Huomasin näitä viestejä lukiessani, että eipä tänne kukaan minun kokoiseni ole tainnut kirjoitella... Kamala ryhävalas siis ilmeisesti olen, mutta minua itseäni se ei haittaa, joten ongelmaa sen suhteen ei ole.
Olen lyhyt, 158 cm. En minä vastaan pistäisi, jos muutaman sentin saisin lisää pituutta, mutta sen älykkyydessä voittaa minkä pituudessa häviää.
(Olen melkein päässyt mensaan, joten kaipa se niin on :))Painoa on, joo, ylipainoiseksihan minua kutsutaan. Nih, onko se kuitenkaan niin paha juttu, en tiedä. Painoindeksini on melko korkea, ja sen perusteella voisi päätellä, että olisin tätäkin kookkaampi, mutten kuitenkaan ole. Minulla on raskaat luut, oikeasti, vaikka se kuulostaa niin obelixmaiselta selittelyltä.
No jos minä kaikkien uteliaiden iloksi kerron, että painan 76 kiloa. No niin, nyt tuli sekin mainittua - paino vierähti sydämeltäni. Lähes kirjaimellisesti.
Rinnanympärys on 104 cm ja lantio saman verran. Vyötäröllä on hieman makkaraa, mutta korjaan sen hankkimallani korsetilla, joka on aivan ihana keksintö.
Minulla on paksuhkot reidet, mutta olen tyytyväinen siistiin ja kalpeaan ihooni. Atooppiselle iholle kiitos, etten kärsi finneistä. Aurinkoallergian piikkiin nypyt ja ajoittainen ihottuma ja se ihailemani kalpeahko iho, kun ei tarvitse itseään auringossa grillata.
Käsivarteni tai sääreni eivät ole löllyvät, mikä on todellinen siunaus.
Käteni ovat sopusuhtaiset ja siistit. Rakastan käsiäni. Kynteni ovat loistavassa kunnossa ja pitkät, lakkaan ne aina verenpunaisiksi, mustiksi, violeteiksi tms. Pitkät kynnet saavat sormetkin näyttämään hieman tavallista pidemmiltä.
Jalkani ovat kokoa 37-38, ja sen verran sirot, että kehtaan käyttää niitä piikkikorkoisia avokkaita ja italialaiset kengätkin mahtuvat niihin mukavasti. Joidenkin saapikkaiden kanssa on ongelmia paksun pohkeeni takia (osa on lihasta, kiitos ratsastuksen), mutta onneksi rakastan nyörisaappaita.
Korkoja siis rakastan, vaikka joku valopää sanoi, että lihaville ihmisille eivät sovi korkokengät tai lyhyet hameet, vaan he näyttävät niissä naurettavilta tankeilta. Olen siis erittäin naurettava tankki (ainakin aika ajoin), jos niitä puheita on uskominen.
Rintoihini en ole tyytyväinen, vaikka ne ihan mukavan kokoiset ovatkin (kuppikoko C). Odotan paniikinomaisesti, että josko ne vielä kasvaisivat, mutta en jaksaisi... Vaikka olenkin tyytyväinen ulkonäkööni, olen harkinnut silikonirintoja aivan vakavissani. Tietenkään en niitä vielä lähivuosina aio ottaa, vaan ehkä siinä vähän päälle parikymppisenä, kun toivo isommista rinnoista on lopullisesti mennyttä. Mitään järjetöntä sotavarustusta en ole aikeissa hankkia, vaan ihan hivenen, kuppikoko D kelpaisi.
Monet ihmiset sanovat, etteivät ymmärrä, miksi superlaihoja huippumalleja ihaillaan, mutta heti perään harmittelevat, kun ovat vaikkapa 160 cm pitkiä ja painavat 50 kiloa, mikä on tietysti aivan liikaa. Ristiriitaistako? Kenties.
Minulta usein kysytään, enkö muka aio laihduttaa. Jotkut jopa olettavat automaattisesti, että olen laihiksella. Kerrankin yksi tuttava kysyi, miten voin syödä suklaata, jos olen laihiksella. En ollut, enkä ole koskaan ollutkaan. Enkä aiokaan olla. Yritän pitää painoni tässä.
Osasyy painooni on perintötekijöissä, jotka ihan kummaltakin puolelta painavat päälle. Isä ei ole lihava, mutta äiti on. Isänkin puolella esiintyy ylipainoa, äidin varsinkin. Minä en selittele mitään, mutta oikeasti se on vaikuttanut painooni. Monet ihmettelevät, miten minun ruokavaliollani voi lihoa, mutta kaikilla ei ole niin hyvää aineenvaihduntaa. Minulla on oikeastikin ongelmia sen kanssa.
Olen tiedostanut riskini sairastua diabetekseen, mutta siinäkin perintötekijät ovat todella paljon suurempi riski. Kaikilla isovanhemmillani on se, samoin äidilläni. Monilla muilla sukulaisillanikin on. Eikä se diabetes tapa, se on täysin hoidettavissa. En sitä itselleni tietenkään toivo, muttei se minua järkytäkään.
Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen ulkonäkööni. Maailmaan mahtuu paljonkin isokokoisia julkkiksia, jotka ovat vähintään yhtä hienoja ihmisiä, kuin ne laihatkin. Tiettyjä stereotypioita liikkuu lihavien ja laihojen perusluonteesta, mutta ne ovat täyttä soopaa.
Minä en katso kadulla laihoja ihmisiä kieroon, eivätkä monet onneksi katso minuakaan. Pidän avonaisista kaula-aukoista yms. mutten näytä kuitenkaan mielestäni mitenkään halvalta tms. Tiedän, etteivät minulle sovi kaikki ne vaatteet, joita laihat käyttävät, mutta voin silti olla tyylikäs ja tyrmäävä. Laihoille ei korsetti sovi yhtä hyvin kuin muodokkaille, joiden muotoja se korostaa erityisesti (puhun lähinnä vaatteiden alle laitettavasta korsetista).
Voin ostaa vaatteita jopa Onlysta, ko. ketjun farkutkin mahtuvat. Vaatekokoni on 42/44. Joskus menee 40.
Eikös Marilyn Monroen vaatekoko ollut 40...?Mulle tää keskustelu on lähellä sydäntä, koska mä oon reilusti ylipainonen. Mä oon 15 vuotias, olen 171 cm pitkä ja painan 76kg. Ylipainoa? Kyllä, ja paljon!
Mikäs provo tämä oikein on? Kuulepas kansalainen, meistä ei ole kivaa lukea asiattomuuksia. On olemassa ihmisiä, joilla todella on ylipainoa, ja naurettavuuksien lateleminen huvin vuoksi ei ole kivasti tehty heitäKÄÄN kohtaan.
Pidin kovasti Ulputin viestin lukemisesta. Aivan totta, ei olekaan mukavaa lukea viestejä, joissa valitetaan ylipainosta oikeasti syyttä. Ellei siitä sairaanhoidon tms. alan ammattilainen huomauta, ei ole ylipainoinen. Olet minua... hmm... 13 senttiä pidempi, ja painat saman verran kuin minä. Jos sinulla on
ylipainoa, ja paljon, mitä minulla sitten on? Tai mikä minä sitten olen? Ryhävalas tai sotanorsu, kenties. Sinulla on ehkä hitusen verran ylipainoa, muttei todellakaan liikaa.