Kirjoittaja Aihe: Isä ja poika Malfoy  (Luettu 17548 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Giladra Carrion

  • Kuolonsyöjä
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: ShieldFang27063
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Isä ja poika Malfoy
« Vastaus #25 : Heinäkuu 02, 2008, 15:29:35 »
Miksen ole kirjoittanut tänne aiemmin...? No, se asia on korjattu nyt.

Aloitan vaikkapa siitä, että mielestäni Narcissan ja Luciuksen liitto ei ollut järjestetty. Siitähän ei ole taidettu mainita missään mitään, mutten usko, että heidät olisi ainakaan väkisin toisilleen naitettu. Siinä oli varmaankin molempien omaa tahtoa mukana. Tietysti on hyvin mahdollista, että heidän liittoaan on jossain määrin suunniteltu, mutta he itse ovat siihen päätyneet.
Uskon, että liitossa on kiintymystä ja rakkauttakin mukana. Ainakin Narcissa oli PP:ssä kovin sen oloinen, että hän rakasti muutakin perheessään, kuin rahaa ja Dracoa. Tuskin Narcissan kaltainen henkilö harrastaisi yksipuolista rakkautta ja ilmaisisi moisia tunteita.

Dracon ja Luciuksen suhde ei ehkä ole ihan perinteinen isä-poika -suhde, mutten koskaan ole voinut hetkeäkään uskoa, etteikö Lucius oikeasti välittäisi Dracosta ja paljonkin. Viimeistään KV:n jälkeen kriittisimmätkin joutuivat sen myöntämään.
Ehkei suhde ollut (ainakaan julkisesti) järin lämmin, mutta kukaan ei tiedä, mikä tilanne muuten oli. Lucius kuitenkin nauttii useiden henkilöiden osalta kunnioitusta ja hienoista pelkoakin, eikä siihen imagoon oikein sovellu hempeät tunteet. Varmaankin kotioloissa tilanne oli jokseenkin erilainen.

Lucius ei kuitenkaan hemmottele Dracoa, eikä Draco ole varmastikaan ihan kaikkea haluamaansa saanut. Lucius on melko vaativa Dracon koulunkäynnin suhteen, joskus ehkä hieman liiaksikin, mutta eipä siitä kai mitään haittaa ole ollut. Kyllä hän varmasti on palkinnut Dracon onnistumiset, mikä puolestaan motivoi Dracoa hyviin suorituksiin.
Tietysti Lucius tykkää esitellä rahojaan (miksipä ei, kun sitä kerran piisaa), ja tästä yhtenä esimerkkinä on Luihuisen huispausjoukkueelle ostetut uudet luudat. Luulen muuten, että Draco pääsi joukkueeseen ilman niitä. Hänhän on oikeasti erinomainen huispaaja. Jää vain meidän Harry-ihmepojan varjoon.

Draco selvästi ihailee isäänsä, se käy ilmi monessakin kohtaa - isä sitä, isä tätä... Jos heidän välinen suhteensa olisi huono, Draco tuskin osoittaisi moisia lausahduksia isänsä hyväksi. Ehkä hän vain olisi vaiti koko asiasta.

Voin muuten kuvitella Luciuksen käyttävän kidutus- ja komennuskirouksia, kenties avada kedavraakin. Sitä ei kyllä ole mainittu, onko hän tappanut koskaan ketään. Luulen, että hän on. Eihän hän niitä ilman olisi päässyt arvostetuksi kuolonsyöjäksi. Minään psykopaattina tai pahana ihmisenä en häntä pidä, en edes pidä pahan ja hyvän erittelystä. Hienoa, kuinka kirjoista käy ilmi, että kuolonsyöjäkin on ihminen ja voi olla hyvä, perheellinen ihminen.
Narcissa puolestaan tuskin on mikään kylmä ja etäinen, ainakaan joka tilanteessa. Tietysti hän on kuraverisiä ja Harryn kaltaisia ihmisiä kohtaan sellainen, niin olisin minäkin hänen asemassaan - ylhäinen puhdasverinen, miksi kumarrella alhaisimmilleen? Niinpä.

//muoks.
Pakko vielä lisätä tähän tuon Hirmun viestin jälkeen se, että ehkä minuun on uponnut se puhdasverisyysvimma, ja taidan katsoa asioitakin ainakin jossain määrin siltä kantilta. Ehkei Lucius sitten ole täysin täysijärkinen, mutta kukapa olisikaan? Heh, en minä ainakaan, mutta ehkäpä siitä tietyt näkemykseni :D Minä en toivo, että Lucius olisi liikoja katunut ja muuttanut elämänsä suuntaa, enkä kyllä uskonut, että hän kovinkaan suuresti piti Voldemortista. Kyllähän se aate alun alkaen iski, mutta loppua kohti meni hieman överiksi.
Minusta vain on yksinkertaisesti kamalaa, että vanhat velhosuvut kuolevat ja sekoittuvat, mutta myönnän, että en minä Voldemortista ja hänen äärimmäisyyksistään järin pidä. Sen sijaan Grindelwald vaikuttaa paremmalta. Onhan se naurettavaa väittää, että jästisyntyinen on vain voinut varastaa sauvansa tms. Off loppukoon nyt.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 02, 2008, 21:50:25 kirjoittanut Giladra »
“We've all been raised on television to believe that one day we'd all be millionaires, and movie gods, and rock stars.
But we won't. And we're slowly learning that fact. And we're very, very pissed off.”

