Kirjoittaja Aihe: Suosituista ja epäsuosituista  (Luettu 20281 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Tiina

  • Ankeuttaja
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #100 : Kesäkuu 05, 2007, 10:37:36 »
Kouluvuosista nyt on aikaa, mutta päteehän "kastijaot" tietysti muuallakin. Vastailenpa ajan kuluksi myös :)
Ja en myöskään pidä sanoista suosittu ja epäsuosittu, enkä koko lajittelusta mitä ne aiheuttavat... Mutta tottahan se on, joka paikassa tähän asiaan törmää, ja koulussa näihin kahteen ryhmään jako korostuu muita enemmän. Tietenkin on myös välimuotoja, ei vain kahta ääripäätä..

Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Koulussa olin aina jotain siltä väliltä. Nykyään en osaa mieltää näitä asioita itseeni, olen mikä olen, jota ei miellytä niin suksikoon kuuseen :D
Koulussa en kuulunut ns. "eliittiin", mutta en ihan sinne toiseenkaan ääripäähän. En oikein osaa sanoa miksi, olin etenkin ala-asteella aika ujo, se on varmasti yksi syy. Ja ei haittaa ollenkaan. Kavereita minulla oli. Välillä kaveerattiin myös näiden suosituimpien kanssa hetkellisesti, välillä heillä oli taas omat juttunsa.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Minusta suositut ihmiset ovat aina olleet vähintäänkin ulonpäinsuuntautuneita ja puheliaita. Fiksuja ihmisiä osa, mutta osa myöskin "pahiksia" ja leuhkoja, pahin laatu kiusaajia. Nämä pahis-ominaisuudet korostuivat varsinkin yläasteella. Kuvioihin tuli lisäksi tupakka, alkoholi ja pojat/tytöt. Mitä enemmän näitä kaikkia, sitä suositumpi henkilö tuntui olevan. Useinhan suositusta käytetäänkin nimeä kovis. Ystävällisemmät ja kiltimmätkin suositut tuntuivat katsovan yläasteella muita nenänvartta pitkin, eli jonkinasteista leuhkuutta heissäkin selvästi ilmeni.
Epäsuosittuja yläasteella oli monenlaisia. Tavallaan kaikki ne jotka eivät olleet suosittuja, mutta epäsuositujen kategorassa oli paljon enemmän vivahteita kuin suosittujen. Epäsuosittujen ääripäähän sitten kuului ikävä kyllä ne, joita kiusattiin.

Kumpi olisit mieluummin?
Jos ihan pakko on sanoa vaikka sen mukaan mitä suositut meidän yläasteella aikanaan olivat, epäsuosittu haluaisin olla siinä tapauksessa. Olin kuitenkin onnekas, minulla oli hyviä ystäviä, ja paljon kavereita. Muulla ei ole mitään väliä, jos on ystäviä. Suosituillakaan ei aina välttämättä ole todellisia ystäviä, on vaan tyyppejä jotka tulee ja menee. Sekin on nähty.
Ymmärrän hyvin, jos sellainen jolla ei ole/ollut ystäviä, toivoisi olevansa/olleensa suosittu.

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Työpaikalla ei tuollaista onneksi ole.

Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
Epäsuosittuja kävi sääliksi. Usein ala-asteella pyydetiin kaverini kanssa jotain luokkakaveriamme, jota oli kiusattu, meidän kanssa jonnekin, mäkeä laskemaan tms. Yläasteellakin esim. ryhmätöissä hyljeksityt henkilöt pääsivät aina meidän ryhmään.
Silti sitä jollain tavalla ala-asteella kunnioitti ja oli kateellinen suosituille, heitä kuunneltiin ja he saivat päättää monista asioista. Myöhemmin yläasteella nuo useimmat suositut tyypit alkoivat lähinnä säälittämään.

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
Minusta siihen ei välttämättä voi vaikuttaa, jos haluaa pysyä omana itsenään. Se tekee paljon, millaiseen porukkaan ajautuu. Epäsuosittua voi auttaa, jos onnistuu kampeamaan itsensä "oikeaan porukkaan", mikä tuskin on niin vain tehtävissä.
Koulunvaihdot vaikuttavat varmasti, kun ihmiset ympärillä vaihtuvat ja pääsee alkamaan alusta. Suositusta voi tulla uudessa koulussa epäsuosittu, ja päinvastoin. Mutta jos samat ihmiset ovat koko kouluajan ympärillä eivätkä kaveritkaan vaihdu, useimmiten minun mielestä pysyy siinä "asemassa" kuin on aina ollut. Leima on minusta niin vahva. Esimerkiksi se, joka on syystä tai toisesta epäsuosittu, muuttaisikin jollain tavalla tyyliään, olemustaan tai tekemisiään suositumpaan suuntaan, ei välttämättä tule sen suositummaksi. Ei se mene kuten amerikkalaisissa teinileffoissa, kun hylkiölle tehdään makeover, niin hän onkin yhtäkkiä todella IN.

Poissa Huhutar

  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Henkilö, jota ei tunnista ilman teekupposta
    • Livejournal
  • Pottermore: dustpatronus46
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #101 : Kesäkuu 05, 2007, 13:01:37 »
En osaa enää luokitella itseäni kumpaankaan ryhmään, en suosittuihin enkä epäsuosittuihinkaan. Ehkä minäkin tällä hetkellä olen näitä neutraaleja. Lukiossa en ole huomannut enää tuota jaottelua, tietenkin sillä tavalla, että kaikkia ei tietenkään kutsuta minnekkään pirskeisiin ja semmoista. Tai no ei mua oo ikinä lukiossa minnekkään pirskeisiin kutsuttu, mutta noh olen antanut kyllä aika hyvin ihmisille kuvan ettei hirveästi kiinnostakkaan. Kavereitahan mulla on, paljonkin, että en menisi luokittelemaan itseäni ihan epäsuosituksi. Kumminkin pystyn luettelemaan aika monta nimeä, joista tiedän hyvin, että he eivät pidä minusta lainkaan, mutta ei kaikkia voikaan miellyttää. Meidän koulussa kaikkia yhdistää musiikki ja koulu on muutenkin niin värikäs siellä on vaikka minkälaista kulkijaa, ettei ainakaan erilaisuuden vuoksi meillä joudu epäsuosituksi, en oikein osaa sanoa. :>

Ala-asteella mää olin todellakin epäsuosittu. Tai tyttöjen kesken en oikeastaan, mutta poikien kesken. Mää en saanut olla myöhään ulkona, olin älyttömän hiljainen, enhän mää saanut katsoa edes salkkareita, enkä ollut kiinnostunut edes Pokemon-korteista! Pojat olivat aina minua pilkkaamassa, yrittivät saada minua kiroilemaan ja kaikkea. Olin siis liian kiltti, hiljainen ja muutenkin nysverö ja siitä johtui se, että olin epäsuosittu.

Yläasteella sitten musta tuli rohkeampi, olin avoimempi, puhuin ja sain olla myöhempään ulkona. :> Seitsemännellä luokalla kaikki seiskat olivat ryhmittyneet seiskojen naulakkopenkeille, minäkin. Silloin olin kaveri vähän kaikkien kanssa, eikä sitä asettelua sinäänsä ollut. Kuitenkin kahdeksannella sitten, kun ei tutistu enää peloissamme naulakoilla, minä ja joukkoystäviäni erkanimme joukosta. En tiedä pystyikö meitä sanomaan epäsuosituiksi, mutta kumminkin olimme sitä inside-kastia alempana. Mutta minua ei haitannut kyllä, sillä lähimmät ystäväni säilyivät. Kyllä ne niin sanotut suositut pystyivät meille puhumaan, mutta ehkä ne vähän kieroon katsoivat, jos olisimme menneet istumaan niin sanotuille "kasien penkeille". Ysille oltiin jo täysin eristyksissä niistä muista, ja ehkä meitä pidettiin jopa vähän nörtteinä tai jotain (vaikka minä en koulumenestykseltäni todellakaan sitä ole :,>)Mutta kumminkaan en luokittele meitä tuolloinkaan epäsuosituiksi, ehkä kumminkin tavallaan neutraaleiksi.

Olen tyytyväinen tähän tilaan missä olen elänyt yläasteen ja nyt lukion, luulen olevani neutraali. Minulla ei ole minkäänlaista hinkua olla suosittu.

Yläasteella oli sellaisia ihmisiä, jotka olivat paljon huonommassa asemassa, kuin minä, ja heitä voi jo sanoa epäsuosituiksi. Minuakin säälitti. Joskus kävin juttelemassa ja yritin piristää päivää. :>

Pikkusiskollakin oli koulun vaihto, niinkuin minullakin, mutta hän vaihtoi vain yläastetta ja hänen tilanteensa oli vähän eri. Hän ajautui sellaisten "epäsuosituiden" kanssa jo ensimmäisenä päivänä. Ne olivat tosi kivoja ja kilttejä tyttöjä kyllä, mutta ehkä vähän liiankin, verrattuna siihen millaisessa porukassa pikkusiskoni oli edellisellä paikkakunnalla ollut. (ei ne tietenkään hulluja pahiksia ollut mutta kumminkin). Sitten tässä keväällä, kun jotkut siskoni luokkatoverini näkivät siskoni hänen entisten kavereiden kanssa, he järkyttyivät miten erilaiseen porukkaan siskoni oli joutunut ja raahasivat siskoni omaan porukkaansa. Olen kumminkin puhutellut siskoani, että hän ei saa hylätä niitä kilttejä tyttöjäkään. ;>

Minustakaan tuohon jaotteluun ei kovin voi vaikuttaa. Tai minä ainakin olen aina ajautunut sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa tulen toimeen ja joista pidän. Ja olen aina ollut siihen tyytyväinen, enkä ole paljoakaan piitannut muiden mielipiteistä. :>

Poissa Tinde

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #102 : Heinäkuu 09, 2007, 17:38:01 »
Minä en ole suosittu, mutta en kuulu myöskään epäsuosttujen listalle.Minulla on kavereita jonkunverran ja olen oma itseni, mutta jostain kumman syystä minusta ei ole tullut mitenkään suosittu tyyppi.
Se peruste millä valitaan suositut en ehkä, että millasia sosiaalisia suhteita heillä on muihin ja minkälaisten tyyppien kanssa hengailee.Joskus oikein hirvittää mitä kaikkea suositut tekevät, että ovat suosittuja.Jotkut kulkevat vain massan mukana ja tekevät muiden mieliksi asioita jotain muuten ei välttämättä mielellään tekisi.Minä en tajua miksi heittää oma persoonallisuus kaivoon jonkun typerän asian takia, kuin, että olisi suosittu ja poikien/tyttöjen keskuudessa haluttu.Minusta olisi parempi jos ihmiset muodostaisivat mielipiteet oikeista henkilöistä eikä siitä joka muokkautuu tilanteiden mukaan semmoiseksi, kuin muut haluaa.

