Kirjoittaja Aihe: Dream Theater  (Luettu 2630 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

abigail

  • Ankeuttaja
Dream Theater
« : Maaliskuu 19, 2005, 13:23:36 »
En löytänyt tästä vielä keskustelua, joten täytyihän rakkaimmalle bändillekkin sellanen laittaa.

Ite en tiennyt koko bändin olemassaolosta, mutta kun vihdoin tulin ladanneeksi yhden näitten laulun koneelle, oli pakko saada toinenkin ja sitten vielä toinen ja kolmas... Kunnes sitten pitkien etsintöjen jälkeen löysin näitten levynkin.
Laulajalla on uskomaton ääni ja bändissä on loistava kitaransoittaja.

Onko täällä muitakin dream theateriin hullaantuneita?

//Huhutar korjasi otsikon oikeinkirjoituksen
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 06, 2009, 18:13:40 kirjoittanut Huhutar »

Serbeth

  • Ankeuttaja
dream theater
« Vastaus #1 : Maaliskuu 20, 2005, 23:01:27 »
en ole oikein varma itsestäni, onko tämä nyt hullaantumista vai ei.. Joka tapauksessa omistan kolme levyä, mutta bändi ei yllä suosikkieni tasolle. Lyriikoihin pitäisi panostaa enemmän ja laulua pitäisi täten ollen myös löytyä. Muuten teknisesti loistavaa.
Suosikkikappaleeni on varmaan Change of Seasons, perässä tulevat As I am, Endless Sacrifice, Misunderstood ja Blind Faith.

Boogahbo

  • Ankeuttaja
dream theater
« Vastaus #2 : Maaliskuu 21, 2005, 15:55:39 »
Pidän siitä tunteesta, jonka Dream Theaterin musiikki minussa saa aikaan. Kuin olisi aukealla, hyvin hyvin aukealla, tasaisella kuivankoppuraisella, ikuisuuksiin jatkuvalla paikalla, autiomaassa luultavasti ja taivas kaartuu hirmuisen suurena yläpuolella, valtavana ja sinisenä. Se on niin vapaata niiden musiikki. Upeaa soitantoa, laulua en kaipaa enempää kuin nyt on, musiikista tuossa on kyse.

Poissa tuulilukko

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • My gift of silence
dream theater
« Vastaus #3 : Maaliskuu 21, 2005, 17:50:27 »
Kyllä pidän. Kuulun tähän kastiin, joka on tietämättään kuullut Dream Theateria jo monen vuoden ajan, mutta vasta varsinaisesti tänä vuonna on tullut laajemmalti kuunneltua yhtyettä ihan tietoisesti.

Train of Thought oli ensimmäinen levy joka niinsanotusti iski polvet lattialle. Loistavaa lyriikkaa, loistavaa musiikkia. Vaikka kappaleet ovat niinkin pitkiä niin kyllästynyt en ole vielä kertaakaan. Erityisesti lempikappaleisiini kuuluvat As I Am ja Endless Sacrifice. Jälkimmäistä on tullut kuunneltua repeatilla useampaankin otteeseen useita tunteja.

Nyttemmin olen jo tutustunut yhtyeen vanhempaankin tuotantoon oikein ajan kanssa, mutta en osaa nimetä suosikkejani. Niin paljon kaikenlaista, jotka luovat erilaisia tunnetiloja ettei sitä osaa selittää.
Breathe in, who knows how long this will last..

Poissa Graveheart

  • Vesijuoppo Yrjäläinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
dream theater
« Vastaus #4 : Maaliskuu 21, 2005, 21:25:06 »
En ole (vielä) Dream Theateriin kunnolla hullaantunut, mutta yksi merkittävä kappale jonka heiltä olen kuullut on nimeltään Space-Dye Vest. Se on niin kaunis ja surullinen kappale, että sitä kuunnellessa meinaa pakonomaisesti purskahtaa kyyneliin. Tätä ei todellakaan pidä missään nimessä hävetä ainakaan jos tietää kuinka herkästä kappaleesta on kyse. Mikäli et tue yksittäisten kappaleiden lataamista internetista niin kokeaksesi tuon ainutlaatuisen kokemuksen sinun on hankittava levy Awake. Sieltä se löytyy, kokonaisuuden sulkevana kappaleena (ja kyllä, nykyinen allekirjoitukseni ("Love is an act of blood and I'm bleeding a pool in the shape of a heart") on juuri siitä laulusta otettu).

