Kirjoittaja Aihe: Hopeanuoli & Weed -mangat  (Luettu 1273 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa AIV-rehu

  • Lupus Tigris
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Apulannan kasvattama
  • Pottermore: FeatherProphecy121
  • Tupa: Korpinkynsi
Hopeanuoli & Weed -mangat
« : Helmikuu 03, 2012, 20:08:51 »
Yllätyksekseni en löytänyt Ginistä (eli suomeksi Hopeanuolesta) enkä Weedistä aihetta tältä osastolta. Animesta oli kyllä aihe, mutta pitäähän noille sarjakuville olla oma. :)

Ginga Nageroboshi Gin on japanilaisen Yoshihiro Takahashin tekemä koira-aiheinen manga. Lyhyemmin tätä mangasarjaa kutsutaan vain sarjan päähenkilön nimellä: Gin. Gin-mangapokkareita on ilmestynyt 18 kappaletta vuosien 2010 ja 2011 aikana. Sarjan alussa Hopeanuoli on vasta pentu, mutta kasvaa lähes aikuiseksi sarjan loppuun mennessä. Ginga Densetsu Weed eli lyhyemmin vain Weed on Ginin jatko-osa, jota on ilmestynyt nyt kolme pokkaria. Neljännen pitäisi tulla kauppoihin ihan lähipäivinä. Ginejä ei enää ole näkynyt maitokauppojen hyllyillä, mutta Weedin kaikkia kolmea osaa on näkynyt vielä. Ginejäkin (näin Suomessa esiintyvät nimellä Hopeanuoli) varmasti löytyy kirjastoista ja voisin kuvitella, että kirjakaupoista saa ainakin tilaamalla, jos haluaa näin jälkikäteen hypätä kyytiin. Weed sarjakuvien päähenkilön nimi on yllättäen Weed (tätä eivät ole kääntäneet, kenties siksi että weed tarkoittaa rikkaruohoa), joka on Ginin poika.

Monet on varmaan tutustuneet Giniin lapsena mangasta tehtyjen animejaksojen kautta. Tai pikemminkin niiden karsittujen Suomi-versioiden. Suomessa julkaistu on paljon karsitumpi kuin alkuperäinen Japanilaisversio. Vastaavasti myös Japanilaisversio on paljon karsitumpi kuin sarjakuvaversio. Gin-sarjakuvat jatkuvat pidemmälle kuin anime ja muitakin eroja on paljon. Osasta hahmoista esimerkiksi tulee ihan erilainen kuva mangasta kuin animesta. Omasta mielestäni mangan hahmoilla on enemmän luonnetta. Weed sarjakuvatkin tuntuvat ensimmäisen kolmen perusteella eroavan suuresti niistä tehdystä ohjelmasta. Pääajatus on toki sama ja juonikin pysyy nyt jokseenkin uomassaan, mutta tapahtumat on aika erilaisia. Voin siis suositellan myös mangoihin tutustumista niille, jotka ovat tutustuneet näihin koiriin animena. :>

Voin suositella näitä niillekin, jotka eivät niitä ennestään tunne. Nämä mangat ovat mielestäni hauskoja. Tilannekomiikka on oikein toimivaa toisinaan. Niissä on myös vauhtia, vaarallisia tilanteita ja jännitystä mielestäni sopivassa suhteessa. Verta ja kuolemaa on ihan väistämättä, mutta mielestäni sillä ei mässäillä liiaksi (Weedissä ainakaan tähän mennessä). Koirien erilaiset taistelutekniikat jaksavat kiinnostaa jopa minua naissukupuolen edustajana. Niistä kerrotaan sopivasti, mutta sarjakuvia ei ole täytetty pelkästään niillä. Pieniä fantasia-aineksia on myös ilmassa mitä pidän hyvänä asiana, vaikka aluksi ne tuntuivat vähän oudoilta ja aiheeseen sopimattomilta. Jotkin asiat on muutenkin aika epärealistisia (sen lisäksi että koirat puhuvat), mutta kun muistaa että kyseessä on fantasia-aineksilla varustettu sarjakuva, jonka ei ole tarkoituskaan olla täysin realistinen tämä epärealistisuus ja fantasia-ainekset tuntuvat tukevan toisiaan ja lopputulos on loppujen lopuksi toimiva. Mangassa (vain mangassa, animesta nämä uupuu) esiintyvät sudet saavat tämän pienen susifanin myös iloiseksi. Pidän myös juonesta. Se on mielestäni toimiva kaikista kummallisuuksista huolimatta. Tapahtumia on sen verran tiheään ja ne kulkevat sen verran nopeasti, ettei pääse tylsistymään, mutta niissä pysyy kuitenkin kärryillä. Omaa mielenkiintoa ja joskus komiikkaakin mangoihin tuo "äänitehosteet", jotka siis näkyvät japanilaisina merkkeinä jotka suomentaja on kääntänyt parhaansa mukaan. Molemmat mangasarjat on nopealukuisia.

