Kirjoittaja Aihe: Manga  (Luettu 49862 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Kafka

  • Ankeuttaja
viesti
« Vastaus #150 : Heinäkuu 03, 2006, 19:14:06 »
Minä niin rakastan ja inhoan mangaa! Vähän outo mielipide vai? Mutta se on kuvaa täydellisesti suhtautumistani mangaan yleisesti ottaen. Se että siitä on tullut muotivillitys ärsyttää (tämä on nyt vähän tällaista "turistit pilaavat lomamme turistirysässä"-valitusta, mutta minä ihan oikeasti innostuin mangasta jo ennen kuin siitä tuli muotia), kuten myös seksistiset ja väkivaltaiset mangat, joita on aivan liikaa. Mutta romanttiset shoujo-mangat ja jännittävät seikkailut mysteerien parissa... Mitä ihanuutta! Suosikkisarjakuviani ovat Kyoko time stranger ja Salapoliisi Conan. Ne ovat todella taitavasti piirrettyjä ja tarinat ovat uskomattoman ihania. Oletteko muuten tulleet ajatelleeksi että Pokemonin ideana on se, että viattomat luontokappaleet siepataan ja laitetaan tappelemaan keskenään? Siis vähän niin kuin koira- ja kukkotappeluissa jotka ovat onneksi laittomia ainakin Suomessa.
Animesta pidän myös, ainakin elokuvista kuten Liikkuva linna. Sarjoista en ole oikein löytänyt mitään hyviä.
Kyllä japanilaiset ovat sitten hyviä tyyppejä (varsinkin Arina Tanemura, parhaiden shoujojen äiti). Ja ne isot silmät yms. ovat mielestäni tosi hienoja vaikka ihmisillä ei sellaisia oikeasti olekaan. Sarjakuva on taidetta, hyvät ihmiset. Ja taiteen ymmärtäminen vaatii edes kuvitellut isot silmät 8)

Poissa Kuumato

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kauhukakara.
Manga
« Vastaus #151 : Heinäkuu 03, 2006, 19:40:44 »
Minä en ymmärrä niitä, joden mielestä manga on ainoaa lukemisen arvoista sarjakuvaa. Mitä tahansa paskaa voidaan lukea, kunhan se tulee japanista ja on aitoa oikeaa mangaa, ja kaikille muunmaalaisille sarjoille nyrpistetään nenää.
Ei sillä, en minäkään pidä täysin realistisesta kynänjäljestä (Ihan vain henk. koht. mielipide) en voi sietää sitä ilmeettömyyttä ja kuvien liikkumattomuutta mitä suurin osa sarjakuvista on, mutta esimerkkinä Asterix, ranskalainen sarjakuva, mutta silti parempaa kuin moni manga mitä olen lukenut.
Kyllä, minä olen manga-fani, ja tutustuin mangaan animen kautta vuosikausia sitten mutta ensimmäisen manga-pokkarini luin vasta kun ensimmäinen osa Ranmaa löytyi kioskin lehtihyllyltä.
En ymmärrä miksi siitä pitää tehdä niin hemmetin suuri numero että lukee mangaa, ja mitä riivatun väliä sillä on että onko lukenut sitä ennenkuin se saapui suomeksi ja suuren yleisön tietoon ja vasta sen jälkeen?
Onko muka sarjakuvan alkuperämaa tärkeämpi seikka kuin se että sarja olisi oikeasti hyvä? Japanissa julkaistaan hitosti enemmän mangaa kuin 'tavallista sarjakuvaa' muissa maissa, joten tottakai on itsestään selvää että siellä osataan tehdä loistavaa sarjakuvaa joka vastaa yleisön tarpeisiin, mutta ei se silti tarkoita että pitäisi fanittaa kybällä jokaikistä mangaa mitä eteen työnnetään.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 01, 2007, 17:32:46 kirjoittanut Kuumato »

KJD-hime

  • Ankeuttaja
Manga
« Vastaus #152 : Heinäkuu 05, 2006, 23:50:39 »
Lainaus käyttäjältä: "Kelpie"
Lainaus käyttäjältä: "Missy McSkotti"
Luen kyllä vaan W.i.t.c.h.-lehdestä mangaa.


Ja jos minun mielipidettäni kysytään, niin joku W.i.t.c.h.-lehti ei todellakaan ole mangaa. Käsittääkseni W.i.t.c.h ei ole japanilaisen taiteilijan tekemää. Eikä se edes näytä mangalta.


Psst. Suomessa ilmestyvä W.I.T.C.H-lehti ei ole mangaa, mutta Japanissa ko. sarjakuvaa piirretään uusiksi, eli se uudelleenpiirretty on mangaa.

Itse kiinnostuin mangasta reipas vuosi sitten, kun kaveri oli siitä selittänyt siinä vaiheessa jo puolitoista vuotta. En niinkään erittele, mikä on mangaa, mikä länsimaista, tai vaikkapa manhwaa. Aku Ankka on kiva :3 Yksi syy, miksen pahemmin lue länsimaista sarjakuvaa, johtunee siitä, että tuolta kaukaisesta japaninmaasta tulee niin paljon sarjakuvaa ja sarjakuvakaupoissa on helpointa vain hakeutua sinne armaalle mangahyllylle.

Käyn myös monissa coneissa, ja harrastan pukeutumista (anime)hahmoiksi.

Piirrustustyylini on pitkälle mangasta saatuja vaikutteita sekoitettuna omiin näkemyksiini. Nykyään välttelen turhan isoja silmiä ja hiuksetkin ovat hieman maanläheisempiä. Toki raajat ovat edelleenkin älyttömän pitkiä keskivartaloon verrattuna, mutta minkäs voit aivopestynä.

Myönnän, että otakuksi tuleminen tuli sopivasti manga-aallon aikoihin, mutta turha leimaaminen on minusta naurettavaa - kenen tahansa kohdalla. Ei kai sille voi mitään, että ei ole tietänyt kolmea vuotta aikaisemmin tästä sarjakuvien kultalähteestä, ja nyt suuremman suosion aikaan huomannut sen itsekin.

Itse en suomessa julkaistuista mangoista pahemmin välitä. Conan, Ranma½ sekä Inuyasha ovat mukavia sarjoja, joita voi silloin tällöin lueskella, mutta pitemmän päälle ne toistavat itseään. Minä </3 ikuisuussarjat. Time stranger Kyoko on mielestäni erittäin hyvä, ei ehkä parhaimmasta päästä, mutta luettavaa kuitenkin.
Les Bijoux (vaikkakin manhwa) on yksi suosikeistani, erinomainen. Käännös on loistava (kiitos Punainen Jättiläinen) ja juoni jotenkin kuin minun luettavakseni tehty.

Lainaus käyttäjältä: "Kafka"
Sarjakuva on taidetta, hyvät ihmiset. Ja taiteen ymmärtäminen vaatii edes kuvitellut isot silmät 8)


Hyvin harva manga itseasiassa edes on taidetta. Mangakoilla ei ole sitä taiteilijanvapautta, mitä ehkä toivoisi olevan. Heidän pomonsa (mitä lienevätkään oikeastaan olevan) ohjailee tarinan kulkua sun muuta. Kokoajan ollaan tekemässä kaikenlaista tutkimusta että mistäpä ne lukijat tykkäävät. Jos lukijat tykkäävät koirista, niin herra hyvä, mangaanhan tulee koira (okei, huono esimerkki mutta...). Ja jos pomoa ei miellytä juonenkäänne, se muutetaan.
Toki on myös olemassa näitä omakustanteisia mangoja, joissa mangakoilla on täysi vapaus piirtää ja kirjoittaa juuri itse niinkuin lystää - sitä voidaan jo taiteeksi kutsua.

Poimu

  • Ankeuttaja
Manga
« Vastaus #153 : Heinäkuu 10, 2006, 20:45:49 »
Onneksi kaikki täysijärkiset ovat huomauttaneet, että W.i.t.c.h ei ole mangaa. Topicin perustaja huomautti, että mangapiirustusten hahmojen silmät ovat isoja ja nenät outoja, mutta jos sen piirtää oikein, manga voi näyttää ihan aidolta ihmiseltä. Vaikka mangan oleellinen osa on piirustus, niin juoni on ihan yhtä tärkeää periaatteessa. Ilman juonta manga todella olisi vain paikallaan jurraamista. Hahmojen eleet, ilmeet ja tietty vaatteet ja asusteet kertovat paljon, ja manga on sinäänsä taidetta, joka on korvaamatonta.

