Aihe: Ranskan kieli

[Yokiki]

Itse olen lukenut noin kaks ja puoli vuotta :P Hyi shaisse, se on ainakin vaikeeta... Kaunista ehkä mutta kamalaa opiskella :D

[Neruri]

Ranska on minulla valinnaisena kielenä. Minusta se on kaunis kieli, mutta todella vaikeaa opiskeltavaa. Varsinkin kirjoittamisen ja ääntämisen ero tuo huomattavasti vaikeuksia minulle. >_>'
Kuitenkin on ihan hyvä kun opiskelen ranskaa, sehän on aika yleinen kieli ja se on tarpeellinen ainakin jos matkustaa Ranskaan tai sen lähettyville. Tosin osaan nyt vasta vain peruslauseita (Je m'appelle ..., Je suis ..., Il est une heure et quart jne) sekä muuta pientä. Onneksi meillä on hyvä opettaja.

Ehkäpä saksa olisi ollut helpompaa,? Joskus mietin olisiko pitänyt sittenkin valita saksa valinnaiseksi. En tiedä.

[gravitation]

Ranska on kyllä todella kaunis kieli, mutta vaikea. Olen lukiossa opiskellut ranskaa, mutta vain kaksi kurssia. Se oli niin vaikeaa miulle, etten sitä enää jaksanut opiskella. iin paljon sanasto tuli koko ajan, kielioppia tuli paljon (vanhaa ei kerinny oppia kun uusi jo tuli), verbitaivutus sama kuin suomen kielessä. Ja ne kuuntelut, en ymmärtänyt mitään.
Ja kun aloitin vielä samaan syssyyn espanjan, niin toinen oli pakko jättää poies. Espanja on helpompi opiskella kielenä, vaikka osa kieliopista on samanlaista kuin ranskassa (sanojen "sukupuoli":D, verbien taivustus persoonissa).

Hieman harmittaa nyt ranskan opiskelun lopettaminen. Olisi mukava osata kunnolla ranskaa. Muistan vain todella pieniä asioita ranskasta, mutta onhan sekin jotain? Ja lausea osaan jotenkuten, vaikka en lauseita välttämättä ymmärräkkään.
Ehkä sitä voisi vielä ottaa pari kurssia huvin vuoksi? Tai käydä vanhoja uudestaan.

Mutta ehkä se on se vaikein asia ranskassa: lausumisen ja kirjoittamisen ero. Se on kyllä periaatteessa mukavaa, että on pitkä sana kirjoitettavana, ja se lausutaan niin lyhyenä, siinä mielessä helppoa. Mutta toisaalta taas tää asia hankaloittaa kirjoittamista.

Mutta siltikkin on mukava katsella joitain ranskalaisia elokuvia/ohjelmia tai kuunnella piisejä sen vuoksi, että kuulee kieltä.

[Lorena]

Opiskelen ranskaa toista vuotta, eli en nyt voi hirveästi taidoillani kehua, mutta kuitenkin. (Yläasteranskaa, alotin kasilla.)

Ainakin yksi valoisa puoli ranskan kielen monimutkaisuuksista löytyy:

Jos joskus opit jonkun sanan, muistat sen aina! Et välttämättä mitä se tarkoittaa mutta jo minäkin pystyn tunnistamaan monia erillisiä sanoja ja lausahduksia vaikka he lausuvatkin ihan kunnolla. Loppu taas on ihan hakusessa. Ja jotkut sanat voi päätellä mutta silti.
 
Ranska on todella kaunis kieli. TIETÄÄKÖ KUKAAN onko totta että ranskalaiset sanoo ärrän hassusti koska 'aurinkokuninkaalla' oli ärrävika? Ja alamaiset sitten matki ettei kuningas tuntisi oloaan pahaksi..?

[Lenn]

Ranskan kieli on minusta erittäin mukavan kuuloista, en osaa ranskaa vielä yhtään oikeastaan. Mutta aion varmaankin alkaa opetella Ranskaa kahdeksannella. Kaikki ystäväni ketkä opettelevat Ranskaa ovat sanonut että sitä on tosi mukava opetella, mutta se on hirmuisen vaikeaa, ja minä uskon sen. Ainakin siitä päätellen mitä olen joidenkin kuullut puhuvan Ranskaksi.