Syy siihen ettei Dream Theaterin kaltaiset yhtyeet kiinnosta on se, että yleensäkään progemetalli ei ole mikään lempilajini. En välttämättä jaksa kuunnella mitään 9min pituisia kitarasooloja, ja kuulemma DT on tästä pahin esimerkki. Poikkeuksena säännössä on yhtye Opeth, joka ei ole ainakaan minun mielestäni yhtä yliampuvaa kuunneltavaa. Ei musiikin välttämättä tarvitse olla teknistä ollakseen hyvää, vähempikin riittää.
My gramma has this joke where she says "Knock knock"
I say "Who's there?"
She says "I can't remember" and starts to cry

FlameDryad

  • Ankeuttaja
hmm...
« Vastaus #5 : Maaliskuu 22, 2005, 21:56:54 »
Löysin toisenkin topicin kyseiselle yhtyeelle, tosin hieman väärin kirjoitettuna:
http://www.vuotis.net/viewtopic.php?t=12147

//Leende päättää toimia siten että poistaa tuon toisen topicin, koska tämä näyttää elinvoimaisemmalta. Kiitos huomiosta. :)

Kourinikoa

  • Ankeuttaja
dream theater
« Vastaus #6 : Elokuu 02, 2005, 12:25:15 »
Oon itse kuunnellu Dream Theateria sellaset viisi vuotta. Ihastuin aluksi Hollow Years-nimiseen biisin. Levy, jolla se on (Falling Into Infinity) on mielestäni bändin paras. Syksyllä pääsee viimeinkin sitten Helsinkiin Dream Theaterin keikalle...

Minja

  • Ankeuttaja
dream theater
« Vastaus #7 : Elokuu 02, 2005, 14:07:56 »
Minä nyt vasta tänä krsänä aloin kuuntelemaan Dream Theateria, nytkin soi These Walls. Bändin olemassa olosta olen kyllä tiennyt melko pitkään, mutta en ollut koskaan kuullut yhtään kipaletta heiltä, ja kun kerran kuulin niin olin melko myyty :)

Poissa Mirzam

  • Henkihörhö
dream theater
« Vastaus #8 : Elokuu 02, 2005, 14:20:48 »
Dream Theater on minulle linja-auto-, työnteko- ja paniikkimusiikkia. Eli siis kuuntelen sitä silloin kun pitää saada itseni rauhoittumaan ja keskittymään johonkin. Tutustuin yhtyeeseen nimenomaan linja-autossa, kun hyvä ystävä totesi minun olevan hieman hakoteillä ja löi kannettavan cd-soittimen minulle. Silloin kuulin ensimmäisen kerran levyä Metropolis Part 2: Scenes from a Memory.

Omistan itse neljä levyä, Metropolis Part 2: Scenes from a Memory, Train of Thought, Awake ja Six Degrees of Inner Turbulence. Ongelma tässä on se, että olen oppinut välttelemään linja-autoja, töitä tehdessä pitää nykyään ajatella muitakin toimistolla olevia ja paniikkeja on vähän. Ei siis tule kuunneltua kuin harvoin. Silti rakastan syvästi yhtyettä (ja sitä ystävää joka minut tähän tutustutti).

Olen usein vain maannut lattialla ja kuunnellut. Linja-autossa ei tietenkään ole lattialla tullut maattua, mutta saapa suljettua sen helkkarin auton ulos minun maailmasta.

serehviina

  • Ankeuttaja
dream theater
« Vastaus #9 : Elokuu 22, 2005, 16:39:19 »
Dream Theater. Löysin tämän yhtyeen vasta noin viikko pari sitten, mutta hullaannuin heti. Oikeastaan olin kuunnellut kappaleita jo pidemmän aikaa, kun veli oli ollut koneella ja 'pakkokuunnelluttanut' minua jos olen eksynyt samaan huoneeseen. Yllättävä kyllä, ennen leimasin kaiken musiikin mitä veljeni kuuntelee, aivan kamalaksi. Sitten huomasin että kyllähän se velipoika osaa hyvääkin musiikkia kuunnella.

Yhtään levyä en omista, mutta kappaleita on tietokoneella senkin edestä. Parasta en voi sanoa, mutta hyviä ovat mm. Space-Dye Vest, Waiting For Sleep, The Dance Of Eternity, Strange Deja Vu, Octavarium ja A Change Of Seasons. Ja monet muut. Kuuntelisin Dream Theateria helposti päivät pitkät, vaan vielä joudun odottamaan että saisin sen mp3-soittimen kun kappaleet löytyvät vasta koneelta. Kuten Mirzam sanoikin, tämä on hyvää kuunneltavaa kun haluaa rauhoittua ja keskittyä johonkin, olisi se sitten itse musiikki tai jokin muu.

Ennen leimasin myös kaiken progressiivisen musiikin kamalaksi sekametelisopaksi, vaikka se ei sitä olekaan. Tai jos on, Dream Theater tekee poikkeuksen. Kaikki yhtyeen soittajat ovat taitavia, parempia saa etsiä. Eri soittimet ja laulu sekoittuvat hienosti yhteen, ilman tönkköjä kohtia. Aivan käsittämättömän upea yhtye.