Itse luen mangaa (Kill me kiss me, Tokyo Mewmew), katson animea (Rozen Maiden, Tokyo mewmew) ja piirrän mangaa. Piirtämällä puran omia tunteitani ja piirrän yleensä hahmoja, jotka ilmaisevat mielipiteensä kuvassa tai kuvasarjassa (esim. teksti-t-paidalla, käsimerkeillä ja puhekuplilla). Itse ilmaisen mielipiteeni selvästi, mutta koska niitä ei hyväksytä, niin piirrän mangaa samanlaisissa tilanteissa. Piirtäminen on todella tärkeä harrastus minulle, ja piirrän missä vain voin. Kannan aina piirustusvälineitä mukanani.

Poimu

  • Ankeuttaja
Manga
« Vastaus #154 : Heinäkuu 10, 2006, 20:45:55 »
Onneksi kaikki täysijärkiset ovat huomauttaneet, että W.i.t.c.h ei ole mangaa. Topicin perustaja huomautti, että mangapiirustusten hahmojen silmät ovat isoja ja nenät outoja, mutta jos sen piirtää oikein, manga voi näyttää ihan aidolta. Vaikka mangan oleellinen osa on piirustus, niin juoni on ihan yhtä tärkeää periaatteessa. Ilman juonta manga todella olisi vain paikallaan jurraamista. Hahmojen eleet, ilmeet ja tietty vaatteet ja asusteet kertovat paljon, ja manga on sinäänsä taidetta, joka on korvaamatonta.

Itse luen mangaa (Kill me kiss me, Tokyo Mewmew), katson animea (Rozen Maiden, Tokyo mewmew) ja piirrän mangaa. Piirtämällä puran omia tunteitani ja piirrän yleensä hahmoja, jotka ilmaisevat mielipiteensä kuvassa tai kuvasarjassa (esim. teksti-t-paidalla, käsimerkeillä ja puhekuplilla). Itse ilmaisen mielipiteeni selvästi, mutta koska niitä ei hyväksytä, niin piirrän mangaa samanlaisissa tilanteissa. Piirtäminen on todella tärkeä harrastus minulle, ja piirrän missä vain voin. Kannan aina piirustusvälineitä mukanani.

Poissa Angel of death

  • Senbonzakura
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Whiskey lullaby
    • Deviantart account
Manga
« Vastaus #155 : Heinäkuu 10, 2006, 21:05:25 »
Lainaus
Käsittääkseni W.i.t.c.h ei ole japanilaisen taiteilijan tekemää.

Ei niin. Koska se on italialaisten piirtäjien kehittämä ja kuvittava mangavaikutteinen sarjakuva.

Tästä on monesti ollut jutunjuurta. Onko witch mangaa vai ei. No ei se ole mangaa muttei kuitenkaan kaukana siitä. Siinä on erilaisia vaikutteita mangasta. Kerran witch-lehdessä oli jonkun taiteilijan tekemä kuva jossa kerrttiin, että tältä witch-hahmot näyttäisivät manga tyylillä piirrettyinä. Ihan erilaisia. Silmät olivat vielä suuremmat ja nenä aivan erilainen. Myöskin suu erosi jonkun verran. Hiuksetkin hiukan toisinaan. Mutta kyllä witch:issä on vaikutteita mangasta. Sanoisin muunneltua mangaa pikemminkin.
Aishi ai sarete kono inochi wa memory de saite - I'll protect my memories of how I loved and was loved

Elewyn

  • Ankeuttaja
Manga
« Vastaus #156 : Elokuu 21, 2006, 20:51:06 »
*köhköh* Jospa vastailisin tänne toisen kerran, viimeksi kun kirjoitin en _tiennyt_oikein_mistään_mitään, ja kun on tullut uusia kiinnostuksen kohteita niin ehkäpä täytyisi päivitellä.

Manga ja anime on muodissa. Sille ei voi mitään. Olen tajunnut tuon vasta vähän aikaa sitten oikeasti, kun joka toinen sanoo "lukevansa mangaa ja kattovansa animee", vaikka onhan tuo ollut jo aika kauan "muotina". Itse kiinnostuin mangasta about joskus ala-asteella. Mielestäni ei ole mitään väliä että onko harrastanut animea/mangaa sitten viisi vuotta, vuoden tai viikon. Onhan se joidenkin mielestä ehkä ärsyttävää että nykyään on niin paljon niitä teinejä jotka siitä ihkuttavat joka paikassa, mutta kaikki ovat joskus aloittaneet? Eikö? Suvaitsevaisuutta olisi mukavaa nähdä myös enemmän kaikissa manga/anime-porukoissa. Itse olen siitä kiinnostunut siksi että pidän mangasta ja animesta, en siksi että se olisi muotia. Ja onko se oikeus syyllistää jos joku viaton ihminen kiinnostuu harrastuksesta muoti-ilmiön kautta, sen takia että pitää asiasta?(Kun on huomannut tuollaisia tapauksia oli pakko huomauttaa - ei saa dissata muita)
Itse en oikeastaan edes muista minkä kautta mangasta/animesta kiinnostuin. Varmaankin hopeanuolen kautta, joka oli jossain vaiheessa kovassa kulutuksessa.

Oma innostukseni on nykyään hiukan rajoittunut eikä sitä ihan mitä vaan kelpuuta - vaan oikeasti osaa jo itse valita mistä oikeasti tykkää, eikä mene vain sen muodin mukana. Kiinnostus on nykyään painottunut varsinkin Fruits Baskettiin ja Dragon Ball Z(tästä kaikilla on aina kauheat ennakkoluulot - toiset rakastaa, toiset inhoaa sydämmestään. En ala nyt latelemaan muuta aiheesta, olen niistä jauhanut muualla tarpeeksi - kaikilla on oma makunsa, right?). On typerää myös luokitella että joku salapoliisi conan ja dragon ball(ynnä muut suomennetut mangat) olisivat vain pienille ja aloittelijoille suunnattuja. Rehellisesti voin sanoa että mangainnostuikseni lähti osittain myös Conanista vaikka nykyään kiinnostus on lopahtamassa - samoja tapauksia pyöritellään koko ajan.
Death Noten piirrustustyyli on jotain aivan uskomatonta. Myös shoujo on alkanut enemmän kiinnostaa, vaikka aluksi tuli luettua/katseltua lähinnä enemmän pojille suunnattua mangaa/animea.
Fruits Basket on myös yksi suosikeista. Piirrustustyyli on nättiä, juoni loistava ja tarina koskettaa. Ja henkilöhahmot ovat myös kiinnostavia.
Lempimangakoja on varmaankin Akira Toriyama, Natsuki Takaya sekä ehkäpä Oda ja Tanemura. Kaikilla erilainen tyyli (ei siis voi todellakaan sanoa että kaikki manga näyttää samalta) ja pidän heidän tavastaan "kertoa" kuvilla.

Ja pakkohan se on myöntää - minäkin paholainen piirtelen aika usein "mangatyylillä". Realistista olen yrittänyt kyllä myös opetella - hyödyllistä taidealaa ajatellen. Vaikka en olekkaan siinä mikään kovinkaan taitava - moni varmaankin voisi minutkin leimata vain sellaiseksi roskamangan-piirtäjäksi joka piitää mangatyylillä koska ei muuta jaksa opetella. Muttah, kun sitä on jo jokunen aika tullut harrastettua on vaikeaa vaihtaa piirrustustyyliä - toisaalta, miksi pitäisi? Siksikö että se on joidenkin mielestä jotenkin...huonoa...?

Mutta kiinnostuksen kohteet vaihtelee itselläni aika usein. Kenties jonkin ajan kuluttua kiinnostaa ihan jotkut muut sarjat. Tuossa olivat kuitenkin "pitempi-aikaiset" suosikkini. Ja ei parane unohtaa että myös länsimainen sarjakuva on hyvää.

Korpinmieli

  • Ankeuttaja
Manga
« Vastaus #157 : Syyskuu 02, 2006, 21:12:18 »
Lainaus käyttäjältä: "Kelpie"
Lainaus käyttäjältä: "Missy McSkotti"
Luen kyllä vaan W.i.t.c.h.-lehdestä mangaa.


Ja jos minun mielipidettäni kysytään, niin joku W.i.t.c.h.-lehti ei todellakaan ole mangaa. Käsittääkseni W.i.t.c.h ei ole japanilaisen taiteilijan tekemää. Eikä se edes näytä mangalta.


