Aihe: Henkien Kätkemä

[Hattara]

Visuaalisesti aivan uskomattoman kaunis. En ole muita Miyazakin elokuvia nähnyt, mutta tämän myötä kipinä syttyi. Juoni oli hienosti rakennettu, tosin jotkut kohdat valkenivat (tai ainakin hieman selvenivät) toisen katsontakerran jälkeen. Todellakin, Henkien kätkemä oli lapsenmielinen, muttei lapsellinen.

Spoil.
Erityisesti minua kiehtoi Kasvoton. Ja se, mikä Kasvoton oikeastaan oli. minä ihan totta hämmästyin siinä kohtaa, missä Kasvoton söi sen sammakon (ja pari muuta). Minä kun luulin, että Kasvoton oli hyvä, kun se kerran Chihirollekin kantoi niitä lappuja (mitä ne nyt olikaan). Ja minusta oli hirveän suloista, kun Kasvoton tarjosi Chihirolle kultaa, eikä tyttö halunnut ottaa. Kasvottoman ilme oli silloin niin surullinen.

Hakusta minä pidin myös, ja pojan lohikäärmehahmo oli upea. Se hiiri oli hirvittävän hauska, mutta ne pomppivat päät olivat ärsyttäviä. Vaikka tarinan loppu olikin haikea, päällimmäisenä elokuvasta jäi hyvä silti hyvä olo. Elokuvan loppumusiikki oli aivan uskomattoman kaunis. Ja Yubabasta minulle tuli jostain syytä mileen Pohjanakka ^^.

[Eru]

Meinasin ostaa tämän elokuvan omaksi ihan hetken mielijohteesta juuri kun DVD oli ilmestynyt. Jätin tuon kuitenkin tekemättä. Vuokrasin (tai pistin siskon vuokraamaan) Henkien kätkemä-DVD:n viikko sitten. Aivan loistava elokuva! Ensimmäinen animeni sitten Hopea nuolien... Herätti tavattoman kiinnostuksen nähdä muitakin Miyazakin elokuvia.

Kiehtovinta oli tietysti upea piirrosjäki mutta myös juonirakenteen erilaisuus länsimaisiin piirroselokuviin verrattuna. Se oli kohtalaisen tasainen, koko ajan tapahtui toisin kun länsimaisissa vastineissa, joissa kehitellään tarinaa ensin puolen tunnin ajan ja lopussa on aina joku huipennus ja kliimaksi.

Myös elokuvan pituus ihmetytti aluksi, yli kaksi tuntia. Vaikka elokuvan "kohderyhmä" on kymmennen vuotiaat tytöt, se sopii mielestäni kaiken ikäisille. Ainakin minuun Henkien kätkemän huumori iski ihan yhtä hyvin kun 11-vuotiaaseeen pikkuveljeeni.

DVD:n extrat olivat ihan OK. Kuvakäsikirjoituksen läpikäyminen ja kommentoiminen oli osittain valaiseva, osittain aika turha, varsinkin sen suomalaisen miehen löpinät. Aki (, joka on siis japanilainen, omistaa ravintolan Helsingissä, kanattaa käydä!) kommentoi välillä hyvinkin yllättäviä asioita, esimerkiksi jumala, jonka kanssa Chihiro joutui samaan hissiin mennessään tapaamaan Yubabaa, tunnistettiin heti retikkajumalaksi. (*Ihkuttaa retikkajumalan poskia ja ihmettelee kulttuuria, jossa retikalla on oma jumala*)

Kasvotonta selitettiin extroissa näin: Sinä olet se, mitä teet, et se mitä omistat. Kukaan muu kylpylän työntekijöistä paitsi Chichiro ei ollut tajunnut tätä, kaikki muut olivat ahneita ja materialistisia eivätkä arvostaneet tekemäänsä työtä. Kasvottomalla ei ollut töitä, joten hänellä ei ollut myöskään omaa identiteettiä. Tämän takia Kasvoton kiinnostui Chichirosta, hän halusi olla kuten Chichiro. Kun Kasvoton söi sammakon, hänestä tuli käytännössä sammakko, ahne ja omaa etuaan tavoitteleva.(Kasvotonhan puhuu koko ajan sammakon äänellä). Hän ei kuitenkaan voinut koskea Chichiroon niin kauan kun tämä ei ollut ahne ja ottanut vastaan Kasvottoman tarjoamia asioita. Lopussa Yubaban sisko (mikä sen nimi olikaan...) antaa Kasvottomalle töitä ja hän löytää oman paikkansa.