Olisinpa saanut kuvan veljeni ilmeestä eilen, kun hän yllätti minut kuuntelemasta Dream Theateria. 'Mitä, kuunteletko SÄ Dream Theateria?' Purskahdin nauruun veljen kysymykselle ja ilmeelle, se oli niin aidon yllättynyt. Ei varmasti ikinä olisi uskonut minun kuuntelevan tätä. Vaan siinähän se nähdään, nytkin soi A Change Of Seasons.

Serbeth

  • Ankeuttaja
dream theater
« Vastaus #10 : Elokuu 22, 2005, 20:23:25 »
Kukaan muu muuten tulossa 27.9 Helsingin jäähalliin? Pojat heittävät keikan ja toivon mukaan soittavat muutakin kuin oktavaariota, vaikka uusinkin hyvä levy on.
Oon siis menossa kaverin kanssa, katsomo on E5, rivi 10 ja paikka 106. Jos nähdään niin moikkaillaan. Toivottavasti tulee hyvä keikka.
Octavariumista vielä, levyllä oli mielestäni vähän turhan paljon amerikkalaissymboliikkaa (tätä tosin löytyy joka levyltä) ja rentoa fiilistelyä (Answer lies within). Muuten loistava lätty, pari rankempaa ja loistava lopetusraita.

Illyrian

  • Ankeuttaja
dream theater
« Vastaus #11 : Helmikuu 28, 2006, 16:49:28 »
Dream Theater on aivan upea bändi. Albumit mahtavia, keikalla uskomaton.

Train of Thought oli ensimmäinen levy jonka heiltä kuulin, ja siitä se sitten lähti. Scenes from a memory a Six degrees of inner turbulence ovat kyllä hienoja levyjä, samoin tuo uusin eli Octavarium. DT:ssä on ehkä maailman parhaat soittajat, ainakin minun mielestäni ja tällä hetkellä.

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: dream theater
« Vastaus #12 : Joulukuu 24, 2007, 15:04:40 »
Awake on ollut jo pitemmän aikaa levyhyllyssä, ja tykkään. Mukavia biisejä, hyvä tunnelma ja taitavia soittajia. Images and Words voisi olla seuraava. Sittenhän sen näkee.
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

Poissa Grytolle

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Vs: dream theater
« Vastaus #13 : Joulukuu 27, 2007, 02:27:06 »
Dream Theater on sinäänsä hieno bändi, että tämän bändin jokainen jäsen on tosiaankin erittäin taitava teknisesti. Tykkään myös bändin kitaristin John Petruccin tyylistä mikä yhdistelee herkkiä juttuja ja nopeaa sahaamista.
DT:llä on useissa kappaleissa hienoja oivalluksia ja sävellykset on muutenkin tasoltaan tosi hyviä, mutta joku hieno tunnelma bändistä ajoittain kyllä puuttuu. En ole koskaan DT:seen ollut aivan fiiliksissä, mutta kyllä sitä kuuntelee.

Poissa Huhutar

  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Henkilö, jota ei tunnista ilman teekupposta
    • Livejournal
  • Pottermore: dustpatronus46
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: dream theater
« Vastaus #14 : Maaliskuu 01, 2008, 18:01:10 »
En nyt sanoisi olevani aivan hullaantunut Dream Theateriin, mutta pidän siitä, kuuntelen sitä tällä hetkellä aika paljon.

Ensimmäinen kosketus Dream Theateriin taisi olla pari vuotta sitten penkoessani äitini levyhyllyjä. Silloin löysin sieltä DT:n Awaken ja Images and words-albumit. Awake ei oikein silloin vielä iskenyt kovin hyvin, mutta Images and wordisia tuli siitä lähtien kuunneltua aika paljonkin. Tykästyin heti kappaleeseen Another day, ja se on ollut  aikoinaan myös äitini lembibiisi siltä levyltä. Kappale on oikeastaan aika kevyttä ja helppoa kuunneltavaa (ainakin minulle?), kun vertaa semmoiseen mielikuvaan mikä yleensä ihmisillä on Dream Theaterista.

Nyt viime aikoina olen alkanut tutustumaan bändiin paremmin, sillä kaverini lähtetti minulle Octavarium-biisin. Sehän oli aivan loistava, aivan älyttömän hieno. Taitaa olla kumminkin lempikappaleeni DT:ltä tällä hetkellä. Halusin siis alkaa tutustumaan DT:n koko tuotantoon paremmin, toisia samanlaisia helmiä etsien. Nyt olen kuunnellut albumeita Octavarium, Scenes from a memory ja Train of thought. (tietysti Awake eikä Images and words ole unohtunut).

