Kirjoittaja Aihe: Musiikkimaku?  (Luettu 61107 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Luneth

  • Vuotislainen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #250 : Maaliskuu 16, 2011, 18:39:17 »
Parisen vuotta täällä ficcejä lukeneena päätin viimein osallistua keskusteluun..

EDIT: Päivittelin vähän

Yleisesti ottaen pidän rauhallisesta musiikista.. En ole jumittunut yhteen genreen vaan pidän hyvin erilaisista artisteista.
Tässä muutama eri genrejen edustaja joista pidän:
Kymppilinja
Muse
Mika
Pyhimys
B.o.B
David Guetta
Lady Gaga
Raappana
Vampire Weekend
Mohombi
Angus & Julia Stone

Itunes luokittelee musiikkini näihin genreihin:
Dance
Folk
Hip-hop/rap
Pop
R&B
Reggae
Rock

Musiikkimakuni heittelehtii räpistä aina "hempeilyrockiin". Rockissa inhoan liian pitkiä kitarasooloja ja vastaavasti en voi sietää massaräppäreitä joiden sanoitukset liittyvät lähes poikkeuksetta oman egon pönkittämiseen, seksikkäisiin naisiin ja juomiseen.
Mutta kuten ylläolevista listoista näkyy, en ole jumittunut pelkästään näihin genreihin. Lähes poikkeuksetta jokaisesta musiikkisuuntauksesta löytyy hyvää musiikkia!
En voi kuitenkaan sietää Jazzia, emomusiikkia sekä vähänkään raskaampaa heviä. Jazz ei vain iske, mutta Emo- ja hevimusiikki kuulostaa omaan korvaani ahdistavalta.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 10, 2011, 18:20:44 kirjoittanut Luneth »

Poissa Queen

  • raivostuttavan positiivinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: HeartBlade125
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #251 : Maaliskuu 16, 2011, 18:49:42 »
Yleisesti kuuntelen kaikkea minkä voi edes jotenkin mainita sanan 'rock' yhteydessä. Eli aika laaja skaala. Lisäksi on yksittäisiä pop-biisejä, joita silloin tällöin kuuntelen, ja samoin klassisen musiikin ja rapin suhteen. Noin 98 prosentilla kuuntelemistani bändeistä+artisteista on mies solistina. ;) En tykkää naisäänestä... Jostain syystä kuitenkin mieslaulaja, jolla on naismainen ääni on ihan ok. Mielenkiintoista.

Ajallisestikin musiikkimakuni on aika laajaa. Se alkaa 50-luvun Elvis Presleysta ja päättyy joihinkin uusiin bändeihin, jotka ovat nyt vasta nousemassa tai jotka ovat juuri nousseet. Ysärimusiikkia tulee kuunneltua aikas paljon (esim. Nirvana, Radiohead). 70- ja 80-luvuilta kuuntelen enemmänkin joitain yksittäisiä, legendaarisia biisejä (esim. Toto - Hold the Line) ennemmin kuin jotain tiettyä bändiä. Yksittäisiä hyviä biisejä kuitenkin löytyy hyvinkin paljon näiltä vuosikymmeniltä (kappas -.-). The Beatles on ainoa 60-luvun edustaja musiikkimaussani, mutta kantaa viittansa sitäkin paremmin (hah mikä vertaus, oli pakko laittaa kun tuli mieleen n_n).

Pääasiassa kuuntelen britti- ja jenkkibändejä, mutta kyllä sinne muutama suomalainenkin mukaan mahtuu. Oikeastaan Apocalyptica ja HIM ovat ainoat kotimaiset bändit, joita kuuntelen enemmänkin. Suomenkielisistä lyriikoista en tykkää kyllä yhtään. Apulanta on ainoa, joka osaa tehdä minua miellyttäviä tekstejä ihan äidinkielellämme. Tai no onhan Eppu Normaalillakin joitain todella hyviä biisejä... No näiden kahden lisäksi ei tule muita mieleen. :>
 
Tykkään kuunnella biisejä, joissa on hyvät sanat, ja jotka eivät ole liian itsestäänselviä. Haluan saada pohdiskella niiden merkitystä. ;) Spekulointi on kivaa. Ja mielipiteeni biisistä, josta en aluksi ole pitänyt, saattaa muuttua äkkiäkin, kun kuuntelen tarkemmin sen sanat.

Näin tällä kertaa. :)
I'm not crazy, my mother had me tested.

Poissa Kara

  • Sademielellä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • The world is our playground:)
  • Pottermore: ThestralQuill17
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #252 : Maaliskuu 16, 2011, 19:02:02 »
Mää voisin todella sanoa että oon melkeinpä kaikkiruokainen musiikin suhteen. Musiikinlajiin, josta en ennen ajatellut pitäväni, voi vaikuttaa sen esittäjä suurestikin. Esim. joidenkin tuttujen yhtyeiden kautta oon löytänyt aivan uusia tyylilajeja. Kyllä se tekemisen ilo vaikuttaa kaikessa aika paljon :)

Mulla menee kaikki jazzista ja popista funkiin, räppiin, klassiseen, rockiin... Paljon oon kiintyny myös juuri menneiden vuosikymmenten yhtyeihin pop/rockpuolella ja kotimaisiin sitten melodisessa musiikissa ja räpissä, hiphopissa, funkissa... jopa iskelmässä. Melkein mikä vaan menee. Joihinkin kiintyy enemmän, joihinkin vähemmän, mutta kaikkea voi kuunnella.