Mielumminhan sitä suosittu olisi, mutta haluaisin olla suosittu vain siksi, että minusta pidetään omana itsenäni.Minua varmaanki alkaisi ahditaa pelkkä teeskentely.Epäsuosittu en kuitenkaan haluaisi olla, jos sen seuraamuksena kaikki ihmiset katoaisivat ympäriltä eikä olisi kavereita.

Eroja ei näy kauheasti koulussa.Toisaalta taas ne todella epäsuosiossa olevat tyypit ovat ainoita jotka okeasti pistää silmään muuten kaikki koulussa näyttää olevan sopusoinnussa.

Käytös on yksi asia millä voi vaikuttaa siihen kumpaan ryhmään sitten kuuluukaan.
"There's something beautiful inside you".

Poissa Blue Ice

  • Pupilliinsa uponnut
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kihokki
    • Livejournal
  • Pottermore: AshLeviosa8992
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #103 : Heinäkuu 09, 2007, 22:03:11 »
Minä pelkään ylä- ja ala-asteen suosittuja yhä edelleen, vaikka olen pian 20. Koko peruskoulu jätti minuun lähtemättömän vaikutuksen mitä tulee ihmisarkuuteen. Jos jollain tavalla aistin tai tiedän, että ihminen on monien joukossa arvostettu ja samalla myös koppava ja ylpeä (kaksi asiaa, jotka liittyvät minusta automaattisesti yhteen. Kun he tietävät olevansa suosiossa, heistä tulee melkein kuin huomaamatta omahyväisiä, "minun ei tarvitse kuunnella sinun huomautuksiasi" tyyppejä.), välttelen kontaktia häneen ja vetäydyn syrjään. En hakeudu asioihin, jossa suosituilla on jotain sananvaltaa, sillä he tulevat käyttämään sitä eikä minun sanomisillani ole oikein sananvaltaa. Minulle pelkkä katse tai supatus tai naurahdus riittävät kertomaan, että minun mielipidettäni ei kaivata, koska eihän minulla ole ryhmän suojaa tai tukea takanani. (Meni oman ahdistuksen purkamiseksi, anteeksi ..)

Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Ala-asteella taisin kuulua toisinaan en kummaksikaan ja jossain vaiheessa epäsuosituksi. Aina minulla oli ystäviä ja ala-asteen luokkahenki oli sellainen, ettei ketään taidettu millään tavalla syrjiä. Yläasteella olin ystäviemme kanssa melkein sitä alinta pohjasakkaa: meillä oli mitä kummallisempia kutsumanimiä ja meidän vastauksillemme naurettiin. Se turrutti ja pelotti ja söi osaltaan kiinnostusta opiskeluun.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Ulkonäkö, piirit, se, mitä muille näytät olevasi. Yläasteella piti olla suulas ja kärkäs, kitata kaljaa, tupakoida ja käyttäytyä mahdollisimman "aikuismaisesti" eli huudella opettajille, kerätä jälki-istuntoja ja buustata egoaan alistamalla heikompia. Myös asuinpaikkakunnalla oli merkitystä ja siinä taisi olla yksi "syy" alistaa minua ystäviemme kanssa epäsuosittuihin.

Kumpi olisit mieluummin?
En kumpikaan, sillä en tahdo itsetuntoni olevan riippuvainen siitä, mitä muut minusta ajattelevat.

Pakko on paras muusa.

Exorcist

  • Ankeuttaja
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #104 : Heinäkuu 09, 2007, 22:46:40 »
Mihinhän ryhmään minä kuuluisin? Hmm, en ihan täysin mihinkään. Olen luultavasti siinä normaali/ihan pienesti epäsuosittu. Suosittu nyt en ainakaan. Meidän koululla tämä jaottelu näkyy aika selvästi. Tai oikeastaan on ne suositut ja normaalit. Ei niinkään epäsuosittuja ryhmänä, vaan niitä epäsuosittuja on muutamia henkilöitä, jotka eivät hengaa oikein kenenkään kanssa. Tai en ole ihan varma miten se menee, mutta jotenkin kuitenkin. Minä pelkään niitä suosittuja. Siis todellakin pelkään. Jos näen vaikka muutaman suositun tyypin kaupungilla, minua alkaa pelottaa ja saatan jopa muuttaa kävelyni suuntaa, tai kääntyä väärästä risteyksestä jotta en joudu kohtaamaan heitä. Meidän koululla niin monet kuuluvat niihin. Oikeastaan melkein tämä koko p*ska tuppukylä tuntee toisensa, ja sitten ne koulun suositut on niitä kaupungin suosittuja. Niitä ei pääse pakoon täällä, sen takia en käy kovin usein kaupungilla. Lisäksi ärsyttää jos vaikka tiedän jonkun tyypin, joka vaikuttaa ihan kivalta ja tutustumisen arvoiselta tyypiltä, ja sitten saakin huomata että hän on jonkun ärsyttävän suositun kaveri. Alkaa ottaa päähän tämä koko suositut ja epäsuositut järjestely, kun tuntuu että kaikki tuntevat toisensa. Koko tämä paikkakunta missä asun. Tuntuu että se on kuin sienirihmasto, kaikki on yhteydessä kaikkeen. Se ei ole kivaa, ainakaan tässä minun asemassani.

Siis en ole epäsuosittu, sinänsä. Kaikki meidän luokkalaiset on aina ollut kavereita. Mutta epäonneksemme meidän luokalle tuli nyt viime vuonna kaksi uutta poikaa. He ovat näitä suosittuja. Varsinkin se toinen. Sanotaan häntä nyt vaikkapa Janiksi. No niin, tämä Jani on todella ilkeä meidän luokkalaisille. Hän haukkuu ilman syytä, jauhaa p*skaa niille suosituille kavereilleen, valehtelee, häiriköi tunneilla, juo ja polttaa, leuhkii... Hän on aivan järkyttävä! Hän on sanonut minusta ja kaveristani yhdelle meidän ikäisellemme pojalle että me annamme kuulemma puristella perseestä emmekä sano siitä mitään. En tajua mistä hän oli saanut keksittyä sellaista, ja miksi juuri meistä kahdesta! Se oli totaalisesti jo törkeyden huippu! Hän haukkuu luokkalaisiamme poikia homoiksi ja kerran kun yksi kaverini istui penkillä, Jani meni hänen eteensä ja sanoi "V*itun huora", katsoi vähä aikaa sillä tavalla ilkeästi, ja käveli pois. Eikä kaverini ollut tehnyt mitään! Valitimme tästä tyypistä luokanvalvojallemme. Toivoimme että hän vaihtaisi luokkaa, mutta luokanvalvoja vain sanoi että "minä puhun Janin kanssa". Vuoden lopulla kysyimme että joko hän on puhunut Janin kanssa niin hän sanoi että ei ollut. Se tyyppi teki koulunkäynnistämme suunnilleen helvettiä, kun koko ajan sai odottaa että joku haukkuu tai levittelee perättömiä juttuja. Alkoi nyt mennä hieman off-topiciksi, mutta tuossa nyt on hieman viitettä millaisia suosittuja meidän koulullamme on. :<

En todellakaan haluaisi kuulua näihin suosituihin. En ikinä. Mutta en halua että minua aletaan kiusaamaan. Sen takia yitän olla Janillekkin ystävällinen, sillä jos hänen kanssaan hankkiutuu riitoihin, niin siitä ei hyvää seuraa. Kaikki suositut tyypit koulullamme tietävät hänet. Kaikki ovat hänen kavereitaan. Että erittäin mukavaa. Muuten luokkamme olisi täydellinen jos tämä yksi lähtisi. Muuten luokkamme on todella ihana.
Jossain määrin minun käy näitä suosittuja sääliksi, joskus olen kuitenkin hieman kateellinen. Heillä on kuitenkin kavereita, minusta tuntuu että minulla niitä on melko vähän. Mutta en kuitenkaan haluaisi kuulua nuihin suosittuihin, sillä en haluaisi elää sellaista elämää. Tuntuu että he kuitenkin esittävät liikaa, eivätkä oikeasti nauti sellaisesta esittämisestä ja muusta. Tulikin mieleeni vielä yksi tilanne! Olin kahden kaverini kanssa ruokatunnilla kaupassa. Kun olimme tulossa takaisin, yhden sillan alla oli muutama suosittu ringissä, tupakalla tietysti. Kun kävelimme ohi, yksi huusi "lol mitä pissiksiä, syötetään niille koirankakkaa". Emme sanoneet mitään, vaan jatkoimme muina miehinä matkaa, mutta minulla meinasi nousta itku kurkkuun. Voiko jotkut ihmiset todellakin olla noin töykeitä? Kuinka joku voi olla? En ymmärrä. Emme ole tehneet heille mitään pahaa!

Nyt kun miettii, taidan sittenkin olla hieman epäsuosittu. Mutta en pidä itseäni ihan epäsuosittuna. Olen kuitenkin tukari, ja melkein kaikki tukarit ovat aika valioluokkaa, ja heitä pidetään jonkunlaisessa arvossa. Mutta en sitten tiedä, enkä kyllä oikein jaksa välittää. Yritän pitää moisten inhottavien ihmisten puheet poissa mielestä, niin mielikin pysyy virkeänä. :)

Der

  • Ankeuttaja
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #105 : Elokuu 12, 2007, 10:44:10 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Minä olin aika suosittu ala-asteella, mutta en kuitenkaan ehkä suosituin. Tai ehkä siltä väliltä, en tiedä miksi, mutta ehkä siksi koska meidän luokallamme oli vain 6 tyttöä, joista jotkut olivat hiljaisempia jne. Olin ehkä aika kiltti kaikille, mutta en liikaa. (yrittäkää saada selvää.x) )

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Minusta suosittuja ovat kauniit, meikkaavatkin joskus, laihat ja muodinmukaiset ihmiset. Epäsuosittuja sitten nämä vastakohdat.

