Aihe: Leijonakuningas

[Eleanír]

Joka tapauksessa. Suomenkielisessä versiossa äänet sopivat roolihahmoille ERITTÄIN hyvin

Disney on itseasiassa aika tarkka ilmeisesti noista äänistä ja hyvä niin ^^
Tykkään katsella noita Disneyn lisämateriaaleja ja minusta siinä kerrottiin, juuri tuosta dubbauksesta. Äänien pitää muistuttaa mahd. paljon alkuperäisiä ja ääninäyttelijöiden pitää muutenkin olla hyviä.
Jos oikein muistan, ne ehkä tarkistaakin ne jotenkin, lähettämällä ääninäytteitä(?) tai sitten tuo muistui mieleeni jostain muusta.
Pitäisi kai kahlata materiaalit läpi, ennenkuin tulen tänne selittelemään, mutta minkäs teet kun olet malttamaton... :s

[Hartsa]

Aivan loistava elokuva! Ainakin se ykkösosa. Kakkonenkin oli ihan katsottava, vaikkei jostakin syystä aivan yhtä hyvä, kuin ykkönen. No, yleensä alkuperäiselokuvat ovat parempia, kuin jatko-osat. Kolmosesta en hirveästi pitänyt. Siinä oli liikaa huumoria ja leijonia oli aivan liian vähän. Luulisi nyt, että niitä enemmänkin olisi, kun kerran nimi on Leijonakuningas 3. Eihän se oikeastaan edes ollut mikään jatko-osa, vaan ykkösosa Timonin ja Pumban näkökulmasta. Lempihahmoni on ehdottomasti Simba. Niin suloinen ja sinnikäs. Häntä käy vähän sääliksi, kun on ollut niin vaikea lapsuus. Scar on myös mahtava hahmo. Tarinassa kuuluu olla pahis ja Scar on juuri sopiva sellainen. Oikeastaan pidän kaikista hahmoista jollakin tavalla, mutta tässä olivat ne kaikkein parhaimmat.

[Jessie]

Minusta Leijonakuningas on ehdottomasti Disneyn kaikkien aikojen paras elokuva. Olen ollut aina sitämieltä etteivät kakkososat voi päihittää ykkösosaa, vaikka leijokuninkaan tapauksessa kakkos-osa on ihan katsotatava.

Pienestä saakka kun on leijonakuningasta katsonut niin osaa edelleen arvostaa sitä isona. Näiden kaikkien nykypäivän Madagasgarin,pikku kanasten yms, jälkeen. En sano etteivät nekin olisi hyviä mutta eivät ne leijonakuningasta päihitä.

Leijonakuninkaassa, on niin ihana tarina. Kaunis hellyyttävä,koskettava. Muistan itkeneeni Mufasan kuolemaa pienenä monta tuntia. Musiikki on aivan ihanaa ja Timo ja Pumba ovat suber hauskoja. Kertakaikkisen ihana elokuva.

[Kira]

Leijonakuningas on minustakin kaikkein parhain Disneyn elokuvista. Ensimmäisen kerran näin Leijonakuninkaan silloin, kun se oli elokuvateatterissa eli se taisi olla 1994 ellen ihan väärin muista. Siitä asti olen pitänyt siitä todella paljon.
Olen nähnyt leffan vain suomidubeilla, mutta olisi se kiva nähdä englanninkielisenäkin. Ne dubbaukset ovat kyllä aivan loistavat, äänet sopivat hahmoille paremmin kuin hyvin, joten ihan mielellään Leijonakuningasta katsoo suomeksi dubattuna, vaikka yleensä vierastankin dubbauksia ja suosin alkuperäisversiota.

[willy]

Disneyn klassikot. Kuuluu selvästi parhaimmistoon. Elokuva on rakkaus, ihan toista kuin nykyään, joku 'Pikku kananen' jonka sekin idea otettu lastensadusta, pah (en ole nähnyt kyseistä elokuvaa, joten voin olla väärässäkin). Tämä on muiden Disneyn klassikoiden ohella niitä elokuvia, missä suomidubbaus on onnistunut hyvin. Kai se johtuu siitäkin, että näin tämän elokuvan ja muutkin Disneyn vanhat elokuvat pienenä, enkä varmaan osannut lukea vielä silloin, joten olen tottunut suomalaisiin ääniin. No, kuitenkin, voisi olla ihan mielenkiintoista nähdä alkuperäisäänillä.

