Aihe: Suosittele levyä.

[Thorany]

Värttinä-Kokko

Tämä levy on yksi suosikeistani. Sanoitukset ovat hyviä, aihepiiri saataa koskettaa enemmän naispuolisia kuuntelijoita. Tämä on vielä sitä ei-niin-kaupallista Värttinää. Jos tahtoo kuunnella sellaista niin suosittelen hyvää Ilmatar-levyä.

[innoscent]

Kitkerät neitsyet : Paras pysyä kotona

Sain levyn syntymäpäivälahjaksi ja innostuin oikein kunnolla. Siinä hyvää musiikkia ja feminististä huumoria miehiltä ja naisilta. Harmittaa, kun missasin Tavastian keikan..

Jean S.: Pojat on tyttöjä

Jotenkin sellainen levy, joka aina saa hyvälle tuulelle. Aikuinen nainen- kappaleen versio on jotenkin koskettavan parodinen. Kyseisen bändin muukin tuotanto on korkeatasoista.

CMX: koko tuotanto

Ei siihen voi kyllästyä. Sitä paitsi A.W. on mukava tyyppi ja kirjoittaa kauniisti.

Onhan niitä muitakin levyjä, mutta nämä tulivat nyt mieleen. Muokkailen (ehkä ) sitten lisää kun muistan niitä...

[suosanteri]

The Beatles - Sgt. Pepper's lonely hearts club band

vaikeaa erotella siitä parhaimmmistoa. Miinuksena ehkäpä se, että 13 kappaleisen levyn pituus on vaivaiset 40 minuuttia.

Loistava levy. Kommentoisin tähän että syy oli/on tekninen. Alkuperäiseen Lp-formaattiin ei mahdu hyvälaatuisena kuin noin 20 minuuttia puolisko. Muutoin raitoja joudutaan/jouduttiin sullomaan ja äänen taso kärsii. Tämän huomaa hyvin jos soittaa alkuperäis lp:tä ja sitten jotakin täyteen ahdettua vuoden hitit-kokoelmalevyä. Kokoelmalla sama biisi soi paljon hiljempaa säätimiin koskematta.

[Mirame]

Taty: 200km/h in the wrong lane original russian version
Eli t.A.T.u:n 200km/h at the wrong lane levyn venäläinen versio.



Eli Tämä on t.A.T.u:n 200km/h in the wrong lane levyn venäjänkielinen versio. Ei sitä nimeä noin kirjoiteta, tiedän. (Mutta nimessä on venäläisiä kirjaimia ja...niin)
Levyllä on 12 biisiä ja 3 niistä on sellaisia joita ei ole englanninkielisellä levyllä. Minä ainakin löysin omani aivan Sokoksesta (vai oliko se Stokman?) mutta aivan tavallisesta kaupasta. Kyllä netissä, ainakin Amazonissa on näitä levyjä. Ja tietenkin Venäjältä pitäisi löytyä, mutta kuka nytten sieltä lähtisi yhtä levyä hakemaan?
Kansivihko on täynnä venäjää, mutta siinä kerrotaan missä Lena ja Yulia ovat syntyneet, opiskelleet ja mitä harrastaa jne.. Myös kuvia on muutama ja tyttöjen sormenjäljetkin :) Sitten kuten melkein jokaisesta levystä, niin täältäkin löytyy kolmen laulun sanat, venäjäksi :p
Levy on hyvä ja välillä kuulostaa hauskalta kuunnella kun tytöt laulavat venäjää.  Mutta perusasiat ovat samat kuin englenninkielisellä levyllä.
Miinusta on se, että ei saa mitään selvää tekstistä. (Jos ei opettele kieltä) Mutta kokonaisuus on hyvä.
Minä annan numeroksi 9

Ja mikä hauskinta, niin voi netistä etsiä laulunsanoja käännettynä ( http://www.letssingit.com/t-a-t-u-nas-ne-dogonyat-c98p7lr.html ) ja yrittää laulaa sitten niiden mukaan.