Uusia musiikkituttavuuksia on kiva bongata. Esimerkiksi uusin taitaa mulla olla semmonen ku Salem al Fakir, ihanaa hyvänmielenmusaa =)
Jalan rikkoessa salaisien maailmojen pintaa

Poissa Zamira

  • Valehymy
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: GhostPumpkin31142
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #253 : Maaliskuu 16, 2011, 19:25:45 »
Musamakuni on kanssa aika laaja, en oikein osaa sanoa mikä laji olisi mieluisin. Paramorea ja Avril Lavignea kuuntelen enimmäkseen, eikös molemmilla ole vähän punk/pop/rock-tyylistä musaa? Ainakin wikipediassa jotain tuonnepäin luki. Hittibiisit (tai ne nyt jotka enimmäkseen NRJ:llä soi) menee, osa on tosi hyviä osa huonoja. Suomalaista räppiä (esim. Elastinen yms.), sekä jtn. heviä inhoan.
Sanat eivät niinkään vaikuta musamakuuni, johtunee varmaankin siitä etten yleensä tajua sanoista puoliakaan... Eh :'D Juu, olen ehkä surkea enkussa ja näin, mutten vaan yleensä saa sanoista kiinni sillä tavalla että osaisin tuosta noin vain suomentaa. Kyllä mä nyt tajuan enimmäkseen että mitä kertsissä lauletaan ja mitä biisissä kerrotaan ja silleen. :D

Poissa koipen

  • Scififisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #254 : Maaliskuu 17, 2011, 20:38:09 »
Oma makuni on aaltoillut huomattavasti viimeisen vuoden aikana: aluksi kuuntelin Jazzia, sitten klassista ja nykyään Dream Theateria johon olen juuttunut. Siltikin Jazz silloin tällöin viehättää, ja livejazzia tuskin DT:kän voittaa (saa tosiaankin aivan uuden ulottuvuuden). Varmaan pitäisi koittaa jotain muutakin musiikkia mutta annan nyt asioiden jatkaa urillaan. Kappaleita:

Herbie Hancock - Cantaloupe Island - Kappale joka ensi kertaa imi minut jazziin. Live-esitys, hyvin menevä.
Dream Theater - Octavarium - Dream Theaterin omia suosikkejani. Kappaleen monet osaset loksahtavat kauniisti yhteen.
Dream Theater - Twelve-step Suite - Kokonaisuus jossa näkyy selkeästi DT:n raskaammat puolet, vaikkakin Repentance antaa väliin hieman keveyttä.

Huom! DT ei osaa kirjoittaa lyriikoita, älä kiinnitä niihin huomiota.

nr: Douglas Adams / Linnunradan käsikirja liftareille

Poissa Miizhaa

  • Tähtililja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Rohkelikko <33
    • Ja kaikki kirjoittaa mun ystikseen! <3
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #255 : Maaliskuu 19, 2011, 12:37:41 »
Mun musiikkimaku on varsin laaja. Osapuolin kuitenkin  ihan perus Suomirockia ja jotain hiphoppia mm. Puhuvaa Konetta kuuntelen.

 Apulanta on ollut jo pidemmän aikaa (kolme vuotta) yksi suursuosikeistani. Tykkään Apulannan musiikista, sillä siinä on tunnetta ja Toni laulaa täysillä. Siis kaikki kolme Apulannan jäsentä on täysillä mukana Apulannassa ja sen musiikki on ylitsevuotavan ihanaa.
 Irina, Irinaan ihastuin ehkä eniten Irinan tyttömäisyyden takia. Se on niin ihana ihminen muutenkin ja laulaa tosi hyvin ja kappaleet ja sanoitukset ovat tosi hyviä.
 Ja sitten aiemmin mainittu Puhuva Kone johon tutustuin lähinnä kaverini ja Kuorosodan kautta. Puhuva Kone laulaa tosi hyvin hiphoppia ja ajatelkaa, että kyseinen lapsi on kaksitoistavuotias! Kahdeksan aloittaessaan lauluuransa ja kuten hän laulaa Puhuva Kone kappaleessaan: "Tässä teille Suomen nuorinta hiphoppia." aivan ihana.
 hön olen viime aikoina myöskin höröhtänyt ihan täysin. Ehkä eniten Joutsenlaulu kappaleen takia, mutta muutenkin. Yö on aivan ihana.
 Sitten täytyy tietysti mainita myös Anna Eriksson, joka on Apulannan ohella minun lemppareitani. Anna laulaa tosi hyvin ja varsinkin Kun katsoit minuun levy on ihana ja soi huoneessani melkeimpä päivittäin.
 Sitten täytyy mainita myös hiphoppia nimittäin Amis Paskaa ja M.C Mane molemmat laulavat tosi hyvin jaja olen tutustunut heihinkin edellä mainitun kaverini takia.
 Mutta siis. Musiikkkimaukuni on laidasta laitaan vähän kaikenlaista, mutta englanninkielisistä kappaleista en tykkää muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Musiikkimakuni on laaja ja kuuntelen musiikkia päivittäin ja saan joidenkin kappaleiden myötä myös inspiksen joihinkin ficceihin/tarnioihin.
- Miz
Kuolema on mysteeri ja hautaus salaisuus
 Stephen King

Poissa Lime

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: WitchWillow21467
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #256 : Maaliskuu 20, 2011, 15:33:28 »
Minulla ei ole suurempia allergioita tai vahvempaa lääkitystä minkään musiikkigenren suhteen. Toki täytyy myöntää, etten hirveästi tiedä mitä musiikkia kuuluu minkäkin genren alle. Joka tapauksessa kuuntelen musiikkia aikalailla laajalla skaalalla. Ehdottomia suosikkejani ovat Muse ja Green Day. Näiden lisäksi voisi mainita mm. BFMV, Reckless Love, Deep Insight, Lady Gaga sekä vanhemmista bändeistä Eppu Normaali ja Popeda. Tykkään myös bongailla uusia pienempiä bändejä, uusin löydökseni on Snow White's Poison Bite.