Parhaimmat hahmot ovat ehdottomasti Mufasa, Simba, Nala, Timon ja Bumba, ja.. Sazu? Miten se nimi kirjoitetaan? Kuninkaan 'neuvonantaja' :D Njoo ^^' En pidä Scarista hirveän paljon. Hyeenat on ihan kivoja, Ed kivoin.

Leijonakuninkaan tapauksessa kakkososa on ok, muuten on kyllä aika tyhmää tehdä jatko-osia klassikoista (esimerkkinä Bambi 2, jonka kyllä haluaisin mennä katsomaan muttamutta ^^; onhan se tehty sentään perinteisellä lyijykynätekniikalla). Kiara ja Kovu ovat suloisia (tosin Kiaran pentusuomalaisääni on kyllä järkyttävä).

Musiikitkin ovat hyviä, ehdottomasti paras on Hakuna Matata ja Can You Feel The Love Tonight? -kappaleet. En ole kuullut itse elokuvassa tuota jälkeenpäinmainittua englanniksi, mutta olen kuullut monta kertaa radiosta. On se suomalainen versio ihan kuunneltava kyllä, siihenkin tottunut.
Sen juhlajulkaisu DVD:n (olikos se joku tuollainen?) haluaisin. Kaverillani oli joskus pienempänä tähän elokuvaan liittyvä peli tietokoneella, tykkäsin pelata sitä aina.

[Magic eyes]

Ensimmäinen elokuva, jonka olen koskaan käynyt elokuvissa katsomassa. Olin silloin arviolta 7- vuotias. Tykkäsin siitä kovasti. Kun se tuli uudelleen videolle piti tietenkin hankkia ja jatko-osatkin. Suosittelen elokuvaa lämpymästi. Musiikki on mukavaa ja mukaansa tempaavaa. Timon ja Pumba ovat varmaan hauskimpia koko leffassa :)

[Meja Curtis]

Jep. Ehkä paras piirretty kautta aikojen.
Innostuin tässä puoli vuotta sitten kys. elokuvasta uudelleen ja katsoin sen 4 tai 5 krt viikossa.. :D
Ah, ja se musiikki. Kaunista musiikkia, varsinkin Can you feel the love tonight rakastan kys. biisissä erityisesti yhtä kohtaa, 'Nalan' sooloa. (Englanniksi.)

[acoustic]

varoitus, tykkään spoilata.

Leijonakuningas ei ole pelkästään kaikkien aikojen paras piirretty, vaan yksi parhaista elokuvista mitä ikinä on tehty.

Katsoin ensimmäisen kerran 3-vuotiaana, ja äiti muistuttaa yhä siitä kuinka elokuvan loputtua kysyin teatterissa että "voidaanko kelata se alkuun ja katsoa uudestaan?". Nykyään olen harvemmin katsonut tuota, kun ei ole DVD:tä, mutta se onkin ollut jo kiikarissa.

Surullisin kohta on varmastikin Mufasan kuolema, ja itselleni tulee paha mieli aina kun lähestyykin Mufasan kuolemaa. Onneksi tuo Mufasan taivaassa olo jotenkin helpotti pikkutyton tuskaa. :D

Uskon, että tuo dubattukin versio on hyvä, mutta pidän edelleenkin eniten aidosta, alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta - varsinkin laulut ovat aina parempia englanniksi.

Tarina, repliikit, kuvanlaatu, maisemat..kaikki olivat kauniita, ja Elton Johnin "Can You Feel the Love Tonight" on yhä yksi maailman kauniimmista biiseistä, ja sopii niin hyvin tuohon piirrettyyn.

Dididii, nyt kun on tästäkin saarnattu, voisi nostaa takapuolen penkistä ja lähteä ostamaan tuon leffan.

[Founa]

MUFASAMUFASAMUFASA! Idolini.

Olen aina rakastanut tätä elokuvaa, se on Pocahontaksen ja Kaunottaren ja Hirviön rinnalla paras Disneyn klassikko! Muistan, kun pienenä katsoin monesti pimeässä huoneessa Leijonakuningasta (tarkoittaen siis silloin, kun olin 2-4-vuotias) ja ihailin Scarin laulun aikana välkkyviä värejä, kun yhtäkkiä koko huone muuttui vaikka punaiseksi, sitten vihreäksi jne. Ja itkin joka kerta kun Mufasa kuoli. Hirveää. Sitten vähän vanhempana (noin 4-6-vuotiaana) katsoin Leijonakuninkaan joka aamu, siis ihan jokainen aamu uudestaan. Olin kai aika friikki.

