Kirjoittaja Aihe: Musiikkimaku?  (Luettu 40548 kertaa)

0 vuotislaista ja 2 Ankeuttajaa kyttää tätä aihetta.

topi

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« : Marraskuu 18, 2002, 17:51:14 »
Minkälainen musiikkimaku teillä on?


ei listoja! kunnon perustelut, eikä pelkästään mitään yhtyeitä/genrejä lueteltuna. Joku tolkku.
T: Amon

//Siivoilin 18.4.2008 ja haluaisin vielä muistuttaa, että yrittäkää välttää pelkkiä listauksia. :> -yhyy
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 18, 2008, 11:14:11 kirjoittanut yhyy »

Poissa Mirzam

  • Henkihörhö
Musiikkimaku?
« Vastaus #1 : Marraskuu 18, 2002, 18:17:53 »
Ja nyt ihmiset päteviä vastauksia, tai lukaisen tämän gallupiksi.

Minun oma musiikkimakuni on varsin laaja, vain rankimmat metallin edustajat ja marginaalinen dancemusic jää kuuntelematta. Tämän hetkiset suosikkini löytyvät nu-soulin ja nu-metallin puolelta, mutta tosiaan, melkein kaikki käy.

Muutamia esimerkkejä mainitakseni suosikkiarteistani: TOFOG, Dream Theater, India Arie, Incubus..

Musiikkimaku on jotain, mitä en ikinä aio toisten mielipiteiden mukaan muokata.

Drace

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #2 : Marraskuu 18, 2002, 19:33:55 »
Minä kuuntelen oikeastaan melkein minkälaista musiikkia tahansa, mutta en kyllä ihan kaikkea. En vain oikeastaan haluaisi sanoa erityisiä bändejä/artisteja, etten hyppää kenenkään varpaille, vaikka se vain oma mielipiteeni olisikin.

Tällä hetkellä soittimessa on Kelly Osbournea ja vaihtelevasti Moulin Rouge soundtrack.. Että mitäköhän musiikkia ne mahtavat edustaa?

Voin sen verran rajata, että teinipopparit saavat jäädä hyllylle :)
En pidä heistä yhtään.

Claudia

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #3 : Marraskuu 18, 2002, 19:53:41 »
Minun musiikkimaku suuntautuu melodisen- ja goottimetallin puolelle. Nightwish on yksi ehdottomista suosikeistani, sillä NW:n musiikki on jotain aivan omanlaistaan ja todella kaunista. Goottimetallin puolelta voisi mainita Tristanian. Musiikissa on klassisen- ja goottimusiikin vaikutteita, johon on lisätty kaunista naislaulua, örinää ja todella hienon kuuloisia kuoroja, ja lopputulos on aivan upean kuuloinen.

Nykyään minä kuuntelen myös paljon jrockia eli japanilaista rockia, joka on muuten aivan uskomattoman hyvää musiikkia. Bändejä joita kuuntelen ovat: Malice Mizer, Dir en Grey, Madeth Gray'll ja Due le Quartz. Kiinalaisen bändin Silver Ash:n musiikki on myöskin hyvää.

Chods

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #4 : Marraskuu 19, 2002, 14:13:40 »
Musiikkimakuni on erittäin laaja. Kaikkea mahdollista metallicasta mobyyn ja Ultra Bra'han ;)


Ultra Bra.
Tätä olen kuunnellut jo kauna. Ultra Bra on musiikkia kaikkiin tilanteisiin. Kun oikein hypetyttää, kun masentaa, kun on surullinen, kun haluaa vaan kuunnella jotain hyvää musiikkia. Harmi vaan, kun UB hajosi. Scandinavian Music Groupin voisi oikeastaan lukea tähän samaan, sillä eikö niistä kaikki ole UB:sta? No, kuitenkin, kuuntelen SMG:tä myös.
Moby.
Itseasiassa en mitenkään hirveästi kuuntele Mobya, mutta mm. Porcelain, Hymn ja Run on ovat aivan mahtavia biisejä. Mobya kuuntelee kun haluaa vaan rauhoittua.
CMX.
CMX:ää on tullut kuunneltua ehkä vuoden, erittäin hyvä yhtye. CMX:llä on ihania sanoituksia. Ja sävelet. CMX:än parhaimmistoa on ruoste, talviunia ja minun sydämeni on särkynyt. CMX on vähän kuin moby.. mutta ei yhtään silti samanlainen.
Red Hot Chili Peppers.
Käy jokaiseen tilanteeseen. Aivan todella mahtava bändi. Meillä on useita levyjä kyseiseltä bändiltä. ((Nsoi: Don't Forget Me)) Paras kappale on ehdottomasti Dosed. Ja tear on myös hyvä, californiacation, porcelain...
Metallica.
Silloin kun haluaa irrotella. Metallica on aivan mmmahtava. Metallican versiota Whiskey on the jarista tulee kuunneltua melkein joka päivä useampaan otteeseen. Turn the page ja whiskey on the jar, metallican parhaat.


Paljon enemmänkin olisi, muokkailen jos muistan.

Sleeping Sun

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #5 : Marraskuu 19, 2002, 16:01:30 »
Nykyään musiikkimaku on alkanut kääntymään enemmän tuonne hevin puolelle. Toki tuleehan sitä muutakin kuunneltua, joskus jotain rauhallisempaa ja klassista. Eniten kuuntelen varmastikin Nightwishia, Sonata Arcticaa, Tarotia, Diabloa, Children of Bodomia, For my Pain..:ia, After Foreveria ja Within Temptationia.
Leffojen soundtrackit (LotR, PotC) ovat myös aika paljon kuuntelussa.
Räppiä, hiphoppia ja sellasta purkkapoppia vihaanvihaanvihaan!

Poissa Sodapop

  • Monimutkainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Musiikkimaku?
« Vastaus #6 : Marraskuu 19, 2002, 19:23:28 »
Musiikkimakuni on hyvin laaja, täysin sen mukaan, millaisella tuulella olen, määräytyy se, mitä musiikkia kuuntelen.

En nykyään osaa enää määritellä itselleni suosikkiyhtyettä, koska vaihtoehtoja on niin monia. Musiikki, mitä en jaksa kuunnella, on hyvin pitkälti tämä naispop-linja (Aguilera, Shakira jne jne). Rap on toinen, mistä en pidä ollenkaan, enkä ole koskaan pitänyt. Saa nähdä tulenko joskus pitämään, mutta epäilen. Viimeisimpänä villityksenä Pikku G on niin blah kun voi olla.

Elentari

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #7 : Marraskuu 19, 2002, 22:59:45 »
Kuuntelen melkein mitä vaan, paljon mielialasta riippuen. Aina soi kuitenkin musiikki huoneessa tai koneella.

En voi mitenkään nimetä yhtä ainoata lempparibändiä, vaihtelee päivittäin, tänään oli Suede päivä.
Muita jotka vakituisesti soi soittimessa ovat Manic Street Preachers, Placebo, Oasis, Foo Fighters, Savage Garden ja The Crash.
Vino pino Madonnaa löytyy myös, jota kuuntelen aina joskus.
Lähellä sydäntä ovat myös lukuisat soundtackit joita löytyy hyllystä. Samoin erillaisten musikaalien (esim. Phantom of the Opera yhden mainitakseni) musiikki kolahtaa.

Joskus tekee mieli vaan popittaa jotain täydellistä purkkapoppia, josta yleensä en välitä, niin kovaa kuin kajareista lähtee, ja joskus taas on vaan pakko kuunnella esim. HIM:iä.
Välillä soi klassinen musiikki, ja aina silloin tällöin kaivan jopa Michael Jacksonin vanhat levyt syvältä hyllyjen kätköistä.

Näin yhteenvetona, laidasta laitaan musiikkimaku löytyy täältä.

Poissa Afrikan kuningas

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Musiikkimaku?
« Vastaus #8 : Marraskuu 20, 2002, 15:23:35 »
Musiikkimaku. Hassu asia.

Minulla on joko hyvin selvä sellainen, tai sitten ei lainkaan. Kun nyt tätä pohdiskelen, niin pidän sellaisesta musiikista, jonka "tahtiin" voi kuvitella asioita. Se kuuluu tärkeimpiin pointteihin.
Toinen kategoria on laulettavat. Jos pidän jonkin kappaleen laulamisesta, jos käytän hyvin ääntäni ja laulaminen nostattaa minussa kauniita tunteita, olen trakin ihkuuntunut siihen.
Sitten tanssittavat. Eli melkein kaikki, mutta on sellaisia musiikkityylejä, jotka saavat vartalon elämään omaa elämäänsä.

Pidän ranskalaisista laulajista, pidän Cat Stevensistä (ihk! ihk!) ja pidän pateettisista elokuva-soundtrackeista. Kun musiikista saa inspiraation, se on hyvää musiikkia.

Mutta Cat Stevens on oikeesti mahdottoman ihku. ;)
Niistä unista havahtuessani suussani oli suloinen maku ja olin varma, että Shosha oli kuollut.
Ficciarkistoni Mustat Lupiinit

Envu

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #9 : Marraskuu 21, 2002, 18:59:35 »
Nykyisin ei ole väliä, mistä maasta yhtyeet tulevat. Joskin en oikeastaan osaa keksiä yhtään yhtyettä tai laulajaa esim. Ameriikasta, josta pitäisin.
Yhä eivät kolahda mitkään 50 Centit, Britneyt tai Linkin Parkit.
( Mitä nyt edelleenkin soittolistallani on yksi Eminemin biisi. Without me on ihan muksu. )

Eniten inhoan tällaisia tarttuvia biisejä joita on pakko kuitenkin hoilata ja näitä meillä-on-muoviasennetta-bändejä.

Suosikkejani.. Nooh. Lista on muuttunut aika tavalla tässä viimeisimmän vuoden aikana. Metalliin päin tuntuisi olevan kallellaan tuo musiikkimakuni. Tai jotain.

Tiedän, olen ihan kamalan kaupallinen ja pinnallinen kun pidän Cradle of Filthistä ja Dimmu Borgirista, mutta hei ei se elämä niin vakavaa ole.

Suosikkeja? No edellämainitut kaksi, Moonsorrow, Diablo, Dark Funeral, Theatres des Vampires, Mustan kuun lapset, London After Midnight.. CMX. Ja ikisuosikki DINGO ( jota esimerkiksi poikaystäväni inhoaa syvästi :D ).
Pieninä annoksina menee Immortal, Children of Bodom, Iron Maiden, Diva Destruction, Ensiferum, Finntroll, Trollheim's Grott, erilaiset leffojen soundtrackit ( Moulin Rouge, Disney-leffat, Nightmare Before Christmas ), Marilyn Manson, Nightwish, Queen, Satyricon jne.. Eli aikalailla kaikenlainen.

Ja aina etsin uusia suosikkeja, niinku. ^^

Erityisesti huomaan musiikkimakuni muuttuneen aika paljon poikaystävän myöten. Se ruoja kun on laittanut minut kuuntelemaan kaikenlaista, ja jotkut ovat olleet ihan jopa niin että tykkään.
Että näin meillä.

( *kauhistuu, punastuu ja yrittää nopeasti peitellä vanhat jälkensä*
Editoin tätä vähän nykyaikaistetummaksi 3. lokakuuta 2004. Köh. Toivottavasti kauhean moni ei tuota lukenut. )

Poissa Vendel

  • Vuotislainen
    • http://www.geocities.com/disturbed_toons
Musiikkimaku?
« Vastaus #10 : Marraskuu 25, 2002, 19:45:00 »
Yeah, beibi. Meikäläisen musiikkimaku on yhtä aikaa hyvin laaja ja melkoisen suppea. Tai olisiko termi valikoiva parempi?

Olisi. :D

En voi sanoa pitäväni jotain tiettyä musiikinlajia sinä ainoana ja oikeana. Suurimmasta osasta genrejä löytyy joku, jota ainakin kykenen sietämään. Toinen asia sitten on, kykenenkö pidempään kuuntelemaan... :D  

Olen ottanut sen asenteen, ettei ole olemassa huonoa musiikkia. On vain musiikkia, johon minä pääsen sisälle ja musiikkia, joka ei kertakaikkiaan aukea. Musiikki joka ei herätä minussa elämää suurempia tunteita ei yleensä saa edustajaa levyhyllyyni.

En kai ole liian vaativa? :D  

Ns. purukumipoppis ei aukea minulle, en ymmärrä sen viehätystä. Suurin osa rapista menee ohi korvien. Nu-metal (tai miks sitä nyt kukakin haluaa nimittää) Linkin Parkeineen sun muineen menee puolestaan yli hilseen. Paitsi System of a Down (minä luokittelen sen tähän kategoriaan). Samoin Stratovariusmallinen...öh...kiljuhanhihevi (lainaus Metalliliitosta) on vähän turhan uljasta louhikärmeksen metsästystä eikä kolahda...Paitsi Nightwish.

Tykkään vanhemmasta heavystä. Iron Maiden, Metallica, AC/DC yesh. Offspring ensirakkauteni. Tietyt klassisen musiikin edustajat ovat minulle jumalia. Disneyn soundtrackeilta löytyy upeaa kamaa, kun unohdetaan ne yli-imelät ykkösballadit. Ja ovathan nekin ihan sulkkuja, omalla tavallaan... :) Ja miljoonia muita.

Mutta muut kuunnelkoot mitä lystää. Jos tässä maailmassa tehtäisiin musiikkia vain minun tarpeideni mukaan.... :shock: Gamalaa.

Näin on.

Vendel ~ 'ave I given you a clue? :D

Poissa Perian

  • Salainen
  • Henkihörhö
  • Sukupuoli: Velho
Musiikkimaku?
« Vastaus #11 : Marraskuu 26, 2002, 01:07:52 »
Hmm. Olen hieman samoilla linjoilla Vendelin kanssa. Musiikkimakuni on laaja, todella laaja. Hyvin harvoja genrejä en voi sietää lainkaan (western), ja kaikessa on luonnollisesti paskaa se normaali 99%. Parhaissa vain ehkä 98%.

Ja niin. Olen huono genremääritelmissä ja usein lokerointi on vieläpä *gasp* mielipidekysymys, joten älkää jaksako nipottaa niistä. Muutenkin määritelmät on paskoja, musiikillahan sitä on vain väliä. Yritetään nyt kuitenkin.

Eniten viime aikoina on kolahtanut britpopshit, esim. Placebo, Suede ja David Bowie. Pidän kovastikin, ja kaikilta pitäisi jostain levyjäkin repiä. Tuntuu, että voisin käyttää musiikkiin loputtomasti rahaa. Melko varmasti voisikin. Levyostoslistan pituus on vaatimattomasti lähemmäs 100 levyä. Pitänee lyhentää.

Aha, eksyinpäs raiteilta. Jatketaan. Klassinen on tuo aina siellä taustalla lymyilevä musiikkilaji jota rakastan. Vivaldi lähinnä, suosituksia muista hyvistä säveltäjistä ja orkestereista otetaan vastaan. Lempparibiisi on tällä hetkellä Talvi (f-molli) - Allegro non molto. Se on niin talvinen kuin olla voi. Hitusen samaan kategoriaan voisi upottaa kelttiläisen kansanmusiikin. Olen lähinnä the Gardyne Chamber Ensemblen soittelua kuunnellut.

Tekno on tosi laaja kategoria, mutta lähinnä on tullut kuunneltua psy-trancea (Infected Mushroom) ja umm.. Op:l Bastardsia. Tykkään, mutta ei uppoa ihan missä tahansa mielentilassa.

Sekalaisesta kevytrockpaskasta on tullut kuunneltua Okaa, Dinehiä ja Liekkiä jotka kaikki on varustettu laivalastillisella tunnelmaa. Tykkään kaikista todella paljon, kannattaa koettaa etsiä käsiinsä. Oka ja Dineh eivät ole levyttäneet, Liekki hajosi ensimmäisen levyn (Magio) jälkeen. Berian suosittelee++.

Ja lopulta, järkyttävä totuus. Pidän CMX:stä paljon, samoin kuin YUP:stä ja Ismo Alangon eri produktioista. Tämä on se hetki jolloin minua saa alkaa vihata. Suomirokkia, hyhhyh, miten se kehtaa.

Päivitystä ilmaantunee ajan kuluessa.
"The American press is all about lies! All they tell is lies, lies and more lies!"
-Muhammed Saeed al-Sahaf

Kuuttis

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #12 : Joulukuu 11, 2002, 19:02:34 »
Pidän eniten musiikista joka saa minut tuntemaan jotain. Aika erilaiset musat antaa erilaisia fiiliksiä, ja eniten kuuntelen poppia ja rockia. Kuuntelen tosi paljon musiikkia. Rakastan sitä tunnetta kun voi vain istuskella ja uppoutua musiikkiin, tai vaikka metrossa tai autossa korvalaput korvilla sulautua musiikkiin...

Lempparibändejäni ovat The Beatles, Spice Girls, Oasis, Suede, The Smiths... muutama hetki sitten olin aivan hullaantunut Manic Street Preacherseihin, ja jollain tavalla ne ovatkin minusta 'elämää suurempi' tai ainakin omaa musiikkiansa suurempi bändi. Niillä on oma ideologia ja manifesti. Nicky Wire ja Richey Edwards ovat tosi hyviä idoleita ja sanaseppoja. Yksi artisti, laulaja jota kunnioitan ja arvostan tavattomasti, on Morrissey. Hän tekee musiikkia epäitsekkäistä syistä ja laulaa aina sydämestä ja on hyvin kaunis ja älykäs ihminen muutenkin. The Beatlesia olen kuunnellut kolmisen vuotta ja vasta nyt olen oppinut arvostamaan kunnolla. Ne sointukierrot ja muut mitä Beatlesin biiseissä on ovat todella innovatiivisia ja aivan upeita... Joskus kuuntelin hirveästi Placeboa, ja vieläkin saatan pomppia ja hihkua kun kuulen bändin musiikkia esim. ravintoloissa. Oasis taas antaa niin upean olon, rohkaistuneen. Wonderwall on kaikkien aikojen upein kappale ja tuntuu että kaikki pysähtyy kun kuulen sen ensimmäiset soinnut. En voi kuvitella kuuntelevani sitä muiden kanssa. Se on niin upea.

Kaveripiirin ja perheen erilaisten musiikkimakujen myötä olen oppinut arvostamaan ja kuuntelemaan myös muita musiikkityylejä. Kuuntelen paljon bluesia ja jazzia Ella Fitzgeraldin ja Billie Holidayn tapaan. Myös muut upeat naislaulajattaret kuten Aretha Franklin ja Donna Summer ovat viime aikoina olleet kuuntelussa. Ja totta kai Diana Ross! Motownia olen viimeisen puolen vuoden aikana kuunnellut aivan hirveästi. Marvin Gaye, The Supremes ja niin monet muut, kyllä siellä tehtiin parhaat musiikit ehdottomasti...

Toinen musiikkilaji mitä kuuntelen noin koko ajan, on sellainen säksätysrock, missä ne kitarat ovat sellaisia... no hitto. Sellainen kirskuva ja tyylikäs poprock Franz Ferdinandin, The Strokesin ja The Libertinesien malliin. On se vaan ihanaa, ja ne kravatit ja kaikki. Muita hyviä tämän genren bändejä on vaikkapa The Killers, The White Stripes ja Razorlight. Kun ne pojat on niin hyvännäköisiä ;p

Kuuntelen jonkun verran hiphopia, lähinnä tuota MTV-huttua myönnän. Erityisesti tämän 'teinimusiikin' puolelta minua viehättää tuotanto: väitänpä, että rockin tai muun 'älykkään' musiikin puolelta ei löydy yhtä innovatiivisia ja kekseliäitä tuottajia kuin The Neptunes -duo. Esimerkiksi Eve ja Dizzee Rascal ovat loistavia. Ja tietysti The Streets. Ja kuluneen vuoden paras single 6-0 kaikkiin muihin verrattuna on tietysti ollut Snoop Doggin Drop It Like It's Hot. Kuuntelen myös jonkun verran tanssimusiikkia, erityisesti remixejä tunnettujen artistien biiseistä. Fischerspooner ja Freelance Hellraiser tekevät mielettömän loistavia remiksauksia biiseistä. Air on aivan ihanainen yhtye, Alone in Kyotoa en voi kuunnella pysähtymättä.

Paul McCartney selitti sen tunteen, mikä hyvän musan kuuntelusta tulee, aika hyvin (kuvailua hän käytti Soundin haastattelussa jossa kertoi miltä hänestä Eminemin 8 milen katsottuaan tuntui) Jotenkin tällä tapaa:

"Tulin teatterista ulos kuin joskus nöösinä. Tiedäthän sen hyvänolon fiiliksen, kun tuntuu siltä, että olet juuri venynyt vähän pitemmäksi ja tiedät asioista vähän enemmän."

-Kuuttis

Poissa Graveheart

  • Vesijuoppo Yrjäläinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Musiikkimaku?
« Vastaus #13 : Helmikuu 28, 2003, 01:02:16 »
Oma musiikkimakuni on jollain tavalla kehittynyt 90-luvun alun pop-musiikista suomirokin kautta perusheviin ja siitä metalliin yleisesti ja sen alahaarakkeisiin. Se on pysynyt siinä muutaman vuoden ajan, mutta viime aikoina olen laajentanut sitä vähän ulkopuolellekin. Pidän aika paljon myös progesta, kevyestä rokista, vanhasta popista ja vähän myös klassisesta musiikista.

Pystyn sietämään lähes kaikenlaista musiikkia (suomalaisen iskelmän ja amerikkalaisen junttirokin käännän kuitenkin pois päältä mahdollisimman pian), mutta metal on ainoa johon tuhlaan rahaa, koska sen syövereistä voi löytää joka viikko uusia mielenkiintoisia yhtyeitä. Alagenreistä tällä hetkellä mieluisin on varmaan joku symphonic-progressive-gothic-doom metal. En tiedä kuinka paljon nimet kertovat itse musiikista, mutta minusta täydellisen "eargasmin" voi saavuttaa kauniilla melodioilla, pienellä synkkyydellä, jylhyydellä, tunnelmalla, monimutkaisella kappalerakenteella ja tunteikkaalla lauluäänellä. Soittimista suosikeikseni sanoisin akustisen kitaran, pianon ja viulun, olen nimittäin noiden ääniin yleensä aika herkkänä.

Minusta musiikkimakuni on laaja, mutta ei välttämättä kovin monipuolinen. Voin kyllä selittää mitä eroa itse näen noiden kahden sanan välillä. Laaja se on siinä mielessä että kuuntelen säännöllisesti melkein sadan eri yhtyeen levyjä, mutta ne eivät eroa tyyliltään mitenkään mahdollisimman paljon. Monipuoliseen musiikkimakuun pyrkiessä pelkkä metallin kuuntelu ei välttämättä riitä. En minäkään tykkää ihan kaikesta.

Olen kuitenkin huomannut, että suurimman osan perusteluista sille, ettei jostain musiikista pidetä, voi jakaa kahteen suureen ryhmään: a) musiikki on liian raskasta jotta se olisi hyvää & b) musiikki on liian kevyttä jotta se olisi hyvää. On tietysti muitakin syitä, mutta minusta nuo ovat yleisimpiä ja keskenään yhtä laajoja. Olen itsekin kuulunut joskus molempiin, samanaikaisestikin, mutta enää en sanoisi olevan kumpaakaan mieltä mistään musiikista. Olen karaistanut musiikkimakuani molemmilla ääripäillä niin paljon, että voin ihan rehellisesti sanoa, että maailmassa ei ole yhtä ainuttakaan kappaletta, joka olisi liian raskas tai liian kevyt minun makuuni. Anathema - Better off Dead menee yhtä hyvin siinä missä Vital Remains - Dechristianize, ja voin kuunnella molempia peräkkäin ja tykätä kummastakin yhtä paljon. Siinä mielessä musiikkimakuni on aika monipuolinen, että osaan tottua kaikenlaisiin ääripäihin aika hyvin.

Tämänhetkisiin lempiyhtyeisiini laskisin sellaisia kuten Anathema, Opeth, Iced Earth, Embraced, Helloween, The Gathering ja Tristania. Perusteluja näille voit etsiä vaikka tuolta. Maantieteellisesti ajateltuna parasta musiikkia tulee Ruotsista, Amerikan Yhdysvalloista, Norjasta, Saksasta ja Englannista. Suurin osa lempiyhtyeistäni (jos tuota edellistä listaa jatkaisi vaikka kahteenkymmeneen) tulee joistain noista maista.
My gramma has this joke where she says "Knock knock"
I say "Who's there?"
She says "I can't remember" and starts to cry

Poissa Vammahaltia

  • Vuotislainen
Musiikkimaku?
« Vastaus #14 : Helmikuu 28, 2003, 17:43:22 »
Minun musiikinlajini on Kaikkiruokainen.

Siis. Tapauskohtainen.

Musiikkimakuni menee niin ääripäihin kuin Beatles ja Linkin Park ja Angelique Kidjo.

Inhoan yli kaiken Atomic Kitteniä ja sen tyylisiä bändejä. Eikä kotimainenkaan uppoa, ainostaan Maija Vilkkumaa ja jotkun yksittäiset tapaukset, kuten Jore Marjarannan Haaveet kaatuu.

Klassisesta en myöskään välitä, mutta ei se niin kamalaa ole, ettei sitä voisi soittaa tai kuunnella.

Lempibändeistä/laulajista mainittakoon Justin Timberlake, Alicia Keys, Avril Lavigne, Maija Vilkkumaa, Linkin Park, Angelique Kidjo, t.A.T.u, Manu Chao, Ashanti, Kwan, Good Charotte ja the Bangles. Muutkin toki menevät, nuo vain esimerkkeinä.

Kuuntelen musiikkia varsin paljon. Vömskä FM soi tauotta (rakas koneeni^^).

jackie

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #15 : Helmikuu 28, 2003, 18:22:54 »
Musiikkimakuni on laaja.

(okei, kirjoitetaan nyt tähän jotain pitkästi ja huolellisesti.)

No Doubt, Christina Aguilera, P.O.D., Lambretta, Queen, Neljä Ruusua, Madonna, Björk, Destiny's Child, Jennifer Lopez, Scatman, Eminem, Spice Girls, The Corrs, Michael Jackson (Jacko:P), Kwan, Killer, Papa roach, Tiktak...

Äsken mainituista Kwania en kuuntele niin paljon kuin muita.
Ettäs semmoista.
Olen varma, että tuolta vielä puuttuu jotain, mutta ei anneta sen häiritä. :)

Eli siis. Minulla on laaja musiikkimaku.
Menee sellainen purkkapoppi (jossa laulajalla on hyvä ääni) ja sitten vähän hevimetallia.
Mutta sen kuuntelu ei minua hirveästi miellytä, tosin riippuu aina bändistä.
Jotkut bändit eivät yksinkertaisesti osaa soittaa tarpeeksi hyvin. ;)

Tärkeää minussa bändissä ovat
- laulajan äänen laatu, korkeus ja puhtaus
- bändin jäsenien taidot ja kokemus
- laulujen tekijät, eli siis tekeekö bändi/laulaja biisinsä itse vai ei

Ja biiseissä...
- laulujen sanat
- bassot
- laulajan ja soittimien yhteistyö
- efektit

En pidä sellaisesta musiikista, jossa vain rämpytetään kitaralla ja ulvotaan siihen mikkiin niin, ettei sanoja kuulu.
Sellaisessa ei ole mielestäni yhtään mieltä. Toisaalta olenkin sellainen...
Lisäksi vihaan myös sellaisia hirveitä hempeilybiisejä, joissa tunnustetaan rakkauksia ym.
Esimerkiksi Jennifer Lopezin "Dear Ben". Baah.

Kyllä minä sitten klassistakin kuuntelen. :)
Suosikkeihini kuuluvat ehdottomasti Chopinin pianoteokset (joissa käytetään paljon pedaalia:p), Debussyn Childrens corner (meniköhän se noin?) ja sen lisäksi kamarimusiikki.
Ainakin Kreisler ja ööh... Martin.
Melartinilla on todella tylsiä teoksia.
Olen kyllästynyt Mozartin sonaatteihin, ne ovat yksitoikkoisia. Ja Carl Czerneyn etydit... Ugh.
Mutta Ravel on myöskin suosikkisäveltäjiäni ja Beethovenin kuutamosonaatti on yksi ihanimpia... ;)

Klassisessa tärkeää on minusta hyvä soittaja, joka tulkitsee hyvin kappaleen.
Sen kappaleen kanssa täytyy olla sellainen yhteys.

Säveltäjän tekemät yksityiskohdat ja nyanssit. Niin tärkeitä kappaleissa.
Mozartin sonaatit muistuttavat liikaa toisiaan, se on niissä niin raivostuttavaa.

Jep. Siinä oli vähän minun musiikkimakuani... Muokataan kun jaksetaan.

Lainaus käyttäjältä: "Kuuttis"
Ei sinänsä liity aiheeseen, mutta miten määritellään laaja musamaku?


Siten minä ainakin omani määrittelen, että kuuntelen klassista ja sitten populaaria ja rokkia jajaja... :P

Hikka

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #16 : Helmikuu 28, 2003, 19:27:41 »
Minä tykkää suunnattomasti musiikista jolla on jotakin sanottavaa kuuntelijalle. Se saattaa olla hyvät sanat tai omanlainen melodia tai joku muu pikkukikka joka nappaa korvat mukaansa ja kolauttaa alaleuan rintaan. Yks suuri juttu hyvässä musassa on kanssa laulajan ääni. Mä diggaan siinäkin omaperäisyydestä. Kaikenlisäks on ihan liikasöpöä, jos laulaja kuulostaa siltä että se hymyilee samalla kun laulaa, (sitä tekee mm. Sharleen Spiteri ja Eva Dahlgren) vaikka se nyt ei kyllä sovi mukaan jokaseen biisiin... esmes Dahlgrenin 'Döden' kuulostaisi aikasta kummalta jos Eva vaikuttaisi siltä että se hymyilee laulaessaan... hmm. :? Myös se että 'leikkii' äänellään on mukava. Kuka sanoi jottana laulaessa täytyy aina pyrkiä täydellisyyteen? Musiikki on tunteita ja kun laulaja eläytyy esitykseensä täydellisesti, välittämättä siitä että mukaan saattaa tulla 'kunnon' laulamisen lisäksi myös murinaa ja kitinää ja muita 'epäpuhtauksia' niin avot

Je. Mun mielimusiikkiani on tehty sitten 60-luvun, (semmosta mitä kuuntelen vakituiseen) kun ABBAsta (meikäläisen ensirakkaus muuten, 4 vuotiaana) tuttu Frida lauleli soolourallaan ruotsiksi käännettyjä iskelmiä. Myöhemmiltä ajoilta omistan kaikenlaisia levyjä täynnä discomusaa ja rockia ja poppia ja bluesia ja jazzia ja punkia ja klassista ja... ööh, no mielestäni lempiartistini sekoittavat tuotannossaan lähes kaikkia tyylejä, joten sitä kaikkea tulee kuunneltua.

Ei ole mahdollista laittaa parhaita artisteja mihkän järjestykseen. Muutamia lempibändejäni ovat Texas johon rakastuin kun bändi nousi uuvestaan pinnalle (kaikkialla muualla Euroopassa paitsi Suomessa, jibi. :( ) 1997 maailmankaikkeuden parhaimmalla levyllään White On Blonde... oi niitä aikoja kun piti kysyjälle joka kerta kertoa mistä bändistä nyt puhutaan. (Ja nykysin sitten riittää kun sanoo jottana se 'Summer Son' yhtye.... mikä on muuten ärsyttävää sillänä lähes kaikki Texasin musiikki on tuosta kappaleesta täysin eroavaa.) Toinen asiabändi on ABBA joka kuten sanoin on ensirakkauteni, ja kun sitä musiikkia kunnolla kuuntelee niin huomaa että B&B osas oikeesti kirjottaa biisejä. Ja sitten on vielä Oasis joka uhoavasta ärsyttävyydestään huolimatta on ehdottomasti kaikkien aikojen suurin rockbändi.

Laulaja-artisteista diggaan eniten kaunisäänisiä naislaulajia. Eva Dahlgren kirjottaa mielestäni kaikken kauneimpia biisejä. Ne ei ehkä aina melodialtaan ole aivan loppuun saakka hiottuja, mutta who gies a toss, kun biisien tärkein asia on sanoitukset. Tanita Tikaram sitten on yksi hienoimmista äänistä maan päällä. Hän kuulostaa värittömältä ja samettisen pehmeältä ja välistä tuntuu siltä ettei hänen äänensä ole tehty laulamaan ilmaisuja 'baby, baby' tai 'yeah' mutta sitten kun hän sen kuitenkin tekee parissa kappaleessaan, niin tulos on 'mikään ei voi kuulostaa paremmalta'. Tori Amos on suhteellisen uusi tuttavuus. Hänen musiikkiaan piti etsiä kirjastosta pidemmän aikaa, mutta as they say hyvää kannattaa odottaa: kun vihdoin sain käsiini ensimmäisen Torin levyn niin laskin sen CD soittimeeni, ja sieltä se sitten ei olekaan noussut muutamaan viikkoon. Myös Tracy Chapman omaa kerrassaan mukavan tumman äänen ja hänen lauluissaan on kantaaottavat sanoitukset. Mainiutta.

Näiden lisäksi kuuntelen mmmmmonia muita artisteja. Tuossa nyt vain muutama suurin suosikkini.

Musiikki sitten josta en pidä on semmoista massatuotetta. Kaikenlisäksi meikäläistä ärsyttää semmoset bändit ja laulajat jotka sen sijaan että tekisivät musiikkia, myyvät sitä. Meinaa että liian monet lista-artistit ovat semmosia nätti-video-nätti-laulaja tyyppisiä kaikki samankuuloisia kökköjä. En sano jottana siellä ei ole mitään hyvää mukana, mutta sen sanon että siellä on liikaa tusinatavaraa.

Kuuttis

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #17 : Helmikuu 28, 2003, 21:20:54 »
Ei sinänsä liity aiheeseen, mutta miten määritellään laaja musamaku? Tarkoitan, että jos sanoo vaikka että kuuntelee christina aguileraa, justin timberlakea, kwania, p.o.d:tä, sophie-ellis bextoria ja eminemiä, niin onko se nyt niin laaja musamaku? Siinä on monta bändiä, mutta ei tuossa ole melkein muita musalajeja kuin poppia (/dieettirockia) ja jotain hiphopia. Ja kaikkia soitetaan energyltä. Mutta siis. Mun pointti on se, että miljoona bändiä ei ole sama kuin laaja musamaku.

((Tämän viestin tarkoituksena ei ollut kettuilla kenellekään tai mitään. Kunhan vain heitin tällaisen kommentin.))

Ja sitten, että mikä pakko kaikilla (minä mukaanlukien) on aina sanoa kuuntelevansa hirveän monipuolisesti musaa? Eihän siinä ole mitään pahaa että kuuntelee melko yksipuolisesti musaa... Esimerkiksi joku Justin Timberlake ja Christina Aguilera, eihän niiden musassa nyt kovin paljoa eroa ole.

ÄH. Minkäihmeentakiamäenosaailmaistaitseäniniinettäjokuoikeastiymmärtäisi? Mimmunmömmön.

-Q

Poissa iidba

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Musiikkimaku?
« Vastaus #18 : Maaliskuu 01, 2003, 14:21:31 »
No ensinnäkin vihaan poppia. Ainakin tällä hetkellä, ja etenkin purkkapoppia, kuten Britneytä, Xtinaa, Mariah Careytä, yms. Samoin vihaan useimpia poikabändejä, kuten The Callingia, BSB:tä, Westlifeä, yms.

Rap sen sijaan. Ah, se on niin ihanaa. En minä mistään Fintelligensistä tai Mariskasta niinkään pidä, mutta Eminem, 50cent, D12, Obie Trice ja Snoop Dogg ovat mahtavia. Omistan kaikki Eminemin levyt, yhden D12:n, Fiftyn ja Obien. Snoop Dogg on tarkoitus hankkia ensi kuukausirahan ilmestyttyä.

En tiedä miksi vihaan poppia. Sitä kai kuulee niin pirun usein, se on kaikki niin samanlaista ja olen pitänyt siitä niin kauan että vaihtelu virkistää, myös musiikissa. Vähän aikaa sitten pidin popista, eli melkein kaikesta tämän maailman musiikista. Radiokanavilta saa kuulla poppia ihan koko ajan, ja sitä kunnon rappia tai ehkä rockia kuulee tosi vähän. Paitsi nyt kun tuli tämä Avril Lavigne, mutta hänestä en ainakaan enää niin kovasti pidä.

Ja miksi pidän rapista. En ehkä pitäisi muuten, mutta pikkuveljeni osti Eminemin levyn ja minä ihastuin. Sitä kautta olen tutustunut myös Obie Triceen ja Fiftyyn.

Jokainen tykkää mistä tykkää. Useimmat ystäväni ihmettelevät rap-innostustani; heidän mielestään teinitytöt eivät saa pitää mistään muusta kuin popista tai Enrique Iglesiaksen latinopopista. Mutta ihan sama, minä pidän juuri siitä mistä pidän. Juuri sen takia en katso popin kuuntelijoita pahalla silmällä. Kyllä minä ymmärrän miksi useimmat pitävät siitä. Ja pidinhän siitä itsekin joskus, ja pidän jostakin vieläkin. Spice Girls ja Madonna ovat sellaisia, joita sietää kuunnella. Kuitenkin ensisijaisesti kuuntelen rappiä.

Lainaus käyttäjältä: "Fleur"
itä en tiedä, mihin ryhmään heidät luokitellaan.


Kwan on minun tietääkseni jonkinsorttista rappia. En kyllä ole ihan varma, voi se poppiakin olla. Ainakin Tidjân rappaa. :)
"Well, I don't know how to break this to you, but I think they might have noticed we broke into Gringotts." -Ron Weasley

Poissa jenan

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Musiikkimaku?
« Vastaus #19 : Maaliskuu 03, 2003, 18:47:18 »
Joku ihminen ihmetteli musiikkimakuani kovasti. "sulla on maailman kummallisin musiikkimieltymykset. ei todellakaan pahalla, vaan ihmettelen, miten joku voi tykätä noin monesta eri genrestä?" Omasta mielestäni musiikkimakuni ei ole erikoinen. Kuuntelen sitä, mistä tykkään.

Minulle se ei ole se genre niinkään, mikä merkitsee. Pääpiirteittäin jätän teknodancepumputukset ja iskelmät väliin, mutta jos kuulen jonkun hyvän iskelmän, en boikotoi sitä "koska se on iskelmää haloo!!!". Ja eniten kai kuuntelen rockia ja poppia, mutta se on siitä artistista, bändistä tai kappaleesta kiinni, ei siitä onko se iskelmää vaiko rokkia.

Starsailor, Apulanta, Kent, Queen, Britney, Coldplay, Spice Girls, Ultra Bra, Scandinavian Music Group, Mariah Carey, Maija Vilkkumaa, The Bangles, Nightwish, Kerkko Koskinen, Shakira, Sheryl Crow, Ozzy Osbourne, Westlife. Etc...

Lord Azog

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #20 : Maaliskuu 04, 2003, 14:44:56 »
Minun musiikkimakuni on aika laaja. Se yltää klassisesta rokkini, rokista teknoon, teknosta metalliin, jota siedän Barathrumiin asti. Sen bändin kappaleiden sanoitukset rupeavat olemaan jo aika paha pala niellettäväksi.

Bändeistä/laulajista voisin mainita The Pillowsin, Sevendustin, L'Arc-en-Cielin, Nightwishin,  Elviksen, Bob Marleyn, Sonata Arctican ja Sash!:in.

Miksikä kuuntelen tietynlaista musiikkia? Musiikkivalintani johtuvat lähinnä senhetkisestä mielialasta/tekemisestä. Yöllä kun pohdiskelen jotain ircin ääressä soi klassinen. Koulussa soi raskasta metallia taikka The Pillows.  Jos kaikki tuntuu olevan hyvin,  ja on kevyt tunnelma taustalla soi Bob Marleyn biisejä.

emotions

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #21 : Maaliskuu 06, 2003, 12:07:57 »
Hm. Miulla on periaatteessa laaja musiikkimaku, periaatteessa sitten ei.  Oma musiikkimaku vaihtelee siinä Gootti/Dark/Death/Black -metallin välillä. Hassua on, että itseasiassa tässä muinoin yksi päivä ajattelin syytä sille, että olen päätynyt kuuntelemaan esimerkiksi Bläkkiä. (Kun melkein kaikki bläkki menee, ihan brutaalista melodiseen) Mie en vaan keksinyt sille syytä.. jos se on jotain kapinaa..? Kun en mie osaa kuvitella itseäni 70-vuotiaana keinutuolissa maskit naamalla (: Pelottavaa. Kai miunkin "musiikki" (: maku jonain kauniina päivänä on sellasta Mamba-tasoa (ei, mie en tarkota että se on huono, nyt vaan on vaikea kuvitella kuuntelevansa sitä..), joka on suhteellisen kammottava ajatus.. Ei.. nyt mie olen pelotellut itseäni liikaa, taidanpa mennä kuuntelemaan Funeris Nocturnumia, ihan vaan että saan kaiken taas raiteelleen (: Pure Satanic Blasphemy on muuten ihan hemmetin mahtava levy!

Poissa Zhenoa

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
    • http://r2.missalie.net
Musiikkimaku?
« Vastaus #22 : Maaliskuu 11, 2003, 11:45:45 »
Minä kuuntelen nykyään lähes vain ja ainoastaan japanilaista musiikkia. J-rockia ja animesoundtrackeja enimmäkseen, pop on vähän niin ja näin.
 Oikeastaan riittää jos kappaleessa on esimerkiksi vahva melodia tai jokin muu tunteita herättävä elementti. Jopa täydellisen monotoninen Noh-tyylinen musiikki on tavallaan varsin jännittävää. Animesarjojen OSTeja keräilen niiden taustamusiikkien takia. Useat ovat niin upeita että huh huh.
  Suosikkejani ovat Malice Mizer ja Camui Gackt, Dir en Grey, The Pillows, Moi Dix Mois sekä Yoko Kannon (Cowboy Bebop, Escaflowne, Stand Alone Complex, Wolf's Rain...) ja Yuki Kajiuran (.hack//SIGN, Noir...) upeat musiikit.
  Jos kuulen jossain sarjassa hyvän kappaleen, niin lataan sen lähes välittömästi. Tämän takia winampin soittolistani pyörii puolentoista tuhannen kappaleen paikkeilla, joista lähes kaikki ovat täysin "irrallisia". Niin, ja hiukan vaillinainen soittolistani löytyy [täältä]. Päivittelen sitä aina silloin tällöin.

Länsimaista musiikkia en kuuntele juuri ollenkaan, mutta elokuvasoundtrackeja hankin edelleen silloin tällöin, esimerkkinä nuo LotR-OSTit. Radiota en kuuntele laisinkaan.

keikku

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #23 : Maaliskuu 13, 2003, 09:13:15 »
Enimmäkseen meikäläisen radiossa soi kikkelihevi eli korkeelta, kovaa ja puhtaasti(siis tietenkin miehen laulamana).. Se on asiaa.. Kyseisen musiikkilajin bändeistä kuuntelen kyllä vain Sonata Arcticaa, mutta kyllähän se Stratovariuskin menee.. Sonata Arctican biisit menee, vaikkakin jotkut(aika moinen osa..) onkin balladeja, joista en diggaa.. Yleensäkin tykkään nopeatempoisesta, keyboard-painotteisesta musiikista, koska niissä biiseissä on usein mahtavat melodiat ja sanoitukset tietenkin riippuvat sanoittajasta..  

Myös Nightwishin kaltainen powermetal kolahtaa aikas hyvin.. Sen perusteluksi osaan sanoa vain: Nopeita biisejä, joissa hyvät sanat ja hyvä laulu..

Joudun kuuntelemaan kotona liikaa örinä-saatananpalvoja-heviä, mutta se kyllä menee yli rajojen.. Isoveljeni nimittäin soittaa joka päivä täysillä sellaista.. Myös kaikenlainen räppi ja poppi menee kauas minun musamausta..  :evil:  En vain kestäisi jotain Eminemiä/Christina Aguileraa kuunnella, joten sen takia kuuntelenkin vain Suomipoppia radiosta..

Myös jotkut vanhat Queenin biisit on hyviä.. Esm. Bohemian Rhapsody.. Se on täyttä asiaa!!

Eli yhteenvetona:
1. Sonata Arctican kaltainen kikkelihevi menee,
2. Nightwishin musiikki menee,
3. Vanhat Queen biisit menee..
4. Ei missään tapauksessa räppiä tai poppia!!

-Olen-vaiennut-

muoks. Nykyään en todellakaan kuuntele Sonataa. Sori vaan, mut nyt kolahtaa toi Folk Metal. Eli Finntroll, Moonsorrow ja Turisas. En erityisemmin osaa selittää sitä. Se on.. iloista musiikkia. :) Vaikka tosin, kun kuuntelee sanoituksia, ei ne niin iloisia ole.. ;) Heh. Mutta genreistä voisin sanoa Folk ja Black Metalin, vaikka tosta blackista en niitä bändejä pysty sanoo.. No ehkä yhen, Trollheim's Grott. Ja sitte kans D.S.K, tosin en oo ihan varma mihin genreen se kuuluu(isoveli kommentoi: se on deathia.).. Se oli aika huippu.

Eli yhteenveto nro 2.

-Folk ja Black Metal on ykkösiä.
-Finntroll on bändeistä ykkönen.
-Tuska on paras festari, vaikka se ei tähän sinänsä kuulukaan..
-Vanhat kasarit on just jees. :)

Poissa Ruiskaunokki

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Musiikkimaku?
« Vastaus #24 : Maaliskuu 19, 2003, 20:54:54 »
Sanoisin, että musiikkimakuni on lähes laidasta laitaan, mutta en kuitenkaan pidä kaikesta. Jazz, blues ja r'n'b ovat ne, joita vältän aika paljon. Alakoulussa musamaku oli sitä poppia (tyyliin Spice Girlsejä sekä Smurffeja), hyvin yksipuolista siis, mutta kolmisen vuotta sitten rupesin kuuntelemaan muutakin.

Hevipuolelta Nightwish ja Sonata Arctica ovat ne ykköset. Muilta bändeiltä tulee kuunneltua yleensä vain muutamaa kappaletta (kuten Metallicaa, Diabloa yms.)

Klassinen ja soundtrackit ovat kanssa suosikkejani, enimmäkseen HP- ja LotR-soundtrackit. Klassiselta puolelta kuuntelen eniten Griegiä ja Sibeliusta. Oikein hyvä vastapaino metallille, ja rauhallisempaa menoa.

Jotenkin tuntuu siltä, että metallistit inhoavat rappia (ja toisinpäpin...). Mutta en ole täysin metallisti, niin kuuntelen myös rappia, mutta vain Eminemin verran.

Muuta musiikkia kuuntelen miten sattuu ja milloin sattuu. Nytkin kyllä soittolistalta löytyy Take Thatia, Savage Gardenia, Fivea ja Nik Kershawta. Vanhoja hittejä on kiva kuunnella :) Voi vaikka palautella yhdeksän vuoden takaisia alakoulun diskoja mieliin...

Ecera`s Darkness

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #25 : Maaliskuu 22, 2003, 18:30:24 »
Minä kuuntelin joskus musiikkia hieman laidasta laitaan, mutta nyt olen huomannut tykkääväni tietyistä musiikeista.
R´n´B:stä olen pitänyt jo kauan. Se musiikki sykkii minussa ja rakastan sitä rytmiä.
Nu-metal on upeaa ja kyllä, Linkin Park on mahtava, kuten myös Incubus.
Kyllä muitakin kuuntelen, ja olen törmännyt useisiin upeisiin yhtyeisiin.
Jos nyt kerron muutamia lempiyhtyeitäni/-artistejani, mainittakoon TLC ja No Doubt (en edes muista milloin ihastuin näiden bändien musiikeihin..oi siitä on kaauuan), tietysti nuo jotka jo edellä mainitsin, sekä Aaliyah ja Avril Lavigne. Itse asiassa en olisi uskonut hurahtavani Avrilin musiikkiin, mutta näin kävi..minkäs teet. Aaliyahin musiikista kiinnostuin kuultuani ensi kertaa Try again -biisin.
Nykypäivien rockillakin on oma osuus minussa:)

Itse asiassa minä en varmaan eläisi ilman musiikkia..tämä on perintöä isän puolelta.

~Zeld, kiitos ja kumarrus

Hilkka

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #26 : Maaliskuu 22, 2003, 23:48:37 »
Olen löytänyt itseni useiden elokuvien soundtrackeilta. Soundtrackit ovat usein varsin nautittavia olettaen, että elokuvan musiikkiin on oikeasti panostettu. Sekä FotR:n että TTT:n soundtrackit ovat vaikuttavia, mutta pidän kovasti myös HP-sountrackeista. Titanicissakin on upea musiikki. Oikeastaan pärjään noilla viidellä CD:llä aika pitkään. Koska kuuntelen musiikkia useimmiten taustalla, eli lähinnä lukiessani jotakin, ollessani koneella tai nukkumaan käydessäni, pidän eniten juuri mainitsemilleni sountrackeille tyypillisestä soololaulajan puutteesta. Kun toisinaan kuuntelen musiikkia ihan musiikin kuuntelemisen riemusta, nuo levyt toimivat aivan yhtä hyvin.

Yleisemmin ottaen nautin klassisesta musiikista, erityisesti pianosta ja viulusta. Kuten sanoin, kuuntelen musiikkia mieluiten ilman soololaulajaa, mutta täytyy todeta, että Josh Grobanilla on aivan uskomaton ääni. Minä tiedän hyvin vähän musiikista, enkä yllä kovin syvällisiin analyyseihin, mutta Dumbledorehan sen oikein kauniisti ilmaisi: "Ah, musiikkia. Sen taikuus ylittää kaiken, mitä me täällä teemme. "

Juliette

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #27 : Maaliskuu 25, 2003, 17:12:52 »
Lainaus käyttäjältä: "Ruiskaunokki"
Suosikkini ovat Nightwish ja LoTRin soundtrackit, jotka ovat aika lailla toistensa vastakohtia.


No joo. Kyllähän ne on, mutta minäkin pidän molemmista!
Olen fantasian suurkuluttaja, luen paljon fantasiakirjoja ja fantasiaelokuvat kuuluu kuvaan.

Se heijastuu musiikkimakuun.
Nightwishiin tykästyin alussa juuri kappaleiden sanoituksien ja sanomien  takia, ja myöhemmin se musiikki alkoi tuntumaan omalta jutulta myös.
Kuuntelen siis enimmäkseen heviä ja metallia, ja kaikki sellainen suomirock menee jossa on sanomaa.
Nightwish on täydellistä musiikkia mulle, ja kuuntelen sitä päivittäin ihan liikaa.
Luulisi että se jo niin pitkän ajan jälkeen kyllästyttäisi, mutta joka kerta löydän kappaleesta jotain uutta, ehkä jotain kuuluvaa uutta, tai sitten kehitän päässäni taas jonkun uuden kappaleeseen sopivan tarinan ja ihastun kappaleeseen uudestaan.

Joissakin biiseissä (ihan yleisesti ottaen) kompastutaan kielikuviin, joita ängetään kappaleeseen liikaa ja sanoma jää täysin epäselväksi.
Vaikka sellaisessa biisissä se musiikki olisikin hyvää, se kuunteleminen on jotenkin outoa koska ei tavallaan sisäistä sitä juttua.

Jokainen kappale on tarina, ja niitä pikku tarinoita voi kuunnella satoja, ellei tuhansia kertoja uudestaan ja uudestaan.
Tästä hyvä esimerkki on YUP:n Meitä odotellaan mullan alla.  
Sen tyylinen musiikki ei uppoa, mutta lyriikat siinä biisissä ovat niin mahtavat että sitä kuuntelee ihan mielellään.

Mistäköhän se muuten johtuu, että kaikki tällainen hevi- ja metallimusiikki on usein sanoitukseltaan melko fantasia pohjaista?

Sitten, miten genren vaihto vaikuttaa itse kappaleeseen?
Esim. Mombasa Taiskan tulkitsemana, ja sitten Denigraten versiona. Siinä mielessä se musiikki kyllä voittaa lyriikat. Tai sitten se johtuu siitä kuka sen kappaleen tulkitsee.
Toisaalta se voi johtua myös siitä, että kun kappale esitetään itselleen mieluisana versiona (hevi, rock, hiphop, metalli) kuulostaa myös kappaleen sanoitus paljon paremmalta.

Joo. Kai tässä tuli selväksi, että metalli ja hevi on minun juttuni, ehdottomasti.

Lainaus käyttäjältä: "hikka"
Minä tykkään suunnattomasti musiikista jolla on jotakin sanottavaa kuuntelijalle. Se saattaa olla hyvät sanat tai omanlainen melodia tai joku muu pikkukikka joka nappaa korvat mukaansa ja kolauttaa alaleuan rintaan.


Heh, tässä taisi tavallaan olla koko selitykseni pointti. Se vaan on niin monimutkainen selittää. Parasta keskittyä vaan siihen musiikkiin!  :)

Poissa Claud Kishi

  • höpöäjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Musiikkimaku?
« Vastaus #28 : Huhtikuu 17, 2003, 15:34:05 »
Voin myöntää että mulla on ERITTÄIN suppea musamaku. Siis ERITTÄIN suppea. Kuuntelen..no, poppia ja hiphoppia. En lähes mitään muuta.  Mun musamaku on muuttunut kyllä viime aikoina paljon. Lempibändejä ovat olleet sellaisetkin kuin Spice Girls... Tällä hetkellä eniten kolahtavat:  Killer, The Rasmus, Pink, Avril Lavigne, TikTak ja Black Eyed Peas. Maija Vilkkumaalla ja Fintelligensillä on myös hyviä biisejä. Pikku G: stä ja Kwanista tykkäsin ennen, mutta nyt olen liikakuuntelun seurauksena kyllästynyt.  Inhokkilistalle ovat joutuneet Gimmel, Lordi, Eminem ja Apulanta.
Minusta olisi helpompi sanoa lempikappaleet, kun bändit, mutta ne sitten joskus...

turme

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #29 : Huhtikuu 17, 2003, 23:25:36 »
musiikki.
arvostan eniten kotimaista musiikkia ja sitä löytyykin eniten hyllyltä. en väitä että ulkomaalaiset olisivat huonoja, jotkut bändit ovat aivan loistavia!  mutta en kuuntele pahemmin rappia tai teknoa, kyllä muuta pystyy nielemään. (tai nylon beat, gimmel..!!! krääh!! eli ei.) nautiskelen myös ihan "voodoo" musiikista, eli sen tyylisestä kuin adiemus. se on semmonen hassu biisi, jossa oikeastaan vaan hoetaan adiemusta. yksi ihan sen tyylistä musiikkia omaava cd löytyy hyllystä. jes! (ps. hyvää unimusaa  :) )
ihmiset, kuunnelkaa hyvää musiikkia. mutta makunsa kullakin, kaikkia joku musiikki ei voi miellyttää..

C.Chang

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #30 : Elokuu 23, 2003, 12:24:26 »
Eminem, kuuntelen nykysin vaan Eminemiä. Radioki on jääny vähemmälle. Ennen kuuntelin vaan radiota.
The Eminem show on paras levy jota multa löytyy. Ei yhtäkään kappaletta jota ei vois missään mimessä kuunnella. Räppi nyt vaan on sellasta joka muhun iskee. Levyhylystä löytyy kans Kwania ja Fintelligensiä ja joskus lainaan Pikku G:n kaverilta.
Ja sit tykkään aika paljon kuunnella The Rasmusta. Dead letters on hyvä levy ja kaikki kappaleet sairaan hyvii. Se vaan alkaa jo kyllästyttää. Sit'ä ei oo vähään aikaan tullu kuunneltuu.
Yleensä netissä käydessäni kuuneteln Apulantaa. On seki sentään aika hyvä...

Miss Wire

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #31 : Elokuu 23, 2003, 16:36:59 »
Viime aikoina levysoittimessa on useimmin viihtyneet Nightwish, Placebo ja Manic Street Preachers. Minulla on aina sellaisia kausia, että kuuntelen lähes pelkästään vain paria levyä pitkiä aikoja. Sitten ne levyt saattavat "unohtua" pitkäksikin aikaa, ennen kuin taas löydän ne uudestaan. Perhe on joskus ihmetellyt, kuinka jaksan kuunnella samaa levyä kuusikin kertaa putkeen....

Musiikkityyleistä pidän ainakin indie rockista, glamista, gootista, metallista, synthpopista... Ylipäätään minuun vetoaa melankolinen ja tunnelmallinen musiikki, vaikka sellaisen kuuntelu ei olekaan hyväksi mielialalleni.

Suosikkibändejäni/laulajiani ovat mm. Placebo, Mew, Manic Street Preachers, Nightwish, The Cure, Joy Division, Depeche Mode, Air, Marilyn Manson, Him, Indochine, Jaurim, the 69 Eyes, Melody Club, Bright Eyes, Radiohead, The Ark, Sisters of Mercy, Kent, Ladytron, Queen Adreena, Jack off Jill, Rachel Stamp...

Joistain bändeistä pidän lähinnä sanoitusten takia, joissain muissa taas vetoaa melodiat tai sitten vaan yleinen asenne.

Rapista ja r'n'b:stä en pidä ollenkaan, se on jotenkin liian yksitoikkoista minun makuun.

tuhkimo

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #32 : Elokuu 23, 2003, 18:31:01 »
Hmm.. Mä en osaa nimetä mitään genreä (ensinnäkään siksi, että bändejä on niin vaikea laittaa genreihin ja perjaatteessa se on aika tyhmääkin, mutta tämähän on vain mun mielipide), mut sanotaan nyt vaikka niin, että mä tykkään sellasista synkistä/tummista lurituksista, jotka kertoo rakkaudesta, kuolemasta ja/tai elämästä. En siis tarkoita, että jos ne kertoisi elämästä että ne kertoisi esim. laulajan omasta päivittäis rytmistä vaan siis jonkinlaisia niin sanottuja filosofisia ajatuksia elämästä tai jotain vastaavaa.. Emmä oikein osaa selittää. Siis suosikki bändi on HIM, jos nyt joku ei tiennyt (oon maininnu sen ehkä niin ku jokaisessa viestissäni.. about..) ja niiden musahan just on synkkää ja tummaa rakkaus luritusta (tosin mun mielestä se on pikkasen muuttunu erilaiseks tol uudel levyl). Mutta HIMkin on kai tosi vaikee pistää mihinkään genreen koska se on (lukemani perusteella) heavya ja joskus se on popia ja joskus se on poprockia. Kai se sitten on sitä lovametallia, mutta hirveän moni ei edes pidä sitä minään genrenä tai sitten ei oikein tiedä mitä/minkälaista se on. Joka tapauksessa mä diggailen HIMin lisäks (huomattavasti vähemmän, koska mun elämähän on omistettu HIMille ;]) The 69 eyesistä ja tälleen.. njuuh.. Pitäiskö mun nyt sit sanoo genreks lovemetal? Njäh. En. Kaks juttua pitää mun musa maun sisällään (epäilisin): HIM ja tumma/synkkä rakkaus/elämä/kuolema luritus. :p
Kiitos.

*muoks*

Lainaus käyttäjältä: "Shanpuu"
Minä elän musiikin avulla.


Niinhän se vähän on. Kiitos samoin.
Ugh.

Serbeth

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #33 : Elokuu 23, 2003, 21:07:03 »
Jos nyt täytyy mainita, niin voisin sanoa kuuntelevani pääosin metallia/rokkia. Aika paljon genrehaarautumia on myös, mutta en jaksa ruveta kaikkia luetteloimaan.
Esimerkkeinä Blind Guardian, Gamma Ray, Rhapsody, Sonata Arctica, Nightwish, Amorphis, Red Hot Chili Peppers, Bon Jovi ja hiukan myös Stratovariusta. (...)
Sitten on jotain manitsemattomia vielä, Moby on hyvä esimerkki :)
Aika synkkää, voisin sanoa. Melodista.

Poissa iidba

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Musiikkimaku?
« Vastaus #34 : Elokuu 24, 2003, 09:56:38 »
Hmm. Rap on edelleen ykkönen, mutta hevimetallimusa on myös itse asiassa aika hyvää. Miksi? En tiedä. En minä siitä ennen pitänyt, ja syy on se etten kuunnellut sitä musaa. Olin sillä asenteella, että "hyi hitto mitä tää tämmönenkin nyt sitten on??!" Ennen kuin olin kuullut yhtäkään biisiä.
Ei kannata olla ennakkoluuloinen.

P.O.D, Marilyn Manson...etenkin tuo edellinen on aikas hyvä, vaikka en ikinä olisi uskonut. Vielä vähän aikaa sitten vihasin sitä... O_o;; Olen tälläinen.

Nyt levyhyllystä löytyy yksi Marilyn Manson, P.O.D:n levyä ei, mutta Matrixin soundtrack kyllä, ja siitä löytyy P.O.D:täkin... Yksi biisi sillä levyllä on kyllä ihan huippu, Calm like a Bomb.

Noh mutta. Olen aina rakastanut musiikkia, ihan pienenä kuuntelin kuulemma classista tosi paljon. Tykkäsin ihan hirveästi. Sitten olen tykännyt tähän ikään asti popista, mutta nyt on sitten rap ja vähän hevimetalliakin, tai mitä se nyt virallisesti onkaan.
Tälläkin hetkellä soi taustalla Dr.Dretä. :) Musiikki on ihanaa!
"Well, I don't know how to break this to you, but I think they might have noticed we broke into Gringotts." -Ron Weasley

Annúnqúerewen

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #35 : Elokuu 28, 2003, 15:36:15 »
Nyt just soittimessa pyörii ulkomainen rock (lähinnä jenkkilä-osastoa, muut kun eivät tunnu osaavan tätä jaloa lajia). Mulla on pop- ja rock-kauteni, ja juuri nyt kohdalle osui rock. Ei mitään kovin raskasta tai hevahtavaa, lähinnä sitä Kultaisen keskitien matskua (tyyliin Paloalto ja Nickelback).

 Ja uskokaa tai älkää, mussa tulee ikuisesti asumaan pieni poikapurkkabändipop-ihquttaja. Tämäntyyppisessä popissa on jotain sellaista hyväntuulista ja letkeää, jotain joka saa hymyilemään. Yksinkertaista ja maailmojaparantavaa. Backstreet Boys edustanee tätä parhaiten: kauniita balladeja, nykiviä nopeita ja aivan älytön nostalgia... Kyllä, olen vanhenemassa jos käytän jo sanaa 'nostalgia'... Enää ei tehdä kunnon poikapoppista, kaikki westlifet ja anotherlevelit ovat samaa vanhaa jankutusta toistavia urpoilijoita, joista ei löydy tulkitsijoita tai mitään särmää tai uusiutumiskykyä...

 Ja sitten päästään osioon "Soundtrackit". Monissa leffoissa on hyvää musiikkia, ja TSH:n myötä olen alkanut enemmän seurata elokuvien musiikkeja ja täydentää hyllyäni. Kunnon leffamusa on yks leffan elementti, joka iskee suoneen ja sydämen tanssimaan macarenaa... :D

 Kotimaista en kuuntele edes nimeksi, ellei lukuun oteta joitakin yksittäisiä kappaleita. YUP on kuitenkin poikkeus, sillä omistan jopa joitakin heidän levyjään. Sävellykset ovat hyviä, jopa hätkähdyttäviä, ja kappaleiden lyriikat ovat omalla kieroutuneella tavallaan hauskoja ja tappavan osuvia. Jarkon äänessä on myös jotain spesiaalea. Luin Soundista haastattelua, jossa hän totesi olevansa keskiverokuuntelijan tasolla ja päivitteli sitä, miksi jotkut kokevat hänen tekstinsä vaikeiksi, ei hän niistä pyri tekemään mitenkään monimutkaisia tai mitään.  Martikaisesta (nyt tulee se pointti) se johtuu siitä, että muu musiikkiteollisuus suoltaa niin paljon yksioikoista ja yksinkertaisella sanomalla höystettyä musiikkia, että se erottuvat ympäristöstään outolintuina. Vika on ympäristössä, ja niinhän se vähän onkin. Okei, hiukan offtopiccia, mutta tulipahan mieleen. Lukekaa rivien välistä jotain perustelua ja puolustelua allekirjoittanutta kohtaan... *päättää lähteä poikkeamaan Möyremässä*

Irvikissa

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #36 : Elokuu 28, 2003, 16:55:51 »
Musiikkimaku.. On todella vaikea luokitella omia vajaata 200 ja poikaystävän vajaata 100 levyä yhteen kategoriaan. On helpompi luetella ne tyylilajit joita en kuuntele. Rap, hip hop ja nrj-musiikki eivät kolahda. Kuten ei myöskään pomppumetalli (linkin parkit sun muut), poikabändit ja britneyspearsit.