Poissa Hirmu

  • Kirjekyyhky
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Teepannu on muuttunut mäyräksi!
  • Pottermore: FlightLumos2
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Isä ja poika Malfoy
« Vastaus #26 : Heinäkuu 02, 2008, 18:19:10 »
Mmm... tämä on ihana aihe. Luciuksen ja Dracon suhteeseen (ja koko Malfoyn perheeseen) mahtuu salaperäisyyttä vielä kirjojen päätyttyäkin.

Minä olen sitä mieltä, että Draco kyllä on hemmoteltu, mutta kuten joku taisi sanoa, eri tavalla kuin vaikkapa Dudley. Viimeksi mainittu saa kaiken haluamansa vain koska on olemassa; Draco saa kaiken haluamansa, jos täyttää sen mitä häneltä odotetaan. Lucius on selvästi pettynyt Dracoon Salaisuuksien kammiossa Borgin & Burkesilla käytävästä keskustelusta päätellen; ehkä kilpaluudat olivat juuri jonkinlainen kannuste, jotta poika pärjäisi koulussa vastedes paremmin.

Kuoleman varjeluksissa Malfoyiden väliset suhteet tulivat mielestäni entistä paremmin esille, mutta mikäpä riittäisi meille Malfoy-faneille? Tahtoisin todellakin nähdä Rowlingin kirjoittamaa tekstiä hetkistä, joissa Malfoyt ovat todellakin vain ja ainoastaan keskenään, ilman Fenrir Harmaaselkiä, Voldemorteja tai Harryja. Kuinka Lucius puhuu Dracolle aamiaispöydässä (*reps*) tai mitä hänen äitinsä sanoo hänelle ennen kuin tämä lähtee kouluun? Jotain voi päätellä kirjoista, mutta olisi oikeasti kiehtovaa kuulla itse kirjailijan näkemys. Minusta tuntuu, että Malfoyilla on ihan lämpimät välit... En voi kuvitella Luciusta kovin, hmm, lempeäksi isäksi, mutta ehkä hän antaa Narcissan osoittaa rakkautta itsensäkin edestä. Ja KV:n kohtauksessa, jossa Narcissa tuo Harryn ja kumppanit olohuoneeseen, jossa Lucius ja Draco istuskelevat... minulle tulee mieleen, että isän ja pojan välillä vallitsee jonkinlainen yhteisymmärrys (Dracopa on taitava muodostamaan näitä), johon ei sanoja tarvita. Lucius tietää, että Draco inhoaa meneillään olevaa tilannetta, Draco tietää, ettei Lucius koskaan tarkoittanut asioiden menevän sellaisiksi... näin minä kuvittelisin. :) Ainakin itselleni jäi tuosta kohtauksesta sellainen kuva, ettei kumpikaan juuri jutellut.

Luciuksen ja Narcissan liitosta sen verran, että mielestäni se sattaa hyvinkin olla järjestetty, muttei rakkaudeton. Minulla on sellainen tunne, että näillä kahdella on yksinkertaisesti käynyt mielettömän hyvä tuuri avioliittonsa kanssa. Kumpikin rakastaa toisiaan, kumpikin on hyvästä suvusta... Ei ihme, jos heillä onkin noussut puhdasverisyys päähän, mikä sitten koituikin heidän kohtalokseen. Jos avioliitto tosiaan oli ennalta suunniteltu, niin kuvittelisin Luciuksen ja Narcissan olleen aluksi vähintään hyviä ystäviä tms. (taas astuu yhteisymmärrys kuvaan) ja myöhemmin lähentyneen huomattavasti. Tämä voi olla kaukaa haettua, mutta, öh... onko kukaan muu pannut merkille, että Narcissan isä Cygnus kuoli vasta Dracon syntymää edeltäneenä vuonna...? Ajattelin jotenkin kierosti, että jospa tämä tapaus olisi lähentänyt Luciusta ja Narcissaa, mutta eihän sitä tiedä, kuinka tarkkaan Rowling on asiaa suunnitellut. Tuntuisi vain hassulta, että hän noin vain repii syntymä- ja kuolinaikoja tarinan kannalta aivan mitattömille hahmoille ilman syvempää tarkoitusta. ;)

Ai niin, tuolla oli puhetta siitäkin, onko Lucius koskaan tappanut ketään. Oma mielikuvani lienee, että ei. Minusta tuntuu siltä, että Lucius Voldemortin tapaan pitää kuolemista hirveimpänä mahdollisena kohtalona ja kenties pelkää liikaa tappaakseen ketään. Mutta kiduttanut hän varmasti on, samoin langettanut komennuskirouksen. Luulen, että jos Luciuksen käskettäisiin tappaa joku, hän Dracon tavoin epäröisi, mutta suorittaisi kuitenkin tehtävän lopulta. Ja jos hän kuitenkin on tappanut jonkun, uskon, ettei hän haluaisi Dracon yrittävän samaa. Hän kuitenkin haluaa suojella poikaansa kaikelta kamalalta, ja varmaan Kuoleman varjelusten jälkeen tajusi, että on kasvattanut Dracoa väärille teille koko tämän iän.