[aratfalasiel]

Verenpisara - Happosadetta

Miksi: Aivan loistava levy. Kuulin yhdeltä toiselta levyltä kappaleen Me tapoimme tunteen ja laitoin levyn joululahjatoivelistaani heti. Sanoitukset ovat hyviä, joissakin on tulkinnanvaraa, joissakin ei.
Olette ehkä kuulleet kappaleen Happosadetta, se on Verenpisaraa.

"Ja rukoilimme, Happosadetta
vapauttamaan Siiamilaiset sielumme"

Tässä vielä biisilista:

1. Arvetkin kauneuspilkuiksi
2.Yön karnevaalit
3.Me tapoimme tunteen
4.Juomarahat
5.Kyllä me
6. Helminauha
7.Galleria
8.Tunne hieka jalkojen alla
9.Pakoon
10.Rakauden esikoinen
11.Happosadetta

Pidän eniten kappaleista 5,6 ja 11.

[Graveheart]

Katatonia - Viva Emptiness

Tämä on yksi suosikkilevyistäni, joka kuuluu niihin levyihin, jotka eivät ensikuulemalla heti kiinnosta, mutta kun kappaleet kunnolla avautuvat, ei niistä voi päästää enää irti. Lopulta jää niin pahasti koukkuun, ettei sitä voi kieltää itseltäänkään.

Suosittelen hyvin lämpimästi tätä levyä, vaikka ei metalli maistuisikaan. Ei tätä voi ihan heviksikään sanoa, ilmeisesti jonkinlaista gootti-rockia. Yhtyeellä on melko laaja metallitausta, kun tällä levyllä ovat vähän rauhoittuneet ja muuttaneet hieman tyyliään.

Katatonia tuntuu olevan melko tuntematon yhtye Suomessa. Jos haluat tuoda jollain levyllä lisää väriä kokoelmaasi, kokeile Viva Emptinessia vaikka se tunnelmaltaan melko harmahtava onkin. Kappalelista tässä:

1. Ghost of the Sun *
2. Sleeper *
3. Criminals *
4. A Premonition *
5. Will I Arrive
6. Burn the Remembrance
7. Wealth
8. One Year from Now
9. Walking by a Wire
10. Complicity *
11. Evidence *
12. Omerta
13. Inside the City of Glass

Yhteiskesto jotain 52 minuuttia.
*) henkilökohtaiset suosikkini.

[francesc]

The Beatles-Sgt. peppers lonely hearts club band

Upea levy, Ihan niinkuin koko beatlesin tuotanto. Enminäosaaperustella... Se on vaan hyvä^^


Nirvana-Nevermind

Upea levy, agressiivista mutta silti niin kaunista. Erityisesti suosittelen raita 5-Lithium. Kaunis biisi. Ihastuin heti kun kuulin intron.

[Selviytyjä]

Britney Spears - In The Zone
Tämä on parasta Britneytä, huomattavasti parempi kuin Britneyn aiemmat levyt yhteensä! Levyllä on tanssi/bilebiisejä (kuten Toxic, (I Got That) Boom Boom) Ainoa huono biisi mielestäni on Madonnan kanssa laulettu Me Against The Music, koska siihen on jo kyllästynyt liiallisesta kuuntelemisesta.

[Qia]

Anteeksi jos näitä on jo suositeltu...

                           Muse - Absolution

Itse ole tutustunut Museen vasta tämän uuden levyn myötä, ja olekin alkanut pitämään kovasti. Erityisesti pidän kappaleista Sing for  absolution, Hysteria, Apocalypse please, The small print ja Falling away with you. Levy on oikein ihana, sellaista mukavaa britti rokkia. Sieltä löytyy hitaampia kappaleita,  mutta sitten taas hieman "kovempaa menoa" ^_^

1. Intro
2. Apocalypse please
3. Time is running out
4. Sing for absolution
5. Stockholm syndrome
6. Falling away with you
7. Interlude
8. Hysteria
9. Blackout
10. Butterfiles & Hurricanes
11. The small print
12. Endlessly
13. Thoughts of a dying atheist
14. Ruled by secrecy

                             
                             Gackt - The sixth day
                               ~single collection~

Aivan ihana levy, Gacktin kaikki parhaat.  En oikein osaa kertoa tästä mitään, se pitää itse kuulla. Tosin levy ei ole mikään halpa, minä maksoin siitä 40 euroa...

