Ollaan kavereiden kanssa pelattu jästihuispausta ja se oli kyllä todella hauskaa.
Joukkueisiin ei kuitenkaan saatu ihan seitsemää pelaajaa ja poikien joukkueessa oli lentävä pitäjä, eli hän pelasi samaan aikaan myös jahtaajana... :D
Säännöistämme hieman,
Sieppinä vuorottelivat minun ja kaverini pikkuveljet, joilla oli sukka housuihin kiinnitettynä, ja joka etsiöiden piti saada kiinni.
Etsiät menivät minuttiksi talon taakse, jotta sieppi ehti piiloon ja tulivat vasta sitteen jahtamaan sieppiä. Ehkä paras piilo oli, kun veljeni kiipesi kirsikkapuuhumme oksien katveeseen, eikä häntä ihan heti löydettykään. Siepin rooli oli muuten todella raskasta, kun piilon paljastuttua joutui juoksemaan henkihieverissä etsiöitä karkuun.
Pitäjät vahtivat pieniä jalkapallomaaleja, jotka korvasivat maalisalot.
Jahtaajat heittelivät "kaatoa" (todellisuudessa iso, melko pehmeä pallo) toisilleen, eikä kaato kädessä saanut liikkua.
Lyöjiä oli osallistujapuutteen vuoksi vain yksi molemmissa joukkueissa, ja heillä oli pienet pallot, joilla he yrittivät osua vastapuolen joukkuelaisiin. Jos sai osuman piti käydä maassa istumassa ja pudottaa kaato.
Siepin kiinnisaamisessa ei kestänyt kovin pitkään, joten pelasimme viisi erää. Kaikille ei "oikeita luutia" riittänyt, mutta veljien jääkiekkomailavarastosta löytyi kaikille luudankorvike.