Lauluissa ehdottoman tärkeitä ovat lyriikat. Mitä järkeä biisissä on, jos siinä ei ole mitään tärkeää sanomaa?
You don't know anything yet
about the dreams I have.

Poissa Guetta

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #257 : Huhtikuu 04, 2011, 22:22:45 »
Juu-u tännekkin topikille kyhään viestin suht pikaisesti. Musiikin suhteen olen yleensä suht monipuolinen, että kuuntelen aikalailla kaikenlaista musiikkia. Tosin räppiin en kauheasti viitsi koskea, tosin tuleehan joskus kuunneltua sitä Nygårdia jos on jotenkin erikoinen fiilis mutta ei mitään tuollaista jenkkipoikien "elämä on kovaa kasvoin yksin kadulla" räppiä, siitä ei tule minulle kuin huono fiilis. Ja klassiseenkaan en kauhean usein viitsi koskea. Muuten kuuntelen aikalailla kaikkea, ehkä eniten tuota rock ja rockin ala-lajeja sekä kevyempää heviä. Sellaista karjunaa ei usein korvat kestä. Mainitaan tässä että en myös kuuntele mitenkään erityisesti purkkapoppia 24/7.

Ja vielä loppuun, lempibändejä/artisteja ovat esimerkiksi. Popeda, Green Day, Paramore, Panic at The Disco, Aerosmith, James Blunt - siinä nyt oli joitakin näitä. Mainitsen myös kuten sanoin jo tuossa "mitä kappaletta kuuntelet" topassa, että aikalailla kuuntelen nyt sellaisia "rakkaus"biisejä ja näin. Tiedä mistä johtuu, taitaa olla oman kehon salajuoni..

// Unohdin tästä kokonaan reggaen! Voihan sukka, sehän sentään on yksi lempi-genreistäni. Reggae vain on niin rentoa ja sitä tulee aina koko kesä kuunneltuna. Suosikki artisti on Bob Marley (ehkä jopa kaikista artisteista yhteensä)
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 05, 2011, 20:24:43 kirjoittanut Aurinkomatkailija »

Poissa Vana

  • Eksynyt haaveilija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #258 : Huhtikuu 06, 2011, 00:37:39 »
Kuuntelen musiikkia aika monipuolisesti, mutta ehkä eniten muhun iskee pop/rock/punk -tyylinen musiikki. Jostain syystä myös suurin osa niistä bändeistä joita kuuntelen on kotoisin Yhdysvalloista, luultavasti pelkkää sattumaa tai sitten ei. Ehdoton ykkössuosikkini on Paramore, mutta kuuntelen myös bändejä kuten 30 Seconds To Mars, Linkin Park, You Me At Six, Three Days Grace, The Sounds, Hey Monday, Disco Ensemble, Manic Street Preachers, Panic! At The Disco, Green Day, Evanescence, There For Tomorrow, VersaEmerge jne. Artisteista tulee kuunneltua jonkin verran ainakin Avril Lavignea, Katy Perrya... Suomalaistakin musiikkia tulee jonkin verran kuunneltua, lähinnä tosin niitä radiossa soitettavia hittibiisejä (radio on yleensä Voicella, mutta myös NRJ ja radio Rock menee). Lisäksi muusta musiikkimausta poiketen kuuntelen mm. Suvi Teräsniskaa, Kaija Koota ja Yö:tä, heh :D. Sitten kuuntelen jonkin verran myös Disney -aiheista musiikkia, eli siis elokuvien soundtrackeilta löytyviä biisejä.

Yleensä olen aika avoin uusille musiikkituttavuuksille, joskin tosiaan semmoinen energinen, ei liian raju rock/pop/punk -musiikki hyvillä sanoituksilla on ehdottomasti eniten mun mieleen :).
"Well you built up a world of magic
Because your real life is tragic
Yeah you built up a world of magic"

essya

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #259 : Huhtikuu 06, 2011, 19:40:23 »
Musiikkimakuni on elämäni aikana vaihdellut laidasta laitaan, ollut aika kausittaista. On ollut vanhemman rockin kausia, poppikausia, rankemman hevin kausia, punkkikausia, konemusiikkikausia yms.
Tällä hetkellä kuitenkin on ollut pitemmän aikaa päällä rap, hiphop äänd reggae kaikissa alalajeissaan. Tämä on ollut päällä vaihtelevalla menestyksellä kolmisen vuotta, ja varsinkin viimeisen vuoden aikana hyvinkin vahvana. Oikeastaan tällä hetkellä musiikista mitä kuuntelen on 85% näihin genreihin luokiteltavia artisteja.
Eniten minuun uppoaa suomalainen räppi. cheekit, elastiset yms. poislukien.
Lemppariartisteja Asa (jätkäjätkät), Laineen Kasperi, Huge L, Olli-PA, Are, Stepa, Pyhimys, Oululaiset ug-räppi -vaikuttajat yms.
Reggaepuolelle kun mennään niin sieltä löytyy Nopsajalkaa, Puppa J'tä, Jukka-poikaa, Raappanaa..
Ulkomaalaisista iskee Eminem, Shy One, Do or Die, Nate Dogg yms.