1. OASIS
2. Sekiray
3. Secret Garden
4. Kimi ga oikaketa yume
5. Wasurenaikara
6. Tsuki no uta
7. Mirror
8. Vanilla
9. Mizérable
10. Lu:na
11. Last song
12. ANOTHER WORLD
13. Kimi no tame dekirukoto
14. Saikai - story

[Kuuttis]

Oasis - Morning Glory

Levy polkaistaan käyntiin rokkaavalla Hello!lla, jonka jälkeen hittiä hitin perään; Wonderwall, Don't Look Back in Anger, Some Might Say... Levy on brittipoprockia parhaimmillaan, löytyy rock n' roll asennetta (esim. Hey Now!) mutta myös kaunista melankoliaa (Cast No Shadow). Kaiken kruunaa upea Champagne Supernova levyn päättöbiisinä, jonka sooloilut ja melodia ovat jotain todella kaunista. Oasista on kritisoitu lyriikoiden laimeudesta, mutta jos lukee vaikkapa Champagne Supernovan tai Cast No Shadowin lyriikat, voin taata ettei enää tulla kritisoimaan lyriikoista... Mukavat Swamp Songit (joita on yhteensä kaksi kappaletta) tuovat pienen tunnelmointikohdan aina silloin tällöin levyn kuunteluun. Lisäksi toisessa Swamp Songissa on upea soolokitara, kannattaa etsiä käsiinsä Oasiksen b-puolikokis Masterplan jolta löytyy koko biisi. Morning Glory- levy on loistava, klassikko; täydet viisi tähteä.

Suede - Dogmanstar

Levy alkaa hieman ahdistavallakin tunnelmakuvauksella Introducing the Band, jonka primitiivinen rytmi valmistaa kuulijaa loppulevyn melodian -ja sanoituspuolen ilotulitukseen. We Are The Pigs luo tunnelmaa sisällä yksin istuvasta nuoresta miehestä kuuntelemassa kapinallisten tappelua, The Wild Ones on kaunis romanttinen balladi sortumatta läähkyilyyn, The Asphalt World on ehkä ahdistavin (hyvällä tavalla) kappale ikinä, Still Lifen massiivinen orkesteri hämmentää ja ihastuttaa. Brett Anderson laulaa tunteella ja Bernard on joku kitarajumala ehkä. Loistava levy.

-Kuuttis

[rink-]

Belle&Sebastian - Koko tuotanto
Ensirakkauteni. Maailman ihaninta poppia. Tulee kyyneleet silmiin.


The Divine Comedy - Koko tuotanto
Mahtipontista. Taustalla pauhaa aina jousiorkesteri.


Morrissey - Bona Drag, Viva Hate
Aika itsekeskeinen vanha ukko se Morrissey, mutta kaunis ääni!


Elvis Costello - When I was cruel
vanha ukko sekin, mutta uusin cd on hyvä!

the Phonies - ööh... siltä on ilmestyny 2 ep:tä, en muista nimiä.
Mielettömän hyvää kotimaista!

Sitten suosittelen tietenkin näitä tavallisia: The White Stripes, Franz Ferdinand, the Strokes, Shout out louds, The Von Bondies, Muse, The Walkmen  ---   meisinkiä!
Ja suomenkielisiä perushyviä: Maija Vilkkumaa, Wärtsilä, Kotiteollisuus, Viikate, Don Huonot, Apulanta


[/b]

[Kuuttis]

Edellisen kirjoittajan Morrissey-suosituksesta unohdin aivan;