Nykyään en tosin katso ihan niin usein, mutta kuitenkin katselen Leijonakuninkaan aina silloin tällöin ja osaan vuorosanat ja laulut ulkoa. Soitan pianolla niitä musiikkeja hankkimistani nuottivihoista, mutta tämä on todettu aika vaikeaksi, kun ne osaavat joskus olla aika monimutkaisiakin! :D Olen katsonut Leijonakuninkaan monta kertaa myös alkuperäiskielisenä, mutta en osaa sanoa onko dubattu vai alkuperäinen parempi. Kun tämä dubattu on sellainen vanha ja tuttu, jota katsoin silloin pienenä niin monta kertaa, mutta sitten taas tässä englanninkielisessä on kaikkea.. alkuperäistä. Jotkut laulut kuulostavat tosin vähän paremmilta dubattuina, jotkut alkuperäisinä. Vaikea siis sanoa.

Mutta kuitenkin. Tiivistettynä siis; olin pienenä suorastaan Leijonakuningas -friikki, nykyään en ehkä ihan niin suuresti fanita, mutta kuitenkin jokatapauksessa pidän tooosi paljon.

[cokeco]

Täydellinen elokuva! Parempaa pirrettyä ei ole vielä tullut ja tuskin tulee.

Eniten pidän Ed hyenasta koska se on yhtä seko kuin minä. Simba ja Nala on tylsiä mutta Timon ja Pumba ovat ihan ykkösiä.

musiikit ovat loistavia ja ne jäävät päähän soimaan, mutta se ei haittaa.

Olen sitä mieltä että kyllä englannin kielinen on parempi mutta kyllä se suomeksi dupattukin on ihan hyvä.

[Kalke]

Ihana elokuva <3
Katselimme pienempinä tätä aina vain uudestaan ja uudestaan, ja nytkin tulee aina joskus katseltua. Eihän Leijonakuninkaaseen voi kyllästyä.
Kaikkien aikojen paras Disney-piirretty, sitä ei voi kiistää. Ykkönen on lempparini tästä trilogiasta, kakkonen ja kolmonen eivät niinkään iskeneet, vaikkakin jatko-osina ne olivat ihan ok - versioita, paljon heikompiakin kun on näkynyt...

Lempihahmojani ovat ehdottomasti Mufasa ja Scar. He ovat niin herttaisia ja ovelia leijonia. Mufasa on kyllä aina ollut ylitse muiden, siin on poweria! Scar taas on pahiksena jotekin ylitse muiden Disney-leffojen pahisten. Se ei tee mitään typerää, vaan hoitaa asiat tyylikkäästi, ilman mitään pelletemppuja ja turhaa naurattamista.

[hantza]

Haatsu-vengaa-a-la-piippula-poo! svengaa-a-jee-u-uoo... Kun Leijonakuninkaan ensi savelet kajahtavat kuulolle ja eteen avautuu aamuinen Afrikan savanni, nousee ihoni kananlihalle ja kyyneleet silmiin.

Sain ostettua Ranskasta ikioman Leijonakuninkaani vuosi sitten ja DVD on jo ihan puhki kulunut ;) Elokuva on taynna taitoa, taikaa ja rakkautta. Kuinka joku on voinut keksia sen kaiken? Musiikki on aivan omaa luokkaansa, maisemat paata huimaavat ja hahmot rakastettavia. Leijonakuningas ei ole taidonnayte vain Disneyn tuotannossa, vaan koko elokuvabineksessa, niin kuin joku jo mainitsikin. Yhta suureen tulokseen paasee vain Aladdin. Englanninkielinen versio on se ainut oikea, vaikka nostankin hattua suomalaiselle osaamiselle. Maassa, jossa ei duppaamista paljon harrasteta, on parhaat dupatut Disney-versiot (luoja saalin ranskalaisia, heidan versionsa ovat aivan jarkyttavia).

Kuolen, jos omat lapseni eivat sitten kiinnostu kasin piirretyista elokuvista tai etta heidan mielestaan Diqney on aivan liian plosoa. Leijonakuninkaan tarina ja moraali kantaa itsensa lapi ajan ja paikan, niin ainakin toivon. Aaaaaah, rakastan sita niin paljon!!!