Kumpi olisit mieluummin?
Empä osaa sanoa.

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Eipä juurikaan, ehkä hieman.

Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
Nokun en oikein tiedä kumpi olen.x)

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
Ainakin voisi olla kiltti kaikille, ja luotettava jos haluaa kavereita.

Poissa Audra Dancer

  • Sir Emilia Sarkington
  • Vuotislainen
  • Gaze the Haze
    • Livejournal
    • Vainajala.org
  • Pottermore: HazelNight52
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #106 : Elokuu 12, 2007, 19:09:07 »
Minä olen aika epäsuosittu, tai ehkäpä paremminsanottuna huomaamaton olento. Suurinosa ihmisistä koulussamme ei edes tiedä olemassaolostani. Olen epäsuosittu, kukaan ei välitä vaikka tekisin mitä. Minulla on pari todella hyvää ystävää, joiden kanssa olen aina kun voin. En tiedä miksi ihmiset eivät pidä minusta tai miksi he eivät tahdo olla kanssani. En ole koskaan ollut suosittu. Se ei johdu siitä, että olisin ilkeä, sillä minä vaikutan neutraalilta olennolta, joltain siltä väliltä. Minusta suositut ovat yleensä kauniita, mutta eivät aina. Myös hauskat ja rennot olennot ovat usein suosittuja, ne, jotka ovat paljon esillä ovat suosittuja. Hyvät esiintyjät, itsevarmat ihmiset. Epäsuositut ovat ulkonäöltään poikkeavia tai muiden mielestä ikäviä ihmisiä, monestikin. Epäsuosittuja ovat monesti erilaisia nuoria tai hiljaisia. Toki aina näin ei ole, ei pidä yleistää.

Olisin kuitenkin ehkä mieluummin epäsuosittu, kuten nyt olen. Minulla on kaksi todella hyvää ystävää, mutta jos olisin suosittu, minulla olisi varmaankin kymmeniä vähemmän hyviä kavereita, jotka eivät kuitenkaan olisi niin läheisiä. Olen ujonpuoleinen olento, joten en tykkää jos ympärilläni on hirveästi ihmisiä. Ennemmin olen yksin kuin väkijoukossa. Minä en ole huomannut tätä erottelua koulussamme. No jaa, on siellä paljonkin mitä en ole huomannut, sillä minä olen haaveilija enkä ole perillä mistään mikä ei tapahdu oppitunnilla. Ala-asteella (se oli siihen aikaan ala-aste!) tuo jaottelu oli. Suositut, epäsuositut ja neutraalit. Yläkoulun puolellakin ehkä on tuo jaottelu, muttei se kovin selvä ole. On se siellä kuitenkin, ainakin meidän luokassa tuo vallitsee.

Minä en ajattele suosittujen olevan sen kummempia kuin epäsuosittujenkaan. He eivät ole sen parempia kuin muutkaan ihmiset... Minä pidän kyllä kaikkia ihmisiä samanarvoisina. Luokitteleminen epäsuosituiksi ja suosituiksi on mielestäni turhaa. Jos on epäsuosittu, kannattaa miettiä, onko itse käytöksellään aiheuttanut epäsuosituksi tulemisensa. Ja jos on suosittu, ei kannata syrjiä epäsuosittujakaan. Kaikkien kanssa toimeentuleva, sosiaalinen, rento, mukava ja hauska olento on mitä luultavimmin suosittu.

~Moondancer (epäsuosittu epähuomio kaikessa epäjärjestelmällisyydessään)   

Poissa rave

  • Tittelitön
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #107 : Elokuu 13, 2007, 18:32:46 »
Ei yhtään pahalla Keira, mutta mitä pidemmälle luin viestiäsi, sitä suuremmaksi suuni aukesi enkä osannut päättää pitäisikö itkeä vai nauraa. Taisin eniten järkyttyä.

Viestisi oli aika tökerö, ja olisi voinut loukata useaakin ihmistä. Perustelen sen näin: En tiedä mistä olet kauneus ihanteesi saanut, tai luulon, ettei lihava voi olla kaunis. Useampikin tuntemani lihava ihminen on "suosittu", koska jotkut nyt sattuvat pitämään lihavammista ihmisistä, eikä pelkistä luuviuluista. Ja, tuo vanha lause "kauneus on katsojan silmissä" oli mielestäni ainut tosi lause viestissäsi, vaikka tyrmäsitkin sen sillä, että pitäähän sitä luontaista kauneutta olla. Mikä on sinun mielestäsi kaunista, ei ehkä ole toisen mielestä. Mikä ei sinun mielestäsi ole kaunista, voi tosesta olla.

Sanoitkin että olet hoikka ja kaunis, enkä sitä kiistäkään, mutta ei kannata ajatella että kaikki ovat samaa mieltä. Joku niistä lihavista (rumiksiko heitä sanoitkaan?) saattaa olla jonkun mielestä kaunis. Ja se luultavasti on ihan sitä luontaista kauneutta.

Anteeksi vaan, mutta lainaan tekstiäsi ja kyllä, aion jänkätä vastaan. Aika huono asenne tuo ettei mielipiteesi voi muuttua, sillä tulet huomaamaan että monissakin asioissa mieli muuttu, useastikin. En yritä kääntää sinua käsitystäsi vastaan, muttakun tämä nyt on keskustelu, niin uskompa että vastaan jänkkäämällä sitä voidaan aikaan saada. Jos kaikki lisäisivät tekstiinsä lopun, että ei kannata jankuttaa vastaan, niin kovin harva saisi sanottua enää mitään aiheeseen ilman, että se on poikkeava jonkun keskustelijan mielipiteestä.

"Suosittuja voivat olla kauniit, sosiaaliset, pienet mutta pippuriset, itsevarmat ym.. Periaatteessa suosittu voi olla kuka vain.",
aivan sanoit sen itsekin. Suosittu voi olla kuka vaan, ei vain kauniit ja tosi laihat, ja mitä muita ne ominaisuudet nyt olikaan.

"Epäsuosittu tulee silloin, kun ei kulje massan mukana, on pikkasen outo ja kulkee tosi oudoissa piireissä ja käyttäytyy todella huomiota herättävästi."
Eli siis jos haluaa olla suosittu, täytyy esittää jotain muuta mitä on? Jos kaverit ovat "outoja", niin heidät pitää jättää että voi olla suosittu? Onneksi meillä päin ei ole mistäänlähtien tarvinnut muuttaa itseään, ja esittää, että voi olla muiden mielestä kiva ja suosittu.

"Mutta jos olisi, niin luulisin olevani suosittu, vaikka olen tuntemattomien joukossa hiljainen ja syrjäänvetäytyvä",
Eli olet omia sanojasi lainaten tuntemattomien joukossa epäsuosittu, jos kerta suositut (taas jälleen omien sanojesi mukaan) eivät voi olla syrjäytyviä tai hiljaisia, koska he ovat silloin outoja?

Ja varmaan pitänee pyytää anteeksi hyökkäävää viestiäni, mutta topsua lukiessani viestisi poikkesi niin pahasti omista mielipiteistäni, että halusin ottaa asian puheeksi.

Ja luultavasti ne tuntemasi epäsuositut ovat omien kavereidensa kesken suosittuja, vaikkapa nissä "massasta poikkeavissa" harrastuksissaan. Ja oletettavasti he eivät suosi sinua, eivätkä pidä sinua suosittuna.

Tokihan se on totta, että harvoin hiljaiset ovat suosittuja. Sosiaalisilla ihmisillä on paljon ystäviä/tuttuja/kavereita, ja koska näin on, ovat he tietysti suosittuja heidän piirissään (jos kyse on oikeasta kaveruudesta), eli luonnollisesti näiden tuttujen suosiossa.

Itsevarmuus tekee paljon. Jos on itsevarma, näyttää aina paremmalta. Ei tarvitse mikään ruusu olla, jos pystyy käytöksellään/luonteellaan vaikuttamaan muihin ihmisiiin. Jos jatkuvaan hokee "anteeksi ku oon olemassa" tai kulkee kuin hyökkäykseen varautunut eläin, näyttää se aina kurjemmalta kuin reipas ja positiivinen ihminen, joka pystyy nauramaan jälkeenpäin virheilleen/typeryyksilleen, eikä ui häpeässä viikkoja jälkeenpäinkin, jos on vahingossa mennyt koulun eteen vaikka vetoketju auki.

(
« Viimeksi muokattu: Elokuu 13, 2007, 18:47:26 kirjoittanut rave »
akfjldjklk

cheri

  • Ankeuttaja
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #108 : Elokuu 13, 2007, 20:02:23 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?

En oikein kumpikaan. Pari vuotta sitten minua tavallaan yritettiin saada mukaan porukkaan, mutta en osannut olla tarpeeksi sosiaalinen. En ole luonnostani ujo, se ujous vaan tuli jossain vaiheessa. En esim. uskalla mennä juttelemaan jollekin vanhalle ystävälleni jos hän juttelee jo joidenkin muiden kanssa. Meillä täällä ei ole oikeastaan selvästi suosittuja ja epäsuosittuja, paitsi pari epäsuosittua erottuu niin räikeästi ettei kukaan halua olla heidän kanssaan ikinä.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?

Sen perusteella mitä olen nähnyt niin täällä suositut ovat sellaisia, jotka tulee toimeen kaikkien kanssa ja on sosiaalisia. Täällä ei ole koko yläasteen suosituimpia, jotkut vaan sattuvat olemaan suosittuja omassa porukassaan ja muutamat onnekkaat laajalti sen ulkopuolellakin. Suositut voivat olla hyvännäköisiä, hauskoja, kilttejä, hyvää seuraa tai vaikka mitä. Mutta mikään yksi ominaisuus ei varsinaisesti tee suositusta suosittua.
Epäsuositut ovat sitten vaan... jotain. Yhden porukan keskuudessa suosittu saattaa olla jossain toisessa porukassa epäsuosittu, juunou. Tuskin kukaan täällä on ihan kaveriton. Ja joku saattaa ärsyttää muita pelkästään olemuksellaan, mutta sellaista ei satu usein.

Kumpi olisit mieluummin?

