Kirjoittaja Aihe: Musiikkimaku?  (Luettu 40551 kertaa)

0 vuotislaista ja 2 Ankeuttajaa kyttää tätä aihetta.

Poissa Jessie

  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #175 : Helmikuu 20, 2008, 01:06:29 »
Minulla on hyvin laaja musiikkimaku jos verrataan perheeseeni (siskooni ja veljeeni) tai useimpiin ystäviini. Se ei todellakaan ole huono asia. Kun käyn baareissa, välillä olen paikassa jossa soitetaan pelkää rock/metal musiikkia ja välillä käyn baareissa joissa tulee kunnon ikivihreitä Suomi-kipaleita tai uusimpia "purkkapoppi" biisejä. Onneni on se että musiikin puolesta viihdyn missä tahansa noista paikoista. Oikeastaan vasta vanhetessani musikkimakuni on laajentunut, mikä varmaan on aika yleistä. Teininä kuuntelin sitä mikä oli muodissa Spaissarit ja Bäkkärit ja ylä-asteella kuuntelin uusimpia radiohittejä. Suurimmalta osalta laulajista tai bändeistä löydän yksi tai kaksi (joissain tapauksissa tietysti enemmän) hyvää kappaletta, ei siis ole kuin muutama sellainen bändi jonka tuotannossa olisi usemapi hyvä kappale.

Mainitakseni muutamia bändejä rokahtavasta/raskaammalta puolelta niin mieleen tulee ainakin Metallica, Muse, Bon Jovi, uusi Nightwish, Within Temptation, Evanescence, Apulanta- on niitä muitakin mutta tuossa jokunen bändi joiden kappaleista pidän.
Sitten siitä popin ja rockin välimaastosta löytyy paljon artisteja, joita en lähde sen tarkemmin "erittelemään" : Kelly Clarkson ja Natasha Bedingfield sekä nämä uusimmat radiohittituttavuudet Brick and Lace ja Leona Lewis. Suurimmasta osasta tanssimusiikkiakin/Kevyestä popista/popista pidän: Rihanna, Britney, Cascada, Antti Tuisku,Christina Aguilera, Beyonce, Shakira sekä Pussycat dolls.
Sitten vähän tälläisestä rauhallisemmasta/rakkausmusiikista löytyy myös paljon hyviä laulajia: Elton John, Enrique Iglesias, Celine Dion, , Tori Amos, Enya jne.
Sitten suomi "iskelmä" musiikista ehdoton suosikkini on Kaija Koo, mutta myös Paula Koivuniemeltä löytyy hyviä kappaleita ja esim. Finlandersin oikeesti on ihana biisi.
Räpin ja HipHopin suhteen olen varovainen, kuuntelen siltä saralta oikeastaan vain Eminemiä, Elastista ja nuorempana Rockin Da North:ia.
Klassinen musiikki on kaikkein kauneinta kun sitä pääsee kuuntelemaan livenä, mutta kun Lotrin Soundtrack soi huoneessa niin ei sitä voi olla rakastamatta, olen ennen kaikkea elokuvamusiikin ystävä ja siis varsinkin klassisen elokuvamusiikin.

Sitten löytyy Il Divo joka ei oikein sovi kenenkään edellisen joukkoon tykkään heistä kovasti ja kyllähän sitä vieläkin tulee Bäkkäreitä ja joskus Spaissareitakin kuunneltua.

MItä sitten en kuuntele? Niinkuin sanoin Suomalainen räp ja hiphop musiikki on minulle kaukainen ajatus. Myöskään tämä kuuluisa "örinämusiikki" ei uppoa koska minulle on tärkeää että saan sanoista edes jotain selvää. Näiden lisäksi Teknomusiikki ja kaikenlainen konemusiikki ei nappaa ollenkaan.

( En jaksanut genrejä sen tarkemmin lähteä erittelemään, koittakaa kestää;)
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 20, 2008, 01:09:33 kirjoittanut Jessie »
♥ Pottereita vuodesta 1999 ♥
“Dumbledore's man through and through, aren't you Potter?"
"Yeah I am," said Harry. "Glad we straightened that out.”

Dust to Dust

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #176 : Helmikuu 22, 2008, 00:00:47 »
Minun musiikkimakuni on viimevuosina alkanut suuntautua enemmän ja enemmän Metallin puolelle, varsinkin hieman raskaamman metallin. En oikeastaan mistään pelkästä örinästä pidä, mutta metalcore tyylinen musiikki uppoaa kuin veitsi haavaan (okei, tyhmä vertauskuva :D)

Joo jos alotetaan sillä että en ole koskaan elämässäni voinut sietää minkään laista räppiä. Minusta räppibiiseissä ei ole mitään järkeä, uskon että sanat ovat varmasti hyvät ja joissakin biiseissä kertosäe menettelee... mutta siinä missä jotkut vihaavat kaikkea örinää, vihaan minä räppiä. Ainoa hieman räpähtävä bändi josta pidän, taitaa olla Linkin Park :)

Jos puhutaan nuoruudesta, siis ihan ala-aste vuosista niin surullista kyllä, en kuunellut paljoakaan musiikkia. Sitten löysin Nightwishin ja huumaannuin täysin. Nightwishin kautta löysin Sonata Arctican, sillä bändin laulaja laulaa parissa Nightwishin biisissä ja ihastuin tähän ääneen niin voimakkaasti, että minun oli saatava tietää onko laulajalla omaa bändiä. Siten löysin Sonatan, josta on vielä näihin päiviin saakka tullut minulle erittäin rakas ja tärkeä bändi. Yksi lempi bändeistäni ja ainoa minkä olen nähnyt useaan otteeseen livenä.