The Smiths - Meat Is Murder

Johnny Marrin soljuvan ihanaista kitarointia(joka muuten on inspiroinut vahvasti Bernard Butlerin(Suede) tyyliä) ja Morrisseyn sydäntäriipaisevia lyriikoita. Jos ei ole Smithseihin tutustunut mutta kuitenkin kutsuu itseään jonkin sortin brittipoppariksi, niin kannattaa tehdä parannus ja käydä ostamassa tämä levy. Kappaleista parhaimpia mielestäni ovat ne ei-niin-poliittiset; How Soon Is Now?, I Want the One I Can't Have, The Joke Isn't Funny Anymore, What She Said.

muitakin levysuosituksia:

Manic Street Preachers the Holy Bible & Everything Must Go

Vaikka levyt ovat hyvin erilaiset, ajattelin suositella niitä samalla koska ne molemmat ovat lemppareitani eikä Everything olisi sellainen kuin on ilman The Holy Biblen raakuutta ja tummuutta. The Holy Bible on ehkä synkin ja ahdistavin levy ikinä, se kuuluu jo kappaleiden nimistä. Of Walking Abortion, Die in the Summertime(joka on muuten koko levyn "iloisin" kappale), The Intense Humming Of Evil... Lyriikat ovat poliittisia, älykkäitä, teräviä mutta eivät melodiatkaan ole huonoja. Basso on tässä levyssä usein etualalla ja kitarat etsivät tummaa ja synkkää soundia. Loistava levy. Everything Must Go on suhteellisen paljon tämän levyn vastakohta; ahdistus ja raivo on muutettu optimistiin kääntyväksi melankoliaksi, edellisen levyn tumma ja likainen äänimaailma on nyt Oasis-tyylistä simppeliä jousin ryyditettyä popmusiikkia. Loistavaa sellaista, tosin. Levyltä aistii eskapismin ja vapauden tunteen, ja se on loistava kesälevy. Biiseistä erityisesti A Design For Life, No Surface All Feeling ja Enola Alone erottuvat.

-Kuuttis

[Dille]

Elastinen - Elaksis Kivi

Levyllä päästään Fintelligenssistä tutun Elastisen pään sisään. Biiseissä on nyt asiaa ja taustat loistavia. Lähes koko levy on pelkkää Elastista lukuun ottamatta Illin ja MaryAnn:n kertosäelauluja. Levyn helmiä ovat ehdottomasti Henki kulkee, Syljen ja Anna mun. Varsinaista biletysbiisiä ei löydy (joskin Tehdään niin ja Nuori nero kappaleissa on sellaiseen vivahteita) mutta välillä onkin parempi pysähtyä ja miettiä kappaleissa mainittuja tärkeitä ja pohdinnan arvoisia asioita. Kerta kaikkiaan levy on onnistunut kokonaisuus ja jokaisella kuuntelu kerralla voi löytää jotain uutta.

"Ja joka kortti mulle
täs pakas on rakas,
en pyydä frendeilt mitään,
mitä en ite antas takas,
luottamus ja kunnioitus,
niistä lähetään,
en pyydä mahottomii,
mut en myöskään tyydy vähempään"

-Elastinen (Elaksis Kivi 2004)

[Seireeni]

Smashing Pumpkins: Mellon Collie and the Infinite Sadness

Aivan upea levy. Tosin ei avaudu yhtä helposti kuin Siamese Dream, tähän levyyn tarvitaan useampi kuin yksi kuuntelukerta jotta se iskee. Biisit ovat raivokkaita, kauniita, lempeitä ja rokkaavia yhtä aikaa. (Kyllä, levyn nimi on tahallaan kirjoitettu väärin. ;) )

Levy on tuplalevy, ja kummallakin cd:llä on omat nimet: Dawn to Dusk ja Twilight to Starlight. Itse pidän enemmän TTS:sta, silä se on kokonaisuutena parempi. Parhaat biisit ovat sillä levyllä. Kuten esimerkiksi Bodies, 1979, X.Y.U. ja Farewell and Goodnight, joka on levyn viimeinen ja ehdottomasti kaunein biisi. Siinä laulavat kaikki bändin jäsenet lempeästi, ja sanat ovat ihana haikeat. DTD:lla helmiä ovat Zero, Bullet With Butterfly Wings, Love, To Forgive ja Tonight, Tonight. En osaa sen enempää eritellä miksi ne ovat niin hyviä, ne ovat vain todella tarttuvia.

