Mulla on kolme vaihtoehtoa mitä luultavasti näkisin. Suurin toiveeni on tietenkin päästä Tylypahkaan opiskelemaan :) Olisin siis velho. Ylläni on musta kaapu ja tupani on Luihuinen (tai Rohkelikko, en oikeen osaa päättää :D). Seisoisin keskellä seikkailua, johon liittyy paljon vaaratilanteita ja sääntöjen rikkomista :) Tämä johtuu siitä, että elämäni on aika tylsää ja väritöntä, eikä siihen ole oikeastaan koskaan kuulunut mitään jännää. Oon kyllä yrittänyt luoda itseäni varten seikkailuja, mutta minkäs sille mahtaa, kun ympärillä ei yksinkertaisesti tapahdu mitään (ja frendit on liian nössöjä lähteäkseen mukaan mun yllytyksiin). Oon muutenkin hyvin seikkailunhaluinen ihminen. Anyway, olen siis kokemassa elämäni hurjinta ja mielenkiintoisinta seikkailua. Ehkä vakoilen jotakuta saadakseni tietoja tai mua jahdataan. Mukanani on uusia velhoystäviä, jotka eivät pelkää. Olen löytänyt myös ihanan poikaystävän, mut tämä ei ole mikään tavallinen tallaaja vaan sellainen salaperäinen pahispoika ;) Voi olla, että näen peilistä itseni vain yksinkertaisesti jossain Tylypahkan tunnilla tai oleskeluhuoneessa, koska itse kyseiseen kouluun pääsy on mulle jo suuri seikkailu :)
Toinen vaihtoehto on, että näen itseni laulajana. Ei rahan eikä maineen takia vaan siksi, koska musiikki on aina ollut lähellä sydäntäni. Esiinnyn täysillä suurelle yleisölle ja mulla on hauskaa. Tanssahtelen hieman musan tahtiin ja ylläni on jotain toodella rajua :) Yleisö laulaa mukana ja voin tuntea sen, että olen onnistunut luomaan täydellisen show'n :)
Kolmas vaihtoehto on, että näen biologiset vanhempani. En ole koskaan nähnyt niitä. Tämä ei ole kummemmin mua koskettanut, mut ois ihana nähdä ne oikeat vanhemmat, joita en koskaan saanut.
//Muoks. Voi olla myös mahis, että näkisin itseni sellaisena kuin olen, mut vaan maailma ympärillä muuttunut. Kaikki hyväksyisivät erilaiset ihmiset ja muutkin uskaltaisivat olla oma itsensä. Maailmassa ei ole väkivaltaa eikä rasismia, kaikki olisivat tasa-arvoisia eli voisin sanoa, että näkisin maailmanrauhan. Toisaalta, mitä maailma olisi ilman vikojansa ? Kaikki olisivat onnellisia, ketään ei kohdella kaltoin ja kukaan ei ole enää ikinä surullinen...kuulostaahan se hetken hienolta, mut maailmahan olisi sitten kieltämättä aika tylsä paikka :). Ei minkäänlaisia haasteita. Kaikki on niin onnellisia, se on jotenkin ällöttävää, sori vaan :) Ite kyllä hyväksyn erilaiset ihmiset ja kannatan tasa-arvoa, en ole rasistinen jne, mut jos kaikki ihmiset olisivat sellaisia, meno menisi kyllä aika laimeaksi. Luulen vain, että saattaisin nähdä maailmanrauhan Iseeviot-peilistä, koska itteäni välillä inhottaa, kun aina pitäisi mennä massan mukaan ja erilaisii ei hyväksytä.