Musiikin kuuntelu menee minullakin kausittain, joskus tulee kuunneltua joitain levyjä enemmän kuin toisia. Viime aikoina olen kuunnellut lähinnä The Smithsiä ja Pet shop boysia. Tällä hetkellä Zen caféta.

Yleisesti ottaen pidän rock'n'rollista, rockabillystä, jazzista, 70-luvun discomusiikista (Earth, wind and fire), suomalaisesta rokista (Viikate, CMX, YUP:kin nykyään...) ja kaikesta luokittelemattomasta (The Smiths, Pet shop boys, Frank Sinatra). Minulla on siis erittäin laaja musiikkimaku. Tanssimusiikkiakin voin kuunnella jos olen lähdössä esimerkiksi baariin kavereiden kanssa tanssimaan tai sitten jos on salilla. Niihin paikkoihin sen tyylinen musiikki sopii.

Ja unohdin tästäkin varmaan suuren osan niistä bändeistä joista pidän. Musiikkimakukin vaihtelee kausittain. talvella tulee kuunneltua hieman raskaampaa ja synkempää musiikkia kuin kesällä. Ja mielialan mukaan tulee myös vaihdeltua musiikkia.

Sitäpaitsi maailmassa on liikaa hyvää musiikkia jotta edes ehtisi kuunnella kaikkea mitä tahtoisi.

Yasmin

  • Ankeuttaja
Millaista musiikkia kuuntelen?
« Vastaus #37 : Elokuu 28, 2003, 17:29:45 »
Täytyy myöntää, että musiikin kuunteleminen on todella mukavaa, vaikken sitä usein teekään. Minulla on hassu tapa laittaa aina nukkumaan mennessäni radio tai joku levy päälle hiljaisella volyymilla, se jotenkin rauhoittaa minut uneen. Mutta asiaan.

Kuuntelen sitä, mitä satun kuuntelemaan. en välitä ollenkaan toisten mielipiteistä, vaan kuuntelen juuri sitä, mistä itse pidän. Musiikkimakuuni kuuluu esimerkiksi Celine Dion, Sophie Ellis Bextor ja Kwan. Kaikilla näistä kolmesta on hieman erityylistä musiikkia, noh, Sophien ja Celinen musiikit menevät kyllä aika läheltä toisiaan, mutta Sophie laulaa ehkä hieman "räväkämmin", ja erilaisista aiheista.

Se mikä painaa, kun ns. valitsen lempiartistiani/bändiä, on se, että sanat ovat hyvät, ja niissä on jotain ideaa. Toinen on se, että lauluääni on hyvä, en halua kuulla mitään ihme rääkymistä, vaan tasapainoista laulua. Lisäksi en pidä siitä, jos lauletaan ikään kuin nenän kautta, kuten Nylon Beat tekee. Voi voi, kannattaisiko ensin käydä laulukurssi ennen kuin perustaa bändin?

Tosiaan, musiikkimakuuni kuuluu myös Maija Vilkkumaan musiikki. Hän on ehdottomasti paras suomalaisartisti, johtuen siitä, että sanat ovat kovin koskettavia, ja kertovat muustakin kuin pelkästä rakkaudesta (Celinen kohdalla tämähän on aika yleistä). Mutta siis, heistä minä eniten pidän.

Fleur

  • Ankeuttaja
Rasmuksen CD joutaa hiiteen. Tai pikkusiskon levyhyllylle.
« Vastaus #38 : Syyskuu 05, 2003, 20:08:19 »
Muoksittu bändi/laulajalista 28.2.

Vähän alle vuosi sitten kirjoittamani viestin (tämä on näköjään aika vanha topic...) tieto on täysin vanhentunutta, joten pistetäänpä uusiksi...

Tajusin eilen levyä soittimeen laittaesani, että kuuntelen lähinnä mieslaulajia (poikkeuksena Alanis Morrisette -en vieläkään osaa kirjoittaa hänen sukunimeään oikein): Sting, The Crash (laulaja on Teemu Brunila, ja eikövätkö muutkin bändin jäsenet ole miespuolisia?), tosin ainoastaan heidän ensimmäisen levynsä kelpaa, Rufus Wainwright, Damien Rice ja Teitur, josta joku on ehkä kuullutkin.

Kovimmassa kulutuksessa on Rufus Wainwright (hänestä lisää täällä: http://www.vuotis.net/viewtopic.php?t=621&postdays=0&postorder=asc&start=30), jonka luokka on yleensä pop&rock tai singer&songwriter. Samaan kastiin tungen myös Ricen ja Teiturin. Kaikkien musiikissa on sama perusidea, Teitur tosin on vaarallisen lähellä kaupallista poppia.
Vaikka nuo yllämainitut nimet olisivatkin täysin tuntemattomia, The Crashin suurin osa toivottavasti tietää. Luokka lienee rock.
Sting rulaa tietenkin. Aivan älyttömän kauniita lauluja, tosin mukaan mahtuu myös aivan tarpeetonta tavaraa.

Lyhyesti:
Kuuntelen englanniksi laulavia jotka tekevät itse omat laulunsa, ja joissa näin ollen on ainakin jotain sisältöä. Genret rauhallinen rock->järkevä pop.

Anya kirjoitti:
Lainaus
Sekä soundtrack musiikki. Minulla on noin 50 levyä ja noin 30 niistä on soundtrack musiikkia. Niihin kuuluu mm. Piano, Moulin Rouge, Veren vangit, Harry Potterit, LotR, Egyptin Prinssi, Anastasia, Mulan.. Ja läjä muita, mutta eniten tulee noita kuunneltua.


Veren Vankien soundtrackista tykkään itsekin (en tosin ole kaupoista löytänyt, mutta kirjastosta olen lainaillut). Vain parissa laulussa on sanat, joten aika poikkeuksellista. Kaunista ja surumielistä, hyvää taustamusiikkia.
Moulin Rougen kuuntelu on vähän jäänyt, mutta sekin levyhyllystä löytyy. Kuuntelen David Bowien Nature Boyta (soi leffan alussa) silloin tällöin ja Complainte de la Buttea joskus (Rufus Wainwrightin esittämä).

Off: Veren Vangit DVD löytyy Free Record Shopin nettikaupasta. Kasetin lainailuun kyllästyneenä pompin luonnollisesti kattoon ja tilasin sen heti ^_^

Ja IwtV soundtrack löytyi Lontoosta. Yay.

Angie

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #39 : Helmikuu 26, 2004, 20:32:27 »
Jaa-a. En pidä bändien ja musiikin tarkasta luokittelusta mitenkään suuresti, mutta enköhän silti yritä jotain tähän vääntää.

En väitä, että musiikkimakuni olisi mitenkään hämmästyttävän laaja, mutta miksi pitäisikään? Pääasiassa heviä ja hard rockia, mutta on siellä poikkeuksiakin. Ihan sellaisia ikisuosikkeja ovat Deep Purple, Black Sabbath ja Led Zeppelin. Nightwishin suuri fani olen ollut myös jo pidemmän aikaa.

Olen kuullut useammaltakin taholta olevani 'kikkelihevari', ja on kai se pakko myöntää. Esimerkiksi Iron Maiden, Metallica, Tarot, Stratovarius ja Diamond Head on tosi kovia bändejä. Apocalyptica, AC/DC ja Children of Bodom kuuluvat myös suosikkeihini ja enemmän tai vähemmän tähän hevi/hard rock kategoriaan. Mainittakoon vielä Guns N' Roses, joka vie mukavan palasen tilaa levyhyllyssäni ja sydämessäni. Jea.

Tästä sopii sitten koukata hieman punkkiin (ei mitään märkäperse skeittipunkkia!), eli Sex Pistols löytyy myös. Ja sellainen epämääräinen punklevy, joka on itseasiassa tosi hyvä. Meininkiä ja asennetta. Lisäänpä tähän vielä suosikkini n. 3 vuoden takaa; Hanoi Rocks.

Sitten on tämä tapaus Queen. Niiden musiikki on niin omalaatuista ja hienoa. Varsinkin ne varhaisemmat jutut. Ah.

Sitten tämä yksi pakkomielteeni (niiden muiden ohella tietysti..^^). Musikaalit. Phantom of the Opera on niin rakas. Catsia kuuntelen myös, ja tällä hetkellä on kirjastosta lähtenyt mukaan Rocky Horror Show. Hassua ja viihdyttävää.

Tässä siis lyhyt (!!!) katsaus musiikkimaustani. En lupaa, etten lisäilisi tänne vielä joskus jotain.

Ja koska tämä on keskustelu, eikä galluppi, niin mitä teidän mielestänne musiikkimaku kertoo ihmisestä?

Poissa Ranloo

  • Vuotislainen
Musiikkimaku?
« Vastaus #40 : Maaliskuu 14, 2004, 12:05:28 »
Lainaus käyttäjältä: "Angie"
Ja koska tämä on keskustelu, eikä galluppi, niin mitä teidän mielestänne musiikkimaku kertoo ihmisestä?


Pistit, Angie, pahan. Musiikkimaku ei välttämättä kerro ihmisestä yhtään mitään. Joillakin musiikkimaku tuntuu riippuvan niin kamalasti yleisestä/kaverin mielipiteistä, ettei siitä pysty oikein mitään päättelemään.

En menisi sanomaan, ettei musiikkimakuni kertoisi minusta mitään, mutten osaa sanoakaan, mitä se kertoisi.

Omaa soittolistaa (mm) katsellessa, en voi väittää kuuntelevani minkään tietyn tyylistä musiikkia.

Tällä hetkellä soittolistalla on kärkipäässä mm. Smashing Pumpkins, Queen, Don Huonot sekä Rinneradio (jota on muuten aivan älyttömän huono kuunnella koneella).

Kuitenkin ylitsemuiden menevät soundtrackit, joissa minulla ei ole mitään erityistä "guidelinancea". Pidän mm. James Bond -themeistä, Angelo Badalamentin sekä Danny Elfmanin tuotannosta. Ensimmäinen eroaa melko vahvasti kahdesta jälkimmäisestä.

Huomasin muuten tätä listaa tehdessä, että eilen poistettu virus on ilm. sekoittanut soittolistani. Ihanaa.
Yök!

Mida

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #41 : Maaliskuu 23, 2004, 17:56:21 »
Täytyy myöntää, etten omista ehkä maailman monipuolisinta musiikkimakua... Kuuntelen kaikista eniten metal-musiikkia ja jossain määrin hard rockia (tai muuta sen tyylistä, miten ne nyt taas ikinä luokiteltiinkaan). Oli miten oli, olen aivan koukussa kyseisiin musiikkityyleihin!
En oikeastaan tiedä, mistä metal-musan fanittamiseni oikein lähti, mutta sen muistan todella elävästi, kun marssin lainaamaan kirjastosta Nightwishin Century Child-albumin. Eli siitä se kai sitten starttasi!

Jotain, mitä en missään nimessä kuuntele (ja millä minua voi kiduttaa), on tällanen kaupallinen pullamössö (tyyliin Jennifer Lopez, Mariah Carey ja muut sellaiset) ja sitten suomi-iskelmä! Kumpikaan noista ei vaan toimi mielestäni.
Tällä hetkellä suosikkibändejäni ovat mm. Nightwish, Children Of Bodom, Sinergy, Tarot, Norther, Ensiferum, Metallica, Iron Maiden, Stratovarius etc. Listaa voisi jatkaa loputtomiin!
"Omistan" vain kaksi kaveria, joilla on edes vähän samantapainen musiikkimaku kuin itselläni, eli ystäviä en ainakaan musiikkimaun perusteella!



//Muoks//: Tästä alkuperäisestä viestistä on piiitkä aika, joten on aika laittaa vähän uutta tietoa (tuskinpa tätä kukaan lukee, mutta...):
Nuo aikaisemmin listatut musatyylit/bändit toimivat yhä edelleen, mutta olen Tuskan viisastuttamana löytänyt jotain uuttakin!

Ja nyt tämä meneekin sitten listaamiseksi: Cradle of Filth, In Flames, Slipknot, Fear Factory (LIVENÄ), Wicked (aika vierasta vielä, mutta hyvältä vaikuttaa), Rammstein ja Dimmu Borgir ovat myöskin änkeyttäneet itsensä musiikkimakuuni... Ja on niitä muitakin, mutta niitä on sen verran paljon, ettei minun ehkä kannata kaikkea listata.

Että tällaista tällä kertaa. Pieni päivitys oli paikallaan...

Misha

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #42 : Maaliskuu 24, 2004, 23:12:10 »
Olen järkyttävän huono laittamaan musiikkia mihinkään kategoriaan. Voisiko joku kertoa minulle, mitä on indie rock? Ilmeisesti kuuntelen sitä.

Enimmäkseen pidän rockista ja metallista, mutta popahtavampikin menee tietyssä mielentilassa. Rapia tai hiphopia en juuri kuuntele, tosin olen tykästynyt Don Johnson Big Bandiin. Yleensäkään minusta ei ole tärkeää minkä tyyppistä musiikki on, vaan että se kuulostaa hyvältä. Ja minun hyvän musiikin määritelmäni ovat lyhyesti seuraavat:

- Sinisyys. En voi vastustaa bändejä, joista minulle tulee sininen olo. Yleensä musiikki on melankolista, mutta ei mitään järkyttävän synkkää. Iloisissakin kappaleissa on kuitenkin sininen tausta. Muutenkin pidän usein bändeistä, jotka tuovat mieleen selkeitä värejä. Ruskea on tässä poikkeus, ruskeaa musiikkia en yleensä siedä. Esimerkiksi The Smashing Pumpkinsien kuunteluni kaatuu aina tähän. Aluksi se kuulostaa hyvältä, mutta sitten kuuntelu käy liian raskaaksi. En ymmärrä miksi.

- Sanoitukset. Niissä pitää olla idea ja sen pitää olla vielä hyvä, mikä tuntuu olevan liikaa suurimmalle osalle radiossa soivasta musiikista. Kuuntelen oikeasti aivan liikaa kappaleiden sanoituksia. En voi sanoa mielipidettäni kappaleesta, ennen kuin olen kuunnellut sanat tarkkaan tai kaivanut ne jostain, jos en ole saanut selvää.

- Laulajan ääni. Siinä pitää olla jotain muistettavaa. Hiukan yhdentekeväkin ääni menettelee, jos musiikki on muuten hyvää, mutta luultavasti bändi ei tule kuulumaan suurimpiin suosikkeihini. Pidän myös siitä, että laulajan ääni kuuluu kunnolla eikä vajoa muun metelin alle. Levyhyllyäni katsellessani tajusin myös, että kuuntelen pelkästään miespuolisia laulajia.

- Yleinen omituisuus.

- Tyylikkyys omituisuudesta huolimatta.

Viime aikoina olen kuunnellut eniten Placeboa, Nine Inch Nailsia, Queenia, David Bowien vanhempaa tuotantoa, Nirvanaa, Dir En Greytä ja Halfordia. Nightwish ja Sonata Arctica menettelevät pieninä annoksina.

Placeboa kuuntelen ollessani hyperaktiivisella pomppimistuulella. Törmätessäni netissä väitteeseen, että Placebon tyypillinen kuuntelija on masentunut, epätoivoinen teini, aloin miettiä mitä mahtaa tarkoittaa, että kuuntelen tätä ollessani ILOINEN. Joka tapauksessa ihkutan Brian Molkon ääntä suuresti.

En keksi Nine Inch Nailsista mitään rakentavampaa sanottavaa kuin että musiikki on mahtavaa ja Trent Reznor on nero. Sanoitukset, laulu, sopiva synkkyys ja puolimielisyys, vihreä ja oranssi jotka musiikki tuo mieleen ovat syitä tykästykseen. Trentin tapa käyttää ääntään on myös fanituksen kohteenani. (Unohtamatta herran kulmakarvoja, mutta ei siitä sen enempää. Kulmakarva-addikti.)

Muista ei ole niin paljon sanottavaa. Yhteistä noille kaikille on kuitenkin jonkinasteinen puolimielisyys. Puolimielisyydestä tulikin mieleen The Pixies, jota olen myös jonkin verran kuunnellut. Se on vielä työn alla, eli en ole varma, pidänkö siitä vai en. Samassa vaiheessa ovat Marilyn Manson ja The Crash.

Yksi asia jota en voi sietää on karvahevi. Karvan peittämät miehet (joilla mahdollisesti palmikoita parrassaan) örisevät ja sitten se on tosi heviä ja pelottavaa. Jes. Kestän laulajalta aika paljon rääkymistä ja mitä omituisimpia ääntelyjä, mutta örinässä tulee raja vastaan. Kun koko kappale on örinää, sanoista, jotka usein ovat ihan hyviä, ei saa mitään selvää ja musiikkia, joka myös yleensä on ihan hyvää, ei pysty kuuntelemaan kun sen päällä kuuluu ärsyttävä örinämurina.

Poissa Krum the krummitus

  • -
  • Hirnyrkki
  • Tupa: Tuvaton
Musiikkimaku?
« Vastaus #43 : Maaliskuu 27, 2004, 00:34:53 »
Musiikkimaku saattaa kertoa ihmisestä paljon, tai sitten se ei kerro mitään. Yleensä onkin niin, että musiikimaku kertoo sen, mitä ihminen haluaisi olla. Helposti Hevin kuuntelijaa pidetään täysin erilaisena, kuin räpin kuuntelijaa.

Musiikkimaun muutuminen kertoo ihmisestä ehkä enemmänkin kuin itse senhetikinen maku. Kuunteleeko ihminen sitä musiikkia mitä tulee juuri sillä hetkeltä ylex:ältä vai sitten omilta levyilta suosikkibändejänsä.

Itse olen muutunut juuri siitä populaarisesta musiikin kuuntelijasta jälkimmäiseen mainitsemaani. Kuuntelen nykyään lähes yksinomaan cmx:ää ja yup:ta. Minuun iskee voimakkaasti sanat, joita voi tulkita monella tavoin. Cmx:n sanat ovat usein varsin pohtivia, niinkuin minäkin. Tykkään pohtia Yrjänän(cmx) lyyrikoiden salaisuuksia. Eikä aina haittaa, vaikka kaikki ei kovin nopeasti aukenisikaan. Ehkä se oma hämärä tulkinta onkin se kaikkein paras. Myös Martikaisen(yup) sanat ovat mielestäni loistavia. Ehkä ne aukeavat helpommin, mutta ovat muuten parempia kuin jopa Yrjänän. Niissä on jotain sitä hohtoa ja uhoa. Martikaisen sanat ovat myös usein hyvin kantaaottavia, joka sopii minuun. Minullakin on vahvat mielipiteet. Itseni osalta Musiikkimakuni kuvastaa minua todella hyvin.
-

Poissa Fimca Worthleberr

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Capricorn Ascending
  • Tupa: Korpinkynsi
Musiikkimaku?
« Vastaus #44 : Huhtikuu 03, 2004, 14:10:13 »
Klassinen musiikki. Olenkohan ainoa täällä, joka siitä pitää?
Voisin tarkentaa, että nimenomaan pianomusiikki (ja pianokonsertot), siis melkeinpä kaikki pianomusiikki/konserttimusiikki.
Klassiseen kuuluvat siis myös "modernimpi" pianomusiikki, ei pelkästään Beethoven tai Bach.
Tämä taas johtuu siitä, että soitan itse pianoa, ja voin sanoa, että ns. nuorisomusiikkia en kuuntele enää ollenkaan. Se ei vain voi vetää vertoja klassiselle. Tietysti muunkinlaisen musiikin puolelta saattaa löytyä hienoja kappaleita, mutta pääasiassa mun musiikkimakuni painottuu silti klassisen puolelle. Ne maailman hienoimmat sävellykset on tehty sen saralla.
Look, look, keep looking straight into those cold eyes.

Poissa Red Lily

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Musiikkimaku?
« Vastaus #45 : Huhtikuu 28, 2004, 22:29:46 »
Oma musiikkimakuni on rajoittunut tätä nykyä pelkkään The Rasmukseen. Huomasin ihmeekseni tosiaan yhtenä päivänä kun joku kysyi mitä MUUTA kuin Rasmusta kuuntelen, etten osannut sanoa siihen oikein mitään. Muita Dynasty-bändejä (Kwan ja Killer) tulee joskus kuunneltua, mutta siihen se sitten jääkin. Joskus radiosta jotain. Radion kuuntelu on jäänyt kyllä nyt pois, ja nykyään tosiaan kuuntelen kuutta Rasmuslevyäni. Mutta en minä valita.

Pidän varmaan eniten rockmusiikista, ja tärkeää minulle ovat laulujen sanat. Niillä täytyy olla joku merkitys, jotain sanomaa. En osaa oikein selittää. Kauniit sanat, jotka muodostavat laulusta ikään kuin pienen tarinan elävästä elämästä ovat minulle se juttu. Sellaiset sanat, jotka pistävät pohtimaan, mitä laulun kirjoittaja on sanoja tehdessään miettinyt, millaisella tuulella hän on ollut jne.

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Musiikkimaku?
« Vastaus #46 : Kesäkuu 09, 2004, 21:40:44 »
Kuuntelen enimmäkseen suomalaista. Kärkipäässä ensimmäisenä tietysti Sonata Arctica, Kemin lahja maailmalle. Minä yksinkertaisesti rakastan Sonataa, heidän biisejään ja Tonyn ääntä. Kuuntelen paljon hyvin samantyyppistä musiikkia, kuten esimerkiksi Nightwishiä. Tarjalla on todella upea ääni, sitä on oikein ilo kuunnella. Eikä sovi unohtaa Stratovariusta, jota olen ryhtynyt kuuntelemaan vasta vuoden alussa. Aluksi olin tietysti ihan yökkimässä tälle yhtyeelle, mutta kuunneltuani erästä biisiä - taisi olla Destiny - minulla kolahti.
Kotiteollisuuskin kuuluu musiikkimakuuni, ja Timo Rautiainen, HIM, Apulanta, Sentenced ja Evanescence. Lisäksi kuuntelen joskus jopa Eminemiä, vaikka en oikeastaan pidä paljonkaan räpistä.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Gollim

  • Paras
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Korpinkynsi
Musiikkimaku?
« Vastaus #47 : Syyskuu 06, 2004, 18:58:26 »
Lainaus käyttäjältä: "Fimca Worthleberr"
Klassinen musiikki. Olenkohan ainoa täällä, joka siitä pitää?
Voisin tarkentaa, että nimenomaan pianomusiikki (ja pianokonsertot), siis melkeinpä kaikki pianomusiikki/konserttimusiikki.
Klassiseen kuuluvat siis myös "modernimpi" pianomusiikki, ei pelkästään Beethoven tai Bach.
Tämä taas johtuu siitä, että soitan itse pianoa, ja voin sanoa, että ns. nuorisomusiikkia en kuuntele enää ollenkaan. Se ei vain voi vetää vertoja klassiselle. Tietysti muunkinlaisen musiikin puolelta saattaa löytyä hienoja kappaleita, mutta pääasiassa mun musiikkimakuni painottuu silti klassisen puolelle. Ne maailman hienoimmat sävellykset on tehty sen saralla.


Et. Kuuntelen nykyään vain PoA soundtrackiä! Japanilainen musa jyrää myöskin! Koneella on Chobits-sarjan kappale "LEt me be with you" sekä ihkaihanan the Vision of Escaflownen kappale "Dace of course.(Jos jotakuta kiinnostaa niin s eon se yksi missä Escaflowne tappelee jonkin kaa ja jonka sanoissa ei oo muuta ku Esca-flowne-hoilotusta!) Popista, rokista enkä hiphpopista(riimit!:D) en tykkää, vain klassinen.

Tidus

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #48 : Syyskuu 09, 2004, 22:32:56 »
The Rasmus
Mä olen tykkäillyt Rasmuksen musiikista jotain viitisen vuotta. Nämä levyt löytyvät hyllystäni: Playboys, Into, HellOfaCollection ja Dead Letters. Muutkin olisi tarkoitus jostain saada hankittua. Mutta.. Pojat tekevät upeaa musiikkia. Mitään muuta vikaa ei ole, paitsi että joskus kaipaisi vähän enemmän semmoista kitara-rämistelyä. (syyttäkää tästä kaipauksesta poikaystävääni, joka opetti mut tykkäämään Metallicasta ja Iron Maidenista ;D) No jooh.. Ja lyriikat on upeita! (tietääkseni Lauri sanoittaa kaikki biisit) Melodiat on tarttuvia ja biisejä on kiva laulaa mukana. Se on mulle tärkeetä koska mun on pakko laulaa aina mukana jos tunnen biisin. Lemppari biisejäni Rasmukselta tällä hetkellä ovat Small Town, Still Standing, Can't Stop Me ja Last Waltz. Mutta ei varmaankaan tästä bändistä tämän enempää. Upeaa musiikkia pojat tekee.  

Muse
Tämä on mulle suhteellisen uusi löytö. Noin kuukausi sitten hain koneelle  muutaman biisin kun muistelin, että yksi kaverini oli kehunut kyseistä bändiä aivan hirveästi. Ja biisit kolahtivat ihan täysillä! Bändihän on tietääkseni ruotsalainen...? En ole kyllä ihan varma mutta muistelisin näin. Niin, sitä vain tuolla ruotsalaisuudella että on ihanan kuuloinen aksentti jolla bändin vokalisti laulaa.^^ Ja muutenkin ihana ääni. Sanoitukset hyviä jne.. Vähän ehkä Rasmuksen tyylistä, paitsi että tässä on sitten jo enemmän sitä kitara-rämistelyä. :D Parhaiten toistaiseksi Musen kappaleista on kolahtanut Unintended. Se on ihana hidas biisi. Todella kaunis. Toinen aivan mahtava on Time Is Running Out. Ehkä tämä nyt riittää tästäkin bändistä.  

Uniklubi
Kyllä pojilla on hyviä biisejä.^^ Lahjakkaita soittajia. Laulaja Jussilla kyllä pientä miinusta siitä, ettei aina pysy ihan sävelessä. Siis ei laula niin puhtaasti kuin toivoisin. Sen huomaa kyllä levyltäkin jos kuuntelee oikein tarkkaan. Tai ainakin minä huomaan.. :roll: Kitaristi-taustalaulaja Janne (Jussin veli) sen sijaan laulaa minusta paljon paremmin. Olen kuullut Jannen vanhan bändin, Bitch So Sweetin tuotantoa ja siinä Janne laulaa. No joo, taisi mennä Janne-analyysiksi tämä..^^ Mutta Unareilta lempibiisejäni tällä hetkellä ovat Kuivilla, Totta vai Tarua ja Totuus. Ja Omistan levyn Rakkautta ja Piikkilankaa.

Nightwish
No.. Mitä nyt Nightwishista tarvitsee kertoa? Ihanaa musiikkia. Ja Tarja Turunen laulaa aivan mahtavan upeasti. Nightwishin levyistä mulla on Wishmaster, Century Child ja Once. Näillä on niin hienoja biisejä että parhaita on vaikea valita, mutta mainitaan nyt vaikka Swanheart, Sleepwalker, Nemo ja Ever Dream.

Iron Maiden
Poikaystäväni pisti mut kuuntelemaan tätä ja jäinkin sitten siihen vähän koukkuun.^^ Hyvää musiikkiahan tämä on. Kitarat, aaaaah!!!! *tahtoo opetella soittamaan sähkökitaraa* Bruce Dickinsonilla on aivan mahtava ääni. Sopii juuri tällaiseen musiikkiin. Lempibiisejä Infinite Dreams, Brave New World ja Rainmaker. En omista yhtäkään levyä. Tarkoitus olisi kyllä hankkia.^^

Backyard Babies
Ihastuin tähän aivan todella kun olin Ankkarockissa. Loistavaa musiikkia!! Ja molemmilla tyypeillä ketkä laulaa on aivan upeat äänet!^^ (En tiedä niiden nimiä, en ole jaksanut selvittää.. :D ) Lempibiisejä Everybody Ready ja Minus Celsius. Omistan levyn Stockholm Syndrome.

The Darkness
Aivan loistava!!! Tähänkin ihastuin Ankkarockissa! :D Kannattaa ruveta ilmeisesti käymään enemmän festareilla kun sieltä tekee näin hyviä bändi-löytöjä. ;) Justinilla on kiva ääni. Laulaa ihanasti sieltä korkealta.^^ Omistan bändin ainoan levyn, Permission to Land. Ja lempibiisejä on Get Your Hands of My Woman ja Love Is Only A Feeling.


Ja hyvän bändin/artistin maininnan saavat vielä nämä, joista en noin tarkasti jaksa kertoa:
Dio
Upeaa upeaa.. Ilona sai minut tätä kuuntelemaan.^^ Kiitos siitä Ilona! :D
Metallica
Tätäkin poikaystini kuuntelutti minulle. Ja onhan Metallica aivan loistava bändi. Nothing Else Matters on ihana!
Evanescence
Mitäpäs tästä. Amy Leellä on upea ääni ja näitä biisejä on ihana laulaa mukana.^^
Alice Cooper
Upeita biisejä, Poison rulettaa! :D
Apulanta
Suomirokki kunniaan! Apulanta on aivan loistava. Wirtasen lyriikat on upeita. Lempibiisejä mm. Odotus ja Maanantai.
Tehosekoitin
Tästäkin oikeastaan aloin enemmän diggailemaan vasta Ankkarockissa, jossa pojat vetivät viimeisen keikkansa. Hienoja biisejä on tämä bändi tehnyt.
Sonata Arctica
Aivan ihanaa musiikkia!!! Laulajalla on mieletön ääni! Löysin tämän bändin vassta äskettäin. Aaah.. Pitäisi hommata näiltä joku levy.^^ Tallulah on muuten aivan ihana biisi. :)

Eli kuuntelen vähän laidasta laitaan. Mikään Antti Tuisku tms. ei kyllä mene.. *yökötys*

Ayasha

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #49 : Syyskuu 26, 2004, 18:48:34 »
Minun musiikkimakuni on aika metalli-painotteista.

Ensimmäiset artistit ja bändit joita kuuntelin, taisivat olla Joel Hallikainen ja Johanna Siekkinen, sitten iskelmäkauteni jälkeen, jolloin en todellakaan ollut vielä edes ala-asteella, tulivat kuvioihin mukaan Spice Girlsit, Nylon Beatit ja Aikakoneet. Lastenlaulujen lomassa ja niiden jälkeen kuuntelin siis iskelmää, koska vanhempani kuuntelivat sitä. Meiju Suvas oli myös yksi suosikeistani. Jossain vaiheessa olin kiinnostunut myös viulu-musiikista (Linda Lampenius, Vanessa Mae). Näiden jälkeen kuuntelin poppia ala-asteella ainakin neljänteen luokkaan asti. Spice Girls on ollut ehdottomasti yksi tärkeimmistä yhtyeistä minulle, minä tosiaan rakastin tuota bändiä.

Kun Bomfunk Mc's tuli muotiin koulussamme, kuuntelin sitä. Yhdessä vaiheessa en oikeastaan kuunnellutkaan muuta kuin hiphoppia, tämä kausi taisi olla siinä kuudennella ja seitsemännellä luokalla. Tuolloin minua olisi melkein voinut kutsua hoppariksikin ja yritin kovasti kerätä rohkeutta ostaa sellaiset lökäpöksyt, joita kävin monesti kaupoissa ihastelemassa ja sovittamassakin.

Viidennellä luokalla kuuntelin hyvin paljon Tyrävyötä ja Apulantaa, taisin olla aika vihainen esiteini jo tuolloin. Palvoin tosiaan Tyrävyötä, oli oikein tuskaa odottaa koko päivä koulussa, että pääsi taas kotiin cd-soittimen ääreen, haaveilemaan Tyrävyöstä, etenkin kyseisen yhtyeen laulajasta Eerosta.

Kahdeksannenluokan alun musiikkimakuni on täysin unohtunut. Metalliin se kuitenkin kääntyi kahdeksannen luokan aikana. Ensin kuuntelin vain P.O.D:tä, Nickelbackia, Linkin Parkia ja muita samantapaisia yhtyeitä, sitten löysin Evanescencen. Kuitenkin sanon innostukseni metallimusiikkiin alkaneen Sonata Arcticasta. Tästä on nyt noin vuosi, todella vähän aikaa.

Tällä hetkellä kuuntelen kyllä vieläkin lähestulkoon kaikenlaista musiikkia, mm. Tori Amos ja Enya ovat lähellä sydäntä, vaikka metallimusiikki onkin vienyt minut mennessään. Kaikkista rankimpaa black-metallia ja muuta vastaavaa en oikein kuuntele, mutta vähäsen kyllä death-metallia ja kaikkea sen ja power-metallin väliltä.

Rakkaimpia yhtyeitä tällä hetkellä ovat mm. Nightwish, Sonata Arctica, Diablo ja Ensiferum.
Uusin mieltymykseni metallin saralla on melodinen death-metal. Kaikkista parhainta metalli on oikeastaan silloin, kun örinä ja puhdas karski miesääni sekoitetaan melodiseen rankkaan musiikkiin. :]  
Nightwish on kuitenkin nyt yksi suurimmista rakkauden kohteistani.

Xeemu

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #50 : Syyskuu 26, 2004, 19:05:54 »
Historiaa jos joku kaipaa niin kerrottakoon...

Lapsena kaiken maailman Röllit (joskus kyllä vieläkin, Allu Tuppurainen on legenda) ja muut lastenmusiikkikasetit...

Ala-asteella sitten mitä milloinkin, en oikeastaan kuunnellut hirveästi musiikkia ala-asteella, mutta metalli ei uponnut (tyhmä minä, tyhmä)
Ylä-asteella sitten mainstream musiikkia, kunnes isosiskoni poikaystävä tutustutti minut metalliin...

Tämän jälkeen on musiikkimaussani tapahtunut etnisiä puhdistuksia ja nyt se on melkeinpä pelkkää metallia. Aluksi kuuntelin hieman kevyemmästä metallista, mutta sitten löytyi rankempikin puoli. Kirjastolle kiitos siitä ja monesta löytyneestä uudesta tuttavuudesta.

Vanhemmat ainakin tykkäävät todella paljon levykokoelmastani ja tämä vaikeuttaakin musiikin kuunteluani, kun aina tulee valitusta. Eipä vaan voimitään etten kuuntele Iskelmä- radiota muualla kuin autossa heidän kyydissä.

Myöskään kaverini eivät hirveästi metallista tykkää, mutta yksi päätti jostain kumman syystä ostaa Nightwishiä ja on nyt niin hevari kuin vaan voi olla. Ärsyttävä wannabe lähinnä. Pitäisi varmaan sanoa, ettei Nightwishiä oikein voi kovin raskaaksi sanoa... Kuunteleehan se myös Sonata Arcticaa, muttei sekään mitenkään hirveän rankkaa menoa ole.

Vaan minuapa ei kiinnosta paskaakaan mitä muut sanovat ja saavat pitää minua saakelinpalvaajana jos tahtovat.

Ayasha

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #51 : Syyskuu 27, 2004, 16:25:26 »
Niin, minulla tosiaan oli myös ensin niin, että vielä pienempänä inhosin metallia ja heviä, minulla ei olisi ikinä tullut mieleenkään, että kuuntelisin joskus jopa jotain örinää. Nightwish oli myös mielestäni kauheaa kiljuntaa, ihan tosissani taisin sitäkin inhota.

Onko muille siis käynyt niin, että olette ensin inhonneet jotain musiikkia ihan sydämenne pohjasta, mutta sitten yhtäkkiä huomaattekin, että juuri se onkin sitä musiikkia, mitä olette aina kaivanneet?

Xeemu

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #52 : Syyskuu 27, 2004, 16:45:56 »
Minulta tähän tuskin odotetaan vastausta, mikäli on lukenut aiemman viestini, mutta kerrottakoon että joskus ala-asteen musiikkitunnin levyraadissa yksi luokkalaisemme soitti Type O Negativen My Girlfriend's Girlfriendin joka oli silloin hirveätä melua

Nyt kun katsoo levyhyllyäni niin siellähän niitä Type O Negativen levyjä on useampikin kappale...

Poissa Graveheart

  • Vesijuoppo Yrjäläinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Musiikkimaku?
« Vastaus #53 : Syyskuu 27, 2004, 17:13:14 »
Lainaus käyttäjältä: "Ayasha"
Onko muille siis käynyt niin, että olette ensin inhonneet jotain musiikkia ihan sydämenne pohjasta, mutta sitten yhtäkkiä huomaattekin, että juuri se onkin sitä musiikkia, mitä olette aina kaivanneet?

Juu, en metallia tosin inhonnut ihan sydämeni pohjasta, mutta vieroksuin sitä ja yritin vältellä sen kuuntelemista, koska "eihän sellainen rähinä ole edes kaunista." Joskus kersana katselin pitkät päivät Music Televisionia ja tykkäsin kaikesta mitä sieltä vain tuli, mutta silloin kun sieltä tuli jotain kuuntelemisen arvoista (esim. Metallicaa tai Nirvanaa), piti juuri niiden ajaksi vaihtaa kanavaa. Luulin aivan tosissani, että kaikki hevarit ovat sellaisia Beavis & Butthead -stereotyypin idiootteja.

Kaikki tämä muutti suuntaansa sillä ratkaisevalla hetkellä, kun lopulta pääsin kuuntelemaan yhden oikean metallikappaleen, joka oli Stratovarius - Black Diamond. Sen jälkeen löytyi kaikki Helloweenit ja Iced Earthit ja huomasin vasta silloin, että mille turhuuksille sitä ennen on tultu altistuttua.

Rankempi metalli oli myös vähän aikaa mustalistalla, mutta kun vähitellen aloin totutella materiaaliin esim. In Flamesilla ja Eternal Tears of Sorrowilla, ja vähän myöhemmin olivat mm. Children of Bodom ja Dimmu Borgir tulossa mukaan kuvioon. Aloitin näillä rauhallisesti, eikä kestänyt kauaakaan, kunnes ne kovimmatkaan örmyäjät kuulostaneet niinkään pahoilta, miltä alussa oletin. Nykyään laajemman maun ansiosta kuuntelen kahden ääripään kappaletta huvikseni peräkkäin, laitan esim. Sonata Arctican Last Drop Fallsin soimaan ja heti sen jälkeen Vital Remainsin Dechristianizen (tai toisin päin), ja kuuntelen, miten hauskalta kuulostaa ero noiden kahden välillä. Ja molemmat ovat tietenkin tasaisesti yhtä hyviä.

Lainaus käyttäjältä: "Ayasha"
Uusin mieltymykseni metallin saralla on melodinen death-metal. Kaikkista parhainta metalli on oikeastaan silloin, kun örinä ja puhdas karski miesääni sekoitetaan melodiseen rankkaan musiikkiin. :]

Siinä tapauksessa tarvitaan vain yksi sana: Opeth. Erittäin monipuolista musiikkia, saattaa tosin sen takia vaatia aika pitkäaikaista tutustumisprosessia koska kappaleista reilusti se kolmasosa ylittää 10 minuutin keston. Helpoimpia tutustumiskappaleita ovat varmaankin Bleak, The Drapery Falls ja Demon of the Fall.
My gramma has this joke where she says "Knock knock"
I say "Who's there?"
She says "I can't remember" and starts to cry

Sametti

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #54 : Syyskuu 29, 2004, 16:30:32 »
Mummuummuu. En ole niin kaikki ruokainen, kuin aluksi kuvittelin.
 HipHop, truuiiivilmetal, purkkapoppi ja klassininen musiikki ei ole minun alaani. Mutta, minä en eläisi ilman musiikkia, tämä on totta, musiikki vaikuttaa minuun hassusti.

 Kuuntelen enimmäkseen jrockía ja olen tähden outo koulussamme, jossa ei saisi kuunnella muuta kuin rappiä (asun siellä, missä on pikku g:n kotin) heviä tai tuiskun kaltaista poppia.

 X-Japan on lempibändini. Vaikka bändi onkin hajonnut ja hide kuollut, niin so what, mahtavaa musiikkia, hienoja sanoituksia ja jokaisella on kuitenkin se oma tyyli.

  ja Hakulinen samaan syssyyn. Yö on... jotenkin se vain iskee minuun. Minulle tulee tyytyväinen ole ja saan väristyksiä yöstä, aivan kuten x-Japanista.

 Siinä on ne minun suosikkini, mutta tahdon vielä mainita sellaiset bändit, jotka soivat päivittäin koneessani ja joita tosiaan rakastan.

 hide - oma tyyli ja muuta  muksaa. Ihailen hideä, siinä on sitä jotain. harmi vaan, että on kuollut..
 Toshi (ent. X-Japanin laulaja), Janne da Arc , Gackt Camuii,
 hyde, Hikaru Utada, Malice Mizer, Dir en Grey... Siinä niitä olikin.


 Mutta, jotkut purkkapoppibändien kappaleet on hyviä. Ja sountrakit ^^
Nekin on muksia. Oih, tämä on TOSI järkevä, mutta minkäs sitä väsyneelle itselleen ja temppuilevalle näppikselle voi..

Poissa Fimca Worthleberr

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Capricorn Ascending
  • Tupa: Korpinkynsi
Musiikkimaku?
« Vastaus #55 : Lokakuu 02, 2004, 20:29:50 »
Lainaus käyttäjältä: "GolliM"
Lainaus käyttäjältä: "Fimca Worthleberr"
Klassinen musiikki. Olenkohan ainoa täällä, joka siitä pitää?
Voisin tarkentaa, että nimenomaan pianomusiikki (ja pianokonsertot), siis melkeinpä kaikki pianomusiikki/konserttimusiikki.
Klassiseen kuuluvat siis myös "modernimpi" pianomusiikki, ei pelkästään Beethoven tai Bach.
Tämä taas johtuu siitä, että soitan itse pianoa, ja voin sanoa, että ns. nuorisomusiikkia en kuuntele enää ollenkaan. Se ei vain voi vetää vertoja klassiselle. Tietysti muunkinlaisen musiikin puolelta saattaa löytyä hienoja kappaleita, mutta pääasiassa mun musiikkimakuni painottuu silti klassisen puolelle. Ne maailman hienoimmat sävellykset on tehty sen saralla.


Et. Kuuntelen nykyään vain PoA soundtrackiä! Japanilainen musa jyrää myöskin! Koneella on Chobits-sarjan kappale "LEt me be with you" sekä ihkaihanan the Vision of Escaflownen kappale "Dace of course.(Jos jotakuta kiinnostaa niin s eon se yksi missä Escaflowne tappelee jonkin kaa ja jonka sanoissa ei oo muuta ku Esca-flowne-hoilotusta!) Popista, rokista enkä hiphpopista(riimit!:D) en tykkää, vain klassinen.


Öh... siis mitä klassista tarkalleen ottaen kuuntelet? Osaatko kertoa esim. säveltäjiä? Kun en tiedä, mikä on PoA soundtrack... *nolo*

Mun täytyy tota edellistä vastaustani vähän täydentää... nimittäin yksi mun ehdoton lempisäveltäjä on Rahmaninov, olen sen musiikkiin aivan hullaantunut enkä varmasti ikinä kyllästy yhteenkään sävellykseen!

Itse olen esittänyt hänen kappaleistaan kolme, yhden preludin, yhden etydin ja yhden moment musicauxin (itse asiassa tänään esitin jälkimmäisen, toisen kerran). Tällä hetkellä työstän vielä yhtä preludia. Niin. Ne preludit. Meillä on CD:llä ja nuoteilla kaikki, ja CD:llä lisäksi moment musicauxit (niitä on kuusi).
Seuraavaksi haluaisin levylle etydit... ja nuoteille kanssa, tykkään soitella prima vistana, vaikka ei olisi varsinaisena läksynäkään.
 
Se, miksi niin erikoisesti tykkään Rahmiksesta (näin tuttavallisemmin) on ehkä se, että se on jotenkin niin tunnepitoista musiikkia: toisaalta kamalan raskasta, synkkää ja surullista, mutta toisaalta taas järjettömän kaunista ja vain... niin hienoa. Se tuo mieleen luonnon mahtavuuden ja kauneuden (Rahmista on ihana kuunnella pimeällä tai syysmyrskyllä).
Ne kaikki harmoniat ja upeat soinnut vaan sytyttää jotakin mun sisällä.
Look, look, keep looking straight into those cold eyes.

Mayfly

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #56 : Lokakuu 03, 2004, 19:43:33 »
Musiikkimakuni on laaja, kuuntelen musiikkia klassisesta heviin. Tosin klassista ei niin usein tule kuunneltua, mutta ihan kuunneltavaa sekin on. Kuuntelen gospelia paljon, se on lähellä sydäntä. Delirious? on mahtava, sanotukset, musiikki, soittotaito ja laulajan ääni iskee. Musiikki on melko rauhallista, mutta myös menevää:)
The Rain on myös todella upea bändi! Edelleen sanoitukset iskee, ja rankempaa musiikkia on ihana kuunnella. Soittotaito on näilläkin tyypeillä mahtava. Ja livekonsertit, ah mikä tunnelma! ^^
The Tribe edustaa hiphop-musiikkia. Sanotukset ovat elämää koskevia, ja hyviä. Laulajia on viisi, neljä miestä ja yksi nainen. Naisääni piristää mukavasti musiikkia:)
Ja ei tietenkään unohdeta Juha Tapiota! Sanoitukset ovat mahtavia, musiikki hyvää, hieman rauhallisempaa. Ja muutamat sanoitukset ovat suoraan sydämmestä. Näilläkin keikoilla on hyvä tunnelma, ja Juha on mahtava ihminen!:)

Gospelmusiikissa olisi vielä hyviä bändejä, mutta siirrytään "maalliseen musiikkiin"
Yö. Mitä pitäisi sanoa? Klassikko:) Nämäkin sanoitukset uppoaa minuun:) Ja Ollilla on mahtava ääni!

Nyt en kerkeä kirjoittamaan enempää, mutta muokkailen kun ehdin^^

Poissa Hagrid

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Musiikkimaku?
« Vastaus #57 : Lokakuu 04, 2004, 18:29:15 »
Klassinen musiikki:
Minulle todella rakas! Varsinkin sellainen, joka herättää minussa tunteita^__^ Ja juuri tuollaisissa tilanteissa saatan ruveta itkemään...
Ja ne tunteet tekevät minulle suurimmaksi osaksi John Williams, Beethoven ja Howard Shore. Eniten kuitenkin kuuntelen John Williamsia, sillä se mies osaa ja satun omistamaan kaikki Harry Potter-soundtrackit:) Rakastan niitä! Beethovenia en halua väheksyä, sillä hänhän osasi tehdä musiikista aina vain parempaa, vaikka oli kuuro! Hänen tarinansa on vaikuttanut minuun katsottuani Ikuinen rakkaus^__^

Jazz:
Jazz on tärkeä osa minua ja tunnelmaa, jonka se luo, kun sitä kuuntelee! Se on aina erillaista vaikka sama kappale olisikin kyseessä:) Se voi olla menevää ja rauhallista, enkä saa siitä koskaa tarpeekseni! Lempi jazz-muusikkoni on Jamie Cullum, joka laulaa ja soittaa jazzia aivan upeasti^__^Jamien kotisivut:http://www.hyperlaunch.com/jamiecullum/

Rock`n roll:
Vanha tyyli rockia saa jalan pakostikkin väpättämään, sillä niissä on sykettä! Niiden tahdissa on helppo tanssia ja laulut äänet niissä ovat sykähdyttäviä:) Siihen aikaan on löydetty todellisia tähtiä! Ottakaamme esimerkiksi Elvis Aron Presley^__^

Musikaali musiikki:
Olen huomannut, että jokaisen musikaalin musiikki tuo jotain sykähdyttävää mukanaan! Kuten Miss Saigon, Hair, oklahoma, My Fair Lady ja moni muu^__^Niissä riittää tanssittavaa ja hidasta musiikkia, jota kuuntelee mielellään:)

Musiikkimakuni on laaja^__^ Pidän paljon myös The Darknessista ja muustakin brittirockista (en usko, että sitä kutsutaan noin, mutta silti)!
"Älä kutita nukkuvaa lohikäärmettä."

latua

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #58 : Lokakuu 05, 2004, 11:15:42 »
No, miun musamaku on tosi laaja. Ihan räpistä ja hiphopista klassiseen [lähinnä Potter soundtrackit..]. En mä kumminkaa mitää iskelmää/humppaa kuuntele.. sellasta kuuntelee vanhat kulahtaneet mummot.. =)

Ainakin nyt Kwan ja Nightwish on ihan ykkösiä.

Kwan
Kwanin olemassaolosta taisin kuulla ensimmäisen kerran meidän mökkinaapurilta, joka sano mulle jotaan tähän tapaan: "Ootsä kuullu sitä Kwanin Latea?" Mie sanoin, että en..
Jossain vaiheessa sain muistaakseni joululahjaksi The Die Is Cast -läpyskän,koska sitä olin pitkään ja hartaasti ruinannut, ja pengoin jostaan Mid-price lootasta sen ykköslevyn [ei muuten maksanu ku kympin..]
Jouluna sain ton Love beyond this world -läpyskän (siis Kwanin uusin), se on ihan huippu.. Tosin, se on ihan erilaista Kwania kuin aikaisemmat, mutta silti hyvää.. Ihania biisejä on mm. Dreaming of..., sacrifice, sharks in the bloody waters..

Nightwish
Mä en muista yhtään,  missä, keltä, yai edes missä tilanteessa oon ruvennu fanittamaan kyseistä bändiä..
 Se taisi lähteä siitä, kun Nemo oli soinut sata vuotta radiossa. jollaan ihmmeen rahoilla ostin sitten Oncen ja diggasin niin paljon, että lainasin frendultani Wishmasterin ja poltin sen [siis en missää takassa, vaa kopioin sen..]..
kun eräs toinen frenduni mainitsi omistavansa Nightwishin kaikki levyt, päätin häneltä lainata läpyskät, joita minulla ei vielä ollut,ja poltin myös ne itselleni..

Mariska
Tätä mimmiä aloin diggailla, kun Tarkasta tämä alkoi soida radiossa, ja ostin ensimmäisen levyn. Toista levyä aloin diggailla kuultuani Mari-Johannan, ja poltin Memento Mori -kiekon frendultani.

Pikku G
Mä kuulen nyt teidän kämäset räkätykset puskista. Mutta minkäs ihminen luonteellensa mahtaa..Gee on hyvä, sille ei mahda mitään. Asiaan:
Jostain syystä päädyin lainaamaan frendiltäni Räjähdysvaaran ja kuuntelin sen miljoona kertaa läpi (mainittakoon, että pillitin kun kuuntelin Romeo ja Juuliaa).. Tämänkin kiekon poltin. Kun kauppoihin tuli XXLpainos, ostin sen heti. Kun Suora lähetys oli kaupoissa riensin myös sen ostamaan pää kolmantena jalkana, ja lainasin sitä frendulleni, joka sen poltti itselleen. Olen myös lähettänyt herralle postia, johon ei kyllä vielä ole vastattu..

Uniklubi
Rakkautta ja piikkilankaa oli soinut jo tovin radiossa, kun kuulin sen ensimmäistä kertaa. Silloin se oli tosi hyvä (ei enää, liian kulutettu..). Menin erään frenduni kanssa kaupungille, ja siellähän se albumi komeili Anttilan hyllyssä.. Onneksi oli rahaa se parikymppiä, nin ostin sen.. Minusta ihan huippubändi.. Tykkään biiseistä: Kylmää, Näiden tähtien alla, Totta vai tarua yms.

Evanescence
Olin kuullut muutaman kerran Bring me to lifen radiosta ja ajattelin, että levy olisi kiva olla. Niin mä sitte köyhänä ihmisenä toivoin sitä joululahjaksi.. Ja sainkin. Hello on yksi levyn parhaimpia biisejä. Myös Haunted ja Everybody's fool ovat hyviä. Levyn biisit on aika kauniita, en muuten osaa kuvailla. Haunted on aika kauhuleffamainen..

Within Temptation
En ole bändiltä muita biisejä kuullut, kun ton radioissa soineen Stand my groundin, mutta se jo kertoo, että bändiä tulen fanittamaan. Levy olisi kiva saada. Ja bändin aikaisempi tuotanto kiinnostaa myös. Sharonhan on vieraillut myös jonkun suomalaisen artistin levyllä (en nyt millään muista, että kenen..)
_____________________________________

Tässä nyt muutamia artsteja/pändejä, joita fanitan. Mukaan mahtuu lisää jos jonkinmoista musaa, joista luoennoin ehkä myöhemmin.

kiitos kaunis

Poissa taruinen

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kulttuurihistoriallinen uskontotieteilijä
  • Tupa: Luihuinen
Musiikkimaku?
« Vastaus #59 : Marraskuu 04, 2004, 18:43:37 »
Minä kuuntelen kaikkea, paitsi "örinä heviä".
Klassista kuuntelen erittäin mielelläni. Beethoven, Mozart... Vihaan Schubertin Erlkönigiä; se kappale on aivan kauhea.
Pop/rock musa on ehkä lähinnä sydäntäni. Savage Garden, Bon Jovi, Robbie Williams yms. soi CD-soittimesta eniten.
Myös Nightwishiä, Kotiteollisuutta, Rammstainia jne. kuuntelen paljon. Musiikki on silloin mielestäni hyvää, kun laulajan sanoista saa selvän. Sellainen musiikki jää soimaan radiosta, enkä vaihda kanavaa. Myös musiikin pitää olla melodista. Tekno jumputus käy mun korville.
Vanhat biisit rulaa. Virve Rosti, Agents, Shadows ja kitara bändit kohaltaa minuun.
Addiktio on addiktio. Harry Potter-riippuvuus ei eroa huume-, netti- tai pornoriippuvuudesta.
"Jeffrey Rudski"

Rattlesnake

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #60 : Marraskuu 10, 2004, 08:11:26 »
No mie kuuntelen vain raskasta rokkia ja heavy metallia. Syy: Loistavat lyriikat, raskaat kitarat ja tykit rummut, örinällä höystettynä tietenkin. Siinäpä nuo, suosikki bändit Kotiteollisuus: Hynysen örinä, halonhakkuu riffi ja Sinkkosen rumputykitys. Children Of Bodom: Maailman parhaat kitaristit ja basisti sekä rumpali. Siinä voittamaton yhdistelmä, Laihon lyriikoilla täydellistä. Fear Factory: Yksi sana riittänee: konekivääririffittely.

Muoks:

Miksi raskaampi musiikki. Yllämainittujen lisäksi: Raskaan musiikin kuunteluun ja tekoon saa hyvin purettua aggressioita. Itse paukuttelen joskus rumpuja. Basso olisi tarkoitus myös ostaa. Kitaroista saa niin monen moista riffiä, että biisit ei kuulosta saman toistolta. Mitäköhän raskas musiikki minussa herättäisi: Kylmiä väreitä, hyvän mielen,muttei naapureissa.

Kotiteollisuus: Valitettavasti Helvetistä itään levylle Hynynen aloittaa niin parjatun yhteiskuntaakriitikon uransa. Kiitos siitä Martikaiselle, kun pirut ja perkeleet vaihtui tekstareihin ja asuntolainoihin. Sanomaa päätäjille ja muille liiankin kanssa. Muut levyt ovatkin sitten täyttä rautaa tässä tapauksessa Metallia. Ja bändi eroaa noista kahdesta jälkimmäisestä yksinkertaisuudellaan riffit ovat samaa halonhakkausta kun taas noilla jälkimmäisillä riffi kavalkadi on monipuolisempi.

CoB: Ensimmäinen Something Wild oli täysfloppi, mutta Hatebreederillä alkoi homma jo kulkea. Follow the Reaper hipoi jo tädellisyyttä mutta Hatecrew Deathroll räjäytti pankin. Loistavia sanoituksia, kitarointia myös vähän tiluttelua ja rumpujen paukutus ovat täydellistä. Eroaa KT:sta kielen englanti ja teknisemmän soiton puolesta.

FF: Konekivääri riffi raikaa ja laulaja karjuu. Siinäpä ovat FF:n reseptit. Poikkeaa muista kahdesta rrautaisella riffillä!

Poissa Aleczandra

  • Vuotislainen
    • http://www.aleczandria.org
Musiikkimaku?
« Vastaus #61 : Marraskuu 14, 2004, 12:37:02 »
Luulin, että minun olisi pitänyt tulla muokkaamaan vanhaa viestiäni vähemmän naurettavammaksi ja todenmukaisemmaksi, mutta en ollutkaan kirjoittanut tähän mitään. Outoa. o.O

Musamakuni on muuttunut puolen vuoden aikana hirvittävästi. Monipuolistunut oikeastaan. Nykyisiä lempibändejäni ovat mm. Sex Pistols ja Green Day. Ja monet old-school punk-bändit (The Ramones ja The Clash). Punk on uusi juttu minulla, löysin sen vasta noin kolme kuukautta sitten. Pidän myös Nirvanasta ja sitten wanhoista rockbändeistä.
Kuuntelen edelleen mtv:n räppiä ja hip hoppia (mutta enemmän räppiä), koska pidän siitä. Vaikka ne biisit ovatkin samanlaisia, niin pidän niistä silti. Ja poppi menee myös, Justin Timberlake ja Christina Aquilera ovat hyviä. Ei, en ole edelleenkään t3in1p33lo; pidän vain heidän musiikistaan.

Sitten on myös niitä bändejä, keitä en oikeasti siedä. Humpappaa-bändit saa suksia suolle, samoin heviarit (muutamaa poikkeusta lukunottamatta) ja samoin kaikki Jukkapoika ja Riimirekka (tai jotain sellaista, kuulin eilen levyraadissa ja huh huh...)

Klassista kuuntelen myös, mutta harvemmin. Rakastan kevyitä kappaleita (Chopin ja Mozart) mutta en pidä Beethovenista, etc. En malta odottaa Wanhojen tansseja joskus kolmen vuoden kuluttua (olen syntynyt väärään aikaan). ^^

Voìla. Siinäpä se.
"Et voi vain istua ja odottaa inspiraatiota. Sen perään on lähdettävä nuijan kanssa."
Jack London

Crazy Rosie

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #62 : Marraskuu 20, 2004, 11:28:53 »
Minulla on monia bändejä joista pidän, mutta tässä nyt tulee muutamia.

Radiohead
Rakastan tätä bändiä, Thom Yorken ääni on mielettömän upea ja melodia on niin hyvä. Sanoitukset ovat välillä vähän outoja, mutta kuitenkin omalla tavallaan erittäin mielenkiintoisia. Omalaatuisia, sanoisin. Mahtavaa rock musiikkia. Radiohead on sellaista alternative rock/experimental rock. Allmusicista löysin sellaisen jutun, että milloin tätä kannattaa kuunnella, siis millä tuulella olet. Eli jos olet rajoittunut, vilustunut, läkähtynyt, ankara, tunnelmallinen, surumielinen, agressiivinen, katkera, synkkä, haikea, valittava jne., kannattaa kuunnella Radioheadia. Ei ne välttämättä nyt ihan niin ole kuitenkaan. (Ja minun suomennuksista nyt ei voi olla ihan varma kun ei ollut sanakirjaa..)

Coldplay
Lempi bändini ehdottomasti. Ihanan rauhallista ja rauhoittavaa musiikkia. Jos tätä kuuntelee esimerkiksi kun väsyttää, nukahtaa helposti. Chris Martin, Guy Berryman, Johnny Buckland ja Will Champion, mahtavia kaikki. Tämä musiikki sopii jos olet jollain näistä "tuulella": ankara, läheinen, mietteliäs, vakava/totinen, hienostunut, tyylikäs, ystävällinen/rakastettava, monimutkainen, surumielinen/alakuloinen. (Ja ethän voi olla mieleltäsi esim tyylikäs mutta enivei...)www.allmusic.com/

Poissa Tuskanenkeli

  • Hirnyrkki
Musiikkimaku?
« Vastaus #63 : Marraskuu 28, 2004, 19:47:06 »
Musiikkimakuni on tavallaan hyvin laidasta laitaan, enimmäkseen kaikenlaista metallia. Kuitenkin jonkinasteista raskaampaa musiikkia, mitään kevyttä poppia en voi kestää. Hevissä vain kitarat ja rummut toimivat paremmin, niille on "jotain käyttöä", vai miten nyt itseäni ilmaisisin. Myös klassinen musiikki menee, jotenkin siinäkin saa vähän sen saman mahtipontisuuden tunnelman.

Kolmesta suosikkibändistäni:
Children Of Bodom
Tähän en oikein perusteluja osaa laittaa. Alexi Laiho kun sattuu vain olemaan Suomen paras kitaristi. Muutenkin Bodomin musiikki ja lyriikat toimivat, ja taso on nykyään vain nousuun päin.

Nightwish
Tarjalla on upea ääni. Ensimmäisen kerran kun kuulin, jäin heti koukkuun bändiin. Marcon tuleminen bändiin on vain parantanut NW:n musiikkia. Oncesta en kyllä pitänyt niin paljon kuin olisin luullut pitäväni. Meni vähän liian mahtipontiseksi minulle. Century Childistä pidin varmaan eniten.

Sonata Arctica
Yksi sellainen laulaja, jonka ääntä en ensin voinut kestää. Lopulta täyti myöntää itselleni, että jäin koukkuun siihenkin. Melodinen puoli tässä bändissä on se, mistä pidän. Ja nykyään myös Tonyn ääni.

Myös blackimpaan metalliin olen viime aikoina tutustunut, mutta karjuminen, kirkuminen, huutaminen ja toivoton öriseminen on sellaista, mitä ei joka päivä jaksa kuunnella. Suomenkieliseen heviin suhtaudun vähän epäluuloisesti, mutta Kotiteollisuus oli kuin olikin erittäin hyvää musiikkia...
Here's looking at you, kid.

Erdolliel

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #64 : Marraskuu 29, 2004, 21:23:33 »
Minun musiikkimakuni on hyvinkin laaja ja kieroutunut.

Pidän hirveän erityyppisistä musiikeista, lähes kaikesta heavysta rappiin. Tietenkin jokaisessa musiikkityylissään on sellaisia artisetaja ja yhtyeitä joista en pidä. :) Musiikkimakuni laajuudesta on hyötyäkin, kun niistä keskustellaan, enpä ihan heti joudu epämukavaan tilanteeseen. :) Lempimusiikkiani on mm. Nightwish, Linkin Park, Evanescence, O-Zone, Eminem, Nelly, Enya, Dido. Löytyy vähän joka lähtöön. :)

Pidän siis hyvin monenlaisesta musiikista, ja jokainen yllämainituista on aivan mahtava omalla tavallaan. :)

ayu

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #65 : Joulukuu 01, 2004, 11:34:07 »
Minun musiikkimakuni on myös laaja. Pidän vähän niistä näistä.

Eniten ehkä kuuntelen yksin ollessani Rammsteinia, LOTR-elokuvan musaa tai sitä kaunista ja ihanaa J-Poppia. Koneella minulla ja kahdella veljelläni on yli 2000 kappaleen kokoelma ja niitä kuuntelen aina koneella ollessani. Huoneessani kuuntelen Raimmsteinia ja Eminemiä.
Radiota en kuuntele juuri koskaan. Jos kaverini kysyy, kuulinko eilen jonkun hyvän kappaleen Kiss Fm:ltä, niin minä käyn imuroimassa sen ja sanon seuraavana päivänä siitä mielipiteeni.

Minulle kelpaa melkein kaikki, yleensä uutuuskappaleita tulee kuunneltua ja joskus sanatkin osa aulkoa. Ehkä se juuri johtuu siitä, että niitä kuuluu joka paikassa ja saman kappaleen kuulee päivässä monta kertaa.

Lisäksi kuuntelen koneellani animea. Se on vain niin söpöä. Musiikit ovat söpöä ja ne lauluäänet. Miten joku osaakaan? Pidän erityisesti Chobitsista, Card Captors Sakurasta ja Fruits Basketista.