[Hukkakukka]

Voipi olla tosiaan että Leijonakuningas on paras disneyn piirretty ikinä.
Se on aivan mahtava elokuva.
Itse vollaan aina kuin vesiputous kun Mufasa kuolee. Se on vain niin epäreilua. Sydäntäsärkevää, sanalla sanoen. Ja joka kerta mun sydän särkyy uudestaan, kun Simba huutaa "Heeeei! joku? Kuka tahansa...? Apua.."
Enkä mä kovin monessa elokuvassa ole vollannut. Tuskin edelleenkään yhdessäkään yhtä paljon ku leijonakuninkaassa kun mufasa kuoli.
Ne laulut, ne leijonat, maisemat.. Timon ja pumba (jotka muistuttavat erehdyttävästi mua ja kaveriani:D).
Ja olen myös sitä mieltä, että leijonakuninkaan jatko-osa on ehkä onnistunein disneyn jatko-osa.
Pidän siitä erittäin paljon. Ja täytyy kyllä sanoa, että jos oisin sellainen naarasleijona niin kyllä mä sellaisen teini-simban aika mielelläni ottaisin.. Hitsi sen ääni on niiiiiiin mahtava siinä Hakuna matatassa sillon kun se laulaa teininä siinä lopussa. <3 Grraaauh. <3

[Sieppeli]

Siis aivan järjettömän ihana <3 Rakastan kaikkia disneyn klassikkopiirrettyjä, mutta leijonakuningas on ihanin. Kaikki ne kappaleet, kaikki ne hahmot <3 Varsinkin hyenat ja Scar (unohtamatta Timonia ja Pumbaa) ovat parhaita. Scarilla on suomessa niinniinniin paras ääni. Ja hyenat on niin sympaattisia hulluja, varsinkin Ed, se joka nauraa, eikä puhu. Jotenka voin suoraan sanoa, että ykkösestä ehdottomasti paras kappale on Be Prepardet ns. Vallan saan. Nytkin kun kirjoitan tätä, kuuntelen sitä.
Mufasan kuolema on erittäin liikuttava kohta. Pikku-Simba ressukka menettää isänsä ja pyytää hellyyttävästu apua *nyyh*

Leijonakuningas kakkosessa on kaksi vielä ihanampaa kappaletta, kuin vallan saan; One of us ja Hän sussa on. Näitäkin on pakko kuunnella kokoajan.
Kuvalaatu on tässä ehkä hiukan parempi, johtuen siitä, ettei tätä ole tehty samalla tavalla kuin ykköstä.

Miksi ykkönen ja kakkonen alkaa melkein samalla tavalla? Se vähän ärsyttää, mutta toisaalta se on mukava aloitus tapa. Leijonanpennun ristijäisjuttu <3

Joo, mutta taidampa keskittyä youtubeen ja leijonakuninkaan kappaleiden kuunteluun ja siirryn nyt pois lavalta.

[Blue Ice]

Leijonakuningas I : parempaa Disney piirrettyä saa hakea, muttei sellaista vain löydä. Tarina on niin Disney (ongelmallinen päähenkilö, menetys, uusi alku, pientä tempoilua menneen ja tulevan välissä, rakkautta, uusi paluu, taisteluscene, voitto ja onnellinen loppu ja pari lasta), hahmot ovat niin Disney (söpöjä eläimiä hassuilla nimillä) mutta silti kaikki on niin aaah. Aina kun kysytään, mikä on lempipiirrettyni, tulee vastattua tämä.

Tämä on ensimmäinen piirretty, jossa muistan pelänneeni ja ensimmäinen piirretty, jossa itkin. Kävimme katsomassa tämän elokuvateatterissa joskus kaaaaauuuun sitten äidin ja sisarusten kanssa ja kun Mufasa tippui kalliolta, minä painoin pään polviin ja laitoin sormet korviin ja mussutin suklaapoppareita niin kovasti, etteivät elokuvan äänet kuuluneet. Pidin itseni siinä asennossa, kun elokuvassa pöly oli laskeutunut ja Simba hissutti Mufasan luo. Tuo itkeminen sattui sitten hieman vanhemmalla iällä, olisinko ollut pari vuotta sitten, kun olin 17-18.vuotta ? Katsoin pikkuveikan (7 vuotta) kanssa tuota elokuvaa ja kun Simba kysyi värisevällä äänellä käski isää liikkumaan, minä pillahdin kyyneliin. Kun pikkuveli kysyi, mikä on, sanoin että meni roska silmään. So cliche.