Witch lehti on mangaa. Tai no, pseudomangaa.. Manga (kanji: 漫画) on japania ja tarkoittaa sarjakuvia. Japanin ulkopuolella manga tarkoittaa japanilaisia sarjakuvia. Anime taas tarkoittaa japanilaisia piirrettyjä filmejä. Toisinaan manga-termiä näkee käytettävän myös amerikkalaisesta tai eurooppalaisesta sarjakuvasta, jonka piirrosasu jäljittelee japanilaisia esikuvia. Asiantuntijat suosittelevat tällaisissa tapauksissa mieluummin termiä pseudomanga.

Niin, mutta vastaukseen: Kyllä se manga on kivaa sarjakuvaa. välillä vaan menee sekaisin kun pitää lukea oikealta vasemmalle. Ja kyllä piirtelen mangaa. Tai no itseasiassa en. Vaan Japanilaista sarjakuvaa :P
Sarjakuvana luen Tokyo MewMewiä, Inyashaa ja välillä jopa One Pieceä. Alkaa vain olla vähitellen rasittavaa, kun kaikki istuu välkillä nenä kiinni kirjassa lukemassa Conania ja DBZ ja yms.

Luftalarm

  • Ankeuttaja
Manga
« Vastaus #158 : Syyskuu 02, 2006, 22:37:59 »
Lisään oman lusikkani tähän Witch-soppaan.

Lainaus käyttäjältä: "Korpinmieli"
Witch lehti on mangaa. Tai no, pseudomangaa.. Manga (kanji: 漫画) on japania ja tarkoittaa sarjakuvia. Japanin ulkopuolella manga tarkoittaa japanilaisia sarjakuvia. Anime taas tarkoittaa japanilaisia piirrettyjä filmejä. Toisinaan manga-termiä näkee käytettävän myös amerikkalaisesta tai eurooppalaisesta sarjakuvasta, jonka piirrosasu jäljittelee japanilaisia esikuvia. Asiantuntijat suosittelevat tällaisissa tapauksissa mieluummin termiä pseudomanga.


Aivan, törmäämme jälleen siihen tosiasiaan, että Japanissa kaikkea sarjakuvaa kutsutaan mangaksi ja piirettyjä animeksi, esimerkkinä vaikka Simpsonit. Itse käytän kuitenkin W.i.t.c.hin kohdalla sanaa 'mangavaikutteinen', pseudomangakin on oikein näppärä termi, jos halutaan olla mahdollisimman korrekteja.

Ettei aivan offiksi menisi, voisin vaikka rupatella omasta mangatilanteestani. Mielumminhan minä animea katselen, kun sitä on ah-niin-helppo ladata ilmaiseksi ja laittomasti netistä ja laillisetkin sarjat ovat jotenkin mangoihin verrattuna helpompia seurata. Mutta siis, olen vakaasti päättänyt hankkia Death Notea ja tilasinkin sitä kirjakaupan kautta. Ensi viikolla pitäisi saapua. Myöhemmin ajattelin panostaa Yami no Matsueihin, koska tarina ilmeisesti jatkuu mangassa pitemmälle kuin anime. On se niin vekkuli sarja, aijai!

Poissa Amyna

  • 'urmaava neito
  • Vuotislainen
  • Vapaamatkustaja
  • Tupa: Mary Sue
Manga
« Vastaus #159 : Syyskuu 05, 2006, 19:11:17 »
Ah, en liene harvinainen... Manga ja anime, molemmat ovat tärkeä osa elämääni. On ehkä hieman kornia sanoa näin, olen nähnyt aivan järkyttävän huonoakin animea. Tuo harvemmin leviää Japanin ulkopuolelle.

Mutta siis, hem hem, suosikkini on ja on ollut pidemmän aikaa Hellsing, mangana, animena ja ovana. Se on elämäni, näin koruttomasti sanottuna. Se sai minut 'into vampires'. Väkivalta ja tappelupätkät harvemmin innostaa, mutta Hellsingissä on sitä jotakin joka vetoaa juonellaan, käänteillään ja kiehtovuudellaan.

Se ihkutuksesta. Pari vuotta sitten mangatyyliin piirtäminen oli kivaa, mutta nykyään se on tuskastuttavaa. Tuntuu kuin ennen realistinen jälki olisi jäänyt isosilmien poljettavaksi. Tämä on vain harhaluuloa, uskon. Käteni ei koskaan yltänyt sille halutulle tasolle joten nykyään kaikki näyttää Takerulta.

Luen mangaa aika satunnaisesti, sitähän on paljon hankalampi hankkia kuin animea. Ystäväni kuitenkin lähettää minulle innokkaasti tuhteja mangapakkauksia, joten pääsenpäs sanomaan olevani onnekas.

Muotivillitys? Totta maar, mutta jää luultavasti pidemmäksikin aikaa. Tällä hetkellä en tunne kotikaupungistani ainoatakaan naispuolista otakua, joka ei myös olisi myös wannabejapaniisa.

Poissa Hamish

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: DustSand65
  • Tupa: Puuskupuh
Manga
« Vastaus #160 : Syyskuu 07, 2006, 11:37:37 »
No öhm. Ensimmäistä kertaa, kun pääsin kosketuksiin japanilaisen tuotannon kanssa, oli varmasti muumit. Hehee. Silloin ihan pikkusenahan sitä ei silleen tajunnut, kunhan katseli vaan. Kyllä mä muumeista tykkään ihan nyt "isompanakin".:) Tämän jälkeen sitten joskus olisiko ollut jo ennen ekaa luokkaa (?), katsoin yhdellä kaverillani Hopeanuolta, ja se oli mielestäni tosi pelottava, mutta tykkäsin kuitenkin. Itse asiassa just viime vkl, katoin siskoni kanssa sitä DVD:ltä. Aah, että sitten tykkään Hopeanuolesta!(:
Eka manga minkä mä luin oli Ranma. Tai siis niin, ja sit aloin kerää sitä. Sit tuli mukaan Salapoliisi Conan. Senkin aivan sattumoisin näin kaupassa. Öäh. Varmaan kaikki mangat mitä oon lukenu, niin on hyviä. Ostin ne Kyokotkin, joita tuli kolme osaa.^^ K2:stakin aloin kerää, mutta siitä sain kokoon vain kaksi osaa. (Vaikkei se kyllä edes mangaa ole, mutta mainitsemisen arvoinen silti). Ööh. Nyt siis oon ainakin ajatellu ostaa ton Ranman loppuun. Niin keräilen myös Inuyashaa ja Tokyo Mew Mewiä. Ja niin tuota Neon Genesis Evangelionsia oon myös alkanu kerää. Niin ja ostin nuo Liikkuva linna neljä osaakin. Tykkäsin siitäkin kovasti. Valitettavasti lompakko on aina erittäin kovilla näitä ostaessa.;(
Sanoin äidille täs eilen, et mä varmaan voisin lisätä mun ruotsin taitojani lukemalla jotn ruotsin kielistä mangaa, sit se oli siihen vaa et "No osta sitten." Jei.(;
Niin ja aika muoti-ilmiöksi osoittautunut. Ärsyttää pikkasen ku yksi kaverini piirtää manga-tyylisiä hahmoja, muttei silti lue mitn mangaa. No onhan se ihan hänen asiansa, että mitä piirtää. Silti, jotenkin pistää ärsyttämään...;__;
Ja muutenkin kaikki sellaiset ihQttelijat on ärsyttäviä. "Jee. Luen animea." Siis voi LyL. No pitäisi varjaan jättää heidätkin omaan arvoonsa.

Arashii

  • Ankeuttaja
Manga
« Vastaus #161 : Syyskuu 08, 2006, 19:03:00 »
Ah, ihanaa löytää älyllistä keskustelua tästäkin aiheesta myös elitististen forumien ulkopuolelta. : D

Olen itse melko uusi harrastaja, mutta janoan jatkuvasti uutta tietoa aihepiiristä, ja voin ylpeydellä sanoa, että en ole turhaan nettiä selaillut.
Innostuin mangasta parisen vuotta sitten, kun ihastelin parhaan kaverini serkun piirrustuksia. Ystäväni sitten selitti, että ne ovat "mangaa" (eiväthän ne tietenkään ole), ja luetutti minulla muutaman Ranman.
Ranma ei kuitenkaan oikein iskenyt, joten se jäi siihen, kunnes muutaman kuukauden kuluttua bongasin Suomalaisen Kirjakaupan hyllyltä Tsubasa RESERVoir CHRoNiCLEA. Ostin kaksi ensimmäistä osaa ja kotona luin niitä aivan kikseissä. Siitä se sitten alkoi.