Monta vuotta Sonatan ohella kuuntelin Power metallia ja bändejä, kuten Dreamtale, Nightwish ja Stratovarius... Vasta, sanotaan että viimeisen vuoden aikana olen alkanut laajentaa metallimusiikkimakuani (onpa pitkä sana :D). Children of Bodomin oli ensimmäinen örinä bändi, mitä kuuntelin. Vasta ollessani kesällä Ruisrockissa, ja kuulin siellä In Flamesin livenä, aloin kuuntelemaan kyseistä bändiä. In Flames onkin noussut suureksi suokiksi ja sen rinnalle vahvoina seuraajina Killswitch Engage, All That Remains, Bullet For My Valentine, Trivium, Norther, Sonic Syndicate... yms

Se, että rakastan metallimusiikkia, ei luulisi tulevan yllätyksenä. Sillä veljeni ja isäni ja siskoni kuuntelevat kaikki mm tätä samaa musiikkilajia. Musiikki on todella tärkeä osa minun elämääni, se auttaa minua rentoutumaan, purkamaan pahan olon tunteita, sekä ilostuttaa.
Minulle musiikissa yksi tärkein seikka on laulajan ääni. Siksi en tykkää pelkästään metallista, missä vain öristään. Tykkään että esimerkiksi kertosäe on laulettu "puhtaasti".

Metallin lisäksi kuuntelen myös kaikenlaista elokuvamusiikkia. Esim. Taru Sormusten Herrasta soundtrackin ovat todella upeita ja tykkään kuunella niitä. Lisäksi joskus on kiva kuunella oikein rauhallista musiikkia ja tietenkin jotkut poppibiisit ovat hyviä. Kyllähän minä pystyn kuuntelemaan aika useaakin musiikkilajia (räp ei kyllä oikein mene :/ yrittänyt kyllä olen...).

Muita mainitsemisen arvoisia bändejä ovat: Poet's Of The Fall, Masterplan, Eternal Tears Of Sorrow, Iron Savior, Metallica, System Of Down (ja vielä enemmän Systemin laulajan, Serj Tankian biiseistä :)), Soilwork, Blinded Colony, Stam1na, Kotiteollisuus, Mokoma, Apocalyptica, Twilightning... hymm taisi tulla tärkeimmät. Osa noista on bändejä mitä kuuntelin joskus enemmän ja nykyään vähemmän, mutta silti, kaikista tykkään vielä.

Dodiin, siinä minun mielenkiintoinen selostukseni musiikkimaustani :D
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 22, 2008, 00:31:16 kirjoittanut Dust to Dust »

Poissa adswil

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #177 : Maaliskuu 27, 2008, 19:58:06 »
Minulla on niin laaja musiikkimaku, ettei sitä mitenkään onnistu tiivistämään yhteen viestiin, mutta yritetään kuitenkin. Jossain vaiheessa (pari vuotta sitten) kuuntelin pelkkää rockia, olin niin henkeen ja vereen (wannabe)rokkari, etten voinut kuvitellakaan kuuntelevani kevyempää musiikkia tai varsinkaan klassista. Nykyään olen kuitenkin aika paljon laajentanut makuani, ja kuuntelen melkein kaikkea Mozartista Children of Bodomiin. Oikeastaan onkin helpompi kertoa, mitä en tykkää kuunnella: jazzia, iskelmää, hiphopia, rapia ja r'n'b:tä en yksinkertaisesti voi sietää. Haluaisin myös, että laulujen sanoitukset olisivat mielenkiintoisia ja persoonallisia, eivätkä mitään äärettömän tavallista rakkauslöpinää. Kuitenkin pääasia biisissä on sävellys, joten loistava sävellys voi korvata ne puuttuvat järkevät sanoituksetkin.

En oikein osaa luetella suosikkigenrejäni, sillä en osaa varmasti sijoittaa lempilaulajiani ja -bändejäni oikeisiin genreihin. En tykkää luokittelusta, mutta on kai se kuvaavaa kuitenkin.. No, kuuntelen ainakin paljon rockia, heviä, jonkinverran poppiakin (mutta poikabändeille ja teinipoppareille sanon yleensä ei), ja sitten vielä klassista - ja kaikkia näiden sekoituksia.
In my world love is for poets - so I'm trying to be one.

Slytherin

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #178 : Huhtikuu 01, 2008, 18:16:47 »
Musiikki, jota kuuntelen on yleensä PunkRockia, PunkPoppia, Punkkia, Rockia ja sitten joskus Poppia. Mutta se Pop on yleensä rockahtavaa. Eikä mitään teinipoppareita tai idiootteja poikabändejä esim. Backstreetboys.

Bändejä/Artisteja joita kuuntelen ovat; Good Charlotte, Green Day, Hellogoodbye, Aerosmith, Tom Felton, Michael Jackson My Chemical Romance, Billy Talent, 30Seconds To Mars, aina välillä, ja joskus, kun haluan kuunnella jotain vähän dancemusaan vivahtavaa kuuntelen Bee Geetä.

Joskus tokalla luokalla pidin Antti Tuiskusta <--- oksennus, mutta se alkoi sen jälkeen kääntyä enemmän ja enemmän tuolle 'raskaalle' puolelle. (okei, en kuitenkaan halua dissata ketään jos kuuntelee antti tuiskua...)
Joskus kuitenkin, kun ei jaksa kuunnelle noita edellä mainittuja, kuuntelen levyiltä hyviä 'disco' biisejä. Ne sanat on tarttuvia, ja sävellykset myös.

Minulle tärkeää musiikissa, jota kuuntelen, on lyriikka ja melodia. Sanojen täytyy osua ja upota, myös melodian, ilman hyviä sellaisia ei biisissä ole minulle mitään.