Minään psykopaattina tai pahana ihmisenä en häntä pidä, en edes pidä pahan ja hyvän erittelystä. Hienoa, kuinka kirjoista käy ilmi, että kuolonsyöjäkin on ihminen ja voi olla hyvä, perheellinen ihminen.
Hmm, minusta taas tuntuu, ettei toisia kiduttava ja komennuttava ihminen voi olla mieleltään ainakaan täysin terve. ;) Puhdasveriset tuntuvat juuri sellaiselta kiihko- ja pakkomielteiseltä kansalta, joka ei osaa nähdä "vähempiarvoisten" kaltoin kohtelua vääränä. Kuten Voldemort ei ymmärrä esim. kotitonttujen taikaa, eivät puhdasverisetkään välttämättä ymmärrä, että velho voi olla hyvä tai huono verisäädystä huolimatta (esim. Luciuksen kommentti SK:ssa: "Sinun olisi syytä hävetä, kun tyttö joka ei ole velhoperheestä, peittoaa sinut joka kokeessa."). Eli tietynlaista ymmärtämättömyyttä Malfoyn perheessä selvästikin esiintyy, mutta uskon heidän tulleen toisenlaisiin aatoksiin viimeistään KV:n lopussa. Siinä olen kuitenkin samaa mieltä, ettei hyvää ja pahaa voi oikein eritellä ja että Rowling teki oikein antaessaan esimerkin kuolonsyöjästä, jolla on perhe ja joka osaa rakastaa. :)
 
Narcissa puolestaan tuskin on mikään kylmä ja etäinen, ainakaan joka tilanteessa. Tietysti hän on kuraverisiä ja Harryn kaltaisia ihmisiä kohtaan sellainen, niin olisin minäkin hänen asemassaan - ylhäinen puhdasverinen, miksi kumarrella alhaisimmilleen? Niinpä.
Hmh, tässä asiassa taas minun on vaikea ymmärtää Narcissaa. Hänellä on asiat paremmin kuin voisi kuvitellakaan, ja silti pitää halveksia toisia? Uh. Ymmärtäähän sen, että puhdasverisyys voi nousta päähän, mutta Narcissan käytös jotenkin yrittää kumota teoriani siitä, että Lucius ja Narcissa rakastavat toisiaan. o.O' En voisi kuvitella käyttäytyväni samoin, ellen todella esimerkiksi pelkäisi miestäni. Malfoyn perheestä on siis, totta vie, annettu ristiriitaisia vihjeitä ja voin vain toivoa tulkinneeni niitä oikein. :P Toivottavasti Rowling muistaa Malfoy-fanit siinä kirjassaan, joka joskus vuonna nakki ja ketsuppi vielä ilmestyy...

//muoks.

Lainaus käyttäjältä: Lizlego
Lainaus käyttäjältä: Hirmu
Viimeksi mainittu (Dudley) saa kaiken haluamansa vain koska on olemassa; Draco saa kaiken haluamansa, jos täyttää sen mitä häneltä odotetaan.

Itse asiassa Draco ei täytä PP:ssä tai varsinkaan KV:ssa sitä mitä häneltä odotetaan. Hän ei tule taistelemaan Voldemortin puolelle niin kuin muut luihuiset, mutta Narcissa on aivan kauhuissaan eikä Luciuskaan tunnu olevan sitä mieltä, että kuolkoon poika, kun ei onnistunut Dumbledorea tappamaan ja on nyt kääntänyt kelkkansa.

Hm, tätä on vaikea selittää, mutta... :P Tietenkään en tarkoita, ettei Dracoa rakastettaisi, vaikkei hän onnistuisikaan tappamaan Dumbledorea tai tekemään jotain muuta yhtä hullua. Ennemmin ajattelin asiaa tuon hemmottelun kannalta; että se on riippuvaisempaa Dracon onnistumisista. (Tämähän on kyllä oikeastaan vain mielipide.) Ja mitä tulee juuri noihin PP:n ja KV:n tapahtumiin; niissä Dracolta vaaditaan jo aika paljon enemmän kuin hyvää koulumenestystä, ja varmaan hänen vanhempansa siinä vaiheessa hoksaavat, että se on liikaa, eivätkä näin moiti poikaansa epäonnistumisista.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 02, 2008, 23:46:15 kirjoittanut Hirmu »

Poissa Loi

  • Vihdoin Voldemortin voittanut
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Kuka mitä häh?
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Isä ja poika Malfoy
« Vastaus #27 : Heinäkuu 02, 2008, 23:36:34 »
En tiedä, missä todellisuudessa ihmiset täällä elävät, mutta minä ainakin olen kuullut elämäni kaikki pahimmat loukkaukset juuri läheisteni suusta eikä se minusta todista sitä, etteivät he rakastaisi minua. Ehkä jopa päinvastoin. Se vaan on niin, että jos tunnet jonkun ihmisen, joskus häneen menee hermot ja tulee auottua päätään. Lucius aukoo päätään, koska Draco kertoo jotain juttua Potterista ja Hermionesta tusinatta kertaa ja vielä keskeyttää bisnekset. Niinhän se Lucius siinä kohtauksessa sanoo itsekin. En tiedä, miten hillittyjä te olette läheistenne seurassa, mutta minä ainakin olen puhunut joskus tosi törkeyksiä äidilleni ja äitini on puhunut vastaavia minulle.

Lainaus
Viimeksi mainittu (Dudley) saa kaiken haluamansa vain koska on olemassa; Draco saa kaiken haluamansa, jos täyttää sen mitä häneltä odotetaan.