Mutta siis ne parhaat:
Rammstein, Eminem, Ayumi Hamasaki, W-inds, Nightwish, Avril Lavigne, Linkin Park, Evanescense, Enya, Within Tempation. Ja tietenkin LOTR- musa, joka on aivan uskomatonta. Minulla on kaikki kolme levyä.

Poissa Ruiskaunokki

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Musiikkimaku?
« Vastaus #66 : Joulukuu 03, 2004, 16:35:41 »
Lainaus käyttäjältä: "Ayasha"
Onko muille siis käynyt niin, että olette ensin inhonneet jotain musiikkia ihan sydämenne pohjasta, mutta sitten yhtäkkiä huomaattekin, että juuri se onkin sitä musiikkia, mitä olette aina kaivanneet?


Minulle on käynyt niin, metallin kohdalla juuri. Alakoulussa en tykännyt yhtään siitä. Kuvittelin, että kaikki metallibändit ovat samanlaisia, soitetaan melodittomia biisejä ja joku mies karjuu kurkkunsa kipeäksi. Kuudennella Nightwish oli myös ihmetyksen aihe, oopperalaulaja ja hevibändi. Mutta kuinkas sitten kävikään vajaan parin vuoden päästä siitä... Nightwish on edelleen suosikkini hevipuolelta :)

Poissa Joshu

  • Vuotislainen
Musiikkimaku?
« Vastaus #67 : Joulukuu 07, 2004, 14:22:18 »
Aika laajan musiikkimaun omistan. Se on pääosin poppia, rockia (ei kuitenkaan hard rockia), punkrock, hiphop ja rap.
 Ja parhaiksi artisteiksi ja bändeiksi nimeän nämä; Good Charlotte, Edorf, Günther, Kotiteollisuus, 69 Eyes, HIM ja Uniklubi. Nuo soi yleensä silloin kun olen koneella, muuten en voi niitä kuunnella. Pitäisi nuokin varmaan polttaa levylle ja ostaa MP3- soitin.
 Ja jos kuuntelen musiikkia muuten kuin koneella se on yleensä joitan seko levyjä tai jonkin tyylistä poppia, O-Zone soi usein silloin kun ei kuuntele koneella.
 Tietenkin joskus aina koneella kuuluu Chorale, entistä lempibändiä, sen on nykyään korvannut Good Charlotte.
 
 Mutta se musiikkimaku on tosiaan suuri. Suurin osin pop, rock (ei hard), punkrock, hiphop ja rap. :)

Kokuen

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #68 : Joulukuu 08, 2004, 16:08:00 »
Metal, indrustial, punk & goth ovat avainsanoja musiikkimakuuni. Ajattara, Devil Doll, Torsofuck, Incubus Sukkubus, Misfits, Aivolävistys, A Perfect Circle, Apulanta, Bad Religion, The Damning Well, London After Midnight, Call Me Alice, Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, Puscifer, Deftones, Angelica Kult, Skinny Puppy, Seraphim Shock & Siouxsie and the Banshees. Kiva lista.

Pop on harvinaisen ärsyttävää musiikkia, sanoitukset toistavat itseään. Kuka tahansa voi tehdä pop-musiikkia. Jos kukaan on kuullut ikinä Dream Theateria, tietää mitä OIKEA ja TYÖLLÄ TEHTY musiikki on. Ei lavalle saisi mennä vain pimputtamaan pianoa ja laulamaan. :DD Bla. Tekno on hauskaa, riippuen yhtyeestä. Ja rock, mutta tuonkin sanoitukset lähentelevät poppia vaarallisesti.

Ja hei. Kitarasoolot. <5 En-osaa-kunnioittaa-artisteja-enkä-tvohjelmilla-menestyneitä-yhtyeitä.

Sleeping Death

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #69 : Tammikuu 01, 2005, 23:25:42 »
Kuuntelen ihan vain rokkia. Nightwish tulee ihan kirkkaana ykkösenä, se soi yleensä aina silloin, kun päätän laittaa musiikkia soimaan. Ozzy Osbournekin on aivan mahtavaa. Hänellä on persoonallinen lauluääni, josta tykkään eniten koko musassa. Lisäksi se on Heavyksi aika... noh...melodista, if you know what I mean. Se ei ole mitään rääkymistä tai karjumista, kuten esim. Marilyn Manson, josta en pidä yhtään. Alice Cooperkin on muuten ihan hyvää musiikkia, mitä nyt olen muutaman biisin sitä kuullut, ne ainakin on ihan kuunneltavaa kamaa. Ehkä ostan joskus kyseisen herran CD:n.

Ja tokihan sitä kuuntelee nyrpistämättä inhosta nenäänsä sitä, mitä radiosta tulee, ei siinä mitään, mutta massapoppia en omaan levyhyllyyni ostaisi.

Ja rap, soul, jazz, reggae, purkkapop, iskelmä, tango, humppa, rääkymisrokki ja joiku eivät mene läpi, ei sitten kirveelläkään.

Bloody Aeliah

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #70 : Maaliskuu 21, 2005, 14:57:11 »
Lähiaikoina (tai, no, jo aika pitkän aikaa) olen kuunnellut lähes yksinomaan venäläistä musiikkia. Jostain syystä Pietarista ovat vain löytyneet ne kaikkein iskevimmät yhtyeet. Muutamia esimerkkejä mainitakseni: Korol i Shut, Leningrad ja Spitfire.

Muutama vuosi sitten kuuntelin aika paljon metallia ja muutama bändi on jäänyt siltäkin ajalta. Esimerkiksi Dark Tranquillity ja Skyforger.

Upouusi rakkauteni on latvialainen musiikki (erityisesti underground). Aloin juuri opiskelemaan kyseistä kieltä, joten se vain lisää mielenkiintoa entisestään. Lisäksi se helpottaa opiskelemista, koska minulla jää aina sanat paremmin päähän jos käännän ne esimerkiksi vaikka jonkin laulun teksteistä. Ja koska osa bändeistä laulaa venäjäksi, tuplahyöty (opiskelen siis myös venäjää). Tästä musiikista esimerkkibändeinä Spichki i kedi, Vonosonoloppus, Voiceks voiska ja 33 ljetnij podonok.

Radiota en kuuntele lähes lainkaan ja englanninkielinenkin musiikki on jäänyt vähemmälle. Jotenkin englanti kuulostaa vain niin tyhmältä laulettuna. (Harmittaa kun suurin osa Spitfiren kappaleista on englanniksi.) Mutta kyllä niitäkin pari löytyy lempiyhtyeistä, siis englanniksi laulavia. System of a down, Dead Kennedys, The Buzzcocks, Rancid, Refused jne.

Ai niin, pitää vielä lopuksi mainita Rammstein. Minä <3 Schneider. *g*

diastole decoart

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #71 : Maaliskuu 21, 2005, 15:24:49 »
Kaikenlaista :D
Siis kaikki menee bändistä riippuen. En kuuntele pelkästään esim. poppia vaan kaikenlaista... kaikesta löytyy hyviä ja huonoja bändejä ja bändeiltä hyviä ja huonoja kappaleita.
Tuntuu kuitenki että jos luettelen lempibändejä niin tulee parempi kuva musamaustani x)

No, Green Day on ehdoton ykkönen ainakin vielä tällä hetkellä.
Sitten menee Avril Lavigne, Linkin Park, Hoobastank, Maroon 5, Red Hot Chili Peppers, Phantom Planet... löytyypä Eminemiltäkin joitakin ihan siedettäviä biisejä xD

Niin jotenkin niin.

Poissa talitintti

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Skeptinen pessimisti
  • Tupa: Korpinkynsi
Musiikkimaku?
« Vastaus #72 : Maaliskuu 25, 2005, 10:11:26 »
Kuuntelen melkein mitä vain musiikkia, mutta mitä mankkani poppittelee nykyään on suurimmaksi osaksi poppia.

Christian Walz- tutustuin Cristianiin vasta nyt kun radiot soittavat wonder child kappaletta ja rakastuin kappaleeseen ajan myötä ja ostin levyn ja olen onnessani popitellut kappaleita.

Nightwish- ei ihan taida olla tässä poppi tyylissä, mutta pidän todella paljon bändin kappaleista.

Maroon 5- pidän bändin rauhallisista kappaleista, mutta en väitä, että joku menevänpikään biisi olisi huono. Kaikki kappaleet song about jane levyltä ovat tosi ihania.

O-zone- bändillä on etuna, etteivät he laula englanniksi vaan omalla kielellään. En rupea muistelemaan kieltä, mutta se tuo musiikkiin mukavan säväyksen. O-zonen kappaleet ovat kerassaan ihania.

Sitten kuuntelen myös Markooliota, Kenttiä, Indicaa, Antti Tuiskua, Christian Forssia ja Eiffel 65:a

Musiikkimakuni on laaja. tuossa ei ole varmasti kaikki artistit/bändit joita kuuntelen.
Kirk: My Nikon is state of the art. Max: Oh, I've got a Nikon too. It's an N64 with 3D matrix metering, 35 to 210 zoom. What have you got? Kirk: It's a Nikon. (Gilmore Girls)
---
Rory: I just don’t want to be queen. Tristan: Me either [pause] King - I don’t want to be king. (Gilmore Girls)

MollyPolly

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #73 : Huhtikuu 10, 2005, 16:03:41 »
Hmm...Musiikkimakuni. Minuun vetoaa hyvin paljon sellainen älykkö kitara rock. Mielestäni sanoituksissa täytyy olla jotain vetävää, elämän suuria tai pieniä totuuksia...Tietysti sitä kiinnittää ensimmäisenä melodiaan, soittotaitoon, äänimaailmaan yms, mutta jos haluan enemmän musiikilta niin sanomakin on tärkeä.
 
Kaikkein parasta musiikissa on, että se voi sulautua erillaisiin tilanteisiin ja tuntemuksiin. Niinden yhteisvuorovaikutuksesta voin monesti ammentaa ideoita töihini ja muihinkin tilanteisiin. Herättävät inspiraation. Miellän myös musiikin monesti erillaisiksi väreiksi niinkuin joku jo edellä sanoi. Minulle on käynyt niin, että etsin musiikin avulla huumaavia ja elämää suurempia kokemuksia. Myös se että musiikki saa irtautumaan arjesta on hyvin tärkeää ja voi tuntea, että elää juuri tässä hetkessä.

Niin se musiikkimakuni...Levyhyllyssäni on pääosin brittiläistä musiikkia. Melodista ja melankolista rokkia ja poppia. Tällä hetkellä ehdoton suosikkini on The Smiths. Tässä yhtyeessä vetoaa juuri nerokkaat sanat ja todella onnistuneet melodiat.
Muita suosikkeja ovat The Cure, Coldplay ja U2
Myös 60-70 luvun musiikki on lähellä sydäntäni.Tästä saan kiittää isääni, joka tutustutti minut tähän musiikkiin jo pienenä. Esimerkiksi The Beatlesia olen kuunnellut neljä-vuotiaasta asti. Hyviä vanhempia yhtyeitä/artisteja ovat myös Led Zeppelin, The Doors, Pink Floyd,David Bowie ja Simon & Garfunkel.

Suomalaisesta musiikista pidän myös hyvin paljon edesmennyt Tehosekoitin on loistava yhtye.  Baddingista tykästän kans oikein kovasti.
Tässä vielä joitakin lempi yhtyeitä/artisteja: Kent, The Ark, Tracy Chapman, Dido, Yup, Björk ja Billy Idol, joka tulee Ouluun kesällä!!

ewewewe

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #74 : Tammikuu 04, 2006, 21:49:54 »
Oma musiikkimakuani on ehkä vaikea määrittää, sillä tykkään vaikka humpasta, jos joku sitä musiikkityyliä edustava kappale on tarttuva ja mielestäni hyvä.

Kuuntelen sujuvasti R'n'B:ta, rappia, poppia, rockia.. Metalli/Hevi ei oikein iske.

En oikeastaan tiedä bändiä, mikä onnistuu tekemään aina hyvää musiikkia. Him hipoo hyvin rajaa,mutta onhan sielläkin todellisia floppeja. Kun ostaa levyn, se sisältää 2-4 hyvää kappaletta ja muut ovatkin sitten jotain jouto kamaa jotka kuuntelee kerran läpi ja antaa sitten vipua unholaan.

Ottakaapa tuosta sitten jotain selvää. :)

Slughorn

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #75 : Tammikuu 05, 2006, 11:07:26 »
Minä olen aika kaikkiruokainen, mutta siis rakastan sellaisesta melko kevyestä rockista kuten Simple Plan, Avril Lavigne, Gavin DeGraw yms. Sen voisi myös tiivistää pidän paljon kanadalaisrockista. Ihannoin myös soulia ja r&b:tä. Lempi soul-laulaja on Alicia Keys, joka tarkalleen ottaen soittaa neosoulia. Myös pidän Lauren Hill:in musiikista. Kaikkea muuta kuuntelen paitsi nit tätä kuuluisaa huppa/iskelmä/tango sektoria enkä myöskään noita suomalaisia, jotka ovat tulleet kilpailuista, koska henkilökohtaisesti he ovat päässet tekemättä kunnolla töitä tähtitaivaalle. Ulkomaalaiset sietää, sillä he ovat tehneet töitä menestyäkseen kansainvälisesti. Kuka muka on kuullut, että vaikka kanadalaiset ovat kuulleet vaikka Jani Wikholmista??!!

Poissa Asoalian

  • : W
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Musiikkimaku?
« Vastaus #76 : Tammikuu 05, 2006, 16:21:29 »
Minulla on melko suppea musiikkigenrevalikoima, ja oikeastaan minun onkin helpompi luetella millaisesta musiikista en pidä. Räppiä esimerkiksi vihaan. Tämä menee todella rankaksi yleistykseksi, mutta en pidä useimpien räpkappaleiden videoista, enkä siitä että niissä kiroillaan niin paljon. Liika kiroilu nimittäin antaa pellen vaikutelman. ^^ R'n'B:ssa taas ottaa aivoon se, että useimmat laulut ovat niin samanlaisia sanomaltaan, ja kun laulajat eivät tee niitä yleensä itse, niin aina vain pahenee. Kaupallinen pop on ärsyttävää myös, ja suurin osa hittiradiokanavilla soitettavasta musiikista.
Sen sijaan pidän mm. metallista, ainakin molemmat lempibändini ovat metalli/hevibändejä (NW, Sonata Arctica). Ihan death metalista en pidä, vaikka joskus kyllä CoB:tä kuuntelenkin. Ennen kuuntelin myös melko paljon punkpoppia/punkrockia, esimerkiksi Bustedia, Blink-182:ta ja Good Charlottea. No, Busted ja Blink hajosivat ja GC:stä tuli ylikaupallista, niin punkrock/popin osilta genrevalikoimani lässähti.
"You think that's hard? Try auditioning for Baywatch
and being told they're going in another direction."

Smutrus

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #77 : Tammikuu 06, 2006, 18:02:05 »
Tykkään Jazzista ja Beatleseista. :D kuuntelen sellaista erilaista musiikkia, jota en osaa oikein luokitella, useimmat kavereistani pitävät kuuntelemaani musiikkia outona. Kuuntelen mm. Adam Greeniä, Damien Ricea ja Beatleseiden vanhoja biisejä (the long and winding road ah <3) ja tykkään musikaalien ja leffojen soundtrackeistä, ykkösiä nyt PotO ja Moulin Rouge.  Jos nyt kysyttäisiin, että mikä on Amy Diamondin vai mikä lie onkaan paras biisi, en osaisi vastata. Kuka on Amy Diamond? Inhoan purkkapoppia ja sellaisia pinnallisia biisejä joissa ei ole mitään järkeä saatika sisältöä. Eli NRJ:tä ei kannateta ^__^

Poissa Saffy

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Musiikkimaku?
« Vastaus #78 : Tammikuu 06, 2006, 19:16:11 »
Minun musiikkimakuni on hyvinkin laaja, ainoastaan raskaasta örinähevistä en pidä. Muuten kyllä kaikki käy. Ehkä enimmäkseen kuuntelen kuitenkin rockin eri lajeja - punk rock, soft rock, pop rock, indie.. Mutta myös jonkin verran poppia kuuntelen, sekä vähän heviäkin.
Mewiä kuulin ensimmäisen kerran noin kuukausi sitten, ja siitä lähtien olen kuunnellut sitä päivittäin. Ihanaa musiikkia, en ikinä kyllästy!
Aknestik on ollut yksi suosikeistani jo kauan aikaa, toissakesästä lähtien, kuin myös Tehosekoitin, Nightwish, O-zone, Beats And Styles, Kent, Dido, Disco, Backstreet Boys, Movetron, Chorale, Linkin Park ja t.A.T.u.
Myöhemmin suosioni saavuttaneita ovat tuon Mewin lisäksi Sadetanssi, Within Temptation, Placebo, Björk, Ultra Bra/SMG, Avril Lavigne, Gregorian, PMMP, Maija Vilkkumaa, Christian Walz, Groove Coverage, Uniklubi, Gwen Stefani sekä Green Day.
Apulannan ja The Rasmuksen vanhempi tuotanto on aivan upeaa, mutta uudempi on suoraan sanoen surkeaa minun mielestäni.
Kaikista uusin tuttavuuteni on Essentia, jolta olen kylläkin kuullut vain yhden laulun, The Song For The Girl Who Has No Feelings:in, mutta se on aivan ihana ja haluaisin kuulla muitakin lauluja.

Eikä tuossa ollut edes kaikkia bändejä/artisteja joista pidän; tässä loput: Eminem, Fool's Garden, Savage Garden, Groove Coverage, Hausmylly, Irina, Neljä Ruusua, Tiktak, Vanilla Ninja, The Clash, Sex Pistols, Rancid, Eppu Normaali sekä Suurlähettiläät.

Ja lopuksi inhokkejani: Amy Diamond, London MC, suurin osa Britneyn biiseistä, Teräsbetoni, Lordi, 50cent.

joo ja muoksista: "sun musiikkimaku on outo kun sulla on joka päivä uus suosikki" eli kaverini noin sanoi mesessä, ja tuo on kyllä niin totta :D

CryingWind

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #79 : Tammikuu 07, 2006, 12:05:05 »
Mie olen vasta muutama vuosi sitten todella tajunnut millainen musiikkimaku miulla on. Sitä ennen kuuntelin suunnilleen samaa mitä muutamat kaverit ovat kehuneet hyväksi. Sanoin aina, ettei miul ole lempibändejä tai mitään, eikä musiikki kiinnosta.

Mutta löydettyäni The Crashin, en ole juuri muuta kuunnelut. Hiljattain kuulin myös yhden Sigur Rósin biisin ja hurahdin siihenkin totaalisesti. :) Sigur Rós on islantilainen, vähän erikoinen rock-yhtye ja The Crashin genre on pop.

Miun musiikkimakua on kuvailtu oudoksi, koska en pidä hirveästi näistä tämän päivän hittibiisestä. Ei se muiden hienoinen arvostelu kyllä miun musiikkimakua mihinkään muuta. Kun mie johonkin hurahdan, niin se kestää. ;)

Poissa Zaira

  • 42
  • Valvojaoppilas
  • *
  • ^o^
    • Ei mitään nähtävää täällä
  • Pottermore: LumosDragon46
  • Tupa: Luihuinen
Musiikkimaku?
« Vastaus #80 : Tammikuu 09, 2006, 02:17:55 »
Musiikkimaku, mikä ihana puheenaihe. tässä vaiheessa huomaan että kello 2:00 ja minun pitäisi olla nukkumassa koska huomenna tietääkseni alkaa koulu..

Minun musiikki makuni on vuosien saatossa vaihdellut. Tosin nyt se on alkanut kallistumaan rockin ja metallin puolelle. Sitä nyt vain kaipaa vaihtelua kaiken sen Spearsin, Antti Tuiskun sun muun popituksen keskellä. Tarvitseeko sitä sen laajemmin sanoa?

Tosin noita suosikkibiisejä löytyy edelleen Britney Spearsilta jonka biisi Toxic on niin soitettu, mutta silti se pysyy minun suosikkinani (yhtenä niistä biiseistä), koska siihen liittyy paljon sellaista, mitä minä en halua kertoa ainakaan tässä. Toinen suosikkibiisini on Christian Walzin Wonderchild, johon en kyllästy varmaan ikinä. Muutamia muitakin poikkeuksia löytyy. Heh, älkää tulko tutkimaan tietokonettani.

Mutta siis musiikkimaustani. Listalle mahtuu Nightwish vuodesta 2001, Metallica vuodesta 2001, Children of Bodom (pakolla joutunut kuuntelemaan 90-luvun lopussa, kun rakas veljeni huudatti niin että kuulu pihalle asti), Rammstein (sama juttu kuin COBin kanssa), Battlelore, System Of A Down, Don Huonot vuodesta kivi, jossain määrin CMX, Sonata Arctica, Zen Café jossain määrin, silloin kun jaksaa. Onhan noita. Enemmänkin. Tuossa nyt pääpiirteittäin.

Toisaalta joku voisi sanoa minua kaikkiruokaiseksi musiikin suhteen. Jos minä kuulen jonkun biisin, osaan melko todennäköisesti nimetä sen ja kertoa esittäjän. Joissain tapauksissa siis. Ja kyseessä on vähän vanhemmat biisit siis, ei ne joita tällä hetkellä puhki kulutetaan radioissa. Mieleni on omituinen, kyllä. Turha siitä on selvää ottaa.
"When I lead the big patient rebellion, Voldemort here is the first to go."
[The pessimist sees difficulty in every opportunity.
The optimist sees the opportunity in every difficulty. -Winston Churchill]

Sharida

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #81 : Tammikuu 21, 2006, 15:11:54 »
No niin.. Musiikkimakuni. En oikein tiedä missä välissä aloin pitämään musiikista, mitä nykyäänkin kuuntelen. Kai se tapahtui siinä vaiheessa, kun siirryin yläasteelle. Taisi olla Nightwish, System of a down, Metallica ekoja bändejä joihin tykästyin ks. genressä. Kahdeksannella homma laajeni hiukan enemmän eli mukaan tuli muita suosittuja bändejä. Vasta kahdeksannen talvella aloin haalia enemmän musiikkimakuuni muutakin ,kuin niitä pinnalla olevia, koska tuntui, että kaikissa niissä oli niin saman tyylinen soundi (tiedä sitten loppujen lopuksi oliko, noin sen itselleni ainakin perustelin).

Nykyään sitten tulee kuunneltua sekaisin vähän kaikenlaista. Metallia (doom metal ehkä erityisesti) ja myös "gootti" nimikkeen alle luokiteltuja bändejä. Muutamat indu bänditkin kuulostavat ihan mukavalta korviin ja rockaan ei aiheuta mitään välitöntä inho efektiä. Myös kovaa ja korkealta laulettu ooppera tyylinen meininki menettelee.

Mutta jos luettelemaan lähtee tämän hetken suosikkeja niin niitä löytyy vaikka millä mitalla. Mainittakoon nyt tälläisiä kuin: Type O Negative, Sisters of mercy, Godsmack, Mudvayne, Anders Manga, Theatres des vampires, Diablo, Sirenia, The Birthday Massacre, Deathstars, Charon, Shroud of tears, Lacuna coil, Fear factory, KoRn, Sarah Brightman, Diary of dreams, Dark Sanctuary, Rob Zombie, Paradise Lost jne. jne.

Laajalle tuo musiikkimakuni on viimeisen vuoden aikana levinnyt, kun ennen tuli keskityttyä vain muutamiin bändeihin tarkemmin. Mutta lisää bändejä tulee etsittyä ja levyjä osteltua sitä mukaan, kun kerkiää ja rahaa on.

Poissa Bruce Air

  • Paleleva häntä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Musiikkimaku?
« Vastaus #82 : Tammikuu 22, 2006, 15:31:15 »
Musiikkimakuni on hhmm, aika rajoittunut.

Kuuntelen lähinnä rockia, metallia, powermetallia, hardrockia ja eniten sitä heviä. Minusta tämä lokerointi on hirmu hankalaa.

Melkein kaikki NRJ:ltä soitettu lähinnä ällöttää minua, haiskahtaa rahalta jo tänne saakka. Myöskään iskelmä-, tai klassinenmusiikki ei kolahda, tähän en tosin syytä tiedä. Mutta kun ei niin ei. Dancet, punkit, sunmuut tuntuvat myös vähän vierailta tälle tytölle.

Minun mielipiteeni musiikista ovat todella vahvat ja varmat. Niitä en muuttaisi mistään hinnasta, enkä tule muuttamaan. Varsinkaan niillä iän ikuisilla kavereitten mielipiteillä ei voi koskaan olla mitään tekemistä tämän kanssa. Musiikki on minun elämässäni todella, todella suuri asia ja musiikkimaku erittäin henkilökohtainen. Minä olen ylpeä siitä mitä kuuntelen, en sure sitä mitä minun "pitäisi" kuunnella ollakseni samanlainen kuin muut.
Jumitan tietyissä bändeissä totaalisesti, muttei se menoa haittaa.

Paras bändi on yllätys, yllätys Steve Harrisin perustama 30-vuotta paahtanut hevimonsteri Iron Maiden, johon olen totaalisen rakastunut. Loistava bändiä, todella taitavat soittajat ja laulaja(t), jotka ovat todella ansainneet paikkansa maailman musiikkihistoriassa. Tuhansien hevibändien innoittaja ja esikuva. Parasta Maidenissa on kaikki. Soundit, lyrikat, soitanta, laulanta. Kokonaisuus. Maidenin parhaat kappaleet eivät mielestäni ole lähelläkään ruupperia, ne ovat joko sinkkujen B-puolia, tai levytettyjä singlejulkaisemattomia kappaleita.

Muita hyviä ovat rockista Whitesnake, metallista luonnollisesti Metallica, powermetallista Helloween ja hardrockista Guns N' Roses. Jokseenkin saman kuulloista tavaraa siis. Myös U2 ja R.E.M. ovat kovasti mieleeni, mutten minä oikein tiennyt mihin lokeroon ne tökkäisin.
Ja muutamat menkööt perään huomenna.
Avatar.

Miles

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #83 : Helmikuu 14, 2006, 17:32:16 »
Musiikkimaku. Se on laaja käsite. Sen voi laskea joko siitä, että mitä kuuntelee vapaa-ajalla, siitä että mistä pitää, muttei välttämättä kuuntele, tai siitä, että mitä pystyy kuuntelemaan, muttei pidä.
Minä nyt ymmärsin niin, että mistä pitää, muttei välttämättä kuuntele..?

Minun musiikkimakuni on aikalailla laidasta laitaan. Ääripäät ovat taas toinen asia.
Siis Rock on parasta tällä hetkellä, mm. Blink, Linkin Park, Poets of the fall, Apocalyptica ym. samantapainen.
Suomalainen Rap musiikki on toinen. Skandaali, RDN, Mariska, Mängimies ym..
Rokahtava suomenkielinen poppi ja eng. menee, ja myöskin klassista kuuntelee vielä hyvin.
Jazz menee, mutta Blues. Ne kaikeista blueseimmatbluesbiisit ovat niin kamalia. Eihän niitä pysty kuuntelemaan Erkkikään (anteeksi fanit).
Toinen samanlainen on suomalainen hidas/tavallinen pop.
Hevistähevein heavymetal ei myöskään luista enää.

Tässä siis aikalailla minun musamakuni, ehkä hieman sekavaa mutta..

Poissa Vilena

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Musiikkimaku?
« Vastaus #84 : Helmikuu 17, 2006, 22:29:16 »
Tavallaan voi sanoa, ettei minulla ole musiikkimakua, koska kuuntelen lähes kaikkea laidasta laitaan. Joskus tykkään jostain hevibiisistä, ja joskus lempparini onkin jokin hempeä laulu. Yksi ykkössuosikkini, joka on ja pysyy, on kuitenkin The Ark. Tykkään lähes kaikista kyseisen ruotsalaisbändin biiseistä. Kuuntelen myös paljon rankempaa musiikkia. On oikeastaan helpompaa sanoa, millaista musiikkia en kuuntele. Näihin inhotuksiin kuuluu disco ja teknomusiikki. Ei iske ei yhtään. Suurin osa biiseistä on huonoja heti, kun taustalla on discobiitti, vai miksi sitä sanotaan. Keskityn musiikissa usein pieniin asioihin, kuten sähkökitara soolot tai mukava pianoplimputus taustalla. Sanat ovat myös tärkeässä osassa, ja monesti kuuntelen musiikkia sen mukaan, miten mielialani ja biisin sanat kohtaavat.

Omituisuuksiin kuuluu jotkut kummalliset, muille migreeniä aiheuttavat renkutukset, kuten Lion Kingin In The Jungle. Ihan ihmeellisen naurattavaa jos on oikealla tuulella!
Humor me.

Poissa pirstoutunut

  • Maailman kilteimmän näköinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Musiikkimaku?
« Vastaus #85 : Helmikuu 18, 2006, 11:17:05 »
Minun musiikkimakuni vaihtuu aina melko nopeasti. Gorillaz ja Green Day ovat sellaisia bändejä, joiden musaan en yksinkertaisesti ole kyllästynyt. Muita ns. suosikkibändejä minulla ei ainakaan tällä hetkellä ole. Mutta kohta saattaa tulla joku bändi/artisti, jonka musaan ihastun hetkeksi.
Yleensä en pahemmin kuuntele oikein räppiä enkä mitään raskainta rokkia. Mutta oikeastaan sitten kaikkea siltä väliltä. Eniten ehkä jotain juuri Green Dayn tapaista. Ja sitten niitä hetkellisiä suosikkeja, joita minulle tulee n. 10 kuukaudessa. :)
"Ja taas yksi häpeämätön valhe!" Howl totesi ja käveli seinää päin, "Onneksi olen niin tinkimättömän epärehellinen. Sen ansiosta minulla ei ole hätäpäivää".

Poissa Smoothie

  • ilokaasu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • oh mama.<3
Musiikkimaku?
« Vastaus #86 : Helmikuu 18, 2006, 12:20:17 »
Well, mun musiikkini riippuu välillä tunteista. HIM soi kun menee vähän huonommin.
Sitten kun on taasen kivaa niin soi joku raikkaampi, pahimmassa tapauksessa lastenlaulut. x)

Hevi ym. tälläset vähän "raskaammat"... No thanks, ne on musta pelkkää melua josta saa päänsärkyä. Hevi ei mielestäni ole siis musiikkia lainkaan. :D
No mutta siis, hopparihan minä olen. :P
Lähemmäs viidestäkymmenestä levystäni ovat pahimmassa kulutuksessa luultavasti Rockin da north, Apollo ja Skandaali.
Koneella istuessani soi aina joku myös. :D
Mut sellasta..

*poks*

Valveuni

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #87 : Helmikuu 24, 2006, 18:28:47 »
Musiikkimaku...
Kuuntelen aika paljon kaikkea, paitsi jotain teknoa ja "teinipoppia". Muuten olen kaikkiruokainen.
Ärsyttävimpiä ovat ne artistit/bändit, jotka eivät itse tee sävellyksiään ja sanoituksiaan. Se vaan tekee bändistä/artistista niin tekemällä tehdyn. Jos ymmärrätte, mitä tarkoitan.
Tässä joitain bändejä/artisteja, joista pidän:
Green day, Simple plan, Good Charlotte, Avril Lavigne, Sum 41, My Chemical Romance, Blink-182, Ramones, Goldfinger, yms.
Pidän myös vähän raskaammasta metallista ja räpistä. Suomihopista erityisesti. Eli siis aika samoilla linjoilla Milesin kanssa.

Poissa Ms Dearborn

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Musiikkimaku?
« Vastaus #88 : Helmikuu 24, 2006, 22:56:30 »
Millainen musiikkimaku ? Omg. Nyt tulee paljon testiä. Kuuntelen musiikkia lähinnä koneellani, joten sinne on kertynyt vaikka mitä suosikkeja. En aijo valitella hieman listamaista tyyliäni, mutta lupaan myös ehdottomasti perustella.

Hector - En voi väitää, että en rakastaisi hänen levytyksiään. Aivan mahtavaa musiikkia vuosikymmenien varsilta. Olen äitini kanssa armoton Hector-fani, ja olemme käyneet muutamalla hänen keikallaan. Sanoitukset ovat legendoja ja niin on itse artistikin.

Leevi and the Leavings - Jos on 5-vuotiaana osannut kaikista härskeimpien Leevi-biisien sanat ulkoa, ei voi väittää että ei pidä heidän musiikistaan. Nyt kun minulla olisi ollut tarpeeksi ikää ja älyä mennä tämän bändin keikalle, suomen Rock/Pop taivas kärsi Göstan kuoleman johdosta. Rakastan sitä tavallista arkea ja soundia mikä soi Leevien biiseissä.

Bonny Tyler ja Tina Tuner - Saan taas kiittää äitiäni ja LP-varastoani. Juuri tänään taas nyyhkin junassa kuunnellessani Bonnieta. Miten jollain voi olla niin käheäkurkku ja mahtava soundi. Pidän myös Tinan kasari-rock hengestä ja molemmat naisethan taas ovat legendoja.

Minä joudun nyt tähän väliin kertomaan, että jos teillä on jotain suomalaista musiikkia vastaan, niin voi, mitä te ollette menettäneet. Minä rakastan lähinnä vanhojen suomiklassikoiden sanoituskia. Niistä kuulee miten Suomessa eletään ja milloin on ollut ristiriitoja poliitiikassa. Rakastan ajattelua.

Tuota, kai minun nyt täytyy mainita myös mieltymykseni rock-musiikkiin; AC/DC, Gun's and Roses, Apocalyptica ja Nightwish. En ole mielestäni musikaalinen, joten en aina ymmärrä ihmisten intoa Apocalypticaan, mutta olen sijoittanut hiedän musiikkinsa erilaisiin kuviin mielessäni. Maalaismaisemaa, moottoritietä, lomamatkaa, vuoristoa ja paikallisbusseja. Rakastan kuunnella musiikkia matkoilla.

Pidän myös Disneyn soundtrackeistä. Vaikka kappaleet eivät yllä mihinkään mainittaviin lukemiin sävellyksiensä puolesta, löydän kuitenkin kyseisistä kappaleista taas sitä ihanaa nostalgiaa ja mystiikkaa. Ehkä minusta voisi tulla joskus dubbaaja.

Tottakai kuuntelen myös Robbie Williamsia, Wheatusta, sun muita uusia juttuja.

Kai minulla sitten on laaja musiikki maku. Eii, ei saa unohtaa Apulannan vanhaa tuotantoa, joka siis mielestäni lopuu Plastik-levyyn. Ehkäs joskus opin pitämään muistakin heidän kappaleistaan, kuin Silmämunasta.

Ms Dearborn

Coccinelle

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #89 : Maaliskuu 19, 2006, 13:22:55 »
Kun joku kysyy musiikkimakuani, minä vastaan laidasta laitaan. Sitten se joku sanoo, ettei niin voi olla. Ettei muka ihminen voisi tykätä ihan kaikenlaisesta musiikista. Mutta minä kyllä voin.

Rock. Sitä minä varmaankin eniten kuuntelen. Niin uutta kuin vanhaa. Sitten on tietty punk jota tulee myös kuunneltua. Hiukan heviä ja hip hoppia sekaan, ja vielä sellaista ns. friikkimusaa, jota en osaa luokitella mihinkään. :D Joskus tekee mieli kuunnella jotain klassista musiikkia ja joskus kelpaa jopa jazz. Myös kunnon teinipopitus iskee tietyllä mielialalla (joka ei ole kovin usein XD).

Lempibändejä ja -laulajia on mm. U2, No Doubt ja Gwen Stefani, Hanoi Rocks, Robbie Williams, Björk, Gorillaz, Eels, The Rasmus, 69 Eyes, Him, 22 Pistepirkko, Eminem, The Crash, The Darkness, The Cranberries ja liian moni muu. n______n

Madvampire

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #90 : Maaliskuu 20, 2006, 07:30:52 »
Erittäin monipuolinen.....eniten iskee j-rock ja visual kei utta hevikin pakko laittaa jo nyt, vaikka olen siinä uusi tekijä. Tanssimusiikkikin menee groove coveragen puolelta ja suomalaisista indican ja apulannan tyyliset...yö! Hip hopia en voi sietää ja ainoa siihen liittyvä jota kuuntelen on @junkmail. Garbage on kunnon musiikkia! Ja japanista tullut yleensäkin....kuten malice mizer. rakastan kauniita melodisia säveliä mutta sanat ovat erittäin tärkeitä lauluissa myöskin ja...eksyn aiheesta.

Bodom Knight

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #91 : Toukokuu 16, 2006, 13:40:05 »
Ihmiset sanovat, että musiikkimakuni olisi suppea, koska kuuntelen kaikkia metellin alalajeja (heavymetal, dethmetal, blackmetal jne jne..)

Mutta totta tai ei, metal on parasta!

Suosikki bändini on Children of Bodom: kaikkine kitarasooloinenn ja tilutuksineen Bändiä ei voi kerrassaan vastustaa.

Muita hyviä bändejä ovat :
Inflames ( jotain hyvää Ruotsistakin )
Hammerfall ( ihme ja kumma, myös ruotsista! )
Korn ( Hieno kokonaisuus )

hillah

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #92 : Toukokuu 21, 2006, 15:02:34 »
Omasta mielestäni, ihmisestä ei voi sanoa esimerkiksi; "Sä nyt et ainakaan voi kuunnella rockia ku sul on tollaset vaatteet!!" Mun mielestä toi on aika tyhmää, meinaan vaan kun jos ihminen nyt tahtoo joskus vähän 'leikkiä' rikasta ja ostaa vaikka lacosten t-paidan, (tai sitten äiti pakottaa käyttämään sellaisii merkki vaatteita.) ni eihän siitä voi sanoa että mitä musiikkia kuuntelee. Itse tykkään älyttömästi rockista ja heavymetallista (noihin ne varmaan kuuluu). Minullakin on yks burberryn asukokonaisuus (ja siihen upposi aika älyttömästi rahaa.) ja erikseen lahjoina saatuja lacosten laukkuja ja muuta kallista. Siksi useimmat sanovat älyttömäksi pissikseksi. En vain voi sille mitään että äiti ei tykkää jos revin farkut auki ja tupeeraan hiukset ja sotken silmät.
Teinit ovat sitten asia erikseen. Irc-galleriassakin törmää moniin, musamakuna Hanoi rocks,ramonens, nirvana, metallica, disturbed yms, ja kuvat ovat sitten joko että rööki on suussa ja kaljapullo toisessa kädessä ja paita on melkein olematon.
Lempparibändejä ehdottomasti;

MÖTLEY CRÜE - arvostan bändiä suuresti, niin monet ongelmat kokeneet, sekä yhdessä että erikseen, musiikki loistavaa. Useimmat basistit ei koskaan ole niin suosittuja kuten esim. laulaja. Mutta näitä neljää ei kyllä voi vastustaa Lee,Mars,Neil ja Sixx tekee tästä bändistä ihanan.

ja sitten en jaksa selitellä muista:
-Hanoi Rocks
-The Darkness
-Metallica
-Scorpions
-Skid Row

Omasta mielestäni sanoitukset ja toteutukset kaikilla ihan upeita, ne kertookin jostain. En jaksa enempää selitellä.

Vertal

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #93 : Toukokuu 22, 2006, 18:25:34 »
Olen alkanut pitämään hevistä. En siksi että jotkut kaverit pitävät siitä vaan siksi että se on alkanut kuulostaa hyvältä. Ennen pidin pop musiikista mutta se ei nyt ole minusta niin hyvää kuin hevi. Hevi on vain niin rajua ja voimakasta että pidän siitä.

Hyviä hevi-bändiä ovat:
System of Dawn
Children of Bodom

Toki niitä on muitakin mutta tässä minusta parhaat. Minulle on melkein ihan sama millä kielellä lauletaan mutta englanti on heville sopivampaa.

Mezurashiko

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #94 : Toukokuu 22, 2006, 19:17:43 »
Rakastan heavyä! Aika monenlaisia kuuntelenkin:

Lordi
Godsmack
Rammstein
Ozzy Osbourne
Nightwish
Stratovarius
Disturbed
Verjnuarmu
Teräsbetoni
Ruoska
Sentenced
Metallica


Siinä muutama esimerkki. Mutta viimeisen vuoden sisään olen alkanut `digata`animemusiikkia. Pidän eritoten Hironobu Kageyaman DragonBall Z-lauluista. Niissä on sitä jotakin. Jotkin Ranma 1/2-laulut ovat kanssa hyviä, ja kasa sekalaisia animemusiikkeja.

Heke

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #95 : Toukokuu 22, 2006, 19:40:46 »
Kuuntelen perinteisiä:

Ramones
Sex pistols
Rolling Stones
ja myöskin Eminem

Luokittelen itseni ´´hyvän musiikin´´ kuuntelijaksi.
Eli Rock´n´Rollia, Punk-tyylin musiikkia ja myöskin räp-musiikkia, tosin Eminemiä kuuntelen hyvien riimien takia vain.
Vielä tunnustan, että suomalainen musiikki Euroviisuvoittajat kauniilla mukamas englannilla laulavat henkilöt eivät sytytä.
Paras suomenkielinen kappale on Ville Valon laulamamana ikuinen on rakkaus, tosin tämänkin kuulin vain CKY-leffassa, enkä tiedä alkuperäisesittäjää. Yleisesti ottaen suomalaisten tekemä musiikki on outoa, ei millään pahalla.

Poissa Saphire Tulenpunainen

  • Kliseitä rakastava
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • UGH!
Musiikkimaku?
« Vastaus #96 : Toukokuu 22, 2006, 21:00:47 »
Ajattelin tulla kertomaan mielipiteeni yhdestä asiasta, nimeltä musiikki maku. Jotkut valitsevat ystävänsä musiikkimaun perusteella, mikä on mielestäni äärettömän typerää. Jos musiikkimausta tulee riitaa, ei pidä puhua musiikkimausta lainaakn, sillä vältytään riidoilta.

Jotkut taas tuomitsevat musiikkimaun perusteella. Esim. Jos joku on vaikka rokkari ja itse on hiphoppari (tai Hevari ja poppari, tuo oli esimerkki) ja tuomitsee tyyppiä sanoen:"Tuo tykkää Rockista, se on varmana joku tumpelo, joka ei ymmärrä musasta mitään..." Jotkut tuomitsevat musamaun takia liian aikaisin, jos tätä kyseistä tyyppiä ei edes tunne. Sama homma voi olla pukeutumis tyylissä. Mutta useimmiten minulla on tullut vastaan musiikkimaku. Jotkut vanhat ihmiset moittivat, jos pitää esim. Lordista, eivätkä ota ensin selvää, että minkälainen bändi on kyseessä. Ensin pitäisi tutkia ennen kuin tuomitsee.

Sainpas purattua tunteitani tähän... ^^ Ja jotenkin tiivistettynä...
"Minä annan kaiken ja enemmän tuli polttaa uskon mihinkään, mitä sitten jos sielun menettää. Mutta on vaan pakko roikkuu perässä."  I want stay Together Forever.

Meisseli

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #97 : Toukokuu 22, 2006, 21:14:23 »
Saphire Tulenpunainen; Tuo oli hyvin sanottu. Ei pidä tuomita musiikinmausta. Jos toinen tykkää räpistä toinen metallista, niin ei heidän kannata ruveta riitelemään sellasestä, toisen musamausta...

Jaaps, no muttah, minäkin voisin tänne raapustaa...
Minä tykkään aika paljon Hevistä, metallista, rokista jne. Ja minä inhoan räppiä. Mutta on yksi bändi missä on räppiäkin mutta silti ihan hyvä, nimittäin P.O.D. Se on ihan hyvä bändi (tai ainaki se yks kappale ;D), vaikka siinä onki räppii mukana... Ja sellast purkkapoppii inhoon kans, se ei jotenki iske muhun.

Michiyo

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #98 : Toukokuu 24, 2006, 14:25:44 »
Itselläni voi olla välistä aika laajakin musiikkimaku.
Perinteisesti pysyttelen kuitenkin klassisen, instrumentaalisen, rockin, rankemman rockin, hevin ja metallin reviireillä. Olen lapsesta lähtien kuunnellut, kiitos isoveljeni ja serkkujeni, Iron Maidenia, joka on vuosien varrella vaikuttanut paljon siihen, millaista musiikkia nautiskelen. Myös tutustuminen ihan pienenä lapsena saksalaiseen bändiin Scorpionsiin oli yksi iloinen tapahtuminen, jonka ansiosta olen tutustunut kaikenlaiseen, niin itämäiseen kuin länsimaiseen, rockiin, heviin ja metalliin. Erityisesti japanilainen rock, heavy ja metalli ovat löytäneet paikkansa elämästäni. Esimerkkejä en rupea niistä sanomaan, koska niitä on ihan liikaa. Nyt olen myös kaverini kautta tutustunut syvällisemmin metallibändeihin, joita olen jo aikaisemminkin kuullut. Ja näistä varsinkin Insomnium ja My Dying Bride ovat juurruttaneet juurensa syvälle sisälleni.
Klassisen ja instrumentaalisen sulautuminen elämääni tapahtui jo pienenä, siitä saan kiittää vain äitiäni, joka tutustutti minut Vivaldiin ja Tsaikovskiin. Popmusiikki ei ole koskaan iskenyt minuun, vaikka ainut popmusiikki, jota tällä hetkellä kuuntelen, tulee Hamasaki Ayumilta. Sen naisen ääni on vain lumonnut minut.

Myös vähän hennompi musiikki (en osaa luokitella tätä), jota rakastan, tulee Enigmalta. Olen vain niin ihastunut sen luojan, Michael Cretun, musiikkiin, etten osaa sitä sanoin kuvailla. Hän tekee juuri haaveiluun sopivaa musiikkia.

Wiwije

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #99 : Toukokuu 24, 2006, 15:58:24 »
Kallistuisin oikeastaan tuonne vähän rokimman ja hevimmän puolelle. Joku vähän erinlainen ("raskaampi") poppikin menee. Myös jotkut punk-bändit ovat lähellä sydäntäni.

Oikeastaan voisin luetella nyt pari suosikkiani.
Dark Moor on oikein hyvää. Naislaulajalla on hyvä ja vahva ääni josta pidän oikein kovasti.
Metallica on iän ja ikuisuuden paras. Yksi niistä jotka löytyvät aina Top-5-listaltani. Parempaa ei voi ollakkaan... Yhtä hyviä vain... Mutta ei yhtäkään parempaa. En edes tiedä miksi. Hyvä musiikki, ehkäpä...
Green Day on mös yksi ykkönen. Hyvät sanat, tarttuvat melodiat ja Billie Joen loistava ääni tekevät musiikista hienoa.
Iron Maiden. Nousee samalle viivalle Metallican kanssa, ihan vain sen takia että se on juuri sellaista kuin on.
Children of Bodom on ihan vastikään saanut kunnian nauttia siitä, että minä kuuntelen sitä (aika omituisesti muotoiltu lause). Tästä saan kiittä isäpuoltani, joka ahkerasti totutti minua raskaamman musiikin puolelle. Kiitos.
Ja vielä manittakoon Good Charlotte, josta voin sanoa vain että pidän siitä. Hiukan keveämpää musiikkia tarvitaan pitämään jalat maassa :)

Tyttönä saan aina kuulla, että olen hevityttö. Koska kukaan luokkani tytöista tai kukaan kavereistani ei kuuntele samanlaista musiikkia kuin minä, olen saanut todellisen hevarin maineen. Enkä minä tietenkään suutu. olen vain otettu, että pojatkin tunnustavat, että tytötkin voivat kuunnella raskaampaa musiikkia.

Frederica

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #100 : Toukokuu 24, 2006, 16:14:53 »
Olen kaikkiruokainen ja kuuntelen kaikenlaista musiikkia alati vaihtelevien mielialojeni mukaan aina ah-niin-ihanasta 'purkkapopista' klassiseen. En osaa nimetä lempibändiäni, mutta kuuntelen enimmäkseen N'syncin, Green Dayn, Simple Planin ja Dallas Superstarsin lurituksia - myös Scooter iskee ja lujaa, samoin kuten jotkut yksittäiset biisit joiltain itselleni aivan tuntemattomilta bändeiltä/laulajilta, kuten Toy Box, Hi-tack tai Trapt. On käynyt niinkin, että olen joskus haukkunut jonkun bändin totaalisesti lyttyyn kovaan ääneen ja sitten kuullut vähän myöhemmin kys. yhtyeeltä jonkun aivan uskomattoman hyvän biisin, josta olen sitten tykännyt aivan älyttömästi, jolloin olen suoraa päätä ladannut biisin netistä. :3 Olen siis monia kertoja 'kompastunut omiin ennakkoluuloihini' musiikin suhteen, jos näin voi sanoa.

Tiaron

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #101 : Toukokuu 27, 2006, 18:42:43 »
Musiikki makuni vaihtelee laidasta laitaan. Tällä hetekellä kuuntelen Nightiwsihiä. Valitettavasti bändi oltiin lopetettu jo, kun tykäistyin heidän muusiikkiinsa.
Ensimmäisen levyni sain joululahjaksi "High hopes" Kokoelma Cd.
          En tiedä mikä juuri siinä bändissä viehättää, mutta ainakin olen vahvasti sitä mieltä, että Tarjalla on ääntä.

Lempi kappaleeni ovat: Ever Dream, Walking in the air ja Wish I had angel.  Näiden kappaleiden muusiikki vie ainakin tällähetkellä kovasti mukana :)
     Lisäksi kuuntelen lukuisia aivan eri tyyppisiä bändejä. Räpistä en kamalasti pidä, joskus olen sitäkin kyllä kuunnellut.

Poissa Antisankari

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Enimmäkseen harmiton
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Musiikkimaku?
« Vastaus #102 : Toukokuu 27, 2006, 18:47:50 »
Lainaus käyttäjältä: "Tiaron"
Tällä hetekellä kuuntelen Nightiwsihiä. Valitettavasti bändi oltiin lopetettu


WRONG! Nightwishia EI ole missään vaiheeessa lopetettu.
And I feel like dust, lighter than air
Winged by the smallest prayer
Destination anywhere

Erdolliel

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #103 : Toukokuu 28, 2006, 12:04:57 »
Minun musiikkimakuni on hyvin laaja, kuuntelen lähes kaikkea, lukuunottamatta oikein kunnon teknojumputusta ja raskasta metallia. Tai ehkä voisin sanoa että pystyn kuuntelemaan kaikkea laidasta laitaan, vaikka jotkut genret jäävätkin vähän vähemmälle huomiolle. Eniten taidan kuunnella  sellaista kevyempää rockia, hip hopia, r'n'b:tä ja poppia. Lemppareitani ovat mm. Maroon 5, Franz Ferdinand, Coldplay, The Verve, Brainstorm, Green Day, James Blunt, Kyo, Raphaël, Kanye West, Nelly, Enya, Destiny's Child ja Shakira. Tuota listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Usein kuuntelen myös ihan vain sitä mitä radiosta sattuu tulemaan. Se, mitä CD-soittimeni soittaa, riippuu aina ihan mielialasta. Hyvällä tuulella voi kuunnella ihan puhdasta ja iloista purkkapoppia ja surullisena sitten jotain melodista fiilistelymusaa.

Itse olen kaveripiirissäni saanut amerikkalaisen musiikin suurkuluttajan leiman, eli kun olen ainoa joka kuuntelee paljon amerikkalaista hip hopia ja muuta vastaavaa. Mutta kuuntelenhan minä hyvin paljon muutakin. :) Sanotaanko näin, että olen avomielinen kaikenlaista musiikkia kohtaan. :)

McAny

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #104 : Kesäkuu 20, 2006, 12:14:42 »
Musiikkimakuni on laaja ja kuuntelen lähes kaikenlaista musiikkia paitsi heviä ja klassista eikä kaikki rap-biisit ole mun mieleen. Tosin joistain rap-biiseistä saatan tykätä. Tavallinen ulkomaalainen ja suomalainen poppi on mun makuun ja myös rockmusa. Jotenkin ne vaan kolahtaa muhun ja saamut aina laulamaan ja ehkäpä tanssimaankin mukana :)[/i]

kärpänen

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #105 : Kesäkuu 22, 2006, 14:42:12 »
Olenkohan tähän jo vastannut...no ei se mitään..

musiikkimakuni on hyvin laaja, kuuntelen kaikkea metallista klassiseen, joskin enemmän heviä ja metallia. Eniten pidän CMX:stä, Children of Bodomista, Amorphiskesta ja Nightwishistä.
Joku mitä en kuitenkaan voi sietää on tietynlainen poppi ja rap. Vaikka linkin parkiakin kuuntelen. Ai joo ja Tekno on ihan hirveää :D ...
Niin ja pitääpä vielä mainita että musikaali ja elokuvamusiikki on hyvää..Erityisesti Phantom of the operan.

BurningHeart

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #106 : Kesäkuu 29, 2006, 10:59:26 »
Oma musamakuni kallistuu varmaankin melko paljon rockin puolelle, myös punkrock-tyylistä musiikkia kuuntelen paljon.

Bändeistä Tokio Hotel, Devilish (entinen TH), Bon Jovi, Leevi and the Leavings, Mew, Millencolin, Panic! At the Disco, Social Distortion, The Beatles, The Odorants, Tyrävyö ja Zen Café ovat sellaista parhaimmistoa mitä tykkään kuunnella.
Kaikkien kappaleissa on jotain sellaista, mistä pidän.

Saksalainen Tokio Hotel on ehdottomasti kärjessä, rakastan sitä niin paljon ettei voi sanoin kuvailla. Ennen en ole tykännyt saksankielisestä musiikista, mutta kun keväällä löysin TH:n, niin ihastuin siihen välittömästi. ;>>

Poissa Rubeus

  • Vuotislainen
Musiikkimaku?
« Vastaus #107 : Kesäkuu 29, 2006, 19:56:06 »
Musiikkimakuni voi supistaa kahteen sanaan: rock ja hevi. Ne ovat genret, joita tulee kuunneltua eniten. Poppia voin sietää jossakin määrin, mutta yleensä se ei kolahda minuun.

Bändeistä tulee kuunneltua eniten System of a Downia, Apulantaa ja Green Dayta. Uusin löytöni on Nelly Furtado, josta kiinnostuin kuultuani Maneater-kappaleen.

Eniten kallistun System of a Downin puolelle. Siinä bändissä vain on jokin, joka minut sai siihen ihastumaan:) Johtunee varmaan massasta erottuvista lauluista ja erikoisista sävelistä. Olen kuitenkin iloinen, että kaverini tutustutti minut tähän upeaan bändiin.

Poissa Fimca Worthleberr

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Capricorn Ascending
  • Tupa: Korpinkynsi
Musiikkimaku?
« Vastaus #108 : Elokuu 14, 2006, 22:03:58 »
Klassinen musiikki, tai vielä tarkemmin sanottuna, klassinen pianomusiikki on aina kuulunut tärkeimpiin musiikkikategorioihini, luultavasti siksi, koska olen soittanut pianoa noin 14 vuotta. Siitä en puhu sen enempää, koska olen kirjoittanut aiheesta toisissa keskusteluista. Se on kuitenkin se tärkein ja rakkain.

Sitten on heavy monine muunnelmineen. Tästä olen saanut "herätyksen" vasta vähän aikaa sitten, tai no, Nightwishia olen jonkin verran kuunnellut ainakin vuoden ja sitä rataa, mutta tänä keväänä oikein kunnolla tajusin, että jee, hevihän on rautaa! <--- Tästä kiittäminen erästä kokoelma-DVD:tä, jossa oli muutamia heavy-biisejä musiikkivideoineen. Olen siitä lähtien koko ajan opetellut tuntemaan kaikenlaisia bändejä ja kuunnellut levyjä, mutta edelleen kaipaisin lisää tuntemusta. Vaikeaa se on, sillä en oikein tiedä, mistä sitten kuulisin erilaisten bändien musaa, kun hyvää radiokanavaa ei löydy enkä viitsisi summamutikassa mennä kalliita levyjä ostelemaan. Kirjastojen suppeahkot valikoimat ovat vähän auttaneet sekä kaverini ja tämän poikaystävä, joka on jopa pyytänyt kosketinsoittajaksi hevibändiin(sä).

No, jos nyt sitten jotain tiettyjä bändejä voisi mainita, niin Children of Bodom on hyvä, samoin Nightwish ja Within Temptation (kai sekin jonkinsortin heviä on) ja Rammstein (lasken senkin). Myös Wintersun ja Ensiferum menee, ynnä monet muut, mistä olen kuullut vain yksittäisiä biisejä. Pidän siis oikein kunnon mätöstä, örinästä ja jyrinästä, mutta joskus myös vähän herkempi kama maistuu. Ja jotain siltä väliltä. Lordi tms. on kuitenkin liian heppoista. Pikkulasten juttuja..

((Niin ja on niitä yksittäisiä tapauksia muistakin genreistä, esim. Apulanta on oikein kiva, samoin Offspringia tuli yhdessä vaiheessa kuunneltua paljonkin. En siis ole mitenkään ehdoton noiden kategorioiden kanssa, mutta mikään teinipop ym. kevyt pas*a ei pure. Hyi!))
Look, look, keep looking straight into those cold eyes.

Poissa Villi Lohi

  • Pasi
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Morning is working.
Musiikkimaku?
« Vastaus #109 : Elokuu 15, 2006, 12:18:48 »
Lainaus käyttäjältä: "Fimca Worthleberr"
Olen siitä lähtien koko ajan opetellut tuntemaan kaikenlaisia bändejä ja kuunnellut levyjä, mutta edelleen kaipaisin lisää tuntemusta. Vaikeaa se on, sillä en oikein tiedä, mistä sitten kuulisin erilaisten bändien musaa, kun hyvää radiokanavaa ei löydy enkä viitsisi summamutikassa mennä kalliita levyjä ostelemaan.


Yksi laillinen ja suotava tapahan on hyödyntää bändien nettisivuja, joissa usein on sampleja tai jopa kokonaisia biisejä. Bändejä taas löytää hyvin musiikkilehtien arvosteluja lukemalla, koska niistä yleensä selviää genre ja muuta kivaa, joista voi päätellä, tykkäisikö itse. Myös netistä löytää hyviä arvosteluja, ja kun nyt kerran vauhtiin pääsin, niin tässä muutama sivusto, joita kannattaa hyödyntää: Imperiumi ja Sonos Metallicos. Ja ei muuta kuin metsälle :)

Edit// Ja nykyäänhän Sonos Metallicos kulkee Korroosion nimellä.

rosagoo

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #110 : Elokuu 16, 2006, 18:54:41 »
Lainaus käyttäjältä: "Saphire Tulenpunainen"
Ajattelin tulla kertomaan mielipiteeni yhdestä asiasta, nimeltä musiikki maku. Jotkut valitsevat ystävänsä musiikkimaun perusteella, mikä on mielestäni äärettömän typerää. Jos musiikkimausta tulee riitaa, ei pidä puhua musiikkimausta lainaakn, sillä vältytään riidoilta.


tottahan toki se on typerää , eihän musiikkimaulla periaatteessa ole mitään väliä,mutta kyllä se vähän niin on että sitä hakeutuu samanhenkisten ihmisten seuraan, ja musamaku on usein enemmän kuin musamaku ,tulee asenteet ja aatteet kaupan päälle. Esim. poliittista punkia kuunteleva ihminen on yleensä varmaankin sangen tiedostava ja ajatteleva ihminen, ja vaikkapa skan ja reggaen kuuntelijat harvemmin lienevät äärioikeistolaisia asehulluja konservatiiveja..Vaikka eihän asia tietenkään ole niin yksiselitteinen. En tiedä saiko pointistani mitään käsitystä :D



itse kuuntelen todella paljon musiikkia ja varsin monenlaista ,liikaakin bändejä mitä haluaisi kuunnella ja sisäistää ja kaikkea. lähinnä,jos pitää jollain lailla rajata niin enimmäkseen just punkia,rockia, indietä,skata ja jonkinverran reggaeta tulee kuunneltua (sekä tietenkin skapunkkia ,jos nyt ruvetaan pilkkua viilaamaan :>). Bändeistä puhuttaessa viime aikoina on tullut kuunneltua eniten varmaankin Musea,Mewiä, Disco Ensembleä, the Libertinesiä ja Holea (+Courtneyn soolomusaa). Leonard Cohenin musaan olen kanssa koittanut päästä sisälle,ehkä ne sanoitukset on kyllä siinä pääroolissa.Suurrakkauksiin kuuluu tietenkin myös PMMP, Ismo Alanko ,Tehosekoitin, Velvet Underground, Weezer , the Strokes, The Sounds (keikalllle taaspian !<33),The Vaselines,Radiohead, living Things,Evilsons,Flogging Molly,The Cure,varsinkin vanha Apis, Common Rider, Operation Ivy,Rancid, Coldplay, Be your own pet , Anal Thunder...Nirvana on klisee,mutta se  on kyllä ihan ykkönen.Sen ja Kurt Cobainin kautta on löytänyt muitakin mahtavia bändejä .ja ihailen K.Cobainin biisintekotaitoa,niinkuin kyllä niinmonen muunkin ! Ja Rasmus, siis nimenomaan tämä vanhempi matsku, joka on ihan eri  yhtye kuin nykyinen ,tämähän vasta sitten klisee onkin mutta aivan mahtavaa musaa eikä todellakaan hävetä,että diggaan hulluna. Rasmuksen kautta on sitten kans löytyny niitä muita bändejä..:D kun nuorempana fanitti niin hitsisti että halus kuunnella kaikkea mitä ne jätkät kuunteli.Nirvana,radiohead, Muse,Weezer mm löytyny haha, kiitti :D
Olen avoin kaikelle ja uusia huippuja tuttavuuksia tulee lähes päivittäin :) Toisaalta tykkään musasta, joka vaan on menevää ja pistää riehumaan ja heilumaan,mutta sitten taas toisaalta semmosesta oudosta fiilistelymusasta,jota täytyy kuunnella jonkun verran sisäistääkseen. Arvostan sanoituksia ,joissa on sisältöä. Ja yhtyeitä ,joilta se soittelu onnistuu livenäkin.

Shagrat

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #111 : Syyskuu 03, 2006, 12:06:27 »
Olen hyvän musiikin ystävä 8)

Suurin osa musiikista, mitä kuuntelen on metallimusiikkia, kuten Ozzy Osbourne, Black Sabbath, Slipknot, Verjnuarmu, Dimmu Borgir ym. ym. Mutta pidän myös dance-musiikista ja ehdottomasti tuon genren huippuja ovat Gabry Ponte ja Eiffel 65. Se on varmastikin se melodia, mikä sai minut kuuntelemaan näitä. :)

Yksi asia mitä arvostan bändeissä on omaperäisyys, tässä tapauksessa Slipknotilla ne naamarit, Verjnuarmulla savoksi laulaminen.