Nyt minulla on hyllyssäni 56 alpparia ja lisää tulee koko ajan (turha kysyäkään, mihin viikkorahat menee).
Tällä hetkellä keräilen mangana xxxHOLiCia, Tsubasaa, Full Moon o Sagashitea, NANAa, Chobitsia, Paradise Kissiä, Pitateniä, Angel Sanctuarya, Rozen Maidenia, X/1999:ä ja Wishiä.
Animena seuraan lisäksi Narutoa ja Azumanga Daiohia.

Manga tosiaan on nyt levinnyt underground-lukemistosta laajalle nuorten kirjahyllyihin suomennettujen sarjojen muodossa. Minä en itse ole mistään suomennetusta löytänyt kiinnostavaa sarjaa, mutta ei minulla varsinaisesti niitä vastaan ole muuta kuin kökköiset käännökset. Jep jep, puhun nyt Ranmasta.

Tietenkin sellaiset "KAIKKI MANGA JA ANIME ON IHKUUU RAKASTAN NIITÄ!!1 MENNÄÄKS JAPANII"-bakanekot ovat ärsyttäviä, mutta uskokaa tai älkää, muutaman vuoden päästä, kun mangan lukemisessa ei ole mitään erikoista, on suurin osa näistä yhtä kiinnostuneita Fate/Stay Nightistä, kuin Spidermanista. Tarkoitan siis, että luultavasti, kun japanilaiset sarjakuvat ja piirretyt alkavat olla aivan tavallista lukemista, jota saa jokaisesta kirjakaupasta, muodostuu niillekin oma fanikunta.
Vaikka Spidermania saakin Lehtosen Lähikaupan hyllyltä, ei se tarkoita sitä, että jokainen Pirjo Perusteini nappaa sen kouraansa suklaata ostaessaan, vai mitä?

Ja vielä omasta suhtautumisestani.
Luen japanilaista sarjakuvaa, koska japanilaiset sarjakuvapiirtäjät ovat onnistuneet luomaan useita sarjoja, jotka miellyttävät minua. En rupea lukemaan (ei kai kukaan, toivottavasti ainakaan) mitään vain siksi, että se on mangaa, tai että se on muotia.
Jos suomalainen Tauno Tiiliskivi piirtäisi visuaalisesti minua miellyttävää ja hyvällä juonella varustettua sarjakuvaa, lukisin sitä, tietenkin.
Luen minä Spidermaniakin, koska minusta Hämis on seksikäs. x3

Termi "manga" tosiaan tarkoittaa Japanissa yleisesti sarjakuvia (ja "anime" vastaavasti piirrettyä), joten jos joku välttämättä haluaa kutsua Aku Ankkaa mangaksi, on hänellä siihen yhtäläinen oikeus, kuin minulla sanoa "mangaa" sarjakuvaksi. :'D Tai "comiciksi".

Ai että kun NANA on hyvä comic.

edit//

Ja tuosta W.i.t.c.h.-sarjasta vielä:
on oikeastaan vaikea sanoa, onko sarja ollenkaan "mangavaikutteinen", sillä eikös tämä italialainen sarjakuva näytä erittäin samantyyliseltä kuin W.i.t.c.h.?
Tietenkin voi olla kyse samoista tekijöistä, korjatkaa, jos olen väärässä. ^^

NightWalker

  • Ankeuttaja
Manga
« Vastaus #162 : Syyskuu 08, 2006, 23:12:06 »
Itsekin olen sitä mieltä että W.I.T.C.H. on pseudoa. Muistaakseni Japanissa lehti joudutaan piirtämään uudestaan, jotta se miellyttäsi lukijoitaan.

Itse luen suomennetuista sarjoista Conania, One Piecea, MewMewä, Kyokoa, Kaitouta ja satunnaisesti InuYashaa tai miten lie kirjoitetaankaan.
 Englanninkielisiä sarjoja luen PetShop of Horrorsia, Demon Diarya ja  D.N.Angelia. Lisäksi varmaan ostaisin Hellsingiä jos pääsisi johonkin isompaan kaupunkiin.
 Erilaisia animeita katson, mutta ei niistä sen enempää.

Sen mitä piirrän, piirrän mangavaikutteisesti, sillä en hallitse muita tyylejä. Kuitenkin hahmot ovat enemmän bishimäisiä, kuin chibejä, johtuen sarjoista joista vaikutteita saan.

Lina

  • Ankeuttaja
Manga
« Vastaus #163 : Syyskuu 09, 2006, 23:44:56 »
Wargl, sieluntovereita. ^3^
On mukava huomata pitkän poissaolon jälkeen, että täältä löytyy vaikka minkämoista asiaa. n____n

Jaha, asiaan.
Manga ja anime olivat, ovat miltei edelleen in. Muotivillitys, kuumaa kamaa, kaikki lukevat mangaa, hokevat kawaii joka väliin ja kuuntelevat Ayumi Hamasakia. Ei sillä etten tykkäisi, neitihän laulaa mainiosti. ^___^
On hienoa löytää täältä immeisiä, jotka tajuavat jutusta muutakin kuin sen, että olet ajan tasalla jos hyllyssäsi keikkyy yksi revennyt Anime-lehti.

Itse olen harrastellut jo kohta kolmisen vuotta. Ystäväni esitteli minulle eräällä tylsällä bussimatkalla lukemistaan, joka tuolloin sattui olemaan Ranma ½. Nyt naureskelen silloin tällöin ensimmäiselle sarjavalinnalleni, Ranma kun ei ehkä ole tytön ensivalinta. :3
Noh, siitä kaikki kuitenkin lähti. Sen jälkeen tutustuin Helsingissä käydessäni nykyiseen taivaaseeni, joka tunnetaan monella nimellä: Fantasiapleit, Fennica Comics, Kukunor, Mochan... Paikkoja on lukuisia, mutta se ei ole tämän postin pointti.
Hiljalleen innostus lähti käyntiin, eikä pelkkänä Ranman tavaamisena. Tutustuin muihin sarjoihin, useisiin englanninkielisiin mahdollisuuksiin, jotka nykyään tuntuvat tutummilta. Aloin kaivella esiin vanhoja kasettejani, jos jollekin niistä olisi jäänyt pätkä Porco Rossoa tai Magic Knight Rayearthia. Aloin piirtää, kuunnella sarjojen alkutunnareita ja tähän päivään asti juttu on vain kasvanut.

Ranman kolmannesta pokkarista [ensimmäinen mangani] kokoelmani on paisunut sataankolmeenkymmeneen kirjaseen, yli kahteenkymmeneenviiteen sarjaan ja kymmenkuntaan animelevyyn. Sen lisäksi hyllyillä notkuu tuutoreita, artbookkeja ja kaikenmoista alaan liittyvää kirjallisuutta.
Seinälläni roikkuvat Ah!Megamisaman Skuld ja NobleScarlet, sekä Naruton porukat [Jakso 136 menossa ja jatkan. =_____=]. Muutoinkin Japanin kulttuurin tutkiminen on aiheena kiinnostava, ja laajennan näkökulmaani joka suuntaan. Ruokaan, musiikkiin, sisustukseen ja hiljalleen jopa osittain vaatetukseen. ^____^ Nappaan pieniä tiedonmurusia sieltä täältä, ja opettelen jotain uutta kun saan mahdollisuuden. Tänään muistelin numerot kirjoituksessa yhdestä yhdeksääntoista. XD
Piirtelyni on hiljattain saanut uuden alun, ja osallistuin nettisarjiksen tekoon. Piirtovuoroni on juuri alkanut, enkä jaksa odottaa että pääsen kokeilemaan, mitä minusta löytyy.
Voi olla, ettei mitään. =____=