Suosittelen. Smashareita parhaimmillaan.

[Elley]

Don Huonot - Kultaiset apinat

Lähes koko Don Huonojen tuotanto on kuuntelemisen arvoista, mutta jos ei bändiä tunne niin helpoita lienee aloittaa kokoilmalevystä. Kultaiset apinat on tupla-cd, toiselta levyltä löytyy hittejä ja toiselta harvinaisuuksia vuosilta 1990-2000.

Miksi
No, jo pelkästään Kalle Aholan mahtavan äänen takia. Ja niiden sanoitusten.

Parhaimmat biisit
Hannu ja Kerttu - Kiinnitä sanoihin huomiota. Kertomus kahdesta 12-vuotiaasta, Hannusta ja Kertusta.

Kukkakauppias Tseblu Ivanovits Baladinin kuolema - Se on vaan niin kaunis. Varsinkin talvella, kun luistelee.

Kultaiset apinat + Tervetuloa silmänkääntötemppujen orgioihin - Kaksi tarttuvaa kappaletta.

Metsänelävien puollustusliitto - Varsinkin lopussa tuleva c-osa (vai onkohan se d-osa) on ihan loistava, sekä sanoituksellisesti että musiikillisesti.

Eikä unohdeta hittejä. Riidankylväjä, Tuulee, Ruoski minua, Kissaihmiset, Tule sellaisena kuin olet, suojelusenkeli ja Hyvää yötä ja huomenta.

Huonot puolet
Kamelianainen puuttuu. Samoin Vedä käteen ja Väärän kuninkaan päivänä (en ole varma tuosta nimestä) ja muutamia muita, mutta eihän kokoilmalle koskaan mahdu kaikki kappaleet.


Muita
Coldplay - Rush of Blood to the Head
Paul Simon & Art Garfunkel - koko tuotanto
Foo Fighters - One by one
Amélie - the soundtrack (Tämä saa itkemään)

[Lils]

Eskobar - a Thousand Last Chances
Ruotsalaisen bändin kolmas albumi. Tätä jaksaa kuunnella. Kappaleet ovat useat melko surumielisiä, mutta kauniita. Sellaista musiikkia, jota voi kuunnella sängyllä unelmoidessa tai vaikka pyörällä ajaessa. Paras Eskobarin levy täynnä upeita kappaleita, mm. "Love Strikes", "Bring the Action", "Cold Town" ja "Even If You Know Me".

[Serbeth]

Blind Guardian - The Forgotten Tales, melkein yksinomaan Mordred's songin takia. En varman ole kuullut hienompaa kappaletta. Tai no melkein koko tuotanto on samaa, mahtavaa tasoa. Juu ja Bright Eyes ja Lord of the Rings myös loistavia.
Totta kai BG:n NIME ja ANATo ovat myös mahtavia kokoelmia, mutta tämän kappaleet voittavat.

[Pot]

Tiktak: Ympyrää Levy on mitä mahtavin kesälevy. Heilutaan tekee ainakin minut ihan sairaan pirteäksi ja iloiseksi. Levyllä on biisejä, jotka sopivat raivonpuuskiin, esm. energinen Tänä yönä taivaaseen. Eikä tämä Tiktak ole enää se Tiktak, joka soittaa turhia poprämpytyksiä...vaan se Tiktak, joka rulettaa.

Evanescence: Fallen Talvimusiikkia parhaimmasta päästä. Ja syysmusiikkia. Suosittelen silloin kun masentaa, koska mikään biiseistä ei ole hirveän iloinen. Aina kun kuuntelen sitä, tulee olo että olen pienessä ja synkässä huoneessa...biisit ovat tarttuvia ja Amy Leellä on ihana ääni. My Immortal on todella koskettava, herkimmille tulee taatusti tippa silmään. :)

[sesquipedalian]

Olen aivan tosi feikki-indie.