Ravenmind

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #112 : Syyskuu 03, 2006, 14:50:17 »
Metalliahan minä kuuntelen.
Ensimmäinen lempiyhtyeeni oli Stratovarius ehkä noin seitsemänvuotiaana. :) Se kuuluu edelleenkin suosikkeihini, Kotipellon ääni on persoonallinen ja sopii hyvin Straton kaltaiseen powermetalliin. Tällä hetkellä lempilevyni lienee Destiny, jolta etenkin nimikkokappale, SOS ja 4000 Rainy Nights ovat upeita biisejä.
Seuraavaksi, veljeni saatua äidin ostamaan Century Childin, tulikin siis Nightwish. Oceanbornista pidän ehkä eniten, Wishmaster ja CC seuraavina. Angels Fall First on myös ihana levy, mutta sitä en kuuntele kovinkaan paljon, mistä lie sitten johtuisi. Once menee ehkä vähän liian peruspopin puolelle joissakin lauluissa (ottaen huomioon, että peruspop on nykyisin huomattavasti raskaampaa kuin muutama vuosi takaperin). Turunen laulaa(/lauloi) kauniisti ja Wilskan ynnä muiden "vierailevien tähtien", nykyisin Hietalan, ääni luo sille kontrastia.
Sitten on Sonata Arctica, jonka löysin jonkin hevikokoelmalevyn ansiosta. Huomasin pian, että FullMoon oli ainoa kappale, mitä siltä kuuntelin. Veljeni osti Reckoning Nightin ja sitten kaikki muutkin albumit (On se kätevää kun veljellä on samankaltainen musiikkimaku, niin ei tarvitse itse käyttää rahojaan. ;)) Ecliptica ja Winterheart's Guild ovat ehkä parhaat levyt.
Tristanian levyä en vieläkään ole saanut aikaiseksi ostaa/ostattaa, mutta se on ehdottomasti yksi upeimmista yhtyeistä. Norjalaista "sinfoniaoopperametallia" ja "örinäturskaheviä" sekoitettuna loistavasti toimivaksi kokonaisuudeksi. Tuo tavallaan mieleen Nightwishin, mutta on mielestäni hieman parempi.
CMX ei tosin ole metallia (joitakin kappaleita ehkä lukuunottamatta), mutta silti yksi suosikeistani. Tämänkin löysin veljeni ansiosta, tosin olen kuunnellut eniten lähinnä Aion- ja Pedot- levyjä. En ole varmaankaan maininnut kovinkaan monessa muussa topicissa, että Taivaanääreläiset on ihana laulu? ;) Kotiteollisuus- ja 51Koodia-yhtyeiden kanssa tehty Vapaus johtaa kansaa on loistava kappale. Samoin Melankolia, Suojelusperkele, Mustat siivet yli taivaan, Hautalinnut, Minun sydämeni on särkynyt, Päämäärä, Olet tässä ja Surunmurhaaja iskevät. Muiden muassa. Pitänee tutustua CMX:n laajaan ja... hmm... monipuoliseen tuotantoon hiukan paremmin, kunhan aikaa on.
Ja mitäs muita... Ainakin ruotsalainen powermetalliyhtye Dragonland on hyvä. Hieman Straton kaltaista sankariheviä. Kaksi ensimmäistä levyä, joita tosin en ole kuullut, kertovat samaa The Dragonland Chronicles-nimistä fantasiatarinaa. Kolmas levy, Starfall taas liittyy osittain Egyptin historiaan ja mytologiaan. Ja kun nyt katsoin Wikistä, huomasin, että uusi albumi Astronomy julkaistaan ensi kuussa, eli sitä siis odottelemaan...

Ja minusta ei ole väärin tutustua uusiin ihmisiin musiikkimaun perusteella. Onhan tietysti typerää ajatella, että "hui, tuo kuuntelee punkkia/massateinipoppia/gangstarappia/norjalaista turskaheviä, en varmasti ala sen ystäväksi, koska sen on pakko olla täysi idiootti", mutta yleensä musiikkimaku kertoo ihmisistä muutakin. Sen avulla voi huomata luonteesta yhteisiä piirteitä, jotka muuten kenties jäisivät huomaamatta.

giltzü

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #113 : Syyskuu 19, 2006, 12:37:06 »
Minä saan kuulla koko ajan musiikkimaustani, kuinka outoa ja huonoa se on.. en tosin kiellä. myönnän itsekkin että kuuntelen outoa musiikkia. olen meinaa koukussa brittimusaa. ( ihan sama millasta) mutta onpa nyt päällimäisenä sex pistols ja hard-fi. Eniten kuitenkin Franz Ferdinandia. Kylähän nuo siis saman tyylisiä on. Eli varmaan britti rokki tai mikä vitsi onkaan... mutta niiku yks hyvä kaveri kerran sano että se on oma asia millasta musiikkia kuuntele. (vaikka se ois outoa:P)

Dian

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #114 : Syyskuu 19, 2006, 19:34:59 »
Hoh, aihe joka on niin laaja ja samalla niin suppea - musiikkimaku. Ainakin omani.

En osaa kuvailla tietyllä tavalla, kuten esimerkiksi "rokkia mä kuuntelen" tai ylipäätään mitenkään näin lokeroidusti. Kai siihen sisältyy rock-punk-ääh, minä tuollaisista tiedä. Nevermind.

Mitäs kaikkia bändejä kuuntelenkaan. Fall Out Boy on yksi suosikki. Kivoja kappaleita ovat lähes kaikki; tuon tyylisestä, sanoitepainotteisesta musiikista tykkään yhtenä musiikin alalajina. ((: tykästyin Fallouttiin vasta hetkinen sitten, muutama kolme viikkoa, ja tykkääntykkään. Nami. Kivan vauhdikas meininki, sopii hyvin tämänhetkiseen elämänvaiheeseeni.

Nirvana on kanssa yksi aivan ihana, johon syvennyin siihenkin vasta lähiaikoina. Kurt Cobainilla on (/oli) ihana ääni. Kappaleet ovat hyviä todella moni, vaikka tähänastinen suosikkini on ehkä kestosuosikki Smells Like Teen Spirit. Osa kappaleista onkin ehkä vähän hitaita/rauhallisia (tai ehkei kuitenkaan mutta jollain tapaa) makuuni. Tämänhetkiseen makuuni siis - se on kovin vaihteleva. *huoh*

Niin, tuossa nyt pari esimerkkiä. Radiota kuuntelen aika rutkasti - toisinaan. Soittolistani riippuu hyvinkin pitkälti päivästä ja mielialasta.

jag måste gå nu. meneekse noin? tulen mahdollisesti muoksimaan myöhemmin.

Ravenmind

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #115 : Syyskuu 22, 2006, 17:27:50 »
Nyt kaikki osoitteeseen www.pandora.com!

Auttaa oikeasti löytämään oman musiikkimakusi mukaisia bändejä. Loistava keksintö.

Catoblepas

  • Ankeuttaja
Musiikkimaku?
« Vastaus #116 : Syyskuu 22, 2006, 17:33:08 »
Musiikkimakuni menee hyvin paljon kaikenmoisen metallin ja rokin puolelle. Eri metalligenreistä powermetal, thrashmetal ja heavymetal iskevät eniten, rokin puolelta punkrock, alternative rock ja ns. emo"genre" ovat suosikkejani. Jos bändejä pitäisi listata niin Sonata Arctica, Stam1na, In Flames, Bullet For My Valentine, Masterplan, Nightwish, Mokoma, Fall Out Boy (Joko riittää?), Timo Rautiainen, Stratovarius, Dreamtale, Apulanta (No ei riitä!), Bon Jovi, Yellowcard, Rammstein sekä Zen Café ovat ainakin mainitsemisen arvoisia. ^_^

Poissa Rei Shimohira

  • Nosferatu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Libera me domine.
Musiikkimaku?
« Vastaus #117 : Syyskuu 24, 2006, 16:28:46 »
Lainaus käyttäjältä: "rosagoo"
tottahan toki se on typerää , eihän musiikkimaulla periaatteessa ole mitään väliä,mutta kyllä se vähän niin on että sitä hakeutuu samanhenkisten ihmisten seuraan, ja musamaku on usein enemmän kuin musamaku ,tulee asenteet ja aatteet kaupan päälle.

Minua jotenkin huvitti tämä. Toki tajusin pointin poliittisesta punkista sun muusta, mutta enpä tunne monta ihmistä, jotka kuuntelisivat musiikkia jonkin aatteen takia. Mutta jos kaverit valittaisiin oikeasti musiikkimaun mukaan, minulla ei olisi varmaan puolituttuakaan, koska oma musiikkimakuni on sangen... moninainen.

Voisin aloittaa metallista, koska oikeastaan musiikkimaullinen kehitykseni alkoi siitä. Yleensä pidän melodisesta metallista enkä niinkään sellaisesta, jossa on vain mielettömästi kitararämpytystä ja rääkyvä solisti, jonka laulamisesta ei saa vahingossakaan selvää. Genren sisällä makuni skaala on suurinpiirtein Nightwish - Sonata Arctica - In Flames - Eternal Tears of Sorrow - Chimaira - Poisonblack - Rammstein.

Kuuntelen myös rockia, yleensä vähän raskaampaa. Nickelbackilla, Kotiteollisuudella, Poets of the Fallilla, 3 Doors Downilla ja Breaking Benjaminilla esmes on jotain oikein hyviä kappaleita. Sitten on jotain rockin ja metallin väliltä, kuten Charon, Within Temptation ja Velcra. Pidän myös kovasti j-rockista, Hyde on rakkaus, kuten myös X Japan, Onmyouza ja Dir en grey ja monet indiebändit, joita on turha luetella.

Viime aikoina on tullut [paljolti kiitos paremman puoliskoni] kuunneltua myös nk. kööttimusiikkia. Siouxie and the Banshees on hyvä, sekä Laibach ja Das Ich ja Two Witches. Aloin kuitenkin epäillä mielenterveyttäni siinä vaiheessa, kun huomasin oikeasti alkavani tykätä Bauhausista. *naur*

Minulle on tärkeää myös klassinen musiikki sekä ns. klassisilla soittimilla soitettu musiikki. Lempisäveltäjiäni ovat Brahms ja Beethoven. Rakastan kaikkea kaunista musiikkia, jota soitetaan viuluilla/selloilla/pianolla/tms., kuten Secret Garden [joka on ehkä kauneinta, mitä olen ikinä kuullut] ja Apocalyptica. Voisin tähän yhteyteen mainita myös Gregorianin, koska en osaa sitä muuhunkaan kategoriaan pistää. Aasialainen perinnemusiikki tai perinnesoittimella soitettu musiikki on myös rakkaus, varsinkin Tan Dunin sävellykset. Hurahdan helposti myös joihinkin soundtrackeihin, esimerkiksi LotRin, Corpse Briden ja Jesus Christ Superstarin kappaleisiin.

Voisin oikeastaan kiteyttää musiikkimakuni sanomalla, etten ole mitenkään genreuskollinen vaan kuuntelen kaikkea, mistä löydän jotain hyvää tai kaunista. Jo mainittujen lisäksi olen löytänyt itseni kuuntelemasta gospelheavyä, t.A.T.u:ta, Kwania, Yötä, Neljää ruusua, Anastaciaa ja ties mitä. Yritä siinä sitten lokeroida itsesi o_O Oikeastaan minun olisi paljon helpompi sanoa, mitä en missään nimessä kuuntele. Iskelmä ei iske ollenkaan, eikä kamala herutuspoppi, jonka sanojen pointti yksi kolmikirjaiminen sana... Teinirockia [Lovex ym.] en yleensä siedä, kuten en myöskään r'n'b:tä, hiphoppia tai deathmetallia.
"I looked and looked at her, and I knew, as clearly as I know that I will die, that I loved her more than anything I had ever seen or imagined on earth. She could fade and wither - I didn't care. I would still go mad with tenderness at the mere sight of her face."

Fanitaidettani

Raindrops

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #118 : Maaliskuu 14, 2007, 19:23:36 »
Musiikkimakuuni kuuluu A&R(onko tämä edes oikea termi? No jaa, eli alternative ja rock), jazz, indie, punk, hardcore sekä jossain määrin metalli. En sitten oikeastaan tiedä, onko musiikkimakuni niin laaja vaikka tekstinä saattaakin näyttää siltä. Nimittäin satunnaisesti punk, indie sekä alternative voivat kuulostaa melko samoilta. Hmm, orkesterejako tässä pitäisi luetella? Täältä tulee. =)

Metallin osalta tulee kuunneltua suurimmaksi osaksi Panteraa, Metallicaa ja välillä Motörheadia. Ja Queens of the Stone Agea. Mutta mietin tässä vain, että luokittelenko sen tänne vaiko alternativeen. No laitan nyt sitten tähän, vaikka hyvin heppoista metalliahan tämä on jos on. Pidän metallista, jossa on edes jossakin määrin melodisuutta mukana. Tärkeää on myös se, että sanat tulevat selkeästi ulos eikä karjumisena. Eli en ole raskaamman metallin, hewin, ystävä.

A&R ja indie. Luultavasti nämä ovat genret, joihin keskityn eniten. Musiikki vaan iskee. Nirvana(grungetyyliähän yhtye edustaa osaksi, mutta kyllä se tähänkin mennee), Keane, Jet, The Killers, Danko Jones, Rise Against, Coldplay, Kaise Chiefs, Hard-Fi(punkkia osaksi), The White Stripes, Radiohead(antakkee mulle rahaa Ok Computer levyyn =)),The Hives, The Kooks, The Cure, 30 seconds to Mars, Zen Café, Death cab for Cutie, Panic! At the Disco.. yms yms.

Punk/HC - AFI(vanha AFI menee hardcoren puolelle. Uuusi taas.. no.), The Knob, Apulannan vanha tuotanto ja "uutena tuttavuutena" Raised Fist.

Jazz, aaah, ihanaa ja rauhoittavaa vaihtelua. Jazz saa vaan rentoutumaan ja rakastan sitä musiikkia. Jazzista tulee kuunneltua Herbie Hancockia, Steely Dania ja Jamie Cullumia. Herbie ja Jamie, kovia miehiä pianon ääressä.


Poissa Briette

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #119 : Maaliskuu 23, 2007, 18:36:43 »
Musiikkimakuni ei enää niin laaja ole, mitä se oli vaikka viime kesänä. Nykyään musiikki, jota kuuntelen, on jotenkin yhteydessä rockiin. En tiedä mikä siinä kiehtoo, tosin tietenkään kaikki rock ei minullekkaan putoa. Myös punk, punk-rock kuulostaa kivalta. Yleensä kyllä lyriikat vie siinä kappaleessa aina huomion. Tietysti kaikki on kiinni yhten sopivuudesta, lyriikat+melodia/rytmi+laulajan ääni=muodostuu mielipide. Soittimet ja kaikki tuollainen tietysti vielä mukaan ja hyvä tulee, jos tulee.
Joku hevi ja metalli musiikki menee, ei mikää örinähevi kuitenkaan. En kuitenkaan ole turhan tarkka siintä mitä kuuntelen jos en ihte saa päättää. Eli silloin menee melkeen kaikki, vaikka niistä en pitäisikään. Eli hip-hop, pop,  dance.. Jopa klassinen on parempaa kuin joku pop.

Olen muutenkin kamalan huono luokittelemaan genrejä, joten en sitten tiedä meniko noi nyt oikein. Ja sitten olisi vielä niitä ala/sivu genrejä joita en edes muista. Joten tolleen suunnilleen.
i only show you what i want you to see

Bumblebee

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #120 : Maaliskuu 23, 2007, 19:54:39 »
En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta on täällä ainakin pari ihmistä jotka kuuntelevat samoja bändejä mitä minäkin kuuntelen.
Eli, musamaku menee sinne indien. "indien" (Nykyäänhän voisi sanoa että indie on oma genrensä. Bändi voi soitta indieä vaikka ei olekan indie-bändi) ja alternativen puolelle.
Lemppareita: Arctic Monkeys, Klaxons, We Are Scientists, Franz Ferdinand, The Wombats, Jamie T ja Kasabian muutamia mainitakseni. Eli enimmäkseen brittimusaa, mutta kyllä USA:sta joskus tupsahtaa hyviä bändejä kuten WAS. Joidenkin mielestä kuuntelen "mainstreamindieä", joka kyllä jossain määrin on totta, mutta kun minä pidän näistä bändeistä, en kuuntele niitä vain siksi että ne ovat nyt "in".
Täytyy kyllä sanoa että minun olisi pitänyt syntyä Enklantiin enkä Suomeen. Siellä on niin hyvä musaskene Suomeen verrattuna. Suomalaisbändeistä Disco Ensemble ja The Crash ovat suurinpiirtein ainoat jotka iskevät.
Räppi, hevi ja purkka-poppi ei oikein ole minun makuuni, onhan niitä poikkeuksiakin, mutta niitä on kyllä vähän.

[mainos]last.fm löytyy allekirjoutuksesta[/mainos]

Poissa Mysteeri

  • Matkakuumeinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #121 : Maaliskuu 25, 2007, 18:37:13 »
Nyt vähän aikaa (n. vuoden vähän yli ) musamakuni on ollut aikas yksipuolinen. Tykkään nimittäin punkista. Ja rokkiakin tulee kyllä kuunneltua silloin kun tekee mieli avata radio. Mutta sitten on aika outoa, että minä joka rakastan punkkia, harrastan paritansseja. Jolloin on tietysti kuunneltava iskelmiä ja lattareita. Lattareista tykkään jo niitten ihanien rytmien takia, mut pidän hyvin harvoista iskelmäbändeistä. Mä kuitenkin oon tykästyny Jani & Jetsettersiin. Se laulaja on vielä aikas söpökin.

Mut mun suosikkibändit:

Green Day: En kyllä todellakaan rupea väittämään, että GD olisi punkkia, mutta silti sitä on ihana kuunnella. Uudesta tuotannosta en pidä läheskään yhtä paljon kun vanhasta, mutta kyllä täysille laitan, jos Boulevard of broken dreamsia soi radiosta. Green Day on ollut mun suosikki jo iät ja ajat enkä usko, että se mun listalta vielä moneen vuoteen tulee häviäänkään. Billie-Joe, Mike ja Trè ovat huipputyyppejä ja huumorikin tuntuu olevan kohdallaan. Ainakin, mitä videoista ja haastatteluista on huomannu.

Sex Pistols: Miten voisinkaan kuvata Sex Pistolsia? Hmm... En voi sanoo muuta kun Pläts! Se pamahtaa suoraan mun päähän. Mä rakastan kaikista eniten niitä biisejä jotka rämisee. Mitä kovempaa sen parempi. Ja fanitan Sidiä. Olkoonkin kuollut. Sen ja Nancyn tarina oli ihanan koskettava. Kannattaa lukea Nancy. Sidin omat biisit on kyllä superjärkkyjä, ei niitä pysty kuunteleen. My way on suorastaan kamala. Johnny Rottenkin on tosi cool. Ja miks ei muutkin. Niillä vaan on loppujen lopuks aika vähän musaa. Mut laatu se on määrää tärkeempi. 

Simple Plan: Ei tääkään ihan punkkia ole, mutta pirteää rokkia. Saa mut hyvälle tuulelle. Ehkä vähän vähemmän tunnettu, mutta tykkään silti ihan sikana.

Sekä tietysti:

The Clash
The Hives
The Ramones
Eppu Normaali ( tosin tykkään enemmän vanhasta tuotannosta )

Ja uusvanhana tuttavuutena:
Hassisen kone

Musamaku on todellakin mielialasta kiinni, mutta olin mä sit millä mielellä hyvänsä niin harvemmin siedän purkkaa, ( poppia ) vaikka olenkin entinen Britney-fani. Ja räpit ja hiphopit on kans jotain ihan sietämättömän kamalaa.
Murehtiminen on kuin keinutuoli. Vauhtia on, eteenpäin ei pääse.

Terryet

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #122 : Maaliskuu 25, 2007, 21:14:24 »
Minun musiikkimakuni on vuosien aikana vaihdellut laidasta laitaan.

Ihan aluksi, joskus 8-12-vuotiaana kuuntelin poppia (Antti Tuisku, Britney Spears etc.).
Olin ihan hirveä Antti-fani ja huoneeni seinät olivat täynnä Tuiskun kuvia.
Nykyisemmin en voi sietää tuota miestä.

Popin jälkeen tuli räp. En muuta kuunnellutkaan varmaan kahteen vuoteen.
Silloin kuuntelin kyllä pääasiassa suomalaista (Cheek, Herrasmiesliiga, Skandaali, Ezkimo, Elastinen, Harhakuvitelma, Kapasiteettiyksikkö, Trilogia, Uniikki etc.) ja sitten näitä amerikkalaisia vähemmän (Eminem, Snoop Dogg, 50 Cent).

No räpin jälkeen pomppasin punkrockiin. Kuuntelin vain Klamydiaa, Sex Pistolsia, The Ramonesia, New York Dollseja ja Apulantaa.

Vähän myöhemmin punkkiin sekoittui myös rokkia, Mötley Crüe, KISS etc.

Nyt musiikkimakuni on lähinnä suomirock ja -pop. Kuuntelen melkein mitä tahansa suomalaista, radioni on säädetty Suomipopin taajuudelle ja sitä kuuntelen melkein joka hetki. Sen lisäksi kuuntelen mm. Eppu Normaalia, Pelle Miljoonaa, Klamydiaa, Mötley Crüeya, Apulantaa, Stray Catseja ja Matchboxia.

Näiden kaikkien lisäksi olen aina pitänyt HIMistä todella paljon ja sitä kuuntelen myös edelleen. Apulantaakin on tullut kuunneltua melko nuoresta.

Näkkileipä

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #123 : Maaliskuu 27, 2007, 22:03:38 »
Omaa musiikkimakuani voisi kuvata melko laajaksi. Kuuntelen musiikkia ihan fiiliksen mukaan.

Täytyy kyllä tunnustaa, että pikkukakarana kuuntelin pelkkää Britney Spearsia ja purkkapoppia. Nykyään ei tämä pop- lokero enää kolahda.
Eli miulle kelpaa niin rap (Järkyttävää :D), esimerkkinä Chamillionaire,
tekno/dance (Älkää kuolko :D), esim. Foggy,
rock, esim. The 69 eyes,
heavy metal, esim. Sonata Arctica.

Sekä punk uppoaa välillä. Sekä poppi vain PMMP :n muodossa.
Viimeisen vuoden aikana olen kuunnellut pelkkää rockia/heviä, eli tämä yllättävä laajentuminen hämmästyttää itseänikin :'DD
Ja pakko vielä lisätä, että inhoan muuten suomalaisia sanoituksia, ainoa poikkeus PMMP, vaan englantilaiset sanat vetävät puoleensa :o

Miss Strigidae

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #124 : Maaliskuu 30, 2007, 18:08:51 »
No kuuntelen aika paljon sellaista musaa, josta tulee hyvä mieli. Ja oikeastaan enimmäkseen punk/rockia... En voi kylläkään sietää sellaista musaa, jossa laulaja ei osaa laulaa... Joo teinipoppareista en kans pidä... Tykkään myös sellasista lauluista, jotka on laulettu tosissaan... En sillä et olisin joku tiukkis.. Mut kyl ne humoristisii saa olla.. NO tässä vähän esimerkkei mun musamausta: The Ramones, The Clash, Billy Bragg, Slade, Green Day... Ja tämmöstä sitä nyt on vaan niin kivaa kuunnella. Musiikki on mun elämä <3

lajien

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #125 : Huhtikuu 16, 2007, 19:49:35 »
Oman musiikkimakuni kehittymiseen on varmasti kaikista eniten vaikuttanut musiikki, jota isosiskoni on kuunnellut. Minä en ole musiikin suhteen niin intohimoinen kuin siskoni (kuuntelee musiikkia yöt ja päivät läpeensä, soittaa ainakin neljää eri instrumenttia ja omistaa vahvat mielipiteet jokaisesta musiikkiin liittyvästä aiheesta), mutta rakastan sitä silti, enkä kykene kuvittelemaan elämääni ilman musiikkia.

Minulla on tapana kuunnella hillittyä musiikkia hillityllä voimakkuudella kirjoittaessani tietokoneella. Tällöin kuunteleen useimmiten jotain siskoni iTunesin soittolistalta (koska siellä on kaikkea), nykyisin yleensä The Beatlesia, The Crashia, The Doorsia tai jotain jazzsuosikeistani, kuten Ben E. Kingin klassikkoa Stand By Meta. Hyvin usein, saapuessani rättiväsyyneenä ja näin keväällä hikipinnassa pyöräilyn jäljiltä kotiin laitan välittömästi pauhaamaan taustalle vanhempien LP:itä (jotka ovat siirtymässä jo hyvää vauhtia minulle ja siskolleni) kuten aiemmin mainitsemaani The Doorsia, Smokieta, David Bowieta, Sinean O'Connoria, Pelle Miljoonaa ja Juice Leskistä. Niin, ja iPodilla minulla on valtavasti kaikkea, mainitsenpa vaikka edellisten lisäksi Sex Pistolsin, The Clashin, Led Zeppelinin, Jimi Hendrixin, U2:n, John Lennonin (sooloilijana, kuten myös Ringo Starr), The Arkin, Hanoi Rocksin.

Viestin alku on mennyt aikalailla luettelemiseksi. Oho.
Kaikista mainituista yhtyeistä voi ehkä päätellä, että kuuntelen musiikkia melkein laidasta laitaan, uskoisin. Muusiikki, jota kuuntelen ahkerimmin (oikeastaan The Crash, The Doors, Smokie, The Beatles) on aika tunnettua, rennompaa ja ehkä helpompaa kuunneltavaa. Klassinen ja moderni uppoaa kun soitan itse tai sitten livenä orkesterin soittamana. Muuten tulee kuunneltua vain joskus LP:iltä Mozartin G-molli 40. sinfoniaa, siitä tykkään. Ja sekin on kovin tunnettu.
Jazz. Ah. Sitä on ihana soittaa ja aika mukava kuunnellakin.

Näin, arvasinhan. Ensimmäinen viestini pitkään aikaan, joten ensin kirjoittaminen tuntuu aika pakonomaiselta ja kankealta, mutta loppua kohden alkaa käydä jaaritteluksi. Loptenpahan vielä hyvän sään aikana.

Poissa Steelsheen

  • Narsissisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • not your girl
    • Imaginary
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #126 : Huhtikuu 17, 2007, 14:35:05 »
Minä en oikein tiedä, onko musamakuni laaja vaiko rajoittunut, mutta olen jotenkin ahdasmielinen.

Kuuntelen siis jonkinasteista metallia/raskaampaa rockia mallia Nightwish, Within Temptation, Evanescence. Aika pitkälti makuni rajoittuu naispuolisiin laulajiin tai naislaulajan omaaviin bändeihin. Toki on nyt myöhemmin tullut kuunneltua myös esmes Sonataa sekä tuota Poets of the Fallia.
Yleensäkin musiikkimakuni on sellainen mahtipontinen, joten elokuvamusiikit ja osa taidemusiikista on myös sydäntä lähellä. Rauhallistakin musiikkia toki tulee kuunneltua, kelttiläishenkinen tunnelmointi kuuluu myös musiikkimakuuni.

Paljon enemmän tuntuu sitten olevan sellaisia musiikkityylejä, joista en pidä tai vielä kärjekkäämmin en voi sietää. Hiphoppi ja r'n'b ovat heti ulkona listaltani, teinipopista en pidä mutta en myöskään örinähevistä. Lähes kaikki suomenkielinen on syystä tai toisesta pannassa, ja j-poppiin alkaa mennä hermot.

Mitenkä tämäkin musiikkimaku on oikein kehittynyt? Minulla oli aika pitkä ajanjakso muutama vuosi sitten kun en osannut kuunnella oikein yhtään mitään, enkä varsinkaan nimetä lempibändejä. Sitten nämä Nightwish ja Evanescence löytyivät oikeaan aikaan, ja ne johtivat musiikkiopintojen kanssa klassisen parempaan ymmärtämiseen. Meillä ei kotona ole juurikaan musiikkia kuunneltu, joten musiikkimaun kehittymisestä on pitänyt huolehtia aika yksin. Ja tottakai se minusta on maailman paras ;)
"If people don't know what you're doing, they don't know what you're doing wrong."

Poissa Audra Dancer

  • Sir Emilia Sarkington
  • Vuotislainen
  • Gaze the Haze
    • Livejournal
    • Vainajala.org
  • Pottermore: HazelNight52
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #127 : Huhtikuu 18, 2007, 18:11:51 »
Musiikkimakuni on enimmäkseen heviä, mutta hieman rockiakin listalta löytyy. x) Kuuntelen heviä laidasta laitaan, mutta ehdottomasti eniten pidän Nightwishista. Pidän myös 70-luvun ja 80-luvun hevistä, mutta kyllä nykyäänkin osataan. Musiikki ei saa olla mitään hempeilyä, muttei sen saisi olla mitään tunnistamatonta örinää josta ei voi löytää melodiaa ollenkaan. Pidän myös kelttiläisestä musiikista, muuta rauhallisempaa en sitten kuuntelekaan. x)Nightwishin musiikissa on melkeimpä kaikkia elementtejä, joista musiikissa pidän ja joita arvostan. Musiikki on tasapainoista ja siinä on kaikkea oikeassa suhteessa. Erityisesti siinä viehättää monipuolisuus ja kappaleiden vaihtelevuus. Laulajan on todella osattava laulaa, ja soittajien osattava soittaa, muuten ei tule mitään.En voi sietää hempeilyä tai purkkapoppia. Hyi hyi. Mitään Antti Tuiskua on turha tyrkyttää, saan siitä vain päänsärkyä. Meillä kotona on saanut kuunnella mitä musiikkia haluaa, ihan sama tykkääkö popista vai heavymetallista. Meillä on aina oltu kaikkiruokaisia musiikin suhteen.

Poissa Thyone

  • Tylypahkan oikea ottelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: RainWolf2
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #128 : Huhtikuu 24, 2007, 19:50:58 »
Jos ihmiset kysyvät minulta musiikkimaustani, he yleensä katuvat päätöstään kohtuullisen pian, ensinnäkin siksi ettei mitään rajoja näytä löytyvän, ja toisekseen koska mielipiteeni muuttuvat hyvin nopeasti. Musiikista on kuitenkin kivaa puhua, joten hyökkäänpä suoraan asiaan. Olen maailman huonoin luokittelemaan musiikkia genreittäin, minulle on 'hyvää musiikkia' ja 'huonoa musiikkia', niin että jos luokittelen huonosti, niin valistakaa. Inkku korjaa jos haluaa.

Mahdollisesti eniten rakastama genreni on vanha kunnon heavy metal ja sälä (olipas tyhmästi sanottu), ja varsinkin suomalainen sellainen. Mm. sellaisia bändejä kun Nightwish, Sonata Arctica, Children of Bodom, Stratovarius ja Apocalyptica on tässä vuosien varrella tullut kuunneltua, ja vielä yhä edelleen. Siinä olikin sitten suurissa määrin musiikki jota pystyn luokittelemaan.

Suomalaisesta (siis ei-heviä) kuuntelen lisäksi myös esim. Ultra Brata ja Rajatonta, joskaan en tiedä pitäisikö jälkimmäinen luokitella enemmänkin klasariin.

Klasarista puheen ollen, nyt päästiin lempiaiheeseeni jes. Jos joku teistä nyypistä ei tiedä mikä on klasari niin termi on yhtä kuin klassinen musiikki. Klasaria soitan itse, niin soolokamaa (sello) kuin kamaria ja orkesterimusiikkiakin, Helsingin Juniorijousten jäsenenä lähinnä jousiorkesterille sävellettyä musiikkia, mutta kun leireillä pääsee soittamaan sinfiksessä Sibeliuksen 2. sinfoniaa, niin meininki on aivan toista, sellain rutiinien rikkomista. Sibelius onkin yksi lempisäveltäjistäni, Sibeliuksen viulukonsertto, Kullervo ja sinfoniat ovat (hyvin soitettuina) ihanaa kuultavaa. Muita suosikkejani ovat J. S. Bach (ne soolosellosarjat ovat heveintä heviä ja Matteus-passio on paras), Prokofjev, Tsaikovski, Wagner, Shostakovich, Brahms (e-mollisonaatin eka osa <3), Kodály ja kaikki hyvät tyypit, jotka ovat säveltäneet uskomattoman upeita ja pirun vaikeita sellokonserttoja. Oopperaa kuuntelen kanssa, se on mahtavaa. Boris Godunovin ja Parsifalin kaltaiset pitkät ja mahtipontiset angstipläjäykset iskevät minuun enemmän kuin Mozartin ja italianojen oopperat, Mozartin oopperoista ylivoimaisesti kauhein on Cosí fan tutte. Venäläiset oopperat ja musiikki iskevät, ja Wagner nyt on aina paras.

Takaisin 'kevyeen musiikkiin' (vihaan tuota sanontatapaa). Suosikkiyhtyeeni numero yksi on kautta aikain (jo monen vuoden ajan) ollut The Beatles. Neroja olivat, mitä siihen voi sanoa. Parhaita biisejä esim. Fixing a hole, Good morning, She's leaving home, Within you without you, Oh Darling, Norwegian wood, Here comes the sun, I am the walrus, Yesterday, Penny lane, Come together, listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Muita hyviä bändejä, joita kuuntelen ja joita en oikein osaa (lue: jaksa) lajitella, ja jotka joutuvat listan jatkeeksi vain, koska eivät ole Suomi-heviä, klasaria eivätkä The Beatles (jätän boldaamatta lukumukavuuden vuoksi): Korn, Linkin park, Guns'n'roses, Neljä ruusua, Iron maiden, Metallica, Uriah Heep, Deep Purple, Mew, Placebo, Michael Jackson, System Of A Down, Green Day, Good Charlotte, D'espairsray, Sex pistols ja niin edelleen.

Erityiset anteeksipyyntöni jne. - bändeille (joita varmasti kiinnostaa).
practice random acts of kindness

Poissa Lady Asensio

  • Nilkanvilauttaja niinikään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DH luettu 9.12, KV 11.3
  • Pottermore: HeartWitch62
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #129 : Heinäkuu 19, 2007, 00:44:37 »
Oma musiikkimakuni on todella laaja. Välillä voin kuunnelle power metallia tyyliin Nightwish ja parin tunnin päästä iskelmää. Jazz taitaa olla yksi harvoista musiikkilajeista joista en pidä.

Iskelmästä parasta on mm. Anneli Mattila ja Anna Erikssson (molemmat taitavat kylläkin olla paremminkin iskelmäpoppia. Kaija Koolla on todella hyviä sanoituksia. Joskus pidin Britney Spearsista mutta nyt mielestäni se on vain ärsyttävää teinipoppia.

Metallimusassa pidän eniten Within temptationista, Nightwishistä ja Sonata Arcticasta. Näistä jokaisessa on laulajalla todella vahva ääni, sanoitukset hyviä ja tarttuva melodia.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 19, 2007, 00:56:59 kirjoittanut Lady Asensio »
Mun blogi: http://www.pointblog.fi/?go=milluska    (HUOM! OSOITE HIEMAN MUUTTUNUT)
Vuoden 2008 kotitonttu  tässä, terve!

Blind

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #130 : Heinäkuu 19, 2007, 02:07:36 »
Nykyään kuuntelen oikeastaan kaikenlaista musiikkia, black metallista suomihiphoppiin ja iskelmään.

En oikeastaan ala luokittelemaan lempipändejäni mihinkään genreihin, sillä niillä ei ole minulle mitään merkitystä.  Kuuntelen sitä, mikä on mielestäni hyvää (no shit, Sherlock!). En edes tarkista pändiin tutustuessani sen genreä, joten jos jossain kysytään lempi musiikkigenreä, en osaa millään vastata. Mahdollisesti metalli on lähinnä, mutta.. Noh.

Lempiartisteista olen kirjoittanut joskus listan, myöskin sellaisen missä mainitaan pändit, joiden edes yhdestä kappaleesta pidän. Siksi lista onkin harvinaisen sekalainen. Siinä on kaikkea, Turmion Kätilöistä, Children of Bodomista ja Dimmu Borgirista Kwaniin, Abbaan, Antti Tuiskuun ja Cheriin.

En yleensä koukkuunnu pändiin/artistiin, vaan biisiin, siinäkin ensimmäisenä huomaan melodian. Joskus käy niin että 'rakastan' jotain biisiä, enkä edes tiedä mistä se kertoo. Hyvänä esimerkkinä Rotersandin One level Down- kappale. Melodia on mitä ihanin, sellainen rauhallinen ja jollain omituisella tapaa myös ahdistava. Pidän sellaisesta. Sanat osaan, sen verran monta kertaa on tullut piisi kuunneltua, mutta en ole jaksanut ottaa selvää mitä ne ovat suomeksi. Ei sillä oikeastaan ole edes merkitystä. Jokin tuossa piisissä on sellaista mikä saa minut itkemään. Sama VNV Nationin Illusionissa, sekä And Onen So Klingt Liebessä.

Jos nyt tiivistetään jotenkin, niin.. No, voisin sanoa että pidän rauhallisesta musiikista, sellaisesta mikä saa tunteet pintaan ja kyynelet valumaan, piisiesimerkkeinä juuri One Level Down, Beloved (VNV Nation), Stop Crying Your Heart Out (Oasis) ja Lay Your World On Me (Ozzy Osbourne). Ja sitten taas, välillä tuntuu että on pakko kuunnella Enochian Crescentiä, Emperoria ja Slayeriä. En tiedä, kai olen vain omituinen.

pienokainen

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #131 : Heinäkuu 19, 2007, 09:14:35 »
Kuuntelen mieluiten heviä/rockia ja elokuvamusiikkia. Myös joku poprock tms. saattaa välillä kelvata ja klassinenkin. Tuolta hevi/rock puolelta en todellakaan kuuntele mitään kovin raskasta ellei nyt sitten Amorphista lasketa. Lähinnä power metallin puolelta: Stratovarius, Sonata Arctica ja sitten sellaisia, joilla on naislaulaja: Nightwish, After Forever, Sirenia jne. Jostain syystä olen myös tykästynyt Tarotin äijäheviin... :) Sitten on vielä mittava lista kaikkea sekalaista: Maija Vilkkumaa, Indica, Therion, Brother Firetribe, Kotiteollisuus ja niin edelleen. En nyt viitsi kaikkia luetella. Periaatteessa kuuntelen kaikkea, mitä Radio Rock soittaa... :P

Gluubori

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #132 : Heinäkuu 19, 2007, 11:14:31 »
Hevi pääasiassa ja muut metallin alaluokat esim. Thrash, Melodinen Death, Power metal. Power metallista en hirveästi pidä, mutta Sonata Arctica  on hyvä. Thrash metalli bändeistä pitää mainita Mokoma, Verjnuarmu (joka on myös mielestäni Melodista Death metallia), Stam1na, (joka on myös progea mielestäni), Sitten on myös Meshuggah jota tulee joskus kuunneltua. Ai niin. Sitten on vielä Pain Confessor , joka on myös Thrash painoitteista, mutta mielestäni siinä on piirteitä myös Melodisesta Death metallista. Sitten nämä Melodiset Death metalli bändit. In Flamesia tulee kuunneltua ja Norther on toinen hyvä. Noumenasta ja
Eternal Tears of Sorrowista en mene sanomaan mitään varmaa, mutta mielestäni ovat ainakin vähän Melodisia Death metal bändejä.
Nightwish on myös hyvä, mutta sen tyyliä on mielestäni vähän vaikea määritellä. Kotiteollisuus on myös hyvä ja niin on myös Viikate.
Suosikki bändejäni , mutta meinasivat unohtua. Sitten on vielä yksi. Children of Bodom jonka laittaisin myös Tuohon Melodiseen death metal kuoroon. Bändi on itse sanonut edustavansa Extreme- Metallia mutta Melodista Death metallia ainakin ne kaksi ensimmäistä levyä, jossei kolmaskin.

Poissa julkupuu

  • Genrepoliisi
  • Vuotislainen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #133 : Elokuu 05, 2007, 00:38:08 »
Metallia, metallia ja metallia. Ei heviä. Mitään Iron Maidenia raskaampaa ei voi sanoa heviksi. Se on ainostaan loukkaavaa. (genrepoliisista päivää)

Kuuntelen black ja death metalia. Minusta on nyt hirvittävän tarkkaan pantava merkille genret. En yhtään pidä siitä että kaikkea raskasta sanotaan heavy metalliksi, varsinkaan kun itse heavy metal on mielestäni täyttä kuraa.

Tosiaan. Black metal, tuo kristinuskoa vastaan hyökkäävä metallin suuntaus, saatananpalvontaan viittaamista unohtamatta. Ah että jotenkin pidän siitä. Se ärhäkkyys, säröisyys ja vivahteikas kolkkoisuus jotenkin, en osaa edes kuvailla. Mahtavaa. Mainittavia bändejä: Anaal Nathrakh, Carpathian Forest, Nargaroth, 1349. Pankaahan merkille, tämä on se genre jossa "ikkunat särkyvät" ja "kiljutaan" tai vaihtoehtoisesti sanoista ei muka saa selvää.

Death metal, tuo aggressiivinen ja varsin nopeatempoinen suuntaus. Minuun jotenkin vetoaa tässä se matalaääninen murina, jolla laulut lauletaan. Kuulostaa tosi hienolta, ja sanoista kyllä saa selvää jos niitä vähän kuuntelee. Bändeistä ehdottamasti mainittava Deicide. Parempaa ei olekkaan. Glen Bentonissa on sitä jotain (Muutakin kuin risti väärinpäin poltettuna otsaansa)


« Viimeksi muokattu: Elokuu 05, 2007, 19:40:24 kirjoittanut julkupuu »
Only those who he loved could see the lightning scar. 4500!

Massu

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #134 : Elokuu 08, 2007, 21:58:04 »
Mie menen aina ihan vaikeaksi kun miulta kysytään miun musiikkimakua :'D Se on niin vaikea kysymys, kun ainakaan mie en pysty luokittelemaan sitä mitenkään yhteen kategoriaan tai mitenkään lyhyesti. Olen aika kaikkiruokainen musiikin suhteen, että kuuntelen aika laidasta laitaan sen mukaan mikä sattuu miellyttämään.
Lempibändien lista olisikin sitten ihan loputon, koska se on kausittaista: niitä tulee ja menee. Siellä taustalla kuitenkin yleensä häälyvät aina ne tietyt suosikkibändit. Miulla on se paha tapa että kun vaikka ihastun johonkin uuteen bändiin kuuntelen sitä koko ajan, sitten kyllästyn ja se unohtuu, ja sitten jonkin ajan päästä tulee sellainen tunne että haluanpas kuunnella sitä pitkästä aikaa ja sitten jonkin aikaa soitan vain sitä ^^ Ja sitten saatan ihastua johonkin bändiin vain yhden kappaleen tai vaikka laulajan ulkonäön takia, tai sitten ensin inhota jotain kappaletta mutta myöhemmin tykästyä siihen.

Ainoastaan rap ja hip hop on sellaisia mistä mie en niin tykkää. Eminem vielä menettelee, mutta 50 Cent sun muut tälläiset menee jo vähän yli hilseen. Se tyyli ei jotenkin vain iske miuhun ollenkaan, etenkin kun ne sanoitukset ja musiikkivideot (ainakin ne joihin mie olen törmännyt) on yleensä vähän mitä on. Ja tämä ns. 'tissipoppi', eli tyttöbändit jotka myyvät musiikin sijaan itseään (Pussycat Dolls hyvänä esimerkkinä) saa inhonväreet kulkemaan pitkin selkäpiitä <<
Joskus tuntuu että kuuntelen vain musiikkia josta kukaan muu ei pidä, koska tykkään esimerkiksi Tommi Läntisestä ja Eppu Normaalista, mutta jos tunnustan kuuntelevani Tokio Hotelia tai Lovexia niin olenkin heti kamala muotipelle ja ihkuttaja joka kuuntelee ko. bändien musiikkia vain sen takia että se on muotia ja niin edelleen. Ei puhettakaan siitä että voisin oikeasti tykätä niistä... The 69 eyesin kohdalla olen myös törmännyt ajattelutapaan, että koska se on kuulemma 'wannabe-goottibändi' niin minä kuuntelen sitä koska kuvittelen sen olevan goottimusiikkia -.- Äly hoi.

Kuuntelen niin kotimaista kuin ulkomaista musiikkia. Aika suuri osa englanninkielistä, mutta suomalaisen lisäksi mahtuu mukaan muutama saksalainenkin bändi, sillä minusta saksa on yleisesti ottaen tosi kivan kuuloinen kieli laulettuna. <3 Joskus kuuntelin Kentiäkin, mutta jotenkin tuo ruotsinkielinen musiikki ei vain koskaan ole oikein iskenyt. Ja mieluummin kuuntelen sellaista musiikkia jota edes jokseenkin käsitän, koska sanoitukset ja niiden merkitys ovat minulle äärettömän tärkeitä. Etsin kaikkiin lauluihin käännökset ja pohdin niitä ja saatan istua kuuntelemassa levyä kansivihko kädessä. Hyvät sanat pelastavat musiikillisesti vähän huonommankin kappaleen.

Jos tähän loppuun kehittelisi vaikka sellaisen perinteisen listan lempibändeistä...

Kotimaiset:
The 69 eyes
H.I.M
Leevi and the Leavings
Eppu Normaali
Negative
The Rasmus
Lordi
Lauri Tähkä & Elonkerjuu
Apulanta
Technicolour
Zen Cafe
The Rain
Hanoi Rock
Ultra Bra

Ulkomaiset:
Tokio Hotel
Marilyn Manson
Rammstein
Alice Cooper
Kiss
Culture Club
Linkin Park
Pet Shop Boys
Eminem

Siinä kai ne tärkeimmät tällä hetkellä ^^;

Sulka

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #135 : Elokuu 09, 2007, 12:42:28 »
Musiikkimakuuni kuuluvat: Jazz = Rytmikästä ja rentouttavaa. Blues = Saa ajatukset liikkeelle; juuri sopivaa musiikkia taiteen tekemiselle. Soul = Tunteiden ilta.   Joitakin PoP  yhtyeitä luvuilta 60-90.  Kaikki klassinen musiikki = Patarummut ja vieulut, muut suuren orkesterin soittimet,  Klassista musiikkia kuunnellessa saa hyvän olon, pääsee irti arjesta, rentoutumaan edes 10 minuutiksi.

Musiikkimakuani yhtyettäin:

Joitakin. Nightwish
Leevi and the leavings
Juice Leskinen
The Hollies
The beatles
Eagles
Ray Charles  ja monia muita saman tyyppisiä soittajia vaikkeivat välttämättä sokeita.

Wazlibi

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #136 : Elokuu 09, 2007, 22:35:38 »
Minulla on musiikkimaku kans hyvin laaja. Lähinnä sydäntä on hevi. Ei siis mitään Ari Koivusen kiljumista tai Children of Bodomin örinää. Kunnon heviä sen pitää mulla. Eniten kuuntelen Sonata Arcticaa, Stratovariusta, Sturm Und Drangia ymv. bändejä. EN ole kuitenkaan vain ''hevimies'' (en ole siis mies alkuunkaan, kuvainnollisesti) vaan perjaattees menee iskelmäkin. En siis oksenna jos joku rupee soittamaan esim. Maarit Hurmerintaa . Klassista ja elokuvamusiikkia tykkään kuunnella. Lordissa jokin viehättää, ja Take That on IHANA. Deep Purplekin menee, ei siinä mitään. Ainoat ns. ällöt on örinähevi (Lamb Of God, Cannibal Corpse, Children of Bodom ymv). Saisin paremman suorituksen oksentamalla mikkiin.

Poissa Arminas

  • Addikti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #137 : Elokuu 11, 2007, 18:31:14 »
No, melkein kaikki oikeastaan menee paitsi rap. Se on vaan jotenkin ärsyttävää, en osaa selittää. Tämän hetken ehdoton ykkönen on The Ark, koska niinkuin Ola Salo sanoo, niin niissä biiseissä on tavallaan kaksi ulottuvuutta, voi vaan kuunnella kummempia ajattelematta tai sitten miettiä mitä niissä oikeasti halutaan kertoa:)
The stories we love best do live in us forever.

nella

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #138 : Elokuu 11, 2007, 18:52:51 »
Voisin sanoa, etä kuuntelen aika monenlaista musiikkia. Lähinnä sydäntä on kuitenkin rock. Rockissa on vaan sitä jotain miksi sitä jaksaa kuunnella. Tämän hetkinen suosikki on ehdottomasti Hanoi Rocks. Niiden biisit ja live meininki on aivan mahtavaa! Musiikkimakuni vaihtelee vähän mielen mukaan. Joskus tekee mielihyppiä ja pomppia eli on tosi energinen olo, sillon joku menevä musa on hyvää. Joskus on taas hyvä vain kuunnella jotain rauhoittavaa. Tykkään myös kuunnella paljon leffojen soundtrackeja. Varsinkin jos kyseessä on joku lempileffoistani, on ihana kuunnella soundtrackia ja muistella niitä kohtia joissa kyseinen kappale soi. Esim. uusimman PotC leffan soundtrack on ollut viime aikoina ahkerassa kulutuksessa. Lempibändeihin lukeutuu Hanoi Rocksin lisäksi monta suomalaista bändiä, mainittakoon Apulanta, ja joitan ulkomaalaisia yhtyeitä, kuten The Ark.

Musiikkimakuni on kuitenkin melko laaja, mutta on joitan lajeja jotka eivät uppoa - ei sitten millään.  Esim. Jazzia ja räppiä en jaksa kuunnella yhtään. Jazz alkaa vaan lähinnä nukuttamaan ja rap ei muuten vaan innosta.

Poissa Posityyhtynen

  • Nokankopauttaja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #139 : Elokuu 19, 2007, 21:44:08 »
Oma musiikkimakuni on aika laaja, painottuu rock/pop. Näistä pidän erityisen paljon; Elvis, Greenday, Lapko, Maroon 5, Nelly Furtado, Jamiroquai, Phil Collins, The Darkness, Scissor Sisters, Red Hot Chili Peppers(<3), Wigwam, Rollarit, Tehosekoitin ymym.
Kuuntelen myös klassista. Nelly Furtadon aikaisemmat levyt iskee paremmin kuin uutuudet, mutta sekin on ihan kiva. Normaalisti en pidä hiphopista, mutta Black Eyed Peas on ihan kiva. Siihen kylläkin on alkanut jo kyllästyä. Ennen pidin myös Apulannasta, mutta nykyään en voi edes kuunnella kun jo alkaa ärsyttää.
♥ When you are feeling sad, read Harry Potters and you'll be happy again, with chocolate you'll be superhappy Ü
(PS. Twilight is also good alternative)

Breed

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #140 : Elokuu 24, 2007, 23:02:36 »
Itse kuuntelen nykyään lähinnä punkkia sillä se iskee parhaiten, lähes kaikenlainen punk toimii todella hyvin. Lempibändejä on Aivolävistys, Kauniit Poliisit, Rancid, Dead Kennedys, Ramones , Bad Religion, The Clash, Sex Pistols, NOFX, The Exploited, The Casualties, Pennywise, Sham 69, Anti-flag ja monia monia muita. Mutta noita tullut viimeaikoina eniten kuunneltua.

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #141 : Elokuu 27, 2007, 19:18:51 »
Metalliahan se pääasiassa. Suurimmat palvonnan kohteet ovat perinteinen hevi, thrash, power, sinfoninen ja proge. Bändejä esmes Iron Maiden, Metallica, Slayer, Megadeth, Led Zeppelin, Black Sabbath, Iced Earth ja Nightwish. Muita uppoavia on progressiivinen rock ja hard rock. Metalli on kuitenkin se suuri rakkaus fantasiakirjallisuuden ohella.
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

E chan

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #142 : Elokuu 30, 2007, 18:32:05 »
Hm...Kuuntelen aika erilaista musiikkiia, mutta nimetkäämme suosikkigenrekseni japanilainen musiikki eli j-rock. Suosikkiyhtyeisiini, tietysti tästä samaisesta genrestä kuuluu muun muassa The GazettE, D'espairs ray, Antic Café sekä Ai Otsuka. Näiden kestosuosikkieni lisäksi kuuntelen muita random-yhtyeitä kuten melody club (mistä muistin tuon O.o), The Ark sekä Black eyed peas. Enempää en uskallakaan kertoa, etten möläytä kilomertiviestiä^o^

Janya

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #143 : Syyskuu 01, 2007, 19:31:32 »
J-rock/Rock on nyt kaikistä lähinnä sitä sydäntä. On se outoa, miten ennen kuuntelin vielä Cascadaa ja Justin Timberlakea. Ei sellaista enää missään nimessä.
Marilyn Manson, Tokio Hotel, Ayabie ja D'espairsRay ovat ne, mitä soittimessani nyt pauhaa. Olen täysin rakastunut vähän sellaiseen synkähköön musiikkiin. Myös trance musiikkia kuuntelen. Ja kyllä hevikin siinä vielä menettelee.
Mutta niin kuin jo sanottua, j-rock ja sitten kaikki muu rock yms. on sellaista mitä tulee enimmäkseen kuunneltua. Ei siinä sen enempää perusteluja :)

Kaiten

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #144 : Syyskuu 03, 2007, 21:43:18 »
Japanilainen rock on elämäni kulmakivi. Eniten soi the GazettE, D'espairsRay, Sadie, Girugämesh ja Rentrer En Soi. Bändejä on rutkasti lisää ja tutustun lähes jatkuvasti uusiin bändeihin :3 J-rockissa minua viehättää mm. itse japanin kieli, sanoitukset eikä miesten ulkonäössäkään ole tippaakaan moittimista! <3 ;) Rakastan sitä energiaa joka näkyy ja kuuluu heidän soittaessaan! Japanilaiset muusikot ovat niin aitoja ja todella arvostan sitä piirrettä. Olen kuunnellut j-rockia 'bout 1½-vuotta, eli en niin kovin kauan, mutta silti olen ihan myyty ^^

Länsimaisia bändejä kuuntelen harvoin ja näistä mainittakoon Linkin Park, My Chemical Romance ja Apulanta. Heidän musiikkinsa on kuunneltavaa (vaikka en pidä länsimaisten bändejen soittotaitoa ja varsinkaan lavaesiintymistä japanilaisten tasolla) ilman sen suurempia perusteluja.

Mystica

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #145 : Syyskuu 04, 2007, 14:26:27 »
Miun musamaku kaartuu tuonne Hevi/Rock puolelle... Bändejä, joista oon aina tykänny on mm. Nightwish, joka nyt on kuitenkin aika raskasta...
Yhteen aikaan kuuntelin pelkkää raskasta heviä, mutta nyt voin ihan hyvällä omatunnolla kuunnella vaikka Maija Vilkkumaata, joka on... rockia?

Tällä hetkellä kuuntelen mielutiten:
- Chric Cornell
- HIM
- Maija Vilkkumaa (eka levy... Muut ei oo niin hyviä)
- Evanscence
- Nightwish (Anette ja Tarja, molemmat käy. Musa on kuitenkin samaa)
- Iron Maiden
- Ari Koivunen
- Hanna Pakarinen

Harvemin tulee kuunneltua, mutta kuunneltua silti:
- Leevi and the Leevings
- Anssi Kela
- Ella ja Aleksi (<3)
- Maija Vilkkumaa (uudemmat levyt)

Että että... Tuosta saa suurin piirtein käsitystä miun musa mieltymyksille.

Ravenheart

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #146 : Syyskuu 04, 2007, 19:31:05 »
Mun musamaku koostuu enimmäkseen metallista, erityisesti gothicia, sinfonista, power ja black metallia tulee kuunneltua hyvin paljon. Myös muut alalajit metallista menee. Kuuntelen tosin myös satunnaisesti soundtrack musiikkia, poppia (PMMP:tä lähinnä, välillä hairahdun Madonnaan), rockia sekä new agea ja folkia. Musiikkimakuni on siis mitä on, eli aika eriskummallinen :D Metalli on kuitenkin suurin rakkaus noista kaikista :) Ja sitten pientä listaa siitä mitä kuuntelen. Enimmäkseen ulkomaalaista tavaraa ja kaikki eivät edes mahdu tuohon.

Kotimaiset:
*Nightwish (laulajalla ei ole väliä, pidän sekä Annetesta että Tarjasta)
*Sonata Arctica
*Sentenced
*Stratovarius
*PMMP (satunnaisesti)
*Värttinä (satunnaisesti)
*Battlelore
*Children of Bodom

Ulkomaiset:
*Tristania
*Within Temptation
*Xandria
*Leaves' Eyes
*Cradle of Filth
*Dimmu Borgir
*Epica
*Lacuna Coil
*Rammstein
*Enya (satunnaisesti)
*yms. kaikki ei tähän mahdu

Poissa Liberty

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • http://liberty.vuodatus.net
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #147 : Syyskuu 04, 2007, 20:45:17 »
Minä olen lähes täysin genrerajoittumaton. Ainoastaan trance ja muu ihme jumputus ei ole ikinä uponnut missään muodossa. Koko musiikkimakuni perustuu oikeastaan vain tiedonhaluuni. Kuuntelen bändejä, joita kaverini kuuntelevat, kuuntelen bändejä, joita lehdet suosittelevat. Minä haluan tietää, mistä puhutaan ja on hauskaa, kun on testannut niin laajasti kaikkea, että voi todella perustaa mielipiteensä johonkin. Olen löytänyt monta helmeä vain satunnaisesti kuuntelemalla levyä, jonka joku on maininnut ohimennen sivulauseessa. Kyse on lähinnä siitä, että voin puhua mielipiteistäni ilman, että tarvitsee miettiä koko ajan paljastuuko muille, etten ikinä ole kuunnellut kyseistä yhtyettä.

Tällä hetkellä ehdottomia suosikkeja ovat The Used, D'espairsRay ja The Ark. Ne iskevät juuri nyt, juuri oikealla tavalla. Viikon päästä saatan olla jo rakastunut Anna Abreun levyyn. En voi ikinä tietää, mikä tuntuu hyvältä seuraavaksi. Elämä on jännittävämpää ilman genrerajoja. Sitä paitsi musiikkilukiossa on vain haittaa, jos ei kestä kuin tietyn tyylistä musiikkia.
You are everything I want 'cause you are everything I'm not.

floora

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #148 : Syyskuu 04, 2007, 21:39:16 »
Mä tykkään eniten Pop/Rock ja R&B tyylisestä musiikista.

Lempi artistejani ovat(tällä hetkellä) :
- Fall Out Boys
- Santa Justa Klan :D
- Natasha Bedinfield


Joitaki rap kappaleitakin tulee kuunneltua..

Jazz ei uppoa, ei sitten millään. Siitä tulee uninen olo, ja mua alkaa välillä "ahdistaa" ku kuulen jazzia. Se on sellasta outoo(mun mielestä). Sitten toiset, mitä en kuuntele on klassiset kappaleet. Ja raskas metalli tai hevi ei kuulosta kivalta mun korvissa. Tulee siis enimmäkseen kuunneltua pop, rock, R&B ja rap biisejä.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 28, 2009, 00:37:00 kirjoittanut Bonnie »

LimenC

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #149 : Syyskuu 09, 2007, 15:32:54 »
Itse pidän lähes kaikesta musiikista, mutta pääosin rock-, deathmetall- ja jonkintyyppisestä rap musiikista.

Musiikissa pitää minusta olla hyvä rytmi ja saada sanoista selvää (tosin deathmetall musasta niitä ei usein erotakkaan) ja basso on musiikissa minusta tosi parhaan kuulosta, siksi ehkä tuo räppi tuohon rockin sekaan heittäytyi :D Ja laulajalla pitää olla hyvä ääni, tai muuten en pidä kappaleesta ollenkaan.

Techno musiikkikin on sinänsä tosi hyvän kuuloista, koska useissa biiseissä on paljon bassoa, sekä sanoista saa  selvää. Mutta en kuitenkaan harrasta technon kuuntelemista, muutenkuin discoissa ym. bileissä todella rakastan kuunella technoa.

Illalla on ihanaa kuunnella jotakin hempeää rockia, jotain rakkauslaulua, tai jotain missä soi pelkkä piano.

Myös sellainen musiikki jossa on ns. "härskit" sanat ovat myös huvittavia kuunnella jos on hyvä fiilis. Esim. Mc Mane:n biisit ovat joskus niin huvittavan kuuloisia, vaikkakin en eläissäni ole ehkä kuullut huonompaa musiikkia.

Tällä hetkellä lempiartistejani/bändejäni on esim:
-Mötley Crüe.!
-Children Of Bodom
-AC/DC
-Disco Ensemble
-Foo Fighters
-In Flames
-Lapko
-Metric
-OK Go
-Panic! At The Disco
-Scorpions
-The Offspring
-Placebo
-Nightwish
-James Blunt
-Noemi
-Onyx
-Pendulum
-Skandaali
-Mc Mane (ei tosissaan.)
-50cent
-Laveerre (ei myöskään tosissaan.)
-Kapasiteettiyksikkö
-Steen1

Poissa Remi

  • Siis nii Mary Sue
  • Vuotislainen
  • Fly away to the stars... Shit.
    • "Taidetta"
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #150 : Syyskuu 22, 2007, 23:30:11 »
EDIT.
17/3/2012
Poistin nyt tuon vanhan homman ihan siksi, että minua oikeasti häiritsi se. Anteeksi. Osittain teen tämän mahdollisten stalkkereiden varalta, ja se onkin ainoa syy, miksi laitan tähän päivitettyä infoa (eli muuten olisin tämän sijaan laittanut uuden viestin).
Kuuntelen musiikkia hyvin laajasti. Usein tuntuu siltä, että sanoessaan kuuntelevansa "melkein kaikkea", ihmiset eivät todellisuudessa niin tee... En väitä olevai suuri poikkeus, mutta kohtuullisen laajasti kuitenkin kuuntelen. Eniten pidän raskaasta musiikista (rock, hevi...) ja sellaisista... "Creepeistä", halloween-tyylisistä biiseistä (theremin<3). Selkeästi erottuvat bassolinjat ovat ihania. :heart:
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 17, 2012, 22:49:19 kirjoittanut Remi »
"Shed your shrouds. Slip your fingertips through the ground. Get those catacombs open I'm hoping you'll join us. Everybody come on out, yeah~ What a lovely, lovely night for a drink and a parade. We'll dance until the morning light, this town should be afraid. " -Skeletons on Parade, Ludo

teisha

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #151 : Syyskuu 27, 2007, 19:12:16 »
Pidän semmoisesta tavallisesta rockista, R&B:stä...
Mutta oikeesti pulssini sykkii hiphopin tahtiin. ;D Kaikenlaisen hip hopin ja sen ala-lajien ja lähisukulaisten.
Se alkoi varmaan kun aloin tanssimaan Hip hopia jostain oudosta oikusta, sitten sitä alkoi kuuntelemaan, ja kun sitä vaan kuunteli ja kuunteli sitä alkoi tajuaamaan sen jujun.
Hip-hop (puhun nyt yleisesti mutta tarkoitan edelleen kaikkea hip hopiin viittavaa musaa) rauhoittaa, saa sut menemään ylikierroksilla, se nostaa positiivisuutta ja saa masentumaan. Se on niin monipuolista, mutta silti siinä on se sama joka vetää puoleensa. I like it! ^^
Joo, en ole mikään asian tuntia vaan puhuin ihan omasta kokemuksesta, jokuhan voi olla erimieltä.

Poissa moottorisaha

  • Voldemortisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • be loud, let your colors show.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #152 : Syyskuu 28, 2007, 15:04:38 »
Laajaakin laajempi musiikkimaku löytyy meikäläiseltä.
Nu-metallista progressiivisen rokin ja indien kautta post-hardcoreen, aina grungeen sekä alternative rockiin asti, punkia ja ska:ta unohtamatta.
Kyllä country ja jonniimoiset muutkin saavat välillä luvan soida.

Ska on nyt viimeisin villitys, vaikka olenkin muutamaa ska-bändiä jo pidemmän aikaa kuunnellut. Skacore-pumppu The Mighty Mighty Bosstones on niin loistava että huh! Kymmeniin uusiin ska-yhtyeisiin on nyt tullut tutustuttua ja kyllä se on musiikkia joka sopii minun levottomalle sielulle.

Muutama vuosi sitten pelkkä raskas upposi, mutta nyt parina viime vuotena on alkanut maku laajentua. Ja niin kuin lukion musiikinopettajani viisaasti sanoi: "Ihminen on onnellisempi kun sillä on laaja musiikkimaku." Täysin totta!

Jos nyt jotain bändejä luettelisin niin pistetään kehiin vaikka Slipknot, Killswitch Engage, The Bouncing Souls, jo mainitsemani The MMB, Queens of the Stone Age, Rage Against the Machine, Reel Big Fish, Alexisonfire, Alice In Chains, Hot Hot Heat, (the) Devin Townsend (band)... Vauhtiin kun pääsen niin pelkäksi luetteloimiseksi menee. Tuossa ei siis läheskään kaikki.

Mikä sitten ei uppoa niin amisjumputus paria poikkeusta lukuunottamatta, massapoppi joka soi radiossa ja Voicella ym., angstausörinä ja suomirap. Ei kyllä rap/hiphop muutenkaan juuri iske. Eikä iskelmä, hyi!
When you say it's dead and gone, yes, I know you're wrong

Miss Strigidae

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #153 : Marraskuu 23, 2007, 20:23:26 »
Musiikkimakuni koostuu niin monenlaisesta musiikista (kyllä minunkin, minunkin!). Se, mitä musiikkia kuuntelen, riippuu aika paljolti siitä millainen tunnetilani on. Kun olen vihainen, kuuntelen raskampaa heviä, iloisena tarttuvaa rokkia jne. (Minä toistelen tässä lempilaulajani sanoja, anteeksi André)

Haluan tuntea kaikki klassikot. Se on tavoitteeni. On kyse sitten Elviksestä, Iron Maidenista, Queenista, Black Sabbathista, Sex Pistolsista, Sibeliuksesta tai Spice Girlsista (no okei se on poikkeus) jne. jne. Voisin jatkaa tuota listaa loputtomiin. Maailmassa on niin paljon taitavia artisteja ja yhtyeitä, ja sitä minä haluan kuulla, musiiikkia! Sitä, että oikeesti osataan hommansa.