Tuo 15% onkin sitten aika sekalaista musiikkia. mm. Kaija Koo, Apulanta, Alicia Keys, Hausmylly. ;)

Poissa Remi

  • Siis nii Mary Sue
  • Vuotislainen
  • Fly away to the stars... Shit.
    • "Taidetta"
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #260 : Huhtikuu 07, 2011, 11:40:06 »
Aa... Joskus mie olen täne näköjään kirjoittanut aikasemminki, mutta en kyllä muista milloin ja mitä, mutta selkeästi tätä pitää päivittää omalta osalta! : D Tai siis... Kai se musiikkimaku on jonkin verran muuttunut...

kuuntelen oikeastaan vähän kaikkea, paitsi mainstream räppiä ja suurinta osaa jenkkipopista/muusta ylisuositusta... Valtavirran räpissä ei nykyisin ole oikeaa tunnetta tai mitään, se on sellaista rahaa&naisia, jee, hyi.

Mitä minä sitten kuuntelen? Esimerkkeinä voisi sanoa the Bird and the Been, MUCCn, Anssi Kelan... Ja vähän kaikkea muuta. Nuo kolme edustavat pientä osaa kaikesta siitä, mistä pidän (niin kuin jo sanoin kuuntelen oikeastaan vähän kaikkea). Ihan fiilispohjalta aina mennään. Josksu rockia, hevyä, metallia, joskus ruotsalaista purkkapoppia tai vaikka bluessia tai jazzia. Siitä tulikin mieleen, että Movit on oikein hieno bändi. :3

Ei sen niin väliä, onko bändillä painavaa asiaa sanottavanaan vai ei. Lyriikka ei kuitenkaan ole koko musiikki, ja laulu voi kuullostaa kivalta vaikka sanat kertoisivatkin purppapalloista, jotka pomppivat tyhjiössä. Hauskat sanoitukset on aina plussaa.
"Shed your shrouds. Slip your fingertips through the ground. Get those catacombs open I'm hoping you'll join us. Everybody come on out, yeah~ What a lovely, lovely night for a drink and a parade. We'll dance until the morning light, this town should be afraid. " -Skeletons on Parade, Ludo

kayleigh

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #261 : Toukokuu 08, 2011, 13:45:32 »
Rockissa inhoan liian pitkiä kitarasooloja
Milloin soolo sitten on liian pitkä? Onko kenelläkään antaa esimerkkiä liian pitkästä kitarasoolosta?

Poissa Bad Girl

  • Rebel Yell
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Guilty 'til I'm proven innocent
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #262 : Toukokuu 08, 2011, 13:54:07 »
Rockissa inhoan liian pitkiä kitarasooloja
Milloin soolo sitten on liian pitkä? Onko kenelläkään antaa esimerkkiä liian pitkästä kitarasoolosta?

Luulen et tuolla tarkoitetaan sellaista puoli biisiä kestävää kikkailua ja tilutusta :D Mie itse tykkään kyl hyvin monipuolisesti näistä [rock on muutenkin tärkeä osa musamakuani], mut oon huomannut, et jos biisissä on ihan älyttömän pitkiä sooloja tai pelkkää kitaralla kikkailua ja se tuntuu olevan musiikin pääasia, kyllästyn nopeasti. Esim ZZ Topista en ole ikinä pitänyt, mun makuun musa on liian tylsää ja paikoillaan jumittavaa, biisit liian samanlaisia ja en jaksa kuunnella sitä kitarasooloilua, joka vie usein paljon tilaa niistä biiseistä <: Kyllähän sen ymmärtää, että monet hyvät soittajat haluaa myös näyttää osaavansa, mutta liika sooloilu on aina liikaa ja alkaa tökkiä pidemmän päälle. Nämäkin ovat ihan mielipidekysymyksiä. Sooloistakin menee omaperäisyys tuolla tavalla.

Osasinko edes selittää tarpeeksi sekavasti..:)
He kuuntelivat hevimetallia, se syövytti heidän aivonsa ja spraymaalattuaan koulujen seinät heidät kärrättiin mielisairaalaan !

Vuoden Luihuinen, kiitoksia äänestäjille <2 || Epäaktiivinen säännöllisen epäsäännöllisesti

Poissa Luneth

  • Vuotislainen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #263 : Toukokuu 08, 2011, 15:33:09 »
Luulen et tuolla tarkoitetaan sellaista puoli biisiä kestävää kikkailua ja tilutusta :D Mie itse tykkään kyl hyvin monipuolisesti näistä [rock on muutenkin tärkeä osa musamakuani], mut oon huomannut, et jos biisissä on ihan älyttömän pitkiä sooloja tai pelkkää kitaralla kikkailua ja se tuntuu olevan musiikin pääasia, kyllästyn nopeasti. Esim ZZ Topista en ole ikinä pitänyt, mun makuun musa on liian tylsää ja paikoillaan jumittavaa, biisit liian samanlaisia ja en jaksa kuunnella sitä kitarasooloilua, joka vie usein paljon tilaa niistä biiseistä <: Kyllähän sen ymmärtää, että monet hyvät soittajat haluaa myös näyttää osaavansa, mutta liika sooloilu on aina liikaa ja alkaa tökkiä pidemmän päälle. Nämäkin ovat ihan mielipidekysymyksiä. Sooloistakin menee omaperäisyys tuolla tavalla.