Itse asiassa Draco ei täytä PP:ssä tai varsinkaan KV:ssa sitä mitä häneltä odotetaan. Hän ei tule taistelemaan Voldemortin puolelle niin kuin muut luihuiset, mutta Narcissa on aivan kauhuissaan eikä Luciuskaan tunnu olevan sitä mieltä, että kuolkoon poika, kun ei onnistunut Dumbledorea tappamaan ja on nyt kääntänyt kelkkansa. Minusta KV:ssa käy siis erityisen hyvin ilmi se, että ihan niin kuin Dudleyn kohdalla myös Malfoyn kohdalla rakkaus on ehdotonta eikä vaadi tekoja. Vanhemmat rakastavat ja haluavat suojella lastaan teki tämä mitä hyvänsä. Eli toisin sanoen minusta Dracon ja Dudleyn välillä ei ole mitään eroa. Kummatkin perheet paapovat lastaan ja antavat kaiken. Sillä erotuksella tosin, että Lucius kyllä antaa pojalleen moitteita. Siitä huolimatta Draco saa tahtonsa läpi, (Pääsee huispausjoukkueeseen, saa Kunnian käden) ja jotenkin en usko, että se muuttuisi vaikka Draco olisi minkälainen tahansa.

Muoks: Minusta tuo halveksunta lähtee liikkeelle kahdesta asiasta: toisaalta siitä, että puhdasverisillä on vanhastaan ollut paljon valtaa ja arvostusta ja heitä ajetaan nyt ahtaammalle (mikä yleensä aiheuttaa ihmisissä pelkoa, vihaa ja halveksuntaa), ja toisaalta ihan siitä, että puhdasveriset elävät niin eristettyä elämää, ettei se voi olla aiheuttamatta tilannetta, jossa tuntematon pelottaa. Mutta voimakkaimpana motiivina pidän tuota yhteiskunnallista muutosta, joka kaventaa puhdasveristen valtaa ja arvovaltaa. Harva ihmisryhmä luopuu etuoikeuksistaan noin vaan ja vaikka luopuisikin, kyllä se pelkotiloja teettää.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 02, 2008, 23:47:04 kirjoittanut Lizlego »
Toisin sanoen Vuoden Voldemort 2009 - kiitos äänensä antaneille. :)

Tapiirirakkautta

Poissa Minsvo

  • shakes all over like a jellyfish
  • Vuotislainen
    • dA
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Isä ja poika Malfoy
« Vastaus #28 : Heinäkuu 02, 2008, 23:47:20 »
No, minusta tuntuu että kaikki ei näytä siltä mitä on. Mielestäni he ovat erittäin läheisiä, vaikkei siltä välttämättä vaikutakkaan.
Ensinnäkin Draco puhuu isästään paljon(yleensä kerskaillekseen, mutta silti), ja Lucius antaa Dracolle paljon lahjoja, pitääkseen tämän tyytyväisenä. Kyllä se nyt jotain merkitsee. Vaikkakin Draco yleensä vain kerskailee, niin silti hän selvästi kunnioittaa isäänsä.
Ja uskon myös, että he pitävät hauskaa, vitsailevat ja rupattelevat niitä näitä. Liekehtivässä pikarissa he löivät vetoa, kuinka kauan Harry kestää ensimmäistä haastetta(tosin en muista oliko sitä kirjassa, elokuvassa ainakin), ja onhan sekin pientä hauskanpitoa. Ja minusta on varsin typerää kysyä, rakastaako Draco isäänsä ja toisin päin, vastaus on ilmiselvä; totta kai.

Poissa silitys

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Takokaa nimi päähän.
Vs: Isä ja poika Malfoy
« Vastaus #29 : Heinäkuu 04, 2008, 21:03:07 »
   
Jopas löytyi mielenkiintoinen aihe, avaanpa suuni.

  Itse olen sitä mieltä, että Malfoyn perhe, isä, äiti ja poika, rakastaa ja pitää etusijalla toisiaan, kaikesta huolimatta.
   Kuten PP:n luvussa Kehrääjänkuja ja varsinkin KV:n luvussa Suunnitelman heikko lenkki, Narcissalla ei ole mielessään muu kuin ainoa, rakkaampaa rakkaampi poikansa. Ei pyöri päässä kunnia, ei maine, ei puhdasveristen oikeudet, ei Volden rymistely, ei jästien multaaminen. Ei, pallo kelaa vain ja ainoastaan Dracoa, joten mielestäni voimme tästä päätellä että vaikka Narcissa olisikin miten puhdasverinen, nuori Musta ja myöhemmin Malfoy, ylpeä, kopea ja viileä nainen, hänen elämänsä ensimmäinen ja loppupeleissä ainoa mitään merkitsevä asia on poika.
 
   Kun äiti kerran niin vilpittömästi, aidosti ja suunnattomasti poikaansa rakastaa, niin miksei myös pojan isää? Tokihan Narcissa puolustaa myös ukkoaan, Luciusta, kun Bellatrix, se iljettävä sisuliskon imukärsä, alkaa puolustelemaan itseään vedoten Luciuksen epäpätevyyteen. Narcissa ei ole kertaakaan osoittanut epäluottamusta, tai mitään negatiivista tunnetta miestään kohtaan. Tästä voimme päätellä, että Narcissa välittää myös Luciuksesta, joskaan en usko että yhtä paljon kuin pojastaan. Miksi, kertokaa, miksi ihmeessä Narcissa välittäisi miehestään niin paljon, jos Lussen ja Dracon keskenäiset välit olisivat millään tavalla välittömät ja tunteettomat?
 