Hieman epäsosiaalisena ihmisenä minun täytyy "käytännön syistä" sanoa, että neutraali. Totta kai se buustaisi itsetuntoa olla suosittu, mutten koskaan ole ollut "kaikkien kaveri" -tyyppiä vaikka kiltti olenkin. Mutta jos pitäisi valita suosittu tai epäsuosittu, niin totta kai olisin mieluummin suosittu.

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?

Ei mitään näkyvää erottelua. Se juttu vaan on niin monimutkainen, juunou, ainakin täällä.

Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?

Noh, kun jotakuta sattuu tarkemmin katsomaan niin alkaa ajatella, että ei ihme, kun tuo joku on niin suosittu/epäsuosittu. Mutta eihän tuo suosituimmuus oikeastaan vaikuta siihen että mitä mieltä olen itse henkilöstä.

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?

Se riippuu ihan kaikesta. Jos ei ole sosiaalinen niin vaikeahan sitä olisi yrittää olla.

Stop

  • Ankeuttaja
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #109 : Syyskuu 29, 2007, 16:08:06 »
Niin. Siis eli.

Meidän luokalla on eräs poika, joka on ehkä hieman ylipainoinen, mutta silti todella suosittu. Kaikki ovat ihan mielissään huutamassa hänen nimeään tms. Poika on yksinkertaisesti hauska. Hirvittävän monet henkilöt ryntäävät hänen luokseen juttelemaan kaikkialla, ja huutelevat kaikkiea (todella harvoin mitään loukkaavaa).
Miksi? En oikeastaan tiedä. Itsekin olen pyörityksessä mukana, ja poika on oikeastaan aika hyväkin kaverini. Hauska jos mikä, mutta osaa puhua myös tunteista (tosin niistä vähän harvemmin...)

Luokkamme tytöistä poikien keskuudessa aika suosittu on eräs henkilö, joka on minua pari kolme senttiä lyhyempi, aika tummahko iho, mutta ei silti mikään musta. Tyttöjen keskuudessa tyyppi ei edes ole suosittu, johtuu varmaan siitä, että hän on meetwurst... siis eh, anteeksi hevoshullu. (Tuosta jutusta hän muuten suuttuisi. IIK). Muut luokkamme tytöt eivät oikeastaan välitä hevosista, lukuun ottamatta paria poikkeustapausta.

Itse olen suositun ja epäsuositun rajamailla. Eli toiset tykkäävät, toiset eivät. (Johtuu varmaan liiallisesta aktiivisuudesta, möläyttelystä, ja toisinaan aika ilkeästä sanavarastosta.) Koulussa en ole erityisen hyvä, ja monet opettajat suorastaan vihaavat minua.
Kaverina olen oikeastaan aika suosittu, varmaankin sosiaalisuuteni takia, vaikka toisinaan olen aika vetäytyvä.

Epäsuosituista en tiedä, mutta eräs luokkamme poika, vaalea, ulkonevat silmät (kas kun tulee mieleen Luna Lovekiva) ADHD luonne, puhe epäselvää. Joskus raivostuu ihan pienistä asioista, kuten peleissä häviämisestä, ja vaihtelee Pokemon kortteja.
Outo? Jep.

 - Stop

Poissa Kay

  • Ikuisesti lapsi
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #110 : Syyskuu 30, 2007, 13:33:09 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Taitaa mennä vähän sillä rajalla. On minulla kavereita, mutta siihen se vähän jää. Olen hyvä koulussa ja minua sanotaa usein hikariksi, siis todella usein.
Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Meidän koulussa kyllä ihan pärstäkertoimella. Suosittuja ovat ne, jotka ovat langanlaihoja, käyttävät superhypermuodikkaita vaatteita ja ovat ns. huonoja koulussa ja omistavat sata kaveria joka puolella. Epäsuosittuja ovat sitten ne jäljelle jäävät, eli ehkä hieman "tavallisemmat" tai ne jotka eivät kuole, jos vaatteet eivät ole juuri sen viimeisimmän villityksen mukaisia ja omistavat ehkä vain pari hyvää kaveria sekä saavat hyviä numeroita(tosin jotkut epäsuosituista saavat aika huonoja numeroita).
Kumpi olisit mieluummin?
Mielellään pysyn ihan tässä nykyisessä tilanteessani, eli sillä välillä.
Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Ei ehkä niin näkyvää. Muiden luokkien "suositut" saattavat katsoa kieroon ja mulkoilla, mutta "oman luokan suosituttujen" kanssa on vähän pakko pysyä väleissä, kun muuten käy elämä hieman hankalaksi. Kamala, kun minä kuulostan katkeralta.
Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
Kavereiden kanssa aina vitsaillaan näistä suosituista, jotka hämmästyttävän useit ovat näitä ns. teinixejä tai pissiksiä. Voisin olettaa, että he tekevät samoin, eli vitsailevat meistä...
Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
Ei kai kauheasti voi. Jos haluaisin esimerkiksi olla "suosittu", pitäisi ensinnäkin olla joku missi, alkaa seurata muotia, ruveta hauskaksi kaikkien kaveriksi ja alkaa huonontaa koulumenestystä.
Just remember in the winter far beneath the bitter snows. Lies the seed that with the sun's love in the spring becomes the Rose.
LOMALLA

Poissa Suru

  • keräkurmitsa
  • Sanomaton
  • *
    • Livejournal
  • Pottermore: ChestnutLeviosa81
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #111 : Lokakuu 04, 2007, 21:26:40 »
En voi sanoa olevani suosittu muulloin kuin juuri ennen kokeita :) Silloin se olen minä, jolta kaikki kysyvät neuvoa tyyliin 'apua-miten-tää-tulee'. Itse asiassa minä en ole halunnut olla kumpaakaan sitten ala-asteen kuudennen luokan, jolloin yritin epätoivoisesti kuulua porukkaan. Nykyisin tiedän, etteivät ne ihmiset, joiden kanssa en tule toimeen, ole minua varten tässä maailmassa, joten tukeudun itseeni ja hyviin ystäviini, joita on kuitenkin vähän. Suurin osa heistä asuu Kouvolassa, vain kaksi on luokka/koulukavereitani.

Suosittu henkilö ei ole sen parempi kuin kukaan muukaan. Hän on toki sosiaalisesti lahjakas, ja saattaa omata mitä rakastettavimman luonteen, mutta ketään ei pitäisi luokitella suosituksi kaveriporukan perusteella. Valitettavasti se vain menee näin, ja oikeastaan koko idea on siinä.

Joskus tuntuu, että suosituksi pääsee olemalla mahdollisimman hirveä muille oppilaille. Ihan totta, meidänkin koulussamme on oppilaita, jotka ovat luonteeltaan ikäviä, eivät välitä pätkääkään muista ja ovat silti koko koulun suosiossa. Sellainen Kelmi-tyylinen tiivis porukka ;) Mutta on maailmassa sellaisiakin ihmisiä, joiden kanssa voi oikeasti puhua ensikohtaamisesta lähtien mistä vain. Minulla on tälläisiä ystäviä nyt kolme, ja he ovat rakkaita <3

Tärkeintä on se, että jaksaa arvostaa itseään ihmisenä, oli niitä ystäviä tai ei. Netistäkin löytyy kavereita.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 01, 2008, 00:15:37 kirjoittanut Surumielinen »
“Älä näytä tuommoiselta, Korppu", hän sanoi. "Eihän tämä ole yhtään mitään. Paljon pahempaa on tulossa!”
- Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli

Poissa Peräkylän Pete

  • Pottumainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • All right
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #112 : Lokakuu 05, 2007, 23:05:58 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä?
Sen verran suosittu että olisin päässyt luottamusoppilaaksi suosittujen ansiosta, mutta tein sen virheen, että menin pois äänestyksestä.
Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Meidän luokalla yleensä eniten esillä olevat/äänekkäimmät ovat suosituimpia.
Kumpi olisit mieluummin?
Suosittu olen kun olen varmaankin koko luokan äänekkäin, mutta ironisesti kaksi parhainta kaveriani ovat ns. neutraaleja eivätkä juuri edes vaihda sanaakaan suosittujen kanssa
Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Suositut kyllä ovat erikseen, mutta epäsuosittuja ei niinkään ole yhtä poikkeusta lukuunottamatta, kaikki muut ovat neutraaleja.
Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
Suositut ovat omien kokemuksieni perusteella hauskoja ja, kuten jo sanoin, äänekkäitä tyyppejä. Pissiksiä ja "kovia jätkiä" tosin tietysti löytyy myös.
Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
Olemalla hauska ja äänekäs meidän luokkamme kohdalla ainakin.


Syntyperäinen urpå

Poissa Odey

  • miss marauder
  • Vuotislainen
  • I think I need a HUG <3
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #113 : Lokakuu 06, 2007, 11:54:28 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Niin, kai minä kuulun näihin "suosittuihin". Meitä on sellainen vähän reilu kymmenen hengen ryhmä, joka on muita äänekkäämpi ja valtaamme aina yhden tai kaksi sohvaa. Olen siis lukion kakkosella ja olemme silti ns. suosittuja. Tämä johtuu varmasti siitä, että meitä on kuitenkin suht. paljon samassa porukassa ja tunnemme paljon koulua. Toisaalta koulussamme on varmasti myös ihmisiä, jotka pelkäävät meitä. En sano sitä, että se olisi jotenkin imartelevaa tai mitään, mutta näin vaan on. Sitä ei ehkä tule sillä hetkellä tiedostaneeksi, mutta nauramme aika paljon muille opiskelijoille koulussamme, mutta osaamme nauraa myös itsellemme, jos mokaamme. Emme kuitenkaan ole mitään pissiksiä tms., ihan normaaleja nuoria. Kellään meistä ei ole mitään ongelmaa tulla college-housuissa kouluun tai ilman kauheaa pakellikerrosta. Itse asiassa olemme varmaan ns. "tavallisimpia" pukeutujia koulussamme, sillä sieltä löytyy niin paljon kaikkia gootteja, japani-tyylisesti pukeutuvia yms.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Varmaan lähinnä käyttäytymisen ja omalta osaltaan myös pukeutumisen perusteella. Harvemmin sillätavalla älyttömän erilailla pukeutuvat ovat niitä "suosittuja". Tai siis omassa koulussanikin on älyttömästi ihmisiä, jotka ovat nk. "gootteja". Käyttäytyminen vaikuttaa myös hyvin paljon. Ei oikeasti tarvitse olla mikään pissis, joka on joka viikonloppu kännissä, ollakseen suosittu. Vaikka näinhän se useimmiten yläasteella menee. En kiellä, etteikö meidän "ryhmässämme" olisi henkilöitä, jotka juovat joka viikonloppu, mutta pissis ei aina ole suosittu, ei ainakaan meidän koulussamme. Suositut ovat yleensä hyvin äänekkäitä. Itsekin nauramme ja pidämme ääntä ihan älyttömästi, harvoin kukaan ulkopuolinen, joka ei tunne meistä ketään uskaltaa tulla sanomaan, vaikka äänekkyytemme häiritsisikin. Osaamme kuitenkin käyttäytyä silloin, kun sitä meiltä odotetaan. Mielestäni oikeasti suositun ihmisen tekee käytöstavat ja oma luonne. Aina sanotaan myös, että suositut saavat huonoja numeroita ja ovat langanlaihoja missejä. Itse olemme kaiken kokoisia ja näköisiä, mutta pidämme itseämme kauniina. Olemme myös suhteellisen hyviä koulussa.