Tosiotakun ja ihQ-kawaii-harrastajan erottaa melkoisen nopeasti. Olin tuttavani kanssa kirjakaupassa, kun huomasin, että Princess Ain ensimmäinen osa oli ulkona.
En ollut tiennyt mitään sarjan julkaisusta, ja olin monet kerrat kuolaillut piirtojälkeä netissä, kaupassa, julisteissa... Silloin nappasin kamuani hihasta kiinni, ja menin oikopäätä hyppimään hyllylle. Selitin hänelle hengästyneenä kuinka kauan olin odottanut saavani aarteen käsiini.
Hän vain tuijotti minua kuin minulla olisi ollut sarvet. :3
Myönnän, että voin olla outo, kummallinen ja harvinaisen pelottava mitä mangaan ja animeen tulee. Mutta en nyt kuitenkaan niin pelottava.
Myöhemmin menin toisen ystäväiseni kanssa taidetarvikekauppaan, ja sen kauppasen pöydälle oli ilmestynyt ihanainen plänikällinen Copic Markereita. Hypimme molemmat harmaan härpäkkeen ympärillä kunnes ostimme lastillisen kyniä kumpainenkin.
Siinä oli tosifanittaja vierelläni vertaamassa Egg Shellin ja Milky Whiten sävyjä otsa vakaasti rypyssä. ^____~

Mitäs vielä? Mangan ja animen harrastajille on nykyään melko laajasti mahdollisuuksia osallistua erilaisille kurssiella tahi moninaiseen toimintaan. Omalla paikkakunnallani toimii joukko harrastajia, ja he ovat virallinen yhdistys, johon minäkin kuulun. Videoillat ja tapahtumat ovat mukvia lisiä tavalliseen arkeen. ¤n____n¤

Se, miksi manga ja anime kiehtoo minua, on luultavasti sen monipuolisuus. Jokaiselle on jotain, olit sitten kuinka kaappilolita tahi iso paha seme tahansa. *mwah* ^3^
Itse löysin oman intohimoni yaoista, aka. tämän osa-alueen slashista. Nopeasti laskien miltei puolet sarjoistani on joko shõnen-aita tahi yaoia. En pääse siitä irti, se on huume. =____=

Toivottavasti te kaikki jaksatte jatkaa harrastuksen parissa, sillä meitä ei kuitenkaan ole ihan liikaa. Kiitush mielenkiintoisesta topicista ja mielipiteistä. ^___~
Arigatõ, minna!

Galanen

  • Ankeuttaja
Manga
« Vastaus #164 : Syyskuu 11, 2006, 20:04:06 »
Njoo. Omasta mangaharrastuksestani sitten. Pari vuotta olen tosiaan lukenut mangaa. Minusta on hassua, kun ihmiset liioittelevat aina aikaa, jonka ovat lukeneet mangaa (tai katsoneet animea). "Joo, kyllä mä olen harrastanut tuota animemangaa niin kauan, katsoin Pokemonia ja Hopeanuolta jo seitsemän vuotta sitten ..." Kyllä minäkin luin Ranmaa ja Oh!My Goddess!:ia kaverilla englanniksi useampi vuosi sitten, mutta luin sitä kyllä ihan vain siksi, että ne olivat kivannäköistä sarjakuvaa. Huomasin ne mangaksi vasta myöhemmin.

Nykyään manganlukeminen on osaltani vähän jumissa, en jaksa seurata kuin yhtä sarjaa (Fruits Basket). Kaikki muut kivat sarjat ovat nimittäin kerättyinä hyllyssä tai sitten olen lainannut ne kaveriltani. Mutmut, jos löytäisin jonkun uuden, hyvän sarjan, niin mieluusti lukisin. Harmi vaan, että ei se mangakaan ihan halpaa ole :P  

Mangan piirtämisestä olen (onneksi!) luopunut ja löytänyt oman tyylini. Jotain vaikutteita vielä ehkä löytyy, mutta vähemmän. Ja olen iloinen siitä, sillä tämä oma piirtotyylini istuu minulle paremmin.

Ramonth

  • Ankeuttaja
Manga
« Vastaus #165 : Lokakuu 17, 2006, 14:52:37 »
Juuh. Minäkin olen mangan lukemista harrastanut jo jonkin aikaa. Se vaikutti hyvinkin kiinnostavalta silloinkin, kun en edes tiennyt, mitä manga tarkoitti. (Miten se on mahdollista? O_o) Siis minä pidin manga-piirroksista, vaikken tiennyt niiden mangaa olevankaan. Rakastan sitä kyllä siis vieläkin. Katselin Hopeanuolta ja Pokémonia ennen kuin tiesin, että ne olivat animea ja varsinainen manga-harrastukseni lähtikin sitten Witchistä. Kyllä, minä tiedän, että se on vain manga-vaikutteista, mutta se sai silti innostukseni heräämään. Katselin jonkin aikaa kaupoissa niitä 'kalliita' mangoja, ensimmäistä Salapoliisi Conania varsin mietteliäänä, mutta päätin olla ostamatta, kun eivät rahat riittäneet. Löysin silti lopulta kirjastosta muutaman Ranma ½n ja ehdottomasti lainasin ne siltä seisomalta. Sitä sitten aloin ostelemaan ja pikkuhiljaa siirryin muihin, ehkä vähän parempiin sarjoihin...

Nyt minulla on noin 50 mangaa hyllyssäni ja lisää olisi kovaa vauhtia tulossa. Lempimangakojani ovat tällä hetkellä Arina Tanemura ja Akira Toriyama. Luen myös Tokyo Mew Mewiä, vaikka Mia Ikumin tyylistä en pidäkään niin paljoa. Conanit ovat vähän jääneet, kun juoni ei paljoa etene ja tapaukset toistuvat yhä uudelleen ja uudelleen. Joka tapauksessa minulla on niitäkin ostettuna varmaankin noin 16 kappaletta, kaikki sarjan mangat olen kuitenkin lukenut.

Manga muoti-ilmiönä on tietenkin luonnollisesti auttanut minua tässä harrastukseni aloittamisessa, kun asun tällaisessa pikkukaupungin tyngässä kaukana kunnollisista mangakauposta. Se siis on auttanut asiaa siinä suhteessa, että mangoja saa helposti aivan tavallisistakin ruokakauposta ja R-kioskeista, joten minun ei tarvitse mihinkään suurkaupunkeihin lähteä kulkemaan kuukausittain. Koen itseni vieläkin aika vasta-alkajaksi, vaikka manga onkin ollut lähellä sydäntäni jo muutaman vuoden. En ole saanut luettua kuin vasta muutaman englanninkielisen mangan ja nekin ovat olleet satunnaisia löytöjä täysin odottamattomista paikoista. Pitäisi varmaan tosiaankin mennä etsimään lisää mangoja jostain hieman isommasta kirjastosta, tämän pikkukaupungin kirjastosta kun löytyy tuskin muutama silloin tällöin hankittu Ranma ½ ja Salapoliisi Conan. Kuitenkin olen huomannut (vaikken muunkielisiä mangoja varsinaisesti luekaan), että nämä englanninkieliset nyt ainakin ovat monta kertaa kalliimpia täällä Suomessa kuin nuo suomennetut. Ja meinasi ihan unohtua. (Mitenköhän minä tosiaan unohdin?) Ostin Italiasta matkamuistoksi italiankielisen Dragon Ballin, numeron 6. En ymmärrä puheesta hölkäsen pöläystä, mutta aivan mahtava matkamuisto se on joka tapauksessa. ^^ Jännää muuten, kun ne ovat siellä värillisinä ja isompikokoisina...

Celythia

  • Ankeuttaja
Vs: Manga
« Vastaus #166 : Helmikuu 23, 2007, 21:31:50 »
Mä olen aika noviisi, mitä mangaan ja animeen tulee, mutta kyllä kaikki, mihin olen tutustunut, on kolahtanut, en välitä olla nirso :)

Animevillitykseni aloitti kökkö suomennettu ja leikattu piirretty Hopeanuolesta, mutta mangaahan se silti on, vaikka siltä sielu onkin riistetty ;) Pokemon, Digimion, Duel Masters, Battle B-daman, Neon genesis, Dragon ball Z, Sailor Moon ja Yuogi-oh! ovat sitten luonnollisesti tulleet mukaan sitä mukaa, kun niitä telkusta on tullut.

"Parempaa" näkemääni animea edustavat sitten Henkien kätkemä, Liikkuva linna, Ginga densetsu Weed ja Rose of Versailles (aka Lady Oscar). Weed on kyllä piirrostyyliltään huomompaa kuin Hopsu, mutta en vain ole onnistunut vielä saamaan käsiini Hopeanuolen leikkaamattomia versioita :D maksavat piru vie niin paljon. Myös Gungan Seediä ja Fullmetal alchemistia olen katsonut muutamia jaksoja, pitäisi varmaan joskus katsoa loppuunkin :)

Mangasta olen raapaissut -ei, hipaissut- vain pintaa: Ranma ½, Time Stranger Kyoko, Salapoliisi Conan ja Kamikaze Kaitou Jeanne -Pidin kyllä kaikista, vaikka suomeksi olenkin lukenut.