Aika hassua kun minulle ja siskolleni tuli molemmille mieleen Yubabasta linutuna (kun se kietoutui siihen viittaan) mieleen Asterix ja Obelix Egyptissä piirretyn vakoilija vai mikä lie agentti se olikaan. Ollaan nähty kyseinen elokuva varmaan kymmenen vuotta sitten... Kaikkea sitä muistaakin.

[Grawp]

Aivan ihana elokuva... paitsi yksi pieni mutta. Minusta tuntui kuin se olisi jäänyt kesken, mutta yritän selittää sen itselleni niin että olen katsonut liikaa jenkki kuvia kun niissä viedään aina tarinat loppuun asti mutta nämä japanilaiset jättävät mielikuvitukselle vähän tilaa... toivottavasti näin =) ja sitten toinen ihan pieni juttu mikä oli sen tytön ikä 10 w...  mutta nämä ei kuitenkaan ole mitään sellasia esteitä etten voisi sanoa, että leffa oli yksi kaikkien aikojen parhaimmista kuvista. =)

// Lutie muistuttaa, että sitä rivinvaihtoa ei tarvita muuta kuin kappalejaossa.

[topi]

Aika hyvä tämä Henkien kätkemä-elokuva. Paljon parempi kuin monet nykyajan Disney-elokuva. En itse käynyt katsomassa elokuvateatterissa, mutta DVD sentään on. Musiikki ainakin sopi elokuvaan. Se hiiri oli niin söpö ja se Kasvoton oli ihana kun se teki älyttömästi vahinkoa ja sen antamat kullat olikin hiekkaa.

[Sun Lee]

Minä kävin viime vuonna katsomassa Henkien kätkemää elokuvissa lukion kautta, kun äikän kurssilla piti mennä kattomaan sitä. Ajattelin silloin, että ei mua ainakaan mikään tommoinen anime hömpötys kiinnosta :P Sitten kun leffa alkoi olin jo siinä vaiheessa aivan koukussa.

Joulun jälkeen äiti osti minulle Henkien kätkemän yllätyksenä. Olen nyt katsellut sitä lähestulkoon kymmenen kertaa eikä se vieläkään kyllästytä. Siinä on niin ihana juoni, hahmot ja - kaikki. Se on aivan mahtavasti toteutettu leffa. Chihiro ja Haku on musta kaikkein ihanimmat hahmot, mutta ne nokipallerot ovat herttaisia. Kertaakaan leffa ei kyllästytä minua. Siinä on jotain hurvaaman jännittävää alusta loppuun asti. Pisteeksi leffalle antaisin ihan puhtaan kympin. Loistavaa työtä! Ei voi muuta sanoa.

[siunattu]

Minä pidin tästä elokuvasta.

Ostin sen tänään, VHS-version, vaikka uskon kyllä, että DVD oli ollut jossain määrin näyttävämpi. Minulle kuitenkin riitti tavallinen video.

Pidin elokuvasta kovasti. Joissakin kohdissa kuitenkin ärsytti se, että elokuva ei tuntunut etenevän kohtauksesta toiseen ollenkaan, vaan tuntui juuttuneen samaan kohtaan. Se oli hieman kyllästyttävää. Minulle sattui pieni erehdys, että satuin puhumaan tai tekemään jotain muuta videon jäädessä päälle pariksi minuutiksi, ja kun rupesin taas katsomaan, olin juonessa täysin sekaisin. Pitäisi katsoa koko ajan, että pysyisi täysin mukana juonessa. Loppujen lopuksi olin ihastunut elokuvaan, se on juuri sellainen jonka jaksaa katsoa useampaankin kertaan ja keskittyä. Kesken lopettamaan tuskin pystyisi.