Kumpi olisit mieluummin?
Olen ollut se, jota kiusataan ja jolla ei ole kavereita, olen nyt se ns. "suosittu". Ja voin todellakin sanoa, että paljon mieluummin olen "suosittu", kuin "epäsuosittu". Eihän epäsuositun tarvitse olla aina se kiusattu, jolla ei ole kavereita, mutta joskus se vaan on niin. Vaikka olenkin suosittu niin minulle kaverini on tärkeitä, en ole äänekäs sen takia, että haluaisin loukata muita ihmisiä, se vain on osa minua. Suosittu ei aina ole se aivoton bimboblondi, en minäkään ole. Joten olisin mieluummin suosittu.

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Haluaisin sanoa tähän että ei ole, mutta kaipa se niin menee. Suosittuja ovat äänekkäimmät, harvemmin silti ykköset, lähinnä kakkoset ja kolmoset. Epäsuosittuihin kuuluvat nämä erilailla pukeutuvat ja neutraaleja ovat sitten nämä ns. "näkymättömät" ihmiset, joita on lähinnä ykköset. Epäsuosittuja ovat myös ne, jotka ovat ennen kuuluneet kaveripiiriimme, mutta sitten pettäneet esimerkiksi luottamuksen tai tehneet jotain muuta ikävää.

Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
Kai se niin menee, että me puhumme epäsuosituista ja he puhuvat meistä. Tosiasiassa se kuitenkin menee niin, että ei saisi tuomita ennen kuin tuntee. Itse kuitenkin harrastan sitä, että tuomitsen ennen kuin tunnen. Ärsyttävimpiä ihmisiä ovat ne, jotka haluavat meidän ryhmäämme, koska luulevat meidän olevan jotain erikoisia. Emme me ole, olemme kaikki kavereita keskenämme, ei kukaan voi tulla tiiviiseen kaveriporukkaan siksi, että haluaisi olla suosittu.

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
Olemalla oma itsesi. On turha esittää jotain ollakseen suosittu.

Kamala kun tuo kuulostaa itserakkaalta.. Tarkoituksenani oli vain sanoa, että aina ei tarvitse olla langanlaiha pissis ollakseen suosittu.
Some days just have more memories than others

Poissa Sleepwalker

  • Kumiankka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: LightAsh27705
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #114 : Lokakuu 06, 2007, 12:09:38 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Jaa-a. Luulisin että kuulun lähinnä epäsuosittuihin. Kavereita on, mutta toisaalta paljon myös henkilöitä, joiden kanssa olen hyvin huonoissa väleissä ja jotka haukkuvat minua minkä ehtivät.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Meidän koulussa "suosittuihin" kuuluvat tytöt ovat yleensä niitä kauneimpia, pojista varmaan äänekkäimmät. Itse olen sen verran hiljainen muiden kuin tuttujen seurassa ja näytän aika räjähtäneeltä, joten ehkäpä se on syy miksi olen niin epäsuosittu. Nämä "suositut" yleensä myös kuuluvat näihin tupakointi/juopottelupiireihin (eivät kuitenkaan aina).

Kumpi olisit mieluummin?
Hmm.. Epäsuosittu en haluaisi olla, mutta en se kaikista suosituinkaan. Mieluiten olisin jotain näiden väliltä-

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Paikoitellen kyllä, mutta suurin osa tuntemistani ihmisistä taitaa kuulua näihin neutraaleihin.

Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
Jotkut suositut tietysti ärsyttävät, varsinkin pissikset.

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
Ei varmaan kovin paljon. Ainakaan minä en voi,sillä olen ollut samassa luokassa lähes 8 vuotta, että kaikilla on jo minusta sellainen käsitys kuin on. Eli kaikkien mielestä olen nörtti/hikari ja sillä siisti. Mitä en kyllä ole.
Respect the funk.

Poissa Suvituuli

  • Tsirp tsirp krääk titityy.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • You're not mating with me, sunshine!
  • Pottermore: AccioDream**
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #115 : Lokakuu 06, 2007, 13:39:30 »
Ja nämä sitten perustuvat lähinnä meidän luokasta tehtyihin havaintoihin. Ja sitten myös vain tyttöihin, poijista kun mä en niin tarkasti tiiä...

Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä?
Epäsuosittu. Tai, paremminkin kadehdittu. Ei mua mitenkään näkyvästi kiusata, mutta empä tunne olevani kovinkaan tervetullut luokan likkaporukkaan. Pojatkin huutelevat toisilleen, että mene istumaan tohon K***:n tai (minun nimeni) viereen! Ja tämä K*** on koko luokan mielestä 9-vuotiaan tasolla henkisesti. Eli minut rinnastetaan tällaisen leidin kanssa samanlaisiksi. En siis todellakaan ole suosittu.
Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Suositut: Pitäisi kuolata poikien perään, pukeutua muodikkaasti farkkuihin tai tiukkoihin housuihin, legginsehin (kirjotetaanko se noin?), hypätä ilsuissa (=disko), kauhistella, miten läski on ja ihalla samalla, miten laihoja muut ovat (esim. keskustelu kolmen meidänluokkalaisen likan kesken ruokapöydässä, enkä varmana salakuunnellut: Nro1: "Vähä sä oot laiha!" Nro2: "No enkä oo.. Sä oot laiha" Nro1: "Sä ja Nro3 ootta kaikkein laihimmat ihmiset, jokka mä tiiän" Nro2: "Eikä olla... Sä oot niin laiha!" Nro1: "Enkä oo... Mä oon tällänen läski" Nro2: "Etkä oo! Sä oot siis niin laiha!" ....ja he kaikki ovat laihoja kuin luudanvarret), saada "huonoja" koenumeroita (kaikki saavat ysiä, mutta väittävät saavansa huonoja), liikkua enemmän kuin liikaa ja syödä vähemmän kuin hamsteri. Yksikin likka otti lautaselleen puolikauhallista ruokaa, söi siitä puolet ja väitti, että se on pahaa eikä syönyt enempää.
Epäsuositut: Hmm... Tää vähän vaihtelee. Yksi on epäsuosittu juuri sen takia, että on henkisesti 9v. ja kertoo mitä oudoimpia juttuja esim. kännissä olleista sedistään. Mua taas kadehditaan, koska mulla on pitkät hiukset, kokeista 9 tai 10, mä en ole läski... Siis mussa ei ole mitään haukkumista tai hauskaa, kuten hörökorvia tms. Mä olen niistä liian täydellinen. Jos jonkinmoisen säännön tähän haluaisi, niin varmaankin kaikki ne, jotka poikkeaa selvästi noista suosituista, on epäsuosittuja. Ja loput on neutraaleja, siis niitä, jotka ei jatkuvasti pyöri siinä meidän ja muutaman muun luokkalaisten tyttöjen piirissä, mutta eivät kuitenkaan ole outoja tai kadehdittavia tai liikaa poikkeavia.
 Kumpi olisit mieluummin?
Phah. Kyllähän mä mieluusti suosittu olisin, mutta jos se tarkottaa tollaseksi "että mä oon läski ja saan huonoja numeroita kun kaikki muut on muka niin täydellisiä"-tyypiksi muuttumista, niin ei kiitos. Sillon mä olen oikeen mielusti epäsuosittu. Olen mä sentään löytänyt toisesta luokasta kolme kaveria, joten mikäs tässä.
Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Hmm... Ei nyt niin kamalan näkyvää, mutta kyllä jonkin verran. Lähinnä sen, mihin ryhmään kuuluu, tunnistaa siitä, että:
-Suositut ovat suuressa laumassa, ja tekevät siistejä piirejä sinne tänne. He pukeutuvat muodin mukaisesti, ja käyttäytyvät juuri kuten oon kertonukkin.
-Epäsuositut istuvat yksin penkeillä tai nojailevat seiniin, lukevat kirjoja, ovat hiljaisia tai muuten vain yksin. Poikkeustapauksena minä, joka oon löytänyt ne kolme kaveria. Hmm... Epäsuositut eivät siis liiku omanluokkalaistensa kanssa. Epäsuosituille ei suositut puhu kuin pakon edessä.
-Neutraalit ovat välillä suosittujen kanssa, esim. ennen tunnin alkua luokan edessä. Suositut puhuvat heille ja tervehtivät. Neutraalit viettävät muut välkät sitten omissa porukoissaan, yleensä muilla luokilla olevien kavereittensa kanssa.
Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
Öh... Eiköhän se tullut selville jo aika selvästi tuossa suosittujen kuvauksessa. Siis aika tyhmiä, outoja... Dingdongeja, jos joku tajuaa. Ehkä mä voisin jopa sääliä niitä. Ne kun ajattelee aina sitä, mitä mieltä muut niistä on. Itsetunto nollilla, ainakin joillakin. Ei kaikilla, mutta suurimmalla osalla. Ja kauhea työ pysyä suosittuna ja jutella muiden mielestä järkeviä ja hihitellä pojista. Niin, ja raportoida niiden käyttäytymisestä. Voi raukkoja. Kyllä mulla on helppoa olla epäsuosittu: mitään ei tartte tehä, eikä kukaan siltikään ala suosimaan ;)
Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
-Suosistuksi: Muuttumalla kait. Nyt on kyllä jo myöhäistä... Seiskan alussa olisi pitänyt hakeutua siihen suosittujen porukkaan, jota vasta muodostettiin, ja alkaa sellaiseksi. Kasilla on jo tosiaankin myöhäistä, sillä kaikki ovat jo jakautuneet siististi niihin suosittuihin, epäsuosittuihin sekä neutraaleihin.
-Epäsuosituksi sitten pääseekin helposti. Kunhan alkaa puhumaan outoja, pitämään omituisia vaatteita ja käyttäytymään oudosti. Erottumalla massasta.