Tavallaan Ranska on tavallaan aika turha kieli suomessa, jos vertaa Englantiin tai Ruotsiin. Mutta sitä vartenhan Ranska onkin vapaaehtoinen opiskeltava kieli, toisin kuin Englanti ja Ruotsi.

Ranskan kieli on minustava mukavan "naisellista", ja uskon että Ranskaa opettelee enemmän tytöt kuin pojat. Ja nyt kun olen tarkemmin miettinyt en ehkä haluakkaan opiskella sitä koska se on niin rankka kieli.

[Sohvilainen]

Minä juuri aloitin ranskan kielen B2-kielenä. Se on ihan kivaa, mutta aika vaikeaa, kun menemme niin nopeasti eteenpäin. Alunperin olisin halunnut opiskella venäjää, mutta ei sitä ryhmää ala-asteella eikä ylä-asteella tullut. Ajattelin, että ranska on kuitenkin hyödyllinen.

[naakkatati]

Vihaan ranskankieltä!!! Okei, johtuu varmasti opettajasta. Mutta lopetin ranskan opiskelun sitten kolmen ja puolen kurssin jälkeen, en enää kestänyt sitä tuskaa, zut!!!

Ensinnäkää ranska ei ole helppoa, eikä se edes kuulosta kauniilta, joten miksi opsikella sitä! Oon nyt niin onnellinen, kun sain äitiltä luvan lopettaa sen! Vihaan kieltä, ja toivon, etten sen kanssa joutuisi tekemisiin ikänä!

[Mewci]

Olen opiskellut ranskaa jo kohta kaksi vuotta.
En vain pahemmin ranskan opiskeluun panostanut. Tunnit olivat siis täyttä tuskaa. Ja sitten aloin jo vihaamaankin koko kieltä, ja vihaan sitä edelleen.
Onhan se ihan kaunis kieli, mutta vaikeaa opiskeltavaa.

[Miravir Ruusuton]

Aloitin ranskan opiskelun tänä syksynä, kun siirryin lukioon. Tulevaisuudestani ranskan opiskelijana en ole kovinkaan varma. Unohdan jopa yksinkertaisimmat perusasiat tai sitten en vain osaa käyttää niitä (esim. COI ja COD ja passé composé <-- varmaankin väärin kirjoitettu). Kaikista hauskinta on kuvitella osaavansa lausua sanat ja vetää puhuminen mahdollisimman yli - ja väärin.

Opetus tulee etänä, muttei se hankaloita opiskelua. Kaikista eniten vaikeuksia aiheuttaa nopea opiskelutempo. Lukiossa kun muutenkin edetään asioissa nopeasti, niin varsinkin kun kyseessä on lyhyt, lukiossa alkava ranska, on tahti päätähuimaava (ainakin minulle).

Kielenä ranska kuulostaa kauniilta ja hienostuneelta, kirjoitettunakin se näyttää elegantilta. Opiskeltavana taas se aiheuttaa minulle hermoromahduksen :)

[Nekomimi]

Ranskaa olen lukenut viidenneltä lähtien, eli viides vuosi meneillään.
Pohdiskelin tässä yksi päivä, että mitä olen oppinut. Vaikka  mitä, mutta ei ole siitäkään mitään hyötyä kun unohtaa kaiken.

Jos saan sanoa, ranskalaiset ovat kyllä aika tyhmiä kun ovat keksineet niin kaiken maailman omituiset kielioppi asiat. (esim. imperfekti ja passé composé jotka kummatkin kuvaavat mennyttä aikaa. Ja kaikissa asioissa pitää olla ainakin jokin epäsäännöllinen taivutus tai muuten vain poikkeus jne.)
Olen ensi kesänä menossa Sveitsiin ranskankieliselle alueelle ikäänkuin töihin ja pelkällä ranskalla se koko aika pitäisi selvitä. Armoa!
Ranska on kaunis kieli, jos sitä osaa puhua oikein.
~

[Ihaa]

No mutta on kai kaikissa kielissä imperfekti ja perfekti, jotka kuvaavat mennyttä aikaa. Ja vielä pluskvamperfekti kans.

Itse luin ranskaa kasilla ja ysillä ja lukiossa kaksi vuotta, jonka jälkeen kirjoitin sen lyhyenä. Minusta se on kaunis kieli, jos sitä osaa ääntää oikein. Tosin puhuessa tulee limaa kurkkuun, kun ärrät pitää sanoa silleen kurkusta, tavallaan, hankala selittää.