Osasinko edes selittää tarpeeksi sekavasti..:)

^^Tiivistit ajatukseni erittäin hyvin, jos soolo kestää liian pitkään niin se kuulostaa tylsältä.
Tietenkin on erilaisia mielipiteitä! (:

Poissa koipen

  • Scififisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #264 : Toukokuu 09, 2011, 22:59:40 »
Luulen et tuolla tarkoitetaan sellaista puoli biisiä kestävää kikkailua ja tilutusta :D Mie itse tykkään kyl hyvin monipuolisesti näistä [rock on muutenkin tärkeä osa musamakuani], mut oon huomannut, et jos biisissä on ihan älyttömän pitkiä sooloja tai pelkkää kitaralla kikkailua ja se tuntuu olevan musiikin pääasia, kyllästyn nopeasti. Esim ZZ Topista en ole ikinä pitänyt, mun makuun musa on liian tylsää ja paikoillaan jumittavaa, biisit liian samanlaisia ja en jaksa kuunnella sitä kitarasooloilua, joka vie usein paljon tilaa niistä biiseistä <: Kyllähän sen ymmärtää, että monet hyvät soittajat haluaa myös näyttää osaavansa, mutta liika sooloilu on aina liikaa ja alkaa tökkiä pidemmän päälle. Nämäkin ovat ihan mielipidekysymyksiä. Sooloistakin menee omaperäisyys tuolla tavalla.

Osasinko edes selittää tarpeeksi sekavasti..:)

^^Tiivistit ajatukseni erittäin hyvin, jos soolo kestää liian pitkään niin se kuulostaa tylsältä.
Tietenkin on erilaisia mielipiteitä! (:

Höm höm höm. Kitarasoolo on mielestäni liiallinen yleistys. Usein hyvin tehdyt instrumentaalisektiot täydentävät musiikkia ja tehostavat tunnelmaa jonka lyriikat antavat. (Tämä toisaalta tulee henkilöltä joka kuuntelee Dream Theateria eli 80% inst, 20% lyr) Lopultakin Progressiivinen progissa tarkoittaa edistyvää, muuttuvaa, ja tämä muutos tarvitsee aikka ollakseen muoto itsessään. Jaarittelu ei tietenkään ole hyväksi, vaikka joskus pituuskin tehostaa tunnelmaa: GYBE - The Storm (1/3). Kyseinen kappale ei toimisi 4 minuuttisena, vaan sen fiilistely syventää katsojan immersiota. Jopa hyvin tehdyt soolot ovat oikein mukavia, jotkin toimivat jopa yksinään.

Lisäksi katsoin ZZ Topin erään kappaleen (Gimme All Your Lovin'). Kyseessä onkin latteuden ongelma. Kappale ei muutu, vaan on samaa tasapaksua massaa alusta loppuun. Se lieneekin suurin epäpitoni "nykymusiikissa". Yleinen latteus. Latte tarvitsee espresson tuomaan laten esille, maidon tehden latesta elementin itsessään. Lopultakin Progressiivinen progissa tarkoittaa edistyvää, muuttuvaa.

Niin ja improvisaatiohan..: LTE- Three minute warning (1/3).

Ja sitten topicciin: itselleni menee lähinnä progi, sekä metalli että rock, joskin painottunee raskaampaan päähään (joskin Pink Floyd lienee kuitenkin lempibändini). Toolin polyrytmit antavat hypnoottisen tunteen, kun taas DT:n  instrumentaalifiinistely on teknisesti omaa luokkaansa. Harmi vaan että Progimetallista tuntuu kaikki hyvät bändit jo löytyneet, ja klassinen progrock ei PF:ä lukuunottamatta ime.

Joskus harvoin menee klassinen ja jazz.

« Viimeksi muokattu: Toukokuu 29, 2011, 22:47:00 kirjoittanut koipen »
nr: Douglas Adams / Linnunradan käsikirja liftareille

Poissa momentum

  • Daydreamer
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Hi~ ♥
    • Tunneterapiaa
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #265 : Toukokuu 25, 2011, 16:06:03 »
Vanhasta postauksesta on jo aikaa ja hieman jotain uuttakin on tullut mukaan. :)

Eli edelleen jytään pop rockia, dancea, poppia, j-pop, electropoppia, R&Btä, hip hoppia, reggaeta, klassista, trancea, eurodancea ja eurobeatia. Uutena tuttavuutena on tullut K-pop, eli korealainen pop musiikki. K-pop on nyt hyvin suosittua aika lailla kaikkialla. En ihan tarkkaan tiedä milloin suosio alkoi nousta mutta kaikki kaverit alkoi jytää sitä joskus 2009 aikana, mutta itse innostuin vasta kesällä 2010 laulajan Lee Hyori voimalla, sen jälkeen aloin jytää 4minutea, 2NE1stä (lausutaan to anyone), BIG BANGia ja SHINeetä sekä tietenkin Hyun Ahia. K-pop on hyvin koukuttavaa kamaa. :D

Kuuntelen toki myös hyvin paljon kaikkea muutakin, mutta aasialaiset on edelleen aika voimakkaasti se pääkohde jota päädyn kuuntelemaan, mutta olen kyllä tutustunut uusiin länsimaalaisiinkin, kuten Shakiraan, Lady Gagaan, Rihannaan, Madonnaan, Jenni Vartiaiseen ja Hilary Duffiin.
Löydätte mut myös näistä:
last.fm||Twitter||Facebook||LiveJournal||Fanfiction.net||DeviantART

Poissa Mansikkarahka

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #266 : Tammikuu 05, 2012, 02:18:34 »
Pidän eniten rockista, hard rockista, metallista, elokuvamusiikista, sinfonisesta ja J-popista. Jonkin verran myös muusta popista.