Animet ovat aina yhtä suloisia, rakkaita, ja minua kiinnosti kovasti ehkä juuri siitä syystä Henkien kätkemä. Yksi parhaita näkemiäni elokuvia näin lyhyesti sanottuna. Pitänee katsoa seuraavalla kerralla tarkemmin, ja muokata sitten kun varmasti tulee jotain uutta sanottavaa. :)

[Friikki]

Ostin dvd:n tuossa ihan äskettäin, kun päätin olla ennakkoluuloton ja katsoa edes jotakin animea. Henkien Kätkemää oli kehuttu ja se nyt oli helpoiten saatavilla joten.

Ja mitähän minä pidin?
Voi, minä kyllä pidin. Se oli aidompi kuin yksikään Disneyn piirroselokuvista ja kauniimpi kuin yksikään näkemäni animaatio. Kerrassaan lumoava satu, joka tekee mieli mennä katsomaan vielä kolmannenkin kerran.
Jokainen hahmo oli niin elävä ja Chihiro niin 10-vuotiaan tytön oloinen, kuin vain voi.

Pikkuveljeäni jäi harmittamaan, kun elokuvassa ei selitetty monia asioita, kuten miksi se-kylpylän-johtaja-velhonoita (Miten se nimi tavattiinkaan?) lähti lintumuodossaan ym. Minua ei suuremmin haitannut, selittelemättömyydellä saatiin syvyyttä ja varmaankin vähän tietäväisemmät ymmärtävätkin suurimman osan niistä. Tuntui, että elokuvan jumalmaailmalla oli menneisyyttä ja rituaaleja ja sellaisia. Jatkumoa.

Sen lämmityskattiloiden orjan (Friikki-ei-muista-nimiä) pikku nokiapulaiset riemastuttivat muistuttamalla mitä suurimmin Mauri Kunnaksen piirtämää hämähäkkiä.

[Coco]

Ensin kun kuulin elokuvasta ajattelin, että se on varmaan ihan tylsä, vaikka olinkin nähnyt Totoron ja pidin siitä. Menin sitten kuitenkin katsomaan sen ja pidin siitä todella paljon.
Nyt minulla on Chihiro DVD-hyllyssäni ja Totorokin on jollain ikivanhalla videolla.
 Elokuva oli kyllä välillä vähän tylsä, mutta kyllä se voittaa Disneyn elokuvat selvästi. Musiikki oli todella hyvää.

[Liberty]

Rakstan yleensäkin anime-elokuvia, mutta tässä oli jotain vielä rakastettavampaa kuin muissa. Ehdottomasti hyvinkin liikuttava elokuva ja kuulu piirrettyjen elokuvien kärkeen.

Chihiro oli minusta hyvin suloinen hahmo. Se oli alussa niin pieni ja yksin ja avuton. Tarinan edetessä se saa paljon rohkeutta ja hahmo suloisuus kasvaa.

Haku oli mielenkiintoinen siinä mielessä, että hänessä löytyi monta puolta. Niin se hyvän haltiattaren kuin paatuneen rosvonkin olemus. Tai ei nyt paatuneen, mutta rosvo se kuitenkin oli. Huonopuoli näissä animeissa on se, että poikia on vaikea erottaa tytöistä siksipä luulin Hakua aluksi tytöksi (tämä saattaa tietenkin johtua minusta eikä mistään muusta).

Olen samaa mieltä kuviksenopen kanssa siitä, että raainta mitä tässä elokuvassa tehtiin oli nimen vieminen. Se on vähän sama kuin joku veisi sinun identiteettisi. Minun mielestäni.

Musiikki oli ihanaa ja sopi täydellisesti tähän elokuvaan.

[ayu]

Minä ostin tuon joululahjaksi. Elokuva oli kaunista. Chihiro ja hänen perheensä joutuvat keskelle teema puistoa, joka osottautuukin yllättävästi suureksi henkien maaksi, josta ei pääse helposti pois.
Juoni oli ihana ja hahmot oltiin suunniteltu hyvin. Hayao Miyazakin jälki ja tyyli näkyy hyvin tässä elokuvassa.

Kasvoton oli ihana hahmo. Ärsyttää ne mun "kaverit" jotka sanovat sitä inhottavaksi.