[naakkatati]

Ranskan kieli jos mikä on epäloogista, miettikää nyt niitä numeroitakin!!!!!

[gravitation]

Ranskan kieli jos mikä on epäloogista, miettikää nyt niitä numeroitakin!!!!!

Niinpä, ne numerot ovat kyllä aika kamalia ja kuunteluissa inhottavia. Olen opiskellut siis ranskaa kaksi kurssia, ja kuunteluita siinä kerkesi tunneilla olla. Heillähän on vain 69 saakka normaalit numerot, sen jälkeen se homma menee todella ihmeelliseksi ja hauskaksi.
Mutta, siis esimerkiksi numero 99 on tämmöinen käsittämätön: quatre vingt dix-neuf. En ole ihan varma kirjoitusasusta, mutta tuohan tarkoittaisi siis suomeksi quatre=neljä vingt=20 dix-neuf=19, ja juuri tämä piirre tekee sen niin käsittämättömöksi. Heillä ei ole "normaali" sanaa luvulle 99 kuten meillä on, vaan se sanotaan noin hassusti.
Toivottavasti teksti oli selvä, edes jollekkin :D

[Eliz]

Ranskan kieli on kaunista ja opiskelenkin sitä tällä hetkellä koulussa.
Epäloogisuus se ongelma onkin. Numerot, sanojen taivutukset ja monet muut tuntuvat kamalan vaikeilta. Tai no ainakin näin suht. alussa. Ensimmäiset epäsäännölliset verbit, jotka jouduimme opettelemaan olivat avoir, aller, être ja prendre verbit. Nekin tuntuivat ihan mahdottomilta aluksi, mutta kun ne harjoitteli niin kyllä kokeesta kymppikin saatiin. Eiköhän ranskan kieli suju kunhan sitä tarpeeksi opiskelee.

[sahh]

Mutta, siis esimerkiksi numero 99 on tämmöinen käsittämätön: quatre vingt dix-neuf.

Sanokaa minua hulluksi, mutta juuri tuon takia ranska on minusta niin ihana kieli. (: Eikä se nyt niin älyttömän epälooginen kieli sinänsä ole, itse opiskelin yläasteella saksaa ja mielestäni siinä oli paljon enemmän rasittavia poikkeuksen poikkeuksen poikkeuksia... Tuo tosin on vain oma mielipiteeni, minulla ei ole mitään faktaa joka todistaisi, että olen oikeassa. :>

Ja kaikissa kielissä löytyy ne vahvat verbit, jotka vaan pitää opetella ulkoa. Ranskassa omasta mielestäni nekin toimivat melko loogisesti.

[gravitation]

Mutta, siis esimerkiksi numero 99 on tämmöinen käsittämätön: quatre vingt dix-neuf.

Sanokaa minua hulluksi, mutta juuri tuon takia ranska on minusta niin ihana kieli. (: Eikä se nyt niin älyttömän epälooginen kieli sinänsä ole
 - - -
Ja kaikissa kielissä löytyy ne vahvat verbit, jotka vaan pitää opetella ulkoa. Ranskassa omasta mielestäni nekin toimivat melko loogisesti.

Olen samaa mieltä. Vaikka tollaiset asiat hankaloittaa ja sekoittaa, niin kyllä ranskasta sen vuoksi pidän paljon Tuo on tommoinen omalaatuinen juttu, joka erottaa kielen muista kielistä. Mutta kyllä se silti epäloogista on, tai numeroissahan periaatteessa on oma logiikkansa, joka on meille epäloogista. Mutta sen ton numeron 69 jälkeen menee kuitenkin ihan loogisesti, jos tarkemmin miettii.
Ja nuo verbitkin. Niitä hankaloittaa se, että pitää taivuttaa jokaisen persoonan mukaan -> paljon enemmän opittavaa kuin esim. englanninkielessä. Ja tähän päälle kaikki aikamuodot. Espanjan kielessä täysin sama homma, mutta siellä on vähemmän poikkeuksia kuin yleensä kielissä on. Toisaalta meillehän tällainen taivutus kuin ranskassa (ja espanjassa) on pitäisi olla ihan helppo ja looginen, meilläkinhän myös tehdään niin.