Lempilevyksi näistä on ehkä muodostunut kuitenkin tuo Scenes from a memory. Siinä on sellainen kiva kokonaisuus. Aika vaikuttava levy jotenkin. Suosikkini tältä albumilta taitaa olla Scene five: Trought her eyes, mutta aivan älyttömän hienoja biisejä tällä levyllä.

DT:tä tulee ehkä kuunneltua eniten tietokoneella ollessa, mutta muutenkin kyllä tulee kuunneltua. :>


Poissa Jentsuma

  • puhelias hölöttävä ärsyttävä pölö
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: dream theater
« Vastaus #15 : Elokuu 09, 2009, 02:25:19 »
Aivan uskomattoman hyvää musiikkia soittavat. <3

Tutustuin poikakaverini avustuksella Dream Theateriin. Hän kun kuuntelee metallia. Lähetti koneella pari kappaletta mulle ja sanoi, että hänen täytyy lainata se levy, koska siinä on sellainen tarina. Ja nythän se levy onkin ollut jotain parisen viikkoa lainassa ja ahkerasti onkin tullut kuunneltua. Se musiikki on vain jotain niin ihanaa! Stranger Deja Vu on tosi hyvä kappale ja se onkin toinen niistä kahdesta kappaleesta minkä hän lähetti mulle. Ja se levy on siis 'Metropolis Pt. 2: Scenes from a Memory' jota olen nämä viimesimmät pari viikkoa kuunnellut. Aivan mahtava ääni kyllä laulajalla on. Ja voooih ne melodiat. <3

Hmhmphm. Miten ihmeessä en ole tutustunut aijemmin tähän bändiin. Nooo niinkuin hyvä sananlasku on, más vale tarde que nunca. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

                            ~Jentsúma,.,.,.
Is this the real life, is this just fantasy ?

Poissa koipen

  • Scififisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Dream Theater
« Vastaus #16 : Joulukuu 29, 2010, 22:07:50 »
Ah pidän. Vähän kuunneltuani voin yhtyä muihin sanomalla Metropolis 2: SFAM omasta mielestäni parhaaksi levyksi. Dance of Eternity huumaa, Home taas on vähän raskaampaa. Myös Systematic Chaos kuuluu lempialbumeihini. In the Presence of Enemies kuuluu omiin huippukappaleisiini. A Change of Seasons on laajudeltaan valtava, vaikkei pituudeltaan niin massiivinen olekaan. A Mind beside itself on upea kokonaisuus. Falling into infinity -levyltä New Millenium ja Trial of Tears ovat mukavia.

Black Clouds & Silver Linings on mielestäni bändin heikoin albumi. Mikään ei oikein iske, ehkä The count of Tuscany. Train of Thought on jäänyt täysin vieraaksi. Myös Octavarium (Octavariumia lukuunottamatta), Six Degrees, Awake ja Images and words ovat hyvin vieraita. WDADU en ole kuullut muuta kuin loistavan Ytse Jamin.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 17, 2011, 00:09:46 kirjoittanut koipen »
nr: Douglas Adams / Linnunradan käsikirja liftareille

Poissa Asiam

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Dream Theater
« Vastaus #17 : Joulukuu 30, 2010, 02:25:44 »
Kait tännekkin on tultava jotain kirjoittamaan...

Dream Theater on varsin mahtava bändi. Ymmärrän kyllä hyvin miksi jotkut haukkuvat bändiä vain sieluttomaksi brassailuksi.

Tutustuin bändiin Scenes from a Memory -levyn kautta, mutta pidän bändin parhaimpana hetkenä (niinkuin monimuukin?) 1990-luvun alkua ja puoliväliä. Images and Words ja Awake -albumit ovat musiikiltaan jotain niin parasta. Noilta kahdelta levyltä ei löydy yhtään huonoa biisiä, molemmat ovat timanttia alusta loppuun. Noihin albumeihin on myös vahva tunneside ja esimerkiksi Awakelta löytyvä Space-Dye Vest onnistuu nostattamaan aina ne tietyt fiilarit pintaan. Koskettava kappale. Awakelta pitää mainita myös kappale Lifting Shadows off a Dream, jonka salaperäiset kosketinmelodiat ovat yksinkertaisesti parhautta.

2000-luvulla levytetyistä albumeista pitää mainita Six Degrees of Inner Turbulence, joka on mielestäni myös sieltä Dream Theaterin parhaimmasta päästä. Vastapainona taas Train of Thought ja Black Clouds and Silver Linings edustavat tuotannon huonointa päätä, vaikka eivät olekkaan varsinaisesti huonoja levyjä. Octavarium ja Systematic Chaos sijoittuvat jonnekkin hyvän ja ei niin hyvän välimaastoon.