*mainostusta*

Musiikinkuuntelun voi aloittaa Ani DiFrancon iki-ihanalla livekokoelmalla So much shouting, so much laughter jonka uskonnollinen kuuntelu johtanee siihen, että kykenee tutustumaan artistin koko tuotantoon aivan liian lyhyellä aikavälillä (siis mitä rahankäyttöön tulee). Kyseessä on siis aika politisoitunut, ahdistavan masentava naisartisti, joka musiikissaan yhdistelee elementtejä niin amerikkalaisesta folkista, jatsista, punkista kuin bluesistakin ihan todella onnistuneella tavalla. Mukana on myös spoken-wordiä, ja Anin seuraava projekti onkin ikioma englanninkielinen runokirja (hänen lyriikkansa ovat vaihtelevaa laatua, usein älykkäitä, esim. "love is a piano dropped from the fourth story window and you were in the wrong place at the wrong time" [Two little girls], ja joskus hävettävän huonoja, esim. "but you changed the rules / in an hour or two / I don't know what you and your / sisters do but / please don't / please stop / this is not my obligation / what does / my / body have to do with / my gratitude?" [Gratitude]) Nämä Anin live-levyt on kuitenkin taattua laatua, mukana on jonkinmoinen jazz-kokoonpano, yleisö ei yleensä huuda artistin päälle liikaa (joskin biisissä "What how when where (why who)" niiltä kirkuvilta ihmisiltä pitäisi katkaista äänihuulet), ja raitojen välissä olevat spiikit ja vitsit on ainakin omasta mielestäni tosi rentouttavia. Olen fani.

Mitähän muuta olen kuunnellut viime aikoina...
ei varmaan ole mikään yllätys, että Amelie'n soundtrack on jotain aivan uskomatonta, ne instrumentaalit on suorastaan ihania, tykkään itse tosi paljon. Kannattaa katsoa siis tämä lehva ihan korvat auki.

Hiphopin/spoken wordin kentiltä saa aika lailla etsiä, että löytää jotain, josta minä pitäisin ihan todella paljon, mutta kävipä niin että sattumanvarainen nettituttu alkoi lähetellä mulle levyjä sen yoshitoshi -dj-kaupasta Washingtonista tuossa noin 2 vuotta sitten. Se toinen paketti joka saapui koto-Suomeen asti sisälsi Ursula Ruckerin "Supa Sista" -levyn. Tämä levy on tunnelmointia varten. Pimeä huone, headphonessit, Ursulan ihanan hunajainen ääni, loistavat sanat, poliittisesti valveutunutta mustaa musiikkia. "Mustaa", siis tarkoitan vähän Me'Shell NdégeOcello'n -tyylistä rääväsuista poliittista valveutuneisuutta, musiikkia mustille miehille/naisille/nuorille. Tässä on oiva esimerkki analysoitavaksi. ... Ja tässä englannninkielinen arvostelu.

[Woldfine]

Sori nyt, jos joku on jo suositellut..)


The Rain - Kiitos ja Anteeksi

Miksi? Nojoo, pidän tästä, Gospelhullu kun olen :b Mutta juu, jos kaipaat rockia (ja uskot Jumalaan, sillä jos et, saattaa tämä tuntua tyhmältä) ja kauniita sanoituksia, osta tämä :D Tai jotain. Tästä tulee oikeasti hyvä olo, kun alkaa sanoituksia kuunnella, ja pohtia. Ei niin virsimäistä, todellakaan. Sanoitukset omaperäisiä.
Arvio: 9½ , joissain kohtia aina töksii, eikä kaikki ole niin Rainmaista.
Parhaat kappaleet:
Merkinkantaja, se pistää ajattelemaan ja
Tuuli kulkee, tuo hyvän olon. Kaunis biisi.