Kukaan tuttuni ei kuuntele samanlaista musiikkia kuin minä, paitsi veljeni ja siskoni. Kaverit eivät ymmärrä musiikkimakuani, mutta eivät kuitenkaan valita.
Rakastan musiikkia, eikä mitään minua siitä saa luopumaan. c(x

-Bongo

« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 29, 2008, 16:52:23 kirjoittanut Bongo »

Enskuli

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #179 : Huhtikuu 06, 2008, 19:28:20 »
Sanoisin, että oma musamakuni on suht laaja. Eniten tulee kuitenkin kuunneltua kaikenlaista metalli- ja rock-musiikkia. Ja kun nekin pitää jakaa vielä lukuisiin alalajeihin, niin kerrottakoon, että metallin alalajeista mieluisimpia ovat progressive-, thrash-, viking-, folk-, doom-, speed- ja gotchic metal. Tietenkin tulee kuunneltua myös sitä ihan perinteistä heavy metallia, myös death- ja black metal menevät ja muutama bändi glam metallin puolelta. Rockin puolelta sitten enimmäkseen progressiivista rockia, art rockia, punk rockia ja hard rockia.

Voisin mainita muutaman bändin, jota tulee kuunneltua: Iron Maiden, Motörhead, Green Day, Katatonia, Pain Of Salvation, Opeth, Blackfield, Kreator, Slayer, Falkenbach, Týr, Thyrfing, Turisas, Queensrÿche, Mokoma, Amorphis, Nevermore, Guns N' Roses, Aerosmith ja Ayreon. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Myös metallin ja rockin ulkopuolelta löytyy loistavaa musiikkia. Tästä esimerkkinä vaikka Mindless Self Indulgence, joka on yksi suosikkibändeistä ja jonka musiikkia on aika vaikea määritellä. Myös Daft Punk, Jamiroquai ja VNV Nation tekevät hyvää musiikkia.

R'n'b, rap ja iskelmä ovat sellaista musiikkia joita en mielellään kuuntele, mutta en tee kuolemaa, jos on pakko niitä pienissä määrin kuunnella. Ja tokihan myös metallin ja rockin puolelta löytyy niitä bändejä joista en yhtään tykkää.

tutkis

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #180 : Huhtikuu 17, 2008, 11:00:19 »
Varsinainen kiinnostukseni musiikkia kohtaan heräsi yläasteella. Toki kavereiden kanssa tuli kuunneltua jotain Spice Girlsiä ja TikTakia, mutta sitä harrastin juurikin niiden kavereiden takia, enkä juurikaan välittänyt siitä musiikista. Vuonna 2004 kävin Sauna Open Airissa katsomassa Nightwishiä ja innostuin siitä ihan kunnolla. Se oli ensimmäinen sellainen lempparibändi, jolta piti hankkia kaikki levyt ja käydä keikoilla mahdollisimman usein. Nightwish johdatti minut muutenkin metallimusiikin pariin, enkä minä sitten pitkään aikaan kuunnellutkaan mitään muuta kuin metallia. Nightwish tippuikin kyydistä jossain vaiheessa, ja keskityin bändeihin kuten Pain Confessor, Nonsliplevel, Jane Doe 69 ja SinKing.

Vähän myöhemmin tutustuin sellaiseen bändiin kun Marilyn Manson. Manson edustaa edustaa taas musiikkimaussani eräänlaista kulmakiveä, koska tämän jälkeen makuni on keventynyt kohtuu paljon. Annoin itselleni luvan kuunnella myös rokkia, sekä tällaisia isomman luokan bändejä, kun aiemmin yritin olla katu-uskottava, ja kuunnella jotain pienehköjä suomalaisia bändejä.

Mansonin jälkeen tutustuin bändiin nimeltä A Perfect Circle, koska Mansonin (silloinen ex-)basisti soitti tässäkin yhtyeessä. Rakastuin APC:en heti ensi kuulemalta, ja oli mielestäni ehdottomasti parasta musiikkia, mitä olin koskaan kuullut. APC johdatti minut sitten Toolin pariin yhteisen laulajan ansiosta, ja sen jälkeen olin varma, että Tool on parasta ikinä. Olen tuossa asiassa edelleen samaa mieltä.

Sittemmin suosikkiyhtyeideni / -artistieni joukkoon on ilmestynyt useita eri genrejä edustavia muusikkoja. Morrissey on ehdottomasti suosikkivokalistini Maynard James Keenanin (APC, Tool) jälkeen, tykkään sekä Mozin soolotuotannosta että The Smithsistä kovasti. Marilyn Mansonin kautta tutustuin myös Shotgun Messiahiin (MM:n ex-basistikitaristin ex-bändi) sekä Skoldiin (samaisen ex-basistikitaristin soolotuotantoa). Periaatteessa Marilyn Mansonia voin myös kiittää yhden suuren rakkauteni, eli Nine Inch Nailsin löytymisestä. NIN:in kautta taas ajauduin kuuntelemaan Modwheelmoodia ja Saul Williamsia. Twisted Sister on myöskin kovin loistava. Tykkään myös Bruce Springsteenista, KMFDM:stä / mdfmk:sta ja Dirty Pretty Thingsistä. Tuon aiemmin mainitsemani Pain Confessorin luettelen edelleen suosikkibändieni joukkoon.

Tykkään hyvästä musiikista. Pyrin olemaan tuijottelematta genrejä sekä olemaan välittämättä siitä, että kuinka suosittu joku on, ja keskittymään juurikin siihen musiikkiin. Väitän, että sillä musiikilla, mitä elämäni aikana olen kuunnellut, on ollut tekemistä sen kanssa, että millainen minä nyt olen (hieman klisee, mutta niin se vaan on). Nykyään minä en välitä enää ollenkaan siitä, että mitä muut minun musiikistani ajattelevat, kun aiemmin (paaljon aiemmin) olisin voinut jättää jonkun bändin kuuntelemisen sen takia, että joku muu sanoi, että se on surkea tai jos se oli liian suosittu.