[Caby]

Meillä on ollut Henkien Kätkelmä DVD aika kauan tuolla hyllyssä odottelemassa, mutta ajan puutteen takia katsoin sen vasta muutama päivä sitten ja olen samaa mieltä kuin muutkin, se oli aivan ihana. ^^ Miyazakin elokuvista olen nähnyt tämän lisäksi Totoron ja Laputan, ja voisin ehkä sanoa tämän olevan niistä paras.

Hahmot olivat kaikki mielenkiintoisia. Aluksi ajattelin Hakun ja Kasvottoman olevan jotenkin yhteydessä toisiinsa (sen silta-kohtauksen takia, missä Kasvoton näkyi ensimmäistä kertaa ja Haku ilmestyi heti kun Kasvoton oli poissa ja toisinpäin), mutta tuskinpa. Hakun ulkonäköön en voi ottaa paljonkaan kantaa, olin kuullut jossain että tämä oli poika joten en sekoittanut tyttöön kun näin ensimmäisen kerran. Ja tietenkin Hakulla oli pojan ääni, joten auttoihan sekin. Chihiro oli myös mukava päähahmona.

Musiikki oli kauhean kaunista ja sopi tunnelmaan hyvin, juoni oli tarpeeksi kompleksi ja piti mielenkiinntoa helposti yllä ja piirrosjälki oli kaunista katseltavaa, varsinkin veden päällä kulkeva juna oli hienoa katseltavaa. Toivottavasti saan mahdollisuuden katsoa tämän joskus toistekin. Loistava elokuva todellakin.

[Zii]

Itse en nähnyt Henkien Kätkemää elokuvissa, mutta sain sen tädiltäni(kaikkia varmaan kiinnostaakin tosi paljon...) joululahjaksi. Rakastin sitä(elokuvaa siis). Se on ihanasti piirretty, ja siinä oli ihana musiikki. Jostain syystä mua alkaa melkeen aina itkettää kun mä kuulen sen loppulaulun, siinä on ihanat sanat.
Erityisen hauskaa mun mielestä siinä videossa oli, että se on puhuttu japaniksi(Mä inhoan dubattuja elokuvia, ja japani on ihana kieli).
Vaikka Henkien Kätkemä onkin vähän pitkä, niin juoni menee koko ajan tosi sujuvasti eteen päin. Siis ei pysähtele tai ole mitenkään tylsä. Ja ne hahmot oli ihania. Varsinkin se Haku lohikäärmeenä ja ne mitkälie nokikikkareet.
Mutta siis ihana elokuva oli!*huomaa toistavansa itseään ja häippäsee koneelta*

[Naa]

Siitä on yli kuukausi, kun näin Henkien kätkemän, ja nyt vasta kommentoin tähän viestiin. Mikäköhän mielenhäiriö minullekin on tullut?

Katsoimme elokuvan kaveriporukalla tuossa toukokuussa. Yksi oli jo nähnyt sen ja kehunut maasta taivaisiin. Istuimme ja katsoimme, nauroimme, istuimme, katsoimme. Kyllä, hyvä oli. :) Japaninkieli ilman duppauksia oli suuri plussa, samoin kuin mahtava piirrosjälki (taisin sanoakin siinä Chihiron portaiden laskeutumis -kohdassa, että "Luoja, miten hyvin piirretyt portaat!" ja kaveri mumisi myöntävästi) sekä hempeä musiikki. Elokuva oli myös hauska ja minusta hamsterin (oliko se hamsteri vai marsu?) ja pikku bördin juoksu Yubaban siskon rukilla oli mielettömän ihana kohta. Pidin myös Kasvottomasta, vaikkei se koko elokuvan ajan mitenkään hehkeässä valossa esiintynytkään. Veden rajassa kulkeva juna häälyvine matkustajineen oli mielestäni hienosti toteutettu. Kokonaisuus yleensäkin oli miellyttävä, eikä juoni ollut niin yksioikoinen kuin esimerkiksi länsimaalaisissa (lue: Disneyn) piirretyissä yleensä on. Joka katselukerralla löytyy jotain uutta.  