Kyllä rock se kuitenkin on se, joka iskee aina. Se, joka rokkaa. En musiikkiani sitten ala tarkemmin luokittelemaan, sillä se ei ole järkevää. Genret ovat tyhmiä! No, kai pitää alistua kohtaloonsa, jotta kykenisin selittämään, mistä pidän.

Minulla on ollut paljon kausia.. On ollut purkkapoppikausi silloin joskus eka-tokaluokalla ja sitä alempana, jolloin kaikkien laulajien piti olla naisia ja jolloin just tommonen Spice Girls oli se juttu.
On ollut hevikausi, jolloin kuuntelin joskus aika raskastakin musiikkia, mutta black metallia en ole koskaan kokonaan ymmärtänyt. Ensin en pitänyt ns. örinähevistä lainkaan, mutta nyt olen aalkanut tottua ja tykkää joistain bändeistä aika paljonkin. Mutta paras on sellainen, jossa laulajalla on mahdollisimman monipuolinen ääni, että kykenee örisee, vinkuu ja herkistelee :) Sitten on ollut semmonen punkkausi, jolloin olin pikkusen semmonen wannnabepunkkari, mutta The Clash ja Sex Pistols  jäivät.

Sturm und Drang tuli jäädäkseen. En ole ikinä eläissäni fanittanut bändiä kuten sitä. Kiitos sen, elämäni on paljon valoisampaa, vaikka olen kyllä kuunnellut biisit läpi niin monesti, ettei se lukumäätä edes mahdu tähän näytölle, joten olen hieman kyllästynyt niihin, mutten bändiin.

Kaikki vanhat rock-heavyrock-metal-bändit (nämä minun omat genreni ovat niin mahtavia) osaa olla aina hyviä, kuten, Led Zeppelin, Black Sabbath, Thin Lizzy, Slade, Pink Floyd, Aerosmith,Uriah Heep, Deep Purple, Judas Priest, Dio jne. jne. Sen lisäksi pidän Green Daysta, Billy Talentista, Children of Bodom on ihan hyvä, vaikken ole sitä kauheesti vielä kuunnellutkaan, mutta voisin luetella niitä vaikka kuinka kauan, voi ei nyt tää venähti.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 27, 2007, 20:14:10 kirjoittanut Miss Strigidae »

Poissa Tuulikeiju

  • Vuotislainen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #154 : Marraskuu 23, 2007, 21:18:27 »
Musiikkimakuni on aika laaja, mutta iskelmä ja ooppera eivät iske; jotkut kivat klassiset kappaleet on ihan kivoja, mutta en niitä kuitenkaan kuuntele, niitä vain kestää, jos niitä jostain korville syytää. Eniten luokittelisin musiikkimakuni varmaan rockiksi, heavyksi, popiksi, dance vai-mikä-se-nyt on. En ole ihan varma noista kategorioista tai mistään semmoisista, millä musiikki luokitellaan, mutta sopivan perusangst rocki menee (eli minut voisi luokitella emoksi musiikkimakuni perusteella, jos haluaa?). Ja sanoitukset on tärkeitä.

Lempimusiikikseni ainakin tänä vuonna ja aiemmin voisin nimetä; Machine Head, Nirvana, Spineshank, Evanescence, My Chemical Romance, Jimmy Eat World, Paramore, Red Hot Chilipeppers, ää, lopetan, kun tämä menee vain listaukseksi.

Tulenpas myöhemmin muoksimaan, kun olet ymmärtänyt musiikkimakuni hieman tarkemmin (, jos muistan).
It's easier not to do things than left them undone.

Poissa Lemmonleikko

  • Tom
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Velho
  • Soulshine!
    • Herra Hahmo
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #155 : Marraskuu 23, 2007, 22:24:03 »
Itselläni on myös varsin avara musiikkimaku. Olen päättänyt, että en enää edes yritä määritellä, millaisesta musiikista tykkään, sillä mitkään kuvaukset eivät kata kaikkea diggaamaani. Aina on kuitenkin tapahduttava joku liikahdus joko sielun tai munien puolella, karkeasti sanottuna. Pitää olla joko jollain lailla koskettavaa tai tosi kovasti jytäävää musiikkia. Eputhan sen riimitti hyvin kappaleessa Pop pop pop: "Rock n' rollit sekä poprallit jotka heilumaan saa pallit, ja soittoni on rautaa, sanoo sata kriitikonnautaa". Toisaalta taas musiikki voi olla hyvinkin meditatiivista tavaraa. Useimmiten se on jostakin siitä väliltä, en yleensä analysoi. Noudatan Duane Allmanin kehotusta: "Just rock on, and have you a good time".

Joskus ala-asteella, kun aloin itse laittamaan levyjä pyörimään, kuuntelin lähinnä klassista (kun sitä koulussa opet kehui) ja Reino Helismaan ja Juha Vainion tuotantoa. Isältä sitten kuuli suomirokkia ja muutakin rokkia, mutta silloin se ei merkannut niin paljoa. Pidin meiningistä, mutta en ymmärtänyt, mistä on kyse. Sitten ala-asteen lopulla, taisi olla viitosen syksyä, tympiinnyin klassisen massiivisuuteen ja yleismaisemiin - sinfoniaorkestereita, hirmu tarkkoja sävellyksiä ja muodollisuuksia. Tympiinnyin ikivihreän laulelmamusiikin yksipuolisiin soundeihin ja tylsään rytmiikkaan. Molemmista jäi silti paljon hyviä juttuja muistiin, ei sillä. Mutta sitten aloin penkoa isän levyhyllyä kotona, ja löysin kaksi lättyä, minkä kansissa oli musta setä sähkökitaran kanssa - Muddy Waters ja B.B. King! Kokeilin, näytti jännältä nimittäin, eikä silloin ollut oikeastaan mitään pettymisen pelkoa.

Ja herrajumala kun ote elämään muuttui! Kuuntelin sitä rytmiikkaa, armotonta backbeattailua ja rytkettä, paskaisia lauluääniä, uskomatonta tunnetta ja soundeja, joita en ollut aiemmin huomannut ikinä. Upposi. Pari kuukautta luukutin kotona niitä kahta levyä, kunnes yksi päivä isä tuli töistä, huomasi, mitä kuuntelin ja soitti minulle CCR:ää. Sen jälkeen ei ole kulunut kai päivääkään erossa rockista. Jossei muuten, niin päässä soi aina jotain hyvää kamaa. Tänä syksynä tulee siis suunnilleen seitsemän tai kahdeksan vuotta rokkailua täyteen, ja olen ajatellut antaa sen jatkua edelleen. Hyvä jytä on hyvää jytää vaikka kuinka radiot dissaa ja Suosikki jättää huomiotta.

Sen jälkeen musiikkimaku alkoikin pikku hiljaa avautumaan. Aloin bongailemaan ensin isän puheista, sitten levynkansimaininnoista ja muista lähteistä toisia vastaavia rock-bändejä, ja kun alku ja juuri oli CCR, tuli suuntautuminen aika pitkälle tuonne '60- ja '70-lukujen taitteeseen, joka itse asiassa oli rockin kulta-aikaa. Ian Anderson totesi joskus, että rock ei katoa mihinkään, mutta tuskin koskaan enää tulee samanlaista tulisen, maanisen luomisen aikaa kuin silloin. Radio oli myös ystävä, tutustuin Totoon radion kautta ja muutama vuosi sitten kuuntelin sitä paljonkin. Levyjä omistan neljä tai viisi, vaikkei enää Toto niin paljoa kolahdakaan kuin silloin. Sitten oli kaikki Lynyrd Skynyrdit, Beatles, The Who, Moody Blues, The Byrds, Eagles, Neil Young ja muut... Mutta ensimmäinen artisti, joka avasi silmäni eri tyylien yhdistelylle ja sille, miten musiikki voi ihan oikeasti parantaa (poljin kotoa 8 kilsaa 39:n asteen kuumeessa eräs kesäpäivä divariin ostamaan 30 markalla ekan oman levyni, Festiválin, jota kuunnellessa olo helpottui aina ja kuume laski mittarissakin), oli Santana, jonka olen alkanut kokea jälleen läheiseksi, syystä tai toisesta.

Sitten jossain vaiheessa tuli paluu bluesiin, ja sitä kautta suoraan Afrikkaan. Lähes kaikki afrikkalaiset tyylit menevät, niissä on rytmiä ja munakkuutta, mutta toisaalta myös uskomatonta herkkyyttä ja ilmaisuvoimaa, ihan raakaa sielupoweria. Afrikasta varmaan itselleni läheisimmät ovat Ali Farka Touré, Salif Keïta, Fela "Anikulapo" Kuti, Manu Dibango, Toumani Diabaté ja Mory Kanté. Noista kaksi viimeistä olen nähnyt elävänäkin Helsingissä, ja molemmilla kerroilla oli todella, todella upeaa. Äärimmäisen ajatonta, kaunista ja hypnoottista musiikkia. Molemmilla keikoilla unohdin pariin otteeseen hengittää.

Veljeni myötävaikutuksella irlantilainen ja skottilainen kansanmusiikkikin tuli, alkujaan juomalaulujen kautta, tutuksi ja hyvin rakkaaksi. Hienoja soundeja, tyylikkäitä lauluja ja taidokasta soittoa. Silly Wizard ja The Dubliners taitavat olla suosikkikokoonpanoni noilta mannuilta, vaikka oikeastaan kaikki ovat yhtä eteviä. Kantrikin kulkee, vanha soul, jazz, progekin, mikäli se on tehty tyylillä eikä sorru mammuttitautiin, so. tarpeettomaan monikuvioisuuteen, joka väärin toteutettuna pirstaloi biisin. Jos soittotaito laitetaan biisintekotaidon edelle, syntyy aika kammotavaa. King Crimson, Procol Harum, Renaissance ja etenkin Jethro Tull vastaavat hyvin pitkälle käsityksiäni hyvästä progesta. Viime aikoina muuten olen ihastunut Ian Andersonin (Tullin nokkamies) soolotuotantoon. Todella juurevaa, sitä ei oikeastaan voi genrettää mitenkään. Se on niin pitkälle vietyä rockin, bluesin, maailmanmusiikin ja kansanmusiikin fuusiota, ettei siitä ota selvää hottentottikaan. Hyvältä silti kuulostaa!


Toivottavasti tämä selonteko riittää kertomaan musiikkimaustani jotakin. Ellei muuta, niin sen, ettei ulkopuolinen ehkä koskaan ymmärrä sitä täysin. Mutta jos kukaan koskaan haluaa jotakin uutta ja jänittävää, minua saa nykiä hihasta. Tunnen niin valtavat määrät musiikkia, että jokaiselle pitäisi muistini poimuista löytyä joku pieni juttu. Raskaan metallin ja hiphopin puoli on kuitenkin itselleni jossain määrin vieras, niitäkin skenejä vaivaa turhan pitkälle viety profiloituminen ja kokeellisuuden puute. Tai sitten en vain pidä niistä soundeista ja rytmimaailmoista, sekin on mahdollista. Mutta Last.fm on myös minun ystäviäni, se kartoittaa kohtalaisen hyvin, mitä enimmäkseen diggailen.


Miss Strigidae, jos haluat klassikoita kuulla, kysäise vaan. Osaan melkoisella varmuudella tutustuttaa.
"You don't have to be black to be a nigger. Being born penniless also makes you an outlaw." -Ronnie van Zant
         Row, row, row thy boat gently down the stream. Oh Charon, hast thou ever know'd that Death is but a dream?
Hyviä emme ole, pahoiksi emme halua tulla - olkaamme siis rumia!

Nordamien

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #156 : Marraskuu 23, 2007, 23:34:18 »
Kas kummaa, kun en ole tätä topikkia huomannut ja tänne kynäillyt, samaa varmaan Lemmokin ihmetteli hetki sitten. Asiaan.

Musiikkimakuni on varsin laaja, vaikka pääpiirteittäin luovinkin raskaamman rockin ja metallin synkähköillä aalloilla. Kuuntelen myöskin enenevissä määrin rockia, kuten myös joitakin harvoja ja valittuja räppäreitä, kuten vaikkapa Nas, Wu Tan Clan ja Snoop Dogg, jälkimmäiset ovat enimmäkseen tuollaista rentoutumismusiikkia, joka sopii lähinnä sellaiseen chillailu -mielentilaan.

Valtavirran musiikista en ole varmaankaan koskaan sen suuremmin diggaillut, koska pop, r'n'b sun muut nykyään pinnalla olevat hyvin vahvasti kertosäe vetoiset jumputukset eivät nyt ole minua varten, vaadin musiikilta edes jonkinlaista sanomaa tai sitten vain yksinkertaisesti vetävän taikka jytäävän melodian. Ei tuollaiset yhden biitin varaan rakennenut hokema biisikkeet sytytä millään tavalla.

Miten päädyin raskaan rockin ja metallin ystäväksi, oli itseasiassa hauska yhteensattuma, joka tapahtui tuossa kahdeksannen luokan puolivälin tietämillä. Oli ollut tapana pyöriä kavereitten kanssa tavaratalojen musiikkiosastolla ja testailla paikan musiikinkuuntelu vermeitä, joissa oli yleensä top40 -levyt ja niitä sai kuunnella sitten noin reilun minuutin verran per biisi. Zoomailin levyjä ja bongasin Kotiteollisuuden levyn Helvetistä itään ja kuuntelin muutamaa biisiä ja suurta huvittuneisuutta aiheutti se, että biisin alun kitararouhinnat kestivät lähestulkoon jokaisessa biisissä sen verran kauan, että laulu ei kerinnyt alkamaan. Mutta joku siinä rouhinnassa viehätti ja menin sitten ihan puskasta ostamaan liput herrojen keikalle Pakkahuoneelle. Keikalle sitten mentiin kun levyä oli jonkun verran kuunneltu ja kolahti kuin metrinen halko ottalohkoon. Piakkoin kaikki levyt oli hankittu ja muutenkin tutustuminen metallin ihmeelliseen maailman alkoi meikäläisen osalta.

Seuraavat bändit alkoivat pyöriä soittimessa melko nopeasti tuon keikan jälkeen: Children of Bodom, Metallica, Mokoma, Viikate, Nightwish, Marduk, Dimmu Borgir, Sarcophagus, Cradle of Filth, Norther, Pronssinen pokaali, Satyricon, Ektomorf, Rammstein, Klamydia, Opeth, Soilwork, In Flames ja valtavan monet muut..

Eniten metallissa kolahtaa tuo perusörinä, huuto, käskyttävät kitariffit, soolot, kerrostalon kokoiset bassovallit ja rumpujen mielipuolinen paukutus. Toisissa taat komeat ja massiiviset melodiat sekä kauniit naisäänet metallibändeissä.

Rockissa taas kolahtaa mieletön svengi ja meininki, joka varsinkin keikoilla on melkoista. Jaksoi esim. 81 -vuotias Chuck Berrykin rokata Helsingissä muutama viikko takaperin..

Poissa Lady Asensio

  • Nilkanvilauttaja niinikään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DH luettu 9.12, KV 11.3
  • Pottermore: HeartWitch62
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #157 : Marraskuu 29, 2007, 23:44:46 »
Minä kuuntelen lähinnä amispoppia

Tyhmä kysymys mutta mitä on amispop?
Mun blogi: http://www.pointblog.fi/?go=milluska    (HUOM! OSOITE HIEMAN MUUTTUNUT)
Vuoden 2008 kotitonttu  tässä, terve!

krismuli

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #158 : Joulukuu 01, 2007, 14:10:49 »
Rakastan ja kuuntelen hyvin paljon indie-musiikkia, omat lempiartistini ja bändini löytyvät myös siltä saralta. Viime aikoina olen kuluttanut iPodiani kuuntelemalla tolkuttomasti dance-genreä (esim. ranskalaiset Justice ja Phoenix, amerikkalainen Chromeo, suosittelen!). Jotkut voisivat sanoa minun jumittuneen indiehen, mutta yritän parhaani mukaan suosia muitakin genrejä ja laajentaa samalla musiikkitietämystäni, vaikka radiosoitossa jatkuvasti olevat artistit kuten Rihanna, öö... My Chemical Romance jne. eivät millään uppoakaan. Mutta esimerkiksi kulutin kerran yhden iltapäivän kuuntelemalla hammasta purren Dimmu Borgiria vain siksi, että kaverini hyräili sitä kerran tunnilla. Se on itse asiassa yllättävän melodista... Takaisin asiaan: Indien lisäksi pidän The Beatlesin kaltaisista klassisen rockin edustajista, jazzista, easylistening-musiikista sekä jostain hiphopista (esim. Hocus Pocus, joka on ranskalainen bändi, kuunnelkaa ihmeessä jos joskus törmäätte, ja joistain Kanye Westin biiseistä) ja instrumentaalisesta musiikista, jota kuuntelen usein ihan omasta tahdostanikin, vaikka yleensä sitä kuuntelemalla etsin itselleni luistelumusiikkeja. Joe Hisaishi ja Ennio Morricone ovat tältä saralta hienoja säveltäjiä.

Voisin jaaritella lempibändeistäni ja -artisteista koko päivän, mutta yritän tiivistää ne: ehdoton lempibändini on Death Cab For Cutie, jota voisin kuunnella 24/7 ilman taukoa. Ben Gibbard ehdottomasti tietää mitä tekee. Mew, The Sounds, Wilco, Hard-FI, Eels, The Thrills, Sufjan Stevens, Damien Rice, Anna Järvinen ja noita edellisessä kappaleessa mainitsemia bändejä fanitan myös paljon. Kaverini pläräävät silloin tällöin iPodiani ja tiedustelevat, että mistä kiven alta olen noita bändejä tonkinut, mutta en anna sen latistaa vaikkei kukaan niistä olisikaan kuullut.

faquarle

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #159 : Joulukuu 09, 2007, 03:30:47 »
Itse pidän lähes kaikesta musiikista, mutta pääosin rock-, deathmetall- ja jonkintyyppisestä rap musiikista.

Jännää, ettei lempibändilistaltasi sitten löytynyt yhtään döddisbändiä...

Topicin viestejä lukiessani tuli pakottava tarve tuoda ilmi tämä ehdottomaan yleissivistykseen kuuluva fakta, jonka mukaan heavy ("hevi") on vain yksi metallimusiikin monista alalajeista. Sen takia en ole koskaan ymmärtänyt, miksi toiset sanovat kuuntelevansa pelkkää "heviä", vaikka suosikeista löytyy kaikkea nu-metallista bläkkikseen, tai sitten vaihtoehtoisesti sitä että kun luokitellaan lempparigenrejä, niin lista näyttää tältä:

Kuuntelen Rockia, heviä, metallia..

Ei, en mitenkään erityisesti dissaa yllä lainattua käyttäjää, samanlaisia tapauksia on valitettavan paljon eikä tämä kommentti ole tarkoitettu otettavaksi henkilökohtaisesti. Itse vain suhtaudun musiikkiin äärettömän vakavasti ja esimerkiksi tuollaiset aika pahat asiavirheet pistävät häiritsemään. Sama homma, kun meikäläinenkin kertoisi vähän musiikkimaustaan tähän malliin: kuuntelen black metallia, metallia ja doom metallia. Se ei vaan... käy. Toivon ettei kukaan vedä hernettä nenään tästä, meikäläisellä vaan tuppaa olemaan vähän jyrkät mielipiteet, varsinkin kun kyseessä on musiikki. Sairastamani tauti nimeltä perfektionismi ei myöskään yhtään auta asiaa.

Tuomas R

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #160 : Joulukuu 21, 2007, 08:39:37 »
Musiikkimaku... Jaa-a. Se vaihtelee laajasti.
Joskus kuuntelen poppia, joskus iskelmää tai vaikka Nighwish (muuta heviä en kuuntelekaan):D
Tosiaan siis lempi genrejäni mainitakseni
dance
pop
Verka Serduchka musa (en tiedä tarkalleen mihin se luokitellaan (naurua))
Tällainen siis on mun musiikkimaku.

Morre

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #161 : Joulukuu 21, 2007, 09:20:21 »
Musiikkimakuni on kokonaisuudessaan aika laaja, vaikka metallia ja rockia pääasiassa kuuntelenkin.
Kotimainen metalli iskee kaikkein eniten. Tietysti Children of Bodom kärjessä, muita sitten Sentenced, Moonsorrow, Korpiklaani, Amorphis, vanha HIM (vaikka yleensä  jaksan inhota sitä periaatetta, että "kaikki uusi ja suosittu on syvältä ja poikittain, silloin kun bändi oli vielä underground ja demoasteella se oli hyvä, mutta nyt se on kaupallistunut"...), CMX, Ajattara... Ulkolaisista metallibändeistä rakkain on Dimmu Borgir (myös oikeastaan raskain mitä kuuntelen), Marilyn Manson, Edguy (ja tietty Avantasia), Megadeth, Moonspell, Helloween, uutena mielenkiinnonkohteena myös Amon Amarth.
Rock-osastolta sitten kolahtaa Hanoi Rocks, Mötley Crue, Guns 'n Roses, Queen, Bruce Dickinson (rockia vai heviä - inhoan genreilyä, vaikka näenkin sille joskus tarvetta jos pitää verrata vaikka Vivaldia ja Hanoi Rocksia) ja jonkin verran suomirock (Kolmas Nainen, Eppu Normaali, Dingo, Yö).

Sitten päästään näihin musiikkimakuni poikkeamiin. Klassinen musiikki on oivallista lukumusiikkia. Etenkin jos lukee opiskellakseen. Joskushan on väitetty, että se parantaa oppimistuloksiakin. Tiedä häntä, mutta hyvää opiskelumusiikkia se on.
Rap ei kuulu suosikkeihini, mutta Eminem tekee poikkeuksen. En tiedä miksi. Ehkä hänen asenteensa on niin hilpeä. Pidän kyllä suomalaisten räppääjien riimittelytaidosta, se ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella ja arvostan sanataidetta, mutta noin muuten se musiikki ei iske.
Technopuolelta sitten Scooter, Juno Reactor ja Paul Oakenfold. Funker Vogt on myös sellainen, johon pitäisi tutustua lisää.
Huumorimielessä on ajoittain hauska kuunnella Klamydiaa, Raptoria, Allekirjoittanutta ja Frederikiä.

Poissa Craza

  • välikappale
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Musiikkimaku?
« Vastaus #162 : Joulukuu 22, 2007, 13:42:07 »
Lainaus käyttäjältä: faquarle
Kuuntelen Rockia, heviä, metallia..

Sama homma, kun meikäläinenkin kertoisi vähän musiikkimaustaan tähän malliin: kuuntelen black metallia, metallia ja doom metallia. Se ei vaan... käy. Toivon ettei

Ihan vain mielenkiinnosta; miten tuo lista pitäisi oikeaoppisesti ilmaista?


Ja sitten minun musiikkimieltymyksistäni. Minä en ole kovinkaan genreihmisiä. Kuuntelen vakinaisesti vain muutamaa bändiä, ja muuten kuunteluni meneekin sitten siihen, että kuuntelen kappaleita. Kuuntelen hyvä kappaleita - laajasti mielestäni-  Jonkun yhtyeen yksi biisi saattaa olla melkein lempikappaleeni, mutta en sitten muuten voikaan sanoa kuuntelevani sitä mitenkään erityisesti. Ja Ihan laidasta laitaan tosiaan. Saatan pitää klassisesta, pop rallatuksesta, metallihtavasta, klassikoista ja bla bla. Yleisesti ottaen suurin kulutusalueeni on sellaine rock. Tai ne muutamat `vakituisemmat` bänditkin mitä enemmän kuuntelen jonnekin sellaisen puoleen kai lueteltaisiin. En tiedä tarkaan, enkä rupea arvailemaan. 

Ja sitten on kuitenkin muutamia mistä en (yleensä) tykkää yhtään: jazz, koskaan ei ole tullut vastaan sellaista josta pitäisin, iskelmä yleensä on myöskin korvia raastavaa (kiitän onneani että kotonani ei asu yhtäkään iskelmäkanavan ystävää) rap R&B hiphop yms, mitä niitä onkin. Taas ollaan kuitenkin yleisellä tasolla. Joitakin hyviä nuistakin voi löytyä.

Olisi helpompi luetella mistä EN pidä, kuin mistä pidän ^^. 
Vaikka tykkäilyskaalni on suhteelisen laaja, joku minua nirsoksi voisi nimittää..
Olenkohan jo kirjoittanut tähän topiciin?

// Korjasin lainauksen toimimaan :) - Villi Lohi
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 22, 2007, 17:17:40 kirjoittanut Villi Lohi »

Morre

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #163 : Joulukuu 22, 2007, 14:08:05 »
Itse pidän lähes kaikesta musiikista, mutta pääosin rock-, deathmetall- ja jonkintyyppisestä rap musiikista.

Jännää, ettei lempibändilistaltasi sitten löytynyt yhtään döddisbändiä...
Anteeksi, mutta genreistä nipottaminen on sekä rasittavaa, että hyödytöntä. Paitsi tosiaan siinä vaiheessa kun pitää selittää tarkemmin mitä eroa on Vivaldilla ja Dimmu Borgirilla.
Genretys on viime tipassa aina näkökulmakysymys. Useasti esim. LimenC:n listalla ollut Children of Bodom luokitellaan death-metalliksi, näin tekivät mm. he itse ainakin uransa alkuvaiheilla vielä 90-luvun puolella.
Genretys voi vaihdella myös levy- ja jopa kappalekohtaisesti. Harvoin on myös mitään selviä rajoja ja moni bändi kuuluukin moneen genreen (esim. Faith No More).
Puhuit Nightwishista power metallina. Jälleen näkökulmakysymys; minusta se on lähempänä sinfoniametallia.

Genrepoliisina olo on kivaa etenkin silloin jos haluaa näpäytellä toisia. Eri asia on, kuinka hedelmällistä se on keskustelun kannalta.

faquarle

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #164 : Joulukuu 22, 2007, 23:10:57 »
^ Genreistä nipottaminen useimpien mielestä tosiaankin on rasittavaa, mutta pidän itseäni muutenkin suhteellisen rasittavana ihmisenä, joten en näe hirveämmin esteitä kyseiselle toiminnalle. Useimmiten jätän armottoman genrevammailun omaan arvoonsa, mutta kun tarpeeksi suuri epäkohta sattuu matkan varrelle niin perfektionistina on todella hankalaa pitää suutaan kiinni siinä vaiheessa. Mulle se, että hemmo mainitsee lempimusiikkilajeikseen rockin, death metalin ja rapin, tarkoittaa myös sitä että kyseisiä genrejä edustavia bändejä löytyy myös siltä suhteellisen pitkältä lempibändilistaltakin.

Olen tietoinen genrejen mahdollisista vaihteluista albumi- ja aikakausikohtaisesti. Monet tietämäni bändit kuuluvat myös eri genreihin samanaikaisesti. Yökalasta vielä sen verran, että mun mielestä sen voisi kategorioida sinfoniseksi power metaliksi, näin tarkennettuna.

Lainaus käyttäjältä: faquarle
Kuuntelen Rockia, heviä, metallia..

Sama homma, kun meikäläinenkin kertoisi vähän musiikkimaustaan tähän malliin: kuuntelen black metallia, metallia ja doom metallia. Se ei vaan... käy. Toivon ettei

Ihan vain mielenkiinnosta; miten tuo lista pitäisi oikeaoppisesti ilmaista?

Vastasin kysymykseen aikaisemmin tuossa lainaamassasi viestissä.

Morre

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #165 : Joulukuu 22, 2007, 23:19:11 »
Näkökulmaahan tämäkin on, mutta se, että pitää itseään rasittavana ei oikeuta siihen, että sen tekosyyn varjolla voi laukoa ihan mitä vain ("mä nyt hei vaan oon niinku rasittava joten mä teen rasittavia viestejä, sou?"). Käsittääkseni tässä ketjussa on tarkoitus keskustella musiikkimausta, eikä viilata viimeiseen saakka genretyksiä, kun ne eivät keskusteluun juurikaan tuo mitään uutta varsinkaan perustelemattomasti (kuten kävi LimenC:n listan kanssa ja myös Nightwishin kanssa, sillä Holopainen itse on luokitellut sen "heviksi naislaulajalla").
Kun genretys on usein näkökulmakysymys, niin kannattaa tosiaan harjoitella sitä näppiksen hillitsemistä. Näin säilyy keskusteluissa mukavampi sävy ja voidaan keskittyä itse asiaan, eikä pilkunviilaajien pätemisen tarpeeseen.

faquarle

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #166 : Joulukuu 23, 2007, 02:39:09 »
Näkökulmaahan tämäkin on, mutta se, että pitää itseään rasittavana ei oikeuta siihen, että sen tekosyyn varjolla voi laukoa ihan mitä vain ("mä nyt hei vaan oon niinku rasittava joten mä teen rasittavia viestejä, sou?").

Eipäs nyt liioitella.

Pahoittelen jos tästä nk. nipottamisestani on jollekin aiheutunut mielipahaa, tarkoituksellista se ei ole ollut. Olen vain henkilökohtaisesti tottunut keskustelemaan musiikista ja siihen liittyvistä asioista suorasukaisesti ja kaunistelematta, itse en siis pahoita mieltäni tuollaisesta. Pitänee kuitenkin täällä Vuotiksen puolella jatkoissa koittaa vähän hillitä.

Poissa Graveheart

  • Vesijuoppo Yrjäläinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #167 : Joulukuu 24, 2007, 14:22:18 »
^ Musiikista keskustelevan luulisi nimityksensä mukaisesti keskustelevan oikeasti siitä musiikista eikä vain kytätä sitä hetkeä kun joku kirjoittaa jotain väärin. Ainakin minä rupesin nukkumaan öisin paljon paremmin kun huomasin kuinka turhaa on olettaa tuntemattomien ihmisten kuvailevan lempimusiikkiaan vain miellyttääkseen minua ja näkemyksiäni niiden bändien lajityypeistä.

Minä kuuntelen poppia ja black metallia ja niiden väliltä ja ulkopuolelta melkein kaikkea muuta mutta toistaiseksi en rytmimusiikkia (rap, r'n'b, reggae) ellei siihen lasketa trip-hoppia. Viime kuukausina kuitenkin olen eniten keskittynyt indiemusiikkiin, post-rockiin sekä jossain määrin sinfoniseen ja progressiiviseen metalliin. Minulla olisi vielä runsaasti varaa monipuolistaa musiikkimakuani, mutta toisaalta olisi ihan tervettä olla valikoiva. Tuossa onkin ongelma koska en osaa päättää kuuntelisinko laajasti vai valikoivasti, haluaisin olla enemmän molempaa mutta en kumpaakaan liikaa. äh
My gramma has this joke where she says "Knock knock"
I say "Who's there?"
She says "I can't remember" and starts to cry

Poissa Audra Dancer

  • Sir Emilia Sarkington
  • Vuotislainen
  • Gaze the Haze
    • Livejournal
    • Vainajala.org
  • Pottermore: HazelNight52
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #168 : Tammikuu 20, 2008, 12:20:52 »
Musiikkimakuni on taas kohdannut muutoksen. x) Tai oikeastaan löysin yhden uuden bändin jota kuunnella. Nykyisin olen nimittäin erittäin vahvasti ihastunut Eternal Tears of Sorrowin musiikkiin. Mahdikasta. Melodinen metalli on sydäntäni lähellä. Mutta harmikseni en osaa oikein luokitella bändejä ja genret eivät ole hirveän tuttuja, joten tuon tarkemmin en osaa ruotia. Iskelmä, pop ja japanilainen musiikki eivät iske. Pop on liian... no, yksinkertaista ja ärsyttävää päähän soimaan jäävien typerien kertosäkeineen ja mielestäni typerine lyriikoineen. Iskelmästä en vain tykkää ja japanilainen musiikki on ärsyttävää, koska en tajua siitä mitään. En myöskään tykkää Tokio Hotelista. >xD Olipa taas sisällöllinen viesti.

~Moondancer (kyseenalainen)

Vampyyrityttö

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #169 : Tammikuu 25, 2008, 23:11:49 »
Yleisesti musiikki makuni on erittäin laaja. Oikeastaan se mitä ja minkä laista musiikki kuuntelen riippuu erityisesti siitä millainen olotila sillä hetkellä. Jos on oikein hyvä päivä ja ilo melkein pursuaa yli reunojan niin silloin tekee mieli kuunnella kunnon tanssi poppia, mutta jos esimerkiksi on huono päivä ja masentaa niin silloin jotain hidasta ja raskasta... Yleisesti iskelmä ei ole makuuni sopiva, mutta on siellä seassa jotain hyviäkin. Erityisesti kuuntelen Within Temptationia ja Nightwishin vanhaa tuotantoa. Myös joltain bändeiltä ja artisteilta on muutamia biisejä josta tykkään esim. Antti Tuiskun Marraskuu ja Levoton.
Jos joku genre pitäisi valita, sellainen mitä kuuntelen eniten on luultavasti joku metallin ja rockin välimuoto. :)
Hip hoppia ja räppiä en ymmärrä ja sitä en kuuntele jos on mahdollisuus musiikkia vaihtaa. Mutta kyllä minä sitä kuitenkin pystyn kuuntelemaan ja minulla on paljon hip hopin ja räpn ystäviä joten sitä kautta tulee sitä musiikki lajia kuultua.
Minulle on aivan sama mitä muut kuuntelee. Musiikkimaku on jokaisella eri tai no melkein jokaisella, mutta kun alkaa ajattelemaan niin eihän sillä ole loppujen lopuiksi mitään väliä minkä laista musiikkia toinen ihminen kuuntelee. Ja olisihan se ihan järjetöntä ajatella, että jokainen tällä planeetalla pitäisi samanlaisesta musiikista, kun meitä on muutenkin niin moneen junaan.

EmmaLÖÖV

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #170 : Tammikuu 31, 2008, 17:15:13 »
Musiikkimakuni on laaja. Melkeenpä kaikki kelpaavat, mutta suosikkini ovat ehdottomasti Anna, joka iski mun sydämeen jo Idolsin aikaan ihanalla lauluäänellä ja hauskuudesta ja kauneudesta ja kaikesta. :) Kuuntelen myös aika paljon High School Musicalin kappaleita, koska ne ovat niin ihanan pirteitä ja hauskoja, mutta rauhalliset kappaleet taas rauhoittavat. Antti Tuiskullakin on paljon ihania biisejä, en osaa perustella oikein hyvin, mutta tykkään Antin lauluäänestä ja biisien tyylistä. Suomiräppiä en kuuntele kauheasti, se Suomen kieli ei oiken iske niissä, mutta jotkut, esim.Elastisen biisit ovat ihan mukavan siedettäviä. Hevissä ei iske, jos biisissä vain karjutaan, mutta niissäkin kyllä jotkut ovat ihan hyviä.

Kommando

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #171 : Tammikuu 31, 2008, 20:03:08 »
Laaja se on minullakin. Musiikkimaku siis. Pienestä, mutta sitäkin kattavammasta levyhyllystäni löytyy melkeinpä kaikkea mahdollista, Spice Girlsistä Tehosekoittimen, Eminemin ja Dingon kautta Aivolävistykseen.

Eli. Aloitetaan nyt siitä, mitä en mieluiten kuuntele. "Örinämusiikki". Sellainen, jossa kaikki soittimet raiskataan tasapuolisesti ja päälle karjutaan jotain hyvin, hyvin epäselvää. Okei, joitakin se miellyttää, mutta minä en kuulu siihen joukkoon. Mielestäni musiikissa pitää olla jotain ... sanoisinko järkeä, ennen kuin sitä voi sanoa musiikiksi.
Ainut vähänkään tuohon kastiin kuuluva bändi, jota siedän, on se Aivolävistys. Sekin punkhenkisten, oikeaa asennetta sisältävien lyriikoiden vuoksi. Mainintana vaikkapa 'Sakset esiin'.

Ja suunnilleen kaikki muu sitten meneekin.
Nyt seuraa elämäntarinani; kasvoin popin parissa. Ihan pikkutyttönä Spice Girls oli kova juttu, ja se on yhä niin nostalginen bändi, että sen levyt on pakko säilyttää hyllyssä. Sitten se vaihtui Nylon Beatiin, jota fanitin ehdottomasti enemmän kuin mitään muuta. Seuraavana vuorossa oli PMMP, eli keveys alkoi jo hiipua.
Oikeastaan vasta yläasteen alulla taisin vaihtaa makuni jo vähän rokimmaksi. Siihen saakka en ollut sietänyt vähäistäkään mättöä.

Nykyään sitten menee kaikenlainen musiikki. Maku vaihtelee yhtä usein kuin fiilis (lue: hyvin usein). Glam rockiin olen The Arkin kautta rakastunut syvästi. Haluaisin kuunnella sitä vähän enemmänkin, mutta bändit ovat vähän hakusessa.
( Saa suositella glambändejä! Vaikka yksärillä, jos ei topicissa. Ilahtuisin kovin! n__n )

Sen verran taidan poiketa suurimmasta osasta näistä "kaikki menee" -tyypeistä, että minä pidän myös hiphopista. Itse asiassa pidän hyvin paljon.

ChiisaiHana

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #172 : Helmikuu 01, 2008, 10:44:19 »
Oikeastaan olen aikalailla kaikkiruokainen, mutta yleensä korvani ja mieleni ja kaikki rakastaa Japanilaista poppia.

Aloiten sen kuuntelemista, kun olin vain läpen kyllästynyt amerikkalaiseen poppiin. Minusta (ainakin silloin tuntui, tuntuu vähän vieläkin), että he kaikki kuuluvat samaan massaan eikä kukaan oikein erottunut joukosta. Tämä oli vuonna 2005. Samana vuonna, en muista enää miten, mutta löysin Ayumi Hamasakin biisin HEAVEN ja siitä se sitten alkoi. Ostin hänen silloin uusimman levyn (miss)understood ja nyt omistan 5 Ayumin CDtä.
 Sitten tuli sekin päivä, kuin kyllästyin Ayuun. Silloin aloin kuuntelemaan Utada Hikarua, Ai Otsukaa ja Hitmoi Yaidaa.

Pidän erityisesti Ayun tavasta kirjoittaa ja säveltää, minusta japanilaiset artistit osaavat asiansa paremmin kuin amerikkalaiset, mutta tämä on minun mielipiteeni.

Glance

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #173 : Helmikuu 13, 2008, 22:03:42 »
Kaikista mahdollisista artisteista lähimpänä sydäntä on Backstreet Boys. Sitä olen tässä muutamia vuosia kuunnellut ja ehdottomasti minusta "pop-genren" parhaimmistoa. Minusta BSB erottuu muista artisteista jäsenten todellisen lahjakkuuden ja karisman vuoksi ja biisien sanoissa on todellakin tunnetta mukana.

Musamakuni koostuu tosiaan lähinnä popista ja (pehmeästä) rockista. Bryan Adams ja Bon Jovi on nyt ainakin etunenässä. Toki siinä on liuta muitakin artisteja, mutta nämä tulivat ensimmäisenä mieleen.
Hevi ja muu raskaampi musiikki ei iske noin yleensä, mutta toki poikkeuksiakin on.

Poissa Mysteeri

  • Matkakuumeinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #174 : Helmikuu 16, 2008, 14:06:33 »
Tällä hetkellä punk on suursuosiossani. Ja sillä en nyt tarkoita nykypunkkia tai My Chemical Romancea jne. Nimittäin kuuntelen suurimmaksi osaksi 70-luvun ja 80-luvun punkkia. Sex Pistols on nyt ykkönen, mutta se riippuu täysin päivästä, mikä tuntuu hyvältä. Myöskin rock suurimmassa osassa uppoaa minuun. En kuitenkaan ole aivan kaikkiruokainen musiikin suhteen. Itseasiassa olin aikas ronkeli ennen, mutta nyt pikkuhiljaa olen opettanut itseäni sietämään vähän enemmän kaikenlaista. Minulla on sellaisia aikakausia, että nyt tekee mieli kuunnella kantria ja nyt rockia jne. Kaikista vähiten kuitenkin kuuntelen rappia ja myöskään pop ei juurikaan kolahda. Tietenkin niitä harvoja poikkeuksia on olemassa.   
Oikeastaan kuuntelen aikalailla kaikkea musiikkia. Ei taida olla sellaista genreä, josta ei yhtään diggailtavaa biisiä löytyisi.
Radiota kuuntelen silti hyvin vähän, sillä niiden sisältö on useimmiten melko rajoittunutta ja asun muutenkin sellaisessa paikassa, että tänne kuuluvat kanavatkin ovat harvassa. Yleensä radioni taajuus on 95.7 tai sitten kuuntelen radio Rockia, mutta yleisimmin stereoissa pauhaa jokin levy omasta tai sitten iskän hyllystä.

Sen olen huomannut, että naisten musiikkia en hirveästi kuuntele. Jokin siinä vaan on, että ei kiehdo. ( Ei kuitenkaan se, että kuuntelisin vain hyvännäköisten musaa, kuten osa tutuistani. Ehei, katsokaa vaikka Johnny Rottenin kuvaa, siitä on komeus kaukana)
Kummallista on myöskin se, että iskelmän fanitukseni on yhtä bändiä lukuunottamatta hyvin vähäistä ja silti käyn ahkerasti tanssiharjoituksissani ilman, että kukaan minua sinne pakottaa. Tiedän olevani hieman outo.

Äidin suosikkiartisteja ja bändejä inhoan, mutta iskän musamaku on melko lähellä omaani, jos J.Karjalaista tai Kolmatta naista ei lasketa. ( kaikella kunnioituksella, kyllä niilläkin jostain muualta fanittajia löytyy)

Kyllä melkein kaikki humpat ja polkat radiostakin sietää, mutta yksi kanava saa minut näkemään punaista: Groove FM. Sitä musiikkia ei voi ymmärtää. Jazz, Blues ja Reggae eivät kuulu kuuntelulistalleni.

Kaikesta arvostelustani huolimatta levyhyllyni sisältää lähes kaikkea jokaisesta Britney Spearsin levystä the Hivesiin ja jotain siltä väliltä.
Jopa muuutama klassinen levy on jotenkin onnistunut sinne kulkeutumaan. 
Murehtiminen on kuin keinutuoli. Vauhtia on, eteenpäin ei pääse.

Poissa Jessie

  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #175 : Helmikuu 20, 2008, 01:06:29 »
Minulla on hyvin laaja musiikkimaku jos verrataan perheeseeni (siskooni ja veljeeni) tai useimpiin ystäviini. Se ei todellakaan ole huono asia. Kun käyn baareissa, välillä olen paikassa jossa soitetaan pelkää rock/metal musiikkia ja välillä käyn baareissa joissa tulee kunnon ikivihreitä Suomi-kipaleita tai uusimpia "purkkapoppi" biisejä. Onneni on se että musiikin puolesta viihdyn missä tahansa noista paikoista. Oikeastaan vasta vanhetessani musikkimakuni on laajentunut, mikä varmaan on aika yleistä. Teininä kuuntelin sitä mikä oli muodissa Spaissarit ja Bäkkärit ja ylä-asteella kuuntelin uusimpia radiohittejä. Suurimmalta osalta laulajista tai bändeistä löydän yksi tai kaksi (joissain tapauksissa tietysti enemmän) hyvää kappaletta, ei siis ole kuin muutama sellainen bändi jonka tuotannossa olisi usemapi hyvä kappale.

Mainitakseni muutamia bändejä rokahtavasta/raskaammalta puolelta niin mieleen tulee ainakin Metallica, Muse, Bon Jovi, uusi Nightwish, Within Temptation, Evanescence, Apulanta- on niitä muitakin mutta tuossa jokunen bändi joiden kappaleista pidän.
Sitten siitä popin ja rockin välimaastosta löytyy paljon artisteja, joita en lähde sen tarkemmin "erittelemään" : Kelly Clarkson ja Natasha Bedingfield sekä nämä uusimmat radiohittituttavuudet Brick and Lace ja Leona Lewis. Suurimmasta osasta tanssimusiikkiakin/Kevyestä popista/popista pidän: Rihanna, Britney, Cascada, Antti Tuisku,Christina Aguilera, Beyonce, Shakira sekä Pussycat dolls.
Sitten vähän tälläisestä rauhallisemmasta/rakkausmusiikista löytyy myös paljon hyviä laulajia: Elton John, Enrique Iglesias, Celine Dion, , Tori Amos, Enya jne.
Sitten suomi "iskelmä" musiikista ehdoton suosikkini on Kaija Koo, mutta myös Paula Koivuniemeltä löytyy hyviä kappaleita ja esim. Finlandersin oikeesti on ihana biisi.
Räpin ja HipHopin suhteen olen varovainen, kuuntelen siltä saralta oikeastaan vain Eminemiä, Elastista ja nuorempana Rockin Da North:ia.
Klassinen musiikki on kaikkein kauneinta kun sitä pääsee kuuntelemaan livenä, mutta kun Lotrin Soundtrack soi huoneessa niin ei sitä voi olla rakastamatta, olen ennen kaikkea elokuvamusiikin ystävä ja siis varsinkin klassisen elokuvamusiikin.

Sitten löytyy Il Divo joka ei oikein sovi kenenkään edellisen joukkoon tykkään heistä kovasti ja kyllähän sitä vieläkin tulee Bäkkäreitä ja joskus Spaissareitakin kuunneltua.

MItä sitten en kuuntele? Niinkuin sanoin Suomalainen räp ja hiphop musiikki on minulle kaukainen ajatus. Myöskään tämä kuuluisa "örinämusiikki" ei uppoa koska minulle on tärkeää että saan sanoista edes jotain selvää. Näiden lisäksi Teknomusiikki ja kaikenlainen konemusiikki ei nappaa ollenkaan.

( En jaksanut genrejä sen tarkemmin lähteä erittelemään, koittakaa kestää;)
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 20, 2008, 01:09:33 kirjoittanut Jessie »
♥ Pottereita vuodesta 1999 ♥
“Dumbledore's man through and through, aren't you Potter?"
"Yeah I am," said Harry. "Glad we straightened that out.”

Dust to Dust

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #176 : Helmikuu 22, 2008, 00:00:47 »
Minun musiikkimakuni on viimevuosina alkanut suuntautua enemmän ja enemmän Metallin puolelle, varsinkin hieman raskaamman metallin. En oikeastaan mistään pelkästä örinästä pidä, mutta metalcore tyylinen musiikki uppoaa kuin veitsi haavaan (okei, tyhmä vertauskuva :D)

Joo jos alotetaan sillä että en ole koskaan elämässäni voinut sietää minkään laista räppiä. Minusta räppibiiseissä ei ole mitään järkeä, uskon että sanat ovat varmasti hyvät ja joissakin biiseissä kertosäe menettelee... mutta siinä missä jotkut vihaavat kaikkea örinää, vihaan minä räppiä. Ainoa hieman räpähtävä bändi josta pidän, taitaa olla Linkin Park :)

Jos puhutaan nuoruudesta, siis ihan ala-aste vuosista niin surullista kyllä, en kuunellut paljoakaan musiikkia. Sitten löysin Nightwishin ja huumaannuin täysin. Nightwishin kautta löysin Sonata Arctican, sillä bändin laulaja laulaa parissa Nightwishin biisissä ja ihastuin tähän ääneen niin voimakkaasti, että minun oli saatava tietää onko laulajalla omaa bändiä. Siten löysin Sonatan, josta on vielä näihin päiviin saakka tullut minulle erittäin rakas ja tärkeä bändi. Yksi lempi bändeistäni ja ainoa minkä olen nähnyt useaan otteeseen livenä.

Monta vuotta Sonatan ohella kuuntelin Power metallia ja bändejä, kuten Dreamtale, Nightwish ja Stratovarius... Vasta, sanotaan että viimeisen vuoden aikana olen alkanut laajentaa metallimusiikkimakuani (onpa pitkä sana :D). Children of Bodomin oli ensimmäinen örinä bändi, mitä kuuntelin. Vasta ollessani kesällä Ruisrockissa, ja kuulin siellä In Flamesin livenä, aloin kuuntelemaan kyseistä bändiä. In Flames onkin noussut suureksi suokiksi ja sen rinnalle vahvoina seuraajina Killswitch Engage, All That Remains, Bullet For My Valentine, Trivium, Norther, Sonic Syndicate... yms

Se, että rakastan metallimusiikkia, ei luulisi tulevan yllätyksenä. Sillä veljeni ja isäni ja siskoni kuuntelevat kaikki mm tätä samaa musiikkilajia. Musiikki on todella tärkeä osa minun elämääni, se auttaa minua rentoutumaan, purkamaan pahan olon tunteita, sekä ilostuttaa.
Minulle musiikissa yksi tärkein seikka on laulajan ääni. Siksi en tykkää pelkästään metallista, missä vain öristään. Tykkään että esimerkiksi kertosäe on laulettu "puhtaasti".

Metallin lisäksi kuuntelen myös kaikenlaista elokuvamusiikkia. Esim. Taru Sormusten Herrasta soundtrackin ovat todella upeita ja tykkään kuunella niitä. Lisäksi joskus on kiva kuunella oikein rauhallista musiikkia ja tietenkin jotkut poppibiisit ovat hyviä. Kyllähän minä pystyn kuuntelemaan aika useaakin musiikkilajia (räp ei kyllä oikein mene :/ yrittänyt kyllä olen...).

Muita mainitsemisen arvoisia bändejä ovat: Poet's Of The Fall, Masterplan, Eternal Tears Of Sorrow, Iron Savior, Metallica, System Of Down (ja vielä enemmän Systemin laulajan, Serj Tankian biiseistä :)), Soilwork, Blinded Colony, Stam1na, Kotiteollisuus, Mokoma, Apocalyptica, Twilightning... hymm taisi tulla tärkeimmät. Osa noista on bändejä mitä kuuntelin joskus enemmän ja nykyään vähemmän, mutta silti, kaikista tykkään vielä.

Dodiin, siinä minun mielenkiintoinen selostukseni musiikkimaustani :D
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 22, 2008, 00:31:16 kirjoittanut Dust to Dust »

Poissa adswil

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #177 : Maaliskuu 27, 2008, 19:58:06 »
Minulla on niin laaja musiikkimaku, ettei sitä mitenkään onnistu tiivistämään yhteen viestiin, mutta yritetään kuitenkin. Jossain vaiheessa (pari vuotta sitten) kuuntelin pelkkää rockia, olin niin henkeen ja vereen (wannabe)rokkari, etten voinut kuvitellakaan kuuntelevani kevyempää musiikkia tai varsinkaan klassista. Nykyään olen kuitenkin aika paljon laajentanut makuani, ja kuuntelen melkein kaikkea Mozartista Children of Bodomiin. Oikeastaan onkin helpompi kertoa, mitä en tykkää kuunnella: jazzia, iskelmää, hiphopia, rapia ja r'n'b:tä en yksinkertaisesti voi sietää. Haluaisin myös, että laulujen sanoitukset olisivat mielenkiintoisia ja persoonallisia, eivätkä mitään äärettömän tavallista rakkauslöpinää. Kuitenkin pääasia biisissä on sävellys, joten loistava sävellys voi korvata ne puuttuvat järkevät sanoituksetkin.

En oikein osaa luetella suosikkigenrejäni, sillä en osaa varmasti sijoittaa lempilaulajiani ja -bändejäni oikeisiin genreihin. En tykkää luokittelusta, mutta on kai se kuvaavaa kuitenkin.. No, kuuntelen ainakin paljon rockia, heviä, jonkinverran poppiakin (mutta poikabändeille ja teinipoppareille sanon yleensä ei), ja sitten vielä klassista - ja kaikkia näiden sekoituksia.
In my world love is for poets - so I'm trying to be one.

Slytherin

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #178 : Huhtikuu 01, 2008, 18:16:47 »
Musiikki, jota kuuntelen on yleensä PunkRockia, PunkPoppia, Punkkia, Rockia ja sitten joskus Poppia. Mutta se Pop on yleensä rockahtavaa. Eikä mitään teinipoppareita tai idiootteja poikabändejä esim. Backstreetboys.

Bändejä/Artisteja joita kuuntelen ovat; Good Charlotte, Green Day, Hellogoodbye, Aerosmith, Tom Felton, Michael Jackson My Chemical Romance, Billy Talent, 30Seconds To Mars, aina välillä, ja joskus, kun haluan kuunnella jotain vähän dancemusaan vivahtavaa kuuntelen Bee Geetä.

Joskus tokalla luokalla pidin Antti Tuiskusta <--- oksennus, mutta se alkoi sen jälkeen kääntyä enemmän ja enemmän tuolle 'raskaalle' puolelle. (okei, en kuitenkaan halua dissata ketään jos kuuntelee antti tuiskua...)
Joskus kuitenkin, kun ei jaksa kuunnelle noita edellä mainittuja, kuuntelen levyiltä hyviä 'disco' biisejä. Ne sanat on tarttuvia, ja sävellykset myös.

Minulle tärkeää musiikissa, jota kuuntelen, on lyriikka ja melodia. Sanojen täytyy osua ja upota, myös melodian, ilman hyviä sellaisia ei biisissä ole minulle mitään.

Kukaan tuttuni ei kuuntele samanlaista musiikkia kuin minä, paitsi veljeni ja siskoni. Kaverit eivät ymmärrä musiikkimakuani, mutta eivät kuitenkaan valita.
Rakastan musiikkia, eikä mitään minua siitä saa luopumaan. c(x

-Bongo

« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 29, 2008, 16:52:23 kirjoittanut Bongo »

Enskuli

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #179 : Huhtikuu 06, 2008, 19:28:20 »
Sanoisin, että oma musamakuni on suht laaja. Eniten tulee kuitenkin kuunneltua kaikenlaista metalli- ja rock-musiikkia. Ja kun nekin pitää jakaa vielä lukuisiin alalajeihin, niin kerrottakoon, että metallin alalajeista mieluisimpia ovat progressive-, thrash-, viking-, folk-, doom-, speed- ja gotchic metal. Tietenkin tulee kuunneltua myös sitä ihan perinteistä heavy metallia, myös death- ja black metal menevät ja muutama bändi glam metallin puolelta. Rockin puolelta sitten enimmäkseen progressiivista rockia, art rockia, punk rockia ja hard rockia.

Voisin mainita muutaman bändin, jota tulee kuunneltua: Iron Maiden, Motörhead, Green Day, Katatonia, Pain Of Salvation, Opeth, Blackfield, Kreator, Slayer, Falkenbach, Týr, Thyrfing, Turisas, Queensrÿche, Mokoma, Amorphis, Nevermore, Guns N' Roses, Aerosmith ja Ayreon. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Myös metallin ja rockin ulkopuolelta löytyy loistavaa musiikkia. Tästä esimerkkinä vaikka Mindless Self Indulgence, joka on yksi suosikkibändeistä ja jonka musiikkia on aika vaikea määritellä. Myös Daft Punk, Jamiroquai ja VNV Nation tekevät hyvää musiikkia.

R'n'b, rap ja iskelmä ovat sellaista musiikkia joita en mielellään kuuntele, mutta en tee kuolemaa, jos on pakko niitä pienissä määrin kuunnella. Ja tokihan myös metallin ja rockin puolelta löytyy niitä bändejä joista en yhtään tykkää.

tutkis

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #180 : Huhtikuu 17, 2008, 11:00:19 »
Varsinainen kiinnostukseni musiikkia kohtaan heräsi yläasteella. Toki kavereiden kanssa tuli kuunneltua jotain Spice Girlsiä ja TikTakia, mutta sitä harrastin juurikin niiden kavereiden takia, enkä juurikaan välittänyt siitä musiikista. Vuonna 2004 kävin Sauna Open Airissa katsomassa Nightwishiä ja innostuin siitä ihan kunnolla. Se oli ensimmäinen sellainen lempparibändi, jolta piti hankkia kaikki levyt ja käydä keikoilla mahdollisimman usein. Nightwish johdatti minut muutenkin metallimusiikin pariin, enkä minä sitten pitkään aikaan kuunnellutkaan mitään muuta kuin metallia. Nightwish tippuikin kyydistä jossain vaiheessa, ja keskityin bändeihin kuten Pain Confessor, Nonsliplevel, Jane Doe 69 ja SinKing.

Vähän myöhemmin tutustuin sellaiseen bändiin kun Marilyn Manson. Manson edustaa edustaa taas musiikkimaussani eräänlaista kulmakiveä, koska tämän jälkeen makuni on keventynyt kohtuu paljon. Annoin itselleni luvan kuunnella myös rokkia, sekä tällaisia isomman luokan bändejä, kun aiemmin yritin olla katu-uskottava, ja kuunnella jotain pienehköjä suomalaisia bändejä.

Mansonin jälkeen tutustuin bändiin nimeltä A Perfect Circle, koska Mansonin (silloinen ex-)basisti soitti tässäkin yhtyeessä. Rakastuin APC:en heti ensi kuulemalta, ja oli mielestäni ehdottomasti parasta musiikkia, mitä olin koskaan kuullut. APC johdatti minut sitten Toolin pariin yhteisen laulajan ansiosta, ja sen jälkeen olin varma, että Tool on parasta ikinä. Olen tuossa asiassa edelleen samaa mieltä.

Sittemmin suosikkiyhtyeideni / -artistieni joukkoon on ilmestynyt useita eri genrejä edustavia muusikkoja. Morrissey on ehdottomasti suosikkivokalistini Maynard James Keenanin (APC, Tool) jälkeen, tykkään sekä Mozin soolotuotannosta että The Smithsistä kovasti. Marilyn Mansonin kautta tutustuin myös Shotgun Messiahiin (MM:n ex-basistikitaristin ex-bändi) sekä Skoldiin (samaisen ex-basistikitaristin soolotuotantoa). Periaatteessa Marilyn Mansonia voin myös kiittää yhden suuren rakkauteni, eli Nine Inch Nailsin löytymisestä. NIN:in kautta taas ajauduin kuuntelemaan Modwheelmoodia ja Saul Williamsia. Twisted Sister on myöskin kovin loistava. Tykkään myös Bruce Springsteenista, KMFDM:stä / mdfmk:sta ja Dirty Pretty Thingsistä. Tuon aiemmin mainitsemani Pain Confessorin luettelen edelleen suosikkibändieni joukkoon.

Tykkään hyvästä musiikista. Pyrin olemaan tuijottelematta genrejä sekä olemaan välittämättä siitä, että kuinka suosittu joku on, ja keskittymään juurikin siihen musiikkiin. Väitän, että sillä musiikilla, mitä elämäni aikana olen kuunnellut, on ollut tekemistä sen kanssa, että millainen minä nyt olen (hieman klisee, mutta niin se vaan on). Nykyään minä en välitä enää ollenkaan siitä, että mitä muut minun musiikistani ajattelevat, kun aiemmin (paaljon aiemmin) olisin voinut jättää jonkun bändin kuuntelemisen sen takia, että joku muu sanoi, että se on surkea tai jos se oli liian suosittu.

Siskoni kanssa meillä on aika paljonkin samoja suosikkibändejä (NIN, Shotgun Messiah, KMFDM, mdfmk, Skold, Pain Confessor jne., kuunteli aiemmin myös Mansonia), mutta muuten tuttuni / kaverini eivät juurikaan kuuntele kanssani samoja yhtyeitä. Tai no, isäni tykkää Pain Confessorista ja on joskus aikoinaan kuunnellut Brucea sekä Twisted Sisteriä.

Katariina

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #181 : Huhtikuu 17, 2008, 19:20:43 »
Mulla ei ole oikeastaan musiikkimakua ollenkaan. Kuuntelen sellaista musiikkia, joka kuulostaa omiin korviini hyvältä. En ole oikein päässyt jyvälle siitä, mikä kuuntelemiani bändejä lopulta yhdistää. Tarttuvat melodiat on yksi tärkeä juttu, mutta siltikään en kuuntele montaakaan pop-yhtyettä enkä varsinkaan iskelmää. Mikä joidenkin mielestä on ärsyttävintä musiikkia maailmassa kolahtaa itseen myös joskus: esim. blastbeat tai joku muu supertempo ja ärsyttäviä kilinkolin-sovituksia ja kummallisia tyylinvaihdoksia kappaleidenkin sisällä. Toisaalta taas viime aikoina reggae on kuulostanut äärettömän hyvältä, tai mikä tahansa missä käytetään sitä rytmikeinoa, miksi sitä sanotaan, ns. backbeat. Perus-rock on viime aikoina alkanut kuulostaa todella tylsältä, vaikka varhainen rock ja rockabilly-vaikutteita viljelevä musiikki kuulostaa hyvältä edelleen.
Olen myös huomannut, että olen löytänyt joitain bändejä viime aikoina jotka ovat juuri lopettaneet keikkailun tai hajonneet. Siinä alkaa harmittaa, että ei tajunnut kuunnella heidän musiikkiaan aikaisemmin. Toisaalta, moni bändi jota nyt kuuntelen ei pari vuotta sitten luultavasti olisi iskenyt ollenkaan: tavallaan olen löytänyt bändejä juuri oikealla hetkellä, jolloin olen jo henkisesti valmis arvostamaan heidän musiikkiaan. Se on hyvä.

Poissa Kafee

  • Kahvikuppi
  • Vuotislainen
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #182 : Huhtikuu 17, 2008, 21:06:00 »
Olen ollut kiinnostunut musiikista jo suunnilleen kuuden vanhasta asti.
Ensin kuuntelin Popedaa parin vuoden päästä kuuntelin Irwiniä.
Sitten taas Popedaa. Se ei ehkä ole lasten musiikkia, mutta se on kestosuosikkini.Pari vuotta sitten kuuntelin Teräsbetonia.
Kuuntelen sitä edelleen, sen lisäksi kuuntelen myös Klamydiaa ja Lauri Tähkää.

Näin yleisesti katsottuna kuuntelen eniten rockia ja iskelmää, joskus poppia ja heviä.
Olen toisaalta aika tarkka musiikin suhteen, sillä mitkään todella imelät rakkaus laulut ei iske ja lauluissa pitää olla hyvät sanat ja laulajalla hyvä ääni ja semmoinen josta itse pidän.Lasten laulut ei myöskään ole minuun koskaan oikein kolahtanut.
Englannin kielisiä lauluja en ole kuunnellut kuin joitain satunnaisia kertoja. Olen aina niitä kuunnellessa miettinyt mitä hyvää niissä muka on.

Joskus jo ala-asteella meidän luokkalaiset kuunteli jotain Metallicaa vaikka ei tiennyt mitä siinä laulussa lauletaan.
Ne kuunteli sitä lähinnä sen takia, kun muutkin kuunteli ja niiden iso siskot tai -veljet kuunteli sitä.
Popedan kuuntelusta minua on pilkattu iät kaiket, mutta nyt jo jotkut meidän luokkalaiset on tajunnut, että Popeda on tulossa/tullut uudestaa muotiin,myös nuorison keskuuteen.

Periaatteessa olen kuunnellut Popedaa jo syntymästäni lähtien, koska äitini fanittaa Popedaa, mutta sanon aina, että aloitin sen kuuntelemisen kuus vuotiaana. Silloin aloin kiinnittämään sanoihin enemmän huomiota ja ymmärtämään niitä.
Muumilimu 1,5 litran pulloihin! Kannatta käydä osallistuun...

Poissa Saippuakupla

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kelmi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #183 : Toukokuu 01, 2008, 21:02:38 »
Oma musiikkimakuni ei ole koskaan kulkenut yhtä tiettyä linjaa sataprosenttisesti. Aina on tosin ollut yksi musiikkigenre, joka on ollut mieleen kaikista eniten. Vielä vuosi sitten se oli rock, ja siinä sivussa kaikenlainen amispoppi ja ripaus heviä. Räppiä/hip hoppia välttelin silloin visusti. Nykyään se on ollut jo puolisen vuotta ehdoton suosikkini, rock ja punk ovat hyvinä kakkosina. Poppia soi kaijuttimissa vieläkin, mutta hevi on suuri inhon kohteeni. Koskaan se ei tosin ole mikään suosikkini ollutkaan.