   Josta pääsenkin itseensä Lusseen. Itse olen sitä mieltä, että Lussen tarina käydään uudestaan Dracon kanssa. Mies oli nuorena vain hieman tyhmä, pelokas ja reppana, mutta iskä käski olemaan ylpeä, kova ja kunniallinen Malfoy, seuraamaan pimeää tietä joka veisi puhtaat suvut kunniaan. Vaikka Lucius olikin tyhmä ja pelokas ja reppana, hän ei ollut heikko. Kaiken paineen ja hiostuksen allakin Lucius piti ylpeytensä, kuten ollaan huomattu, ja hänestä kasvoi koppava ja itseriittoinen, tärkeä, poliittinen mies. Pimeän kannattaja siinä sivussa, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut, kuolonsyöjäksikin tuli, tahtomattaan vai tahtoen, siitä ei ole varmuutta, mutta itse olen sitä mieltä että tahtomattaan. Olen aina kuvitellut, että jos Lussessa olisi ollut samaa suunnatonta rohkeutta ja lämpöä jota iki-ihanassa Sirius Mustassa olisi ollut, Lucius olisi voinut halutessaan tulla tämänkaltaiseksi. Vaan eipä tullut, ei riittänyt luonne, ja tuskinpa pääkoppa oli tarpeeksi karaistunut edes luomaan sellaista kuvaelmaa. Joten pimeän puolelle ajauduttiin, ja sieltähän ei pois lähdetty noin vain selusta turvattuna kävellen, kuten toisesta mukavasta Mustastamme Reguluksesta huomattiin, joten ainoa vaihtoehto joka sisälsi henkiinjäämisen, oli pimeässä virran mukana ajautuminen.
    Lucius on julkisesti äärettömän itsekylläinen mutta korrekti, uhmakas mutta kunniallinen, koska maine pakottaa. Mutta miksei hän rakastaisi poikaansa? Poika ainakin rakastaa isäänsä. KV:n lopussahan huomataan, ettei Lussenkaan mielessä pyöri muu kuin oman pienen rakkaan perheensä henkiinjääminen.
   
   Draco taas käy saman tarinan läpi, vaikka isukki onkin varmaan vähän lempeämpi kuin Luciuksen oma iskä, ainakin päätellen kuoresta jonka Lucius on itselleen kyhännyt. Dracon vain ei tarvinnut jatkaa pimeää reittiä, sillä reitti ei enää johtanut mihinkään jonne haluttaisiin tai pakotettaisiin tai velvoitettaisiin lähtemään. Dracosta kasvaa kovia kokenut vahva, ylpeä mies, kuten isästäänkin, vaikkakin rahtusen viisaampi ja lempeämpi.
   Mutta en näe syytä miksei isä ja poika toisiaan rakastaisi, varsinkin kun äiti on niin sidoksissa molempiin.

Paitsi jos..
  Paitsi jos Lusse onkin jättänyt Narcissan ulkopuolelle isäpoika-jutuista, jos Narcissa onkin vain hysteerinen pieni nainen jolla ei ole hajuakaan ukkonsa aivoituksista eikä osaa ajatella tätä pahana miehenä. Jos Lussella onkin omat kierot kasvatusmenetelmänsä Dracon varalle, joista Draco ei puhu, ja joista Narcissalla ei ole aavistustakaan.
  Mutta en halua takertua siihen teoriaan, se on niin kylmä ja ilkeä ja tyhmä ja tunteeton. Ja jos näin olisi, miksi Draco ylistäisi isukkiaan niin paljon?? Hä hä??


Minusta KV:ssa käy siis erityisen hyvin ilmi se, että ihan niin kuin Dudleyn kohdalla myös Malfoyn kohdalla rakkaus on ehdotonta eikä vaadi tekoja. Vanhemmat rakastavat ja haluavat suojella lastaan teki tämä mitä hyvänsä. Eli toisin sanoen minusta Dracon ja Dudleyn välillä ei ole mitään eroa. Kummatkin perheet paapovat lastaan ja antavat kaiken.

  Anteeksi nyt kovasti, mutta mun on aivan pakko tarttua tähän.
  Näin ei mun mielestäni ole. Dursleyiden käsittämä vanhempien rakkaus on sairasta, epätervettä, aivotonta lellimistä, jolloin lapsesta kasvaa itsekäs, tietämätön, itsekeskeinen ja tyhmä, joka ei tiedä sanojen "jakaminen" ja "sympatia" merkityksiä. En väitä, etteivätkö Durseyt rakastaisi Dupsispupsistaan, mutta Malfoyn pojasta ei sentään tullut tyhmää ja tietämätöntä, vaikkei Dracokaan todennäköisesti tiennyt mitään jakamisesta tai sympatiasta kuin vasta paljon myöhemmin, jossakin KV:n lopun ja Epilogin välissä.
  Lussen ja Nassen rakkaus Dracoa kohtaan on sentään järjen rajoissa osoitettua, vaikka onkin käynyt niin kuin melko usein käy että rikkaasta ainoasta lapsesta tulee itsekeskeinen ja tottuu saamaan kaiken mitä pyytää. Ja pitää myös muistaa että Malfoyt ovat keskellä velhomaailman sotaa, poika hyvänä kiristysvälineenä ja uhrilampaana itse Voldelle, kun taas Dursleyt ovat jästejä, katsovat ennustettavissa olematonta brittisäätä ja juovat teetä ja rämppäävät metrolippukoneita, ilman huolen häivää.