Onko kukaan katsonut Leijonakuningasta englanniksi? Scar, voi tavaton, sen sanonnat siinä ovat niin mainiot.
" Uncle Scar, when I'm king, what you are?"
" Old and frail."
Tuo on vain niin koko elokuvan paras kohta ja yleensäkin, Scarin vitsaukset ja sutjaukset.

Hahmoista varmaan jokunen sana:
Simbasta en niin kamalasti pidä, ainakaan aikuisena, liian uppiniskainen ja olevinaan. Timon ja Pumba, noh, kuka heistä ei tykkäisi?

Jatko-osista en niin välitä, en ainakaan kolmannesta, vaikka onhan se kiva nähdä tarinan Timonin ja Pumban näkökulmasta. Myöskään kakkonen ei viihdytä minua, sillä idea on jotenkin käytetty ykkösen aikana. Ehkä paras kohta kakkosessa on alku:
"Se on tyttö."
"Tyttö?!"

[Gollim]

Leijonakuningas.. Olen syntynyt -92 joten olin juuri ihanteellisessa iässä kun leijonakuningas rantautui tänne Suomeen. Sain sen VHS kasettina joskus 3-vuotiaana ja katsoin sen varmasti kymmeniä kertoja, koska minulla on paljon muistoja ja muistan koko elokuvan suunnilleen ulokoa, vaikka en ole sitä nähnyt varmaan kymmeneen vuoteen. En ole uskaltanut elokuvaa enää uudestaan katsoa, koska jos se osoittautuisikin huonoksi, kaikki parhaat muistot lapsuudesta muuttuisivat kokonaan.
Muistan elokuvasta, että pelkäsin kamalasti sitä antilooppi-kohtausta ja kelasin sen yli niin monesti, että se kohta meni ihan lumisateeksi. Olin pienenä hirveä itkupilli ja itkin aina kun Mufasa kuoli Scarin tappamana. Suosikkihahmoni olivat Timon ja Pumba, joiden jutuille (etenkin pienenä) jaksoi nauraa ^^. Kakkososasta en pidä muuten kuin laulujen osalta ja kolmososa, jonka näin joskus pari vuotta sitten, oli niin dorka, että voisin löydä vetoa ettei se pure edes pikkulapsiin. Ei se edes ollut kunnon jatko-osa vaan ykkönen hieman erin äkökulmasta? En muista enää tarkkaan.
Pari päivää sitten satuin törmäämään youtubessa videoon, joka sai minussa hirveän nostalgian tunteen. Suosittelen jokaiselle, joka ei vuosiin ole jellonakunkkua nähnyt.

//Huhutar poisti laittoman youtube-linkin

[Rainmaker]

Voi, Leijonakuningas on teh elokuva niiltä ajoilta, kun Disneyllä oli vielä homma hanskassa. Ehkä parhaita Disneyn leffoja koskaan (tietysti heti Kaunottaren ja Hirviön jälkeen) - noista uusista tekeleistä ei voi edes puhua samana päivänä. Tarina on hieno, hahmot ovat mielestäni onnistuneita, musiikki hienoa ja katsoja tempautuu mukaan (jos Mufasan kuolema ei ole jonkun mielestä koskettava, niin sitten on kyllä tunnepuolessa jotain häikkää, ainakin minun mielestäni). Muistan yhä, kun näin Leijonakuninkaan elokuvissa silloin muinoin. Se kokemus on kyllä painunut syvälle selkäytimeen (taisi olla ensimmäinen tai toinen kerta, kun minä olin elokuvateatterissa). Varsinaista lempihahmoa en kyllä osaa sanoa, tosin Scarilla on hupaisat jutut ja Mufasa ainakin teki minuun heti ensimmäisellä kerralla vaikutuksen. Myös Timon ja Pumba ovat hauskoja tapauksia.

[Gwilithiel]

Leijonakuningas on jotain aivan mahtavaa. Se oli ensimmäin elokuva jonka kävin katsomassa elokuvateatterissa nelivuotiaana ja se teki suuren vaikutuksen. Tarhassa on tullut leikittyä kaverien kanssa sitä Mufasan kuolema-kohtausta liukumäessä ja muutenkin leijonaleikkejä aika paljon.