Siskoni kanssa meillä on aika paljonkin samoja suosikkibändejä (NIN, Shotgun Messiah, KMFDM, mdfmk, Skold, Pain Confessor jne., kuunteli aiemmin myös Mansonia), mutta muuten tuttuni / kaverini eivät juurikaan kuuntele kanssani samoja yhtyeitä. Tai no, isäni tykkää Pain Confessorista ja on joskus aikoinaan kuunnellut Brucea sekä Twisted Sisteriä.

Katariina

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #181 : Huhtikuu 17, 2008, 19:20:43 »
Mulla ei ole oikeastaan musiikkimakua ollenkaan. Kuuntelen sellaista musiikkia, joka kuulostaa omiin korviini hyvältä. En ole oikein päässyt jyvälle siitä, mikä kuuntelemiani bändejä lopulta yhdistää. Tarttuvat melodiat on yksi tärkeä juttu, mutta siltikään en kuuntele montaakaan pop-yhtyettä enkä varsinkaan iskelmää. Mikä joidenkin mielestä on ärsyttävintä musiikkia maailmassa kolahtaa itseen myös joskus: esim. blastbeat tai joku muu supertempo ja ärsyttäviä kilinkolin-sovituksia ja kummallisia tyylinvaihdoksia kappaleidenkin sisällä. Toisaalta taas viime aikoina reggae on kuulostanut äärettömän hyvältä, tai mikä tahansa missä käytetään sitä rytmikeinoa, miksi sitä sanotaan, ns. backbeat. Perus-rock on viime aikoina alkanut kuulostaa todella tylsältä, vaikka varhainen rock ja rockabilly-vaikutteita viljelevä musiikki kuulostaa hyvältä edelleen.
Olen myös huomannut, että olen löytänyt joitain bändejä viime aikoina jotka ovat juuri lopettaneet keikkailun tai hajonneet. Siinä alkaa harmittaa, että ei tajunnut kuunnella heidän musiikkiaan aikaisemmin. Toisaalta, moni bändi jota nyt kuuntelen ei pari vuotta sitten luultavasti olisi iskenyt ollenkaan: tavallaan olen löytänyt bändejä juuri oikealla hetkellä, jolloin olen jo henkisesti valmis arvostamaan heidän musiikkiaan. Se on hyvä.

Poissa Kafee

  • Kahvikuppi
  • Vuotislainen
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #182 : Huhtikuu 17, 2008, 21:06:00 »
Olen ollut kiinnostunut musiikista jo suunnilleen kuuden vanhasta asti.
Ensin kuuntelin Popedaa parin vuoden päästä kuuntelin Irwiniä.
Sitten taas Popedaa. Se ei ehkä ole lasten musiikkia, mutta se on kestosuosikkini.Pari vuotta sitten kuuntelin Teräsbetonia.
Kuuntelen sitä edelleen, sen lisäksi kuuntelen myös Klamydiaa ja Lauri Tähkää.

Näin yleisesti katsottuna kuuntelen eniten rockia ja iskelmää, joskus poppia ja heviä.
Olen toisaalta aika tarkka musiikin suhteen, sillä mitkään todella imelät rakkaus laulut ei iske ja lauluissa pitää olla hyvät sanat ja laulajalla hyvä ääni ja semmoinen josta itse pidän.Lasten laulut ei myöskään ole minuun koskaan oikein kolahtanut.
Englannin kielisiä lauluja en ole kuunnellut kuin joitain satunnaisia kertoja. Olen aina niitä kuunnellessa miettinyt mitä hyvää niissä muka on.

Joskus jo ala-asteella meidän luokkalaiset kuunteli jotain Metallicaa vaikka ei tiennyt mitä siinä laulussa lauletaan.
Ne kuunteli sitä lähinnä sen takia, kun muutkin kuunteli ja niiden iso siskot tai -veljet kuunteli sitä.
Popedan kuuntelusta minua on pilkattu iät kaiket, mutta nyt jo jotkut meidän luokkalaiset on tajunnut, että Popeda on tulossa/tullut uudestaa muotiin,myös nuorison keskuuteen.

Periaatteessa olen kuunnellut Popedaa jo syntymästäni lähtien, koska äitini fanittaa Popedaa, mutta sanon aina, että aloitin sen kuuntelemisen kuus vuotiaana. Silloin aloin kiinnittämään sanoihin enemmän huomiota ja ymmärtämään niitä.
Muumilimu 1,5 litran pulloihin! Kannatta käydä osallistuun...

Poissa Saippuakupla

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kelmi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #183 : Toukokuu 01, 2008, 21:02:38 »
Oma musiikkimakuni ei ole koskaan kulkenut yhtä tiettyä linjaa sataprosenttisesti. Aina on tosin ollut yksi musiikkigenre, joka on ollut mieleen kaikista eniten. Vielä vuosi sitten se oli rock, ja siinä sivussa kaikenlainen amispoppi ja ripaus heviä. Räppiä/hip hoppia välttelin silloin visusti. Nykyään se on ollut jo puolisen vuotta ehdoton suosikkini, rock ja punk ovat hyvinä kakkosina. Poppia soi kaijuttimissa vieläkin, mutta hevi on suuri inhon kohteeni. Koskaan se ei tosin ole mikään suosikkini ollutkaan.

Elastinen, Fall out boy, Panic!at the disco, Kiss ja Enrique Inglesias soivat minulla useimmiten. Sitten on tietysti myös niitä salaisia paheita, joista ei ole päässyt vuosien varrella millään eroon, kuten esimerkiksi Darin. ::D:D

Sen sijaan Harry lähetti Ronille lapun: "tehdään se tänä iltana."

~ HP -  Salaisuuksien kammio

Poissa Kartanon kummitus

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #184 : Toukokuu 03, 2008, 17:07:35 »
Kuuntelen pääasiassa goottimusiikkia, elokuvamusiikkia, Jrockia, klassista ja 80-luvun musiikkia, mutta myös muunlaisia bändejä.

