Kaivetaanpa tämä naftaliinista, kun matkakuume yllätti :P
Olen toistaiseksi matkustellut suht vähän, mutta kivoissa paikoissa. Rajanaapurien ja Eestin lisäksi olen käynyt Italiassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa sekä Köpiksen lentokentällä. Osassa olin lisäksi aika pieni, esim. Norjasta en hirveästi muuta muista kuin sen, että kävelin Jäämeren rannalla ja poimin simpukoita.
Italiassakin olin vain viisi vee, mutta muistan yllättävän paljon - ainakin ne kivi- ja tikkuleikit mitä sähelsin siellä Välimeren rannalla. Tähyilin myös innokkaasti Afrikkaa, koska isä oli sanonut että se on tuolla vastarannalla :D Pisan torni oli upea, en voinut pahoin sen katsomisesta lainkaan. Ja se
ruoka. Kaikki oli hyvää, pitsat (tilasimme metro pizzan, joka oli tosiaan metrin mittainen), pastat ja jälkiruuat. Italiassa
Pompeji on myös paikka, jossa ehdottomasti kannattaa käydä jos historiasta tykkää. Kyseessä on kaupunki, joka hautautui laavaan muutama vuosikymmen ennen ajanlaskun alkua, ja kaivettiin myöhemmin kokonaisuudessaan esille. Esillä on hirveästi kaikkia lautasia ja ruukkuja, niitä taloja/majoja, ja ohuesti laavan peittämiä ihmishahmoja siinä, mihin sattuivat jäämään.
USA:sta ei jäänyt kovin paljon käteen. Osavaltio oli Texas, jossa oli lokakuussa edelleen uskomattoman kuuma. Vuokrattiin auto (jenkeissä muu ei välttämättä edes ole vaihtoehto) ja käytiin katsomassa puhveleita sekä preeriaoravia <3. Hampurilaisia siellä syötiin ja kahlattiin Dallasin ostoskeskuksia, poimittiin pekaanipähkinöitä puusta ja sellaista. Ihan kivaa, vaan ei taida tuo American way of life olla minun juttu... Irlanti taas oli aivan uskomaton, ja sinne tahdon ehdottomasti takaisin. Matkustimme joskus keväällä, jolloin siellä oli uskomattoman vihreää ja kukkaista ja kaunista (eikä edes satanut pahasti! :D). Jotenkin maa vain teki minuun hurjan vaikutuksen. Dublin, lampaat, ikivanhat kiviaidat ja piikkihernepuskat, pubeja ja kahviloita jotka piti kyllä kiertää kaukaa läpitunkemattoman tupakansavun takia (ja punatukkaisia söpöläisiä :p).
Irlannin lisäksi haaveilen mm. Ranskasta, Wienistä ja Italiasta, mutta itse asiassa mikä tahansa kelpaisi matkakohteeksi. Arabimaissa ja diktatuureissa voisi oikeastaan olla tosi mielenkiintoista, ainakin oppisi ymmärtämään niitä _oikeasti_ erilaisia valtioita ja olosuhteita joissa terroristit kasvavat. Interreilaaminen pitkin Eurooppaa on myös jotain, mistä on ihanaa unelmoida viltin, kaakaon ja karttakirjan kanssa... Nojatuolimatkailu on kivaa! Päivä päivältä myös Berliini ja Saksa yleensä alkavat kiinnostaa enemmän, koska olen menossa sinne syyslomalla. Matkaoppaita olen lainaillut elokuusta, mutta vasta nyt, kun se alkaa tosissaan tulla lähelle, alan tiedostaa että pääsen tosiaan näkemään kaikki Ku'damnit, Turkkilaiset markkinat, Unter den Lindenin ja holokaustimuistomerkit. Ja ties mitä muuta. Berliini on pinta-alaltaankin ihan valtava kaupunki, eli on pakko valita vain kiinnostavimmat kaupunginosat ja viettää niissä sitten päivä kerrallaan.
Joudun myös toimimaan tulkkina ja aion todellakin selvittää sen kunnialla. :p _En_ ole opiskellut sitä saksaa turhaan!
Pelkään vain hirveästi että unohdan jossain vaiheessa teititellä ja loukkaantuneet saksalaiset tekevät kamaluuksia. Haluan nähdä omin silmin myös jonkin keskitysleireistä, vaikkakin vapaaehtoisesti sellaisessa vieraileminen kuulostaa minun korviini erittäin kornilta. Eivätkö ihmiset muista sodan kauhuja ilman muistomerkkejä ja museoita? Eivät näemmä, kun kerran itsekin halajan paikanpäälle.
Joo. Nimim. Olen menossa Sachsenhausenin keskitysleiriin :) Jotain museoita ja muistomerkkejä sielläkin pitäisi olla, itse leirin kunnosta en sitten tiedä.