Eniten tulee kuunneltua Crucified Barbaraa, PMMP:tä, Nightwishia, Morning Musumea, Johanna Kurkelaa, Chisua, Vanilla Ninjaa ja Disneyn elokuvamusiikkia.

Pisimpään olen kuunnellut Nightwishiä (vuodesta 2005) ja Chisu taas on uusin löytöni. Chisu on minusta tähän asti ollut ihan hyvä, mutta Sabotage -biisin myötä olen tykästynyt enemmän hänen musiikkiinsa.

Poissa Insanity

  • Vuotislainen
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #267 : Helmikuu 23, 2012, 21:09:02 »
Minut ovat mummopuolelta ihmiset leimanneet saatananpalvojaksi :) Nauran makeasti kaikille jotka näin luulevat. Genreuskovaisuus on myös hyvinhyvin syvältä persestä.

Eniten kuuntelen lempibändini Megadethin myötä trash-metal'ia, mutta kuunteen myös paaaljon erlaista musiikkia. Esimerkiksi Tim Burtonin elokuvien soundtrackit (suurimmaksi osaksi Danny Elfman siis) ovat yksi miljoonasta rakkauteni kohteesta, onko parempaa tapaa rentoutua koulupäivän jälkeen, kun pistää tuttu ja turvallinen This is Halloween soimaan ja laulaa mukana? Vihaisena kulutan heavy metalia esimerkkinä tästä Children of Bodom. Kuuntelen myös suomirokkia ja punkkia (Eppu Normaali, Happoradio, Zen Cáfe, Klamydia, Sex Pistols, Bad Religion). Diggailen myös iskelmää ja bluesia salaa, mutta tämä tapahtuu useinmiten silloin kun vanhempani laittavat jotain tämänkaltaista. Reckless Lovea en voi sietää!
Umbridge -> Insanity

Poissa Nimue

  • broccoli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • I’m collapsing in stellar clouds of gas.
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #268 : Helmikuu 23, 2012, 22:04:05 »
Oma musiikkimakuni on suppea ja valikoitunut, taidan olla vähän liiankin jyrkkä siinä, mikä kelpaa ja mikä ei :D Paitsi että nykyään tuntuu jotenkin olevan kovin vaikea pistää mitään bändiä yhteen genreen ja ja ja.
Nightwish oli se ensimmäinen bändi, mitä jejee fanitin kunnolla, ja miksikäs rakas Wikipedia sen määritteleekään, sinfoninen metalli tai jotain? Ja niiden uudella levyllä kyllä venytettiin taas sitä, mihin genreen bändi kuuluukaan... mutta siis, eli kaikenlainen metalli menee. Screamokin on ihan ok, LeATHERMOUTH siitä hyvänä esimerkkinä. :3
Sitten tulee kait Muse, mikä mun mielestä osuvasti kuvailtiin jossain ulkomaalaisessa musalehdessä (Kerrang!? Q?); space rock, alternative rock, what-the-fuck-rock, poprock ja mitä kaikkea siinä oli :'D MCR menee sinne alternative rockiin, kuin myös White Lies ja osaksi The Used.
Hmm, rapista tai hiphopista en koskaan ole tykännyt hirveästi. Eli kai oma musiikkimakni on painoittunut tuonne alternative rock-osastoon :3
"You being all mysterious with your - cheekbones and turning your collar up so you look cool."

Poissa Megia

  • Human Error
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #269 : Helmikuu 25, 2012, 20:41:01 »
Rockissa taas sanoitus perustuu yleensä sotaan tai rakkauteen tai sex, drugs & rock 'n roll -menoon.

Asia käsiteltiin jo loppuun mutta en pysty pitämään näppejäni erossa tästä asiasta. Totta on, että rockista löytyy äärimmäisen paljon mainitsemaai sex, drugs & rock'n roll meininkiä. Erityisesti kun kuuntelee parikymmentä vuotta vanhaa rokkia se keskittyy juurikin pääpiirteittäin noihin ja rakkauteen tai muuten ihmissuhteisiin. On kuitenkin paljon rockkia joka keskittyy johonkin aivan muuhun. Se ottaa käsille yhteiskunnallisia asioita, miettii ihmisyyttä, kohtaloa, kuolemaa ja ties mitä huomattavasti henkevämpää kun voicen ja nrj:n perustarjonta joka sisältää joko rakkauslauluja tai puolialastomia perseitä heiluttavia blondeja ja biisien sanoma on näin kärjistettynä "oot kuuma mitä tehään tänä iltana".