No goottia kulutan kaikista eniten. Se on sen verran monipuolistakin musiikkia, että voi valita mielentilan mukaan millaista kuuntelee. Parhaimpia bändejä ovat London after midnight, Bauhaus ja Clan of xymox.

Elokuvamusiikissa nautin erityisesti mahtipontisuudesta. Kuuntelen instrumentaalista elokuvamusiikkia, mutta rakastan Danny Elfmanin lauluja. Vaikka Danny Elfman onkin suosikkisäveltäjäni, niin kyllä Howard Shoren LOTR-soundtrackit jyräävät Elfmanin sävellysten yli ;>

Jrock. Aikapaljon tulee kuunneltua visual keitä, sekä j-goottia. Keikkojakin on monta takana.

Kasari. Olen ihan kasarifriikki :D Parasta kasaria ovat ehdottomasti Dingo, Sisters of mercy, Pet shop boys ja Michael Cretu. 80's <3

Klassinen. Kaikki käy, paitsi ooppera.

Bändejä, joita ei mihinkään edellämainituista voi luokitella; Indica, Nightwish, Rhapsody, Gregorian, Blackmores night, Elvis..paljon mahtuu sekaan erilaisia bändejä :P

Pientä listaa lempibändeistäni:

Malice Mizer, Enigma, Moi dix mois, Dark sanctuary,  Sisters of mercy, London after midnight, the 69 eyes, Rhapsody, Dingo, The Cure, Dope stars inc., Pet shop boys, Mötley crue, Depeche mode,  Lacrimosa, Two witches, BUCK-TICK,  Versailles, Nox arcana Kaya ja Zi:kill.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 28, 2009, 18:56:17 kirjoittanut Kartanon kummitus »

Breed

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #185 : Toukokuu 06, 2008, 20:49:52 »
Mitäs tähänkin nyt sanoisi? No, musiikkimakuni on muuttunut melko suuresti lähiaikoina, ennen tuli kuunneltua lähinnä kaikenlaista punkkia, nykyään tulee toki kuunneltua jotain punkkia, mutta melko vähän. Uutena genrenä joka menee nykyään parhaiten toimii Suomi hiphop, tässäkin genressä on tosin niitäkin artisteja joista en tykkää yhtään,  näitä on mm. Kapasiteettiyksikkö, Elastinen, Skandaali jne. Parhaiten genrestä iskee varmaankin Leijona, Steen1, Asa aka Avain, Jontti & Shaka, Julma-Henri, Retale, Stig Dogg, Petos, Pyhimys, Memmy Posse, Notkea Rotta jne. Ulkomaalaisesta räpistä tulee kuunneltua lähinnä vain Immortal Techniqueta. Toki tulee kuunneltua muitakin bändejä kuten Oasista, Raised Fistiä, Killswitch Engagea, Ramonesia, Anti-Flaggia Sex Pistolsia jne. bändejä, eli musiikkimakuni on tosiaan muuttunut todella paljon lähiaikoina..

Poissa Larten

  • Anarkisti tarhatäti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: Nimbuspumpkin12006
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #186 : Kesäkuu 26, 2008, 13:10:06 »
edellinen merkintä oli nii turha ni pakko muoksii :D

Musiikkimakuni on hemmetin laaja ja se vaihtelee hirmu useasti mielialan ja ajankohdan mukaan.
Suurimman lohkon musiikkimausta vie hevi, metalli, ynnä muu raskaampi - Bodom, Megadeth, Metallica ja niin edelleen. En sinänsä seuraa genrejä lainkaan, pääasia vain että tykkään musiikista.

Nykyään oon alkanu kuunteleen myös hiphoppia/räppiä ja muuta vähän "kevyempää", vaikka sitä vielä vähä aikaa sitten vihasinki. Tässä tapauksessa oon melko ankara siitä mitä kuuntelen; biiseillä on yleensä tietty tarina tai niihin liittyy jokin muisto, minkä takia niitä kuuntelen. Joskus tosin kaipaan vaan jotain piristävää ja kevyttä, jota voi kuunnella kummempia ajattelematta.

Tykkään kuunnella kaikesta huolimatta kaikenlaista ns vanhaa musiikkia, eli kestän kuunnella samaa musiikkia mitä vanhemmatki. Kaija Koo on yksi ikisuosikeistani, se on varmaan ensimmäinen artisti mitä olen kuunnellut ja mistä oon aina tykänny. Kuka keksi rakkauden on niin klassikko :D<3
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 11, 2008, 12:34:57 kirjoittanut Larten »
Jos sanon että taivas on musta
se on niin musta kuin tahdon sen olevan ja
jos sanon että maailma ei pyöri
se ei silloin pyöri, jumalauta

Poissa motiivi

  • Hippi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #187 : Kesäkuu 28, 2008, 11:22:12 »
Musiikkimakuni vaihtelee koko ajan. Minulla ei ole yhtäkään pysyvää suosikkia, ja voisin kuvitella, että vuodenkin päästä saatan olla jo siirtynyt johonkin muuhun - mutta aika näyttää. Tietenkin näinä päivinä muistelen häveten vanhoja suosikkeja, mutta liittyy niihin tietenkin nostalgiaakin. :D

Mitään erityisen yhdistäviä tekijöitä ei kuuntelemassani musiikissa ole, enkä seuraa lainkaan genrejä. Voisin sanoa, että tykkään hyvin massiivisesta tai vaihtoehtoisesti todella yksinkertaisesta ja klassisesta soundista. Jotain omaperäistä odottaisin aina musiikilta, ja edes hiukan melodisuutta, hyviä sanoituksia ja rytmiä & tietynlaista innostavaa fiilistä. Loistava livetyöskentely on aina plussaa, esimerkkiä näyttäisivät vaikka Stam1na ja Björk, molemmat omalla sarallaan aivan loistavia.