Ostinkin Henkien kätkemä DVD:n kohta katsomisen jälkeen. Siinä tuli elokuvan lisäksi Making of-pätkä, kuin myös tekijöiden kommenttiraita. Mielenkiintoista katsottavaa, jos on mahdollisuus, kannattaa uhrata hieman aikaa ja keskittyä myös niihin. Kun piirtäjät harjoittelivat esimerkiksi sen kohtauksen piirtämistä, jossa Chihiro antaa lohikäärme-Hakulle lääkettä, jonka sai Joen jumalalta, työryhmä passitettiin ottamaan mallia koiran kuonosta. Kommenttiraidasta taasen sain paljon uutta tietoa japanilaisesta kulttuurista yleensäkin.  

Juu. Voisi tietysti katsoa muitakin ohjaajan elokuvia.

[Woldfine]

Todella, todella, todella upea leffa. Se, jos mikä, kosketti. Ohjaaja on saanut lapsien viattomuuden niin hyvin kuvattua, taas kerran :) Musiikkikin oli varsin lumoavaa, eikä vaikuttanut mitenkään päällepantatulta, vaan sopi täydellisesti kohtauksiin.

Chihiro oli todella rohkea. Täytyy antaa tunnustus.

Elokuva kokonaisuutena oli myöskin todella lumoava, vaikka en muistakaan sitä kokonaan. Mikä olikaan se otus, joka oli pitkä, mustakaapuinen, ja hänellä oli sellainen valkoinen naamio, mutta suu kuitenkin sen alapuolella? Se, joka äänteli: "Ah." Tai jotain. Se, joka seurasi ja auttoi Chihiroa. Se kuitenkin oli todella ihku =^__^=

Vähän jäi vain nakertamaan, että Chihiro oli kymmenen ja rakastunut. Ja suuteli. Okei, murrosikä tulee koko ajan aikaisemmin, mutta silti... >x) Jäi vain vähän ihmetyttämään se kohtaus, missä he Hakun kanssa tippuivat... Haku oli todella upea.

Se suuri vauva oli pelottava, ja aika ellottavakin, ennen kuin se muuttui siksi, mikä-se-nyt-onkaan-siiseli-hiireksi :D Mikälie ^^

Eru kirjoitti:

"Aika hassua kun minulle ja siskolleni tuli molemmille mieleen Yubabasta linutuna (kun se kietoutui siihen viittaan) mieleen Asterix ja Obelix Egyptissä piirretyn vakoilija vai mikä lie agentti se olikaan. Ollaan nähty kyseinen elokuva varmaan kymmenen vuotta sitten... "

Aivan! Nyt kun alan ajatella, niin kyllä vain. Se vakoilijahan oli Rooman keisarin agentti.

[SukkaLuuta]

Minä olen nähnyt. Sain joululahjaksi, arvatkaa vain monesti olen kahtonut. lopputekstitkin katson aina, siinä on niin hyvä musiikki. Elokuvaan ei kyllästy vaikka kuinka yrittäisi, ainakaan minulla ei ole onnistunut. Vaikka en ole kyllä yrittänyt saada itseäni kyllästymään. Koulussa katsottiin elokuva ja melko moni haukkui sen maan alle.. *tuhinaa*

Minä [ syrän ] Henkien Kätkemä

[Kurvaa Aka]

Kertakaikkiaan upea elokuva! Näin ensimmäistä kertaa ollessani Helsingissä viime vuoden alussaja rakastuin siihen! Kauniisti piirretty, upean salaperäiset hahmot, musiikki... Ja koko elokuvan ajan on sellainen outo, kutkuttava tunne... Mahtavaa.
 
Viime vuonna se saapui yllätyksekseni myös kotikaupunkiini pari kuukautta sen jälkeen kun olin nähnyt sen Helsingissä. Pakkohan sitä oli mennä katsomaan uudelleen ja jännitin koko leffan ajan mitä mukaan raahaamani serkkuni ja siskoni tykkäisivät siitä, mutta tottahan hekin siihen ihastuivat (tosin Kasvottoman oksentelu ällötti serkkuani), ja joulun jälkeen ostettiin siskon kanssa se video, joka pitää katsoa aina silloin tällöin. Kerran pari kaveriani lainasi sitä minulta, ja olivat itkeneet koko loppuelokuvan ajan. Hienoa.