Elastinen, Fall out boy, Panic!at the disco, Kiss ja Enrique Inglesias soivat minulla useimmiten. Sitten on tietysti myös niitä salaisia paheita, joista ei ole päässyt vuosien varrella millään eroon, kuten esimerkiksi Darin. ::D:D

Sen sijaan Harry lähetti Ronille lapun: "tehdään se tänä iltana."

~ HP -  Salaisuuksien kammio

Poissa Kartanon kummitus

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #184 : Toukokuu 03, 2008, 17:07:35 »
Kuuntelen pääasiassa goottimusiikkia, elokuvamusiikkia, Jrockia, klassista ja 80-luvun musiikkia, mutta myös muunlaisia bändejä.

No goottia kulutan kaikista eniten. Se on sen verran monipuolistakin musiikkia, että voi valita mielentilan mukaan millaista kuuntelee. Parhaimpia bändejä ovat London after midnight, Bauhaus ja Clan of xymox.

Elokuvamusiikissa nautin erityisesti mahtipontisuudesta. Kuuntelen instrumentaalista elokuvamusiikkia, mutta rakastan Danny Elfmanin lauluja. Vaikka Danny Elfman onkin suosikkisäveltäjäni, niin kyllä Howard Shoren LOTR-soundtrackit jyräävät Elfmanin sävellysten yli ;>

Jrock. Aikapaljon tulee kuunneltua visual keitä, sekä j-goottia. Keikkojakin on monta takana.

Kasari. Olen ihan kasarifriikki :D Parasta kasaria ovat ehdottomasti Dingo, Sisters of mercy, Pet shop boys ja Michael Cretu. 80's <3

Klassinen. Kaikki käy, paitsi ooppera.

Bändejä, joita ei mihinkään edellämainituista voi luokitella; Indica, Nightwish, Rhapsody, Gregorian, Blackmores night, Elvis..paljon mahtuu sekaan erilaisia bändejä :P

Pientä listaa lempibändeistäni:

Malice Mizer, Enigma, Moi dix mois, Dark sanctuary,  Sisters of mercy, London after midnight, the 69 eyes, Rhapsody, Dingo, The Cure, Dope stars inc., Pet shop boys, Mötley crue, Depeche mode,  Lacrimosa, Two witches, BUCK-TICK,  Versailles, Nox arcana Kaya ja Zi:kill.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 28, 2009, 18:56:17 kirjoittanut Kartanon kummitus »

Breed

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #185 : Toukokuu 06, 2008, 20:49:52 »
Mitäs tähänkin nyt sanoisi? No, musiikkimakuni on muuttunut melko suuresti lähiaikoina, ennen tuli kuunneltua lähinnä kaikenlaista punkkia, nykyään tulee toki kuunneltua jotain punkkia, mutta melko vähän. Uutena genrenä joka menee nykyään parhaiten toimii Suomi hiphop, tässäkin genressä on tosin niitäkin artisteja joista en tykkää yhtään,  näitä on mm. Kapasiteettiyksikkö, Elastinen, Skandaali jne. Parhaiten genrestä iskee varmaankin Leijona, Steen1, Asa aka Avain, Jontti & Shaka, Julma-Henri, Retale, Stig Dogg, Petos, Pyhimys, Memmy Posse, Notkea Rotta jne. Ulkomaalaisesta räpistä tulee kuunneltua lähinnä vain Immortal Techniqueta. Toki tulee kuunneltua muitakin bändejä kuten Oasista, Raised Fistiä, Killswitch Engagea, Ramonesia, Anti-Flaggia Sex Pistolsia jne. bändejä, eli musiikkimakuni on tosiaan muuttunut todella paljon lähiaikoina..

Poissa Larten

  • Anarkisti tarhatäti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: Nimbuspumpkin12006
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #186 : Kesäkuu 26, 2008, 13:10:06 »
edellinen merkintä oli nii turha ni pakko muoksii :D

Musiikkimakuni on hemmetin laaja ja se vaihtelee hirmu useasti mielialan ja ajankohdan mukaan.
Suurimman lohkon musiikkimausta vie hevi, metalli, ynnä muu raskaampi - Bodom, Megadeth, Metallica ja niin edelleen. En sinänsä seuraa genrejä lainkaan, pääasia vain että tykkään musiikista.

Nykyään oon alkanu kuunteleen myös hiphoppia/räppiä ja muuta vähän "kevyempää", vaikka sitä vielä vähä aikaa sitten vihasinki. Tässä tapauksessa oon melko ankara siitä mitä kuuntelen; biiseillä on yleensä tietty tarina tai niihin liittyy jokin muisto, minkä takia niitä kuuntelen. Joskus tosin kaipaan vaan jotain piristävää ja kevyttä, jota voi kuunnella kummempia ajattelematta.

Tykkään kuunnella kaikesta huolimatta kaikenlaista ns vanhaa musiikkia, eli kestän kuunnella samaa musiikkia mitä vanhemmatki. Kaija Koo on yksi ikisuosikeistani, se on varmaan ensimmäinen artisti mitä olen kuunnellut ja mistä oon aina tykänny. Kuka keksi rakkauden on niin klassikko :D<3
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 11, 2008, 12:34:57 kirjoittanut Larten »
Jos sanon että taivas on musta
se on niin musta kuin tahdon sen olevan ja
jos sanon että maailma ei pyöri
se ei silloin pyöri, jumalauta

Poissa motiivi

  • Hippi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #187 : Kesäkuu 28, 2008, 11:22:12 »
Musiikkimakuni vaihtelee koko ajan. Minulla ei ole yhtäkään pysyvää suosikkia, ja voisin kuvitella, että vuodenkin päästä saatan olla jo siirtynyt johonkin muuhun - mutta aika näyttää. Tietenkin näinä päivinä muistelen häveten vanhoja suosikkeja, mutta liittyy niihin tietenkin nostalgiaakin. :D

Mitään erityisen yhdistäviä tekijöitä ei kuuntelemassani musiikissa ole, enkä seuraa lainkaan genrejä. Voisin sanoa, että tykkään hyvin massiivisesta tai vaihtoehtoisesti todella yksinkertaisesta ja klassisesta soundista. Jotain omaperäistä odottaisin aina musiikilta, ja edes hiukan melodisuutta, hyviä sanoituksia ja rytmiä & tietynlaista innostavaa fiilistä. Loistava livetyöskentely on aina plussaa, esimerkkiä näyttäisivät vaikka Stam1na ja Björk, molemmat omalla sarallaan aivan loistavia.

Sekalaisesta musiikkimaustani kertonee tämä esimerkkilista: Depeche mode, Franz Liszt, Jamie Cullum, Strapping young lad, Stam1na, Björk, Inoran, CMX, Alice nine, Muse, System of a Down... ainoa yhdistävä tekijä on edes tietynlainen raskaus ja edes pieni poikkeavuus mainstreamistä, vaikka en kyllä ole niitä ihmisiä, joka välittäisi musiikin suosittuudesta. :| En kuitenkaan erityisemmin pidä radiossa soivasta musiikista, riippuen tietty kanavasta. Mutta yleisesti kuuntelen mieluummin rockia kuin r'n'b:tä tai soulia.
Jazz on ainoa vähän tällainen keveämpi musiikkityyli, joka inspiroi ja futaa ihan hirveästi.
Klassista ei tule kuunneltua juurikaan, mutta paljon soitettua, ja sieltä uppoavat vain tietynlaiset säveltäjät ja vain tietyt tulkitsijat, esimerkiksi kiinalainen pianisti Yundi Li.
Joskus tykkään kuunnella perusrockia (tuolla nimityksellä mitenkään näitä bändejä väheksymättä, se on vain oma henkilökohtainen käsitteeni): Manic street preachers, Nightmare, Kaiser Chiefs, Franz Ferdinand ynnä muuta kovin brittiä. Ja kyllä popkin joskus uppoaa, tietynlaisessa fiiliksessä, kuten Phoenix-niminen orkesteri.

Vahvat naisäänet osaavat kyllästyttää, mutta kyllä meikä diggaa Alicia Keysiä ja Katie Meluaa, etenkin jälkimmäistä. Rento jazz-, blues- ja reggaemeininki on parasta. Rap putoaa vain tietyissä tapauksissa, suomalaisista Asa ja Elastinen ja ulkomaisista Kanye West on "ihan kivoja".
Musiikkimakuni lienee yhtä sekalainen kuin viestini. :D
So one by one by one, they devour, consume, and disperse
And rapidly, rapidly… they fall
Drown in pleasure and die in a dream

Poissa Diibi Do

  • Haisku
  • Vuotislainen
  • Elämä on välillä liian mustavalkoista
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #188 : Kesäkuu 28, 2008, 11:52:51 »
Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan nytkin kuuntelen sonata Arcticaa laulajan ääni on vaan niin ihana ja musiikki sopii siihen niin hyvin. Nyt olen löytänyt uuden tuttavuuden Tokio Hotel Bill ja Tom ovat niin ihania ja musiikki on niin herkkää mutta menevää. Olen ruvennut myös kuuntelemaan J-rockia/pop mm. Dir en grayta. Sitten hikan vanhempiin bändeihin kutan Rem innostus lähti siitä kun kuulin että Radcliffe kuuntelee, mutta olin kyllä ennenkin kuullut jokusen biisin.. no siis Bändejä on niin tuhottomasti ettei niitä voi laittaa tähän enkä keksisi niihin edes kunnon perusteita jotkut biisit vain ovat hyviä kuten Nsync-bye bye bye....
...En pelkää pimeää, mutta inhoan silti sitä...

...Elämäni rakkaus odottaa minua vielä jossain...

Poissa Mimmi

  • kolmen soinnun rälli
  • Vuotislainen
  • gimme danger
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #189 : Heinäkuu 06, 2008, 14:35:49 »
Minun musiikkimakuni on kovin sekalainen ja genretön. Lempibändejäni ovat mm. Queen, The Ark, Panic at the Disco, Scissor Sisters, Culture Club ja Hanoi Rocks. Tykkään aika lailla glam rockista, ja 80-luvun musiikista. En osaa musiikkimakuani oikein luokitella mihinkään, pääasiassa rockia kuuntelen, vaikka 80-luvun popistakin pidän, mainittakoon vaikka Wham! ja Dead or alive. Rapista, hevistä, r'n'b:stä, j-rockista, j-popista en tykkää ollenkaan, oikeastaan inhoan kyseisiä genrejä.
Keep your 'lectric eye on me babe
Put your ray gun to my head
Press your space face close to mine, love

Niko Tapani

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #190 : Heinäkuu 06, 2008, 23:03:13 »
Olenkohan tänne jo kirjoittanut? No jaa..

Musiikkimakuni on, miten se sanotaan... laajan vastakohta.

Musiikkimakuuniini kuuluu rock, metal ,heavy metall, power metal, jne.

Hyviä esimerkkejä: Avenged Sevenfold, Dream Theater, Judas Priest, Iron Maiden, Dio.. (list is eternal)

Kun taas "näitä inhoan" artistit esittävät rappia hiphop jne.

Esimerkkejä: Akon, 50 Cent, jne. *puistatus*

Viivih

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #191 : Heinäkuu 07, 2008, 13:34:52 »
No kuuntelen lähinnä rockia, mutten ole mitenkään perehtynyt näihin musagenreihin joten on vähän vaikeaa luokitella mitään :'D . Kuitenkin tulee radiotakin kuunneltua, joten kaikki uppoaa mutten "säännöllisesti" juurikaan muuta kuin rockia ja sen tyylistä kuuntele. Onhan niitä poikkeuksiakin. Eli siis saksalaista musiikkia, Tokio Hotel (jonka luen melkeinpä rockiksi), Cinema Bizarre (kuulemma glamrockia), LaFee (ei mitään hajua mitä edustaa), Killerpilze (kait rockia?) sekä muunmaalaisista Paramorea, Queenia jonkun verran sekä Apulantaa. Suosikkini ja se, mitä kuuntelen eniten on ehdottomasti TH. Sen kautta olen muutkin saksalaiset artistit löytänyt.

En paljoa genreistä perusta, jos joku bändi/laulaja kuulostaa hyvältä niin silloin kuuntelen sitä.

Pimeys

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #192 : Heinäkuu 07, 2008, 20:41:01 »
Mun musamaku taitaa jäädä kauas tuosta hevistä ja tälläisestä.
Mua liikuttaa enemmän rap ja hip-hop.. Niissä on niin hyvä soundi(ei tietenkään kaikissa)
ja muutenkin niissä on sellaista tunnetta mikä tulee vain kokemuksista..
Kuulen ainakin kerran päivässä haukkumista tästä suuntautumisesta ja aina Pikku G tulee siinäkin esille.
Ja minua joka on kuunnellin rappii ennen kun meni kouluun niin se on aika paha loukkaus koska Pikku G ei edes rappaa oikein.. Tai no oikein oikein..

Ja muutenkin mun musamakuun kuuluu muutaki..Ja ylpeästi voin sanoa et iskelmäkin menee..Koska kun iskelmää kuuntelee voi ajatella jotain kaunista ja muuten syvällistä..

Ainut mitä en siedä on ooppera..Hyi..Sori..

Ja no tuo hevi.. Ei oikein innosta mutta on niitä joitakin hevi bändejä joita voi kuunnella het pari minuuttia

Ja en siis tietenkään haukkunut tässä mitään muuta musiikki lajia.. Eli kunnioitan ihmisten omia mielipiteitä..

ZebraMyy

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #193 : Heinäkuu 10, 2008, 13:07:06 »
No niin, yritän vastata järkevästi enkä vain selittää niin että joku joutuu poistamaan viestini..

Musiikkimakuni on muuttunut lähiaikoina aika paljon - olen löytänyt paaaljon uusia bändejä ja jättänyt muutaman taakseni. Ennen rakastin Avril Lavignea, nykyään vain muutama hänen biiseistään kuulostaa korviini kivalta. Joskus Pink Floyd oli minulle ihan merkityksetön bändi, huhhuh ajat muuttuu tosiaan.
Olen omasta mielestäni aika avarakatseinen genrejen suhteen, levyhyllystä löytyy sekä Arch Enemyä että Gwen Stefania. Ennen käytin liikaa aikaa muiden musamaun haukkumiseen/todistamiseen vääräksi, mutta nykyään minua ei yksinkertaisesti kiinnosta, miksi joku tykkää niistä bändeistä mitä itse inhoan. En voi sietää Uniklubia, Yötä tai muuta ns. suomalaista melankoliaa, mutta ihan täysin okei jos joku muu niistä tykkää. Ei se ole minun asiani. (:
Voin sanoa tykkääväni eniten ehkä sellaisesta vaihtoehtopoprockista (hmm? Joku paremmin tietävä voi oikaista jos siihen on tarvetta), esim. Until Junesta. Sellaiset iloiset ja aika rauhalliset biisit, myös monet hiljaisemmat, ovat mieleeni. Muita ehdottomasti mainitsemisen arvoisia bändejä ovat rakkauteni Coldplay (voiko olla mitään kauniimpaa kuin Fix Youn sanat? Ei ainakaan minulle =)), Nizlopi, Hector, Suzi Quatro, Don McLean, Daniel Powter ja ihana ihana ihana Radiohead.

Poissa Kutale

  • live like horses
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • last.fm
  • Pottermore: WolfEcho8
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #194 : Heinäkuu 13, 2008, 13:46:02 »
Minun musiikkimakuni riippuu aika pitkälti mielialasta, mutta pysyy kuitenkin aina tietyissä bändeissä/tyyleissä. Lähinnä kuuntelen instrumentaalista ja vähän raskaampaa musiikkia (ei kuitenkaan mitään örinäheviä). Kun tarkemmin ajattelee, pidän myös eniten suomalaisista bändeistä. Valitettavasti myös haukun monien musiikkimakua, ja vaikka yritän pitää ajatukset sisälläni, aina pääsee suusta jotain ilkeää tai vähemmän ilkeää. Naislaulajista en yleensä pidä, mutta poikkeuksiakin löytyy.
Jonkinlaista punkrockia musiikkimaussani edustaa Apulanta, jota olen kuunnellut jo pidemmän aikaa. Sen lisäksi kuuntelen paljon sekä HIMiä että Nightwishia. Myös CMX on aika hyvä välillä kuunneltavaksi.
Sormusten herran soundtrackeilta löytyy todella paljon hienoja kappaleita, joita tulee kuunneltua aika usein.
Kuuntelen välillä toki muutakin ulkomaalaista. Flogging Molly ja We are the Physics ovat hyviä yhtyeitä kumpikin, koska ne saavat iloiseksi. Myös The Killersiä olen jonkin verran kuunnellut, ja pitänyt siitä.
Purkkapop, tekno ja rap/hiphop ovat sellaisia musiikkilajeja joita ei tule kuunneltua, ne eivät vaan herätä minussa minkäänlaisia tunteita tai ajatuksia.
imagine none of this is real

Mickey

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #195 : Heinäkuu 29, 2008, 14:24:31 »
Oma musiiikkimakuni on vaihdellut laidasta laitaan. Nykyään tykkään Good Charlottesta ja Hansonista. Vastaanotan ja ostan julisteita näistä bändeistä mielelläni:). Ja siis olen tosi kiitollinen siitä jos joku viitsii lähettää jotain. Hyväksyn yleensä kaikkien musiikkimaut (ovathan ihmiset kaikki erilaisia), mutta mielestäni typerintä mitä on olemassa on jionkun bändin fanittaminen vain siksi että "kaikki tykkää" tai että just nyt se on uusi bändi.

Poissa Asphyxiation

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Insanity
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #196 : Heinäkuu 29, 2008, 14:59:58 »
Kuuntelen oikeastaan kaikenlaista musiikkia - riippuen ihan päivästä ja mielentilasta. Toisena päivänä saatan olla ihan innoissani Britney Spearsista ja toisena päivänä vain panic! at the disco kuulostaa hyvältä. En kuitenkaan sorra muiden musiikkimakua, jokainen tykkää siitä mistä tykkää.

Lempibändejä on minun vaikea kyllä alkaa listaamaan, kun tykkään monista yhtä paljon. Mutta sen voin sanoa että kaikki menee, iskelmästä örinäheviin.
Hän on piirtänyt viestin karttaan, siinä lukee: "Vie minut turvaan."

Poissa moottorisaha

  • Voldemortisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • be loud, let your colors show.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #197 : Heinäkuu 29, 2008, 19:38:09 »
Musiikkimakuni on niin laaja, että sitä on välillä itsekin vaikea käsittää, saati sitten määritellä.

Vielä 14-vuotiaana en suostunut kuuntelemaan muuta kuin raskaampaa kamaa. Oli joku turha teiniangsti-vaihe päällä, en suostunut edes ajattelemaan että hyvää musiikkia saattaisi löytyä muistakin genreistä kuin metallista ja sen raskaimmista ala-lajeista.

Nykyään en voisi edes sanoa kuuntelevani genrejä, vaan itse yhtyeitä. Esimerkiksi kun tsekkaan Musickumin Open Mind Indexin omasta last.fm-profiilistani, eniten kuunneltu genre on... noh, metalli. Silti en voi sanoa pitäväni läheskään kaikesta metallista. Se riippuu niin yhtyeestä. Nu-metal suurimmaksi osaksi uppoaa aina, mutta sitten on näitä muutamia kyseistä genreä edustavia bändejä, joista en välitä.

1. metal: 15.55%
2. rock: 9.72%
3. metalcore: 8.23%
4. Nu Metal: 8.14%
5. Grunge: 8.05%
6. alternative: 5.13%
7. punk: 4.54%
8. indie: 4.40%
9. hardcore: 3.11%
10. Progressive metal: 2.91%
11. indie rock: 2.54%
15. ska: 2.10%


Tällaista se muun muassa väittää.
   Mitä tuolta ei sitten ilmi tule, kuuntelen myös bluegrassia, electronicia, drum'n'bassia, countrya, hiphopia, räppiä, thrashia, stoneria ja folkia. Lähes kaikkea siis. Jotkut yhtyeet vain iskevät, kun taas joku toinen samaa genreä edustava poppoo ei välttämättä tunnu missään.

Mikä sitten tekee musiikista minun makuuni istuvaa? Kokonaisuus. Laulajan/laulajien ääni on toki aika merkitsevä, samoin jäsenten soittotaidot. Kaikista suurimmin silti merkitsee itse sovitus, se, onko yhtyeen musiikki kiinnostavaa. En jaksa kuunnella kymmeniä bändejä, jotka kuulostavat kaikki samalta.
   On paha lähteä sanomaan, mitä sitten en kuuntele. Iskelmää en vapaaehtoisesti kuuntele koskaan, teinipoppiakaan en oikeastaan, paitsi taas ehkä humalassa, tai sitten kaverin autossa jossa on niin jykevät bassot että huh :)

Laajasta musiikkimausta ei minun mielestäni ole mitään muuta kuin hyötyä. Itsesiassa viimeisin musiikinopettajani sanoi, että "Ihminen on onnellisempi, kun sillä on laaja musiikkimaku." Silloin en vielä aivan tajunnut, miten se voi ihmisen onnellisuuteen vaikuttaa, mutta nyt, pari vuotta myöhemmin olen saanut todeta että perhana, kyllähän se piti aivan paikkaansa!
   Miksi sitten, sitä en osaa selittää.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 29, 2008, 19:44:11 kirjoittanut moottorisaha »
When you say it's dead and gone, yes, I know you're wrong

Poissa Graveheart

  • Vesijuoppo Yrjäläinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #198 : Heinäkuu 30, 2008, 19:36:41 »
Laajasta musiikkimausta ei minun mielestäni ole mitään muuta kuin hyötyä.

Mieluummin toki laaja kuin suppea, mutta rajansa silläkin kuitenkin. Välillä tekee hyvää olla jossain määrin valikoiva ja tietää mistä tykkää, ei kannata aina olla niin avoin ettei enää muista ajatella. Kunhan tutustuu ensin ja päättää sitten. Itse ainakaan en luota mihinkään "mulle kaikki käy" -tyyppeihin enää, kyllä jokaiselle on varmasti olemassa jotain uskollisuuden kohteita. Kaiken suvaitseminen on äärimmillään ja sokeimmillaan samanlaista kuin ei suvaitsisi mitään. Tiedättehän, se kultainen keskitie ja niin edelleen.
My gramma has this joke where she says "Knock knock"
I say "Who's there?"
She says "I can't remember" and starts to cry

Poissa moottorisaha

  • Voldemortisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • be loud, let your colors show.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #199 : Heinäkuu 30, 2008, 21:17:58 »
Laajasta musiikkimausta ei minun mielestäni ole mitään muuta kuin hyötyä.
Itse ainakaan en luota mihinkään "mulle kaikki käy" -tyyppeihin enää, kyllä jokaiselle on varmasti olemassa jotain uskollisuuden kohteita.
En missään vaiheessa sanonutkaan että itseeni uppoaisi aivan kaikki musiikki, enkä usko itsekään että yhtään sellaista ihmistä on. En nyt tiedä takerruitko minun tekstiini vai noin yleensä ottaen.
   Toisaalta, miksi musiikkimaulla pitäisi rajaa olla? Jos joku oikeasti löytää kaikesta musiikista jotakin, niin minusta se olisi kyllä pikemminkin ihailtavaa. Voi ihminen silti tietää mistä pitää, vaikka tykkäisin chillata niin sludgen kuin jazzin tahdissa.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 30, 2008, 21:22:49 kirjoittanut moottorisaha »
When you say it's dead and gone, yes, I know you're wrong

Poissa Graveheart

  • Vesijuoppo Yrjäläinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #200 : Heinäkuu 31, 2008, 00:09:23 »
Noin yleensä ottaen tarkoitin. Rajaton musiikkimaku ja laidasta laitaan kuuntelu toki kuulostaa hyvältä idealta vielä paperilla, mutta en usko että se oikeasti toteutuu läheskään niin monen ihmisen kohdalla kuin sitä mainostetaan. Tai siis se menee vielä läpi että joku pitää monesta erilaisesta musiikista, mutta epäilen että hän muka pitäisi niistä kaikista yhtä paljon. Vähintään jonkinlaisia kausia, milloin mikäkin on henkilökohtaisesti pinnalla, on oltava jotta asenne vaikuttaisi uskottavalta. Kyse ei siis ole siitä että laaja maku olisi pahasta, se on vain epätodennäköinen ääripää ja yritän kannustaa tasapainoilua myös hieman valikoivuuteen päin ja huomauttaa ettei sekään kohtuullisissa määrin ole pahasta.
My gramma has this joke where she says "Knock knock"
I say "Who's there?"
She says "I can't remember" and starts to cry

Poissa moottorisaha

  • Voldemortisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • be loud, let your colors show.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #201 : Heinäkuu 31, 2008, 20:51:54 »
Aivan niin, toki vaikka monesta musiikinlajista pitäisi, ei se tietenkään tarkoita, että kaikista pitäisi yhtä paljon. Kyllä sieltä väkisinkin pari tyyliä nousee muiden yläpuolelle. Vaikka pidän muun muassa jazzista, ei se ole lähellekään yhtä rakas genre kuin vaikkapa grunge, eikä country ole lähellekään yhtä lähellä sydäntä kuin metalli, vaikka countrystäkin pidän. Eikös se ole melkein itsestäänselvää.
   Noita 'kausia' tällaisilla monen genren ystävillä on tottakai. Meikällä oli hetki sitten kausi jolloin en mitään muuta kuunnellut kuin ska:ta, nyt taas on ollut ahkerassa kuuntelussa raskaampi rokki ja hip hop, eli aika vaihtelevalla linjalla mennään. Mutta sehän tuo elämään vain vähän lisämaustetta :)
Jokaiseen mielialaan jotakin.
When you say it's dead and gone, yes, I know you're wrong

Cornelius Deemson

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #202 : Joulukuu 10, 2008, 18:12:55 »
No, ensiksi se musiikki, josta EN PIDÄ. Elikä en pidä mistään teinipopista yms. tai black metalista ja muista sen tyyppisistä.

Ja sitten, mistä pidän: Rockmusiikki 1960-luvulta [esim. Beatles, Rollarit, Who, Hendirx, Black Sabbath] 1990-luvun alkupuolelle asti. Black Sabbathin ja Led Zeppeliinin tyylinen heavy metal. Myöskin Metallica. Glam metal on myös mainio genre, Alice Cooper ja myöskin lievästi Ozzy Osbourne ovat siitä todisteita, vaikkei Ozzyn musiikki tietääkseni glamia ole. Myös muuan voimasointuja käyttävä korkealta laulava bändi lukeutuu näihin.
Rockmusiikin parissa sitten semmoinen Rollarit-tyylinen, eli kunnon rokkia joka jytää vielä vuosikymmenien jälkeenkin. Myöskin Guns 'N' Roses, Slashin suurimpia vaikuttajia olivat
Popin saralla voin kertoa vain pitäväni Michael Jacksonin 1980-1982 välillä julkaistuista biiseistä.

En muuten pistänyt noita artiesteja siksi, että haluan mainostaa mitä musiikkia kuuntelen, vaan siksi, että ihmiset tajuaisivat paremmin ne genret, joita kuuntelen.

Poissa Dobrey

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • TYMiläinen :)
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #203 : Joulukuu 22, 2008, 17:08:56 »
Minulla musamaku vaihtelee paljonkin, pääasiassa pidän kuitenkin alternativesta ja sen sellaisesta. Minulle ei biisissä merkitse se tyyli vaan itse kappale. Voin kuunnella jotain diskojumputustakin jos se sattuu olemaan minun mielestäni hyvä.
Artistillakaan ei ole niin hirveästi väliä, kuutelen ihan onnesseni niidenkin artistien musaa joita inhoan. Mielialasta ihan riippuu mitä kuuntelen, nytkin kun vähän masentaa niin laitan soimaan kaikkea masentelumusiikkia ja sitten taas vähän näitä "taistelutahtoa" kohottavia kappaleita.
Että tällaista.
"But it's a true story! A true story wrapped up in fiction."

Poissa Barella

  • Vuotis-kuollut
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • <3
    • Lohikäärmeliiga - Vuotishuispausjoukkue
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #204 : Joulukuu 22, 2008, 18:12:59 »
Minulle musiikkimaun monipuolisuus ja samalla olemattomuus on jo kauan tuottanut hirvittäviä vaikeuksia. Musiikkimakuni vaihtelee todella usein ja ihan äärilaidasta toiseen. Tänään saatan rakastaa vaikka Kiss:in musiikkia, mutta huomenna olen aivan Raptorin (rap-bändi) huumassa. Sitten ylihuomenna en kestä enää kuunnella muuta kuin Mozartia ja John Williamsin musiikkia. Olen pari kertaa ostanut cd-levyn, jonka sisältämää musiikkia olen kuunnellut useiden viikkojen ajan netistä ja saatuani levyn se on työnnetty laatikon pohjalle, sillä musiikkimakuni on vaihtunut aivan erilaiseksi.

Tämänhetkinen kestosuosikkini on Elisabeth-musikaalin musiikki. Sitä tulee kuunneltua aika paljon ja tuosta musiikista olen pitänyt jo lähes puoli vuotta. Sen ohella olen pitänyt mm. Apulannasta, HIMistä, Beatlesista, Rendez-Vousista... ja mitä niitä kaikkia nyt onkaan, mutta silti Elisabeth on ja pysyy :)

~Barella
~Barella
Maailma on tulvillaan ylimaallisia olentoja, jotka kärsivällisesti odottavat älymme terävöitymistä.
                 -Eden Phillpotts

Poissa Da Kin

  • Overdrive
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Guns N' Fuckin' Roses!
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #205 : Tammikuu 25, 2009, 00:43:59 »
Joo elikkäs Kuuntelen noin pääasiassa 80-90 luvun hardrockia eli Hanoi Rocksia, Mötley Crüeta ja tietenkin Guns N' Roses ( siis vuodet 85-93 eli ei uutta shittii). ON noita muitakin, mutta noita nyt enimmäkseen koska minusta tuolloin Rock oli puhtaimmillaan ja ennen kaikkea bändeiltä löytyi asennetta jota tämänhetkisiltä emopoppareilta ei löydy.

Eli kuuntelen pääasiassa Rockia ja jos joku nykybändi pitää nimetä niin Foo Fighters on sellainen josta Diggailen, niiltä löytyy asennetta ja onhan Dave Grohl entinen Nirvanan rumpalikin. Mua risoo noissa tän hetkisissä "Rockbändeissä" se että ne on niin samanlaisia eikä niillä ole omaa soundia oikeen kellään niinkuin esimerkiksi Zeppelinillä, Mötleyllä, Gunnareilla tai vaikka ihan Poisonin tyylisillä Glampoprockkiyhtyeillä, paitsi Muse näistä poikkeuksena. Vaikka mikään suuri fani en olekkaan niin he tekevät tunnistettavia kappaleita ja olen tavallaan ylpeä heistä.

RnB ja Hiphop tyylinen musakin on ihan jees mutta en sellasta kovinusein kuuntele juuri sen samankaltaisuuden takia.

Eli Hardrock Uppoaa ja syvälle koska siinä on asennetta ja se laittaa adrenaliinin virtaamaan.



Alanpas tästä Kuuntelemaan Gunnareiden Nightrain:ia, Öitä..

-Kin-
Ei lopu täältä polle ei amfetamiini, täältä kukkaloistosta amsterdamin, ojat pullollaan pitkätukkiaan antaa kaikkien kukkien kukkia vaan..

Niedda

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #206 : Helmikuu 11, 2009, 21:38:10 »
Elikkäs kuuntelen paljon kaiken laista musiikkia liittyen tilanteeseen. J-Rock on kuitenkin tällä hetkellä lähellä sydäntäni. Mucc, An Cafe, the gazette, D'espairsRay, Miyavi, Shararutto, Ayabie ja Asian Kung-Fu Generation

Kuulkaas kuuntelen silti muutakin musiikkia kun japanilaista. Duolva Duottar, Linkin Park, Happoradio, Sum41, Three Days Grace, Green Day ja Indica ovat myös minun mp3-soittimessani ja kyllä ne siellä tekevät muutakin kuin vievät tilaa. =))

Poissa Hassu

  • Karkulainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #207 : Maaliskuu 05, 2009, 15:55:39 »
Minun tyylini on rock :) Ehdoton suosikkini on Guns N' Roses, sen varmasti huomaa tuolta Mitä kuuntelet nyt? -topicistakin :D Guns N' Rosesia uskollisesti seuraavat mm. KISS, Slash's Snakepit, Mötlëy Crüe, Sebastian Bach, Velvet Revolver, Gilby Clarke, Firehouse... Lista on niin pitkä etten edes muista sitä kokonaan :D Suosikkimusiikkini olen löytänyt veljeni(heh, tämä on tuskallista myöntää) kautta. Varastin nimittäin hänen Gunnareiden levynsä testatakseni millaista musiikkia se on ja täytyy sanoa että se oli rakkautta ensi nuotilta lähtien :) Nykyään tuleekin laitettua Last.fm:ään hakusanaksi Guns N' Roses ja sieltä se sitten syytää hyvää musiikkia eikä kyllä kovin usein tarvitse biisejä skipata :)

Autossa kuuntelen aina Voicea, en tiedä miksi. Voicella on kivat juontajat, tulee uutisiakin, teinipopista on kiva olla perillä(en tunnusta pitäväni muutaman teinipopparin biisistä...) eikä tyylini mukainen Radio Rock ole mieleeni. En käsitä mikä Rockissa harraa vastaan, mutta se on inhottava kanava :D Ehkä se on vähän äijä.

Ennen(=vuosi sitten) kuuntelin paljon alternative rockia, kuten My Chemical Romance ja 30STM. Nyt en voi sietää näitä bändejä :D Ehkä tuo oli sellainen murroiän itsensäetsimistempaus :)

Summasummarum: Olen löytänyt tyylini enkä siitä luovu <3 Long live rock 'n roll!
| Neville Longbottom vuosimallia 2008 | Hymiöiden liikakäyttäjä vuosimallia 2009 | Luuleeko ravut että kalat osaa lentää? |

Poissa Bad Girl

  • Rebel Yell
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Guilty 'til I'm proven innocent
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #208 : Maaliskuu 19, 2009, 16:40:43 »
Pidän raskaammasta musiikista (kaikki siltä suunnalta menee, rock, punk, hevi, metalli, ihan kaikki^^) ja inhoan sitä massamusiikkia joka soi esimerkiksi Nrj:llä kaiken aikaa, en pidä yhtään siitä jumputuksesta ja biiseistä, joita ei erota toisistaan (musamakuni on täysin päinvastainen kuin äidilläni, jolle kelpaa vain iskelmä ja rauhallinen pop-musiikki).. kyllä sellainen tanssimusiikki esimerkiksi discossa menee, mutta muuten en sitä vapaaehtoisesti kuuntele. Tyylilajeja, joista en ehdottomasti pidä, ovat rap, iskelmä ja pop.

 Kuuntelen päivittäin musiikkia, välillä viikosta toiseen yhtä ja samaa ja välillä mielialasta riippuen vähän kaikkea.. Lempibändejä ja- laulajia löytyy paljon, en hirveästi tässä ala niitä listaamaan kun niitä on niin paljon (profiilista löytyy), mutta KISS on ehdottomasti yksi parhaista^^<3 Siihen olen aivan hulluna, kun kuulin ensimmäistä kertaa yhden biisin KISSiltä niin paluuta ei enää ollut :''DD Kavereideni mielestä minulla on outo musiikkimaku O.o Minkäs sille voi, että minua ärsyttävät erittäin paljon nämä hittikappaleet jotka soivat joillakin radiokanavilla monta kertaa päivässä viikosta toiseen enkä pidä niistä (toisin kuin kaverit) :p

- Bad Girl -
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 19, 2009, 23:42:34 kirjoittanut Bad Girl »
He kuuntelivat hevimetallia, se syövytti heidän aivonsa ja spraymaalattuaan koulujen seinät heidät kärrättiin mielisairaalaan !

Vuoden Luihuinen, kiitoksia äänestäjille <2 || Epäaktiivinen säännöllisen epäsäännöllisesti

Poissa Kuningasidea

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #209 : Maaliskuu 20, 2009, 00:50:33 »
Olen vältellyt tähän topikkiin kirjoittamista, mutta nyt ei ole muutakaan tekemistä. Joten antaa mennä. (Mene nukkumaan typerä lapsi!)

Kuuntelen paljon musiikkia, ja levykokoelmani on melko mittava, mutten silti koe musiikkimakuani hirveän laajaksi. Kävin äsken viestihistoriani läpi varmistaakseni, ettei tähän aiheeseen ole aikaisempaan tullut kirjoitettua. Sieltä löytyi aika paljon viestejä, jotka on kirjoitettu "Mitä kuuntelen nyt" -ketjuihin. Ja niiden sisältö ei ollut hirveän laaja. Olen ilmoittanut kuunnelleeni suurimmaksi osaksi metallia ja vähän vähemmän rockia. Muiden musiikkityylien osuus oli melko mitätön. Ja jos tarkastan levyhyllyni sisällön, joudun toteamaan, että sielläkin trendi on melko samanlainen.

Olen siis ilmeisesti musiikkimaultani metalli-ihmisiä. En jaksa alkaa erittelemään, mitä sen sisältämiä genrejä kuuntelen. Ehkä parhaimman kuvan maustani antaa se, että bändien levyjä löytyy Black Sabbathista ja Rainbowsta Opethiin ja Sepulturaan. Oikeastaan voisi sanoa, että olen tähän mennessä vetänyt rajan death metaliin. Sitä vielä kuuntelen (vaikken oikeastaan levyjä omistakaan), mutta bläkki ei oikein uppoa. Ehkä sekin muuttuu ajan kanssa. Mieli voi kuitenkin aina muuttua.

Rockin puolelta olen kuunnellut viime aikoina aika paljon brittirockia. Muun muassa Oasis ja Muse ovat olleet aika kovassa kuuntelussa. Toisaalta olen kuunnellut myös vanhempia bändejä kuten Led Zeppeliniä. Myös Suomirock uppoaa; ainakin Hassisen konetta ja Yup:ta on tullut viime kuukausina jonkin verran kuunneltua.

Onneksi musiikkimakuni, on sentään hieman laajempi, mitä yllä ollevasta voisi päätellä, mutta jotain tuon suuntaista kuuntelen, jos hieman yleistetään. Lisäksi välillä tulee kuunneltua vähän punkkia, Hanoi Rocksia (jonkinnäköistä post-punk rockia?), suomiräppiä ja grungea. Sitten kanssa välillä tulee kuunneltua Leeviä tai Tuomari Nurmiota. Toisaalta iskelmä, trance ja suurin osa listapopista ei juurikaan kiinnosta, ja jotkut kappaleet jopa ärsyttävät suunnattomasti.

Viime aikoina olen pyrkinyt hieman laajentamaan musiikkitietämystäni, mikä on osoittautunut ihan positiiviseksi asiaksi, sillä kuuntelen nykyisin jo aika paljon laajemmin musiikkia kuin pari vuotta sitten. Mielestäni kaikille musiikkityyleille pitää antaa mahdollisuus, sillä useimmista tyyleistä löytyy hyviä yhtyeitä. Itse en ole kaikkiruokaisuudesta paras esimerkki, mutta nykyään olen ainakin melko avoin uusille musiikkityyleille ja bändeille.

Suosikkibändejä on melko paljon. Joitain bändejä tulee kuunneltua enemmän ja joitain vähemmän, mutta pitkälti kuuntelen musiikkia kausittain tai fiiliksen mukaan. Joskus tulee tehosoitettua jonkin bändin tuotantoa läpi viikkokausia, ja joskus taas tulee sellainen fiilis, että on pakko kuunnella joku tietty kappale, sillä muuten mistään ei voi tulla mitään. Ylipäätänsä musiikkia tulee kuunneltua miltei koko ajan, kun se on vain mahdollista. Valitettavasti en ole vielä automatkoille löytänyt ainuttakaan hyvää radiokanavaa, mutta onneksi autoonkin voi ottaa omat levyt mukaan. Tosin menen kouluun kaverin kanssa kimppakyydillä, ja musiikkimaullamme on eroa kuin yöllä ja päivällä. Harvoin löytyy mitään sellaista, mistä kumpikin tykkäisi, vaikka sellaisia biisejä löytyykin paljon, mistä kumpikaan ei pidä. Tästä johtuen olen jättänyt omat levyt kotiin, ja olemme matkat aivan radion armoilla.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 20, 2009, 00:53:34 kirjoittanut Kuningasidea »

Poissa adswil

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #210 : Huhtikuu 10, 2009, 18:49:00 »
Minulle musiikki ei todellakaan ole henki ja elämä, ja oikeastaan olen melko kaikkiruokainen musiikin suhteen. Siis tietenkään en tykkää kaikesta musiikista, ei kukaan voi tykätä, mutta melkein jokaisesta musagenrestä löytyy hyviäkin biisejä (tai no, yhtään hyvää räppi- tai hiphopbiisiä ei ikävä kyllä tule mieleen). Ennen kuuntelin uskollisesti melkein pelkästään rock- ja metallimusiikkia, mutta nykyään kuuntelen niiden lisäksi paljon myös klassista ja poppia, mutta teinipopista ja r'n'b:sta en erityisemmin pidä, vaikka poikkeuksia toki on.

En ole oikein perillä siitä, mikä bändi edustaa mitäkin genreä, enkä tykkää luokittelusta muutenkaan, joten ehkä musiikkimakuani kuvaa parhaiten luettelo bändeistä/artisteista, joita tällä hetkellä eniten kuuntelen: Nightwish, Scandinavian Music Group, Led Zeppelin, The 69 Eyes, HIM, Sirenia, Emilie Autumn, Maija Vilkkumaa, PMMP, Indica, Guns N'Roses ja Kate Bush nyt ainakin.

Lisäksi kuuntelen usein taustamusiikkina klassista ja elokuvamusiikkia, joista varsinkin jälkimmäiseen olen aika hurahtanut. Esimerkiksi TSH-leffojen ja Amélien musiikit ovat jotain aivan upeaa.
In my world love is for poets - so I'm trying to be one.

louska

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #211 : Toukokuu 29, 2009, 17:38:24 »
Minunkin musiikkimakuni on paljon kiinni mielialasta niinkuin joillakin. Saatan kuunnella jotain artistia tai bändiä ihan himona jonain ajankohtana ja seuraavan kerran kun yritän kuunnella en pysty. Sitten kuuntelen jotain joka sopii mielentilaani. Mutta olen kuunnellut Katie Meluaa muutaman vuoden ja olen huomannut että tietty musiikkityyli esim, pop jazz tai muukaan ole syynä siihen. Saatan kuunnella tietyssä mielentilassa vaikka 1. albumia tai joitain tiettyjä kappaleita, mutta kun olen taas jossain toisessa mielentilassa minulle ei kelpaa vain kun jotkut harvat ja valikoidut kappaleet. Vaikka joidenkin mielestä Katie Melua on aika masentavaa musiikkia, mutta aina kun kuuntelen Katie Meluaa mielentilassa tahansa tulen aina pirteämmäksi. Se kohottaa mielialaani aina vain ylöspäin. Muidenkin artistien kohdalla käy samoin. Kuunntelin joskus paljon Coldplayta mutta nyt en enää ole kovin innostunut siitä. Sama juttu on käynyt Kate Bushin ja Tori Amosin kanssa. Kai musiikkimaku vaihtelee kummasti. Mutta kun on taas vähän aikaa kuuntelematta voi aloittaa taas uudelleen. Yhdessä vaiheessa kyllästyin totaallisesti Norah Jonesiin mutta nyt kuuntelen sitä hyvin mielelläni.

Mutta en varmasti pärjäisi ilman musiikkia, sillä se tekee minut onnelliseksi ja auttaa minua tajuamaan monia asioita. Huono puoli on vain se että minulla ei ole paljon levyjä tai musiikkia muualla, joten kuunten yleensä samoja. Asiaa auttaa kuitenkin laajavalikoimaiset kirjastot!

justme

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #212 : Toukokuu 30, 2009, 20:39:23 »
Minun musiikkimakuni koostuu kappaleista joissa on joku sanoma tai jotain. Kun kuuntelee radiota, hurjalla määrällä siellä soitetuista kappaleista on muuta sanomaa kun yhyy poikaystävä jätti nyyh. Itse pidän mm. Green daysta. on Lily Allenkin hyvä. Tosin pidän myös Coldplaysta ja sen sanomasta en ole ihan varma mutta hyvä se on. Toivottavasti tästä saa jotain tolkkua edes... *huoh*

Poissa momentum

  • Daydreamer
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Hi~ ♥
    • Tunneterapiaa
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #213 : Kesäkuu 04, 2009, 13:52:57 »
Kirjoitan mahdollisimman pitkän postin, koska tällä tavoin tappaa helposti tylsyyttä ja kuolen nyt tylsyyteen, joten kenelläkään ei ole mitään hehtaariposteja vastaan, vai mitä? <3

Minulla on monipuolinen musiikkimaku. Ainoat genret, mitä en voi sietää ovat hevi ja metalli, sekä ajoittain ihan puhdas rock. :p

Kuuntelen itse lähinnä seuraaviin genreihin kuuluvaa musiikkia: trance, electropop, pop, R&B, urban pop, hip hop, rap, pop rock, eurobeat, eurodance, dancepop sekä pikku annoksina reggaeta, countrya ja klassista. Sellainen on minun musiikkimakuni. Moni on joskus katsonut minua kieroon, kun olen sanonut olevani näiden tyylilajien kova fani (R&B ja hip hop on ehkä parhaat). Electropop on minulla tosin ihan uusi villitys. Se kuulostaa oikein kivalta, vaikka kuuntelenkin vain japanilaisia electroartisteja (länsimaisia saa ja pitääkin suositella).

Koska kuuntelen suurimmaksi osaksi edelleen japanilaista musiikkia, tässä tulee lista niistä (genret suluissa):

ayumi hamasaki (pop rock/pop)
- En enää erityisen usein. Jotenkin olen siirtymässä rockista puhtaasti hip hopin ja R&Bn puolelle. Joskus kyllä kuuntelen, mutta minun täytyy olla tietyssä mielitilassa, että se onnistuisi. Aloin kuunnella keväällä/kesällä 2006, mutta on sanottava että en ole koskaan ollut niin kova Ayu fani kuin jotkut joillakin foorumeilla. Hänellä on paljon hyviä kappaleita, mutta petyin kovasti uusimpaan albumiin.

Utada Hikaru (R&B/Pop)
- On ensimmäinen j-artisti, jota aloin kuunnella joskus 2005 lopulla. Erityisen hieno laulaja, varsin monipuolinen laulutekniikka. Hänen kohdallaan oli pitkä tauko, olen tässä viime kuukausina kuunnellut enemmän ja tykkään edelleen. Hän on julkaissut kolme englanninkielistä levyä, joista uusin on This Is The One. Tämä artisti myös lauloi Kingdom Heartsien tunnusbiisit Sanctuary ja Simple & Clean, jos joku ei hoksannut. :)

Koda Kumi (hip hop/R&B)
- Aloin kuunnella joskus 2006 loppupuolella ja jäin koukkuun melkein heti. Olin toki tiennyt artistin olemassaolosta jo jostain 2004 saakka, mutta en tajua miksi en silloin alkanut kuunnella, koska tämä nainen se vasta lahjakas onkin. Mielestäni parempi kuin Ayu koskaan. Olen fanittanut tätä artistia vähintään yhtä kovasti kuin tuota yllä mainittua Utada Hikarua. Koda Kumi on tällä hetkellä se IT juttu mulle, en malta olla kuuntelematta. :D

Namie Amuro (dancepop/R&B/hip pop)
- On myös hieno artisti. Kiinnostuin joskus 2007, mutta aloin kuunnella kunnolla vasta viime vuonna. Fanitan häntäkin kovasti, mutta en niin paljon kuin Kodaa. Namie on myös erinomainen laulaja ja nuo mainitsemani genret sopivat hänen äänelleen todella paljon. Namie teki joskus 90-luvulla myös eurobeat pohjaista musiikkia ja ne oli sellaisia joiden vuoksi jäin koukkuun tähän artistiin. Nykyään hänellä on electro viba kappaleissaan mukana ja se toimii. <3

Ami Suzuki (electropop/experimental)
- On yksi uusimmista villityksistäni. Hänen voimallaan olen tutustunut electropoppiin ja jäänyt siihen koukkuun. aloin kuunnella joskus 2008 lopussa, samoihin aikoihin aloin fanittaa myös Mariah Careya. :) Mutta Ami on hieno artisti, vaikka ei kovinkaan menestyksekäs, se ei minua haittaa. Musa on parempaa kuin menestys imo.

KAT-TUN (pop rock/rock)
- On japanilainen poikabändi. Vaikka heidän musiikkinsa on tosiaan pääasiallisesti rockia, pystyn jostain syystä kuuntelemaan sitä kyllästymättä. Toki heillä on muutamia dance kappaleitakin, jotka on kivoja. KAT-TUN on uusin villitys, aloin kuunnella tänä vuonna muutama viikko sitten ja koukkuun jäin. <3

Siinä olivatkin kaikki japanilaiset. Keskeisin syy miksi kuuntelen näitä kaikkia on musiikin korkea laatu (vaikka Ayulla se on laskenut huomattavasti sitten (miss)understood albumin (2006)), tunteikkaat sanoitukset ja kaikki mahdollinen mitä vaan voitte keksiä. En halunnut toistaa näitä joka kohdassa, joten kirjottelen ihan yleisesti tähän. :3

Ja länsimaiset hanipallot, jotka tekin tunnette vähän paremmin (genret perässä):

Kelly Clarkson (pop rock)
- Aloin kuunnella joskus 2007 lopussa. Tykkään, tykkään ja vielä kerran tykkään. Oikein kiva laulaja kyllä. Ääntä ja kaikkea riittää. Ensimmäinen kolme vuotta kestäneen j-musa > länsimainen kauden rikkova länsimainen artisti. Kellyllä on sitä jotain. *___*

Mariah Carey (pop/R&B)
- Minä rakastan Mariahin musiikkia. Latasin (kyllä, tunnustan) Top 250 of the 90s listan ja mukana oli muutama Mariahin kappale. Pidin niistä ihan älyttömästi ja rupesin sitten hommailemaan musiikkia koneelle (ja vasta jälkeenpäin löysin kaupan jossa sen levyjä myytiin -.-). Jäin ihan koukkuun Daydreamin jälkeen. :D Ja E=MC^2 vain pahensi asiaa. Tällä naisella on ehkä unohtumattomin ääni ikinä. En muista kuunnelleeni ketään toista artistia, jolla olisi yhtä upea ja erikoinen ääni. Pidän kovasti siitä vislaushommelista, jota Mariah käyttää. Osaisinpa itsekin sen. :p

Leona Lewis (R&B)
- Genrestä en ole ihan varma, mutta whatever. Leona on myös Mariahin tavoin varsin unohtumaton mun maailmankuvassa. Hänen äänensä jäi mulle heti mieleen. Kappaleetkin oli Spiritillä oikein hyviä ja inspiroivia, mikä on aina hyvän levyn merkki. ^^b

Hanna Pakarinen (pop rock)
- En ole mikään vanha veteraani fanina. Jokin mua vaan veti Hannassa puoleensa ja aloin sitä sitten kuunnella. Olen oikeastaan aina pitänyt, mutta en ole jostain syystä saanut kuunneltua sen levyjä läpi. Viime vuonna aloin kuunnella.

Anna Abreu (R&B/Dance)
- Anna on ollut myös Vinegarin julkaisun jälkeen periaatteessa lempiartistien listalla. Hän tekee mun tyyppistä musiikkia, josta tykkään kovasti.

Movetron (eurodance)
- Kyllä, Movetron. Innostuin joskus silloin Ei kenenkään maa singlen julkaisun aikoihin tästä bändistä. Heillä on paljon hienoja kappaleita ja plussaa/respectiä siitä että kieli on suomi. Suomi on minusta todella sievä kieli. :)

Näidenkin kohdalla on yleensä samat syyt kuin japanilaisten kohdalla, eli millaiset sanat, millainen musiikki ja muu mitä vaan keksitte. Jos kappale on kokonaisuutena erinomainen, alan tietysti kuunnella sitä.

Sitten on paljon sellaisia, joilta kuuntelen vain muutamaa kappaletta. Suurin osa niistä on pikkusiskon hankintoja. Minä en tosin jaksa niitä poistaa pois. :D Näitä ovat mm. Britney Spears, Madonna, Spice Girls, Lily Allen, Coldplay, Good Charlotte (jota voisin kuunnella enemmänkin, jos levyt vain olisivat säästyneet kun kone hajosi) ja pari muuta (= Top 250 Hits of the 90s).

En kuitenkaan aina ala koko artistin tuotantoa latailemaan/ostamaan. Joskus on mukava vain kuunnella ihan sekalaisia kappaleita, mutta jos mulla tulee vastaan joku artisti, johon ihastuin oikein kunnolla, on mulla muutaman päivän päästä yleensä kaikki levyt koneella ja kuuntelen niitä järjestyksessä läpi. :p
Löydätte mut myös näistä:
last.fm||Twitter||Facebook||LiveJournal||Fanfiction.net||DeviantART

Poissa Jonaz

  • The Truth of a Liar
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Miltä tuntuu tulla valoista varjoihin?
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #214 : Kesäkuu 06, 2009, 15:17:46 »
Nyt käy jännäksi, miten luokitella musiikkimakuni?

Aloitetaan vaikka tästä:
Nykypäivänä genreily on mennyt ihan liian tarkaksi, niitä on ihan liikaa ja lähes kaikki asetetaan vain yhteen tiettyyn muottiin. Jopa kuuntelijat lokeroidaan tietyn genren edustajiksi. En itse osaa ainakaan kovin hyvin erotella omaa musiikkimakuani tiettyihin genreihin. Aina voi yrittää ja toivottavasti kukaan ei tule tuomitsemaan kun yritän saada kuuntelemani bändit lokeroitua edes jotenkin.

Sitten siihen musiikkimakuun:

Punk, Punkrock, Skatepunk, Pop-Punk
Esimerkkejä: Ramones, Green Day, Sum-41, blink-182, Vanha Apulanta
Tämä "laatikko" on ehkä vahvimmin edustettuna iTunesin musiikkikirjastossani ja cd-hyllyssäni. Tämä on sitä musiikkia mitä yleensä kuuntelen, yksinkertaisia sävellyksiä ja sanoituksia. Ei voi muuta sanoa kun että osuu ja uppoaa.

-core (Metalcore, Hardcore ym.)
Esimerkkejä: August Burns Red, Misery Signals, I Killed the Prom Queen, The Devil Wears Prada
Toinen suurista "laatikoista". Tämä on sitä mikä saa riehumaan. Ei osu aina mutta silloin kun on sen aika niin uppoaa ja syvälle.

Ska, Reggae
Esimerkkejä: Bob Marley, NoFX, Mad Caddies
Rentoa! Sopii hyvin tuon Punk "laatikon" rinnalle. Tämä kuuluu kesään.

Yläpuolella ovat vain pieniä esimerkkejä musiikkimaustani. Kuuntelen myös monia muita bändejä kuten: Von Hertzen Brothers, Maj Karma, Nirvana, Avenged Sevenfold ja suomalaista gospelia kuten The Rain ja Mikko Goes to Heaven. Myös Asa uppoaa.
Bloody murder we will scream!

Tanja

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #215 : Kesäkuu 06, 2009, 16:12:17 »
Olen nyt viime kuukausina jostain syystä miettinyt hirveästi, että miten luokitella musiikkimakuni. Vaikkei sillä niin mulle väliä olekaan.
Mutta sen olen todennut että musiikkimaku on laaja. En hirveästi (ollenkaan) rajaile sen mukaan, mitä genreä joku edustaa, kuuntelen jos siinä on jotain hyvää. Vähän jos ääripäitä etsisi bändeissä ja artisteissa, niin koneelta kirjastostani löytyy Bullet for My Valentinea, Lady GaGaa, The Beatlesia, Kill Hannahia ja ehkä klassisen puolelle menevää elokuvien soundtrackeja, esimerkkinä (Harry Gregson-Williamsin) The Chronicles of Narnia: The Lion, the Witch and the Wardrobe.
Ns. ääripäistä huolimatta kuuntelen lähinnä rock-, alternative- ja screamo-musiikkia, ja sen takia mulle voidaan tulla kauhistelemaan siitä että miten voin kuunnella esim. tuota mainitsemaani Lady GaGaa. Mutta se on tosiaan ihan sitä, että kuuntelen mistä tykkään enkä anna muiden mielipiteiden tai käsitysten vaikuttaa mihinkään.

Vetehinen

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #216 : Kesäkuu 06, 2009, 18:53:03 »
Musiikkimakuni on jollain tavalla laaja, mutta myös rajoittunut. Vaikka monet pitävät minua vannoutuneena hevarina, niin koneeltani ja levyhyllystä löytyy kyllä myös Michael Jacksonia, U2 ja jne. Eli myös ns. kevyempi musiikki käy. On oikeastaan vain yksi musiikkityyli josta en voi tykätä, ja se on räppi. Varsinkin suomiräppi (Elastinen, Cheek). Se ei vain kuullosta korvissani hyvältä. Ja jos musiikkimakujen ääripäihin mennään niin kai se menee tuohon black metal-gospel-akselille. Jos joku näkee siinä ristiriitaa, niin OK, minulla ei ole mitään ongelmaa tuossa :) Olen myös vannoutunut soundtrackfani! ^^ Lempielokuvasäveltäjiä ovat John Williams, Howard Shore ja Hans Zimmer. Lempibändejä mainitakseni, kuuntelen Mokomaa, Enslavedia ja Porcupine Tree. Artisteja taas Michael Jackson. Niin, tässäpä musiikkimakuni pähkinänkuoressa...

Reina Tanaka

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #217 : Kesäkuu 13, 2009, 20:08:39 »
Musiikkimakuni on lievästi sanoen laaja. Tykkään todella monenlaisesta musiikista, mutten rapista. Suosikkejani ovat:

-Lordi
Ihan ykkössuosikkini, olen täysin hulluna Lordin musiikkiin. Tunnustan, minusta tuli fani vasta Euroviisujen aikaan, mutta jos fanitus on kestänyt näin kauan, minut voi ihan kepeästi laskea faniksi. Lordi on parasta!

-Morning Musume
Japanilainen tyttöbändi, johon tutustuin kunnolla vasta tämän vuoden puolella. Nimimerkkini Reina Tanaka on myös yksi Momusun jäsenistä.

-Nightwish
Ihanaa eskapismia, rakastan Tuomaksen sanoituksia.

-Evanescence
No, ei yllä Nightwishin tasolle, mutta ihan ookoo.

-Shiratori Sumio
Säveltäjä, joka on säveltänyt Muumi-sarjan musiikit. Aivan ihanaa musiikkia, liikutun Tooi Akogaresta aina uudelleen ja uudelleen.

-Utada Hikaru
J-pop laulaja, josta innostuin viime vuonna. Todella hyvää musiikkia tekee.

Siinä suurimmat suosikkini. Pidän myös Tiktakista, Indicasta, D'espairsRaysta, Pretty Guardian Sailor Moon -sarjan musiikista ja melkein mistä tahansa. R'n'B on myös ihan hyvää musiikkia, samoin lattarirytmit. Näistä tykkään eniten Beyoncésta, Kat DeLunasta ja Shakirasta. On niitä vielä paljon muitakin, joista tykkään. Tässä suurimmat suosikkini.

tobtob

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #218 : Kesäkuu 17, 2009, 15:16:46 »
Meikä on ollut aikalailla sanoen aina metalliin painottuva henkilö, mutta nykyään kyllä menee sellainen ug-rap ja reggae myöskin, mutta mitkään radiohitit eivät uppoa vieläkään millään tavalla, jokseenkin ärsyttävää kuunnella jos jokin hemmetin Aamupoikien hitti kuuluu kaverin siskon kännykästä aamutuimaan jos se on käymässä meillä.

Aikalailla sanoisin siis että metallista se menee suurinpiirtein thrash, death, ja jokseenkin menee myös sellainen All That Remainsin tapainen mättö ja välillä rauhallisempaa mukaan. Sitten tosiaan suomenkielinen ug-räppi (ei, ei todellakaan valtavirran puolista Cheekkiä, sellaiset voivat pussata persettäni) ja jokseenkin ei niin tunnettu reggae (Sizzla hyvänä esimerkkinä).

Aika laajalti nykyään kuuntelen musiikkia mutta kyllä niitä useimmiten tulee vastaan mitä tulee haukuttua.

Poissa Raitasukka

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Objection!
    • flavors.me
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #219 : Kesäkuu 20, 2009, 18:47:04 »
Uskokaa tai älkää, olen yrittänyt vastata tähän topiciin ainakin viidesti ja aina päätynyt deletoimaan koko viestini. En vaan osaa sitten millään määritellä musiikkimakuani, mutta pakkohan sitä on vihdoinkin yrittää!

Ala-asteella olin niin massaa mitä tulee kuuntelemaani musiikkiin. "No kun muutkin kuuntelee tätä" oli varmaan se perimmäisin ajatus. Eli peruspoppimätöllä mentiin aika pitkälti, kuuntelin Britney Spearsia ja Gimmeliä, näin esimerkkinä. Oma suunta alkoi löytyä vasta kuudennen luokan aikoihin, kun tutustuin ensimmäistä kertaa Tori Amosiin ja Egotrippiin. Kovin juttu minulle oli niihin aikoihin silti Avril Lavigne. Myös aloittaessani aktiivisen radionkuuntelun (YleX se oli silloin ja on edelleenkin. En osaa enää olla ilman sitä radiokanavaa) tutustuin moneen uuteen bändiin ja artistiin. Musiikkimaailma avautui ihan uudella tavalla, kun enää suurin syy kuunnella jotakin ei enää ollutkaan se, että luokan (suosituimmat) tytöt kuuntelevat sitä tai tätä. Helpottavaa, sanoisinko.

Myös yläasteella alkanut netin säännöllinen käyttö (ennen sitä meillä ei oikeasti ollut tietokonetta, ellei isän hidasta työkannettavaa lasketa. Enkä minä ainakaan laske) laajensi musamakuani, ainakin aluksi kuuntelin MySpacessa eri artistien sivuilla olevaa musiikkia ja Youtube on keksinnöistä parhain. Viime joulunakin rekisteröidyin Last.fm:ään ja siitä lähtien siellä tuntuu tulevan jokaisen nurkan takaa jotain uutta hyvää kuunneltavaa. Melkein ähky tulee :D

Siinä missä kuuntelin aluksi oikeastaan vain massapoppia, nykyään musiikkimakuni on melko laaja (ja radiosoitossa kuluvat poppirallatukset eivät enää kiinnosta). En kuitenkaan ole niitä, jotka pystyvät kuuntelemaan musiikkia aina oopperasta iskelmään ja dancesta raskaaseen rockiin. Suurimman osan kuuntelemastani musiikista kattavat erilaiset naisartistit, rockbändit (tämäkin on taas turhan laajahko käsite), elokuvamusiikki sun muu monenlainen musa, jota en välttämättä osaa edes määritellä. Olen todella huono lokeroimaan musiikkia eri genrenimikkeiden alle, enkä osaa tehdä sitäkään välttämättä oikein. Tai siis, mitä ihmettä alternative on?

Tärkeintä minulle musiikissa on kai se, että laulajan ääni kuulostaa hyvältä. Tajusin tämän kunnolla vasta kun kuulin radiossa erään biisin, joka kuulosti aika hyvältä - siis siihen asti kunnes laulaja avasi suunsa. Tietysti biisissä pitää olla melodia kohdillaan, muuten ei tule mitään. Kaameat aivoja sulattavat renkutukset ovat niin NO WAY. Sanoituksiakin kuuntelen yllättävän paljon. Vähän pitää olla enemmän sisältöä niissäkin.

Suurin suosikkini on ollut jo pitkään Tori Amos. Jokin sen naisen äänessä vetää puoleensa ja onhan hänellä melkoisen laajantyylistä tuotantoa. Eipähän ainakaan kuulosta samalta levystä toiseen, siitä en pidä minkään bändin/artistin kohdalla. Naisartisteja voisin luetella vaikka miten pitkästi, mutta sanotaanko toisena esimerkkinä vaikka Imogen Heap: hänellä on persoonallinen ääni ja musiikki on järjettömän kaunista.