Mutta tämmöiset asiat tekee ranskan kielestä niin vaikean ja haastavan, mutta myös mielenkiintoisen ja hauskan. Voi kun voisin jatkaa sen opiskelua.

[fereth]

Aloitin ranskan lukemisen ala-asteen 5. luokalla. Opettajallamme oli tuolloin asenne: tämä on vapaaehtoista, teidän ei tarvitse opiskella mitään. Yläasteen jatkoin vastentahtoisesti ranskaa. Sain hyviä numeroita, mutta se johtui vain siitä, etten häiriköinyt tunneilla. Lukioon mentyäni aloitin C-kielen niveltävästä ja putosin kärryiltä lähes saman tien. Kahdella seuraavalla kurssilla numeroni putosi kuutoseen, joten annoin periksi.

Kielenä ranska on mielestäni haastava. (Varsinkin verbien taivutukset) Mielelläni lukisin sitä uudelleen pätevän opettajan johdolla hieman rauhallisempaan tahtiin. Ääntäminen oli ehkä parhaita taitojani, mutta kaikki muu pissikin sitten sitäkin enemmän. Yksi suuri syy oli, ettei motivaatio oikein ollut kohdallaan.

[Ihaa]

Olikohan Sveitsi (jossa siis myös puhutaan ranskaa) niin siellä on numerot ihan normaalisti. Siis 80 on huitante ja 70 septante. Niitä on siis yksinkertaistettu. Hassua.

Ja katsoiko kukaan viime vuonna sitä Brittkouluohjelmaa, jossa ne nykyajan oppilaat laitettiin 50-luvun koluluun? Siinä ne oppilaat olivat siis suorittaneet peruskoulua vastaavan tutkinnon ja olivat suorittaneet jonkinlaisen päästökokeen myös ranskan kielessä. He eivät osanneet taivuttaa être-verbiä!! Siis ihan uskomatonta, kun ajattelee miten ne sitä kieltä sitten puhuu jos ne ei osaa käyttää olla-verbiä.

[Wiwije]

Minulla oli ranska A1-kielenä, eli aloitin sen kolmoselta. Meidän koko ryhmä ääntää sitä ainakin opettajan mielestä taivaallisen hyvin, ja ehkäpä se sitten niin on. Sitä tuli opiskeltua kaksi vuotta, kun tuli enkku kehiin. Ette voi uskoa, kuinka helppoa englanti on ranskan jälkeen!
Ranska kielenä on minusta älyttömän kaunista, ainakin oikein lausuttuna. Sitten kun itse sitä osaa jotenkin, tuntuu aivan kauhealta kuulla kun kaverit jotka sitä ei ole ollenkaan opiskelleet, alkaa ääntää sitä. ARGH!
Eka juttu jota sitten ihmettelin luultavasti nelosella, oli numerot. Kuinka monimutkaisis ne oikeasti oli, ei ollut mitään sääntöä, ne oli vaan opeteltava ulkoa! Pelottavaa....

[Stargazer]

Ranska on tosi kaunis kieli,
en kyllä osaa sitä melkein yhtään. Alan varmasti opiskella, kunhan
menen lukioon. Asun niin pienellä paikkakunnalla, että se ei ole ylä-asteella valinnaisena. Äiti on sitä aikoinaan lukenut,
ja sanoi, että kannattaa opiskella ranskaa.
Olen muutenkin Ranska-fani.

Muuten, off-topic, tuossa Lp-elokuvassa, kuunteliko kukaan
äänsikö Fleur englannin ranskalaiseen tapaan?
Siis että help on 'elp?

[Eulalia]

Minä kuulun myös tähän porukkaan, joka unelmoi ranskan kielen opiskelusta, mutta ei ole onnistunut sitä aloittamaan. Ensimmäisen kerran yritin neljännellä, muttei tullut ryhmää. Sama juttu toistui kahdeksannella - siitä syystä luen saksaa. Nyt kun menen lukioon ensi vuonna, olen päättänyt, että ranskaa alan lukemaan ja sillä selvä. Tätini mies on ranskalainen ja ihailen aina kuullessani hänen puhuvan ranskaa tädilleni (ja toisinpäin). Minusta olisi myös ihanaa saada kommunikoida tämän Loic'n kanssa ranskaksi, sillä onhan se hänen oma kielensä. No kyllä se englantikin menettelee, mutta jonakin päivänä minäkin vielä opettelen ranskaa (eri asia on sitten onnistuuko...), mutta sitä ennen katson parhaakseni mennä lukemaan saksan kappalekoetta varten.