Ja jos katotaan myös koko koulun suositut-tyypit-listaa, niin siihen kuuluu myös usein se, että pitää olla kovis ja tupakoida. Tulla myöhässä tunneille. Sanoa opelle. Olla siis vähä niiQ kovis. Tällaisia on siis sekä tyttöjä että poikia, meidänkin luokasta hmm... ainakin yksi, ellei kaksikin tupakoi ja samat kaksi myöhästelevät tunneilta ja sanovat opelle. (ai sanovat mitä? no kaikkea. Esim. no voi huoh, ei kiinnosta, ei jaksa)
Siinäpä se. Onnittelut, jos jaksoot lukea!
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 06, 2007, 13:45:02 kirjoittanut Suvituuli »
Se hyppi ja pomppi, söi ja nauroi. Se istui ja itki. Se ilmassa leijui.
Outo heppu, kummajainen, vailla mieltä ja ruumista.
Itketään yhdessä, olemattomuudessa, ihan yksin.
Jos sinulle sopii, se minulle käy

Dylaine

  • Ankeuttaja
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #116 : Lokakuu 06, 2007, 22:53:35 »
Suosittu on mielestäni huono käsite, vaikka ymmärrän kyllä, mitä sillä tarkoitetaan. Suosittuja ja epäsuosittuja on monenlaisia. Heistä puhuttaessa yleistetään aina melkoisesti.

Oletko suosittu / epäsuosittu / et kumpikaan näistä?
En laske kuuluvani suosittuihin, mutta en myöskään epäsuosittuihin. Olen siis jotain siltä väliltä, harmaata keskiporukkaa. Olin joskus ala-asteella suosittu, mutta yläasteelle tultaessa luokkamme vaihtui ja porukat hajosivat. Ei enää ollut niin selvää sosiaalista arvojärjestystä. Olen vieläkin sitä mieltä, että voisin olla suosittu, jos vain aloittaisin puhtaalta pöydältä, kuten koulussa, jossa kukaan ei tunne minua. Kun on kerran leimaantunut joksikin, on vaikeaa muuttua. Meidän luokassamme on hyvin painostava ilmapiiri ja minä todella tarkoitan sitä. Kaikki haukkuvat kaikkia ja on ihan tavallista sanoa toiselle: "älä tule tänne, ei me sua kaivata." Olen melko suosittu melkein kaikissa muissa piireissä, paitsi koulussa. Olen sosiaalinen, enkä edes mitenkään tylsää seuraa (ainakin omasta mielestäni kröhöm :D), mutta en ole suosittu. Luokallani on pari suosittua tyttöä ja olen heidän kaverinsa, mutta kaikilla heillä on omat kaveripiirinsä, joihin minä en kuulu. Minullakin on oma kaveriporukkani koulussamme, mutta useimmat meistä eivät ole erityisen suosittuja.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Miellän suosituksi sellaiset ihmiset, joilla on paljon ystäviä ja jotka useimmat esim. samassa koulussa tuntevat ainakin nimeltä. Suosittuja ovat mielestäni ne, joiden kanssa kaikki haluavat ystävystyä, koska he ovat hauskaa seuraa. Usein suositut ovat kauniita ja pukeutuvat hyvin. Suosittujen täytyy olla puheliaita, hauskoja ja ennen kaikkea sosiaalisia, pelkkä ulkonäkö ei riitä. Olen huomannut, että kauniskin ihminen saattaa olla epäsuosittu, mutta jos joku on älyttömän ruma tai todella ylipainoinen, hänen on vaikeaa tulla olla suosituksi. Itse lasken suosituiksi vain ne, jotka ovat melko suosittuja molempien sukupuolien keskuudessa.
Epäsuositut ovat usein jollain tapaa massasta poikkeavia, kuten lihavia, oudosti pukeutuvia, tai muuten vain outoja. Syynä siihen, että on epäsuosittu, voi olla ulkonäkö, käytös tai kummatkin.
Ne, jotka eivät kuulu kumpiinkaan, ovat mielestäni kaikin puolin aika tavallisia ihmisiä, mikä ei välttämättä ole huono asia. "Siltä väliltä" -ihmiset voivat olla todella kivoja ja hauskoja, mutta heillä ei vain ole paljon sosiaalisia kontakteja. Tai he voivat olla melko suosittuja, mutta eivät esimerkiksi dokaa. Tai he voivat dokata, mutta ovat ujoja. Okei, nyt lopetan tämän listan.

Kumpi olisit mieluummin?
Tyhmä kysymys. Suosittu, tietenkin. :D En ole huomannut, että suosittu olisi joku haukkumasana. Minusta se tarkoittaa yksinkertaisesti  sitä, että joku on pidetty.

Onko juuri sinun koulussasi / työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Hmm... kyllä varmaan jonkin verran, mutta ei kukaan ala luokittelemaan ketään suosituksi ja epäsuosituksi. Sen tietää muutenkin, mihin ryhmään kukin kuuluu.

Jos olet suosittu / epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista / suosituista?
Kuten jo sanoin, en ole mielestäni kumpaakaan, mutta jos täytyy valita, niin olen enemmän suosittu. Täytyy myöntää, että en yleensä ajattele kovin kauniisti epäsuosituista, koska usein on jokin syy siihen, miksi kukaan ei pidä heistä. Mutta muodostan kuitenkin mielipiteeni muista itse. Jos joku on epäsuosittu, en ole tyly hänelle vain sen takia, että kukaan muu ei pidä hänestä.

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu / epäsuosittu?
No, kaikki varmaan osaavat halutessaan olla epäsuosittuja, joten enpä jaksa siitä sen enempää selittää. ;) Suosittujen pitää minun näkemykseni mukaan olla puheliaita. Täytyy tietysti puhua järkeviä, sillä ei kukaan mitään roskaa halua kuunnella. Mieti, miksi olet epäsuosittu. Joskus pienetkin muutokset auttavat. Meidän luokalla on yksi poika, jota syrjitään vain siksi, että hän haisee kilometrin päähän. Tähänkin ongelmaan ratkaisuna olisi deodorantti, joka maksaa about 2 euroa. Yritä päästä eroon ujoudestasi, jos et tunne oloasi mukavaksi vieraiden ihmisten seurassa. Mene vain rohkeasti juttelemaan hieman tuntemattomillekin ihmisille, kun he sattuvat puhumaan jostain sinua koskettavasta aiheesta! Pelkillä vaatteilla ei pääse suosituksi, mutta nätti ulkomuoto auttaa huomattavasti, sillä ihmiset haluavat tutustua sinuun, jos olet hyvännäköinen. Tyttö, jos et vielä meikkaa, niin aloita ihmeessä heti! XD Kun menet uuteen kouluun / harrastukseen / muuhun sosiaaliseen paikkaan, kannattaa tehdä hyvä ensivaikutelma ja luoda suhteita jo heti aluksi. Myöhemmin saatat huomata, että uusia kavereita on vaikea saada, koska kaikki ovat jo muodostaneet omat kaveriporukkansa. Ole rohkea, itsevarma ja ystävällinen kaikille! Jos et tykkää jostakusta, niin puhu paskaa sitten selän takana, älä päin naamaa! Muista myös olla oma itsesi, sillä feikit tunnistaa! Tässä minun ABC -oppaani. Kun teet tämän kaiken, niin takaan, että sinusta tulee suosittu. ;D   

Emparrot

  • Ankeuttaja
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #117 : Lokakuu 07, 2007, 10:43:33 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?

En ole suosittu, enkä myöskään epäsuosittu.
Osittain se johtuu varmaankin iästä, sillä olen vasta 11-vuotias tytöntyllerö, ja tunnetusti tämän ikäisillä ei ole vielä semmoista luokittelua.
Meidän luokallamme on kuitenkin pari tyyppiä, joita mielistellään melko paljon.
Meillä on partiokavereiden kanssa sellainen porukka, jossa ollaan aina välitunteina, mutta kyllä muidenkin kanssa ollaan.
Ups, eksyin aiheesta.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan"suositut ja epäsuositut?

Hmm... Olen huomannut, että meillä päin suosittuja (jos niitä edes on) ovat ne, jotka osaavat puolustaa itseään hyvin (uhkailemalla, ei siis millään sellaisella 'hyvällä' tavalla.) ja jotka osaavat manipuloida toisia mielistelemään itseään. Siis ihan vain meillä päin ;D.

Kumpi olisit mieluummin?

Olisin mielummin epäsuosittu, koska he ovat yleensä niitä rehtejä tyyppejä ^^.
Sitä paitsi olen partiossa, joten sieltä saa aika paljon puhtia elämään silloin, kun masentaa.

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?

Kerroinkin jo tuosta... Mutta tuota joo, koska (ainakin vielä tässä iässä) kaikki ovat melko neutraaleja - vaikka joitakin nostetaan hieman toisten yläpuolelle - meillä ei ole sellaista erottelua.
Luojan kiitos.

Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
No, en ole kumpikaan, mutta mielestäni semmoinen jaoittelu on typerää.
Ihmiset ovat kaikki tasa-arvoisia. Piste.

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?

Ymmärtääkseni siihen voi vaikuttaa ainakin vaatetuksella ja muutenkin sillä, mitä omistaa.
Suosituksi tuleminen edellyttää tietenkin sosiaalisuutta, eikai sitä nurkassa istumalla kavereita tule.



Karmeeta, tuo oli ihan kuin joku äikän tehtävä :D.