Rock milloin missäkin muodossa iskee hyvin - kunhan se ei ole liian raskasta. Rise Against, Arctic Monkeys, Muse ja Foo Fighters näin esimerkiksi. Naislaulajia näkee tällä saralla aika vähän - ainoat, mitä itse kuuntelen taitavat olla Paramore (naislaulaja) sekä Emilie Autumn. Kumpikaan näistä eivät tosin kuulu suurimpiin suosikkieihini.

Olen oikeasti niin soundtracknörtti ettei mitään rajaa :DD  Jos vain näen elokuvan, jossa taustalla soi edes yksi kaunis ja/tai muistettava musiikinpätkä, olen heti kuolaamassa leffan soundtrackin perään. Tämä voisi olla todella häiritsevää, ellen oikeasti nauttisi elokuvamusiikin kuuntelusta. Muutama hyvä esimerkki: säveltäjät - lähes mitä tahansa Danny Elfmanilta, sama koskien Alan Menkeniä, elokuvat - Moulin Rouge, Lord of the Rings jne. Pelisoundtrackeistä vain kaksi on tähän mennessä kolissut ja kovaa: ikuinen pelirakkauteni Kingdom Hearts, jonka alkupuolen musiikit ovat jo syöpyneet päähäni sekä American McGee's Alice, joka iski heti synkkyydellään. Yksikertaista mutta silti niin karmivan kaunista.

Enkä ihan totta osaa ilmaista itseäni tässä asiassa yhtään lyhyemmin :D Jos haluaa vähän enemmän suuntaa-antavia todisteita, niin klikkaa linkkiä allekirjoituksessani. Se kertonee vähän enemmän.

Poissa samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #220 : Marraskuu 13, 2009, 19:55:57 »
Musiikkia kuuntelen, osaa huvin vuoksi ja osaa pakolla. Valtaosa kuulemastani musiikista on kuunneltavaa, ja osa valuu korvien ohitse. Kuuntelun arvoisesta musiikista jää käteen pieni osa sitä minun lempimusiikkiani, eli genreinään kaikenlaiset rock ja metal.

Ja miksikö näin? No siksikähän niin, että pidän tämänkaltaisesta musiikista. Se kuvastaa minua ihmisenä ja se saa minut joskus ajattelemaan elämän syvimpiä syvyyksiä.

Vastakohtana on musiikki, jota inhoan. Näitä ovat kaikenlaiset klassinen ja "teinityttöjen kuolaamisen aiheuttava" -musiikit. Näitä musiikkilajeja en vain ymmärrä, enkä viitsi/kehtaa ymmärtää.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 13, 2009, 16:24:55 kirjoittanut samettiina »
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.

Poissa Miwra

  • Epäaktiivinen jo vuodesta 2007
  • Vuotislainen
  • If I'm a freak, what are you then?
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #221 : Marraskuu 30, 2009, 11:46:15 »
Metallia, metallia, metallia...

Elämäni itse asiassa kiertyy nykyään hyvin vahvasti musiikin ympärille sillä opiskelen ensimmäistä vuotta media-assistentiksi ja ääni- ja valopuolelle tietenkin olen suuntautumassa.

Jos nyt luettelen muutamia bändejä joita kuuntelen niin Children of Bodom (johdatteli minut alunperin metallimusiikin maailmaan viidennellä luokalla eivätkä minua Alexi Laihon mollaajat lannista!), Dimmu Borgir (tämän kuuntelu jäänee vähemmälle nyt kun Mustis ja ICS Vortex on erotettu D:), Sonata Arctica (kiinnostus lopahti hieman kun Jani Liimatainen erotettiin ja sanoivat muut mitä hyvänsä se Elias Viljanen ei kykene korvaamaan Jania!), Nightwish (ja kiinnostus lopahti osittain tästäkin "tissiheru-Anetten" saavuttua bändiin, Tarja oli parempi :/), Sydänpuu (Jani Liimataisen iki-ihana, suomenkielinen projekti!), Cain's Offering (Jani Liimataisen - ja Timo Kotipellon yhteinen - uusi projekti!), Behemoth, Marilyn Manson (vaikka mies itsessään onkin inhottava D:), Turmion Kätilöt, Dope Stars Inc., ... Ja monia, monia muita!

Tuossa tosiaan olikin vain osa suosikeistani ja huomasin nyt että Satyricon jäi vallan mainitsematta! Lukuisia bändejä täynnänsä komeita, pitkähiuksisia miehiä ja hyvää musiikkia!

Minulla on se paha tapa musiikin kuuntelussa kuitenkin etten välttämättä jaksa kuunnella artistien ja bändien koko tuotantoa vaan kuuntelen vain sieltä täältä mielestäni hyviä kappaleita.
Ainoat bändit joiden koko tuotannon noin suurin piirtein tiedän ovat; Sonata Arctica, Sentenced ja Sydänpuu. Mutta koska mielestäni musiikista pitää nauttia, en pakota itseäni kuuntelemaan bändien koko tuotantoa jos en jaksa/halua.

Ja nyt kun muistin jäivät Poisonblack ja Charonkin mainitsematta :D
Unikeko -> Miwra

Hogwarts 1976-1977
As real as you want it to be...

Poissa Kathleen

  • Omituinen höpöttäjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • ALITUINEN VALPPAUS!!!
    • Ystäväkirjani :D
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #222 : Joulukuu 18, 2009, 17:11:33 »
En nyt oikeen osaa selittää musiikkimakuani. Kuuntelen oikeestaan kaikkea muuta paitsi heviä ja iskelmää(klassinenkin menee, ainakin pianonpimputus :D ). No, jotkut hevikappaleet menee, ja iskelmät, mut en mä niiden suurin fani ole.

Hevi on mun mielestä enemmän vaan sellasta örinää, pitkähiuksisia miehiä ja kuuroutta. Eli ei innosta, ellei oo joku persoonallinen hevibändi(Lordi), mut nykyäänhän ne kaikki on sellasta massaa.

Iskelmä on mun mielestä vaan tosi tylsää kuunnella, varsinkin kun siinä on usein suomennettu ihan hyviä englanninkielisiä kappaleita ihan huonosti. Ja suomenkielinen laulu ei vaan oo koskaan innostanut mua liekkeihin.

Eli poppi, rokki, soul, R'n'B, dance, trance, räppi, hip-hop ja sun muut menee mun musiikkimakuun :D ♥
-What are you doing, my darling? -Nothing. I'm just smashing potatos. Ei oo järkee päässä, enkä kyllä järjestä välitäkkään.
Isabella -> Kathleen

Poissa Kuningasidea

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #223 : Joulukuu 18, 2009, 22:01:55 »
Hevi on mun mielestä enemmän vaan sellasta örinää, pitkähiuksisia miehiä ja kuuroutta.

Näytti niin hauskalle, että oli pakko lainata. Viitsisitkö perustella boldatun kohdan? :D

Poissa Giladra Carrion

  • Kuolonsyöjä
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: ShieldFang27063
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #224 : Joulukuu 18, 2009, 22:25:05 »
Hevi on mun mielestä enemmän vaan sellasta örinää, pitkähiuksisia miehiä ja kuuroutta. Eli ei innosta, ellei oo joku persoonallinen hevibändi(Lordi), mut nykyäänhän ne kaikki on sellasta massaa.
Aika erikoista nostaa Lordi esille persoonallisena hevibändinä ja leimata muu massaksi. Ok, ulkonäöltään ehkä Lordi on omalla tavallaan persoonallinen, mutta mikään muu ei heistä teekään muita hevibändejä kummoisempia. Minun on kumminkin vaikea pitää hevibändejä samankaltaisena massana, vaikken heviä kuuntelekaan joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.


Progerock on tässä jo hyvän aikaa ollut erittäin keskeisessä asemassa muusikin kuuntelussani. Rushin kautta "löysin" progen, ja sille tielle jäätiin. Toki monista progebändeistä tiesin etukäteen - niin epäsivistynyt en voi kuvitellakaan olevani, etteikö mm. Pink Floyd olisi tuttu.
Progea kuuntelen oikeastaan kaikilta aikakausilta, aina 60 -luvulta nykyhetkeen. Krautrockiin (progen alagenre) olen myös tutustunut, samaten prog folkiin, jonka erinomaisia edustajia löytyy varsinkin Briteistä.
Progen jälkeen perusrokki tuntuu suuressa määrin tylsältä - olkoonkin, että paljon kuuntelen myös muunlaista rokkia.
Bändeistä mainittakoon Rush, Porcupine Tree, Mystery, King Crimson, Wigwam, Muse, The Mars Volta, Radiohead, Panic Room, Saga, Mostly Autumn, Mooncake jne.
Muista bändeistä sitten Bon Jovi, Hole, Metallica, Nirvana sekä Alice Cooper lienee syytä mainita. :)
Varmaan jotain olennaista jäi kummaltakin listalta puuttumaan.
Inhoan lähes poikkeuksetta yksinkertaista musiikkia. Punk, dance yms. menee erittäin harvoissa tapauksissa läpi - purkkapopista puhumattakaan. Christina Aguileraa ja Anastaciaa kuuntelen suurelta osin naisten upeiden äänien vuoksi.
“We've all been raised on television to believe that one day we'd all be millionaires, and movie gods, and rock stars.
But we won't. And we're slowly learning that fact. And we're very, very pissed off.”

Poissa Haltiamieli

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Photography
  • Pottermore: MirrorSand193 / NettleIce25622 / SickleNox2785
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #225 : Joulukuu 18, 2009, 22:45:57 »
Jostain ihmeen syystä, vasta tänä syksynä on musiikkimakuni vihdoinkin vakiintunut. Ennen olen ollut aika haahulija, pomppinut tyylilajista toiseen. Ainoastaan räppiin yms. massamusiikkiin en ole "koskenut". Ei sitä musiikiksi voikaan kutsua, pelkkää tasaista jumputusta ja rytmikästä puhetta päälle. Toki jotkin kappaleet ovat hienoja, muttei niitä jaksa kuunnella. Popissa melkeinpä sama juttu, mutta se on tullut liian massaksi, kaikki melkeinpä muistuttavat toisiaan.
Tuonpa vuoksi olen todella kiitollinen kaverilleni siitä, että hän sai minut kuuntelemaan hieman tätä synkempää ja raskaampaa musiikkia. Olen aina kuunnellut Nightwishiä ja AC/DC:tä, ja kaverini laajensi musavalikoimaa Bullet for My Valentinella sekä Sonata Arcticalla. Tämänpä jälkeen en paljoa muuta kuuntele, kyllä joskus PMMP:tä ja Maija Vilkkumaata ihan vain niiden sanoitusten vuoksi. Ja tietysti soundtrackit, niitä en lakkaa koskaan kuuntelemasta. Eräs vuotislainen kaverini on sitten laajentanut tätä musavalikoimaani entisestään, KISSiä, Within Temptationia ja Alice Cooperia kuuntelen yksinomaan hänen innostuksestaan. Kuten tietysti myös Pelle Miljoonaa. Raskaamman musiikin keskellä tosin joskus kaipaan kevyempää, ja silloin kuuntelen Simple Plania ja Linkin Parkia. Pomppaa joukkoon joskus myös Abbakin.. x)

Sinänsä musamakuni on monipuolinen, mutten yksinkertaisesti vain voi sietää sellaista musiikkia, mitä useimmilta radio- ja musakanavilta soitetaan. Koulussa on mielestäni liikaa massapopin ja räpin kuuntelijoita, ja muutenkin monet tuntuvat kuuntelevan jotain musiikkia vain koska kaikki muutkin tekevät niin. Mutta se on minun mielipiteeni, enkä saarnaa enempää siitä aiheesta.
If more of us valued food and cheer and song above hoarded gold, it would be a merrier world.

Poissa Kathleen

  • Omituinen höpöttäjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • ALITUINEN VALPPAUS!!!
    • Ystäväkirjani :D
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #226 : Joulukuu 19, 2009, 09:51:06 »
Hevi on mun mielestä enemmän vaan sellasta örinää, pitkähiuksisia miehiä ja kuuroutta.

Näytti niin hauskalle, että oli pakko lainata. Viitsisitkö perustella boldatun kohdan? :D


:D Eilen kirjoitin täydestä sydämestä, ja kuuroutta tuli sen takia että siinähän tulee kuuroksi jos kuuntelee heviä(ainakin jos sitä kuuntelee täysillä!) ja koska omasta mielestäni hevi ei ole mitenkään erityisen hyvää musiikkia niin jotkut on ihan kuuroja hyvälle musiikille :S(antakaa anteeksi hevifanit!) En haluaisi arvostella mielestäni "kovalla kädellä" heviä, mutta sellainen musiikkimakuni on; en kuuntele heviä.

Giladra Carrion: Mä just tarkotinkin sitä ulkonäköä, en laulua, myönnän erheeni, eli sen että muuten Lordi on kyllä aika massaa. Ja lähinnä tarkotin laulujien tyyppiä&hevibändien ulkonäköä massana, suurimmalla osalla hevibändeistähän on pitkähiuksisia jäseniä. Voihan lavaesiintyminen olla totaalisen erilaista kuin muilla.
-What are you doing, my darling? -Nothing. I'm just smashing potatos. Ei oo järkee päässä, enkä kyllä järjestä välitäkkään.
Isabella -> Kathleen

Poissa Aiëdaíl

  • Näätärikkaus
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #227 : Joulukuu 19, 2009, 17:12:46 »
Mistä tahansa musiikista tulee kuuroksi, jos sitä kuuntelee täysillä - klassisestakin. Hevi ei ole mikään ihmeellinen poikkeus :D Ja heviähän on, kuten mainittu, miljoona eri genreä - vertaa vaikkapa Nightwishia ja Dimmu Borgiria... Joskaan kummastakaan tuskin heti käytettäisiin hevi-nimitystä, joka viittaa yleensä ns. vanhempaan metalliin.

// Dimmuhan on siis, Wikipedian mukaan, sinfonista black metallia, Nightwish puolestaan sinfonista metallia. Ja silti aika huima ero :D
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 20, 2009, 15:51:03 kirjoittanut Aiëdaíl »

Poissa Kathleen

  • Omituinen höpöttäjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • ALITUINEN VALPPAUS!!!
    • Ystäväkirjani :D
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #228 : Joulukuu 20, 2009, 10:17:45 »
Mistä tahansa musiikista tulee kuuroksi, jos sitä kuuntelee täysillä - klassisestakin. Hevi ei ole mikään ihmeellinen poikkeus :D Ja heviähän on, kuten mainittu, miljoona eri genreä - vertaa vaikkapa Nightwishia ja Dimmu Borgiria... Joskaan kummastakaan tuskin heti käytettäisiin hevi-nimitystä, joka viittaa yleensä ns. vanhempaan metalliin.

Joo. Nightwish on kesympää :S(minun olemattoman käsitykseni mukaan :D )
-What are you doing, my darling? -Nothing. I'm just smashing potatos. Ei oo järkee päässä, enkä kyllä järjestä välitäkkään.
Isabella -> Kathleen

Poissa Ariel

  • Huispaajan ensilento
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #229 : Joulukuu 05, 2010, 12:07:51 »
regina spektor ♥ chemo limo ja pavlov's daughter on jotai nii rakkausbiisejä kuten myös fidelity. lykke li, two door cinema club, passion pit, carla bruni (quelqu'un m'a dit ♥), kings of leon! aa näitä olis vielä miljoonia lisääki
all I want to do is wear glitter and dance in my underwear

Andu

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #230 : Joulukuu 18, 2010, 21:27:10 »
Musiikkimakuni on hyvin laaja, edes isälläni ei ole yhtä laaja. Pystyn kuuntelemaan opperaa, räppiä, klassista, rockia, poppia... oikeastaan kaikkea. Kuuntelen yksikseni oopperaa, kuuntelen rockia isäpuoleni ja äitini kanssa, räppiä kuuntelen yksikseni, poppia kuuntelen iskän ja kavereiden kanssa ja klassista iskän luona ja pianotunneilla. Se on kyllä myönnettävä, että Teräsbetonin kaltainen musiikki menee jo liian pitkälle. :D 

Poissa Candily

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #231 : Joulukuu 19, 2010, 20:37:19 »
Musiikkimakuni ei ole laaja. Näin voin sanoa tässä heti aluksi. Kuuntelen oikeastaan pelkästään soundtrackeja. Jotenkin niistä on tullut se mun juttuni. En nyt kuitenkaan sano, että kaikki muu musiikki on p*skaa, mutta en kuitenkaan kuuntele muuta. Soundtrackit on vaan mun juttu. :D

Lempisäveltäjiäni ovat John Williams (Potterit, Star Warsit + monta muuta), Hans Zimmer (Da Vinci -koodi jne.), Danny Elfman (Saksikäsi Edward, Corpse Bride...), John Carpenter (Halloween, Christine...), Jerry Goldsmith (Basic Instinct, Poltergeist...), Thomas Newman (Vihreä maili, Avain pakoon...) Youtuben ansiosta olen saanut selville kaikkia hyviä soundtrackeja. Top 100 -listat ovat mainioita juttuja. :--)

Klassinen musiikki menee myöskin, en kuitenkaan kuuntele sitä kovin usein. Silloin kun haluaa rauhoittua.
Paradise comes at a price
That I am not prepared to pay
What were we built for?
Will someone tell me please

Poissa Meleth

  • Viimeinen vihollinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Remember that the last laugh is on you.
  • Pottermore: RiverLight18790
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #232 : Joulukuu 22, 2010, 21:10:07 »
Jaa..
Olen kuunnellut melkein koko lapsuuden ja teini-iän poppia ( BsB, Christina Aguilera, Britney Spears, Anastacia, Kelly Clarkson, Celine Dion & Kaija Koo) mutta sitten joskus yläasteella tuli myös se vaihe että rock ja metallia ( Sonata Arctica & Nightwish) pitää saada elämään sen ainaisen popin kuuntelun lisäksi.
Sitten, kun riparin ja isoskoulutuksen myötä maailmaan tuli gospel ( The Rain, HB, Tera ja Juha Tapio) ja kun Japanikärpänen puri aloin pitämään j-rockista ( FLOW, Ikimono Gakari, Nana Kitade, The GazettE, AnCafe & X-Japan).



Happiness can be found, even in the darkest of times, if one only remembers to turn on the light.

Poissa Yamaneko

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • I am the warrior of shadowclan
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #233 : Joulukuu 22, 2010, 23:43:41 »
Minun tapauksessani musiikkimausta ei varmaan voi edes puhua :D kuuntelen niiin laajasti musiikkia, ja minulla on monta lempparia.
Suomalaista räppiä en kyllä oikein kuuntele, mitä nyt pari hyvää biisiä tiedän, mutta ulkomaalainen menee ihan hyvin :). Poppia kuuntelen kaikkia laatuja, mutta radiossa miljoona kertaa pyörineet biisit jätän suosiolla rauhaan (ei massa musiikkia!)

Soundtrackejä tulee keräiltyä aika paljon ja kuuntelen niitä aina iltaisin. Klassinenkin kelpaa :).

Mutta silti kallistun aina synkemmän ja raskaamman musiikin puolelle. Tälle puolelle lasken folkin (folk metal), hevin, altenativen sun muut metallit :D SOAD on, jos joku ei sitä vielä tiennyt, lempibändini ehdottomasti. Muitakin on paljon ja lisää tulee kokoajan, sillä yksi hyvä ystäväni latailee mp3:lleni aina uusia biisejä eri atisteilta, ja tykkään niistä useimmiten poikkeuksetta :).
Eli olen kaikkiruokainen tässä asiassa :)
Where once was light,
now darkness falls
Where once was love,
love is no more                      -Gollum's song

Poissa Ihmeolio

  • Massuupukki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • It really wasn't me...
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #234 : Joulukuu 24, 2010, 20:24:05 »
Musamaku? Laaja. En välttämättä juuri kuuntele kaikkea mutta mikä vaan menee taustalla. On ihan sama kuuluuko siellä ruotsalaista purkkapoppia vai jotain raskaan sarjan metallia. Aiemmin musamakuni oli kohtuu suppea, metallia, rockia ja metallia. Nyt kuuntelen oikeastaan kaikkea, räppi ei kummemmin iske mutta sitäkin voi kuunnella. Eminem on ihan jees. Kuuntelen musiikkia päivittäin ja monesti yhden tunnin aikana tulee kuunneltua monia erilaisia yhtyeitä/artisteja.

Esimerkiksi saatan ensin kuunnella Eppuja, jonka jälkeen vuorossa on Nightwish, josta siirrytään Gunnareihin joista taas hypätään Yölintuun... Sellaista rataa. Tykkään lähes kaikesta, todella moni tuppaa ilkkumaan niitä monia joista pidän, esimerkiksi Beatlesit ja Elvis. Mitä vikaa, legendoja molemmat! Musamakuni saattaa joskus myös riippua ihan mielentilastakin. Jos on ängstinen olo en kuuntele Yölintua ellen tosissaan halua piristyä, en kuuntele Eppujakaan. En Leevi And The Leavingsia. Silloin etsin jotain tilanteeseen sopivampaa, riippuen siitäkin onko tilanteessa vi-potutus vai ängsti. Ängstäillessä tulee kuunneltua monilta eri esittäjiltä kaikenmoisia kappaleita, eka joka tulee mieleen on yleensä Amy Studtin Nobody.
            Potuttaessa kuuntelen usein jotain metallia tai rockia. Ensimmäisenä mieleen juolahtaa aina Apocalyptica - I don't care. Sitten tulee jotain Skilletiäkin kuunneltua, suosikkeihin kuuluu myös Three Days Gracen Animal I Have Become. (En ole varma menikö bändin tai biisin nimi kumpikaan oikein mutta kuitenkin.) Sitten taas jos tulee hauska fiilis saatan kuunnella sekalaisesti jotain mukavaa, oli se sitten Fall Out Boyn Dance Dance tai I don't care, tai ehkäpä Cascadaa. Paljon kaikenlaista tulee kuunneltua.

Eli siis paljolti myös riippuu fiiliksestä millainen musamaku on mutta yleisesti ottaen kuuntelen kyllä kaikkea. Tykkään myös pianomusiikista, esimerkiksi Debussyn Clair De Lune on tullut moneen otteeseen kuunneltua, vanha kappalehan tuo on eikä monikaan nuori tätä kuuntele. Sitä en siedä että ollaan niin kamalan ennakkoluuloisia jostakin bändistä, "kaverit sano että se on täyttä paskaa joten se on sillon" eikä sitten voida kuunnella sitä ollenkaan jos joku suosittelee. Myös sellaisia tapauksia löytyy joissa ihmiset kuulevat hyvän biisin mutta koska bändi on dissattu ei voida myöntää sitä hyväksi. Mutta tämä alkaakin jo mennä offtopiciksi. No joka tapauksessa, eikait tästä ole enempää kerrottavaa, kaikesta tykkään.
Cadillac.

Kurppa

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #235 : Joulukuu 29, 2010, 15:19:13 »
Musiikkimakuni on oikeastaan lähtenyt kunnolla kehittymään hieman reilu vuosi sitten. Ala-asteen vuosina kuuntelin hädin tuskin mitään, poislukien automatkojen pakolliset radio"hitit" ja median toitottamat massakappaleet. Kaikesta morkkaamisestani huolimatta joudun kiittämään NRJ:tä ja entistä historianopettajaani, joka sen nettiradion tunki harmikseni päälle. Within Temptationin Utopiasta se lähti, siirryin hiljalleen WT:n raskaampaan valikoimaan. Sitä sitten tovi, kunnes löysin erään nettikaverini välityksellä Sonata Arctican ja muutaman muun power metal -yhtyeen. Se iski kovaa ja sillä tiellä olen vieläkin, uusien bändien löytämisessä on auttanut mm. 4chan ja muut nettiyhteisöt.

Minulta kysyttiin vähän aika sitten, miksi metallia. En juuri sillä hetkellä osannut sanoa juuta enkä jaata, mutta miettimisen jälkeen totesin metsästäväni voimakasta (mies)lauluääntä, lyriikoita, joista saa selvää sekä nopeatempoisuutta. Dimmu Borgirit yms. ovat jääneet juurikin sen takia väliin, että haluaisin oikeasti tietää, mitä kuuntelen ilman, että selaan lyriikkasivustoja. Ehdottomia favouritteja tällä hetkellä edellä mainittu Sonata, brassiyhtye Angra sekä svenssonien Sabaton. Muita samantyyppisiä sitten vähän pienempinä annoksina.

EDIT: Kämmäsin koodauksen kanssa. :'(
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 30, 2010, 15:24:37 kirjoittanut Kurppa »

seventhmaryjane

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #236 : Joulukuu 30, 2010, 03:39:27 »
En voi sanoa musiikkimakuni olevan "todella laaja", eikä mun mielestä niin voi sanoa jos kuuntelee "jopa" enemmän kuin kolmea genreä. Olen jäsentänyt genret eräänlaiseksi kartaksi, vähän niin kuin sateenkaaren väritkin sulautuvat toisiinsa. :D Mielestäni jazzista ei ole pitkä matka taidemusiikkiin, eikä taidemusiikista klassiseen, eikä klassisesta metalliin, eikä metallista rockiin eikä rockista poppiin, ja niin edelleen. Jos rinnastan tätä vielä spektriin, sanoakseen kuuntelevansa laajasti musiikkia, pitää kuunnella koko skaalaa, eikä pelkästään punaisen, oranssin ja keltaisen sävyjä ja ehkä erikoisuutena jotain turkoosia.

Oma musiikkimakuni koostuu eniten vaihtoehtorockista, indiestä, popista, rockista, elektronisesta ja räpistä. Kuuntelen aika paljon soundtrackeja ja yksittäisiä biisejä eri esittäjiltä, mutta Last.fm:n mukaan kuunnelluimpia artisteja minulla ovat Lifehouse, The White Stripes, Angels & Airwaves, blink-182, Daft Punk, Gorillaz, Mew, MGMT, SafetySuit, Katy Perry... (Nolointa Katy Perryssä ja MGMT:ssäkin on se, että kuuntelen kummaltakin lähinnä vain 3-4 biisiä, mutta kuuntelenkin niitä sitten ihan urakalla : D)

Pystyn kuitenkin tykkäämään erilaisestakin musiikista, mutta niistä genreistä kuuntelen aika satunnaisia bändejä/biisejä. Esim. jotkut thrash metal -bändit (Megadeth, System of a Down) ovat minusta oikeasti ihan hyviä, mutta yleensä niiden kuuntelemiseen vaaditaan tietty fiilis. Normaali vaihtoehtorock menee milloin tahansa ja on tavallaan yksi musiikkimakuni peruspilareista, mutta thrashin, grungen, psykedeelisen, trancen, raskaan rockin jne. kuunteleminen on eri juttu. En itse pystyisi kuuntelemaan koko aikaa jotain Megadethiäkään, koska pidemmän päälle se alkaa olla ahdistavaa.

En voi sanoa, että metalli olisi ehdoton ei, mutta yleisesti ottaen en tykkää siitä. Varsinkaan mistään mahtipontisesta tai Dimmu Borgir/Behemot/Children of Bodom-tyylisestä. Klassinenkin vaatisi minulta aikamoista tutustumista, että voisin oppia pitämään siitä. Jazz, blues ja reggae taas kiinnostavat aika paljon (kuuntelen paljon Bob Marleyta ja soittolistallani on jonkin verran jazzia Pat Methenystä Steely Daniin, mutta muuten kuuntelu on aika vähäistä) ja niihin olisi kiva tutustua lisääkin, pitäisi vaan saada lisää jotain suosituksia.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 30, 2010, 18:24:53 kirjoittanut seventhmaryjane »

Poissa Miss Zora

  • nordist [nu'dist]
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • As cold as the night
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #237 : Helmikuu 21, 2011, 16:33:28 »
Jaa-a. Se on oikeastaan kahden viimeisen vuoden aikana vakiintunut, kun olen saanut kiinni sellaisesta musiikista ja sellaisista bändeistä, joista oikeasti pidän. Musiikkimakuani ei voi sanoa kovinkaan laajaksi, sillä kaikki bändit, joita kuuntelen, kuuluvat tietyllä tavalla saman genren sisälle.

Ala-asteella menin massan mukana, ja kuuntelin satunnaisesti sitä mitä muutkin, jos kuuntelin. Poikkeuksen kohdallani teki Tiktak, joka oli mielestäni erilaista, ja josta pidin kovasti. Heidänhän musiikkinsa on ennemminkin poprockia kuin poppia? No, Tiktak oli ensimmäinen vaihe alati parantuvaan musiikkimakuuni, vaikka vielä seiskaluokan syksyllä kuuntelinkin aamusta iltaan NRJ:tä. Totuus taisi kuitenkin olla se, etten oikeasti pitänyt NRJ:llä soivasta musiikista. Jotkut kappaleista saivat pään kipeäksi. Mutta koska harrastin tuolloin discotanssia, niin päällimmäisenähän tunneilla soitettiin pintapuolen tanssihittejä. Ja koska silloin en vielä oikein uskaltanut erottua massasta, kuuntelin samaa kuin muutkin. Laimeaa.

Green Day oli ensimmäinen bändi, jonka luokittelin rock-genren alle. Sain 21st Century Breakdownin lahjaksi jouluna 2009, ja siitä se lähti, paremman musiikin kuunteluputki. Green Dayn jälkeen tutustuin Paramoreen, Paramoren jälkeen Museen, Musen jälkeen The Strokesiin, Arctic Monkeysiin, Beirutiin, paremmin Nirvanan tuotantoon... Luokittelen löyhästi kaikki bändit, joita kuuntelen (Beirutia lukuunottamatta, sillä se on luultavasti jotakin folkin, popmusiikin ja itäeurooppalaisen kansanmusiikin yhdistelyä) rock-genren alle, vaikka toki, jos haluaa, saa bändit luokitella pienempien musiikkigenrejen alle. Olen sitäkin yrittänyt, mutta koska mielipiteet bändien musiikkityyleistä vaihtelevat liikaa, on lähes kaikki, mitä kuuntelen, rockia.

Musiikkimakuni on muuttunut menneiden kuukausienkin aikana, synkempään suuntaan (jos nyt niin voi sanoa). Nykyään kuuntelen yllä mainittujen bändien lisäksi My Chemical Romancea, The Usedia, Black Veil Bridesia, Avenged Sevenfoldia, AFI:a, Fit For Rivalsia, Mindless Self Indulgencea... olen myös tahtomattani alkanut kuuntelemaan 30 Seconds to Marsia, vaikka joskus vannoinkin itselleni etten koskaan kuuntelisi heidän musiikkiaan.


« Viimeksi muokattu: Helmikuu 23, 2012, 22:14:07 kirjoittanut Miss Zora »
den eneste måten å ha noe i uendelig tid, er ved å miste det

Poissa Solores

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #238 : Helmikuu 26, 2011, 14:32:21 »
Hitsi tää aihe on juuri suurimpia suosikkejani, mutta sitten kun pitäisi alkaa määrittelemään omaa musiikkimakuani, se ei käykään niin helposti. No, kun katselen listaa bändeistä/artisteista joita kuuntelen, on perin selvää että rock on hallitsevin genre. On klassista rockia (The Beatles, The Who, Rollarit, David Bowie, Led Zeppelin...), hard rockia & heavy metallia ( AC/DC, Bon Jovi, Iron Maiden, Judas Priest...), ysäri-legendoja (Oasis, Blur, Pulp), nykypäivää (Muse, Coldplay, Green Day, MCR, The Killers...) ja indietä (White Lies). Nuo esimerkit, jotka mainitsin suluissa, ovat niitä joita kuuntelen hyvin paljon aktiivisesti, mutta kokonaislistat voisivat jatkua hyvinkin pitkälle.

Tykkään myös ihan puhtaasta pop-musiikistakin, vaikka sen saralla suosikkini ovat erittäin harvassa, mutta niistä mainittakoon Lady GaGa, jolla oikeasti on todella hyviä biisejä.

Jos jokin genre ei iske sitten yhtään, niin se on sitten rap ja hip hop.

Poissa annips

  • siipienrepijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • But I'm just a ghost
  • Pottermore: DawnNewt14590
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #239 : Helmikuu 27, 2011, 13:56:51 »
Kuuntelen sellaista hiukan kevyempää punk-tyyppistä musiikkia. Ja usein kuuntelen koneelta sellaista musiikkia joka tuo joitakin muistoja mieleen. Kuuntelen myös niinkuin hiphoppia ja sellaisia kappaleita josta tulee hyvä ja kevyt mieli! Suomalainen musiikki on myös yllättävän hyvää.

Sellainen kevyt metalli niinkuin nyt vaikka Nightwish käy myös, mutta en erityisemmin rakasta sellaista musiikkia..
Rakastan myös sellaista vähän klassisempaa musiikkia (johtuen siitä että tanssin), kuten nyt Edward Griegin sävellykset näytelmässä Peer Gynt, ja Tshaikovskin (kirjoitinko oikein) pähkinänsärkijä on IHANA♥ Varsinkin tuosta pähkinänsärkijästä tulee rutkasti muistoja mieleen. Olinhan mukana etelä-savon tanssiopiston pähkinänsärkijässä:)

Tässä pari yksittäisiä kappaleita jotka on hyviä, mutta itse yhtyeestä/artistista en muuten välitä:

Eric Clapton - Tears in heaven, tässä on surullinen ja kaunis tarina
Nightwish - Eva, tässäkin kovin kaunis tarina

Myös Paramore osui kohdalleni erittäin vahvasti!  Omistan Brand new eyes -albumin. Se on täynnä sykähdyttävän ihanaa musiikkia! Paramore onkin henkilökohtainen suosikkini! Paramore on juuri sellaista vähän kevyempää punkrockia, mistä pidän erityisen paljon!

Muita artisteja/yhtyeitä joista pidän kovasti ovat mm. Paramore, Green Day, PMMP, Muse

« Viimeksi muokattu: Helmikuu 27, 2011, 14:15:28 kirjoittanut annips »

Poissa annips

  • siipienrepijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • But I'm just a ghost
  • Pottermore: DawnNewt14590
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #240 : Helmikuu 27, 2011, 14:22:59 »
Sellaiset teinipoppirenkutukset eivät enää jaksa kiinnostaa. Ennen kuuntelin Miley Cyrusta. Phyi! Siis joskus kolmos-luokalla. Kyllä muutama sellainen niin sanottu "hittibiisi" on ihan hyviä. Esimerkiksi nyt : B.o.B. airplanes feat. Hayley Williams, tuokin osin varmaan sen takia että siinä laulaa paramoren laulaja.

Sillä sanoituksellakin on erityisen paljon merkitystä! Että niihin nykynuorten popitus-biiseihin voisi tulla hiukan monipuolisemmat sanat. Niin, juuri sana monipuolinen on hyvä tuohon kohtaan. Kaikissa niissä kipaleissa on suurin piirtein tällaiset sanat: I love you, and you love me. But you go away, and I miss you so much. Jotai tollasta pöperrystä.. Sanotaan nyt vaikka näin että esimerkiksi kappaleessa Paramore - Brick by boring Brick on mielestäni aivan ihanat sanat! Samoin kuin tällä: Nightwish - Eva.

Poissa Ihmeolio

  • Massuupukki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • It really wasn't me...
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #241 : Helmikuu 27, 2011, 23:10:09 »
Sillä sanoituksellakin on erityisen paljon merkitystä! Että niihin nykynuorten popitus-biiseihin voisi tulla hiukan monipuolisemmat sanat. Niin, juuri sana monipuolinen on hyvä tuohon kohtaan. Kaikissa niissä kipaleissa on suurin piirtein tällaiset sanat: I love you, and you love me. But you go away, and I miss you so much. Jotai tollasta pöperrystä.. Sanotaan nyt vaikka näin että esimerkiksi kappaleessa Paramore - Brick by boring Brick on mielestäni aivan ihanat sanat! Samoin kuin tällä: Nightwish - Eva.

Joo-o, sanoituksellakin on kyllä merkitystä, mutta popissa? Poppiin yksinkertainen ja päähänjäävä sopii vallan mainiosti. Esimerkiksi räpissä sanoitukseen on hyvä kiinnittää huomiota jos sen itse kirjoittaa, miun mielestä räpissä pitää olla joku merkitsevä sanoma kun sitä ei korvaa tarttuva ja päähänjäävä laulumelodia kuten popissa usein on. Usein metallissa sanoitukseen kiinnitetään huomiota, esim Sonata Arctica ja Nightwish pitää sanoitusta tärkeänä ja antaa niille jonkun sanoman, ja usein synkän tai surullisen sanoman. Rockissa taas sanoitus perustuu yleensä sotaan tai rakkauteen tai sex, drugs & rock 'n roll -menoon. Poppiin yksinkertainen sanoitus on toimiva.

Tuo on ehkä vähän yleistämistä tuo: I love you, and you love me. But you go away, and I miss you so much. Jotai tollasta pöperrystä..
 Nimittäin tuosta miulla tulee mieleen vaan Justin Bieber, mutta ne menevät ja toimivat pop-biisit mitä minä kuuntelen, ei niissä kyllä tuollaista sanoitusta ole ollut ja kuuntelen aika monipuolisesti kaikkea :)
Cadillac.

Poissa Sateenropina

  • Vuotislainen
  • Pottermore: AvisErised8561
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #242 : Helmikuu 28, 2011, 16:00:53 »
Kuuntelen lähinnä melodinenmetalli/rock -puolta, en mitään yltiöraskasta kuitenkaan. Eniten kuluttamani bändit ovat Nightwish, Sonata Arctica ja Evanescence. :3 Sen lisäksi Green Daytä, Happoradiota, Breaking Benjaminia, Simple plania, Apulantaa jne jne jne. rockbändejä tulee myös kuunneltua.
jotain poptyylistäkin tulee joskus kuunneltua lähinnä radiosta, mutta saatan kuunnella myös ihan "vapaavalintaisesti" jotakin jossa on vaan hyvät sanat. :>
Räp on ainoaa musiikkia jota en ikinä suostuisi kuuntelemaan. Hyijyijyi. :<

Musiikissa mulle on ensisijaisesti tärkeintä sanoitukset. Kaikki muu tulee sitten, mutta on silläkin jotain väliä.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 23, 2011, 12:45:59 kirjoittanut Sateenropina »

Poissa Ariel

  • Huispaajan ensilento
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #243 : Maaliskuu 01, 2011, 21:35:30 »
mä kuuntelen vähän kaikkea. RnB on ainoo mitä en voi sietää. okei, kyl mä ehkä pari RnB biisiä tiedän jotka on ihan ok, mut yleensä se on ihan hirveetä.

mun mielestä sanotuksella ei oo niin väliä (paitsi jos ne on esim. kauheen rasistisia yms). joskus kuitenkin biisistä tekee hyvän just ne sanat, esim rakastan absoluuttisen nollapisteen sanotuksia! joskus niitä ei ees tajua mut ne on vaan niin upeita. mut englanninkielisissä biiseissä mun ei ees tarvi tajuta niitä sanoja, kuhan se biisi on muuten hyvä. kuuntelen kans ranskankielistä musiikka. niissä biiseissä mä en voi edes välittää sanotuksista koska en tajua mitään :-D mun lemppariartisteja ja -bändejä on lykke li, florence + the machine, regina spektor, absoluuttinen nollapiste, zen café. mut myös kuuntelen näitä: coeur de pirate, carla bruni, the maccabees, paramore, disco ensemble, crystal castles, the beatles, le corps mice de fancoise, muse, sea wolf, angus & julia stone jne.
all I want to do is wear glitter and dance in my underwear

kayleigh

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #244 : Maaliskuu 01, 2011, 21:43:20 »
Hei, rekistöröidyin vasta tänään mutta päätin ottaa tuumasta toimeen ja osallistua  keskusteluihin! Musiikkimakuni on laaja siihen kuulu laaja skaala kasaria ja 60s musiikkia. Pink Floyd on yksi lempiyhtyeistäni :)

kayleigh

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #245 : Maaliskuu 01, 2011, 22:10:32 »
Rockissa taas sanoitus perustuu yleensä sotaan tai rakkauteen tai sex, drugs & rock 'n roll -menoon.
Ja mihinkäs tää väite perustuu?

Poissa Töme

  • jäätynyt nolla sateessa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • They're all out without you, havin' fun.
  • Pottermore: CharmBlade23297
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #246 : Maaliskuu 03, 2011, 10:13:35 »
Minun musiikkimakuni on (ei voi sanoa laaja) mutta siihen kuuluu useita bändejä, jotka soittavat samanyylistä musiikkia. :--D Genreistä kuuntelen Rockia, Indietä, ja Metallikin menee.  Lempibändeiksini (<---- Onkos tuo oikea sanakaan? :'D) Rockin puolelta Paramore ja Green Day. (soittaakos Green Day rockia vai punkia?) Indiestä Billy Talent ja sitten raskaammasta Rockista (josta nyt vahingossa käytin sanaa 'metalli') Bullet For My Valentine.  Muita bändejä joista pidän ovat Marilyn Manson, Muse, Suicide Love Boat, T.A.P

Kappaleen sanoituksen ei tarvitse olla nerokas vaikka se muu kappale olisikin hyvä. :) Aina paras kuitenkin jos kaikki, sekä musiikki, että sanat ovat nerokkaita. :''D

Ja sitten vielä, en voi sietää minkäälaista RnB:tä tai Poppia. Enkä iskelmää tai klassista. ^^
How can you "just be yourself" when you don`t know who you are?
Stop saying "I know how you feel"
How could anyone know how another feels?

Poissa Ihmeolio

  • Massuupukki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • It really wasn't me...
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #247 : Maaliskuu 04, 2011, 15:21:24 »
Rockissa taas sanoitus perustuu yleensä sotaan tai rakkauteen tai sex, drugs & rock 'n roll -menoon.
Ja mihinkäs tää väite perustuu?

En siis halunnut yleistää mutta itse olen kuullut sen sortin rockia todella paljon. Tiedän että rockin sanoitus ei perustu pelkästään noihin. Itse vain olen enimmäkseen kuullut rockia jossa sanoitus on usein jotain noihin perustuvaa. Joten en tahdo yleistää, mahdollisesti valitsin sanani väärin joten anteeksi siitä.
Cadillac.

Poissa Nenyan

  • kedavrankäyttäjä korkokengissä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • kuolonsyöjätär
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #248 : Maaliskuu 05, 2011, 19:24:53 »
Musiikkimakuni on todella, todella laaja.. Melkein kaikki menee, paljon helpompi sanoa se, joka ei mene. Minä pystyn siis kuuntelemaan kaikkea muuta, paitsi todella raskasta rokkia ja heviä. Muuten kaikki menee madonnan vanhoista suomiräppiin. :)

Tässä nyt sitten "pari" suosikkiani, jotka kaikki löytyvät soittolistaltani:

Coldplay, U2, Britney Spears, Nickelback, Muse, Rihanna, Hurts, Akon, Happoradio, yeah yeah yeahs Green Day, Nelly, Usher, Snow Patrol, Katy Perry ja Maroon 5 ovat ehkä suosikkejani niistä parhaista, jotka ovat soittolistalleni päässeet ;3

~nya
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 06, 2011, 19:46:37 kirjoittanut Nenyan »
I´m touching hands with someone seriously beautiful
I feel it burning andI know I´m standing far too close
I´m telling lies and if it shows I see that he don´t care
I know he wants to take me home and get on out of here

Poissa Túrin Turambar

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • One day, one room
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #249 : Maaliskuu 06, 2011, 21:38:29 »
Oma musiikkimakuni on varsin laaja, joskaan ei ehkä mikään ihmeellinen. Yleisesti suosikkigenrejäni ovat Power-metalli, Neoklassinen metalli, sinfoninen metalli, iskelmä, suomirock sekä klassinen musiikki. Eniten noista kuuntelen erilaisia metallityyppejä, bändeistä suosikit tästä ryhmästä ovat Sonata Arctica, Stratovarius, Nightwish, Therion, Epica, After Forever sekä Within Temptation. Pidän erityisesti todella hienoista, merkityksellisistä sanoituksista (poissulkien Straton, kenties :D), jotka herättävät itsessä suuria tunteita. Myös bändien hyvät laulajat iskevät.

Iskelmää ja suomirokkia olen kuunnellut ehkä kauiten. Isäni soittaa kotona hyvin paljon Eppu Normaalia, Hassisen Konetta ja Leeviä, ja äitini on aina tykännyt iskelmästä, joten minut on periaatteessa kasvatettu näiden genrejen tavoille. Hyvät sanoitukset ovat näissäkin lajeissa itselle se pääasia, sekä myös Leevin kohdalla uskomattoman kauniit melodiat - erityisesti taustalla soivat pienet kosketinelementit, jotka aiheuttavat minulle välittömän haikeuden eräistä asioista.

Klassista musiikkia olen kuunnellut kakkosluokalta lähtien. Muistan, miten alakoulussa minua kiusattiin sen takia, mutten koskaan antanut faktan häiritä itseäni. Säveltäjistä tykkään erityisesti Bedřich Smetanasta, Tsaikovskista, Brahmsista sekä Wagnerista. Bach ei ole koskaan iskenyt, kuten ei myöskään Beethoven tai Mozartkaan. Jotenkin sävellykset ovat omalle korvalle outoja.
Cannery Row in Monterey in California is a poem, a stink, a grating noise, a quality of light, a tone, a habit, a nostalgia, a dream.

nr: Gabriel García Márquéz - One hundred years of solitude

Poissa Luneth

  • Vuotislainen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #250 : Maaliskuu 16, 2011, 18:39:17 »
Parisen vuotta täällä ficcejä lukeneena päätin viimein osallistua keskusteluun..

EDIT: Päivittelin vähän

Yleisesti ottaen pidän rauhallisesta musiikista.. En ole jumittunut yhteen genreen vaan pidän hyvin erilaisista artisteista.
Tässä muutama eri genrejen edustaja joista pidän:
Kymppilinja
Muse
Mika
Pyhimys
B.o.B
David Guetta
Lady Gaga
Raappana
Vampire Weekend
Mohombi
Angus & Julia Stone

Itunes luokittelee musiikkini näihin genreihin:
Dance
Folk
Hip-hop/rap
Pop
R&B
Reggae
Rock

Musiikkimakuni heittelehtii räpistä aina "hempeilyrockiin". Rockissa inhoan liian pitkiä kitarasooloja ja vastaavasti en voi sietää massaräppäreitä joiden sanoitukset liittyvät lähes poikkeuksetta oman egon pönkittämiseen, seksikkäisiin naisiin ja juomiseen.
Mutta kuten ylläolevista listoista näkyy, en ole jumittunut pelkästään näihin genreihin. Lähes poikkeuksetta jokaisesta musiikkisuuntauksesta löytyy hyvää musiikkia!
En voi kuitenkaan sietää Jazzia, emomusiikkia sekä vähänkään raskaampaa heviä. Jazz ei vain iske, mutta Emo- ja hevimusiikki kuulostaa omaan korvaani ahdistavalta.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 10, 2011, 18:20:44 kirjoittanut Luneth »

Poissa Queen

  • raivostuttavan positiivinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: HeartBlade125
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #251 : Maaliskuu 16, 2011, 18:49:42 »
Yleisesti kuuntelen kaikkea minkä voi edes jotenkin mainita sanan 'rock' yhteydessä. Eli aika laaja skaala. Lisäksi on yksittäisiä pop-biisejä, joita silloin tällöin kuuntelen, ja samoin klassisen musiikin ja rapin suhteen. Noin 98 prosentilla kuuntelemistani bändeistä+artisteista on mies solistina. ;) En tykkää naisäänestä... Jostain syystä kuitenkin mieslaulaja, jolla on naismainen ääni on ihan ok. Mielenkiintoista.

Ajallisestikin musiikkimakuni on aika laajaa. Se alkaa 50-luvun Elvis Presleysta ja päättyy joihinkin uusiin bändeihin, jotka ovat nyt vasta nousemassa tai jotka ovat juuri nousseet. Ysärimusiikkia tulee kuunneltua aikas paljon (esim. Nirvana, Radiohead). 70- ja 80-luvuilta kuuntelen enemmänkin joitain yksittäisiä, legendaarisia biisejä (esim. Toto - Hold the Line) ennemmin kuin jotain tiettyä bändiä. Yksittäisiä hyviä biisejä kuitenkin löytyy hyvinkin paljon näiltä vuosikymmeniltä (kappas -.-). The Beatles on ainoa 60-luvun edustaja musiikkimaussani, mutta kantaa viittansa sitäkin paremmin (hah mikä vertaus, oli pakko laittaa kun tuli mieleen n_n).

Pääasiassa kuuntelen britti- ja jenkkibändejä, mutta kyllä sinne muutama suomalainenkin mukaan mahtuu. Oikeastaan Apocalyptica ja HIM ovat ainoat kotimaiset bändit, joita kuuntelen enemmänkin. Suomenkielisistä lyriikoista en tykkää kyllä yhtään. Apulanta on ainoa, joka osaa tehdä minua miellyttäviä tekstejä ihan äidinkielellämme. Tai no onhan Eppu Normaalillakin joitain todella hyviä biisejä... No näiden kahden lisäksi ei tule muita mieleen. :>
 
Tykkään kuunnella biisejä, joissa on hyvät sanat, ja jotka eivät ole liian itsestäänselviä. Haluan saada pohdiskella niiden merkitystä. ;) Spekulointi on kivaa. Ja mielipiteeni biisistä, josta en aluksi ole pitänyt, saattaa muuttua äkkiäkin, kun kuuntelen tarkemmin sen sanat.

Näin tällä kertaa. :)
I'm not crazy, my mother had me tested.

Poissa Kara

  • Sademielellä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • The world is our playground:)
  • Pottermore: ThestralQuill17
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #252 : Maaliskuu 16, 2011, 19:02:02 »
Mää voisin todella sanoa että oon melkeinpä kaikkiruokainen musiikin suhteen. Musiikinlajiin, josta en ennen ajatellut pitäväni, voi vaikuttaa sen esittäjä suurestikin. Esim. joidenkin tuttujen yhtyeiden kautta oon löytänyt aivan uusia tyylilajeja. Kyllä se tekemisen ilo vaikuttaa kaikessa aika paljon :)

Mulla menee kaikki jazzista ja popista funkiin, räppiin, klassiseen, rockiin... Paljon oon kiintyny myös juuri menneiden vuosikymmenten yhtyeihin pop/rockpuolella ja kotimaisiin sitten melodisessa musiikissa ja räpissä, hiphopissa, funkissa... jopa iskelmässä. Melkein mikä vaan menee. Joihinkin kiintyy enemmän, joihinkin vähemmän, mutta kaikkea voi kuunnella.

Uusia musiikkituttavuuksia on kiva bongata. Esimerkiksi uusin taitaa mulla olla semmonen ku Salem al Fakir, ihanaa hyvänmielenmusaa =)
Jalan rikkoessa salaisien maailmojen pintaa

Poissa Zamira

  • Valehymy
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: GhostPumpkin31142
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #253 : Maaliskuu 16, 2011, 19:25:45 »
Musamakuni on kanssa aika laaja, en oikein osaa sanoa mikä laji olisi mieluisin. Paramorea ja Avril Lavignea kuuntelen enimmäkseen, eikös molemmilla ole vähän punk/pop/rock-tyylistä musaa? Ainakin wikipediassa jotain tuonnepäin luki. Hittibiisit (tai ne nyt jotka enimmäkseen NRJ:llä soi) menee, osa on tosi hyviä osa huonoja. Suomalaista räppiä (esim. Elastinen yms.), sekä jtn. heviä inhoan.
Sanat eivät niinkään vaikuta musamakuuni, johtunee varmaankin siitä etten yleensä tajua sanoista puoliakaan... Eh :'D Juu, olen ehkä surkea enkussa ja näin, mutten vaan yleensä saa sanoista kiinni sillä tavalla että osaisin tuosta noin vain suomentaa. Kyllä mä nyt tajuan enimmäkseen että mitä kertsissä lauletaan ja mitä biisissä kerrotaan ja silleen. :D

Poissa koipen

  • Scififisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #254 : Maaliskuu 17, 2011, 20:38:09 »
Oma makuni on aaltoillut huomattavasti viimeisen vuoden aikana: aluksi kuuntelin Jazzia, sitten klassista ja nykyään Dream Theateria johon olen juuttunut. Siltikin Jazz silloin tällöin viehättää, ja livejazzia tuskin DT:kän voittaa (saa tosiaankin aivan uuden ulottuvuuden). Varmaan pitäisi koittaa jotain muutakin musiikkia mutta annan nyt asioiden jatkaa urillaan. Kappaleita:

Herbie Hancock - Cantaloupe Island - Kappale joka ensi kertaa imi minut jazziin. Live-esitys, hyvin menevä.
Dream Theater - Octavarium - Dream Theaterin omia suosikkejani. Kappaleen monet osaset loksahtavat kauniisti yhteen.
Dream Theater - Twelve-step Suite - Kokonaisuus jossa näkyy selkeästi DT:n raskaammat puolet, vaikkakin Repentance antaa väliin hieman keveyttä.

Huom! DT ei osaa kirjoittaa lyriikoita, älä kiinnitä niihin huomiota.

nr: Douglas Adams / Linnunradan käsikirja liftareille

Poissa Miizhaa

  • Tähtililja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Rohkelikko <33
    • Ja kaikki kirjoittaa mun ystikseen! <3
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #255 : Maaliskuu 19, 2011, 12:37:41 »
Mun musiikkimaku on varsin laaja. Osapuolin kuitenkin  ihan perus Suomirockia ja jotain hiphoppia mm. Puhuvaa Konetta kuuntelen.

 Apulanta on ollut jo pidemmän aikaa (kolme vuotta) yksi suursuosikeistani. Tykkään Apulannan musiikista, sillä siinä on tunnetta ja Toni laulaa täysillä. Siis kaikki kolme Apulannan jäsentä on täysillä mukana Apulannassa ja sen musiikki on ylitsevuotavan ihanaa.
 Irina, Irinaan ihastuin ehkä eniten Irinan tyttömäisyyden takia. Se on niin ihana ihminen muutenkin ja laulaa tosi hyvin ja kappaleet ja sanoitukset ovat tosi hyviä.
 Ja sitten aiemmin mainittu Puhuva Kone johon tutustuin lähinnä kaverini ja Kuorosodan kautta. Puhuva Kone laulaa tosi hyvin hiphoppia ja ajatelkaa, että kyseinen lapsi on kaksitoistavuotias! Kahdeksan aloittaessaan lauluuransa ja kuten hän laulaa Puhuva Kone kappaleessaan: "Tässä teille Suomen nuorinta hiphoppia." aivan ihana.
 hön olen viime aikoina myöskin höröhtänyt ihan täysin. Ehkä eniten Joutsenlaulu kappaleen takia, mutta muutenkin. Yö on aivan ihana.
 Sitten täytyy tietysti mainita myös Anna Eriksson, joka on Apulannan ohella minun lemppareitani. Anna laulaa tosi hyvin ja varsinkin Kun katsoit minuun levy on ihana ja soi huoneessani melkeimpä päivittäin.
 Sitten täytyy mainita myös hiphoppia nimittäin Amis Paskaa ja M.C Mane molemmat laulavat tosi hyvin jaja olen tutustunut heihinkin edellä mainitun kaverini takia.
 Mutta siis. Musiikkkimaukuni on laidasta laitaan vähän kaikenlaista, mutta englanninkielisistä kappaleista en tykkää muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Musiikkimakuni on laaja ja kuuntelen musiikkia päivittäin ja saan joidenkin kappaleiden myötä myös inspiksen joihinkin ficceihin/tarnioihin.
- Miz
Kuolema on mysteeri ja hautaus salaisuus
 Stephen King

Poissa Lime

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: WitchWillow21467
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #256 : Maaliskuu 20, 2011, 15:33:28 »
Minulla ei ole suurempia allergioita tai vahvempaa lääkitystä minkään musiikkigenren suhteen. Toki täytyy myöntää, etten hirveästi tiedä mitä musiikkia kuuluu minkäkin genren alle. Joka tapauksessa kuuntelen musiikkia aikalailla laajalla skaalalla. Ehdottomia suosikkejani ovat Muse ja Green Day. Näiden lisäksi voisi mainita mm. BFMV, Reckless Love, Deep Insight, Lady Gaga sekä vanhemmista bändeistä Eppu Normaali ja Popeda. Tykkään myös bongailla uusia pienempiä bändejä, uusin löydökseni on Snow White's Poison Bite.

Lauluissa ehdottoman tärkeitä ovat lyriikat. Mitä järkeä biisissä on, jos siinä ei ole mitään tärkeää sanomaa?
You don't know anything yet
about the dreams I have.

Poissa Guetta

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #257 : Huhtikuu 04, 2011, 22:22:45 »
Juu-u tännekkin topikille kyhään viestin suht pikaisesti. Musiikin suhteen olen yleensä suht monipuolinen, että kuuntelen aikalailla kaikenlaista musiikkia. Tosin räppiin en kauheasti viitsi koskea, tosin tuleehan joskus kuunneltua sitä Nygårdia jos on jotenkin erikoinen fiilis mutta ei mitään tuollaista jenkkipoikien "elämä on kovaa kasvoin yksin kadulla" räppiä, siitä ei tule minulle kuin huono fiilis. Ja klassiseenkaan en kauhean usein viitsi koskea. Muuten kuuntelen aikalailla kaikkea, ehkä eniten tuota rock ja rockin ala-lajeja sekä kevyempää heviä. Sellaista karjunaa ei usein korvat kestä. Mainitaan tässä että en myös kuuntele mitenkään erityisesti purkkapoppia 24/7.

Ja vielä loppuun, lempibändejä/artisteja ovat esimerkiksi. Popeda, Green Day, Paramore, Panic at The Disco, Aerosmith, James Blunt - siinä nyt oli joitakin näitä. Mainitsen myös kuten sanoin jo tuossa "mitä kappaletta kuuntelet" topassa, että aikalailla kuuntelen nyt sellaisia "rakkaus"biisejä ja näin. Tiedä mistä johtuu, taitaa olla oman kehon salajuoni..

// Unohdin tästä kokonaan reggaen! Voihan sukka, sehän sentään on yksi lempi-genreistäni. Reggae vain on niin rentoa ja sitä tulee aina koko kesä kuunneltuna. Suosikki artisti on Bob Marley (ehkä jopa kaikista artisteista yhteensä)
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 05, 2011, 20:24:43 kirjoittanut Aurinkomatkailija »

Poissa Vana

  • Eksynyt haaveilija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #258 : Huhtikuu 06, 2011, 00:37:39 »
Kuuntelen musiikkia aika monipuolisesti, mutta ehkä eniten muhun iskee pop/rock/punk -tyylinen musiikki. Jostain syystä myös suurin osa niistä bändeistä joita kuuntelen on kotoisin Yhdysvalloista, luultavasti pelkkää sattumaa tai sitten ei. Ehdoton ykkössuosikkini on Paramore, mutta kuuntelen myös bändejä kuten 30 Seconds To Mars, Linkin Park, You Me At Six, Three Days Grace, The Sounds, Hey Monday, Disco Ensemble, Manic Street Preachers, Panic! At The Disco, Green Day, Evanescence, There For Tomorrow, VersaEmerge jne. Artisteista tulee kuunneltua jonkin verran ainakin Avril Lavignea, Katy Perrya... Suomalaistakin musiikkia tulee jonkin verran kuunneltua, lähinnä tosin niitä radiossa soitettavia hittibiisejä (radio on yleensä Voicella, mutta myös NRJ ja radio Rock menee). Lisäksi muusta musiikkimausta poiketen kuuntelen mm. Suvi Teräsniskaa, Kaija Koota ja Yö:tä, heh :D. Sitten kuuntelen jonkin verran myös Disney -aiheista musiikkia, eli siis elokuvien soundtrackeilta löytyviä biisejä.

Yleensä olen aika avoin uusille musiikkituttavuuksille, joskin tosiaan semmoinen energinen, ei liian raju rock/pop/punk -musiikki hyvillä sanoituksilla on ehdottomasti eniten mun mieleen :).
"Well you built up a world of magic
Because your real life is tragic
Yeah you built up a world of magic"

essya

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #259 : Huhtikuu 06, 2011, 19:40:23 »
Musiikkimakuni on elämäni aikana vaihdellut laidasta laitaan, ollut aika kausittaista. On ollut vanhemman rockin kausia, poppikausia, rankemman hevin kausia, punkkikausia, konemusiikkikausia yms.
Tällä hetkellä kuitenkin on ollut pitemmän aikaa päällä rap, hiphop äänd reggae kaikissa alalajeissaan. Tämä on ollut päällä vaihtelevalla menestyksellä kolmisen vuotta, ja varsinkin viimeisen vuoden aikana hyvinkin vahvana. Oikeastaan tällä hetkellä musiikista mitä kuuntelen on 85% näihin genreihin luokiteltavia artisteja.
Eniten minuun uppoaa suomalainen räppi. cheekit, elastiset yms. poislukien.
Lemppariartisteja Asa (jätkäjätkät), Laineen Kasperi, Huge L, Olli-PA, Are, Stepa, Pyhimys, Oululaiset ug-räppi -vaikuttajat yms.
Reggaepuolelle kun mennään niin sieltä löytyy Nopsajalkaa, Puppa J'tä, Jukka-poikaa, Raappanaa..
Ulkomaalaisista iskee Eminem, Shy One, Do or Die, Nate Dogg yms.

Tuo 15% onkin sitten aika sekalaista musiikkia. mm. Kaija Koo, Apulanta, Alicia Keys, Hausmylly. ;)

Poissa Remi

  • Siis nii Mary Sue
  • Vuotislainen
  • Fly away to the stars... Shit.
    • "Taidetta"
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #260 : Huhtikuu 07, 2011, 11:40:06 »
Aa... Joskus mie olen täne näköjään kirjoittanut aikasemminki, mutta en kyllä muista milloin ja mitä, mutta selkeästi tätä pitää päivittää omalta osalta! : D Tai siis... Kai se musiikkimaku on jonkin verran muuttunut...

kuuntelen oikeastaan vähän kaikkea, paitsi mainstream räppiä ja suurinta osaa jenkkipopista/muusta ylisuositusta... Valtavirran räpissä ei nykyisin ole oikeaa tunnetta tai mitään, se on sellaista rahaa&naisia, jee, hyi.

Mitä minä sitten kuuntelen? Esimerkkeinä voisi sanoa the Bird and the Been, MUCCn, Anssi Kelan... Ja vähän kaikkea muuta. Nuo kolme edustavat pientä osaa kaikesta siitä, mistä pidän (niin kuin jo sanoin kuuntelen oikeastaan vähän kaikkea). Ihan fiilispohjalta aina mennään. Josksu rockia, hevyä, metallia, joskus ruotsalaista purkkapoppia tai vaikka bluessia tai jazzia. Siitä tulikin mieleen, että Movit on oikein hieno bändi. :3

Ei sen niin väliä, onko bändillä painavaa asiaa sanottavanaan vai ei. Lyriikka ei kuitenkaan ole koko musiikki, ja laulu voi kuullostaa kivalta vaikka sanat kertoisivatkin purppapalloista, jotka pomppivat tyhjiössä. Hauskat sanoitukset on aina plussaa.
"Shed your shrouds. Slip your fingertips through the ground. Get those catacombs open I'm hoping you'll join us. Everybody come on out, yeah~ What a lovely, lovely night for a drink and a parade. We'll dance until the morning light, this town should be afraid. " -Skeletons on Parade, Ludo

Poissa Vajoaja

  • Kuplatila & Mössöttäjät Oy
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Mitä emme näe, sitä pelkäämme.
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #261 : Huhtikuu 07, 2011, 17:19:09 »
Noh, oma musiikkimaku on suht yksipuolinen (= Lähinnä klassista ja ns. "vähän uudempaa" piano- ja viulumusiikkia. Aiemmin kuuntelin aika vahvasti metallia jne mutta enää ei iske, sille hommalle tuli loppu melkeen vuosi sitte. Nyt meikäläisen korvia hivelee eritoten piano ja viulu (= Isosti suosin myös huilumusiikkia, varsinki panhuilua ja poikkihuilua. Suosikkeja on Philip Wesley, Brad White & Pierre Grill, Vanessa Mae (jotkin kappaleet), Claude Debussy, J.S. Bach, L. van Beethoven. Monesti se suurin syy, miksi kuuntelen tällasta instrumentaalista, on se, että voi kerralla keskittyä vaan siihen musiikkiin ja sen muotoihin, eikä tartte kuunnella lyriikoita. Ei sillä, että teksteissä jotain vikaa ois.

kayleigh

  • Ankeuttaja
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #262 : Toukokuu 08, 2011, 13:45:32 »
Rockissa inhoan liian pitkiä kitarasooloja
Milloin soolo sitten on liian pitkä? Onko kenelläkään antaa esimerkkiä liian pitkästä kitarasoolosta?