Aiemmin olen nähnyt Miyazakin elokuvista Totoron, jota on näytetty Ylellä muutamia vuosia taaksepäin, pariinkin otteeseen, aivan IHQ leffa sekin.

Pitäisi varmaan alkaa vaatimaan Yleltä sen uusintaa, vai mitä?

[francesc]

Kävin katsomassa vuosi sitten. Omistan nyt dvd:n.

Mielestäni musiikki on ihana, Miyazakin tyyli piirtää on ihana. Love it <3
Tietokonejippoja on käytetty taitavasti. Miten ne osaa?
Taustat ovat myös ihanat. Eikö ne ole maalattu?

Henkilökohtaisesti pidin enemmän Mononoke himestä. Henkien kätkemässä oli sekaisempi juoni o_O

Mielestäni Henkien kätkemä on joistain kohtaa hyvin ahdistava, mikä tekeekin siitä ihanan.

*kuka ihkuttaa soundtrackia kuka*

[Yaya]

Juu, eli minäkin olen tämän nähnyt. Ihana piirrosjälki tosiaan, kuten joku taisikin jo mainita. Juoni oli vähän sekava, mutta kuvat -kuten jo sanoin- mahtavia. Juoni oli vähän sekava, tämä on sitten vain minun mielipiteeni. Tai siis, ensin kasvoton oli paha ja yhtäkkiä ei enää ollutkaan. Oliko se edes paha alkujaan? Outo juttu... No, tässä oli minun mielipiteeni.

[Meiju]

Minä sain nähdä sen viime kesänä vähän oudossa paikassa ehkä teidän mielestänne. Näin sen linja-autossa, ja muistaakseni matkustimme Saksassa. En ole ihan varma. Olin siis seurakuntani Taize-matkalle (jos haluatte tietää enemmän kys. matkasta, niin laittakaa priva-viestiä) ja katsoimme sen siellä. Se oli ihana, japaninkieli oli ihastuttavaa. Aluksi en oikein päässyt juoneen mukaan (en ole pahemmin katsellut animea), mutta siihen jäi tavallaan "koukkuun", ja kaikki pysähdykset tuntuivat kestävän ikuisuuden, kun halusi vain katsoa elokuvan loppuun. Haku oli ihana. :)

[Mirachiel]

Sen to Chihiro no kamikakushi on niin loistava. Se on todella, todella kaunis elokuva. Kaikki se mitä elokuvassa tapahtuu, on niin uniikkia. Siinä on hienoja kohtauksia ja Chihiro on niin suloinen joutuessaan töihin ^^. Ihanaa katseltavaa koko elokuva. Haku bishiekin siellä.

Ja Hayao Miyazakia kunnioitan todella paljon. Hän on todella loistava animen piirtäjä. Muistan, että olen nähnyt Totoron joskus todella pienenä penskana, ja kun näin Henkien kätkemän, niin Totoro vain muistui äkkiä mieleeni. Sitten on Princess Mononoke. Todella ihana elokuva sekin. Löysin yhden yhteispiirteen Princess Mononokessa ja Henkien kätkemässä. Se, että kaksi ihmistä vannottaa toisilleen rakkauden, mutta silti he eivät suutele *naurahtaa* Okei, okei. Menen pois... x)

[Ruma ankanpoikanen]

Okei, en ole lukenut muita viestejä läpi koska pelkäsin spoilaantumista. Olen nähnyt elokuvasta vain vajaa puolet. Katsoimme sitä luokan kanssa viime keväänä, mutta sitten kesäloma alkoi ja, leffa jäi kesken. Siitä lähtien minun on pitänyt vuokrata kyseinen leffa ja katsoa se loppuun, mutta enhän minä ole mitään saanut aikaiseksi. ^_^
Ihanalta leffalta kyllä vaikutti.