Rock'n rollin lapsia olen minäkin, joskin kuuntelen musiikkia lähes laidasta laitaan. Rakastan kasariheviä, Beethoven on aivan ihana, japsirokki on jäänyt vuosien takaa soittolistoille ja Antti Tuiskukin on ykkösartistien listalla. Ainoat tyylit mitä en oikein sulata ovat suomirap tai no rap ja hiphop aika lailla yleisesti ottaen ja raskaampi hevi. Sanotaan että Helloweenissa menee se raja, yhtään rankempaa en pysty kuuntelemaan. Jaksan edelleen hämmästyä kun joku kertoo kuuntelevansa Slayeria, oikeasti miten te pystytte? Ja mitä tuohon mainitsemaani suomirappiin tulee... rapin pitäisi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin vääryyksiin ymv. Steven Tyleria lainatakseni rap on nypäivän rock'n rollia. Ei kyllä Suomessa vaan, täällä hillutaan pienissä häissä ja reggaerekoissa. Paleface on kuitenkin jees.

En tuota lempimusiikkiani oikein osaa lähteä arvostelemaan. Minä vain tykkään. En viitsi mitään listoja tähän lähteä kirjoittelemaan, mutta sanotaan että siinä top vitosessa kelluskelevat X Japan, Sixx:A.M., Pariisin Kevät, Hanoi Rocks, D'espairsRay ja Aerosmith. Hupsista niitä tulikin kuusi. Eli laaja on musiikkimakuni. Amerikkalaista, englantilaista ja japanilaista musiikkia tulee siis paljon kuunneltua, joskin thairock miellyttää myös kovasti korvaa.
live hard live your dream.

Poissa Wood Nymph

  • Renegade
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Luksusloimu!
    • something worth fighting for ~ Tumblr
  • Pottermore: ScarletSun17528
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #270 : Helmikuu 27, 2012, 17:42:52 »
Mun musiikkimaku on siinä erikoinen että se ei toisaalta rajotu mihinkään. No "Disney-bändejä" en kestä enkä heviä mutta muuten harvinaisen monipuolinen. Pop-indierock-punk-rock... Lisäks on sellasia ihmeellisiä, outoja joista satun tykkäämään. Niille ei oo kategoriaa :D Sekalaista.
Ehdoton lempibändi on kuitenkin Paramore. Niiden pop-punk-rock tyylinen musiikki vei sydämen jo -08. Sitten indierock on kanssa lähellä sydäntä. Coldplay ykkösten joukossa. Sitten muita Kings Of Leon, The Sounds, PMMP, Muse, You Me At Six, Adele, U2, Green Day, One Direction, Simple Plan, Katy Perry, Foo Fighters...
Well then, I think the answer is that a circle has no beginning.
-Luna Lovegood, DH

Poissa annips

  • siipienrepijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • But I'm just a ghost
  • Pottermore: DawnNewt14590
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #271 : Maaliskuu 02, 2012, 19:31:53 »

Pidän sellaisesta kevyemmästä punk/Rock/Pop/Vaihtoehtorockista. Hui kauhia, tulipas melkoinen genrelista :oo  Näihin nyt kuuluu Paramore ja Green day. Tulee ihanan voimakas olo.

Pidän myös ehkä hieman jazzahtavsta musiikista. Myös soul on ihan kivaa :)) Niin kuin Adele. Tämä käy paremmin rauhoittumiseen kuin punk :DD

Kaksi sellaista on mihin en koske. Minkäänlainen metalli tai rap. Ne ovat ihan erilaisia, mutta en kummastakaan pidä.. :cc

Artisteja/bändejä joista pidän On mm. paramore n:o 1 always :), Green day, Coldplay, Adele ja Pmmp :)) Adele ja Paramore on parhaat ja sitten kai se Green Day ;)
-annipsi-
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 12, 2012, 13:58:25 kirjoittanut annips »

Poissa Rantsu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #272 : Maaliskuu 02, 2012, 20:36:22 »
Kas kas, tähän en ole vielä vastannutkaan. Jos puhutaan tyylilajeista, niin pidän tietynlaisista metalli- ja rock -yhtyeistä, erityisesti sellaisista, joiden musiikissa on vaikutteita muista tyylilajeista tai muuten vain jokin erityinen koukku. Pidän periaatteessa todella monista yhtyeistä, hyvinkin sekalaisista, tai siis toisistaan poikkeavista, eli en ole niinkään tiettyyn kaavaan maun puolesta kangistunut, mutta äärimmäisen valikoiva olen.

Suosikkiyhtyeitäni/artisteja ovat Iron Maiden (myönnän olevani aika iso fani...) ja Bruce Dickinson, joka on sattumoisin Iron Maidenin solisti ja hänen soolomateriaalinsa on jopa Maidenin parhaita levyjä timanttisempaa tavaraa; Dickinson on Maidenissakin häikäisevän loistava laulaja, mutta soolomateriaaliaan hän tulkitsee kenties vielä hienommin, kiitos äänialan paremman käytön. Mainittakoon nyt vielä, että Dickinson on minusta mitä parhain sanoittaja. Kappaleet kuten Navigate the Seas of the Sun tai Maidenin Revelations ovat upeita sanoitus- ja sävellystöitä.

Noiden kahden ykkössuosikin perässä ovat sitten Nightwish ja sellaiset legendat, kuin Queen ja Led Zeppelin. Molempien tuotannossa on paljon sellaista, josta en niin pidä, mutta toisaalta myös paljon henkeäsalpaavan upeaa materiaalia, kuten nyt esimerkiksi Innuendo tai Bohemian Rhapsody Queenilta tai Stairway to Heaven (yllätys yllätys), Achilles Last Stand tai The Battle for Evermore Led Zeppeliniltä.