[Sofia]

Aloin lukea ranskaa tässä viime syksynä. Ainakin toistaiseksi pärjäänkin ihan hyvin. Ranska on kivan kuuloista, ja kiva sitä on itsekin puhua, jos jotain sanoja muistaa, mutta kirjoittaminen on vaikeaa.. Aina, varsinkin juuri kokeissa, unohdan kaikki mahdolliset aksentit sun muut. Ei kuitenkaan niin, ettei ranska olisi mukava kouluaineena. Se vain on vähän niin, että jos pari kertaa lepsuilee läksyjen kanssa, on heti paljon kirittävää ettei tipu kärryiltä.
Niin ja muuten numeroista en tykkää, kun ranskalaiset ei voi laskea niitä suurempia kymmenlukuja normaalisti. Suoraan sanottuna esim. quatre-vingst-dix (kirjoitusasusta en kyllä ole varma) ei ole mistään järkevimmästä päästä..

[tamina]

quatre vingt dix-neuf on ihana sana ^.^ Ärsytti hirviästi, kun luokalle tuli sveitsiläinen vuonna käpy, ja se sanoi aina septante ja huitante. Kun quatre vingt dix ja soixante dix sen pitää olla.
Jaa-a. Vaikka edelleenkään en erityisemmin pidä ranskan kielestä, niin onhan se loppujen lopuksi ihan kiva kieli. Paitsi jos sitä puhutaan sillain niin pirun nopeasti, niin kuin nuo ranskalaiset tuppaavat puhumaan. Ja ranskan kielioppi on niin pirun tylsää.

[Neilikka]

Mielestäni ranska on erilainen kieli. En voi sanoa että se olisi kaunista, mutta se on erilaista, ja tämän takia sanoisin että sitä on kiva puhua, käytännössä;). Ranska on mielestäni hyvin vaikea kieli. Perusteluna kaikki aksentit, joiden paikka pitää opetella ulkoa(eli siis minkälainen aksentti, missä sanassa ja millä kirjaimella). Myös sanojen kirjoittaminen on hankalaa, koska sana ääntyy aina eritavalla kuin se kirjoitetaan.
Eli siis minä olen opiskellut ranskaa 3 ja puoli vuotta. Vieläkään en ole päässyt perille kaikista painotuksista ja aksenttien paikasta ja "laadusta" (voitteko kuvitella, niihinkin on joku sääntö! Sain sen tietää ensimmäisen kerran viime ranskantunnillani!)

[dimou]

Minusta ainakin nuo numerot ovat ihan loogisia, ja muutenkin kivoja :) Soixante-dix eli siis 60+10. Quatre-vingt-dix, 4*20+10. Tai ainakin minulle on sanottu näin, en sitten tiedä tulevatko ne oikeasti noista...

Lukiossa jatkoin ranskaa, kolmas kurssi alkoi tällä viikolla. Kahdesta edellisestä on kummastakin tullut ysi, vaikka tuntuu siltä etten osaa mitään. Kielioppi kyllä sujuu (käytännössä, soveltaminen onkin sitten vaikeampaa ^^;), mutta sanojen kanssa on suurimmat ongelmat. En sitten millään muista sanoja, vaikka kuinka istuisin päivät pitkät niitä lukemassa. Aineeniki ovat muuten ihan onnistuneita, mutta sisältö on melko yksitoikkoista minun sanavarastollani. Ja luonnollisesti joka toinen sana katsottu sanakirjasta, jolloin iskee aina epävarmuus, onko se nyt sitten ihan varmasti oikeassa muodossa.

Luin viime jaksossa yhden kurssin saksaa, ja olen edelleen sitä mieltä, että ranska on kolme kertaa mielenkiintoisempaa. Kyllästyin saksaan ensimmäisen viikon jälkeen.

Vieläkään en ole päässyt perille kaikista painotuksista ja aksenttien paikasta ja "laadusta" (voitteko kuvitella, niihinkin on joku sääntö!

Yleensä sanan alkuun aksentti osoittaa oikealle ja sanan lopussa vasemmalle. Myös ääntämisestä kuulee kumpaan suuntaan aksentti osoittaa, e:t kuulostavat erilaisilla aksenteilla hieman erilaisilta.