Saan siitä elokuvasta kylmiä väreitä käytännössä kokoajan. Musiikki, hahmot, juoni on niin loistavia ettei sitä voi välttää.

Lempihahmoni on Simba ylitse muiden. Etenkin aikuisena. En tiedä mistä se johtuu mutta Simbassa on jotain äärettömän viehättävää. Sen turkki näyttä ihanan pehmeältä ja upottavalta. Ja se ääni! En voi ymmärtää miten jollain voi olla niin taivaallinen ääni! Huokaan aina rakastuneesti kun ajattelenkin sitä. Olenko hullu tai jotain kun "ihastun" piirroshahmoon? Onko minulla kohtalotovereita?

Mutta pidän myös muista hahmoista. Rafiki, Mufasa, Zasu, Hyeenat, Scar, Sarabi, Nala, Timon & Bumba... Eli toisinsanoen melkeinpä kaikki.

[Punkki]

Aivan ihana leffa. Itselläni se on vielä videolla mutta pitäisi hankkia DVD:lle, kunhan vain saan rahaa. Pienenä sitä todellakin tuli katsottua melkein joka päivä ja tulee sitä katsottua tänäkin päivänä. Leijonakuningas on mielestäni parhain Disneyn piirretty, siihen ei kyllästy koskaan. Musiikitkin ovat ihania ja mukaansa tempaavia.

Suosikkihahmoni ovat Ed (ihan paras), Scar,Pumba ja Nala

Toki myös muut hahmot ovat kivoja mutta noista tykkään jotenkin eniten.

[Ooka]

Leijonakuningas on mahtava leffa, paha kyllä että idea on kopioitu (luultavasti laittomasti) eräästä anime leffasta, joka ei tietenkään saanut siihen aikaan innostusta länsimaissa. Disney kopioi idean ja toteutti oman visionsa tarinasta, ehkä hieman muunnellen. Myöhemmin asiasta vaiettiin, kun ei oltu varmoja elokuvaoikeuksista.. Eli muuten hyvä leffa, kaunista musiikkia ja piirrustustyötä, vähän tuo kopiointi harmittaa. En siis muista kyseisen animen nimeä, mutta jos tarpeeksi netistä tonkii niin varmasti löytää. Tai kysyy joltain, joka tietää asiasta enemmän kuin minä. Tämä on vain mitä minä olen kuullut, joten en hirveästi Disneystä enää pidä.

Leijonakuningas oli pienenä lempileffani, meillä on kyseinen vhs, ja katsottiin sitä aika tiuhaan tahtiin aina kun lupa saatiin. Alku oli mielestäni tylsä, nykyään se menee musiikkia kuunnellen ja kaunista piirtotyötä katsellen. Koskettavin kohta ikinä on, kun Simba menee [kuolleen] Mufasan luo, on harmaata ja kaikkea.. siinä tuli tippa linssiin, vaikken ikinä itke minkään elokuvan aikana, yleensä.
Leffa on paljon parempi englannin kielisenä, enkä pidä Simban aikuisääninäyttelijästä.. Se on jotenkin.. no, outo o.O

No, joka tapauksessa, hyvä leffa (tod. näk. laittomasta) kopioinnista huolimatta.

MUOKS:// tällainen tekstin pätkä löytyi kun vähän tongin; täältä, en osaa (vieläkään) lyhentää http://koti.phnet.fi/otaku/historia/animeprimer.html

Kimba, the white lion

"Mushi. Disneyn Leijonakuninkaan esikuva, johon Tezuka vuorostaan lainasi aineksia Bambista. Jungle Taitein kertomus pienestä leijonanpennusta nimeltä Leo on monessa suhteessa puhdasta Disneyä. Koomiset ja dramaattiset kohtaukset vuorottelevat. Leo jää orvoksi. Viidakon herraksi nousee roistomainen leijona, jolla on arpi vasemman silmän päällä. Eläinystäviensä avulla Leo nousee viidakon kuninkaaksi. Eläinten ja ihmisten väliset suhteet ja ongelmat ovat olennainen osa Tezukan tarinaa. Esitettiin vuodesta 1966 eteenpäin amerikkalaisilla televisioasemilla nimellä Kimba, The White Lion. Käsikirjoituksen teki Shunichi Yukimuro, ja taiteellinen johto oli Tsuyoshi Matsumoton vastuulla. Musiikin sävelsi Isao Tomita. Sarjan ohjasivat Eiichi Yamamoto ja Hayashi Shigeyuki."

