Minusta on hyvin ärsyttävää kun joka ainoan kirjan lopussa Harry joutuu suureen seikkailuun (joo, tiedetään, kirja olisi tylsä mutta silti!), josta sitten oman nokkeluutensa ja määrätietoisuutensa avulla pelastuu lähes vahingoitta. Ja aikuiset, koulun läpi käyneet velhot vain kaatuvat, mutta nuoriso vain talsii eteenpäin! Siis tuntuu kuin Fred olisi ainoa nuorimmasta sukupolvesta, joka kuoli. Siitä sitten seuraavaan kliseeseen, täysin identtiset kaksoset, jotka eivät poikkea toisistaan millään tavalla. Ja, kirjoissa tuntuu epäuskottavalta että Harry ja kumppanit ei tehneet mitään pahaa täysin siitä syystä, että tekee mieli (kuka muka ei ole joskus viisivuotiaana varastanut isosiskon karkkeja?). Siis, he veivät Norbertin pois, koska eivät halunneet että Hagrid saa potkut, he menivät lentävällä autolla, koska eivät päässeet portista, joten siis periaatteessa jos Harry kertoisi kaikille täyden totuuden, hän ei koskaan joutuisi jälki-istuntoon (ihan sama vaikka Pimento on ääliö). Ja Draco Malfoy! Hänen kliseensä:
-Se peruspahis, joka ei tee mitään hyvää ikinä.
-Kaikki ovat häntä vastaan, paitsi luihuiset.
-Aina hyökkäämässä Harryn kimppuun.
Ja pari muutakin. Harryn kliseet:
-Orpo, menettänyt vanhempansa, ah, niin traagisella tavalla.
-Itsepäinen ja rohkea, aina pelastamassa ystäviään (mitä väliä omalla nahalla on?).
-Kiltti, ei tee ikinä mitään väärää.
Ronin kliseet:
-Isosta perheestä.
-Köyhä.
-Ei melkein mitään riitoja Harryn kanssa.
Hermionen kliseet:
-Poikaporukan tyttö.
-Ensin niin ärsyttävä, mutta sitten päähenkilön paras kaveri (ainakin melkein).
-Fiksu ja suorasukainen, keksii aina oikeat sanat, jotka servaa "pahat".
Voisin keksiä monesta muustakin, mutta tällä hetkellä en ehdi (tulen ehkä muoksimaan lisää myöhemmin).