Folk-vaikutteiset kappaleet ovat usein mieleeni ja rakastan esimerkiksi Simon & Garfunkein Sound of Silence -hittiä, vaikka varsinkin nykyään hittikappaleet eivät ole yleensä mieleeni. Folk-henkisyys on muuten yksi syy sille, että Nightwishin Imaginaerum on suosikkialbumini Yövissyltä.

Progressiiviset vaikutteet ovat myös mielenkiintoinen juttu ja siksi pidänkin Iron Maidenin uudemmista levyistä tavattomasti. Olen myös muutamien elokuvasoundtrackien suurkuluttaja. Erityisesti Hans Zimmerin mantelinperijäksikin tituleeratun Steve Jablonskyn Transformers-sävellykset ja Howard Shoren Lord of the Rings -musiikki ovat kovassa kuuntelussa. Tuskin maltan odottaa The Hobbit -elokuvien soundtrackeja! Pelimusiikista The Legend of Zelda -sarjan musiikit laskisin vielä suosikkimusiikkini joukkoon.

Edellä mainittujen artistien lisäksi tulee toki kuunneltua muutakin musiikkia, esimeriksi Bruce Springsteenillä on jokunen hieno kappale, joista varsinkin Born to Runia tulee kuunneltua paljon. Myönnetään, että Springsteenin musiikissa on sellainen "AAAAAMEEEEERICA"-fiilis, mutta noh... Melodiat toimivat. Ja sitten UFO-yhtyeen Doctor Doctor on kerrassaan mainio kappale, jonka kuuntelemisesta on tullut enemmän tai vähemmän säännöllinen tapa. Ja sitten esimerkiksi David Bowiella on huippukappaleita, vaikka tyyppi hieman outo hemmo aikanaan olikin... Space Oddity on aivan mahtava.

Perinteisen heavy metallin puolelta pitää vielä mainita tuohon suosikkiartistilistaan Blaze Bayley, myös Iron Maidenissa jonkin aikaa 90-luvulla ollut laulaja, joka on hieno mies, hieno artisti ja tekee ihan hyvää musiikkia. Tuttua, turvallista, mutta sielukasta metallia, joka ei ole minun makuuni liian raskasta.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 02, 2012, 20:40:00 kirjoittanut Rantsu »
"Yet pity is of two kinds: one is of kinship recognised, and is near to love; the other is of difference of fortune perceived, and is near to pride."
*Tumblr
Instagram

Poissa varjopoika

  • the world's only consulting detective
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: GhostPumpkin94
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #273 : Maaliskuu 02, 2012, 20:37:21 »
Ah, musiikkimakuni on liian laaja luokiteltavaksi... Genre vaihtelee aina mielialastani riippuen, mutta lähinnä kuuntelen sellaista musiikkia, jossa on järkevät sanoitukset, eikä mitään "I love you, baby, you love me, ohh" - tyylistä räppipaskaa (anteeksi jos satut kuuntelemaan sellaista, tarkoitukseni ei ollut mollata musiikkimakuasi). Siitä poiketen rakastan kuitenkin klassista, disneytä, screamoa, remixejä ja muuta psykedeelistä musiikkia (Skrillex!). Elokuvien ja pelien soundtrackitkin ovat kivoja.
En yleensä kuuntele suomalaista musiikkia (iskelmästä puhumattakaan), mutta Leevi and the Leavings ja pari muuta bändiä ansaitsevat respectini.

Biiseissä pitää olla mukaansatempaava taustamusiikki hyvien sanojen lisäksi (en pidä hirveästi ns. rauhallisista kappaleista, joissa joku laulaa tunteikkaasti ja taustalla soi hiljaisella ainoastaan piano, mutta toki niistäkin löytyy jotain hyviä) tai sitten jotain päätöntä karjuntaa ja kova taustameteli. Musiikki on taidetta, joten ymmärrykseni ei riitä näille nopeasti kyhätyille biiseille, jotka kertovat jostain turhanpäiväisestä... esimerkiksi nyt vaikka Rebecca Blackin Friday ja Robinin Frontside Ollie. Ei ole kuitenkaan minun asiani jos joku niistä pitää, kukin kuunnelkoon mitä haluaa.
You're a human after all.

Poissa Jack the Ripoff

  • Draamadiktaattori
  • Vuotislainen
  • Mitäs kettua..?
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #274 : Maaliskuu 17, 2012, 22:52:47 »
Kikkelihevi on hieno, hieno asia. Tuplabasso, tilutus sekä kovaa ja korkealta lähtevä laulanta vaan iskee joka kerta. Toimii myös naisvokalisteilla. Bonuspisteet ja kunnon gasmit jos melodiakin sattuu olemaan mukavan dramaattinen.

Muuten menee hyvin pitkälti satunnaisten kappaleiden puolelle.. Tulee kuunneltua kaikkea vähän laidasta laitaan, mutta yleensä selkeä(hkö) melodia pitää olla. Ainakin jossain kohden. XD

Olen myös sitä tyyppiä joka soittaa samaa biisiä tunnista toiseen jos se sattuu miellyttämään. Tänään on ollut soimassa Ricky Martinin Livin la vida loca. Seksikäs "latino"poprock kyllä menee myös.
True delights come only through suffering.