En nyt tiedä onko laittomasti kopsattu ym ym, olen vain kuullut että japanilaiset olisivat näreissään kyseisestä asiasta. Mutta enhän mitä kaikkea tiedä, joten..

[Hopeanuoli]

Leijonakuningas on mahtava leffa, paha kyllä että idea on kopioitu (luultavasti laittomasti) eräästä anime leffasta, joka ei tietenkään saanut siihen aikaan innostusta länsimaissa. Disney kopioi idean ja toteutti oman visionsa tarinasta, ehkä hieman muunnellen.

Koska olen tällainen Disney-vastainen persoona, haluasinkin uskoa että tuo konserni on laittomasti kopioinut tuon elokuvan siitä animesta Jonka-Nimiä-En-Muista. Mutta, koska Leijona kuningas on paraspiirroselokuva jonka olen nähnyt ja koska tuo kopiointi juttu tuntuu lähinnä pakolta väännetyltä niin en nyt menisi lyömään päätäni pantiksi tuon asian puolesta. Minusta kun voisi mistä tahansa elokuvasta löytää yhden näköisyyttä mihin tahansa vastaavaan elokuvaan (varsinkin kun omaperäiset aiheet alkavat olla lopussa).

[rêve]

Oi, Leijonakuningas! Rakastan! Aina kun masentaa, niin piristän itseäni katsomalla kohdan jossa Timon sanoo "Mitä sä haluut, pukeudun naiseks ja heitän hulaa?!" ja sitten laulaa sen hienon laulun :D "Jos sä haluut syödä mehukkaita sikoja..."

Täytyy muuten sanoa, että Leijonakuninkaassa suomalainen ääninäyttely on kyllä parhaimmillaan.

[Uppo]

Meillä on kaksi Leijonakunigas elokuvaa 1 ja 2. Pidän molemmista paljon.1.elokuva oli siksi hauska koska Tiomn ja Pumba oli siinä. He ovat parhaita

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

.2.elokuva oli siitä hyvä että Simbasta tuli lopultakin kuningas

. En ole kyllä katsonut pitkään aikaan niitä. Minun mielestä Timon ja Pumba ovat hauskoja. Ne keksivät hauskoja juttuja. Se oli harmi että Mufasa kuoli. Mufasan kuolema oli ainoa surullinen elokuvassa. Leijonakuningas 2 ei ollut kovin erikoinen. Pidän siitä kuitenkin. Lempihahmojani ovat Timon, Pumba, Simba ja Mufasa. Katson muutenkin paljon Disney elokuvia. Minä rakastan Disney elokuvia.

[Ajinda]

Minunkin mielestäni Leijona Kunignas on ehdottomasti yksi Disney parhaimmistoa. Aivan mahtava (Kaunottaren ja Hirviön <3 lisäksi)! Se on ollut lempparileffa jo ihan pienestä lähtien..

Mufasan kuolema on aina yhtä koskettava, enkä jaksa kyllästyä leffaan miljoonan katselukerran jälkeenkään. On hienoa nähdä, miten Simba kasvaa leffan myötä Pumban ja Timonin hoivissa :)

Leffan musiikkia kun monet on kehuskellut voisin sanoa, että säveltäjä on Hans Zimmer, aivan mahtava mies! Rakastan leffan soundtrackia!

Kakkososan olen pari kertaa nähnyt, mutta eihän ne koskaan päihitä ensimmäistä. (Ellei ne sitten jatka suoraan samaa tarinaa sujuvasti.)

[puolipro]

Yksi sana riittää. Legenda.

Olen ikuinen Disney-fani, ja ylpeä siitä. Jokaisessa elokuvassa, (eteenkin Leijonakuninkaassa) on hyvä ja kiinnostava juoni. Leijonakuningas kuuluu parhaimmistoon juonensa, tunnelmansa, ja hienon musiikkinsa saattelemana. Ihanan koskettavia kohtauksia löytyy monia, ja huumoria ei voita mikään. Se, kun Simba menettää isänsä, on aivan kauhean tunnelmallinen kohtaus. Nenäliinat esiin. Katson tämän varmaan kerran kuussa. :) 2. ja 3. osat ovat siinä rajalla ovatko hyviä. Kolmannessa se hyvä puoli että Pumba on pääosassa.

Kookospähkinöitä mulla tässä on..