Sekalaisesta musiikkimaustani kertonee tämä esimerkkilista: Depeche mode, Franz Liszt, Jamie Cullum, Strapping young lad, Stam1na, Björk, Inoran, CMX, Alice nine, Muse, System of a Down... ainoa yhdistävä tekijä on edes tietynlainen raskaus ja edes pieni poikkeavuus mainstreamistä, vaikka en kyllä ole niitä ihmisiä, joka välittäisi musiikin suosittuudesta. :| En kuitenkaan erityisemmin pidä radiossa soivasta musiikista, riippuen tietty kanavasta. Mutta yleisesti kuuntelen mieluummin rockia kuin r'n'b:tä tai soulia.
Jazz on ainoa vähän tällainen keveämpi musiikkityyli, joka inspiroi ja futaa ihan hirveästi.
Klassista ei tule kuunneltua juurikaan, mutta paljon soitettua, ja sieltä uppoavat vain tietynlaiset säveltäjät ja vain tietyt tulkitsijat, esimerkiksi kiinalainen pianisti Yundi Li.
Joskus tykkään kuunnella perusrockia (tuolla nimityksellä mitenkään näitä bändejä väheksymättä, se on vain oma henkilökohtainen käsitteeni): Manic street preachers, Nightmare, Kaiser Chiefs, Franz Ferdinand ynnä muuta kovin brittiä. Ja kyllä popkin joskus uppoaa, tietynlaisessa fiiliksessä, kuten Phoenix-niminen orkesteri.

Vahvat naisäänet osaavat kyllästyttää, mutta kyllä meikä diggaa Alicia Keysiä ja Katie Meluaa, etenkin jälkimmäistä. Rento jazz-, blues- ja reggaemeininki on parasta. Rap putoaa vain tietyissä tapauksissa, suomalaisista Asa ja Elastinen ja ulkomaisista Kanye West on "ihan kivoja".
Musiikkimakuni lienee yhtä sekalainen kuin viestini. :D
So one by one by one, they devour, consume, and disperse
And rapidly, rapidly… they fall
Drown in pleasure and die in a dream

Poissa Diibi Do

  • Haisku
  • Vuotislainen
  • Elämä on välillä liian mustavalkoista
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #188 : Kesäkuu 28, 2008, 11:52:51 »
Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan nytkin kuuntelen sonata Arcticaa laulajan ääni on vaan niin ihana ja musiikki sopii siihen niin hyvin. Nyt olen löytänyt uuden tuttavuuden Tokio Hotel Bill ja Tom ovat niin ihania ja musiikki on niin herkkää mutta menevää. Olen ruvennut myös kuuntelemaan J-rockia/pop mm. Dir en grayta. Sitten hikan vanhempiin bändeihin kutan Rem innostus lähti siitä kun kuulin että Radcliffe kuuntelee, mutta olin kyllä ennenkin kuullut jokusen biisin.. no siis Bändejä on niin tuhottomasti ettei niitä voi laittaa tähän enkä keksisi niihin edes kunnon perusteita jotkut biisit vain ovat hyviä kuten Nsync-bye bye bye....
...En pelkää pimeää, mutta inhoan silti sitä...

...Elämäni rakkaus odottaa minua vielä jossain...

Poissa Mimmi

  • kolmen soinnun rälli
  • Vuotislainen
  • gimme danger
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #189 : Heinäkuu 06, 2008, 14:35:49 »
Minun musiikkimakuni on kovin sekalainen ja genretön. Lempibändejäni ovat mm. Queen, The Ark, Panic at the Disco, Scissor Sisters, Culture Club ja Hanoi Rocks. Tykkään aika lailla glam rockista, ja 80-luvun musiikista. En osaa musiikkimakuani oikein luokitella mihinkään, pääasiassa rockia kuuntelen, vaikka 80-luvun popistakin pidän, mainittakoon vaikka Wham! ja Dead or alive. Rapista, hevistä, r'n'b:stä, j-rockista, j-popista en tykkää ollenkaan, oikeastaan inhoan kyseisiä genrejä.
Keep your 'lectric eye on me babe
Put your ray gun to my head
Press your space face close to mine, love

Niko Tapani

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #190 : Heinäkuu 06, 2008, 23:03:13 »
Olenkohan tänne jo kirjoittanut? No jaa..

Musiikkimakuni on, miten se sanotaan... laajan vastakohta.

Musiikkimakuuniini kuuluu rock, metal ,heavy metall, power metal, jne.

Hyviä esimerkkejä: Avenged Sevenfold, Dream Theater, Judas Priest, Iron Maiden, Dio.. (list is eternal)

Kun taas "näitä inhoan" artistit esittävät rappia hiphop jne.

Esimerkkejä: Akon, 50 Cent, jne. *puistatus*

Viivih

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #191 : Heinäkuu 07, 2008, 13:34:52 »
No kuuntelen lähinnä rockia, mutten ole mitenkään perehtynyt näihin musagenreihin joten on vähän vaikeaa luokitella mitään :'D . Kuitenkin tulee radiotakin kuunneltua, joten kaikki uppoaa mutten "säännöllisesti" juurikaan muuta kuin rockia ja sen tyylistä kuuntele. Onhan niitä poikkeuksiakin. Eli siis saksalaista musiikkia, Tokio Hotel (jonka luen melkeinpä rockiksi), Cinema Bizarre (kuulemma glamrockia), LaFee (ei mitään hajua mitä edustaa), Killerpilze (kait rockia?) sekä muunmaalaisista Paramorea, Queenia jonkun verran sekä Apulantaa. Suosikkini ja se, mitä kuuntelen eniten on ehdottomasti TH. Sen kautta olen muutkin saksalaiset artistit löytänyt.

En paljoa genreistä perusta, jos joku bändi/laulaja kuulostaa hyvältä niin silloin kuuntelen sitä.