Poissa Bad Girl

  • Rebel Yell
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Guilty 'til I'm proven innocent
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #263 : Toukokuu 08, 2011, 13:54:07 »
Rockissa inhoan liian pitkiä kitarasooloja
Milloin soolo sitten on liian pitkä? Onko kenelläkään antaa esimerkkiä liian pitkästä kitarasoolosta?

Luulen et tuolla tarkoitetaan sellaista puoli biisiä kestävää kikkailua ja tilutusta :D Mie itse tykkään kyl hyvin monipuolisesti näistä [rock on muutenkin tärkeä osa musamakuani], mut oon huomannut, et jos biisissä on ihan älyttömän pitkiä sooloja tai pelkkää kitaralla kikkailua ja se tuntuu olevan musiikin pääasia, kyllästyn nopeasti. Esim ZZ Topista en ole ikinä pitänyt, mun makuun musa on liian tylsää ja paikoillaan jumittavaa, biisit liian samanlaisia ja en jaksa kuunnella sitä kitarasooloilua, joka vie usein paljon tilaa niistä biiseistä <: Kyllähän sen ymmärtää, että monet hyvät soittajat haluaa myös näyttää osaavansa, mutta liika sooloilu on aina liikaa ja alkaa tökkiä pidemmän päälle. Nämäkin ovat ihan mielipidekysymyksiä. Sooloistakin menee omaperäisyys tuolla tavalla.

Osasinko edes selittää tarpeeksi sekavasti..:)
He kuuntelivat hevimetallia, se syövytti heidän aivonsa ja spraymaalattuaan koulujen seinät heidät kärrättiin mielisairaalaan !

Vuoden Luihuinen, kiitoksia äänestäjille <2 || Epäaktiivinen säännöllisen epäsäännöllisesti

Poissa Luneth

  • Vuotislainen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #264 : Toukokuu 08, 2011, 15:33:09 »
Luulen et tuolla tarkoitetaan sellaista puoli biisiä kestävää kikkailua ja tilutusta :D Mie itse tykkään kyl hyvin monipuolisesti näistä [rock on muutenkin tärkeä osa musamakuani], mut oon huomannut, et jos biisissä on ihan älyttömän pitkiä sooloja tai pelkkää kitaralla kikkailua ja se tuntuu olevan musiikin pääasia, kyllästyn nopeasti. Esim ZZ Topista en ole ikinä pitänyt, mun makuun musa on liian tylsää ja paikoillaan jumittavaa, biisit liian samanlaisia ja en jaksa kuunnella sitä kitarasooloilua, joka vie usein paljon tilaa niistä biiseistä <: Kyllähän sen ymmärtää, että monet hyvät soittajat haluaa myös näyttää osaavansa, mutta liika sooloilu on aina liikaa ja alkaa tökkiä pidemmän päälle. Nämäkin ovat ihan mielipidekysymyksiä. Sooloistakin menee omaperäisyys tuolla tavalla.

Osasinko edes selittää tarpeeksi sekavasti..:)

^^Tiivistit ajatukseni erittäin hyvin, jos soolo kestää liian pitkään niin se kuulostaa tylsältä.
Tietenkin on erilaisia mielipiteitä! (:

Poissa koipen

  • Scififisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #265 : Toukokuu 09, 2011, 22:59:40 »
Luulen et tuolla tarkoitetaan sellaista puoli biisiä kestävää kikkailua ja tilutusta :D Mie itse tykkään kyl hyvin monipuolisesti näistä [rock on muutenkin tärkeä osa musamakuani], mut oon huomannut, et jos biisissä on ihan älyttömän pitkiä sooloja tai pelkkää kitaralla kikkailua ja se tuntuu olevan musiikin pääasia, kyllästyn nopeasti. Esim ZZ Topista en ole ikinä pitänyt, mun makuun musa on liian tylsää ja paikoillaan jumittavaa, biisit liian samanlaisia ja en jaksa kuunnella sitä kitarasooloilua, joka vie usein paljon tilaa niistä biiseistä <: Kyllähän sen ymmärtää, että monet hyvät soittajat haluaa myös näyttää osaavansa, mutta liika sooloilu on aina liikaa ja alkaa tökkiä pidemmän päälle. Nämäkin ovat ihan mielipidekysymyksiä. Sooloistakin menee omaperäisyys tuolla tavalla.

Osasinko edes selittää tarpeeksi sekavasti..:)

^^Tiivistit ajatukseni erittäin hyvin, jos soolo kestää liian pitkään niin se kuulostaa tylsältä.
Tietenkin on erilaisia mielipiteitä! (:

Höm höm höm. Kitarasoolo on mielestäni liiallinen yleistys. Usein hyvin tehdyt instrumentaalisektiot täydentävät musiikkia ja tehostavat tunnelmaa jonka lyriikat antavat. (Tämä toisaalta tulee henkilöltä joka kuuntelee Dream Theateria eli 80% inst, 20% lyr) Lopultakin Progressiivinen progissa tarkoittaa edistyvää, muuttuvaa, ja tämä muutos tarvitsee aikka ollakseen muoto itsessään. Jaarittelu ei tietenkään ole hyväksi, vaikka joskus pituuskin tehostaa tunnelmaa: GYBE - The Storm (1/3). Kyseinen kappale ei toimisi 4 minuuttisena, vaan sen fiilistely syventää katsojan immersiota. Jopa hyvin tehdyt soolot ovat oikein mukavia, jotkin toimivat jopa yksinään.

Lisäksi katsoin ZZ Topin erään kappaleen (Gimme All Your Lovin'). Kyseessä onkin latteuden ongelma. Kappale ei muutu, vaan on samaa tasapaksua massaa alusta loppuun. Se lieneekin suurin epäpitoni "nykymusiikissa". Yleinen latteus. Latte tarvitsee espresson tuomaan laten esille, maidon tehden latesta elementin itsessään. Lopultakin Progressiivinen progissa tarkoittaa edistyvää, muuttuvaa.

Niin ja improvisaatiohan..: LTE- Three minute warning (1/3).

Ja sitten topicciin: itselleni menee lähinnä progi, sekä metalli että rock, joskin painottunee raskaampaan päähään (joskin Pink Floyd lienee kuitenkin lempibändini). Toolin polyrytmit antavat hypnoottisen tunteen, kun taas DT:n  instrumentaalifiinistely on teknisesti omaa luokkaansa. Harmi vaan että Progimetallista tuntuu kaikki hyvät bändit jo löytyneet, ja klassinen progrock ei PF:ä lukuunottamatta ime.

Joskus harvoin menee klassinen ja jazz.

« Viimeksi muokattu: Toukokuu 29, 2011, 22:47:00 kirjoittanut koipen »
nr: Douglas Adams / Linnunradan käsikirja liftareille

Poissa momentum

  • Daydreamer
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Hi~ ♥
    • Tunneterapiaa
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #266 : Toukokuu 25, 2011, 16:06:03 »
Vanhasta postauksesta on jo aikaa ja hieman jotain uuttakin on tullut mukaan. :)

Eli edelleen jytään pop rockia, dancea, poppia, j-pop, electropoppia, R&Btä, hip hoppia, reggaeta, klassista, trancea, eurodancea ja eurobeatia. Uutena tuttavuutena on tullut K-pop, eli korealainen pop musiikki. K-pop on nyt hyvin suosittua aika lailla kaikkialla. En ihan tarkkaan tiedä milloin suosio alkoi nousta mutta kaikki kaverit alkoi jytää sitä joskus 2009 aikana, mutta itse innostuin vasta kesällä 2010 laulajan Lee Hyori voimalla, sen jälkeen aloin jytää 4minutea, 2NE1stä (lausutaan to anyone), BIG BANGia ja SHINeetä sekä tietenkin Hyun Ahia. K-pop on hyvin koukuttavaa kamaa. :D

Kuuntelen toki myös hyvin paljon kaikkea muutakin, mutta aasialaiset on edelleen aika voimakkaasti se pääkohde jota päädyn kuuntelemaan, mutta olen kyllä tutustunut uusiin länsimaalaisiinkin, kuten Shakiraan, Lady Gagaan, Rihannaan, Madonnaan, Jenni Vartiaiseen ja Hilary Duffiin.
Löydätte mut myös näistä:
last.fm||Twitter||Facebook||LiveJournal||Fanfiction.net||DeviantART

Poissa Mansikkarahka

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #267 : Tammikuu 05, 2012, 02:18:34 »
Pidän eniten rockista, hard rockista, metallista, elokuvamusiikista, sinfonisesta ja J-popista. Jonkin verran myös muusta popista.

Eniten tulee kuunneltua Crucified Barbaraa, PMMP:tä, Nightwishia, Morning Musumea, Johanna Kurkelaa, Chisua, Vanilla Ninjaa ja Disneyn elokuvamusiikkia.

Pisimpään olen kuunnellut Nightwishiä (vuodesta 2005) ja Chisu taas on uusin löytöni. Chisu on minusta tähän asti ollut ihan hyvä, mutta Sabotage -biisin myötä olen tykästynyt enemmän hänen musiikkiinsa.

Poissa Insanity

  • Vuotislainen
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #268 : Helmikuu 23, 2012, 21:09:02 »
Minut ovat mummopuolelta ihmiset leimanneet saatananpalvojaksi :) Nauran makeasti kaikille jotka näin luulevat. Genreuskovaisuus on myös hyvinhyvin syvältä persestä.

Eniten kuuntelen lempibändini Megadethin myötä trash-metal'ia, mutta kuunteen myös paaaljon erlaista musiikkia. Esimerkiksi Tim Burtonin elokuvien soundtrackit (suurimmaksi osaksi Danny Elfman siis) ovat yksi miljoonasta rakkauteni kohteesta, onko parempaa tapaa rentoutua koulupäivän jälkeen, kun pistää tuttu ja turvallinen This is Halloween soimaan ja laulaa mukana? Vihaisena kulutan heavy metalia esimerkkinä tästä Children of Bodom. Kuuntelen myös suomirokkia ja punkkia (Eppu Normaali, Happoradio, Zen Cáfe, Klamydia, Sex Pistols, Bad Religion). Diggailen myös iskelmää ja bluesia salaa, mutta tämä tapahtuu useinmiten silloin kun vanhempani laittavat jotain tämänkaltaista. Reckless Lovea en voi sietää!
Umbridge -> Insanity

Poissa Nimue

  • broccoli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • I’m collapsing in stellar clouds of gas.
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #269 : Helmikuu 23, 2012, 22:04:05 »
Oma musiikkimakuni on suppea ja valikoitunut, taidan olla vähän liiankin jyrkkä siinä, mikä kelpaa ja mikä ei :D Paitsi että nykyään tuntuu jotenkin olevan kovin vaikea pistää mitään bändiä yhteen genreen ja ja ja.
Nightwish oli se ensimmäinen bändi, mitä jejee fanitin kunnolla, ja miksikäs rakas Wikipedia sen määritteleekään, sinfoninen metalli tai jotain? Ja niiden uudella levyllä kyllä venytettiin taas sitä, mihin genreen bändi kuuluukaan... mutta siis, eli kaikenlainen metalli menee. Screamokin on ihan ok, LeATHERMOUTH siitä hyvänä esimerkkinä. :3
Sitten tulee kait Muse, mikä mun mielestä osuvasti kuvailtiin jossain ulkomaalaisessa musalehdessä (Kerrang!? Q?); space rock, alternative rock, what-the-fuck-rock, poprock ja mitä kaikkea siinä oli :'D MCR menee sinne alternative rockiin, kuin myös White Lies ja osaksi The Used.
Hmm, rapista tai hiphopista en koskaan ole tykännyt hirveästi. Eli kai oma musiikkimakni on painoittunut tuonne alternative rock-osastoon :3
"You being all mysterious with your - cheekbones and turning your collar up so you look cool."

Poissa Megia

  • Human Error
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #270 : Helmikuu 25, 2012, 20:41:01 »
Rockissa taas sanoitus perustuu yleensä sotaan tai rakkauteen tai sex, drugs & rock 'n roll -menoon.

Asia käsiteltiin jo loppuun mutta en pysty pitämään näppejäni erossa tästä asiasta. Totta on, että rockista löytyy äärimmäisen paljon mainitsemaai sex, drugs & rock'n roll meininkiä. Erityisesti kun kuuntelee parikymmentä vuotta vanhaa rokkia se keskittyy juurikin pääpiirteittäin noihin ja rakkauteen tai muuten ihmissuhteisiin. On kuitenkin paljon rockkia joka keskittyy johonkin aivan muuhun. Se ottaa käsille yhteiskunnallisia asioita, miettii ihmisyyttä, kohtaloa, kuolemaa ja ties mitä huomattavasti henkevämpää kun voicen ja nrj:n perustarjonta joka sisältää joko rakkauslauluja tai puolialastomia perseitä heiluttavia blondeja ja biisien sanoma on näin kärjistettynä "oot kuuma mitä tehään tänä iltana".

Rock'n rollin lapsia olen minäkin, joskin kuuntelen musiikkia lähes laidasta laitaan. Rakastan kasariheviä, Beethoven on aivan ihana, japsirokki on jäänyt vuosien takaa soittolistoille ja Antti Tuiskukin on ykkösartistien listalla. Ainoat tyylit mitä en oikein sulata ovat suomirap tai no rap ja hiphop aika lailla yleisesti ottaen ja raskaampi hevi. Sanotaan että Helloweenissa menee se raja, yhtään rankempaa en pysty kuuntelemaan. Jaksan edelleen hämmästyä kun joku kertoo kuuntelevansa Slayeria, oikeasti miten te pystytte? Ja mitä tuohon mainitsemaani suomirappiin tulee... rapin pitäisi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin vääryyksiin ymv. Steven Tyleria lainatakseni rap on nypäivän rock'n rollia. Ei kyllä Suomessa vaan, täällä hillutaan pienissä häissä ja reggaerekoissa. Paleface on kuitenkin jees.

En tuota lempimusiikkiani oikein osaa lähteä arvostelemaan. Minä vain tykkään. En viitsi mitään listoja tähän lähteä kirjoittelemaan, mutta sanotaan että siinä top vitosessa kelluskelevat X Japan, Sixx:A.M., Pariisin Kevät, Hanoi Rocks, D'espairsRay ja Aerosmith. Hupsista niitä tulikin kuusi. Eli laaja on musiikkimakuni. Amerikkalaista, englantilaista ja japanilaista musiikkia tulee siis paljon kuunneltua, joskin thairock miellyttää myös kovasti korvaa.
live hard live your dream.

Poissa Wood Nymph

  • Renegade
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Luksusloimu!
    • something worth fighting for ~ Tumblr
  • Pottermore: ScarletSun17528
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #271 : Helmikuu 27, 2012, 17:42:52 »
Mun musiikkimaku on siinä erikoinen että se ei toisaalta rajotu mihinkään. No "Disney-bändejä" en kestä enkä heviä mutta muuten harvinaisen monipuolinen. Pop-indierock-punk-rock... Lisäks on sellasia ihmeellisiä, outoja joista satun tykkäämään. Niille ei oo kategoriaa :D Sekalaista.
Ehdoton lempibändi on kuitenkin Paramore. Niiden pop-punk-rock tyylinen musiikki vei sydämen jo -08. Sitten indierock on kanssa lähellä sydäntä. Coldplay ykkösten joukossa. Sitten muita Kings Of Leon, The Sounds, PMMP, Muse, You Me At Six, Adele, U2, Green Day, One Direction, Simple Plan, Katy Perry, Foo Fighters...
Well then, I think the answer is that a circle has no beginning.
-Luna Lovegood, DH

Poissa annips

  • siipienrepijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • But I'm just a ghost
  • Pottermore: DawnNewt14590
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #272 : Maaliskuu 02, 2012, 19:31:53 »

Pidän sellaisesta kevyemmästä punk/Rock/Pop/Vaihtoehtorockista. Hui kauhia, tulipas melkoinen genrelista :oo  Näihin nyt kuuluu Paramore ja Green day. Tulee ihanan voimakas olo.

Pidän myös ehkä hieman jazzahtavsta musiikista. Myös soul on ihan kivaa :)) Niin kuin Adele. Tämä käy paremmin rauhoittumiseen kuin punk :DD

Kaksi sellaista on mihin en koske. Minkäänlainen metalli tai rap. Ne ovat ihan erilaisia, mutta en kummastakaan pidä.. :cc

Artisteja/bändejä joista pidän On mm. paramore n:o 1 always :), Green day, Coldplay, Adele ja Pmmp :)) Adele ja Paramore on parhaat ja sitten kai se Green Day ;)
-annipsi-
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 12, 2012, 13:58:25 kirjoittanut annips »

Poissa Rantsu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #273 : Maaliskuu 02, 2012, 20:36:22 »
Kas kas, tähän en ole vielä vastannutkaan. Jos puhutaan tyylilajeista, niin pidän tietynlaisista metalli- ja rock -yhtyeistä, erityisesti sellaisista, joiden musiikissa on vaikutteita muista tyylilajeista tai muuten vain jokin erityinen koukku. Pidän periaatteessa todella monista yhtyeistä, hyvinkin sekalaisista, tai siis toisistaan poikkeavista, eli en ole niinkään tiettyyn kaavaan maun puolesta kangistunut, mutta äärimmäisen valikoiva olen.

Suosikkiyhtyeitäni/artisteja ovat Iron Maiden (myönnän olevani aika iso fani...) ja Bruce Dickinson, joka on sattumoisin Iron Maidenin solisti ja hänen soolomateriaalinsa on jopa Maidenin parhaita levyjä timanttisempaa tavaraa; Dickinson on Maidenissakin häikäisevän loistava laulaja, mutta soolomateriaaliaan hän tulkitsee kenties vielä hienommin, kiitos äänialan paremman käytön. Mainittakoon nyt vielä, että Dickinson on minusta mitä parhain sanoittaja. Kappaleet kuten Navigate the Seas of the Sun tai Maidenin Revelations ovat upeita sanoitus- ja sävellystöitä.

Noiden kahden ykkössuosikin perässä ovat sitten Nightwish ja sellaiset legendat, kuin Queen ja Led Zeppelin. Molempien tuotannossa on paljon sellaista, josta en niin pidä, mutta toisaalta myös paljon henkeäsalpaavan upeaa materiaalia, kuten nyt esimerkiksi Innuendo tai Bohemian Rhapsody Queenilta tai Stairway to Heaven (yllätys yllätys), Achilles Last Stand tai The Battle for Evermore Led Zeppeliniltä.

Folk-vaikutteiset kappaleet ovat usein mieleeni ja rakastan esimerkiksi Simon & Garfunkein Sound of Silence -hittiä, vaikka varsinkin nykyään hittikappaleet eivät ole yleensä mieleeni. Folk-henkisyys on muuten yksi syy sille, että Nightwishin Imaginaerum on suosikkialbumini Yövissyltä.

Progressiiviset vaikutteet ovat myös mielenkiintoinen juttu ja siksi pidänkin Iron Maidenin uudemmista levyistä tavattomasti. Olen myös muutamien elokuvasoundtrackien suurkuluttaja. Erityisesti Hans Zimmerin mantelinperijäksikin tituleeratun Steve Jablonskyn Transformers-sävellykset ja Howard Shoren Lord of the Rings -musiikki ovat kovassa kuuntelussa. Tuskin maltan odottaa The Hobbit -elokuvien soundtrackeja! Pelimusiikista The Legend of Zelda -sarjan musiikit laskisin vielä suosikkimusiikkini joukkoon.

Edellä mainittujen artistien lisäksi tulee toki kuunneltua muutakin musiikkia, esimeriksi Bruce Springsteenillä on jokunen hieno kappale, joista varsinkin Born to Runia tulee kuunneltua paljon. Myönnetään, että Springsteenin musiikissa on sellainen "AAAAAMEEEEERICA"-fiilis, mutta noh... Melodiat toimivat. Ja sitten UFO-yhtyeen Doctor Doctor on kerrassaan mainio kappale, jonka kuuntelemisesta on tullut enemmän tai vähemmän säännöllinen tapa. Ja sitten esimerkiksi David Bowiella on huippukappaleita, vaikka tyyppi hieman outo hemmo aikanaan olikin... Space Oddity on aivan mahtava.

Perinteisen heavy metallin puolelta pitää vielä mainita tuohon suosikkiartistilistaan Blaze Bayley, myös Iron Maidenissa jonkin aikaa 90-luvulla ollut laulaja, joka on hieno mies, hieno artisti ja tekee ihan hyvää musiikkia. Tuttua, turvallista, mutta sielukasta metallia, joka ei ole minun makuuni liian raskasta.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 02, 2012, 20:40:00 kirjoittanut Rantsu »
"Yet pity is of two kinds: one is of kinship recognised, and is near to love; the other is of difference of fortune perceived, and is near to pride."
*Tumblr
Instagram

Poissa varjopoika

  • the world's only consulting detective
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: GhostPumpkin94
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #274 : Maaliskuu 02, 2012, 20:37:21 »
Ah, musiikkimakuni on liian laaja luokiteltavaksi... Genre vaihtelee aina mielialastani riippuen, mutta lähinnä kuuntelen sellaista musiikkia, jossa on järkevät sanoitukset, eikä mitään "I love you, baby, you love me, ohh" - tyylistä räppipaskaa (anteeksi jos satut kuuntelemaan sellaista, tarkoitukseni ei ollut mollata musiikkimakuasi). Siitä poiketen rakastan kuitenkin klassista, disneytä, screamoa, remixejä ja muuta psykedeelistä musiikkia (Skrillex!). Elokuvien ja pelien soundtrackitkin ovat kivoja.
En yleensä kuuntele suomalaista musiikkia (iskelmästä puhumattakaan), mutta Leevi and the Leavings ja pari muuta bändiä ansaitsevat respectini.

Biiseissä pitää olla mukaansatempaava taustamusiikki hyvien sanojen lisäksi (en pidä hirveästi ns. rauhallisista kappaleista, joissa joku laulaa tunteikkaasti ja taustalla soi hiljaisella ainoastaan piano, mutta toki niistäkin löytyy jotain hyviä) tai sitten jotain päätöntä karjuntaa ja kova taustameteli. Musiikki on taidetta, joten ymmärrykseni ei riitä näille nopeasti kyhätyille biiseille, jotka kertovat jostain turhanpäiväisestä... esimerkiksi nyt vaikka Rebecca Blackin Friday ja Robinin Frontside Ollie. Ei ole kuitenkaan minun asiani jos joku niistä pitää, kukin kuunnelkoon mitä haluaa.
You're a human after all.

Poissa Jack the Ripoff

  • Draamadiktaattori
  • Vuotislainen
  • Mitäs kettua..?
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #275 : Maaliskuu 17, 2012, 22:52:47 »
Kikkelihevi on hieno, hieno asia. Tuplabasso, tilutus sekä kovaa ja korkealta lähtevä laulanta vaan iskee joka kerta. Toimii myös naisvokalisteilla. Bonuspisteet ja kunnon gasmit jos melodiakin sattuu olemaan mukavan dramaattinen.

Muuten menee hyvin pitkälti satunnaisten kappaleiden puolelle.. Tulee kuunneltua kaikkea vähän laidasta laitaan, mutta yleensä selkeä(hkö) melodia pitää olla. Ainakin jossain kohden. XD

Olen myös sitä tyyppiä joka soittaa samaa biisiä tunnista toiseen jos se sattuu miellyttämään. Tänään on ollut soimassa Ricky Martinin Livin la vida loca. Seksikäs "latino"poprock kyllä menee myös.
True delights come only through suffering.

Poissa simiblaa

  • Se toinen torni
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • you're in ruins
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #276 : Huhtikuu 02, 2012, 16:57:50 »
Paramore

Paramore soittaa ihanan iloista musiikkia mutta se ei kuitenkaan ole sellaista... niiku.. sellasta... sellasta huonoo vaa se on silti iha punkrockia ja näin.

Green Day


Green Day on ollut varmaan 4 vuotta lempparieni joukossa. Green Day osaa soittaa rauhallista musiikkia mutta ei silti ole mikään klassinen musiikki- bändi. Ei todellakaan. Ja Green Daylla ei ole paljoakaan kappaleita missä ei olisi punkkia joissain kohdissa. No Wake Me Up When September Endssissäkin on siinä loppupuolella kovempaa musiikkia :)

Nightwish

Nightwishin musiikki on ainutlaatuista. En ole todellakaan mikään goottimusiikki tyyppi ja Nightwish on ainoa kunnon rockbändi mitä kuuntelen. Mut ku mä oon kuunnellu niit joitai muita ni ei ne oo must ollu yhtä hyviä. Ja mulla on Markon nimmari:3 lesoleso:D ok ei muuta .
[/i]
I've been locked inside your heart shaped box for weeks..

Poissa Töme

  • jäätynyt nolla sateessa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • They're all out without you, havin' fun.
  • Pottermore: CharmBlade23297
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #277 : Toukokuu 04, 2012, 23:10:00 »
Mulla on aika monipuolinen musiikkimaku, vaikka tyylit ovatkin pääasiassa punk, rock, alternative ja metal ja kaikkea niiden mahdollisia alatyylejä.
Ääripäistä voisin mainita, ensimmäiseksi kevyestä Adelen. Se on ihan loistava. Moniko poppari tekee itse sanat? Kaksi tulee tällähetkelle mieleen.. Ja sitten toinen ääripää Bullet For My Valentine. Metalcorea. Aivan loistavaa tämäkin. Nerokkaita sanoja yhdistettynä upeisiin melodioihin ja screamoihin.

Eniten tulee kuunneltua: Green Day, Paramore, Billy Talent, Rammstein ja Bulletit. Kyllä mä voisin tähän liutan muitakin bändejä luetella mutta en viitsi. Tarkemmin bändejä löytyy profiilistani.

~~Töme~~
How can you "just be yourself" when you don`t know who you are?
Stop saying "I know how you feel"
How could anyone know how another feels?

Poissa Surkimus

  • niin boheemi, kuten sinä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Voi löytää onnen kärsimyksestä
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #278 : Heinäkuu 07, 2012, 11:32:21 »
Loppujen lopuksi kuuntelen kaikkea. Tai siis kaikesta löytyy jotain, mikä ansaitsisi paikan soittolistoillani. Eniten kolahtavat eräät raskaamman rockin muodot, jotka voisivat mennä jopa metallin puolelle, myös alternative-, progressiviinen ja psykedeelinen rock on aika kivaa fiilistelykamaa. Grungekin kolahtaa kuin miljoona volttia. Yleisesti jos biisi on tarttuva ja sitä pystyy fiilistelemään, on se minusta hyvää.
Adelen Rolling in the Deephan on loistava! Samoin Heaven Shall Burn - Behind the Wall of Silence. Huomaatteko eron?

Lempibändejäni ovat Apulanta, Zen Cafe, Happoradio, Linkin Park, CMX, Fall Out Boy, Red Hot Chili Peppers, Pariisin Kevät,Nirvana, Green Day, Foo Fighters etc. Näistä esim. Zen Cafe ja Happoradio edustavat suomalaista poprockia, Red Hot Chili Peppers popin, rockin ja hiphopin erikoista yhdistelmää, Fall Out Boy teini-pop-punkia, Pariisin Kevät taasen on ihan omaa luokkaansa, Nirvana on grunge-musiikkia kun taas Green Day ja Foo Fighters ovat sellaista nykyään paljon pinnalla olevaa, suoraviivaisempaa, rockia. CMX on myös omaa luokkaansa - kokeilevat kaikenlaista, yleisesti musiikki on ollut joko viimeaikaista, kevyempää ja "kiltimpää" popmusiikkia, tai aikaisemmin nähtyä, rockimpaa progea. Apulanta taas on sitä tuttua ja turvallista Apulantaa ollut jo pitkään - silti osaten muuttua. (Minusta tuntuu että nämä "APULANNASTA ON TULLUT KAUPALLISTA MASSAA" tyypit eivät ole kuunnelleet niitä nykyään tehtyjä, ei niin tunnettuja biisejä : D Tietty Apulanta on muuttunut ehkä hiukan "kiltimmäksi", mutta kokoajanhan se on ollut pinnalla)
"Tärkeintä ei ole määränpää, vaan se, että nousee kyytiin"

Poissa Linesca

  • Kapinasusi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Home field advantage
  • Pottermore: WalnutRain28723
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #279 : Heinäkuu 07, 2012, 12:18:44 »
K-pop! K-pop ehdottomasti.
Siitä lähtien, kun siskoni linkkasi mulle 2ne1'n I am the best -kappaleen (itse hän oli siitä kiinnostunut ilmeisesti vain siksi, että musiikkivideossa alun tytöllä oli peilikynsilakkaa. jei) joskus lokakuussa viime vuonna (? ainoa muistikuva on, että latasin ko. kappaleen ja muuta samalta esittäjältä eräälle reissulle joka tapahtui lokakuussa, eikä siitä ollut kauaa siihen kun olin tutustunut genreen.), enkä siitä lähtien ole oikeastaan muuta musiikkia kuunnellut kuin k-poppia. Tosin yhtyeet ovat lisääntyneet, tällä hetkellä kuuntelulistalla jo mainittu 2ne1, Super Junior, SHINee ja muita yksittäisiä biisejä muilta esittäjiltä.

K-popissa ensimmäisenä kiehtoi eri kieli, ja se kun sitä ei ymmärtänyt oli lähinnä plussaa - saattoi vain kuunnella musiikkia välittämättä sanoista ja niiden merkityksistä. Helposti minulle tosin tuli selväksi, että mitä jokaisessa biisissä kuullut saranghae ja gaseumi ja muut kliseet tarkoittivat, ja opin myös pienen harjoittelun jälkeen kirjoittamaan hangulia, korealaisia aakkosia. Musiikissa on hyvä rytmi, ja ne ovat mukaansatempaavia huolimatta vieraasta kielestä. Bändejä on montaa erilaista, ja bändinkin sisällä biisit ovat hyvinkin erilaisia (kuten SHINeen Hello ja Lucifer sekä Super Juniorin No Other ja Bonamana - täysin erilaisia vaikka samasta bändistä tulevat).

Jos haluat tietää minkälainen on kliseinen k-pop-biisi, etsi youtuben hausta sanoilla 'ultimate k-pop song' ja valitse ensimmäinen hakutulos :D biisistä tosin puuttuu saranghae kokonaan... :s mutta siitä saa varsin hyvän käsityksen musiikkityylistä :)


// Dewie, oot todella oikeessa :D Jos vaan ois vähän suositumpaa, ni koko maailma tanssis noiden mukana. Tosin, itseäni viehättää tässä kielen lisäksi myös se, ettei juuri kukaan kuuntele tuota, niin olen omalla tavallani harvinainen (; Ja voihan se Pitbull olla, kukapa tietää ;D ja ihan ps. se on Sistar, olettaen että puhumme samasta yhtyeestä :D
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 07, 2012, 20:39:23 kirjoittanut Linesca »
Se on lampi niin ihmeellinen, ja sen pinta on niin syvänsininen, siellä rauhassa unelmoida saan, ajatuksiin kauas pois vaeltaa...

Poissa Dewie

  • Vuotislainen
  • Pottermore: HazelNight86
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #280 : Heinäkuu 07, 2012, 19:44:49 »
Oli pakko käydä kuuntelemassa tuota k-poppia :D ja huhhuh, jos kielenä olisi englanti niin nuo kaikki mitä tässä nyt ehdin katsoa (pari kappaleet Bigbangilta, Sintarilta ja 2NE1:lta) olisivat ihan huikeita hittejä! Siellä oli kyllä semmosta tanssilattia-biittiä, että Pitbulliakin heikottais :D ja siis sanon tämän kaiken hyvää tarkoittaen! Ja Lady Gagakin kalpesin noiden asujen rinnalla, jösses.

Oon ihan järkyttynyt, jatkan koekuuntelua :DD

muokss! Menossa Sintarin So Cool. Siellä vilahti ihan Pitbullin näkönen kaveri!!! xddd
muokks2. onko se oikeastikin Pitbull häh!?
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 07, 2012, 19:48:42 kirjoittanut Dewie »
Olen esihistoriallinen käärme joka ulvoo ja murisee! -Pikku Myy-

Poissa Heimdall

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #281 : Elokuu 13, 2012, 00:47:55 »
Nyt kun ajattelee, niin kuuntelen musiikkia aika laidasta laitaan. En kuitenkaan voi sanoa kuuntelevani mitään "listaykkösiä tällä hetkellä". Ne vaan on jotain niin järkyttävää musiikkia, josta en yhtään pidä. Mielipiteet kullakin näinhän se on.

Musiikki auttaa viemään ajatuksia pois huolista, se rentouttaa, saa aikaa kulumaan nopeampaa ja yksinkertaisesti on aivan parasta.

Mitään tiettyä genreä en haluaisi sanoa, mutta voin sanoa että kallistun aika vakaasti klassisen rockin pariin. Folk, psykedeelinen rock ja pop rock ovat nämäkin kyllä aika yleisiä kuunneltavia. Klassisen rockin pariin rantauduin joskus kymmenen vuotiaana, isoveljen kautta ja siitä lähtien olen fanittanut ihan tosissani. Queen, Led Zeppelin, The Beatles, Rolling Stones ja The Who ovat suosikeitani.

Black Sabbath on sitten vissiin kaikkein "raskainta" musiikkia mitä kuuntelen. Ozzy is the best 8)!

Nirvana ja Foo Fighters ovat vähän uudempia suosikkeja, tekivät/tekevät ihan hiton hyvää musiikkia!
If not for you / Babe, I couldn't even find the door
I couldn't even see the floor /I'd be sad and blue, if not for you.

Freia -> Heimdall

Poissa nominal

  • Kuriositeetti
  • Vuotislainen
  • Pottermore: FireboltLumos114
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #282 : Elokuu 13, 2012, 11:59:50 »
Minua aina ärsyttää, kun ihmiset kysyvät musiikkimaustani tai siitä, millaista musiikkia kuuntelen. Yleensä vastaan, että en kuuntele musiikkia tai että minulla ei ole musiikkimakua, ja sitten kaikki jäävät toljottamaan ihmeissään.

Tunnen todella harvoja ihmisiä, joille musiikki on yhtä "samantekevä" asia kuin minulle. En koe mielekkääksi istua kavereiden kesken kuuntelemassa hiljaa hyviä biisejä, vaan minulle musiikki on ennemmin sellainen taustamelu. Tosin poikkeuksena joku aivan ihana kappale, jonka haluan kuunnella kerran tai pari.

En myöskään pidä artisteista tai bändeistä. En jaksa kuunnella samalta esittäjältä kovin paljoa musiikkia. Jossain vaiheessa luulin fanittavani Sonata Arcticaa, mutta skippaillessani sen biisejä niiden tullessa mp3:lta lenkillä totesin, ettei se niin mene. Pidän kappaleista, ja joillakin esittäjillä niitä on useampi hyvä tai kuunneltava. Lisäksi minut on mahdollista saada pitämään melkein mistä tahansa, kunhan soittaa sen minulle tarpeeksi monta kertaa.

Ehkä sellainen yleispätevä kriteeri biiseille, joista pidän, on tunteellisuus. En välitä hyväntuulisista rallatuksista, mutta surulliset, katkerat, haikeat sun muut iskevät. Lisäksi pidän aika paljon elokuvamusiikista. Tärkeintä tosiaan biisissä on tunnelma, sillä sanoja harvemmin edes kuuntelen.

Taidan olla jonkinlainen luonnonoikku, mutta en ihan totta pysty käsittämään, miten ihmiset voivat fanittaa jotain yhtä bändiä tai artistia niin hirveästi. Olen ollut yhdellä keikalla - kaveri sai suostuteltua Madonnan keikalle tunnin varoitusajalla - enkä erityisesti viihtynyt. En käsitä, miten jotkut voivat maksaa satojakin euroja päästäkseen kuuntelemaan musiikkia, varsinkin, kun laatu on vielä paljon huonompi kuin kotona kuunneltuna.
Peitetty liekki on tulisin ~ Entä jos Voldemort olisikin valinnut toisin? ~ Taikalaiva Titanic

Poissa goldensnitch

  • Sadetonna
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Action!
  • Pottermore: HeartPotion15680
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #283 : Elokuu 13, 2012, 13:41:43 »
Nominal, et ole luonnonoikku, minullakaan ei ole musiikkimausta tietoakaan. ;) Jotkut biisit iskevät minuun, ja niitä tulee sitten kuunneltua jonkin verran, mutta en fanita mitään bändiä, artistia tai tyylisuuntaa. Aika naurettavaa, että minulla on uusi ja kallis radio, kun ei sitä juurikaan tule kuunneltua, mitä nyt Potter-soundtrackit kerran läpi. Radiosta tulee mielestäni liian usein samat biisit, ja nykymusiikki ei ole minun makuuni. Jos lempparibiisejä minulla on, niin ne ovatkin sitten 80-luvulta.

Elokuvamusiikki kelpaa minulle. Potteria, Blues Brothersien ym. soundtrackejä on tullut kuunneltua joskus. Mutta jos kuuntelen musiikkia, teen ehdottomasti jotain muutakin, "Istunpa tässä puoli tuntia fiilistelemässä Michael Jacksonia" -tyyli ei sovi minulle. Joskus piirrän, luen tai kudon kuulokkeet päässä. Yleisesti ottaen musiikki ei ole minulle erityisen tärkeää, mutta aika-ajoin viihdyttävää. keikoille tuskin ikinä raahautuisin...
Have you found Jesus yet?
- I didn't know I was supposed to be looking for him, sir.

Poissa Prosper

  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #284 : Elokuu 13, 2012, 13:54:22 »
Musiikkimaku vaihtelee aika paljon. Kuuntelen mitä milloinkin, enimmäkseen tätä nykyaikaista musiikkia, vaikka joskus vanhemmankin musiikin kanssa fiilistelen. Mitään yksittäistä suosikkia ei nouse muiden ylitse, mutta jos ihan kotimaisia tekijöitä mietitään niin tykkään Apulannasta (kuka ei pidä?) ja Dingosta, jonkin verran... Anssi Kelasta pidin joskus tuhat vuotta sitten. Leffamusiikkia en oikein ole juurtunut kuuntelemaan. Pitäisi varmaan, mutta kun en ole mikään musiikki-intoilija niin tajuaisinko siitä edes mitään... vai voiko siitä edes tajuta mitään? :D En kuuntele musiikkia mistään sen erityisemmästä syystäkään, kuin siitä, että joskus siitä saa inspiraatiota kirjoittamiseen, mutta silloinkin yleensä on kyseessä vain yksi tietty kappale eikä enempää. Omistan n. 4 levyä :D

Poissa Undef

  • Allons-y!
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Pottermore: FangMahogany16903
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #285 : Elokuu 13, 2012, 16:05:31 »
Nominal et ole yksin. Vihaan sitä kun ihmiset kysyvät, mistä musiikista pidän. Kuuntelen ainoastaan musiikkia, jos se tulee radiosta (Radio Aalto). Myös vanhat kappaleet ovat hyviä. Nykyään kaikki kuuntelee jotain, joka kuulostaa puhumiselta (ei räppiä). Sitten saan kärsiä siinä vieressä, jos (ja kun) joku soittaa kyseistä musiikkia.

Itse asiassa tykkään eri bändeistä, mutta en kuuntele niitä. Tykkään esim. Queen, Coldplay sekä joistain Pink Floydin kappaleista.
"Kerro liikkeillä tanssijan: minä rakastan, minä välitän vieläkin.
 Kerro maailmassa näytelmän: minä ymmärrän, minä kutsun sielläkin."

Poissa nominal

  • Kuriositeetti
  • Vuotislainen
  • Pottermore: FireboltLumos114
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #286 : Elokuu 13, 2012, 17:05:32 »
Oooooh, Undef ja goldensnitch, onko tämä todellistakaan! Pelastitte minut ikuiselta kadotukselta eikä kun no joo ihan sama :D

Oikeasti, mikä siinä on, että aina toiseen tutustuessa pitää kysyä musiikkimausta? Tai siis joo, totta kai, hyvä niille jotka jotain tiettyä kuuntelevat. Mutta entä sitten me ernut? ): Sitä tulee aina jotenkin tyhmä ja keskusteluntappava olo, kun jää mumisemaan jotain epämääräistä. Sitten, jos satun mainitsemaan jonkun bändin, jonka jostain musiikista pidän, minut leimataan heti kyseisen genren kuuntelijaksi :D Yritin tuossa juuri taannoin selittää poikaystävän kavereille suunnilleen, mitä kuuntelen. "Ai, sä oot siis hevari? Häh, eihän näitä yhdistä mikään! Ooksä niin masentunu että viiltelet aina itteäs näiden biisien tahtiin?" Siinä vaiheessa jäädyin aika pahasti. Minulle biisin surumielisyys ei tarkoita sitä, että kuuntelisin sitä vain surullisena - jos olen iloinen, saan siitä ihan erilaisia asioita irti.
Peitetty liekki on tulisin ~ Entä jos Voldemort olisikin valinnut toisin? ~ Taikalaiva Titanic

Poissa Quanie

  • vampyyrin ja ihmissuden jälkeläinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • en tunne tapausta, suosittelen ampumista
    • Sunny loves Rainy
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #287 : Marraskuu 16, 2012, 20:45:46 »
Musiikki on tärkeä asia, ainakin mulle, ja musiikkimausta on kiva puhua, kunhan siitä ei riitaa tule, koska se on jokaisen ihmisen oma asia mitä ne kuuntelee ja siitä on osattava keskustella loukkaamatta toista, mutta silti suoraan.

Oma musiikkimakuni on aika pitkälti kaikkea. Enimmäkseen kai se on jotain rockin tapaista (varsinkin sellasta 80-lukua) ja tällä hetkellä parasta on mielestäni Seremedy, joka on aika uunituore bändi.
Kaikki menee tosin, jos ei jazzia ja oopperaa lasketa (tai jos on laulaja kuten Tarja Turunen voin tehä poikkeuksen). Jrock on tosi lähellä sydäntä näinä päivinä, eikä ihan normaalissakaan popissa ole mitään vikaa. Ihan semmonen mitä näitä on .. mmh.. noh.. semmonen rock/metal/mikälie missä karjutaan melkee koko biisi sillaa päättömästi ei oikein onnaa, mutta mene sekin joten kuten, rap on samoilla linjoilla.

Jos katsotaan sellaista mitä kuuntelin ihan "kunnon" bändeistä pienenä (ei mtn Smurffeja :D) ni oli ehottomasti The Rasmus mikä on kyl vieläkin ihan jees, vaikka uudet veisut ei sillaan olekkaan minun juttu.

Lempibändejä: Guns N' Roses, Mötley Crue, Mucc, Sug, Seremedy, Green Day, Panic At the Disco,  Black Eyed Peas & Sixx: A.M

....

Ja vaikka mitä muuta, mutta menis ikuisuus luetella ne kaikki, uskokaa mua.

Ai niin, ihan tuli mieleeni... Onko teistä se oikein et jos ei tyyppi kuuntele samaa musaa kuin itse niin ei vois olla kavereita?
And you can't see, that it's like a disease
It's killing me now, it's so hard to breathe

Poissa Rantsu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #288 : Marraskuu 16, 2012, 23:27:24 »
Onko teistä se oikein et jos ei tyyppi kuuntele samaa musaa kuin itse niin ei vois olla kavereita?

Ei. Kyllä kaveruudessa/ystävyydessä on pohjimmiltaan kyse jostain ihan muusta, kuin musiikkimausta. :) Eli ei musiikkimaun pitäisi olla mikään ratkaiseva tekijä ystävyyssuhteissa.
"Yet pity is of two kinds: one is of kinship recognised, and is near to love; the other is of difference of fortune perceived, and is near to pride."
*Tumblr
Instagram

Poissa Epona

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Huutaa vastatuuleen
    • Kolmekuusviis
  • Pottermore: LovePotion1*
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #289 : Tammikuu 12, 2013, 02:14:16 »
Nominal, kuulostaa kyllä hassulta että he sitten kokivat tarpeelliseksi ihmetellä että biisejä ei yhdistä mikään. Eipä sen pitäisi mikään vaatimus olla että kappaleiden kuuluu olla samanlaisia jotta niistä voi tykätä, siinähän puutuu sekä korvat että aivot jos koko ajan kuuntelee jotain tasapaksua pötköä vaan. :D

Ja Quanie, ei todellakaan! Totta kai samankaltainen musiikkimaku luo yhden yhteisen jutunaiheen kaveruksille mutta ei se ainakaan minun mielestäni mikään välttämättömyys ole, eikä edes lähellä sitä. Aivan samahan se on että mitä se toinen kuuntelee kunhan itse tykkää siitä eikä tuputa liikaa, eikä myöskään puolestaan tuomitse niitä bändejä/kappaleita joita muut kuuntelevat.


Oman musiikkimakuni kuvailun aloitan yleensä sanomalla että en ole millään muotoa genreuskovaista tyyppiä, joten ehkä sillä lausahduksella voisi aloittaa tässäkin tilanteessa. Samoin sanon että musiikki on puheenaiheena minulle sellainen että voisin kälättää siitä helposti muutaman tunnin putkeen ja saada siinä ajassa vain murto-osan ajatuksistani jaettua, mutta pyrin kuitenkin tällä kertaa hillitsemään itseäni.

Tosiaan, genret ja nämä kaiken maailman related artists -listat ovat minulle lähinnä tylsää ajanvietettä, mutta koska laajan makuni puolesta joutuisin selailemaan noita listoja päivät pitkät ja lopulta kuitenkin päätyisin hermoromahduksen partaalle asian kanssa, olen ihan tietoisesti pyrkinyt välttämään noita listoja ja lähinnä keskittynyt painamaan mieleeni erilaisia yhteyksiä joissa olen kuullut eri bändeistä (esim. erityyliset julkaisut, kiitospuheet tms.). Omilla soittolistoillani pyörii vähän kaikennäköistä kamaa espanjankielisestä popista Eminemin ja suomi-iskelmien kautta kasarirokkiin ja norjalaiseen death metalliin asti, mutta ne pisimpään säilyneet ja ihan yleensäkin vaikuttavimmat suosikit tuntuvat kuitenkin sijoittuvan sinne metallin puolelle, joten niissä raskaammissa maisemissa sitä tulee usein sitten pyörittyä.

Näitä aivan parhaita ovat esim. Nightwish, Disturbed ja Children Of Bodom, ja niiden lisäksi soittolistoilla ahkerasti pyörivät esim. Avantasia, Brother Firetribe, Amorphis, Metallica, Evanescence, Seether, Edguy ja Stam1na. En osaa mainita mitään tiettyä syytä tai elementtiä miksi juuri nämä yhtyeet tai tällainen melodisempi ja raskaampi musiikki kolahtaa niin lujaa, mutta yksi vaikuttavista asioista on ehdottomasti lyriikat. Minusta on tärkeää että kappaleissa on jotain selkeää tarttumapintaa, ja loogisestikin instrumentaalimusiikkia lukuun ottamatta lyriikat ovat aika selkeä keino jolla musiikin luoja voi sitä luoda. Reilun seitsemän ja puolen vuoden kuorotaustalla on ehkä myös osaa asiaan, sillä on tietenkin paljon mukavampi laulaa ja tulkita sellaisia kappaleita joissa on jotain mihin samaistua, mutta ihan jo kuuntelijan asemassa olen sitä mieltä että on vähän tylsää kuunnella koko ajan musiikkia sellaisista aiheista jotka eivät itseäni niin kosketa, eli esim. bilettäminen ja aktiivinen naisten metsästys. No thank you. Mieluummin tulkitsen itse näitä vähän tarkemmin mietityn oloisia biisejä, joiden sanoituksista löytyy sekä oikeasti fiksuja kohtia että sellaisia pätkiä jotka voivat tarkoittaa lähes mitä tahansa. (:
10.3.2012 ♥ 15.6.2012 ♥ 10.11.2012
And there forever remains that change from G to Em.  -Nightwish

Poissa ghostie

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DFTBA
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #290 : Tammikuu 16, 2013, 14:38:09 »
Minun musiikki makuni on varsin laaja, mutta en mene väittämään, että kuuntelen kaikenlaista. Suurin osa esimerkiksi mainstream musiikista ei miellytä minua.
Eniten tulee kuunneltua jokin lajin rockia, indietä, punkkia ja akustista musiikkia. Minulla menee aika kausittain, minkä tyyppistä musiikkia kuuntelen, mutta sitten on tietty joitakin suosikkeja, jotka menee melkein aina. Nykyään eniten tulee kuunneltua esimerkiksi The Gaslight Anthem, Alkaline Trio, Matt Skiba and the Sekrets, Bad Religion, Jimmy Eat World, Radical Face, Have Nots. Nämä oli nyt vain muutamia esimerkkejä, viikonki sisässä tulee kuunneltua monia kymmeniä eri bändejä. Kuukaudessa satoja eri.

En tunne ketään, kenellä olisi edes samantyyppinen musiikkimaku kuin minulla, mikä on tavallaan aika surullista, koska kaverini eivät jaksa kuunnella, kun selitän kuinka täydellinen ääni Brian Fallonilla tai Matt Skiballa on yms.

Minua ärsyttää vähän kysymys millaista musiikkia kuuntelen, koska minulla on aika monimutkainen musiikkimaku ja en aina millään jaksaisi alkaa selittää koko musiikkimakua, plus monet ei tiedä suurinta osaa suosikki bändeistäni... Ja sitten ku ne tietää muutaman ne luokittelee minut stereotyyppisesti jonkun sen yhden genren mukaan.... ei se mene niiin.... -___- jos on ihan pakko luokitella, niin ottaisi edes ekaksi kunnolla selvää mitä kaikkea kuuntelen ja jos niinkin laajasta genre valikoimasta minut voi johonkin laatikkoon pistää, niin voisi vähän miettiä pitääkö ne stereotypiat oikeasti paikkaansa....

Ja mainitaan vielä, että live musiikki on parasta musiikkia! Pääsisipä sitä näkemään useammin. Tänään Frank Turnerin keikka :))
"'Cause I need Harry Potter like a grindylow needs water"
11 years and counting ♥

Poissa annips

  • siipienrepijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • But I'm just a ghost
  • Pottermore: DawnNewt14590
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #291 : Helmikuu 11, 2013, 20:48:16 »
Laitoin koko viestin uudestaan trallalaa, koska toi edellinen oli vähän... köh köh.

Mutta. Musiikkimakuni on tällein sanalla sanoen rock. Alagenret on sitten asia erikseen. Alternativea, punkia, punk rockia, punk popia, hardcorea, metallia, power metallia, pop-punkia, rockia emo- ja hardcorevaikutteilla  ja yms. tuollaisia kakserigenreäyhteenaikahauskaa-väännöksiä. Esimerkkinä lempibändini, Paramore. Muita hyviä on My Chemical Romance, Evanescence, Nightwish, Within Temptation, Green Day, Avenged Sevenfold, System of a Down, A Day to Remember, 30 Seconds to Mars, Three Days Grace, Coldplay ja kaikki nämä tällaset.. :) Tykkään musiikista, jossa on jotain sellaista, joka saa kylmät väreet pintaan, ja jossa pystyy vokalistin lisäksi tuntemaan rummut, basson ja kitaran. Sinfoniaorkesteri taustalla on kans aika kiva juttu ♥

Minuun ei iske teknopoppi, dance, dubstep (hyikamala), purkkapoppi, rap, R&B tai muu tällainen nyky ajan NRJ:llä soitettu yleinen sonta... :D Anteeksikamalasti. Artisteja/bändejä, joita en siedä on esim. Skrillex, One Direction, Justin Bieber (tosin piiperi lähinnä huvittaa mua :D), Nicki Minaj, Flo Rida, David Guetta ymsyms.  Sen takia, että se kuulostaa pitkään pureskellun purkan vininältä, Skrillexin tapauksessa rakennustyömaata, on niin teennäistä ja jota en voi sisäistää musiikiksi. Tämähän on tietysti makuasia ennen kaikkea, joten antakaa anteeksi kärkäs mielipiteen jako :'33

Yksi sellainen artisti, jota kuuntelen _paljon_, mutta jota ei voi todellakaan määritellä suosikkigenreihini on Adele.
Mutta mä en tiedä, miten mä luokittelisin Adelen... Kun se on sellasta purkkapopin kaltasta, mutta ei sitte ookkaan...
Tuota en kyllä ehkä aivan täysin tajua, sillä eihän Adelessa ole mitään purkkapoppiin viittaavaa? :D Neitonenhan laulaa soulia, jazzia, bluesia ja kyllä, poppia, mutta ei purkkapoppia. Siellä taustalla ei kuulu teennäiseksi miksattua musiikkia, ääntä ei muokkailla pinkiksi ja sokerihuurretuksi. Adelessa tykkään just siitä luonnollisuudesta, pehmeää, mutta voimakasta ja todella isoa ääntä ja ylipäätään koko laulutaitoa. Kappaleet on mahtavuutta ja Adelen ääni ja tulkinta parantaa niitä vielä lisää! Yksi lemppareista, ehdottomasti :)

Komppailen Nominaalia (kesällä keksitty lempinimi ei katoa >D), genreihin lukitseminen yhden kappaleen tai bändin takia on tyhmää. Kuten jo sanoin, en kuuntele muita Adelen tyylisiä artisteja, mutta Adele vie jalat alta joka kerta. Surumielisestä musasta mäkin tykkään ♥ Missä mielentilassa vaan :)

Noiden ylempänä mainittujen lisäksi kuuntelen harvoin, jotakin näitä vanhempia, kuten Ramonesia, Sex Pistolsia ja Nirvanaa. Arvostan ja kunnioitan tosi paljon Beatleseja, Rollareita ja Led zeppeliniä, eivät vain ole kolahtaneet niin vahvasti kohdalle :)

Tallainen sepitys tälläkertaa, kiitosta.  :)
*kumartaa hattua nostaen ja poistuu vähin äänin*

Poissa hanhyokkasikimppuuni

  • Kalpa Kassinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Nobody's Perfect
  • Pottermore: FrogMarauder14005
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #292 : Helmikuu 12, 2013, 19:44:51 »
Musiikkimakuni on hyvin laaja ja sekava. Montaa artistia/bändiä en voi mainita, muttta mainittakoon Adele,Shakira,k.d.lang (etenkin Hallelujah ja Constant craving) ja Queen. Queen on kyllä aivan mahtava. Show must go on on suosikkini. Suurta, legendaarista musiikkia, ah <3<3<3Rakastun nimittäin enemmän kappaleeseen, kuin artistiin. Muun muassa Scorpionsin Still loving you on aivan ihana<3<3<3<3 Leffojen soundtrackejä rakastan myös. Pottereita, Lotria... Klassinen musiikkikin joissan tapauksissa on mukavaa. Pianistina Tampereen Konservatoriolla tulee klasaria kuitenkin itse "soitettua" usein liikaakin, mutta monet klasarit ovat kuitenkin ihania, kuten Jean Sibeliuksen Intermezzo. Sytyn melkein millaiselle tahansa musiikille, kun sen vain pakkosoittaa minulle tarpeeksi monta kertaa, eikä kyseessä ole Robin, Tuuli tai Justin Bieber. Rakastan kappaleita, jotka saavat kylmätväreet kulkeman pitkin selkäpiitä, sanoja, joka oikeasti tarkoittavat jotain ( Molempiin täsmää Show must go on:)Ehkä lempikappaleeni). Kappale joka täyttää koko pään ja pyyhkii kaiken muu pois.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 12, 2013, 19:50:35 kirjoittanut hanhyokkasikimppuuni »

Poissa Dewie

  • Vuotislainen
  • Pottermore: HazelNight86
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #293 : Maaliskuu 12, 2013, 19:17:11 »
Melkein voisi sanoa, että olen suurimmaksi osaksi kaikkiruokainen musiikin suhteen.

Pääasiassa kuuntelen poppia ja rokkia, suomalaista ja ulkomaalaista. Tämän lisäksi tykkään kuunnella "jumputusta" ja sellaista musaa mihin voi vaan kreisibailata. Huomatan, että en juurikaan perusta dubstepistä, lähinnä puhun nyt kaiken maailman Rihannoista ja semmosista "perus" r'n'b-biiseistä. Avomieheni kuuntelee punkia (vaikka osa niistä mun mielestä on ihan silkkaa rokkia...), joten sitä olen oppinut sietämään :D ei vaan, on siellä oikein hyviäkin bändejä. Tykkään todella paljon jazzista ja soulista ja sen tapaisesta "vanhasta" musiikista. Vahvat naislaulajat ovat yksi iso suosikki-ryhmä. Piano-instrumentaalit soi aina rauhallisena koti-iltana, ei ole mitään klassista vaan modernia (oikeen asiantuntija tässä terve...) soitantaa. Räppi ja hiphop menee satunnaisesti pieninä annoksina.

Hevi ja metalli on ehkä sellaisia, joista en juurikaan perusta. Lähinnä se mörinä naurattaa ja ärsyttää. Inhokkibändejä/-artisteja ei minulla juurikaan ole, mutta Jippu ja Sunrise Avenue on nimenomaan sellaisia :D en tiedä, Jippu on niin hemmetin angstinen koko ajan ettei sitä vuodatusta jaksa kuunnella. Sunrise Avenue nyt vaan pännii, ehkä se kohdistuu enemmänkin Samu Haberiin kuin koko bändiin?

One Direction ja Justin Bieber menevät myös tuohon inhokkikastiin. Pystyn kuitenkin kuuntelemaan heidän biisejään, jos ne soivat radiossa, kun olen autolla liikenteessä. Jipun ja Sunrise Avenuen kohdalla on pakka kääntää kanavaa :D

Tässä vielä lyhyesti lempparibändejä/-artisteja
The Rasmus, since 2002, ikuinen rakkaus
Rise Against, avokin kautta löytynyt
Dropkick Murphys, ks. edellinen
Alicia Keys, esimerkkinä vahvoista naislaulajista
Negative, nykyään ehkei niinkään, mutta teininä elin ja hengitin. Mainitsen sen lähinnä nostalgia-syistä :)
PMMP, etenkin livenä, varma kreisibailaus-bändi
The Sounds, myös erittäin vahvoja kreisibailaus-keikkoja tarjolla
Disco Ensemble, uusi-vanha löytö. Jestas kun potkii!
Samuli Putro, myös Zen Café käy!
Cheek, myönnän, Vain Elämää teki tehtävänsä ja teini-iän kiinnostuksenkohde palasi kuuntelulistoille
Jo Stance, aivan huikee mimmi, huhhuh!
Bruno Mars, tällä hetkellä vielä tarkemman tutustumisen alla, mutta mitä on livevideoita kattonu niin aivan törkeän hyvä meininki!
Michael Jackson, ei tarvitse edes perustella

Niitä biletys-biisejä löytyy mm. Rihannalta, Icona Popilta, David Guettalta... mitä näitä nyt on :D

Ja Disney, sitä ei saa unohtaa!
Olen esihistoriallinen käärme joka ulvoo ja murisee! -Pikku Myy-

Poissa huispauskotka

  • Teddy Lupinin vaimo
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Se uniikki ja lahjaton.
  • Pottermore: MarauderHeart20696
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #294 : Maaliskuu 13, 2013, 18:34:36 »
No lähinnä HP-soundtrackit.Tuovat mieleen elokuvan kohtauksia ja ovat ihania.Toki Dumbledore's farevell tai mikälie on surullista kuultavaa ja jotkut kappaleet taas ovat joskus liian iloisia tai meluisia omaa mielialaa nähden.

Ja One Direction on kans hyvää musiikkia,vaik niit kappaleita onkii liian vähän.Varmaa paras on Live while we're yoang tai Magic tai Kiss you...

No kyllä kelpaa vähä kaikki radiosta(yleX tai NRJ) tulevat paitsi Petri Nygårt(?) ja Kuningaspähkinä.
Kuningaspähkinästä tuli mieleen Kuningasidean Enemmän duuoo ku sooloo,joka on hyvä kappale :)
"Kaunis puukko rinnassa haavoittaa ruostuneen lailla"
-Apulanta

Poissa Greenfinch

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • don't let the muggles get you down
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #295 : Huhtikuu 26, 2013, 20:42:54 »
Musiikkimakuani on hankala määritellä. Pidän musiikista aikalailla laidasta laitaan, mutten hevistä, lastenlauluista tai muista vastaavista. Ei vain ole minun juttuni.

Kuuntelen siis suosikkielokuvieni soundtrackeja; Harry Potter, Nälkäpeli, Pirates of the Caribbean. Elokuvamusiikki on mukavaa kuunneltavaa, koska siinä pääsee elokuvan tunnelmiin ilman sen katsomista. Myös elokuvien, jotka ovat myös kirjoina ilmestyneet, soundtrackien kuuntelu kyseistä kirjaa lukiessa luo tunnelmaa. Elokuvamusiikista pidän siis ihan vain sen tunnelman vuoksi.

Toki minulta löytyy myös suosikkiartisteja, mm. Bruno Mars, Adam Lambert sekä bändeistä Muse ja Paramore. Paramorelta pidän lähinnä brand new eyes cd:stä, mutta on vanhemmatkin cd:t hyviä. Bruno Marsin musiikki taas on jotenkin rentoa ja hänen äänensä kuulostaa hienolta.:) Toinen, kenties erikoisempaa genreä edustava bändi, josta pidän, on Panic! at the Disco, mutta lähinnä vain uusin levynsä. Eräs hyvä laulaja, jota monikaan ei taida tietää, on Lazaro Arbos. Vaikka hänellä ei olekaan vielä omia kappaleita, on hän inspiroiva henkilö. Eli musiikkimakuuni vaikuttaa myös itse laulajat, ei vain musiikki.

Toki pidän myös ihan yksittäisistä kappaleista tai muutamasta artistin laulusta. Ja pidän myös ihan suomalaisistakin artisteista. Ainakin osasta Olavi Uusivirran kappaleista; Oodi ilolle sekä Tie etäisyyksiin kuulostaa jostain syystä hyvältä.

Poissa DJ

  • DJ
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • DJ-Voldemort XD
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #296 : Joulukuu 09, 2013, 15:02:07 »
DUBSTEP
DJ-Voldemort XD

Poissa Mehujauhepallo

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: MoonPatronus27791
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #297 : Tammikuu 05, 2014, 11:45:33 »
Itse en pysty määrittelemään musamakuani. Se riippuu paljon fiiliksestä. Musamakuni on laaja ja melkein kaikki genret menee lukuunottamatta oopperaa ja muuta vastaavaa. Perus massapoppiakaan en yleensä kuuntele

Vaikka kuuntelen monenlaista musiikkia, suurin osa kuuntelemastani musasta rajoittuu silti lajityyppeihin rock, punk ja proge.. Kuuntelen paljon esimerkiksi Apulantaa. Musiikkimakuun vaikuttaa myös lyriikat. Mielestäni sanat voivat pilata melodian ja toisinpäin.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 05, 2014, 11:59:47 kirjoittanut Mehujauhepallo »

Poissa Luna Helmiina

  • Tonttu vain ei saa unta
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Älä häiritse! Luen Harry Potteria!
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #298 : Elokuu 10, 2014, 11:52:13 »
Espanjankielinen ja latinomusiikki<3
Semmoista musiikkia minä kuuntelen, ja kuuntelen myös Beatlesia, Elvistä, rokkia yleensäkin ja klassista musiikkia , vaikka lähes kaikesta musiikista pidänkin.

Minäkin tykkään kuunnella elokuvien musiikkia.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 19, 2015, 00:26:32 kirjoittanut Helmiina »
"Puh?"
"No mitä, Nasu?
"Ei mitään", vastasi Nasu hiljaa.
"Tarkastin vain, että olet vielä ystäväni".       Helmiina -> Luna Helmiina

Poissa Ana

  • Vuotislainen
Vs: Musiikkimaku?
« Vastaus #299 : Elokuu 03, 2015, 14:57:04 »
Musiikkimakuni muuttaa muotoaan kaiken aikaa fiilispohjalta. Toisaalta kivijalka pysyy samana, koska suosikkibändit pysyy samoina. Musiikkimaku on häilyvä käsite.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 09, 2015, 00:27:19 kirjoittanut Ana »
Don't blink. Blink and you're dead.