Aihe: Syvä kuin meri (The Deep End of the Ocean)

[Nibs]

Kuka muu tykkäsi kuin minä?

Ketutti joku aikaa sitten kun mutsi katsoi ja kertoi idean ja en tiennyt mistään mitään, eli en nähnyt.
Iloinen joulutervehdys kuitenkin television puolelta ja tää näytettiin eilen. ^^

En olis uskonut, että tällainen leffa voi vaikuttaa mun yöuniin. :D
Mutta niin se teki, eli mietin sitä pari tuntia ennen ku nukahdin, näin synkkiä unia ja heräsin aamuyöllä levottomana ja luulin, etten nuku enää. Nukahin kumminki uusiks ja näin vähemmän synkkiä unia ja heräsin aikaseen aamulla väsyneenä. xP

Tää leffa kun pisti mut miettimään yhtä vuosikausia sitten tv.stä tullutta yhtä toista tositarinaan perustuvaa Kun elämä satuttaa -elokuvasajan kaksiosaista leffaa "Tiedän, että nimeni on Steven", josta missasin kakkososan hitto vie.
Se poika oli muistaakseni niin vanha (7-8v), kun se kidnapattiin, että se sentään muisti kuka oikeasti oli, vaikkei uskaltanukan karata takaisin oikeiden vanhempiensa luo. Paitsi teini-ikäisenä sitten sen uuden kidnapatun lapsen kanssa.

Ja saipa miettimään niitä kymmeniä vuosien mittaan täällä kotosuomessakin, tavarataloissa, kun vanhemmat hukkaa lapsensa tosi herkästi väkijoukkoon, tai sitten lapsi lähtee omille teilleen.
Miten monesti kuuleekin kuulutuksen, että "Niko 4v - isä odottaa ensimmäisen kerroksen Info-pisteellä." Tai jotain, että "hyvät ihmiset, jos näette sellaisen ja sellaisen 3-vuotiaan pojan, joka tottelee nimeä se-ja-se, tuokaa hänet sinne ja sinne."
Pitäisivät herrantähden ihmiset pennuistaan paremman huolen. o.O
Vaikka toistaiseksi täällä ei ole pahempia sattunutkaan.
Pitääkö aina sattua, ennen ku uskotaan?

Mutta takaisin oikeeseen leffaan. ^^
Tunnelma oli hieno, samaten näyttelijät. Loppu oli erityisen ihana. Kun Sam alias Ben, ei ollut moksiskaan siitä, kun velipoika tunnusti mitä oli tapahtunut silloin. ^^
"So what? Everybody says things like that..."Get lost!" It's not a big deal." <3

Hehe.. Mä muuten aavistelin heti sen naikkosen käväistessä kuvassa siellä hotellin aulassa, että se on se kidnappaaja. Se näytti jotenki niin... Siihen kykenevältä. (:

Kirjaa en ole ikinä lukenut, mutta luen kyllä, kunhan löydän jostain.
Kuka sen edes on kirjoittanut? (Nimi yleensäkin...)

Mitä mieltä muut tästä? Kirjan ehkä lukeneet esim.?

[Fielia]

Katsoin osan elokuvasta.
Minustakin tunnelma ja näyttelijät ansaitsevat 'plussa pisteet'.

Tottahan se on, että tuollaista tapahtuu. Pieniä
lapsia katoaa eikä niitä sitten aina millään löydy.

   Chicoel kirjoitti:

Pitäisivät herrantähden ihmiset pennuistaan paremman huolen. o.O
Vaikka toistaiseksi täällä ei ole pahempia sattunutkaan.
Pitääkö aina sattua, ennen ku uskotaan?

Totta. Pitäisi olla tarkempi pienten lasten kanssa, niitä ei vain
voi jättää ja parkua kun lapsi on poissa.
Toivottavasti tuo ei ole liian "rajusti" sanottu, mutta olen kyllä
samaa mieltä, että eikö voi uskoa ennen kuin käy jotain..

[Nibs]

TÄSSÄ KO. ELOKUVA LYHYESTI. SPOILAA LOPUN ETTÄS TIEDÄTTE!

Erään perheen 3-vuotias poika, Ben, katoaa Chicagolaishotellin aulassa.
9 vuotta kuluu, eikä poikaa ole löytynyt.
Perhe on kuitenkin muuttanut Chicagoon isän tahdottua perustaa sinne ravintola. Elämä jatkui siellä Benin katoamisen varjostaessa, mutta jatkui kuitenkin, ja perheen kaksi muuta lasta, Vincent 16v ja Carrie 8v kävivät koulua siellä.

Yhtenä päivänä heidän ovelleen koputtaa 12-vuotias poika, joka kysyy saisiko heidän nurmikkoaan leikata. Se poika asui parin korttelin päässä heistä. Perheen äidille tulee tietysti äidin vaistojen sun muun mitä ennen oon piänyt aikamoisena roskana, vuoksi siinä ovella outo tunne. Se alkaa selvittää valokuvien kautta asiaa ja otaa lopulta yhteyttä poliisiin, joka yhä tutki Benin tapausta. Ruohonleikkausta kysynyt poika siis oli silloin kauan sitten kadonnut Ben, mutta nykyisin kulki nimellä Sam Karras.

Benin oli kidnapannut joku sen oikan perheen vanha tuttavanainen, joka oli sit mennyt naimisiin toisessa osavaltiossa ja väittänyt Beniä omaksi pojakseen, pojakseen joka siis oikeasti oli kuollut vähän aiemmin. Saman ikäinen kuin Ben.
Se aviomies oli tietty uskonut kaiken ja kasvattanut "Samin" omana poikanaan ja se kidnappaajanainen tappanut itsensä viisi vuotta ennen kuin "Sam" eksyi kohtalon saattelemana oikean perheensä ovelle.

Sam a.k.a Ben siis yritetään sopeuttaa oikean perheensä luo, mutta eihän se enää noin vaan onnistu, kun poika ei muista heitä, vaan ainoa perhe, jonka on tuntenut, on kidnappaajaäiti ja kasvatti-isä.

Lopulta "Sam" palautetaan adoptioisänsä luo, mutta...

Perheen vanhin lapsi, eli VIncent tekee jotain typerää ja joutuu sen seurauksesta vankilaan(pukaan, miten vaan ja "Sam" vierailee sne luona siellä. Silloin se alka muistaa pieniä hetkiä lapsuudestaan ennen kdnapausta. Lopulta "Sam" kuitenkin siis palaa oikan perheensä luo.

Sittenkin vaikka Vincent tunnusti ollensa se, joka päästi veljen kädestä irti ja käski häipyä. Toisin sanoen olleensa syyllinen siihen, mitä tapahtui.

[Nibs]

"En sitten tiedä, kuinka usein käy, etteivät lapset edes muista
mitään."

(Ei osaa käyttää tota kätevää quote-juttua kunnolla.)

Varmaan niin usein, kun kidnapattu lapsi on liian nuori.
Ben oli vasta 3-vuotias - ei siis lainkaan ihme, ettei osannut laittaa vastaan, kun vieras hänet vei mahdollisesti hyvinkin ystävälliseen ja "luotettavaan" sävyyn - eikä ihme, jos unohti oikean perheensä.

Steven oli kuitenkin jo 7-vuotias, eli muisti kyllä, mutta helppoahan tuonikäiselle on vielä uskotella vaikka mitä. :/