Apocalyptica - Reflections

Miksi? Jos pidät pelkästä soitinmusiikista, joka antaa sinulle mahdollisuuden rentoutua, tai jos sinulla on univaikeuksia, osta tämä. Levy sisältää kaunista jousisoitinmusiikkia (pääasiassa viulu). Luo rauhaisaa tunnelmaa. Kerrassaan ihana ( kauhia mainospuhe :O )
Arvio: Levyä en kokonaan ole kuullut, mutta 8½, joisakin kohtia vähän tylsä. Rentouttava kuitenkin.
Parhaat kappaleet:
Faraway, rentouttavaa, tuo sellaisen epäaidon olon. (?)


Takiainen - Alasti

Takiaisen uusin kokoonpano on tuotanut tulosta.
Miksi? Korutonta rockangstia, jos omistat tämänlevyn, kuuntele sanoja ja mieti niiden syvempiä merkityksiä, jos ymmärrät, niistä saattaa löytyä vaikka mitä. Laulajalla vahva ääni, mutta jotenkin odotin levyltä vähän rajumpaa menoa. Hyvä kuitenkin :)
Arvio: 8+ Kuten jo sanoin, odotin enemmän.
Parhaat kappaleet:
Katkaise, mukavaa angstia
Tiikeri, jotenkin kiinnostavan synkkä.

[Lingwé]

En tiedä, onko joku jo suositellut tätä, mutta suosittelempa nyt kuitenkin itse...

No juu. suosittlenpa tälläistä aivan ihanaa levyä, eli siis Save The Last Dance- Soundtrack.

Eli tää on save the last dance elokuvan soundtrack, kuten kaikki jo varmasti tajusivat. :)

Musiikki on hip hop/r&b voittoista. Suurimmaksi osaksi biisit on sellaisia tunnelmallisia keinuttelu biisejä, todella hyviä!!

Nimekkäitä artisteja levyllä ei ole kuin pink ja Ice Cube.

Kaikki biisit on todella hyviä, mutta henkilökohtaisiksi lemppareiksi nousi
Fredro Starr % Jill Scott- Shining Trough
K-Ci &JoJo- Crazy
Soulbone- My Window

Ja bile biiseistä ehdoton ykkönen oli Ice Cube feat. Mack 10 and Ms. Toi- You Can Do It

Suosittelen!!!

[Peggy]

Olihan tossa ihan hyviäkin perusteluja, mutta luulepma, ettei kukaan voi vaan selittämällä omaa mieleipidettään saada ketään pitämään jostain mikä ei vaan iske tälle toiselle. JOs nyt joku kuitenkin haluaa jotain uutta ja upeaa tulee mieleen heti vain yksi vaihtoehto:KEMOPETROL. Jos pelkkä sanoitusten näkeminen saa mut iloiseksi/surulliseksi/liikuttuneeksi/vihaiseksi/rakastuneeksi tai IHAN MITÄ VAIN! saati sitten, jos kuulee musiikin siihen mukaan, Odotin uudelta play for me levyltä huonompaan suuntaan menoa kun oli kehutuu että se on keävinen, positiivinen levy, mikä tarkoiitti mulle tavallista ja tylsää, mutta kuinas kävikään?? Levy soi aina uudelleen ja uudelleen puhki ja puhki. Vain mun siskon polttama seka cd on  soinut yhtä lailla lähikuukausina;) Siis "Play for me" on erittäin suositeltava, IHANA, kaunis ja virkistävä levy, joka laittaa kuulijansa haaveilemaan ja ajattelemaan. "Everything's fine" levyn  hohto on muutamat uskomattoman kauniit ja haikeat ja silti onnelliset kappaleet lopussa kuten nimikkoraitansa, mutta ensimmäinen levy "Slowed down" on ehkä kolmikon loistavni, kirkkain tähti. Enpä muista milloin olisin enemmmän tuntenut, elänyt, laulanut, jnejne... kuin tuota kuunnellesani! Ja itselleni tulee ainba kesäien ja muistojen täyttämä tunne.. aaah.. tulipa kliseinen ja lässytys-teksti, mutta jotkut asiat ovat kauniita juurio sillä haikealla, KAUNIILLA, hiljaisella ja.. sanoinkuvaamattomalla tavallaan. kitoos!!