Pseudomangaksi lasken Elfquestit, jotka ovatkin kaikkein lähimpänä sydäntäni (niihin olen AINA valmis upottamaan vähäiset säästöni), ja se on myös ainoa sarja, mitä kerään alkuperäiskielellä, eli englanniksi. Haltiat + sudet on loistava yhdistelmä ;)

Mangaa en piirrä, koska en osaa tai näe sen opettelemista "vaivan" arvoisena, en muutenkaan ole taiteellisesti lahjakas, joten miksi vaivautua ;)

Sanoja "manga" tai "anime" enemmän minua kuitenkin kiinnostavat tarinoiden juoni, henkilöiden luonteet ynnä muut, kuin itse termit. Myönnettäköön, että kuitenkin suuret silmät ja luonnonlakeja kumoavat hiukset ovat suurta plussaa, ja niitähän nuo japanilaiset harrastavat kovasti. Kyllä se piirrostyylikin siis ratkaisee ;)

Poissa Amyna

  • 'urmaava neito
  • Vuotislainen
  • Vapaamatkustaja
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Manga
« Vastaus #167 : Helmikuu 24, 2007, 13:07:59 »
Sanoja "manga" tai "anime" enemmän minua kuitenkin kiinnostavat tarinoiden juoni, henkilöiden luonteet ynnä muut, kuin itse termit. Myönnettäköön, että kuitenkin suuret silmät ja luonnonlakeja kumoavat hiukset ovat suurta plussaa, ja niitähän nuo japanilaiset harrastavat kovasti. Kyllä se piirrostyylikin siis ratkaisee ;)
Ach, täytyy sanoa, että olen enemmän kuin samaa mieltä. Suurin osa ihmisistä vetää niin suuren yleistyksen asioista, puhuu mangasta ja animesta harrastuksena, kehuskelee sillä mitä on lukenut ja tekee pitkiä listauksia - ei siinä ole mitään pointtia. Minulle on ihan se ja sama onko se manhwaa tai mangaa tai mitä liekään, jos se on hyvä. Olen onnistunut tähän mennessä huomaamaan, kuinka paljon huonoa mangaa maailma pitää sisällään ja silti vaan löytyy henkilöitä, jotka puolustavat lajia henkeen ja vereen. Minä en niin voi tehdä, olen Hellsing-fani ja se tarkoittaisi sitä, että olisin samassa sarjassa Tokyo mew mew -fanien kanssa >_< (Älkää loukkaantuko, Tokyo mew mewin lukijat! )

Sitten on juuri näitä, jotka lukevat kaiken eteensä tulevan jos sanoo sen olevan mangaa. Koska manga on niin ihanaa ja tydellistä... Ihan sama kuin sanoisi kirjastoon mennessä kaikkien kirjojen olevan ihania ja täydellisiä.

Ach, anteeksi paasaukseni.

Poissa Kuumato

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kauhukakara.
Vs: Manga
« Vastaus #168 : Helmikuu 27, 2007, 18:55:12 »
Oletteko muuten huomanneet...
...Manga ei ole enää muotivillitys.

Se on ohi jo. Se ei ole enää uutta ja jännittävää. wannabe-manga/animefaneja ei ole enää olemassa. Minusta tosin niitä ei koskaan ole ollutkaan. Manga tuli esiin, ja helposti saataville, se sai julkisuutta ja lisää harrastajia, enää ihmisille ei tarvitse selittää termiä anime tai manga. Mangasta ei enää ikinä tule uniikkia harrastusta joilla truu-fanit voivat päteä ja julistaa erilaisuuttaan. Mangasta on tullut arkipäivää. Se on edelleen suosittua, mutta se ei enää ole muoti-ilmiö.
Minua ärsyttää kun jotkut ovat olevinaan parempia mangafaneja sen perusteella montako vuotta sitä on harrastanut ja montako sarjaa on katsonut/lukenut joita ei saa marketin hyllyltä.
Minulla on montakin kaveria jotka lukevat muutamia sarjoja eikä niitä kiinnosta mangan harrastaminen sen enempää. En ole ikinä törmännyt ihmiseen joka hamstraa kaikkea mangaa vain koska se on mangaa. Joku voi nyt tulla sanomaan että 'mä olen nähnyt monta sellasta kawaii-tyyppiä' mutta oletteko todella? Minun yhtä parhaista kavereistani voisi ulospäin luulla juuri sellaiseksi, hän kerää japanikamaa ja katsoo montaa eri sarjaa ostaa mangaa säkkikaupalla. Onko hän wannabe? Ennen kuin tutustuin häneen luulin että on. Nyttemmin tiedän että hän on vain innostunut, pitää japanista koska se on eksoottinen, katsoo animea ja lukee mangaa koska pitää niin monesta sarjasta. Ei hän kuitenkaan ihan mitä tahansa sontaa kelpuuta vain koska se on japanista, vaikka ulkopuoliselle ylimielisen asenteen omistavalle truu-fanille se epäilemättä siltä näyttääkin.

Mangat on kotiutuneet suomeen. Ne ovat jo ihan tavallinen juttu, jos joku odottaa sitä hetkeä jolloin innostus laantuu ja wannabet katoavat jonnekin ja vain pieni truu-fani ryhmä jää jäljelle... sitä saa odottaa, koska ihmiset ihan aikuisten oikeasti lukevat mangaa koska pitävät siitä oikeasti. Miellytti siinä sitten piirrostyyli, ilmaisutapa, juoni, hahmot tai mikä tahansa, niin tuskin kukaan viitsii esittää pitävänsä jostain josta ei oikeasti pidä. Jos joku ostaa paljon mangaa, niin oletteko ikinä miettineet sitä mahdollisuutta että hän pitää monesta eri genrestä, monesta eri sarjasta tai sitten vielä etsii sitä omaa suosikkisarjaansa? Nämä wannabe kawaii-tyypit ovat vain teidän päässänne ja niille antaa ruumiin ihminen josta näkyy ulospäin että on mangan suurkuluttaja ja innostunut aiheesta. Ja näille ihmisille manga, anime ja japani ovat mielestäni harrastuksia. Ei se tarkoita että he dissaisivat kaikkea muualta maailmaa peräisin olevaa viihdettä. 

Ja sitten vielä se että joillain vähän vanhemmilla manga/animeharrastajilla olen huomannut sellaisen ärsyttävän taipumuksen, että ihminen luokitellaan wannabeksi paitsi tämän ulospäin näkymisen, myöskin iän ja suosikkisarjan mukaan. Mangan yksi parhaista puolista on se että sitä on todellakin tarjolla kaikille ikäryhmästä tai mieltymyksistä riippumatta. Silti jos näkee ala-astelaisen tytön lukevan Tokyo Mew Mewiä huokaistaan raskaasti että siinä on nyt kakara joka ei oikeasti tiedä mangasta yhtään mitään ja on wannabe fani ja lukee huonoa sarjaa ja vhine vhine vhine. Mikseivät lapset saisi lukea mangaa? Miksi ihminen joka lukee mangaa nimenomaan suomeksi koska ei osaa tarpeeksi englantia/kokee englanniksi lukemisen hankalana/ei ole varaa ostaa huomattavasti kalliimpia englanninkielisiä mangoja on jotenkin huonompi kuin tosifani? Menee hermot tällaisen omimisen kanssa. Jos ihminen haluaa omistautua jollekin, haluaa antaa fanituksensa näkyä ja kuulua, fanittaa jotain sarjaa joka luokitellaan "huonoksi pikkulasten pilipalisarjaksi", niin antakaa fanittaa rauhassa. Ei tarvitse nyrpistellä nenää ja olla niin truu-fania ettei ole tosikaan.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 28, 2007, 16:02:21 kirjoittanut Kuumato »

Fraisez

  • Ankeuttaja
Vs: Manga
« Vastaus #169 : Maaliskuu 31, 2007, 19:25:26 »
W.I.T.C.H on italialaisen tekijää eli vain "mangavaikutteista"

Olen lukenut yli vuoden mangaa, eli vain hetken. Silti se on koukuttanut minut mukaan^^

Miksi pidän mangoista? Samasta syystä kuin kirjoista tai manhwoista (korealaista sarjakuvaa) niiden ihanan juonen ja henkilöhahmojen takia. Plussaa tulee vain monissa sarjakuvissa olevasta kauniista piirrostyylistä, joka kiehtoo myös omalla tavallaan. Se miksi luen enemmän mangaa kuin länsimaista johtuu monesti siitä että monissa mangoissa on syvemmät ja moniuloitteisemmat henkilöhahmot kuin länsimaisissa, jota kehittyvät ja kasvavat. Se on kai syy siihen että rakastan mangaa, mutta myös kiinnostus japanin kulttuuria ja historiaa kohtaan.