[Shona]

Henkien kätkemä on aivan ihana elokuva, koskettava ja kaunis. Rakastuin siihen kun näin sen kevättalvesta ja siitä asti olen meinannut katsoa sen uudestaan mutta en ole löytänyt. Varsin ihanaa oli myös Japanin kieli, se on niin kaunista, vihaan duppauksia. Kerrassaan ihastuttava elokuva, rakastan sitä. <3

[NeitoNuuhku]

Lainaus:
Mutta minä rakastin sitä, musiikki oli uskomattoman kaunista, se sai minut itkemään vaikka kohtaus ei ollut surullinen, tarina oli kaunis, piirrosjälki oli kaunis. Koko elokuva oli kaunis, niin sanoinkuvaamattoman kaunis että se veti hiljaiseksi. Ja mikä parasta, japaninkielinen. Ei kökköjä jenkkidubbauksia. Luojan Kiitos.
---------------------------------------------------------
Tuosta olen Täydellisesti samaa mieltä!! :DD
Tuo sama ohjaajahan oli tehnyt totoron...
( Mä rakastan hänen tyyliään!! )
Kun sanoit Anya:Et ole nähnyt sitä.. Mutta minä onnellinen
olen nähnyt sen! xDD
Totoro on aivan ihana leffa!!!
Se on nyt meillä nauhalla.. ( onneksi )
Henkien kätkemässä alussa näytetään totoron kuva... ;))
*IhG*

[Ulputti]

Eilen vuokrasin DVD:n ja katsoin. Ei kyllä muuta voi sanoa kuin...

"Ei enää koskaan Disney-leffoja."

Piirrosjälki oli herkkää ja paljonpuhuvaa, erilaista kulttuuria oli hauska seurata, jumalten (ja otusten) monenkirjavuus oli huimaa, tarina kulki, idea oli (ainakin minulle) tuore ja jos ei nyt aivan ennennäkemätön niin kuitenkin erinomaisesti toteutettu. Henkilöiden luonteesta sai hyvän kuvan ja toisin kuin eräissä länsimaisissa elokuvissa kaikki ei aina ollut sitä miltä näytti. Loppuratkaisu oli hyvä oivallus ja lopputekstitkin jaksoi katsella loppuun sen kauniin kappaleen höystämänä. Sen olisi kyllä voinut kääntää suoraan, sillä käännöksessä oli paljon kliseitä ja monesta asiasta oli varmasti jouduttu tinkimään rimmaavuuden takia.

Mutta mikä parasta: kukaan eikä mikään puhjennut "spontaaniin" laulunumeroon missään vaiheessa.

Loistava leffa. *SounTendo!kyynelvirrat*

[leinikki]

Olen nähnyt Henkien Kätkemää nyt kahdesti, ja täytyypä totta tosiaan pian ottaa kolmas kierros!  "Talvi-iltojen maaginen unikokemus" erään arvostelijan suusta kuvaa hienosti kyseistä elokuvaa. Kuten jo monta kertaa on sanottu: tämä animaatio on äärimmäisen kaunis. Ja todellinen taideteos. En ole yleensä ole pahemmin animesta perustanut, mutta Henkien Kätkemää...ah, en voi muuta kuin kumartaa (kuten Chihiro elokuvassa, hauskan näköistä) Hayao Miyazakia!

On ihana vajota täyspainosesti toiseen maailmaan. Vaikka Sen to Chihiro...ssa on paljon menoa ja vilskettä, nautin erityisesti rauhallisista ja lyyrisen herkistä kohtauksista. Esim. kohtaus, jossa Chihiro, hamsterivauva ja ötökkä (mainiot, hulppeat huumoripilkut!) ja Kasvoton (minä pidin hahmon kompleksisuudesta) menivät junalla. Minuun kohtaus vaikutti suuresti. Tunteikas piano musiikki, hohtavat, maalailevat värit, hahmot yksin, hiljaa hämärässä vaunussa, lähikuva Chihirosta ja yön ja veden keskellä juokseva juna jollakin kummallisella tavalla iskivät emotionaalisesti minuun. Se olikin yksi elokuvan parhaimmista puolista, tuntemukset joita se aiheutti. Animaatioelokuva!

Kyllä, kertakaikkisen upea taideteos visuaalisesti, tarinallisesti, musiikillisesti. Sanomaa, yksityiskohtia, jännitystä ja - kuten Ulputti tuossa jo mainitsikin - sellaista ennalta-arvaamattomuutta ja kliseettömyyttä + ei korvasärkyä. Olen aivan myyty.