 -silitys

P.S. Innostuin, pahoitteluni. Draco Malfoyn, lempiaiheeni syy.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 04, 2008, 22:39:40 kirjoittanut silitys »

Poissa Chrystal

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Isä ja poika Malfoy
« Vastaus #30 : Heinäkuu 20, 2008, 11:52:47 »
Mielenkiintoista keskustelua tästä on saatu. Itse uskon, että Luciuksen ja Narcissan suhde on juuri sellainen monien muiden edellä kuvaaman kaltainen; ei rakkautta, aatelistyyliin kaksi arvostetun suvun jäsentä järjestettyihin naimisiin suvun kunnian säilyttämisen nimissä. Rowlingin kirjoittama puhdasverisyys-ylpeys viittaa selvästi juuri aatelisiin. Malfoyn perhe on paras ja tunnetuin esimerkki ylväästä, vanhasta, puhdasverisestä velhosuvusta. Mustan suku olisi toinen, jollei siinä olisi ollut "notkahduksia"; "suvun kunnian hylkääjiä", kuten Sirius.

Minusta Malfoyn vanhempien välillä ei siis ole rakkautta. Sen sijaan uskon sekä Narcissan että Luciuksen rakastavan poikaansa. Narcissan rakkaus kävi selväksi Puoliverisen prinssin alusta, ja Luciuksen viimeistään Kuoleman varjelusten lopusta. (Ymmärrän toki, että aiemmin tässä keskustelussa pohja on ollut siihen mennessä julkaistuissa Potter-kirjoissa, eikä analysointi ole ollut niiden perusteella yhtä helppoa kuin nyt tarinan päätyttyä.) Suurin osa vanhemmista rakastaa lapsiaan, oli rakkauden osoittaminen kuinkan vaikeaa tai vähäistä tahansa. Myös Malfoyt mielestäni rakastivat poikaansa.

Ai, miksei? Minusta vaikutti kirjojen aikana että Narcissa todella välitti Luciuksesta. Puoliverisessä prinssissä Bellatrix solvaa Luciusta, jolloin Narcissa sähähti jotenkin näin: "Uskallapas-uskallapas- syyttää minun miestäni!" Lisäksi hän itkee kertoessaan Kalkarokselle tulonsa syytä ja kun mainitsee Luciuksen olevan Azkabanissa. Kuoleman varjeluksien lopussa he ovat onnellisia löydettyään poikansa ja istuvat keskenään yhdessä. Narcissa ei myöskään ole kuolonsyöjä vaan tahtoo tukea miestään. Tuskin hän muuten vapaaehtoisesti lounastaisi kaikkien aikojen pelätyimmän pimeyden velhon kanssa.

Lucius vaikuttaa kenties Dracolle hitusen etäisemmälle kuin Narcissa. Minusta Narcissa vaikuttaa sellaiselta hössöttäjältä. Tälle Draco on varmaan äärettömän tärkeä ja rakas poika. Narcissa suojelee aina Dracoa kaikelta mahdolliselta. Kuoleman varjeluksissa luvussa Pimeän lordi nousee Draco yrittää tavoittella Luciuksen katsetta kun Voldemort pilkkaa Dracoa. Tämä tuijottaa syliään, Narcissa antaa Dracolle olemattomilla eleillä suuntaa mitä tulee tehdä jne jne. Lisäksi tämä puristaa pöydän alla Luciuksen kättä, mutta se ei nyt ole välttämättä mitenkään olennaista. Suunnitelman heikko lenkki-luku antaa ymmärtää että Narcissalle Draco on erittäin rakas. Myös Kuoleman varjelusten loppu antaa ymmärtää että Luciuksellekin Narcissa ja Draco ovat Voldemortia tärkeämmät. Kuolonsyöjät taistelevat mutta Narcissa ja Lucius etsii poikaansa. Uskon että ministeriön fiasko ikään kuin lähensi Luciusta perheeseensä, jos joku tajuaa mitä yritän tässä sanoa.

Uskon, että Lucius, Narcissa ja Draco ovat keskenään läheisiä, myös Lucius ja Draco.
"Ron kuule, sinä tiedät vallan mainiosti, että Harryn ja minut kasvattivat jästit!" Hermione sanoi. "Me ei kuultu lapsina tuollaisia satuja, me kuultiin Lumikki ja seitsemän kääpiötä ja Tuhkimo-"
"Mikä se on, joku sairausko?"
-Harry Potter ja Kuoleman varjelukset

Poissa apupyörä

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Isä ja poika Malfoy
« Vastaus #31 : Elokuu 02, 2008, 19:22:09 »
Omasta puolestani olen ainakin saamaa mieltä Chrystalin kanssa, että kyllä Malfoyden perheessä välitetään ja rakastetaan. Mutta rakkaus ja välittäminen eivät vain näy samalla tavalla kuin esim. Weaslyn perheessä, koska Malfoyt tahtovat ylläpitää aristokraattista ulkokuortaan.

Poissa Carrot

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Isä ja poika Malfoy
« Vastaus #32 : Lokakuu 31, 2009, 18:16:03 »
Mulle tuli mieleen niistä karkkipaketeista jotka tuli Dracolle, et ehkä se oli pikemminkin se äiti joka niitä lähetti. Ei Lucius vaikuta semmoselta joka laittais karkkia pojalleen. Ja Narcissa vaikuttaa aika paljon edustusvaimolta joka rakastaa Dracoa ja Luciusta. Kyllähän Lucius Narcissaa rakastaa, mutta ei ehkä sitä ihan näytä. Ja tuskin Lu Dracoa hakkaa, eihän Draco silloin isäänsä kehuis. Ja kyllä Lu opetti kaiken kuraveristen vihaamisesta lentämiseen (toi oli vaan esimerkki koska on erittäin vaikea kuvitella Luciuksen istuvan luudan selkään ja sanovan:-Katso Draco. Näin istutaan luudan selässä. jne.) ja näistä käsityksistä on varmaan aika vaikeata päästä eroon. Ja kyllä Lu Dracoa ainakin hieman rakastaa, ainakin mun mielestä. Tää on sekava viesti, yrittäkää saada selvää.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 05, 2010, 13:48:12 kirjoittanut Carrot »
Oikeasti, minä inhoan porkkanaa.