Pimeys

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #192 : Heinäkuu 07, 2008, 20:41:01 »
Mun musamaku taitaa jäädä kauas tuosta hevistä ja tälläisestä.
Mua liikuttaa enemmän rap ja hip-hop.. Niissä on niin hyvä soundi(ei tietenkään kaikissa)
ja muutenkin niissä on sellaista tunnetta mikä tulee vain kokemuksista..
Kuulen ainakin kerran päivässä haukkumista tästä suuntautumisesta ja aina Pikku G tulee siinäkin esille.
Ja minua joka on kuunnellin rappii ennen kun meni kouluun niin se on aika paha loukkaus koska Pikku G ei edes rappaa oikein.. Tai no oikein oikein..

Ja muutenkin mun musamakuun kuuluu muutaki..Ja ylpeästi voin sanoa et iskelmäkin menee..Koska kun iskelmää kuuntelee voi ajatella jotain kaunista ja muuten syvällistä..

Ainut mitä en siedä on ooppera..Hyi..Sori..

Ja no tuo hevi.. Ei oikein innosta mutta on niitä joitakin hevi bändejä joita voi kuunnella het pari minuuttia

Ja en siis tietenkään haukkunut tässä mitään muuta musiikki lajia.. Eli kunnioitan ihmisten omia mielipiteitä..

ZebraMyy

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #193 : Heinäkuu 10, 2008, 13:07:06 »
No niin, yritän vastata järkevästi enkä vain selittää niin että joku joutuu poistamaan viestini..

Musiikkimakuni on muuttunut lähiaikoina aika paljon - olen löytänyt paaaljon uusia bändejä ja jättänyt muutaman taakseni. Ennen rakastin Avril Lavignea, nykyään vain muutama hänen biiseistään kuulostaa korviini kivalta. Joskus Pink Floyd oli minulle ihan merkityksetön bändi, huhhuh ajat muuttuu tosiaan.
Olen omasta mielestäni aika avarakatseinen genrejen suhteen, levyhyllystä löytyy sekä Arch Enemyä että Gwen Stefania. Ennen käytin liikaa aikaa muiden musamaun haukkumiseen/todistamiseen vääräksi, mutta nykyään minua ei yksinkertaisesti kiinnosta, miksi joku tykkää niistä bändeistä mitä itse inhoan. En voi sietää Uniklubia, Yötä tai muuta ns. suomalaista melankoliaa, mutta ihan täysin okei jos joku muu niistä tykkää. Ei se ole minun asiani. (:
Voin sanoa tykkääväni eniten ehkä sellaisesta vaihtoehtopoprockista (hmm? Joku paremmin tietävä voi oikaista jos siihen on tarvetta), esim. Until Junesta. Sellaiset iloiset ja aika rauhalliset biisit, myös monet hiljaisemmat, ovat mieleeni. Muita ehdottomasti mainitsemisen arvoisia bändejä ovat rakkauteni Coldplay (voiko olla mitään kauniimpaa kuin Fix Youn sanat? Ei ainakaan minulle =)), Nizlopi, Hector, Suzi Quatro, Don McLean, Daniel Powter ja ihana ihana ihana Radiohead.

Poissa Kutale

  • live like horses
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • last.fm
  • Pottermore: WolfEcho8
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #194 : Heinäkuu 13, 2008, 13:46:02 »
Minun musiikkimakuni riippuu aika pitkälti mielialasta, mutta pysyy kuitenkin aina tietyissä bändeissä/tyyleissä. Lähinnä kuuntelen instrumentaalista ja vähän raskaampaa musiikkia (ei kuitenkaan mitään örinäheviä). Kun tarkemmin ajattelee, pidän myös eniten suomalaisista bändeistä. Valitettavasti myös haukun monien musiikkimakua, ja vaikka yritän pitää ajatukset sisälläni, aina pääsee suusta jotain ilkeää tai vähemmän ilkeää. Naislaulajista en yleensä pidä, mutta poikkeuksiakin löytyy.
Jonkinlaista punkrockia musiikkimaussani edustaa Apulanta, jota olen kuunnellut jo pidemmän aikaa. Sen lisäksi kuuntelen paljon sekä HIMiä että Nightwishia. Myös CMX on aika hyvä välillä kuunneltavaksi.
Sormusten herran soundtrackeilta löytyy todella paljon hienoja kappaleita, joita tulee kuunneltua aika usein.
Kuuntelen välillä toki muutakin ulkomaalaista. Flogging Molly ja We are the Physics ovat hyviä yhtyeitä kumpikin, koska ne saavat iloiseksi. Myös The Killersiä olen jonkin verran kuunnellut, ja pitänyt siitä.
Purkkapop, tekno ja rap/hiphop ovat sellaisia musiikkilajeja joita ei tule kuunneltua, ne eivät vaan herätä minussa minkäänlaisia tunteita tai ajatuksia.
imagine none of this is real

Mickey

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #195 : Heinäkuu 29, 2008, 14:24:31 »
Oma musiiikkimakuni on vaihdellut laidasta laitaan. Nykyään tykkään Good Charlottesta ja Hansonista. Vastaanotan ja ostan julisteita näistä bändeistä mielelläni:). Ja siis olen tosi kiitollinen siitä jos joku viitsii lähettää jotain. Hyväksyn yleensä kaikkien musiikkimaut (ovathan ihmiset kaikki erilaisia), mutta mielestäni typerintä mitä on olemassa on jionkun bändin fanittaminen vain siksi että "kaikki tykkää" tai että just nyt se on uusi bändi.

Poissa Asphyxiation

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Insanity
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #196 : Heinäkuu 29, 2008, 14:59:58 »
Kuuntelen oikeastaan kaikenlaista musiikkia - riippuen ihan päivästä ja mielentilasta. Toisena päivänä saatan olla ihan innoissani Britney Spearsista ja toisena päivänä vain panic! at the disco kuulostaa hyvältä. En kuitenkaan sorra muiden musiikkimakua, jokainen tykkää siitä mistä tykkää.

