppeja on helpohkoa opettaa koko luokalle yhteisesti, joten siksi ne (ja se nokkahuilu ^^) ovat niin suosittuja. Kai koko ryhmä pitäisi saada edes jossain määrin tasaisesti mukaan, edes sitten laulamaan tai rämpyttämään kitaraa. Jos haluaa oikeasti oppia soittamaan, suosittelen hankkiutumaan soittotunneille :)

Muoks: Joo, selvennys onnistunut, ja olen kyllä samaa mieltäkin :)
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 20, 2007, 21:28:17 kirjoittanut Steelsheen »
"If people don't know what you're doing, they don't know what you're doing wrong."

Kaktusfobia

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #23 : Lokakuu 15, 2007, 22:14:09 »
Totta juu, mutta tarkoitan lähinnä sitä, että minusta jonkinnäköiseen yleissivistykseen kuuluu osata sentään pianosta löytää C ja D. Ja tämähän onnistuu vaikka sillä, että vihkoon liimataan sellainen kiva lappunen, joka esittää koskettimia ja niitä sitten opetellaan. Näinhän me kitarankin kanssa teimme. :P

Ja sitten, kaikki klassinenhan ei toki ole sellaista "sinfoniaorkesteri ja kapellimestari esittämässä jotain hirvittävän monimutkaista" -juttua. Ihan yksinkertaista se voi olla. Mutta tosiaan, ainakin niitä perusasioita. Kaikesta pitäisi opettaa edes perusasioita, meillä musiikinopetus on painottunut ihan tiettyyn suuntaan, koska opettaja on itse blues/rock-fani.

= yritti olla selvennystä aikaisempaan viestiini.

floora

  • Ankeuttaja
Vs: Koulun musiikin opetus
« Vastaus #24 : Lokakuu 15, 2007, 22:35:59 »
Meidän koulun musiikin opetus on surkeaa. Meillä on käytössä tähti-listat, ja tähtiä annetaan maksimissaan 3 kappaletta, jos luokka on käyttäytynyt kunnolla. Ensinnäkin me saatiin valita itse meijän paikat luokassa, eli hälinää syntyy välillä, ja paljon..
Sitten ope valittaa, ku se hälinä ei lopu. Miks ei suoraa vaihda meijän kaikkien paikkoja, ku joka tunnin lopuks se sanoo, et katotaan miten tää ja tää pöytä käyttäytyy ens tunnilla, jos huonosti ni sitte mun pitää vaihtaa teijän paikat. o.O Helpompaa meijänki ois saada tähtiä(eihän ne ees ole kylläkään tärkeitä) jos se vaan laittais meijät sen tahtomaa järjestyksee.. (Muut luokat siis saa hyvin tähtiä, ja ne istuu open määräämillä paikoilla..)
Muutenkin kun tehdään tehtäviä, niin ekaksi oppilaat tekee ne, ja sitte ope kertoo oikeet vastaukset, kun kaikki on tehny tehtävät. Kaikki siis voi vaan luntata suoraan taululta vastaukset oppimatta mitään. Ei oo sitte ihme, jos luokan keskiarvo kokeissa on huono, kun ope siitäkin välillä valittaa.. Jotkut meijän luokalta on tietysti jo valmiiksi lahjakkaita musiikissa, eikä niillä ole sitte ongelmia kokeissa yms. Jotkut taas valittaa siitä, ku ne ei osaa mitään kokeissa. Vaikka meijän koulussa käydäänkin teoriat alusta loppuun läpi, niin ne selitetään niin huonosti meille, nytkin opiskelemme joistain vanhan ajan kuuluisuuksista heidän syntymäaikoja ja kuuluisimpia teoksia. Ei kukaan voi kymmenen eri ihmisen syntymäaikaa muistaa saati sitten kuuluisimpia teoksia, vai voiko? Ei, sitä minäkin.
Mun mielestä lahjakkuuden, musikaalisuuden ja harrastuneisuuden ei pitäis millään tapaa vaikuttaa opetukseen.
Toivon vain, että koulumme parantaisi musiikin opetusta. <: