Kirjoittaja Aihe: Suosituista ja epäsuosituista  (Luettu 20393 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Vesi Y

  • Muppet
  • Vuotislainen
Suosituista ja epäsuosituista
« : Kesäkuu 29, 2004, 14:36:40 »
Kaikki tietävät ilmiön ilmiön suosituimmuus-epäsuosituimmuus. (Eh. Epäsuosituimmuus? O-o') Koulussa, töissä, jopa ehkä kotona, harrastuksissa...

Ja nyt tulee kysmyksiä, jottei iso paha aurori tule ja puhku ja puhalla keskustelua nurin. ^^

Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Kumpi olisit mieluummin?
Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?

Ja noita kysymyksiähän voi aina keksiä lisää.

Keskustelua.

Ja lausun itse myös oman mielipiteeni tässä samalla.

Olen jokseenkin epäsuosittu, omistan haukkumanimiä ja olen niitä jotka valitaan viimeiseksi joukkueisiin liikuntatunneilla, mutta koska suositut ainakin täällä valitaan herkästi periaatteella meikkaa-on laiha-muodikas-and so goes on, en erityisesti välittäisikään olla suosittu. ^^ Ala-asteellakin on jo kyseistä jakoa huomattavissa, mutta luulen että ei niin selvästi kuin yläasteella..?
Olen epäsuosittu, ja sanoisin, että suosittujen kanssa voi tulla toimeen, mutta siinä tapauksessa että he ovat kilttejä eivätkä niitä kaikkien kuningattaria, jotka ilkeilevät muille ja jotka haukkuvat "nörttejä" yms. epäsuositumpia.. Tosin, myö epäsuositutkin voimme olla ilkeitä "suosituille".. Sellaiset asiat vaihtelevat?
Suosituimmuuteen voi vaikuttaa. Mutta se ei välttämättä olekaan sitä kaikille kilttinä olemista, vaan se voi olla vain se, että laihduttaa, meikkaa ja vetää jalkaansa tiukat farkut tai minihameen. Tai sitten se voi olla myös sitä, että on kiltti kaikille? ^^
Epäsuosituksi taas pääsee herkästi, jos on hiljainen hikke, jotenkin "massasta poikkeava" tyyliin ylipainoinen, ei käytä muotivaatteita tai on ilkeä muille, jolloin muut alkavat herkästi epäsuosia. Vaihtelevaa..

Ja nyt te saatta vuoronna, olokaa hyvät! ^^
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 03, 2008, 16:47:02 kirjoittanut Derica Tonks »

kvaak

  • Ankeuttaja
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #1 : Kesäkuu 29, 2004, 15:32:29 »
En ole mielestäni suosittu, enkä epäsuosittukkaan. Minulla on kavereita ja minua ei niinkään haukuta esim. koulussa. Mutta, täällä päin [Puhun siis nyt koulustani] Suositut ovat yleensä muotivaatteita käyttäviä, meikkaavia teinixejä. En haluaisi olla epäsuosittu tai sellainen ketä haukutaan, enkä myöskään suosittu ketä palvotaan ja tuijotetaan takapuoleen.
Ainakin täällä suositut ja epäsuositut jaetaan ulkonäön ja kiinnostuksenkohteiden ja jopa kaveri porukan mukaan.[on kokemusta] Ja yleensä epäsuositut leimataan typeriksi, huumorintajuttomiksi tai lapsellisiksi jotka leikkivät barbeilla ja tottelevat kiltisti vanhempiaan.  Yleensä suositut ovat myös yömyöhään ulkona, juovat ja polttavat.
En koe mitään houkutusta juoda tai polttaa ja pilata elämäni nuorena. Voi sitä hauskaa pitää muutenkin.

Tämä oli siis mun näkemys asiasta en väitä että joka paikassa olisi näin, mutta täällä se on ainakin mielestäni näin.

Poissa Ranloo

  • Vuotislainen
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #2 : Kesäkuu 29, 2004, 17:09:33 »
Vanhassa luokassamme (peruskoulu) ei ollut järin selvää suositut-epäsuositut -asetelmaa. Tälläisiä näki kyllä paljon rinnakkaisluokilla, ja tiedän, että luokkamme oli varmasti räikeä poikkeus.

Vastailen nyt näihin kysymyksiin peruskouluaikojeni perusteella, tulevasta syksystä ja vuodesta ei voi vielä mitään sanoa.

Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Olin käsittääkseni melko "suosittu". Inhoan ko. sanan käyttöä, sillä suosittuna oleminen on erittäin laaja käsite. Minulla oli paljon kavereita ja sosiaalisia kontakteja, kaksi hyvää ystävääkin. Minua ei kiusattu, en ollut koskaan yksin. Toimeentuloni muiden ihmisten kanssa oli vain minusta itsestäni kiinni; jos en joskus kanssa toimeen tullut, se oli poikkeuksetta omaa syytäni.
 
Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Minun näkemykseni asiasta. Hmm. Itse käsittäisin, että ne, joilla on paljon sosiaalisia kontakteja, ovat "suosittuja", kun taas ne, joilla ei ystäviä/kavereita ole, ovat "epäsuosittuja"? Räikeästi yleistäen. Nykyään sanaa "suosittu" tosin tunnutaan käyttävän jonkin laisena synonyyminä "pissaliisalle", "teinixille" yms. Näin oli ainakin omassa opinahjossani.

Kumpi olisit mieluummin?
Oman määrittelyni mukaan "suosittu". Jos "suositulla" tarkoitetaan aivotonta bimboa, sitten olisin mieluummin epäsuosiossa.

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Eiköhän sitä esiinny kaikkialla. Kuten jo sanoin, luokallani ei sitä ilmennyt oikeastaan laisinkaan, koulussani kyllä jonkin verran. Kukaan ei tosin suostunut ikinä vastaamaan kysymykseeni "mitä meinaa suosittu?".

Jätin kaksi viimeistä pois, sillä toinen niistä oli kysymyksenä naurettava (anteeksi) ja toisen vastaus ilmenee jo aiemmistani.

Kysyn tässä vielä, onko "suosittu" todellakin sama asia kuin "aivoton henkilö, jolla on liikaa tuttavia, ja joka viettää kaikki illat asemalla dokaten"?
Yök!

Ceinwen

  • Ankeuttaja
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #3 : Kesäkuu 29, 2004, 18:00:53 »
Taidan olla tavallaan suosittu, vaikken käytä mitenkään supermuodikkaita vaatteita, tai osallistu yleensäkään rälläämiseen/kännäämiseen.
Minua on kiusattu ala-asteella ja yläasteen alussa. Ystäviä minulla on aina ollut, nykyisin hyviä ystäviä on paljon. Melkein jokainen henkilö johon tutustun tulee ystäväkseni, tai ainakin hyväksi kaveriksi. Vaikka hän olisi ihan erilainen kuin minä, joka on mielestäni outoa. Olen hitusen ujo, mutta kun rohkaisen itseäni, osaan lähestyä ihmisiä. Luulen että pointtina on se, etten pahemmin katso miltä ihminen näyttää, vaan mitä hän ajattelee. Ihmiset ovat joko samalla aaltopituudella kanssani tai eivät. Minusta pidetään tai vihataan, tai sitten ei vain tunneta. Ystävieni joukossa on sekä itseni kaltaisia, mutta myös teinix-ihmisiä(ei kuitenkaan niitä pahimpia joiden kanssa en tule kunnolla toimeen), goottityyppistäkin löytyy.  

Suositut ihmiset ovat kai niitä jotka tulevat hyvin juttuun muiden kanssa, toisin sanoen ulospäin suuntautuneet. Ihminen voi olla myös suosittu vain tietyissä ryhmissä, kuten esim. "nörttien" keskuudessa. Tai poikien tai tyttöjen. Suosittu ei mielestäni tarkoita sitä että on muodikas tai muuten mallin mitoissa. Vaikka kai sitä ajatellaan noinkin. Siis sen mukaan suosittuja ovat myös ne jotka onnistuvat päällepäsmäröimään muita ilman vastalauseita.

Koulussani on niin paljon oppilaita että ihmiset muodostavat valtavia ryhmiä joihin he tavallaan kuuluvat. Ns. epäsuositut muodostavat oman ryhmänsä ja ovat siellä toistensa keskuudessa suosittuja. Muutaman epäsuositun tiedän(ja kyllä ymmärrän syynkin, avainsanat: huono yleishygienia). Neutraaleja on jonkin verran.

Jotkut ihmiset jotka ovat suosittuja ovat jotenkin itseään täynnä, osa on taas oikein ystävällistä porukkaa. "Epäsuosittuja" en kohtele mitenkään erikoisemmin kuin muitakaan(niitä neutraaleja jne.). Jos suosituimmuus tarkoittaa juuri tuota yliteinivenkoilua en ole sitä. Eikä edes kiinnosta.

Poissa Claud Kishi

  • höpöäjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #4 : Kesäkuu 29, 2004, 18:06:36 »
Lainaus käyttäjältä: "where winter begins"
Inhoan ko. sanan käyttöä, sillä suosittuna oleminen on erittäin laaja käsite.
...
 Nykyään sanaa "suosittu" tosin tunnutaan käyttävän jonkin laisena synonyyminä "pissaliisalle", "teinixille" yms. Näin oli ainakin omassa opinahjossani.
...
Kysyn tässä vielä, onko "suosittu" todellakin sama asia kuin "aivoton henkilö, jolla on liikaa tuttavia, ja joka viettää kaikki illat asemalla dokaten"?


Puhut asiaa, Ranloo.
Se, miksi sanaa "suosittu" käytetään synonyyminä "pissaliisalle", "teinixille" ja muille sellaisille, johtuu lähinnä siitä että monessa koulussa ja monella luokalla suosituimmat ovat juuri näitä "teinixejä". Ala-asteen luokallani (menen syksyllä kasille) asia oli juuri niin - suositut tytöt käyttävät missixtyjä, stringejä, liian lyhyitä paitoja jne. dokaavat kioskin nurkalla, polttavat ja meikkaavat paljon. Luonteella ei ollut paljoa merkitystä siinä, mille sijalle sijoittui 6 b:n sosiaalisessa järjestelmässä, vaan sillä, mitä vaatteita käytti ja miten vietti vapaa-aikaansa.

Poissa Moonbeam

  • Vuotislainen
Re: Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #5 : Kesäkuu 29, 2004, 18:14:57 »
Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?

Minulle tulee ensimmäisenä mieleen, ettei siihen tarvitse vaikuttaa. Jos suosiolla tarkoitetaan sitä, että on paljon kavereita, bilekutsuja joka viikonlopulle ja mahdollisia poika/tyttöystäviä lahkeissa kiinni niin en ole koskaan ollut suosittu. Koskaan se ei ole myöskään minua harmittanut. Olen ollut oma itseni ja se ei ole selvästikään massoja miellyttänyt. Mitäpä tuosta. Kaikkia ei voi miellyttää. Tärkeätä että itsensä kanssa on sujut.

Suosiosta puhuttaessa tulee aina mieleen, että suosittuna olemiseen tarvitaan juuri se "oikea" porukka. Mutta mikäs suosion estää omassa kaveripiirissä? Kuka sanelee suosion mitan? Ei ainakaan kukaan kenenkään meidän kotikaupungista.

Joten sanoisin, että suosioon vaikuttamaan ei kannata pyrkiä. Se saattaa maksaa ja vastineeksi ei näytä saavan juuri mitään.

Poissa neidor

  • Xena
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pakeha (aroha) Maori
    • KC
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #6 : Kesäkuu 29, 2004, 18:15:26 »
Olen mielestäni aivan tarpeeksi suosittu koulussani. Tämä tarkoittaa sitä, että tulen toimeen kaikkien kanssa enkä jää ilman seuraa, jos en tahdo eristäytyä. Minä ajattelen myös suosittuna olemisen tarkoittavan sitä, että omaa paljon sosiaalisiakontakteja. Suosittuna olemisen ydin on mun mielestä juuri se, että omaa laajanystäväpiirin ja ihmiset viihtyy sun seurassa. Tai jotakin sinne päin.

Sitten taas nämä "suositut", joista puhuttiin alkuvaiheessa. Eivät todellisuudessa mielestäni ole lainkaan sitä. Ainakin suurin osa meidän luokasta on tämän eliitin (eli siis pissikset unt posset) ulkopuolella, joten eiväthän nämä kyseiset henkilöt silloin ole oikeassa suosiossa sillä melkeinpä suurin osa ei todellakaan pidä heistä tai heidän käytöksestään. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Tuskinpa kukaan, joka kohtelee toisia kuin roskaa, on todella suosittu.
Colombia = You'll come for the enticing beauty of the Caribbean Sea. You'll stay because you've been kidnapped and locked in the trunk of a Dodge Dart.

Poissa Rei Shimohira

  • Nosferatu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Libera me domine.
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #7 : Kesäkuu 29, 2004, 19:17:57 »
Lainaus käyttäjältä: "KittyCat"
Sitten taas nämä "suositut", joista puhuttiin alkuvaiheessa. Eivät todellisuudessa mielestäni ole lainkaan sitä. Ainakin suurin osa meidän luokasta on tämän eliitin (eli siis pissikset unt posset) ulkopuolella, joten eiväthän nämä kyseiset henkilöt silloin ole oikeassa suosiossa sillä melkeinpä suurin osa ei todellakaan pidä heistä tai heidän käytöksestään. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Tuskinpa kukaan, joka kohtelee toisia kuin roskaa, on todella suosittu.

Lainaus käyttäjältä: "where winter begins"
Kysyn tässä vielä, onko "suosittu" todellakin sama asia kuin "aivoton henkilö, jolla on liikaa tuttavia, ja joka viettää kaikki illat asemalla dokaten"?


Tuo Kittycatin sanoma on varmaankin totta, jos suurin osa luokasta todellakin on sen "pissiseliitin" ulkopuolella. Mutta ainakin vanhassa koulussani (ja arvelen että useimmissa muissakin) niitä pissiksiä on enemmistönä ja he ovat ne suositut. Silloin suositut ovat nimenomaan niitä, jotka käyttävät eh, huorahtavia vaatteita, juovat ja polttavat yms. Ja suosituilla on varaa haukkua, koska heillä on porukka takanaan. Mielestäni epäsuosituksi voi määritellä henkilön, joka ei kuulu hallitsevaan/suureen ryhmään ja jota mahdollisesti haukutaan, kiusataan tms.

Itse olin ja tulen varmaankin taas olemaan epäsuosittu. Tunnustan, olin pohjasakkaa. Suositut olivat koulussani nimenomaan niitä, jotka käyvät koulun nurkalla tupakalla joka välitunti, dokaavat, aukovat päätään muille yms. Koska suositut ovat sellaisia, olen tyytyväinen asemaani epäsuosittuna friikkinä, vaikka se hankaloittaakin joitakin asioita. Yritän tosin välttää kaikkea mahdollista kouluhierarkiaa, koska mielestäni se on typerää, mutta ei siitä kokonaan pääse ulkopuolelle.
"I looked and looked at her, and I knew, as clearly as I know that I will die, that I loved her more than anything I had ever seen or imagined on earth. She could fade and wither - I didn't care. I would still go mad with tenderness at the mere sight of her face."

Fanitaidettani

summerchild

  • Ankeuttaja
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #8 : Kesäkuu 29, 2004, 22:09:17 »
Minä en ole ikinä oikein hahmottanut tätä suositut/epäsuositut-järjestelmää... Miksi joku, jolla kuitenkin on koulussa kavereita, sanoo olevansa epäsuosittu? Eihän hän ystäviensä epäsuosiossa ole! Vai onko sen enemmistön, jonka mielipiteillä ei todellisuudessa ole ko. henkilölle mitään väliä, antama määritelmä ratkaiseva?
Harvapa on todella epäsuosittu, jos ei vain suostu lukittautumaan mihinkään arvojärjestyksiin (jotka usein ovat nk. suosittujen sanelemia). Ehkä korkeintaan ne huono-onniset, jotka tosiaankin ovat koko koulun sylkykuppina.

Itse en tiedä, mikä olen. En kuulu enkä välitä kuulua mihinkään "eliittiin" tai "kovisjengiin", mutta minulla on kuitenkin kavereita näiden ryhmittymien ulkopuolella.
En oikeastaan edes välitä. Sekä "suosittu"- että "epäsuosittu"-sanalla on tietty negatiivinen kaiku, joita en tahtoisi liitettäväksi itseeni.

Cardia

  • Ankeuttaja
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #9 : Kesäkuu 29, 2004, 23:10:40 »
Meidän yläasteella oli selvästi suosittuja ja epäsuosittuja. Minä olin jotain sieltä väliltä. Olen aika hiljainen, mutta ystävällinen kaikille. Se siis tarkoittaa, ettei kukaan vihaa minua (ainakaan tietääkseni), mutta en myöskään ole kovin tärkeä juuri kenellekään.

Suositut olivat enimmäkseen meidän koulussa teinexejä. He siis olivat ihmisiä, jotka tunsivat paljon ihmisiä ja kaikki tiesivät tietenkin heidät. En kyllä usko, että kaikki pitivät heistä, mutta silti he olivat koulumme pintasakkia. Itse lopetin juuri peruskoulun, joten enpä näe heitä enää (joka on siis hyvä asia).

On tietenkin olemassa suosittuja, jotka eivät ole teinexejä. He ovat vain kaikille niin mukavaa seuraa, että saavat paljon ystäviä hetkessä. Joillakin on tällainen taito. Ja monet muut haluaisivat olla sellaisia. Minä ainakin.

Oli meidän koulussamme paljon epäsuosittujakin. He olivat syrjässä koulumme piireistä, hiljaisia tai jotenkin muuten erilaisia. Monet heistä olivat hieman yksinäisiä. Minua harmittaa sellainen. Itse kunnioitan paremminkin ihmisiä, jotka ovat sellaisia kuin ovat, eivätkä käyttäydy jotenkin muuten vain koska olisivat niin suosittuja.

Minä en erityisesti halua kuulua kumpaankaan ryhmään. Tai olisihan se kiva olla suosittu, mutta en minä siksi käytöstäni muuta. Minä olen minä. On minulla tähänkin asti ollut tarpeeksi ystäviä. Pidän elämästäni.

On todella harmi, että tällaisia ryhmittelyjä on olemassa. Miksi ihmiset eivät voisi olla vain omia persooniaan. Peruskoulu on kuitenkin sellaista aikaa, että ihmiset ovat epävarmoja itsestään ja siksi luokittelevat ihmisiä. Kukaan ei kuitenkaan ole parempi kuin toinen.

Poissa Millat

  • jolie coquine
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • shock me like an electric eel
  • Tupa: Mary Sue
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #10 : Kesäkuu 30, 2004, 10:09:45 »
Olen riittävän suosittu, en mielestäni lainkaan epäsuosittu ja tulen toimeen oikeastaan kaikkien kanssa. Ehkä se johtuu myös siitä, että en sano asioita, joiden tiedän loukkaavan/satuttavan muita. Olen tyytyväinen tähän nykyiseen tilanteeseeni, jossa voin palloilla molempien kanssa. Eli siis koulussamme on selvät jakautumat, "suosittujen", "neutraalien" ja "eäsuosittujen" välillä.

"Suosittu" tarkoittaa koulussamme, yläasteella, lähinnä näitä paljon puhuttuja "teinixejä" ja "pissiksiä". Mutta en ole koskaan tahtonutkaan olla sellainen. En halua juoda, polttaa, meikata muutaman sentin pakkelikerrosta naamaani tai seurustella kymmenen tyypin kanssa samaan aikaan. Toisaalta tämä on vain tytöistä. "Suositut" pojat saattavat koulussamme erota paljonkin tästä käsitteestä... Tuntuu, että tytöt luulevat itseään suositummiksi ym. helpommin kuin pojat.

"Epäsuositut" ovat enemmän niitä tietokone- ym. -ihmisiä. Heitä haukutaan, kiusataankin jne... Yleensä vielä nämä "suositut" tytöt ystäväpiireineen ovat katsomassa ja naureskelevat ja puhuvat pahaa epäsuosituista... "Suositut" pojat taas voivat olla mukana haukkumassa/kiusaamassa/tai jtn muuta tai sitten he ovat jossain muualla.

En voi sanoa, miten voi vaikuttaa siihen, onko suosittu vai epäsuosittu. Tosin näihin dokaaviin "suosittujen" porukoihin pääsee koulussamme (yläasteella)  haukkumalla, varastelemalla ja dokaamalla, mutta en kyllä suosittele sitä kenellekään ja kyllä sen voi päätelläkin, miksi en suosittele niitä. He ovat kysyneet minua mukaan, mutta olen sanonut ihan suoraan, että se ei kiinnosta lainkaan ja olen edelleen tyytyväinen, että olen sen tehnyt.
"Je vais bien, t'en fais pas."

Marizki

  • Ankeuttaja
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #11 : Kesäkuu 30, 2004, 10:56:32 »
Minä olen oikeastaan siltä väliltä, tulen kaikkien kanssa ihan hyvin toimeen, mutta toisaalta nämä meidän koulun "suositut" juo ja polttaa joka ainut viikonloppu kylillä sellasen 20 vuotiaan tyypin kanssa, että hyvin menee! (en halua yleistää tätä kaikkiin suosittuihin keitä on olemssa)
Mutta olen samaa mieltä, että jotkut luulevat olevansa epäsuosittuja vaikka heillä on paljon kavereita.Minulla on aika paljon hyviä kavereita koulussa, enkä tunne itseäni epäsuosituksi liikkuessani heidän seurassaan:)
Minunkin mielestä hiljaiset oppilaat leimataan helposti epäsuosituiksi vaikka he ovat vain oma itsensä.

Poissa Emzzie

  • positiivari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #12 : Heinäkuu 01, 2004, 12:57:51 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Hmm... Vaikea kysymys. En todellakaan ole suosittu, mutta ei minua kyllä "epäsuositakaan". Olen siis varmaan jotain siltä väliltä.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Ainakin minun kouluni suosituista on saanut sen kuvan, että kunhan polttaa ja juo, pääsee ainakin suosituiden porukkaan, ja suositut ovat laihoja Miss Sixty-tyyppejä, joiden joka toinen lausuma sana on vi**u tai vastaava. Epäsuositut ovat usein niitä, jotka haahuilevat käytävillä yksin, eivätkä ihmeemmin välitä ulkonäöstään. Tai ihan vaan "nörttejä" tai muita negatiivisia stereotyyppejä.

Kumpi olisit mieluummin?
Minä en todellakaan vilpittömästi haluaisi olla suosittu. Suositut eivät yleensä uskalla sanoa omaa mielipidettään, jos muut eivät ole asiassa samaa mieltä. Heillä on myöskin jonkin näköisiä paineita juomisen ja polttamisen suhteen. No thanks.

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Ei periaatteessa. Tottakai on suosittuja, mutta en menisi sanomaan ketään niin jyrkästi epäsuosituksi. Se on vähän liian suuri sana, jos ymmärrätte mitä tarkoitan...

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
Suositummuuteen voi vaikuttaa laihtumalla, meikkaamalla enemmän ja käyttämällä muotivaatteita. Ja muuttamalla sanavarastoaan ja luopumalla periaatteistaan.
Oot söpö! <3
^^

Shikoku Gin

  • Ankeuttaja
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #13 : Heinäkuu 01, 2004, 14:02:01 »
Suosittujen ja epäsuosittujen määritteleminen on tyhmää. Niin se vain on, mutta sanin silti mielipiteeni.

Niin. Minä olen henkilö, joka ei missään nimessä ole suosittu. Minä olen se väkivaltainen hullu, jolla ei ole huumorintajua ja olen outo. Höh. Minä olen vain omalaatuinen. Miksi sitä tarvitsisi olla sellainen todella kaunis meikki-pelle, joka käyttää kaiken aikansa juomiseen ja polttamiseen? Minähän en tuohon osaa vastata, koska en ole kiinnostunut asiasta, ja SE juuri tekee minusta sen ns. "epäsuositun".

No, tämän centuryn aikaan, sanoisin, että suositut ovat meikin alla olevia pellejä, jotka eivät pärjää koulussa hyvin, koska käyttävät rahansa ja toivonsa juomiseen ja polttamiseen ja kaupungilla mollottamiseen. Heistä pidetään, koska he eivät erotu massasta. Epäsuosittuja ovat esim. minunlaiseni ei meikkiä käyttävät, absolutistit ja koulussa aika hyvin pärjäävät. Epäsuosituksi laijittellaan nykään myös massasta erottuvat. Kaikilla pitäisi olla mahtavat Miss sixtyt ja stringit, mutta kenellä niitä ei ole, ei ole myöskään sen kaiken arvoinen.

En olisi mieluiten kumpikaan näistä mainituista vaihtoehdoista, koska se ei tosiaan ole mukavaa olla aina se, joka on omassa porukassaan ja ne suositut omassaan. Mutta suosittuna oleminen tekisi tuon saman sitten niille toisille, enkä minä vain kestäisi sitä. Ehkä silti mieluiten olen se, mikä olen nyt.

No kyllä! Meidän koulussamme tuota suosittujen/epäsuosittujen erottelua juuri on! Enköhän ole sen jo saanut sanottua. :) Mutta, minua se ei niin haittaa, koska olen mieluiten se, mikä olen ollut aina, eikä se niin ole minua haitannut. Muut ovat sitten eri asia...

Suositut ovat yleensä peeloja, jotka halveksuvat epäsuosittuja. Ja (kokemuksesta) suuttuvat herkästi jos epäsuosittu tulee ja "pistää paremmaksi". Joten voinpahan sanoa, että suositut eivät ole mitään ihania äidin pikkutyttöjä/-poikia, jotka leikkivät päivät pitkät pikkulasten kanssa.

No, suosittu tulee varmasti jos alkaa vetämään kajaleja silmiin joka päivä (ja muutenkin meikkaamaan) ja kulkemaan kaupungilla poikien/tyttöjen perässä. Ja tietysti juominen ja polttaminen, kännissä oleminenhan on niiiin coolia, että! Ja Miss sixtyja jos ei ole, niin eipä siinä sitten suosittukkaan ole.  Ja käyttäytyminen. Niin peelo, blondi ja laiha kuin on, sitä suositumpi on.

Sosittujen ja epäsuosittujen erotteleminen on mennyt mielestäni aivan liian totiseksi; se on kuin rotuerottelua, mikä myöskin on todella pahasta. Toivottavasti itsestäni ei tule sellaista suosittua, joka paheksuu epäsuosittuja.

Dwal

  • Ankeuttaja
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #14 : Heinäkuu 01, 2004, 17:21:53 »
Mietiskelin tätä äidin sipulipenkkiä kitkiessäni.

Suosittuja on kahdenlaisia, kuten täällä on tainnut käydä jo ilmi. Toiset pahiksia, toiset hyviksiä. Toisin sanoen ihmisten hyväksynnän voi saada kahdella tavalla. Pahistapa on ilmiselvä: ole kuten muutkin hyvät tyypit, ryyppää ja rellestä, varastele ja moiti huonompiasi kovalla äänellä. Ihmisiä, joista kukaan ei harvoja poikkeuksia lukuunottamatta oikeasti pidä. Tällaista tapaa lähinnä peruskoulussa, ainakin näin minä järkeilin.
Toinen ryhmä ovat ne aidon sydämelliset henkilöt, joista kaikki pitävät. Sellaiset, jotka hymyilevät sille huonommalle väellekin, ja vaihtavat muutaman sanan. Heidän maineensa ei sellaisesta lokaannu. Heidänlaisiaan ihmisiä minä todella arvostan. Kunnioitan myös heidän pahoja päiviään ^^

Epäsuositut voivat tosiaan omissa piireissään olla todella suosittuja. Riippuu siitä, mitä ihmiset arvostavat toisissaan. Ja tottahan se on, että lähes jokainen ihminen on kultainen, kun hänet oppii kunnolla tuntemaan.

Niinpä käsitteet "suosittu" ja "epäsuosittu" voisi minun puolestani hylätä, tai ainakin jossain määrin tarkentaa niitä. Ymmärrän kuitenkin yleisjaon tarkoituksen.

Peruskouluaikoinani olin epäilemättä pohjamutaa. Johtunee luultavasti suurimmalta osin siitä, että minut leimattiin, ja kolme vuotta kannoin idiootin merkkiä otsassani. Minulla oli "lempinimiä", jotka Valtimo - ikävä kyllä - muistaa vieläkin. En ole kokonaan päässyt maineestani vieläkään irti. Yksinäinen otus, jolle oli kunniakasta murjaista jotakin ilkeää. Sitä minä en ymmärrä. Miksi ihmisten pitää pönkittää omaa heikkoa itsetuntoaan muita nälvimällä? Miksi viattomien pitää kantaa koko taakka selässään?
Lukioajat olivat yhtä juhlaa. Ryhmästämme muodostui omalla tavallaan kokonaisuus. Tietenkin oli olemassa ryhmittymiä, voisi vaikkapa sanoa juuri "suositut" ja "epäsuositut". Ketään ei kuitenkaan jätetty yksin, omien puolta pidettiin. En voi tosin sanoa, että kaikista heistä edelleenkään pitäisin. Kotikylässä nähdessäni juttelen kyllä monelle, tervehdin vielä useampaa.
Lukiossa olin neutraali. Vihamiehiä en halunnut, muttei tahtoni ollut luoda syvempiä ihmissuhteitakaan. Kaikin puolin minun oli hyvä olla.

Harmi vain, kun tämä suosittu/epäsuosittu -asetelma korostuu myös myöhemmin, esimerkiksi kesätöissä. Siinä nyt ei liene mitään vikaa, että kauppiaan tytär saa työpaikan kaupasta, mutta se on jo epäreilua, että myös tytön kaikki ystävät pääsevät ansaitsemaan ja muut jäävät rannalle ruikuttamaan.
Ehkä hieman kärjistetty esimerkki, mutta totta toisinaan.

Myös perheet asetellaan järjestykseen. Kaupunkielämästä en tiedä, mutta täällä maaseudulla sen huomaa helposti: korkea-arvoisten perheiden lapset saavat opettajilta parempaa kohtelua kuin "tavalliset" lapset. Kaikkein törkein esimerkki varmasti se, että kotitalousopettaja antoi eräälle tärkeän kunnanmiehen lapsenlapselle kympin kotitaloudesta, vaikka tyttö ei olisi taatusti sitä ansainnutkaan. Sellaista sattuu... Luojan kiitos tällaista korkea-arvoista väkeä on täällä vähän, ja normiksia enemmän.

hafiza

  • Ankeuttaja
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #15 : Heinäkuu 02, 2004, 00:49:49 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi? enemmän epäsuosittu kuin suosittu, muttei kuitenkaan niin epäsuosittu ku epäsuosituimmat, mutta ei niin suosittu kuin ne vähän vähemmän suositut... ei tosta saa selvää, niin suosittu kuitenkin että mulle voidaan puhua tulematta epäsuosituksi... tämä homma on meidän koulussa tod. tiukka :(
Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut? Se on kauneus ja kovaäänisyys, tyhmänrohkeus. Koulumenestyksellä ei oo mitään sijaa tässä...
Kumpi olisit mieluummin? Se riippuu... olen tyytyväinen tähän nykyisyyteen
Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin? Erittäin selvää! Meidän koulussa nämä erottaa heti!
Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista? Suosituilla on hankalaa, kun koko ajan täytyy punnita käytöstä ja valita oikeat kaverit, pienikin virhe voi suistaa epäsuosiuden alhoon...
Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu? Käytös ja ulkonäkö, mutta jos on kerran luokiteltu tod. epäsuosituksi, ei voi päästä kovin suosituksi...

tämä teksti on sitten kirjoitettu perusteella miten meidän koulussa on asiat :(

Angie

  • Ankeuttaja
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #16 : Heinäkuu 02, 2004, 12:12:16 »
Mielenkiintoinen keskustelu. Kerronpa minäkin mielipiteitäni.

Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Jos nyt koulusta puhutaan, niin pidän itseäni ihan tarpeeksi suosittuna. Minulla on yksi erittäin hyvä ystävä ja aivan riittävästi mukavia kavereita. Vaikka taidan välillä olla vähän erikoinen ilmestys, niin koulussa sille jaksetaan enintään naureskella. Minua ei kiusata, enkä kiusaa ketään (tietysti jokaisella on huonot päivänsä, jolloin saattaa olla tyly vähän kaikille, mutta ei se ole koulukiusaamista). Tietysti on muutamia ihmisiä, joista en pidä johtuen heidän tekemisistään tai sanomisistaan (aivottomat teinibimbot ym. ärsyttävät tapaukset). En ole tehnyt mitään erityistä tämän aseman saavuttaakseni, pyrin vain olemaan oma itseni. Elämäntarkoitukseni ei ole yrittää olla suosittu. Sanon omat mielipiteeni ääneen, vaikka mut eivät samaa mieltä olisikaan. Olen ainakin omasta mielestäni kohtalaisen puhelias ja sosiaalinen. Jos huomaan, että muut suhtautuvat minuun, puheisiini ja tekemisiini positiivisesti, tekee se minut vielä hieman itsevarmemmaksi. Jos joku ei pidä minusta tällaisena, niin voi harmi.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Yleensä siihen voi jotenkin vaikuttaa. Ei pidä antaa muiden hyppiä silmille tai luulla, että he ovat jotenkin sinua parempia.

Kumpi olisit mieluummin?
Oikeastaan tunnen olevani koko tuommoisen jaottelun ulkopuolella.
Ja olen siihen erittäin tyytyväinen.

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Meidän koulussa ei minusta ole minusta niin selvää jaottelua, mutta ainahan sitä on hieman. Ala-asteella sen sijaan oli.


Saatan muoksia, jos tulee jotain olennaista mieleen.

Poissa Emily Le Strange

  • pikkusyöjätär
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #17 : Heinäkuu 03, 2004, 17:01:22 »
Koko käsite suositut-epäsuositut -jaosta on kamalan vaikea. Yritän vastata näihin kysymyksiin.

Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Tavallaan suosittu. Suosittuhan tarkottaa sitä, että sinua suositaan, ihmiset pitävät sinusta, eikö niin? Mulla on paljon ystäviä, kavereita ja tuttuja. Ja niin, kyllä kuulun kai siihen äänekkäämpään/näkyvämpään/teinimpään puoleen koulussani ja ehkä koko kaupungissa, jos raja on pakko vetää. Neutraali siinä mielessä että en ole täyspissis, jos suositulla tarkoitetaan sitä.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Tyyppi, joka ystävystyy helposti ja luo paljon ihmissuhteita, on suosittu.
Tyyppi, joka huolehtii ulkonäöstään ja luokitellaan "tavalliseksi, kivaksi, hauskaksi", ystävystyy helposti ja onnistuu luomaan paljon ihmissuhteita.
Pissikset eivät ole suosittuja suuressa mittakaavassa.  Ne ovat vain pissiksiä.
Se, jolla on suhteita eniten, on suosituin. Se joka saa yhdellä puhelulla kyydin, seuralaisen ja juomat, on vaikutusvaltainen. Suhteet luovat statusta ja vaikutusvaltaa, ja tyyppi jolla on vaikutusvaltaisen imago, tutustuu liiankin helposti uusiin ihmisiin. Suhteet ja itsevarmuus.

Kumpi olisit mieluummin?
Miten niin kumpi? Tottakai suosittu, kuka nyt haluaa olla epäsuosiossa?

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Kai se suuremmalta erolta tuntuu niistä jotka tuntevat olevansa niitä "epäsuosittuja". On niitä, joilla on paljon kavereita ja niitä, joilla ei ole. Jos joku tuntee poikkeavansa virrasta, niin kai hän on sitten epäsuosittu omastakin mielestään. Ei tarvita muiden mielipiteitä siihen että voi jakaa itsensä johonkin ryhmään.
Meidän koulussa ainakaan ei ole kovin selvää jakoa. Ei ole ketään joka sääntöjä kirjoittaisi, suosio punnitaan sen mukaan kuinka ystävällinen olet ja kuinka paljon juttuilet ihmisten kanssa. Vaikka tottakai se menee niin, että nätit ja komeat, diivahkot tyypit solmivat enemmän ystävyyssuhteita. Kaikki riippuu itsevarmuuden määrästä.
Ja tottakai on niitä, jotka kaikki vain tietävät. Jotkut ihmiset vain näkyvät ja loistavat spottivaloissa. Joidenkin asioista tiedetään kaikki. En tiedä onko se suosiota, jos minun asioistani tietää puolet koulusta ja niistä juorutaan. Eivät kaikki välttämättä rakasta minua, vaikka uteliaita ovatkin.

Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet suosituista/epäsuosituista?
Öh. En pidä ihmisistä joista en pidä. Jotkut ovat vain erilaisia kuin mä, enkä keksi puhuttavaa ihmisen kanssa joka on kiinnostunut tyystin erilaisista asioista. Ennakkoluulot ovat paska juttu, niistä yritetään koko ajan päästä eroon sitä mukaa kun kasvetaan sillä henkisellä tasolla.

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
Ei oikeastaan mitenkään. Vaikka sitä on kuinka ystävällinen ihmisille, hoitaa ulkonäköään tai etsii uusia aloja jotka kiinnostavat, niin omaa itseään / yleisön mielipidettä on vaikea muuttaa.
Olen olento jolla ei ole kunnollista nimeä, olen haava maailman kyljessä. Mutta olen myös se täydellinen muukalainen jota rukoilit aina lapsena - että tulisin ja veisin sinut pois, sanoisin sinua kauniiksi, nostaisin sinut alastomana kadulta ja kantaisin ikkunan kautta Taivaaseen.

Éowyn

  • Ankeuttaja
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #18 : Heinäkuu 03, 2004, 19:20:41 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Olen tavallaan melko suosittu. Minulla on koulussa kavereita, joskin ei syvempää ystävyyssuhdetta kehenkään, mutta tulen toimeen lähes kaikkien kanssa. Olen sitä ehkä siksi, että olen seurallinen, ulospäinsuuntautunut ja ystävystyn helposti. Meillä ei yleensä suosittu/epäsuosittu-jakoon vaikuta koulumenestys. Jos suositut eivät pärjäisi koulussa, en todellakaan kuuluisi siihen ryhmään, sillä koulumenestykseni on todella hyvä. Ei myöskään vaikuta se, juoko tai polttaako. Olen absolutisti, näin ovat myös kaksi kaveriani koulusta, jonka kanssa muodostamme kolmikon, jossa valitettavasti on paljon sisäisiä riitoja, jonka takia en halua heihin syvää ystävyyssuhdetta luoda, koska minulla on koulun ulkopuolella niin hirveästi oikeita ystäviä.

Tallilla taas olen suosittu, ja siellä ovat parhaat kaverini ja ystäväni.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Suosittujen ominaisuuksiksi minä luokittelen ainakin hauskuuden, luotettavuuden, avoimuuden ja yleisen mukavuuden. Tallilla, jossa käyn, on selkeästi yksi ihminen, joka on suosituin. Hän on niin mukava kaikille, kuin vain pystyy, on avulias ja taitava ratsastaja. Nämä piirteet ovat niiden suosittujen piirteitä, jotka ovat aidosti suosittuja, eivät ns. pissis-pintaliitäjiä.

Kuten joku jo yllä sanoikin, että pissikset eivät ole suosittuja suuremmassa mittakaavassa. Tämä on täysin totta. Yleensä kouluissa kylläkin on melko paljon pissiksiä, jotka kaveeraavat keskenään, ja muodostavat omia ryhmiään. Mielestäni vaatteet eivät tee pissistä ainakaan täysin, se on se käytös ja suhtautuminen muihin. Pissiksille yleensä nauretaan selän takana, joten he taitavat olla suosittuja vain omassa piirissään. Haluan nyt yleistämättä sanoa, että useisiin peruskouluikäisiin vetoavat juuri tälläiset pissikset. Siksi joku ulkopuolinen ehkä haluaisi kuulua ns. 'pississuosittuihin', että pääsisi poikien suosioon. Mutta, olemme ystäväni kanssa selvittäneet asioita, ja yleensä myös pojat nauravat selän takana tyrkkypissiksille.

Epäsuosituksi pääsee helposti. Nyky-yhteiskunta on suureksi osaksi niin pinnallinen, että jos käytät nuhruisia vaatteita, et huolehdi sen pahemmin ulkonäöstäsi, tai olet lihava, sinua saatetaan katsoa alaspäin.
Mutta minä ainakaan en valitse ystäviäni ulkonäön perusteella, mutta kuitenkin. Lihavuus ei kylläkään ole mikään paha asia. Monet aidosti suositut saattavat olla lihavia, joten kyllä siinä aidossa suosituudessa vaikuttaa eniten se luonne, mutta pississuosittuihin eivät tunnu pääsevän muut, kuin laihat ja meikkiä käyttävät.

Kumpi haluaisit olla?
Tietysti suosittu, sillä en halua olla yksin.

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Ei se ole kovin näkyvää. Mutta omalla luokkatasollani tyttöjen järjestelmä on oikeastaan sellainen, että toisella luokalla on suosittujen tyttöjen ryhmä, ja epäsuosittujen tyttöjen ryhmä. Epäsuosittujen ryhmä tosin aiheuttaa itse sen, että he ovat epäsuosittuja. Härnäävät muita ja ärsyttävät tahallaan. Eivät sellaiset ihmiset ole suosittuja. Pojat ovat melko samanveroisia, vaikka heissä tosin näkyy selvä johtaja.

Toisin kuin siellä toisella luokalla. Siellä on suosittujen tyttöjen ryhmä, ja sitten sellainen ryhmä, jota en osaa luokitella. Siellä on tyttöryhmä, jotka yhdessä haukkuvat toisen luokan suosittujen tyttöjen porukkaa teinihoroiksi, yms. vain siksi, että siihen porukkaan kuuluu tyttöjä, jotka huolehtivat ulkonäöstään olematta silti pissiksiä. Pojat eivät tällä luokalla ole samanveroisia. On suositut, jotka tällä luokalla ovat häiriköitä, ja epäsuositut, jotka menestyvät koulussa.

Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet suosituista/epäsuosituista?
Suurin osa kavereitstani on niitä suosittuja, jotka ovat aidosti mukavia, mutta yritän tulla toimeen myös sellaisien ihmisen kanssa en pidä. En katso pitämisessäni sitä, onko pitämäni ihminen epäsuosittu vai suosittu. Pidän vain niistä ihmisistä, joista pidän ja toisista en vain yksinkertaisesti pidä. Se on vain niin.

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
Ei minun mielestäni voi vaikuttaa oikein lainkaan. Vaikkapa yläasteelle siirryttäessä muut muodostavat oman mielikuvansa ihmisestä muutaman ensimmäisen viikon aikana. Silloin yleensä muodostuvat myös ryhmät. Ihminen, joka on ollut koulun alussa nauravainen ja ulospäinsuuntautunut, onkin vähän ajan päästä hiljainen ja sulkeutunut. Ryhmä tiedostamattaan ei anna hänen muuttua, vaan tekee kaikkensa muuttumisen estämiseksi. Näin sanottiin jossakin opontunnin videossa, ja tarkemmin asiaa pohdittuani olen huomannut tämän todeksi. Itse kuulun luokkani näkyvimpiin ja äänekkäimpiin (vaikka en tunnilla sitä ole) persooniin, ja silloin, kun olen hiljaisempi, kaikki katsovat oudosti, koska en yleensä ole sitä.

Anteeksi, hukkasin pointtini.

Crestfallen

  • Ankeuttaja
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #19 : Heinäkuu 04, 2004, 09:57:51 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Koen olevani melkoisen epäsuosittu. Koulussa minulla on vain muutama kaveri, ja jotenkin tuntuu, että kaikki muut vain katsovat nenänvarttaan pitkin. En itse pysty ujouteni takia keskustelemaan uusille ihmisille elleivät he puhu minulle, joten taidan myös itse aiheuttaa ongelmani...

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Suositut (ainakin edellisessä koulussani) ovat niitä, jotka polttavat, ryyppäävät, bailaavat ja omistavat useita kavereita. Tai sitten he erottuvat massasta. Olen itse liian massa-tuote, en pukeudu erikoisesti, enkä tuo mielipiteitäni julki. En polta, en ryyppää enkä juhli. Epäsuositut putoavat siihen väliin. Jos olet liian hiljainen tai joskus jopa liian erikoinen, saa taistella olemassaolonsa puolesta!

Kumpi olisit mieluummin?
Epäsuosittu, tyydyn osaani. On se näin helpompaa.

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Vähän liiankin näkyvää erottelua. Jos olet epäsuosittu, et ole mitääm. Jos olet neutraali, saatat olla jotakin. Jos olet suosittu, olet kaikkea!

Jos olet suosittu/epäsuosittu, mitä mieltä olet epäsuosituista/suosituista?
Yritän tulla toimeen heidän kanssaan, ei suosittuna oleminen nyt aina tarkoita sitä että olisi totaalinen idiootti, toiset ovat oikeasti mukavia!

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
Ei kai mitenkään, jos sinne jonnekin tippuu, siellä myös pysyy... Paitsi jos vaihtaa koulua/paikkakuntaa, ja luo iteselleen uuden imagon... Voisihan se aina toimia...

Poissa Voyageuse

  • Vuotislainen
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #20 : Heinäkuu 06, 2004, 01:00:49 »
Mielestäni aidosti suosittuja ovat ihmiset, jotka ovat vilpittömiä, pääsääntöisesti positiivisia ja ystävällisiä ja reiluja. Tässä on keskusteltu paljon "pissiksistä". Monet pitävät heitä suositun mallina. Itse olen sitä mieltä, että on aika pinnallista ja lapsellista kuvitella, että jos joku porukka koulussa esittää (mitä muutakaan ryyppääminen ja liiallisen seksikäs pukeutuminen voivat olla?), että se olisi aidosti suosittu. Miettikäähän, eihän tällä tavoin käyttäytyvät ihmiset luota ollenkaan siihen, että heidät hyväksytään omana itsenään! Eivät he siis ole suosittuja vaan epätoivoisia, huonoitsetuntoisia, jotka väkipakolla etsivät pinnallista suosiota.

Ja nyt en sitten tarkoita, että itsestään huolehtiminen olisi esittämistä. Jos meikkaa muuttaakseen itsensä joksikin, mitä ei ole, se on esittämistä.

Minun mielestäni siihen, onko aidosti suosittu, voi totta kai vaikuttaa. Suositut ihmiset käyttäytyvät ystävällisesti ja ovat reiluja. Olen huomannut myös, että suosituimmuuteen vaikuttaa usein se, miten hyvin uskaltaa ilmaista oman mielipiteensä, myös silloin kun on erimieltä. Ihmiset, joilla on mielipiteitä ovat nimittäin mielenkiintoisia. Totta kai joku saattaa ärsyyntyä, mutta aivan kaikkien kanssa nyt ei voikkaan olla sydänsystäviä. Jos aina vaan menee muiden mielipiteiden mukaan, ei ole aidosti suosittu, koska silloin ei ole hyväksytty omana itsenään. (Hyvä itsetunto on siis tämänkin ongelman avain)

Oikeastaan uskon, että suosittuus riippuu aika paljon omasta käsityksestään itsestään. Jos on riittävän hyvä itsetunto, uskaltaa olla oma itsensä ja toimia reilusti, vaikka ryhmä painostaisikin tekemään jotain typerää, kuten ryyppäämään. Tällöin yleensä saa toisten kunnioituksenkin. Ja ne ihmiset, jotka pitävät tyhminä erilaisia ihmisiä, eivät taida olla niin viisaita, että heidän mielipiteilleen suosituimmuudesta tarvitsisi kamalasti painoa panna... Eri asia sitten, jos mennään jo koulukiusauksen puolelle.

Täytyy muuten muös muistaa, että jotta saisi kavereita, on itse oltava aktiivinen. Turha valittaa yksinäisyyttä, jos ikinä ei mene oma-aloitteisesti toisten luo juttelemaan. Se vaatii joskus rohkeutta, mutta on kuitenkin ainoa keino saada niitä ystäviä!
Calm, calm, calm

Poissa litsie

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #21 : Heinäkuu 06, 2004, 10:49:38 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
Minä en ole koskaan luokitellut itseäni tuollaiseksi. Pukeudun normaalisti, samalla tavalla kuin suurin osa noista tuolla keskustassa menevistä teineistä. En omista miss sixtyjä, enkä micmacceja, mutta sen sijaan omistan iänikuiset clarksit. Minulla on koulussa paljon ystäviä eri ikäluokilta ja tulen toimeen lähes kaikkien kouluni oppilaiden kanssa, joiden kanssa tekemisiin päädyn. Olen oppilaskunnassa ja kuorossa, joten siinäkin päätyy tekemisiin erilaisten ihmisten kanssa. Sanotaanko, että yleensä löydän kaikilta kursseilta jonkun kaverin. Ne ihmiset, joiden kanssa vapaa-aikani vietän ja joiden kanssa eniten olen, luokiteltaisiin täällä luultavasti "suosituiksi", vaikkakaan he eivät kyllä missään mielessä sovellu tuohon ylikireitä farkkuja ja liikaa meikkejä käyttävään malliin. Toisaalta meidän koulussamme lähes kaikki tulevat toimeen keskenään ainakin jollain tavalla ja ainakaan minä en sanoisi ketään suosituksi tai epäsuosituksi. Kaikki liikkuvat omissa porukaissaan, lähde sitten valitsemaan, kuka heistä on suosittu ja kuka ei.

Kumpi olisit mieluummin?
En kumpikaan.

Minä olen miettinyt tätä jaottelua ja sen perusteita aika usein. Ensinnäkin minusta on kummallista jaotella ihmisiä suosittuihin ja epäsuosittuihin. Suurin osa teistä mieltää "suositut" miss sixtyjä käyttäviksi, tekoplondeiksi, jotka polttavat välkällä tupakkaa ja ovat mielestänne idiootteja turhan paksun meikkinsä kanssa. Ovatko ne ihmiset sitten suosittuja? Näyttäisi siltä, että koko loppu koulu heidän itsensä lisäksi halveksii heitä ja heidän elämäntapaansa. Voiko silloin mitenkään sanoa, että he olisivat todella suosittuja? Suosittuna olemiseen kun tarvitaan minun mielestäni se, että monet ihmiset pitävät sinusta ja tulet heidän kanssaan toimeen.

Minun mielestäni kyse on lähinnä siitä, että tässä iässä, kuten kaikissa muissakin i'issä samanlaiset ja samalla tavalla ajattelevat ja maailmaa katsovat ihmiset ajautuvat helposti yhteen ja muodostavat porukoita. Koulumaailmassa tämä näkyy kaikkein selvimmin. Yleensä siellä ihmisillä, jotka ovat paljon yhdessä on melko lailla samanlainen tyyli, he ajattelevat asioista samalla tavalla ja tekevät asioita yhdessä. Tämä jakautuminen on mielestäni täysin luonnollinen. Se, että joku päättää mitkä näistä ryhmistä ovat suosittuja ei mielestäni ole näinkään luonnollista. Eihän näillä suosituilla ole välttämättä minkäänlaisia kontakteja oman "ryhmänsä" ulkopuolelle, jolloin he eivät mielestäni ole suosittuja muuten kuin kyseisen jaottelun tekevän ihmisen päässä.

Ja termi "epäsuosittu". Kuka ihme käyttää sellaista kenestäkään ystävästään tai itsestään? Onko todella niin, että jos joku noista teidän halveksimistanne ihmisistä katsoo teitä/teidän ystäväänne pahasti tai sanoo teille/jollekin ystävällenne jotain ilkeää, niin se saa teidät ajattelemaan, että te ja ystävänne olette epäsuosittuja? Silloinhan se tarkoittaa, että noiden "teinixien" mielipiteet vaikuttavat teihin enemmän kuin omien ystävienne. Ja onko koko muu koulu/työpaikka/joku muu todella sitten samaa mieltä kuin se, joka teille jotakin sanoi? Enpä usko, sillä jos tuo määritelmä tuolla lailla tehdään, niin niitä "epäsuosittuja" on taatusti enemmän kuin "suosittuja".

Ja vielä yksi asia. Joku sanoi, että nuo noin sanotut "suositut" ovat haukkuneet häntä. Olemmeko me täällä yhtään sen parempia kuin hekään, jos haukumme heitä, heidän vaatteitaan ja heidän elämäntapaansa suurella joukolla? Annetaan heidän elää miss sixtyissään ja eletään me ilman niitä, mutta ei arvostella heitä. Luulen nimittäin, että he ovat omaan elämäänsä aivan tyytyväisiä ja jos se on jonkun teidän mielestä täysin typerä tapa elää ja sitä haukutaan täällä yleisesti, niin enpä sanoisi, että kukaan täällä on yhtään sen parempi ihminen kuin hekään.
Pilaat hyvän janon Pepsillä...

aretha

  • Ankeuttaja
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #22 : Joulukuu 28, 2004, 23:52:27 »
Onneksi meidän koulussamme ei tätä ole ilmentynyt tai ainakaan rinnakkaisluokilla. Ehkä sitten muilla luokkatasoilla, mutta se ei niin paljon kiinnitä omaa huomiota. Tietenkin joku rinnakkaisluokkalaisista voi olla eri mieltä kanssasi ja väittää, että juuri hän kuuluu suosittuihin ja minä epäsuosittuihin. njoo. Mitä tämä minua koskettaa, koska omasta mielestäni koulussamme ei ole tälläistä jaotelmaa. (Voisi sanoa, että ne kiltit ja vähemmän kiltit vittuilijat löytyvät, mutta en pitäisi näitä suosittuina tai epäsuosittuina)

Eli en voi nimetä itseäni kumpaa kuulun, en omasta mielestäni kumpaakaan.

Ruma ankanpoikanen

  • Ankeuttaja
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #23 : Joulukuu 30, 2004, 11:49:59 »
Oletko suosittu/epäsuosittu/et kumpikaan näistä? Miksi?
En ole kai kumpikaan. Johtuu siitä, että meidän luokalla kun kaikki ovat tunteneet toisensa aina ja ikuisesti, on kehittynyt sellainen ryhmä jossa kaikki ovat kavereita keskenään. Eikä tässä ryhmässä onneksi esiinny suuremmin näitä suosittuja/epäsuosittuja.

Millä periaatteella sinun näkemyksesi mukaan "valitaan" suositut ja epäsuositut?
Epäsuosittuja ovat kaikki hiljaisimmat ja ujoimmat, koska heihin on vaikea saada "yhteyttä". Myöskin monet muista poikkeavat, varsinkin jollain tavalla jälkeenjäänet tms. Suosittuja ovat he, niinkuin tässä on jo monesti mainittu, jotka pukeutuvat muodikkaasti, kännäävät ja hilluvat kaupungilla. Mutta ei tosin kaikkea tätä tarvitse olla, että voisi olla suosittu.

Kumpi olisit mieluummin?
Toki välillä toivoo, että olisi suositumpi, mutta mitä sillä sitten on oikeasti väliä?

Onko juuri sinun koulussasi/työpaikallasi näkyvää erottelua näihin kahteen ryhmään ja ehkä vielä neutraaleihin?
Ei enää... kai. Ala-asteella luokkamme oli selvästi jakautunut kahteen "jengiin", cooleihin ja nössöihin. Luojan kiitos se aika on ohi.

Miten voi vaikuttaa siihen, että on suosittu/epäsuosittu?
No suosittu voi ainakin olla, jos täyttää kaikki "suositun" kriteerit. Kaikista ärsyttävimpiä ovat henkilöt, kuten yksi kaverini, joka valitsee ystävänsä aina sen perusteella, kuinka suosittuja he ovat. Aina tarraudutaan sen seuraan joka kulloinkin on ryhmän "suosituin". Ja jos ketään suosittua ei ole näköpiirissä, silloin minunkin seurani kyllä kelpaa. :P

Poissa Tuskanenkeli

  • Hirnyrkki
Suosituista ja epäsuosituista.
« Vastaus #24 : Joulukuu 30, 2004, 12:11:23 »
Pakko oli tähänkin tulla kirjoittamaan.

Niin, en ole lukenut tästä liiemmin viestejä (laiskimus), että toivottavasti en selitä mitään jo tuhanteen kertaan selitettyä.

Olenko suosittu vai epäsuosittu? Tuo oli paha. Tai no. Meidän koulusta on välillä aika hankala nähdä tätä suositut - epäsuositut erottumista. On siis sellaisia suosittuja ihmisiä, jotka kaikki tuntevat, ja niitä, joita ihan ylettömän paljon kiusataan ja niin pois päin. Ja suurin osa on siitä välistä, niin kuin minäkin.

Suosittujen valitseminen on asia, jota olen miettinyt ties kuinka pitkään. Jotkut tuntuvat vain syntyvän suosituiksi. Ihan totta! Ei se aina riipu pukeutumisesta tai mistään. Toki yleensä ujommat ja hiljaisemmat tuppaavat jäämään sivummalle, mutta ei nyt sitä mielestäni varsinaiseksi syrjinnäksi voi kutsua. Yleensä kun hiljaiset ihmiset ovat kovin hiljaa, heidät unohtaa :P. Anteeksi.

Jos pitäisi valita että suosittu vai epäsuosittu, niin suosittu tietenkin. Mutta mieluummin ei kumpikaan. Suosituillakin varmaan on paineita olla mitä ovat, ei saa missään nimessä tehdä väärin ja tuntuu että koko koulu tietää kaikista asioista. Tai no, mitä minä tuosta tiedän, mutta kuitenkin.

Yleensä suhtaudun näihin epäsuositumpiin (kirjotetaanko se noin o.O?) tyylillä antaa niiden olla omassa rauhassaan, eivät ne kuitenkaan minua kestäisi. Ei oikein osaa suhtautua mitenkään.

Tuli tuollaisia ihme mielipiteitä, mutta hei, nyt on vasta aamu (kello on kymmentä yli kaksitoista... aamu..).
Here's looking at you, kid.