Poissa Aiëdaíl

  • Näätärikkaus
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #118 : Helmikuu 09, 2008, 23:36:02 »
Ensinnäkin, voin antaa jokaiseen kysymykseen kaksi vastausta, riippuen siitä, mikä määritellään suosittuna/epäsuosittuna olemiseksi. Eli
A) "Suosittu" henkilö on mitä suurimmalla todennäköisyydellä pissis/fruittari, eliittiä ja asemassaan ulkoisten seikkojen ansiosta riippumatta mitenkään luonteesta, älykkyydestä, moraalista tai muista vastaavista seikoista. Hän viettää kaiken vapaa-aikansa kavereiden kanssa ja sekoilee viikonloput kännissä kaupungilla. Hänellä on hännystelijöitä, jotka haluavat päästä sisäpiiriin. Välttelee kaikin mahdollisin tavoin massasta erottuvia ihmisiä.
"Epäsuosittu" taas erottuu massasta pukeutumisellaan, on hiljainen, pärjää koulussa keskimääräistä paremmin tai ei muuten vain liiku suosittujen kanssa. Suositut välttelevät häntä, ja epäsuosittuna olemiseen liittyy useimmiten yksinäisyys ja koulukiusaaminen.
B) Suositulla ihmisellä on paljon sosiaalisia kontakteja, häntä kohdellaan ystävällisesti ja hän kohtelelee muita ystävällisesti. Tähän eivät vaikuta ulkoiset seikat. Epäsuositut ovat niitä, joiden sosiaalinen verkosto on rajoittuneempi.

Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
A) Epäsuosittu. Pukeudun pitkälti goottityyliin, pärjään todella hyvin koulussa, liikun näiden vähemmän suosittujen oppilaiden seurassa. Kontakteja tämän a-kohdan suosittu-nimikkeen alla kulkeviin ihmisiin minulla ei ole. Ala-asteellakin olin epäsuosittu, minua kiusattiin, minulla ei ollut ainuttakaan ystävää, olin hiljainen ja sisäänpäinkääntynyt ja suositut olivat näitä pomottajia, neutreja ei kai ollut, he hännystelivät suosittuja.
B) Suosittu. En joudu koskaan olemaan yksin, olen tukioppilas, ihmiset tulevat juttelemaan minulle ja minulla on paljon sosiaalisia kontakteja.
Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut? Kumpi olisit mieluummin?
Vastaus ensimmäiseen heti viestin alussa. Kumpi mieluummin? A-määritelmän mukaan epäsuosittu, B:n mukaan suosittu.
Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
On tietysti omia porukoita, jotka enimmäkseen ovat keskenään. En osaa oikein sanoa, ajattelevatko jotkin porukoista olevansa "suosittuja."
Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
A-määritelmän suositut saisivat painua helvettiin, B:n mukaan epäsuosituksi olemiseen on hyvä syy, tai ihminen on liian ujo hankkiakseen kontakteja tai on joutunut ympäristöön, jossa yksinkertaisesti saattaa olla vain A-määritelmän suosittuja. Suhtautuminen heihin neutraali.
Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
A) Hännystelemällä eliittiä suosituksi, muuten epäsuosittu.
B) Tavalliset ihmiset ovat kohtuusuosittuja tai neutraaleja, epäsuosituksi on vaikea joutua, paitsi jos itse välttelee kontakteja.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 09, 2008, 16:05:49 kirjoittanut Aiëdaíl »

Poissa Mega

  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #119 : Helmikuu 10, 2008, 10:53:35 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
-Olen varmaan siltä väliltä. Liikun koulussanikin melko tunnettujen henkilöiden kanssa, ja aika monet tietävät nimeni ja niinedespäin, mutta osaan silti vetäytyä syrjään.
Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
-En tiedä, itse en ole koskaan "luokitellut", mutta meidän koulussamme "hiket" ovat ehdottoman epäsuosittuja, vaikka itselläni tulee 8-9 olen kuitenkin onnistunut välttämään tämän.
Kumpi olisit mieluummin?
-Tuskin melkein kukaan olisi mielummin epäsuosittu kuin suosittu, joten niin on myös minun kohdallani. Olen kuitenkin melko tyytyväinen tässä välillä, ei kiinnostaisikaan olla mikään supersuosittu.
Onko juuri sinun koulussasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
-En usko, että täällä hirveän näkyvää erottelua on näiden kahden ryhmän välillä. Epäsuositut ovat koulussa menestyviä, tai muuten vain eroteltuja henkilöitä erään ison porukan tasolta. Neutraaleja lie eniten, jotkut liikkuvat omissa porukoissaan.
Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
-No minusta on ihan sama onko suosittu/epäsuosittu, koska tärkeintä on kuitenkin luonteenpiirteet enemmänkin minun mielestäni. En valitse ystäviäni suosituista/epäsuosituista, nimenomaisesti ryhmien mukaan vaan luonteen. Suosittujen porukka on luonteeltaan minulle sopivampi, ja siksi liikun heidän kanssaan. Ai niin, ja en usko että siihen voi hirveästi vaikuttaa kumpi on, koska meidän porukallamme (suositut) on ainakin melko tarkat kriteerit millainen henkilö voi porukkaan mukaan päästä. Okei, Esalle, Franssille ja Valtterille (parhaat frendini) on tarjottu paikkaa suosittujen porukassa eivätkä ole tulleet, joten he ovat hitusen epäsuosittuja, joten en liiku kouluaikana heidän kanssaan, vaan suosittujen jengin. <3

Poissa Giladra Carrion

  • Kuolonsyöjä
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: ShieldFang27063
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #120 : Helmikuu 10, 2008, 12:16:46 »
Meillä ei ehkä nyt lukiossa enää ole varsinaisesti suosittuja ja epäsuosittuja. Tietty jos jörötät jossain nurkassa mulkoillen kaikkia ohikulkijoita voi olla, ettei kovinkaan moni halua tehdä lähempää tuttavuutta. Se on täällä juuri omasta asenteesta kiinni, kuinka suosittu on. Mutta suosittuna oleminen ei kuitenkaan tarkoita ihan ehkä sitä samaa, kuin peruskoulussa...
Lukiossa ei enää katsota ulkoista olemusta niin tarkasti, vaan nimenomaan persoonaa. Omanlainen saa olla.
Voisin siis vastata yläasteaikojen pohjalta, kun ei niistä niin kovin kauaa kuitenkaan ole...

Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Olin yläasteella epäsuosittu. En todellisuudessa olisi halunnutkaan kuulua suosittuihin, sillä se olisi tarkoittanut sitä, että minun olisi pitänyt luopua aika monista piirteistäni ja kenties palata aikakoneella muutamia vuosia taaksepäin, jotta tämä olisi ollut mahdollista.
Minä olin epäsuosittu, koska en täyttänyt niitä kirjoittamattomia vaatimuksia, jotka suosittuna olemiseen edellytettiin. Oli minulla kuitenkin hyviä ystäviä, joihin pidän edelleen yhteyttä, mutta yläaste oli välillä aika inhottavaa...
Ala-astetta en edes halua muistaa. Päätelkää, miksi en...
Nyt lukiossa en ole kumpaakaan, koska ei täällä enää näe sellaista jaottelua. Se, kuinka paljon sosiaalisia kontakteja on, on täällä vain ja ainoastaan itsestä kiinni, eikä sen vuoksi tarvitse esittää jotakin mitä ei oikeasti ole.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Yläasteella suosittujen piti joko kapinoida opettajia ja sääntöjä vastaan, olla kikattelevia tyttöjä, jotka ryyppäsivät ja mielellään polttivatkin. Poikien piti ehdottomasti saada kopeloida jne. Hierarkiassa jo ala-asteella korkealle edenneet saivat tietysti enemmän anteeksi. Tietynlainen asenne ja ulkonäkö olivat välttämättömyyksiä, mutta ulkonäöstä sai hieman tinkiä. Pissikset ja fruittarit olivat lähes poikkeuksetta suosittuja.
Minä itse en henkilökohtaisesti halua jaotella ihmisiä suosituiksi ja epäsuosituiksi. Mutta kyllä sen näki, kumpaan kastiin kukin kuului. Enää ei onneksi niinkään...

Kumpi olisit mieluummin?
Koska en halua lipsua periaatteistani, olisin sen puolesta epäsuosittu. Itse asiassa yksi periaatteistani peruskoulussa oli, että minä en suosittujen joukkoon haluaisi, vaikka se olisikin mahdollista. En halunnut olla sen ryhmän kanssa tekemisissä.
Toisaalta... varsinkin ala-asteella olisin halunnut olla suosittu ihan vain sen takia, että olisin välttynyt siltä shitin määrältä, jota niskaani sain. Minulla oli jo silloin liian eriävät mielipiteet. Varsinkin viimeisinä vuosina sen huomasi...

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Täällä lukiossa ei ole, mutta yläasteella kyllä oli.

Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?

Olen lähinnä ala-asteaikojeni takia katkera ja vihainen suosittuja kohtaan. Halveksin heitä, jos nyt käsitetään nuo suositut juuri tietystä näkövinkkelistä.
Siinä ei ole mitään pahaa, jos jollakin on paljon ystäviä tms. mutta kun on kyse tuosta aiemmin mainitsemastani "nuorisokastista", niin en todellakaan halua olla heidän kanssaan tekemisissä.

Suosituksi pääseminen voi tapahtua parillakin eri tavalla. Jos olet päiväkodissa dominoiva tyyppi ja jatkat saman porukan kanssa peruskouluun, on sinun helppoa kasata itsellesi suosittujen porukka.
Voit myöskin nuoleskella tämän porukan tyyppejä, roikkua kannoilla tai hankkia heidän silmissään uskottavuutta ja kunnioitusta kenties hieman kyseenalaisin menetelmin. Kannattaa kuulostella, millaisia mielipiteita ko. porukalla on eri asioiden suhteen, hankkia niistä hieman tietoa ja tehdä heihin vaikutus.
Ja hyvänen aika, tietysti siitä on apua, jos heität omat näkemyksesi romukoppaan!
Kannattaa myöskin pukeutua, kuten nämä suositut, mutta älä missään nimessä hanki tismalleen samanlaisia vaatteita: siitä ei hyvää seuraa. Puhu kuten he, ole kuten he, älä oma itsesi.
Luulisi, että noilla pääsisi jo pitkälle.

Tuosta Megan viestistä tuli mieleen, että en todellakaan tajua, keitä suositut luulevat olevansa tarjoamalla paikkoja porukastaan tiettyjen kriteerien täyttäville ihmisille! Ymmärrän sen jostakin fanikerhosta tms. mutta tuosta Megan viestistä saa juuri sellaisen kuvan, että suosittujen pitää olla juuri tietynlaisia ihmisiä, jotta voivat kuulua porukkaan, ja tämän porukan ulkopuolelle jäävien kanssa ei sitten julkisesti voi olla. Toki kaveripiireissäkin on yleensä tietynlaisia ihmisiä, mutta kyllä minun "kaveripiiriini" yläasteella oli tervetullut kuka vain, ei siinä mitään lupia tarvinnut saada...
Todella lapsellista touhua, en voi muuta sanoa. Onneksi tuo tilanne korjaantuu useimmiten peruskoulun jälkeen. Kuuluu kenties eräänlaisilla henkilöillä tuohon ikään moinen touhu... 
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 10, 2008, 12:24:55 kirjoittanut Giladra »
“We've all been raised on television to believe that one day we'd all be millionaires, and movie gods, and rock stars.
But we won't. And we're slowly learning that fact. And we're very, very pissed off.”