Kuten tuosta voi huomata pidän molemmista sarjoista. Olen nähnyt ne alkuperäisinä versioina animena ja nyt luen niitä mieheni kanssa sitä mukaa kun ilmestyvät. (Aluksi vain minä ostin niitä. Sitten ne imaisivat miehenkin mukaan ja nyt ostamme niitä vuorotellen aina sen mukaan kumpi huomaa ensin. Lukuvuorosta ei sentään ole tullut kiistoja. Asiaan vaikuttanee niiden nopealukuisuus. Toisen ei tarvitse odottaa kauaa, kun toinen lukee.) Animetkin olivat ihan kivoja, mutta jotenkin pidän enemmän mangoista. Osa syynä varmaan se, että animet on aika karsittuja ja muunneltuja versioita näistä (ja alkuperäinen on aina parasta.) Ja yleisestikin tuntuu menevän näin päin. Ehkä minä vain pidän lukemisesta enemmän kuin ruudun tuijottamisesta (mikä ei kyllä näy Vuotiksessa roikkumisajoissa. ^^; ) Ginistä pidän ainakin animena enemmän kuin Weedistä (jatko-osat harvoin yltää ensimmäisten tasolle). Sama tuntuu pätevän mangoissakin, mutta ei yhtä voimakkaasti. Tosin Weedejä ei vielä ole kovin montaa voinut lukea, joten tämä voi vielä muuttua suuntaan tai toiseen.

Teidän vuoronne. :>
Draco dormiens numquam titillandus.
Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.
Psykiatrisia toimia, jotka oman kokemuksen kautta täysin aukee -Apulanta

Poissa Ihmissusi

  • Vuotislainen
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Hopeanuoli & Weed -mangat
« Vastaus #1 : Helmikuu 04, 2012, 15:16:38 »
Vannoutuneena Hopeanuoli-fanina tietenkin olen rynninnyt s-marketin mangahyllylle ja kahmaissut Weed-pokkarin kainalooni ja etuillut mummojen ohi päästäkseni lukemaan mahtavasti kuvitettua mangaa. (olen siis mummoystävällinen) Tämä viestini sitten spoilaa!

Hopeanuoli, eli Gin, on mahtavaa mangana. Animen laatu on vähän sitä mitä on, mutta mangan laatu on mahtavaa! Ihastuin Takahashin piirrustustyyliin ja olen opetellut piirtämään samalla tavalla koiria. Yksi pieni miinus tässä mestariteoksessa on aavistuksen vanha piirrojälki jonka voi nähdä ihmisissä ja miten koirien liikkuminen on kuvitettu. Mutta minä en niin niistä ihmisistä siellä taustalla välitä vaan itse Ginistä ja muista koirista. Mutta ainoa 'ärsyke' oli se miten liike ja putoaminen kuvitettiin. Omituista viivaa ja kiekuraa siellä täällä /: Mutta kun Giniä piirrettiin, kuvitus oli hyvinkin paljon erilaista kuin nykyään. Erityisesti pidin siitä miten miljöö mangassa oli piirretty. Itselläni menee hermot ympäristön kuvituksessa ja täytyy nostaa hattua Takahashille! Ginistä on animen ansiosta tullut suomalaisille lähes käsite. Tosin äärettömän harmillista ettei uudelle sukupolvelle enää näytetä Hopeanuolta. Eräs 12-vuotias ystäväni ei ole edes kuullut koko Hopeanuolesta. Jatkakaamme tätä perinnettä ihmiset!

Takaisin mangaan; Animessa pänni erityisesti se että kohtauksia oli skipattu pois ja että Akakabuton jälkeistä sotaa susia vastaan ei tehty ollenkaan. Lisäksi ääninäyttelijöitä oli liian vähän ja dubbaus oli surkeaa. Mangassa rakastuin susiin ;) Ne oli piirretty ihanasti ja niiden erilaisten battougat olivat mahtavia. Oli harmi ettei sitä taltioitu animeksi.

Ja sitten tämä uusi sukupolvi Ginga Densetsu Weed. Anime on pahimmasta päästä mutta manga on ihanaa! Tähän asti pokkareita on ilmestynyt kolme ja olen pitänyt kyllä valtavasti ;) Kuvitus on hienoa, hahmot ovat persoonallisia ja tämähän on huomattavasti pidempi sarja kuin Weedin isäukon manga. Mutta nyt sananen julkaisusta; Valtava miinut Weedissä on kuolettavan tylsät kannet! Ginin mangakannet olivat hienoja, viimeisen päälle upeita! Mutta Weedissä siinä kannessa on itse Weed ja pari muuta tyyppiä, ei muuta. Olisin toivonut sen suhteen vähän enemmän, mutta kannethan eivät itse mangaan vaikuta. Juoni Weedissä jäljittelee Giniä; Alussa Oussa riehuu P4, mutanttihirviö jonka sitten lopulta sankarit kukistaa ensin jauhettuaan tolkuttomasti uroon kuolemasta ja taistelusta. (Eniten Weedissä ärsyttää se että henkilöt ovat heti valmiita heittämään veivinsä toisen puolesta ja joka aukeamalla on ainakin kerran mainittu kuolema jne.) Sitten kuvioihini ilmestyy Hougen. Hitlerin ruumiillistuma joka haluaa olla the big boss ja tappaa kaikki toisinajatteliat. Hougenia on aivan mahdoton voittaa + hänellä on 700 koiran armeija ja kidnapattu Gin, Akame ja John.

Aivan kuin Ginissä. Ensin Akakabuto riehui Oussa ja tappoi ihmisiä, sitten sudet kidnappasivat Crossin. Juoni on samanlainen mikä tuo ison miinuksen tähän sarjaan. Odotin Weedin olevan täysin erilainen juoneltaan kuin Hopeanuoli mutta petyin pahasti. Jos joskus punainen jättiläinen ottaa asiakseen julkaista Ginga Densetsu Weed; Orionia, toivon sydämeni pohjasta että Orion ei matki edeltäjiään. Loppujen lopuksi pidän Weedistä, en ymmärrä joskus itsekään miksi kaiken tuon kirjoittamani jälkeen mutta jokin siinä on niin upeaa :)

Anteeksi kriitikkomainen arvosteluni mutta tahdoin vain sanoa mielipiteeni ;)

~ww~