Lempibändejä on minun vaikea kyllä alkaa listaamaan, kun tykkään monista yhtä paljon. Mutta sen voin sanoa että kaikki menee, iskelmästä örinäheviin.
Hän on piirtänyt viestin karttaan, siinä lukee: "Vie minut turvaan."

Poissa moottorisaha

  • Voldemortisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • be loud, let your colors show.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #197 : Heinäkuu 29, 2008, 19:38:09 »
Musiikkimakuni on niin laaja, että sitä on välillä itsekin vaikea käsittää, saati sitten määritellä.

Vielä 14-vuotiaana en suostunut kuuntelemaan muuta kuin raskaampaa kamaa. Oli joku turha teiniangsti-vaihe päällä, en suostunut edes ajattelemaan että hyvää musiikkia saattaisi löytyä muistakin genreistä kuin metallista ja sen raskaimmista ala-lajeista.

Nykyään en voisi edes sanoa kuuntelevani genrejä, vaan itse yhtyeitä. Esimerkiksi kun tsekkaan Musickumin Open Mind Indexin omasta last.fm-profiilistani, eniten kuunneltu genre on... noh, metalli. Silti en voi sanoa pitäväni läheskään kaikesta metallista. Se riippuu niin yhtyeestä. Nu-metal suurimmaksi osaksi uppoaa aina, mutta sitten on näitä muutamia kyseistä genreä edustavia bändejä, joista en välitä.

1. metal: 15.55%
2. rock: 9.72%
3. metalcore: 8.23%
4. Nu Metal: 8.14%
5. Grunge: 8.05%
6. alternative: 5.13%
7. punk: 4.54%
8. indie: 4.40%
9. hardcore: 3.11%
10. Progressive metal: 2.91%
11. indie rock: 2.54%
15. ska: 2.10%


Tällaista se muun muassa väittää.
   Mitä tuolta ei sitten ilmi tule, kuuntelen myös bluegrassia, electronicia, drum'n'bassia, countrya, hiphopia, räppiä, thrashia, stoneria ja folkia. Lähes kaikkea siis. Jotkut yhtyeet vain iskevät, kun taas joku toinen samaa genreä edustava poppoo ei välttämättä tunnu missään.

Mikä sitten tekee musiikista minun makuuni istuvaa? Kokonaisuus. Laulajan/laulajien ääni on toki aika merkitsevä, samoin jäsenten soittotaidot. Kaikista suurimmin silti merkitsee itse sovitus, se, onko yhtyeen musiikki kiinnostavaa. En jaksa kuunnella kymmeniä bändejä, jotka kuulostavat kaikki samalta.
   On paha lähteä sanomaan, mitä sitten en kuuntele. Iskelmää en vapaaehtoisesti kuuntele koskaan, teinipoppiakaan en oikeastaan, paitsi taas ehkä humalassa, tai sitten kaverin autossa jossa on niin jykevät bassot että huh :)

Laajasta musiikkimausta ei minun mielestäni ole mitään muuta kuin hyötyä. Itsesiassa viimeisin musiikinopettajani sanoi, että "Ihminen on onnellisempi, kun sillä on laaja musiikkimaku." Silloin en vielä aivan tajunnut, miten se voi ihmisen onnellisuuteen vaikuttaa, mutta nyt, pari vuotta myöhemmin olen saanut todeta että perhana, kyllähän se piti aivan paikkaansa!
   Miksi sitten, sitä en osaa selittää.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 29, 2008, 19:44:11 kirjoittanut moottorisaha »
When you say it's dead and gone, yes, I know you're wrong

Poissa Graveheart

  • Vesijuoppo Yrjäläinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #198 : Heinäkuu 30, 2008, 19:36:41 »
Laajasta musiikkimausta ei minun mielestäni ole mitään muuta kuin hyötyä.

Mieluummin toki laaja kuin suppea, mutta rajansa silläkin kuitenkin. Välillä tekee hyvää olla jossain määrin valikoiva ja tietää mistä tykkää, ei kannata aina olla niin avoin ettei enää muista ajatella. Kunhan tutustuu ensin ja päättää sitten. Itse ainakaan en luota mihinkään "mulle kaikki käy" -tyyppeihin enää, kyllä jokaiselle on varmasti olemassa jotain uskollisuuden kohteita. Kaiken suvaitseminen on äärimmillään ja sokeimmillaan samanlaista kuin ei suvaitsisi mitään. Tiedättehän, se kultainen keskitie ja niin edelleen.
My gramma has this joke where she says "Knock knock"
I say "Who's there?"
She says "I can't remember" and starts to cry

Poissa moottorisaha

  • Voldemortisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • be loud, let your colors show.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #199 : Heinäkuu 30, 2008, 21:17:58 »
Laajasta musiikkimausta ei minun mielestäni ole mitään muuta kuin hyötyä.
Itse ainakaan en luota mihinkään "mulle kaikki käy" -tyyppeihin enää, kyllä jokaiselle on varmasti olemassa jotain uskollisuuden kohteita.
En missään vaiheessa sanonutkaan että itseeni uppoaisi aivan kaikki musiikki, enkä usko itsekään että yhtään sellaista ihmistä on. En nyt tiedä takerruitko minun tekstiini vai noin yleensä ottaen.
   Toisaalta, miksi musiikkimaulla pitäisi rajaa olla? Jos joku oikeasti löytää kaikesta musiikista jotakin, niin minusta se olisi kyllä pikemminkin ihailtavaa. Voi ihminen silti tietää mistä pitää, vaikka tykkäisin chillata niin sludgen kuin jazzin tahdissa.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 30, 2008, 21:22:49 kirjoittanut moottorisaha »
When you say it's dead and gone, yes, I know you're wrong