Poissa Giladra Carrion

  • Kuolonsyöjä
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: ShieldFang27063
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Isä ja poika Malfoy
« Vastaus #33 : Joulukuu 04, 2009, 02:03:22 »
Ja Narcissa vaikuttaa aika paljon edustusvaimolta joka rakastaa Dracoa ja Luciusta, vaikka lu nut ei välttis sitä niin hirveenä rakasta.
Miten minusta taasen tuntuu, että Narcissa ei suinkaan ole edustusvaimo? Luultavastikaan puhdasveristen keskuudessa naisten asema ei ole sen erityisemmin olla alistettu osapuoli, ja jotenkin hankala kuvitella, että Narcissa tyytyisi edustusvaimon rooliin - onhan hän varsin hyvämaineisesta ja vanhasta velhosuvusta, tuskin sellaiseen kuuluvalla on tarvetta ryhtyä kenenkään edustusvaimoksi. Ja tietenkin on selkeästi havaittavissa, että Narcissan ja Luciuksen välillä on rakkautta - kyllähän se viimeistään KV:ssä kävi ilmi, vaikka itse uskoin siihen vakaasti jo aiemminkin.


Narcissa puolestaan tuskin on mikään kylmä ja etäinen, ainakaan joka tilanteessa. Tietysti hän on kuraverisiä ja Harryn kaltaisia ihmisiä kohtaan sellainen, niin olisin minäkin hänen asemassaan - ylhäinen puhdasverinen, miksi kumarrella alhaisimmilleen? Niinpä.
Hmh, tässä asiassa taas minun on vaikea ymmärtää Narcissaa. Hänellä on asiat paremmin kuin voisi kuvitellakaan, ja silti pitää halveksia toisia? Uh. Ymmärtäähän sen, että puhdasverisyys voi nousta päähän, mutta Narcissan käytös jotenkin yrittää kumota teoriani siitä, että Lucius ja Narcissa rakastavat toisiaan. o.O' En voisi kuvitella käyttäytyväni samoin, ellen todella esimerkiksi pelkäisi miestäni.
Vanha viesti, mutta...
Minusta on ihan tyypillistä, että myös hyvässä asemassa olevat ihmiset halveksivat "alempiaan". Kyllähän ihan historiassakin ylempiarvoiset ovat usein suhtautuneet halveksivasti alempiinsa, vaikka heillä itsellään oli asiat hyvin. Tuossa Narcissan tapauksessa asiaa voi siivittää myös se, että hän kumminkin jakaa puhdasverisyysaatteet Luciuksen kanssa, joten ei varmastikaan ole kiva juttu, kun kaiken maailman kuraveriset ja puoliveriset asetetaan samalle viivalle.
Minusta Narcissan halveksuva asenne on ihan ok sinänsä.
“We've all been raised on television to believe that one day we'd all be millionaires, and movie gods, and rock stars.
But we won't. And we're slowly learning that fact. And we're very, very pissed off.”

Poissa Odoshi

  • Merikallio
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Isä ja poika Malfoy
« Vastaus #34 : Tammikuu 16, 2010, 21:38:35 »
Uskoisin heidän välillään olevan kohtalaisen hyvä isä-poika-suhde. Luciusta ei ole kuitenkaan koskaan väitetty liian kylmäksi tai täysin tunteettomaksi. Ja myös Voldemort on havainnut Luciuksen kiintymyksen poikaansa, joka todistaa teorian, että Dracosta tuli Kuolonsyöjä vain rankaisuksi Luciukselle (HP PP). Voldemorthan ei koskaan uskonut Dracon selviytyvän ja tuskin Voldemort olisi tuollaista rangaistu tapaa käyttänyt ellei Luciuksella olisi tunteita poikaansa kohtaan.

Luciuksen suhde Dracoon on taas kirjojen varrella toisinaan ollut hieman kylmä ja etäinen, erityisesti aikaisemmissa osissa. Isä vaatii pojalta paljon, kuten hyviä arvosanoja, kunnioitusta ja arviointi kykyä. Hänhän huomautti pojalleen Huispauksen maailman mestaruus kisoissa (HP LP) Dracolle, ettei verenpettureille ''roskasakille'' tarvitse näyttää olevansa parempi kun Draco puhutteli Weasleytä ja Potteria. Luultavasti Lucius, rikkaan ja kuuluisan sukunsa päänä halusi tehdä pojastaa suvulleen täydellisen jatkajan ja siitä syystä kohteli tätä välillä hieman kylmästikkin. Tunteitaan Lucius näyttää pojalleen kuitenkin suurella määrällä kaljuunoita ja toisinaan kertomalla hyvinkin tähdellisiä tietoja. Ehkei Lucius ole kovin hyvä tunteidensa ilmaisemisessa?