Poissa Erizza

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • diibadaabafggh
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #121 : Maaliskuu 30, 2008, 20:44:12 »
Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?

En oikein ole suosittu, enkä epäsuosittu. Mutta jos jompi kumpi niin epäsuosittu. Minun on hankalaa ottaa ihmisiin kontaktia, joten taidan olla pohjamudissa.

Meidän koulussa suositut on kauniita ja cooleja ja muotitietoisia. Epäsuositut on niitä outoja ja ujoja, Potter-fanejakin. En tiedä kumpi haluaisin olla. Meillä selvästi näkee, ketkä on suosittuja. Suositut pyörivät kaikki samassa ruhmässä ja pojat kuolaa niiden perässä. (No ovathan pojatkin suosittuja, mutta nyt puhun suosituista tytöistä, sillä meillä ei katota kumpia pojat on.) Ja suositut haukkuvat epäsuositut pystyyn.

Niin, epäsuositutkin ovat samassa porukassa, pyörivät siellä täällä. Jotkut yksin. Epäsuositut ovat mielestäni todella mukavia, koska he ovat yleensä mukavia eivätkä diivaile. Paljon en suosittuja sillä tavalla tunne, koska en niiden kanssa pyöri, meillä suositut ei halua pyöriä epäsuosittujen kanssa.

Niin, voi vaikuttaa onko suosittu vai ei. Jos haluaa olla suosittu täytyy olla ehdottomasti cool ja hienosti pukeutunut. Ja epäsuosituksi voi tulla olemalla syrjässä ja hiukkasen outo.

Poissa adswil

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #122 : Maaliskuu 31, 2008, 10:35:37 »
Ihan aluksi huomautan, ettei nykyisessä koulussani (lukiossa) ole selvää jakoa suosittuihin ja epäsuosittuihin: on enemmänkin jokseenkin puheliaita taviksia ja yksinäisiä erakkoja, mutta ei mitään "supersuosittuja" pissiksiä kuten vaikkapa yläasteella.

Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
-Tosiaan meillä ei pahemmin tuota jaottelua ole, mutta en oikeastaan ole kumpaakaan noista ollut koskaan. Peruskoulussa olin melko tavis, tulin toimeen kaikkien kanssa, mutta ei minulla kuitenkaan ollut kavereita mitenkään hirveästi. Nykyään olen pakottanut itseni olemaan hieman sosiaalisempi, joten koulussakin on juttukavereita selkeästi enemmän. En kuitenkaan tosiaankaan ole mitenkään suosittu, vaan jotain noiden väliltä. En edes jaksaisi olla suosittu, jos kaikki pörräisivät ympärilläni 24/7, sillä tarvitsen yksinäisyyttäkin toisinaan.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
-Tämä on jäänyt peruskoulussakin ihan hämäräksi, sillä niiden suosittujen joukosta löytyi jos jonkinlaista tallaajaa. Kaikki eivät olleet edes hyvännäköisiä tai muodikkaasti pukeutuvia, vaan suurin osa oli ihan tavallisen näköisiä ja jopa hieman rähjäisesti pukeutuvia. Epäsuosittujen joukosta löytyi kuitenkin niitä, joita olisi voinut luulla suosituiksi, eli todella kauniita ja ystävällisiä mutta hieman hiljaisia ihmisiä. Varmaan suosioon vaikuttaa paljon se, kenen kanssa hengailee - suosittujen kaverien mukana pääsee melko varmasti itsekin suosittujen porukkaan mukaan. Sama toimii myös toisin päin, eli jos hengaat epäsuosittujen kanssa, sinustakin voi tulla sellainen. Voisi myös olettaa, että sosiaalisuus vaikuttaa, mutta kyllä ainakin meidän yläasteella suosittujen porukassa liikkui hiljaisiakin tyyppejä. Että ei näistä oikein tiedä.

Kumpi olisit mieluummin?
-Mieluiten olen jotain suositun ja epäsuositun väliltä.

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
-Kuten on jo käynyt selväksi, ei ole. Yläasteella kyllä oli, mutta nykyisessä lukiossani ei tuollaista jakoa näy. Paremminkin on tosiaan se jako sosiaalisiin taviksiin ja erakoihin, ja ehkä tuosta väliltä löyty myös neutraalien ryhmä. Mutta en rinnastaisi näitä suosittuihin ja epäsuosittuihin kuitenkaan.

Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
- En ole varsinaisesti kumpaakaan, mutta kerronpa mielipiteeni silti. Epäsuosittujen joukosta löytyy mielestäni paljon mielenkiintoisempia persoonia kuin suosittujen porukasta, sillä suositut ovat yleensä kaikki samaa massaa, ja hieman erilaisempia tyyppejä syrjitään helposti. Lisäksi en pidä liian puheliaista ihmisistä, ja sellaisia suositut joskus voivat olla. Mutta toisaalta, molemmista ryhmistä löytyy kivoja ja vähemmän kivoja tapauksia, ei pitäisi yleistää.

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
- Tämä tuskin on ihan helppoa, mutta varmaan kannattaisi tosiaan yrittää hankkia suosittuja kavereita. Pelkkä pukeutuminen ja ulkonäöstä huolehtiminen tuskin auttaa asiassa mitään, vaikka jotkut niin tuntuvatkin luulevan. Ja kannattaa yrittää olla ystävällinen kaikille ja puhelias, niin ei ainakaan jää kovin epäsuosituksi yleensä.
In my world love is for poets - so I'm trying to be one.

Poissa Heli

  • Luihu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #123 : Maaliskuu 31, 2008, 12:17:21 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Noh, minun itseni on ehkä vaikea vastata tähän. Ehkä ihmisten jotka tuntevat minut olisi helpompi määritellä minut, mutta voisin sanoa että olen..Suht neutraalilla tasolla.
"Kuulun" n. 10 hengen kaveriporukkaan joka koostuu omasta ja muutamasta rinnakkaisluokkalaisesta opiskelijasta. Liikumme yhdessä käytävillä ja sovimme illan menot yhdessä. Tietenkin tästä porukasta muutama aina nousee lähemmäksi ystäväksi joiden kanssa vietän enemmän aikaa kuin muiden.
En voi sanoa, että minulla olisi yhtään ns. vihamiestä. Tulen oikeastaan juttuun kenen tahansa kanssa ja minun on melko helppo jutella puolituttujen kanssa asioista.
Äh onpa tämä hankalaa. Sanotaanko, että olen hiukan lähempänä suosittua kuin neutraalia.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Ne jotka luovat suhteita moniin eri tahoihin ja ovat mukavia ja avoimia. Meillä päin kukaan ei pidä vittuilija kovistelijoista. Ei niin tytöissä eikä pojissa. Avoimet ja ystävälliset persoonat nousevat edukseen.

Kumpi olisit mieluummin?
En minä haluaisi olla epäsuosittu. Minusta kenekään ei pitäisi olla epäsuosittu. Kaikilla pitäisi olla ainakin yksi kaveri. Harmittavan monta ihmistä näkee yksin käytävällä.


Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?

Jaa-a. Voin ilokseni todeta, että koulussamme ei hirveästi ole tällaista suosittu-epäsuosittua jakaumaa. Tarkoitan, että ei oikeastaan ole yhtä inside porukkaa me ja ne muut vaan on monta pienempää kaveriporukkaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nämä kaveriporukat olisivat vain keskenään, vaan läppä lentää myös välillä muihin pöytiin. Tietenkin koulustamme löytyy myös näitä epäsuosittuja yksilöitä, mutta tämä johtuu puhtaasti siitä, että he ovat yleensä syrjäänvetäytyviä tai hyvin hyvin hiljaisia yksilöitä. Tuntuu kuin heihin ei saisi mitään kontaktia.


Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?

Taisin jo aiemminkin sanoa, että mielestäni kenenkään ei pitäisi olla yksin.

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?

Omalla käytöksellään hyvin pitkälti. Lähtee vain rohkeasti solmimaan suhteita ihmisiin. On ihan turha väittää itselleen ettei ole tarpeeksi kaunis tai älykäs tai hauska suosituksi. Tunnen niiiiin monta ihmistä jotka eivät ole yhtäkään noista ja silti luokittelen heidät suosituiksi.
"That boy’s soul is not yet so damaged,” said Dumbledore. “I would not have it ripped apart on my account.”
“And my soul, Dumbledore? Mine?”

Poissa Mimmi

  • kolmen soinnun rälli
  • Vuotislainen
  • gimme danger
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #124 : Maaliskuu 31, 2008, 14:09:31 »
Luonteella ei ollut paljoa merkitystä siinä, mille sijalle sijoittui 6 b:n sosiaalisessa järjestelmässä, vaan sillä, mitä vaatteita käytti ja miten vietti vapaa-aikaansa.

Totta puhut, mutta kyllä meidänkin 6.b-luokalla olevien suosittujen mielet ovat pikkuhiljaa alkaneet kieroutua sinne sen teini-sanan ylimääräisen X-kirjaimen suuntaan. Suosittujahan he ovat keskuudessaan toki, koska heitä on enemmistö. Joten voiko oikeastaan sanoa edes suosituksi jos on suosittu suosittujen keskuudessa? Minä olen epäsuosittu, todellakin, näiden suosittujen keskuudessa koska olen mitä olen. Itse asiassa halveksun aika paljon näitä suosittuja, sellaisia poikien läheisyydessä V-sanaa kohtuuttoman paljon käyttäviä miellytysnaurua kikattavia teinikanoja kun ovat. Mun paras kaveri tosin on sellainen henkilö, joka kuuluu epäsuosittujen joukkioon, mutta suositut haluaisivat hänet suosituksi. Siis, sellaiseksi kikattavaksi teinikanaksi.
Keep your 'lectric eye on me babe
Put your ray gun to my head
Press your space face close to mine, love