Luen arviolta kahtakymmentä eri mangaa ja olen samaisen verran sarjoja myös lukenut. Animesta en pidä niin paljon joten vain hieman alle parikymmentä sarjaa siinä on katsottu tai seuraan. Rakastan itse BxB Brotherseja (BTW: sattuuko joku tietää mistä saa ladattua ch.26?), 20th century boysia, Fruits Baskettia, Inu-Yashaa, Death Notea, Akiraa, No Sideä Narutoa, Wishiä, Full Metal Alchemistia sekä Yami No Matsueta ja Zetsuaita, mutta myös monet muut ovat ihania. Nuo ovat vain niitä mitä rakastan eniten.

Manga ei ole enään muotivillitys se on totta. Itseäni enään ärsyttää "j-rockin rantautuminen suomeen" siis onhan se hyvä että muutkin saavat tietää miten ihanaa musiikkia on esim. Ayabie, Malice mizer, dir en grey, MUCC, Miyavi, D'espairs rey... Mutta silti pelkään kai jollain tavalla sitä Anttituiskumassahysteriää. Siis jos suosikissakin on ehditty ihkuttaa... (antakaa anteeksi offtopiccisuus)

Sitten on juuri näitä, jotka lukevat kaiken eteensä tulevan jos sanoo sen olevan mangaa. Koska manga on niin ihanaa ja tydellistä... Ihan sama kuin sanoisi kirjastoon mennessä kaikkien kirjojen olevan ihania ja täydellisiä.

Minä kyllä alan lukemaa monia mangasarjoja jos ne tulevat vastaan, mutta teen samanlailla kyllä kirjastossakin. Kaappaan vain joitakin kirjoja ja lainaan^^ BxB brothersit löysin sillä että löysin IHANAN sivuston josta lataan manga chaptereita ja halusin jotain uutta ja aloin lukemaan. Kaikki ei kyllä mene samoin kun kirjoissakin. Yritin Love Hinaa ja Oh My Goddessia, mutta kumpikaan ei innostanut, joten ne jäivät siihen. Kyllä minä huomaan että voin valvoa kahteenkin yöllä, vaikka aamulla olisi herätys kouluun seiskalta jos joku uusi osa sattuu  ilmestymään joka on pakko lukea tai katsoa. Saman tein kyllä pottereissakin...^^

Myös mangan ja animen fanfictioni ja fanart on yksi asia johon kulutan paljon aikaa (sama ongelma myös pottereissa). Varsinkin shonen-aihin (shonen=poika ja ai=rakkaus... jokainen päätelkööt siitä;))

Kirjoitan ja piirrän itsekin "manga vaikutteisia kuvia tai sarjakuvia" (niin originalia kuin fanart/fictioniakin). Se vain tuntui luonnolliselta kun rakastan muutenkin piirtämistä ja kirjoittamista^^

Miss Strigidae

  • Ankeuttaja
Vs: Manga
« Vastaus #170 : Huhtikuu 30, 2007, 23:08:24 »
Kyllähän luen kohtalaisesti, en ole mikään supper ihkutus fani, mutta luen ja piirrän, ja koska pidän piirtämisestä ylipäätänsä, pidän myös mangan piirtämisestä.
Olen piirtänyt mangaa ehkä vuoden tai alle, ja kavereiden kanssa on mangakerho..
Siellä me piirretää joskus, mutta yleensä se unohtuu, ja jäädään vaan juttelee ja riehuu..
Mut mangan piirtäminen on hauskaa, ja nyt kun sitä on hieman piirtänyt, ja oppinut kavereilta ja netistä ja kirjoista kaikenlaista, niin osaaki vähän.

Piirrän nyt tällä hetkellä vain kuvia, mutta hiukan tekisi mieli aloittaa se sarjakuvakin, jota olen hieman jo miettinyt... Mutta jotenkin se tuntuu liiiiaan vaikealta ja haastavalta nyt tähän hätään, niin yritän vain harjoitella lisää, ja lisää..

Luen enimmäkseen Rumiko Takahashin mangoja kuten Ranma 1/2:ta ja Inuyashaa, niissä juoni on minun aivoilleni tarpeeksi yksinkertaista ymmärtää, mutta silti hauska lukea ja etenkin Inuyashan juoni on mahtava.
Animea en juurikaan katso, paitsi Henkien kätkemä (<3), Totoro ja Kissojen valtakunta on tultu nähtyä.
Tyylini on vielä hieman yksinkertainen ja toivon, että siitä tulisi hieman pikutarkempi, mutta onneksi sitä voi vielä parantaa..
En ole mikään erikoinen fanittaja, mutta Japani kyllä kiinnostaa minua.
Mutta siihen mangaan, eli en ole mikään sellainen massaihkuttaja, vaan manga alkoi kiinnostaa minua, kun eräs kaverini harrasti sitä, ja en edes silloin tajunnut, että se olisi jotenkinin...

Mutta elämässäni on paljon tärkeämpiä asioita, joita tunnen enemmän omaksi lajikseni,ja onhan manga hienonnäköistä, mutta ei mikään tärkein asia elämässäni.
Piirtämisestä kyllä pidän, ja haluan piirtää mahdollisimman monipuolisesti.


Katarr

  • Ankeuttaja
Vs: Manga
« Vastaus #171 : Heinäkuu 17, 2007, 17:04:01 »
Kyllähän sitä tuli pikkulapsena Muumeja, Pokemonia ja Digimonia seurattua, mutta tietoisesti tutustuin mangaan ja animeen joskus vuosi sitten. Ensimmäinen sarja oli Dragon Ball, tykkään siitä vieläkin. Sitten löysin Naruton, joka on vieläkin yksi suosikkisarjoistani. Ja Naruton kautta tutustuin sitten muihinkin sarjoijin. Joistakin tykkäsin, joistakin taas en. Lempisarjoja tällä hetkellä Naruton lisäksi ovat Bleach, FMA, Ouran High School Host Club ja Death Note.

@ Kuumato; Olen kanssasi samaa mieltä. Minua ärsyttää suunnattomasti, kuinka joku fani on muka "huonompi" kuin toinen ns. tosifani vain sen takia, että hän löysi mangan ja animen myöhemmin kuin tämä tosifani. Olenko minä muka huonompi fani sen takia kun en lukenut mangaa vielä silloin, kun se ei ollut niin tunnettua? Omasta mielestäni en. Minä en lue niitä sarjoja joita luen vain sen takia, että ne ovat mangaa. Minä en ihkuta kaikkea japanilaista ja sano "kawaii" joka lauseessa. En edes alkanut lukemaan mangaa sen takia että se oli suosittua (minä en edes tiennyt, että manga ja anime olivat in silloin), satuin sattumalta löytämään pikkuveljeni Dragon Ball -kirjan, jonka hän oli saanut joltain sukulaiselta lahjaksi kauan sitten ja päätin lukea sen koska ei ollut muuta tekemistä. Tykkäsin siitä, ja Googletin sarjan nimen ja etsin siitä tietoa. Ja sitä kautta kiinnostus lähti.

En voi ymmärtää sitäkään, miten jotkut ihmiset mussuttavat että "ei sitä ja sitä sarjaa Suomeen kun sitten kaikki pikkukakarat alkaa seuraamaan sitä ja sitten ne puhuu siitä kokoajan." Mitä väliä sillä on? Ei se tee teidän faniuttanne huonommaksi, vaikka joku "pikkukakara" tykkäisikin samasta sarjasta kuin te. Tuollainen elitismi on typerää. En tajua, miten joku asia voi muuttua huonommaksi vain sen takia, että moni ihminen tykkää siitä. Luulisi, että on mukavaa kun Suomeen tulee kokoajan lisää mangaa, se tekee erilaisten ja erityyppisten sarjojen saatavuuden helpommaksi.

Poissa Audra Dancer

  • Sir Emilia Sarkington
  • Vuotislainen
  • Gaze the Haze
    • Livejournal
    • Vainajala.org
  • Pottermore: HazelNight52
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Manga
« Vastaus #172 : Heinäkuu 31, 2007, 10:12:52 »
Minä ja manga.