[Fleur]

The Divine Comedy - Koko tuotanto
Mahtipontista. Taustalla pauhaa aina jousiorkesteri.

Hei jee, joku muukin on kuullut Divine Comedystä ^^ Etsikää kaikki Absent Friends käsiinne jostain. Nyt.

Ed Harcourt: From Every Sphere
Sattuman oikusta käteen osunut levy. Pikainen tutkimus paljasti että tämän on englantilaisen Harcourtin kolmas (sen jälkeen kun hän lähti soolouralle jostain bändistä josta en ole koskaan kuullutkaan).
Aluksi levy ei oikein sytyttänyt; ainoastaaan kappale Undertaker Strut sykähdytti synkällä tunnelmallaan.
Useamman kuuntelukerran jälkeen muutkin kappaleet alkavat kuitenkin avautua. Levyn toinen biisi, All of Your Days Will Be Blessed, kuulostaa mielialastani riippuen vuoroin aidon toiveikkaalta ja sarkastiselta. Ghost Writer oli jonkun arvostelijan mielestä Marilyn Manson-mainen, mitäpä siihen voisi lisätä. Kummallinen se ainakin on -ja tarttuva.
Watching the Sun Come Up on aika David Bowie-mainen, muistuttaa ainakin minua herran Heroes-biisistä. Fireflies Take Flight on kaunis. Nämä kaksi kappaletta myös todistavat että Harcourt osaa laulaa.
Levyn nimikkobiisi From Every Sphere leijailee hieman liian pitkään. Sopisi jonkun surullisen elokuvan taustamusiikiksi, ehkä.
Rakkaudesta Harcourt ei puhu niin paljoa kuin jotkut, ainoastaan Metaphorically Yours-kappale on selvä tarina suhteesta. Oh baby huokauksella aloittaminen ei koskaan lupaa hyvää, mutta and we are joined at the hip like siamese twins kuulostaa jo paremmalta.

Kyseessä on siis lupaava laulaja-lauluntekijä. Suositellaan hyviä sanoituksia arvostaville pop-faneille.

[Araminta Meliflua]

The Beatles: Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band
Aivan mielettömän ihana CD. Monesti kehuttu Beatlesin parhaaksi, ja olenpa oikeastaan samaa mieltä. Aivan upea. Ihana. Täydellinen. Ei pahaa sanottavaa.

The Beatles: Abbey Road
Aivan mahtava. Useat laulut muodostavat loppupuolella yhtenäisen kokonaisuuden... Ihana. Upea. Ei pahaa sanaa. =)

Ja tietysti suosittelen kaikkia muitakin Beatlesin levyjä, mutta nuo nyt ovat mielestäni parhaat. En jaksa se tarkemmin parustella; kyllä perustelut huomaa niitä kuunnellessa. =)

[Mime Kettu]

Hm. Nyt on ihan pakko suositella kaikille lämpimästi ihanaa vanhaa ja uutta musiikkia yhdistelevää ryhmää, Blackmore's Night.

Blackmore's Night - Shadow of the Moon
Yhtyeen musiikkia on kiitettävän vaikea saada Suomesta, mutta Tanskasta ja Saksasta sitä löytää helposti.
Kevyttä musiikkia, rummut, sähkökitara ja sähköbasso on käytössä vain muutamissa kappaleissa, mutta ken tykkää pienestä nuotioelämöintimusiikista, mystisestä, surumielisestä ja iloisesta vanhanaikaisesta musiikista, niin tämä on ihan ehdoton. Se itseasiassa yllätti minutkin. Muusikot mahtavia ja naisen lauluääni on aika normaali, mutta todella kaunis ja sopii musiikkiin mainiosti.

Parhaat biisit:
- 1. Shadow of the Moon
- 2. Clock Ticks On
- 4. Play, Minstrel, Play
- 5. Ocean Gypsy
- 7. Magical World
- 9. Rennessaince Faire

Muutkin kappaleet ovat mainioita. Lämpimät suositteluni.