Pääinstrumenttini on piano, jota olen kunnialliset kahdeksan vuotta jaksanutkin soittaa. Soitin kuusi vuotta klassista, välillä väkisinkin. Ikinä en muistaakseni ole edes harkinnut soiton lopettamista, vaikka välillä otti todellakin päähän. Kuudennen luokan jälkeen sitten repes ja syksyllä päätin etten konservatorioon enää palaa. Neljä vuotta olin soittanut siellä ja saanut ihan tarpeekseni perfektionistiopettajastani ja kaikista niistä paineista, mitä tutkinnot ja konsertit aiheutti. Joku viikko kesällä ennen pianotuntien alkua päätin, että vaihdan vapaaseen säestykseen siltä istumalta.
Ihan rehellisesti voin sanoa, että ehdottomasti elämäni paras päätös! Nykyään ihmettelen, miksen tajunnut aikaisemmin, ettei klassinen vaan ole mun juttuni. En ole kovin pikkutarkka, saatikka ahkera tai motivoitunut soittamaan vuosikaupalla samoja kappaleita. Huomasin pikkuhiljaa, että minut oli luotu säestämiseen! Tai no luotu ja luotu, ainakin nautin siitä enemmän, kuin olisin voinut koskaan kuvitella. Nykyään soittelen pianoa paljonkin, lähes joka päivä. Klassisesssa tuli suoritettua ne 1/3 ja 2/3, kolmosta tuskin tulen suorittamaan. Nykyään otan soittamisen ihan ajanvietteenä. En tähtää sillä mihinkään, en edes harjoittele pianoläksyjäni kovin ahkerasti. Soittelen omia juttujani ja säestän koulussa. Eniten tykkään soittaa Beatleseja. Inhoan niitä nuoruustangoja sunmuita, mitä piano-openi minulle antaa soitettavaksi.
Soittajana olen suht luova. Tykkään soittaa pianoa kovaa ja visioida omiani. Turha luulla, että olen jotenkin loistava, pikemminkin olen vain tosi innokas. :-) Inhoan syntikoita ja kaikkia sähköisiä pianonkorvikkeita muutenkin, akustien on aina paras ja flyygeli kaikkein paras :).
Pianon lisäksi osaan soittaa alkeet bassosta, kitarasta ja rummuista... Bassoa noista kolmesta parhaiten. Olen yksinkertaisesti vain liian laiska harjoitella soittamaan esim kitaraa, vaikka se varsin cool soitin onkin. :-)