Oli vuosi kaksituhattaviis, siitä kauaa ei ole aikaa siis.
Lähdimme rakasta serkkuani morjenstamaan,
sieltä minulle Ranma½ käpäliini annetaan.
Koukuti-koukun kuului taas kun Moondancer koukuttui Ranmaan,
lainas serkulta muutaman, rakastui, oli koukussa aivan.

Näin se kävi. Pari vuotta sitten lähdettiin serkun luo ja sieltä tunkivat Ranman käpäliini. Tämä susi tarttui mangaan innolla, sillä serkku manipuloi että se on hyvä. Mutta sepä ei ollutkaan manipulointia, minä ihastuin tuohon mangaan ihan oikeasti. Nam. Koukutuin ja olenkin lukenut koko sarjan, vaikkei omasta hyllystä löydykään läheskään kaikkia. Antikvariaateista niitä sitten on metsästetty...

Ranman jälkeen löytyi mikäpäs muukaan kuin Inuyasha. Ostin ensimmäisen osan ja olin aivan myyty. Taas. Sitten niitä on tullut kerättyä ja kerään varmasti koko sarjan loppuun asti. x) The Dreaming vaikuttaa myös mielenkiintoiselta, miten maltan odottaa lokakuuhun asti... Tokyo MewMewiäkin löytyy hyllystä pari kipaletta, lisää olen hankkimassa. ^^

Animea en ole pahemmin katsonut, mitä nyt Muumeja aina kun voin. (arvatkaa kuka on muumifani)

~Moondancer (mahdoton mielipuoli)

Poissa Damatris

  • seonnut
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Vain nerot hallitsevat kaaoksen!
Vs: Manga
« Vastaus #173 : Heinäkuu 31, 2007, 14:12:30 »
Katarr: Olen aivan samaa mieltä, että saisivat vain alkaa suomentamaan yhä enemmän ja erilaisia mangoja, jotta niiden saatavuus helpoittuisi. Rahaa kun kuluu hirveästi enemmän, kun pitää mennä metsästämään niitä fantasiapeleihin tai akateemiseen. Varsinkin kun lähimmät juuri tuollaiset paikat joista saa englanniksi mangoja ovat Turku tai Helsinki ja molempiin menisi noin. 1,5 tuntia ajaa ja 15- vuotiaana ei itsekseen niihin oikein pääse lähtemään täältä tuppukylästä... Paitsi bussilla, mutta edes-takaiseen reissuun menisikin sitten jo melkein 30 euroa...

Se on todella typerää miten jotkut tosiaankin valittavat suomentamisesta ja siitä miten juuri kaikki "pikkukakarat" alkaisivat ihquttaa sitä. Mutta ihan oikeasti ei KUKAAN ala ostaa mangaa vain sen taki, että se on mangaa! Sitä ostetaan sen takia, että juonesta pidetään tai jokin muu iskee. itse en ainakaan osta mangaa koska se on mangaa ja sitten sitä voi ihkuttaa ja hehkuttaa miten kawaiiiii<3<3<3 se on kun lukee sarjakuvaa nurinpäin...  Itse ostan sitä koska tarinankerronta on paljon parempaa ja monisävyisempää, kuin useissa länsimaisissa sarjiksissa. Ei kaunis piirtotyylikään mitään haittaa (Tanemura), mutta silti se ei ole ollenkaan niin tärkeä kuin juoni ja sen kerronta. CLAMP on onnistunut mielestäni uskomattoman hyvin luomaan ennalta-arvaamattomia sarjoja (TRC,xxxHOLiC), joista ei todellakaan voi olla varma mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta se onkin yksi vahva syy miksi ne kuuluvat suosikkeihini. Gohou Drug/ legal drug vaikuttaa myös todella lupaavalta (Höm,höm, kukas kuolaa jo jatkoa), mutta se on edennyt vasta 3 pokkariin asti, joten ihan varmasti en uskalla sanoa pitääkö se yllä CLAMPin yllätyksellistä linjaa. Harmi vain, että siitä ei välttämättä tule jatkoa sillä Japanissa sitä julkaissut lehti lopetti ja nyt heidän täytyisi etsiä uusi lehti joka julkaisisi sitä... ;( Se ei saa jäädä kesken kuten X/1999, joka jäi kesken pahimmasta mahdollisesta kohdasta!
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 13, 2007, 15:55:27 kirjoittanut Damatris »
Sing me a song of seas and sun, chant me a spell of ice and fire

Kukkelikuu

  • Ankeuttaja
Vs: Manga
« Vastaus #174 : Tammikuu 09, 2008, 13:55:17 »
Animevillitykseni aloitti kökkö suomennettu ja leikattu piirretty Hopeanuolesta, mutta mangaahan se silti on, vaikka siltä sielu onkin riistetty ;)

Sama täällä :) Minun fanitukseni tarina lyhyesti:
Hullu Hopeanuoli ja Weed (Hopeanuolen poika)-friikki kyllästyi siihen, kun kukaan ei ymmärtänyt häntä, ja aivopesi sitten parhaan kaverinsa kutsumalla tämän yökylään ja pakottamalla sitten katsomaan kaikki Gingat putkeen. Kuinka ollakkaan, viikon kuluttua molemmat olivat näitä Ginga-faneja. (Minä olin sitten tässä tarinassa se pahaa-aavistamaton bestis) Eipä tuo paljon ole minua haitannut, päin vastoin olen löytänyt Hopeanuolista sun muista sisältöä elämääni. Ja se paransi erään fobianikin ;)

Huom! Tuo kökkö suomennettu ja silvottu Hopeanuoli on oikeastaan animea, mutta löytyyhän sitä manganakin. Muuten sitä ei virallisesti ole suomennettu, mutta tuolta ---> www.nefti.suntuubi.com sitä löytyy suomennettuna. Kijoitusvirheitä ja näin, mutta hyvä että joku keksi suomentaa sen meille laiskoille :)

Jotekin tuntuu että kaikki tykkäävät Inuyashasta ja Ranmasta... Minusta parhaita ovat Kamikaze Kaitou Jeanne, Emma ja Fushigi Yuugi, näitä kaikkia löytyy kirjahyllystäni. Myös Fullmetal Alchemist on hyvä. Myös Dragonball menee, jos on huono päivä. Minun makuuni vain liikaa räiskintää ja ihmisten tappamista, mutta tykätköön kuka tykkää.

En ole hei-vähänx-ihQ-mangaa-siis-tosi-kawaii-tyyppinen, vaan pidän mangasta/animesta ihan tosissani. Itse asiassa Japani kiinnostaa minua muutenkin ihan vain kulttuuriltaan, ja sen ihanan kielen takia (jos veljeni lukisi, se vissiin sanoisi minua "ihan sekoks japsi-hulluks". Mutta niinhän mä olenkin :D) Opiskelen japania itsekseni, aika köyhää, siis ette ole nähneet minun opiskeluani. Avaan Wordin, jossa minulla on tallennettuna lähemmäs kymmenen sivua japaninkielisiä sanoja. Opettelen niistä 5-10. Seuraavalla kerralla opettelen taas muutaman. Käännän japaninkielisiä lauseita ym. suomeksi, erottelen sanojen merkityksen ja saan näin opeteltua hieman lauserakenteita. Ja sitten tietysti, teen siskoni hulluksi laskemalla japaniksi kymmeneen. Haaveilen Tokion-matkoista ja suunnittelen muuttavani isona Japaniin ja ryhtyväni mangakoksi.

On minulla eräs sarjakuvakin kesken, nimeltään Tsuki omaesan. Se on fantasia painoitteinen shôjo-tyyppinen "manga", Joka kertoo kahdesta tytöstä, Jessicasta ja Amberista. Tytöt ovat aivan tavallisia, kunnes eräällä metsäretkellä löytävät maahan piirretyn syntegrammin (kyllä kyllä, tiedän...) ja koskettuaan siihen päätyvät unimaailmaan, jossa he saavat ihmeellisen Sagishin. Tarina sisältää myös koiria (tietysti) ja bändin nimeltä Osaka Motel. Sarjasta on valmistunut jo kaksi lukua :D Sekä tietysti Furi-nimisestä, koe-eläinlaitokselta paenneesta koirasta kertova sarja. Sarja kertoo, kuinka Shuuki-niminen, lämminsydäminen koira löytää vertavuotavan ja tajuttoman Furin metsästä ja ottaa sen laumaansa.

Ja saattoi mennä offiksi, anteeksi ^^'