Dracon suhde isäänsä taas on hyvin, hyvin paljon täynnä kunnioitusta. Jo ensimmäisestä kirjasta lähtien Draco muistaa mainita isänsä sekä heidän paremman velhosukunsa. Monestikkin olemma myös tainneet kuulla, kuinka Draco mainitsee kertovansa milloin mistäkin isälleen, kuten Hagridistä ja Hiinokasta.

Harry Potter ja Kuoleman Varjellusten lopputaistelussa kuitenkin käy selvästi ilmi, että Narcissa ja Lucius ovat hyvin huolissaan pojastaan ja halusivat tämän luokse taisteluun. Voldemort ei antanut heidän kuitenkaan osallistua ja Volde nautti siitä, että tiesi heidän olevan peloissaan. Myöhemmin Narcissa jopa valehtelee Voldemortille ainoastaan löytääkseen poikansa (Harryn kuolemasta). Viimeisimmät maininnatkin Luciuksesta ja Narcissasta ovat ne, että he istuvat yhdessä perheena suuressa salissa.

Joten eiköhän heillä ole ihan hyvä suhde, jota vain varjostaa rikkaus ja perheen kunnia. Onhan niitä jästiperheitäkin, jotka ovat rikkaita että lapset ovat hemmoteltu rahalla, mutteivat välttämättä niin rakastettuja kuin köyhemmät perheet.
(:
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 16, 2010, 21:42:17 kirjoittanut Odoshi »

Poissa Sateenropina

  • Vuotislainen
  • Pottermore: AvisErised8561
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Isä ja poika Malfoy
« Vastaus #35 : Maaliskuu 11, 2011, 22:05:28 »
Uskon että Malfoyt rakastavat toisiaan ainakin jollakin asteella. Ainakin Narcissa ja Lucius rakastavat poikaansa paljonkin ja pyyteettömästi, minkä huomaa PP:n alusta ja KV:n lopusta. En nyt tarkoita että samalla tavalla kuinka vaikka Dursleyt rakastavat Dudleytä, eli täyttäen poikansa pienimmänkin pyynnön. En myöskään usko että Malfoyt näyttävät arkielämässä rakkauttaan, mutta tiukan paikan tullen...

Ja vaikka N ja L rakastavat Dracoa pyyteettömästi, he silti haluavat että hän tuo heille kunniaa, jotta he voivat olla myös ylpeitä hänestä. Ja N:n ja L:n avioliitosta- uskon että se meni niin että L ja N ihastuivat (ihastuivat, eivät rakastuneet) toisiinsa koulussa ja kun tyttären/pojan poikaystävä/tyttöystävä oli rikas, kaunis/komea ja puhdasverinen, kummankin vanhemmat olivat revetä riemusta ja alkoivat oitis järjestää häitä.

Poissa Kissanminttu

  • Yli-Blondi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • ಠ_ಠ
    • Tumblr
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Isä ja poika Malfoy
« Vastaus #36 : Huhtikuu 10, 2011, 23:50:34 »
Draco taitaa olla sellanen ainut toivo. Eli jos se onnistuu, isä on tyytyväinen. Jos se taas ei onnistu, isä valittaa koko seuraavan kuukauden että   
 " Kiittämätön poika! " tms.
Hei mutta kyllä ne toisiaan rakastaa kaikki kolme ( että Narcissa + Lucius ei ole mikään naimakauppa vaan aito rakkaus ) ja KV:

" Mafoyt juoksivat salissa vain ja ainoastaan poikaansa huutaen " tai jotenkin tuon tapaisesti.
Eli kyllä ne toisiaan rakastaa, mutta niiden välillä ei ole välttämättä suhdetta koska niin tuppaa rikkaissa ylimysperheissä käymään;
" Ostetaan tuosta sinulle uusi 5000- kaljuunan kilpaluuta. Tai ostetaampas koko joukkueelle että pääset mukaan. Ja muistakin voittaa. "
Ennemmin kuin;
" Tulepas Draco- kultaseni nyt tänne isin polvelle ja kerroppa mitä sinä olet tänään puuhaillut pieni kultapojuni. Dracoduddibuddiseni. "
...Maan pimeys hangen alla
puistoja puistattaa.
Jäätakki on vaahteralla,
kastanja aivastaa...

Poissa Magic girl

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Valar Morghulis
  • Pottermore: WhitchThorn22397
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Isä ja poika Malfoy
« Vastaus #37 : Elokuu 15, 2011, 00:57:26 »
Minusta Draco yrittää miellyttää isäänsä ja saada tämän hyväksynnän, mutta harvoin pystyy olemaan/tekemään niiin kuin Lucius vaatisi.
Eli minusta Draco välittää selvästi isästään, mutta saa usein kylmän vastaanoton. Jotenkin välillä vaikuttaa että Lucius olisi tyytymätön poikaansa ja jopa häpeäisi tätä. Mutta uskon että hän myös omalla tavallaan välittää Dracosta, sillä hän tulee hyvästä suvusta ja on vaikutusvaltainen, että kuvittelisi hänen pitävän omaaa poikaansa (omaa verta ja lihaa) muita "parempana". Ja kuten olen jo maininnut Draco haluaa että hänen isä olisi ylpeä hänestä. Uskon että Lucius "palkitsee" poikansa kun tämä tekee hänen mielestään jotain oikein. Lahjat ajattelen vähän siihen suuntaan, että Lucius haluaa näyttää muillekin että hänellä on rahaa antaa pojalleen. Tai Draco on hyvä suostuttelemaan ja keksii hyvät syyt saada kaikki ne lahjat.
"Push me and I'll push back
I'm done asking, I demand"