Kirjoittaja Aihe: Oletko perinyt jotain?  (Luettu 4108 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Salainen Agentti

  • Ankeuttaja
Vs: Oletko perinyt jotain?
« Vastaus #50 : Toukokuu 01, 2010, 20:10:42 »
Hmm...Olen perinyt ruskeat silmäni äidiltäni, (kaikilla muilla perheenjäsenillä on sinivihreät) olen perinyt hiukseni sekä äidiltä että isältä, isältä sen että ne ovat luonnonkiharat äidiltä värin (jota ei värettyjen hiuksieni alta näy) ja paksuuden, isänisältäni (joka on kuollut) olen perinyt piirtämishaluni, äidiltä lukemisen, naurunääneni, laulunääneni ja muutenkin ääneni olen perinyt isältä, rumpujen soiton isältä, tädiltäni myös Potterit (kerrankin jotain jännää) ja muutenkin fantasian.
 Olen siis perinyt suht paljon vanhemmiltani ja suvultani. Perin myös aikanaan mummoni kirjat (niin luulen) ja isänisäni todella hienon piirustuksen, joka kyhjöttää ulakkomme seinällä, mielestäni niin upea taideteos ansaitsisi paremman paikan.

Poissa Suruton

  • Sienimies
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: NightDraconis17
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Oletko perinyt jotain?
« Vastaus #51 : Helmikuu 09, 2011, 16:34:30 »
mitään esineitä en ole perinyt mutta äidiltä olen perinyt suurimman osan luonteestani ja ulkonäöstäni. Tosin on mukana myös vivahteita isästä mutta eniten muistutan äitiäni ja ystävänikin muistuttavat minua usein siitä mikä hieman ärsyttää koska en halua muistuttaa äitiä tai ylipäänsä yhtään ketään : < minulla oli jopa prikulleen samanlaiset hampaat kuin äidillä mutta nyt niitä on suoristettu niin sentää ne nayttävät erilaisilta nykyään. Pienenä noin 5-6 vuotiaana olin aivan kuin mummoni sen ikäisenä. Jos olisi ollut mahdollista laittaa meidät vierekkäin seisomaan samanikäisinä niin olisi voinut olla vaikea erottaa meitä toisistaan. Ja kun katsoo mummon lapsuuskuvia siltä ajalta kun hän oli 5-6 niin välillä tuntuu että se voisi ihan hyvin olla omani lapsuuskuva. Sinänsä ärsyttävää koska en haluaisi muistuttaa ketään itseäni vanhempaa niin paljon. Perin äidiltä naurutapani,innokkuuteni,temperamenttisuuteni,musikaalisuuteni ja puheliaisuuteni. Isältä taas perin ystävällisyyteni ja ja sen että teen yleensä sen mitä käsketään mukisematta ( ei koske äidin käskyjä x)) ja sen että tykkään vitsailla ja huudella ja tehä kaikkea päätöntä vaikka kukaan muu ei ymmärtäisi pätkääkään jutuistani : ) Mutta sanon nyt vaan vielä perään mielipiteeni asiasta. Minusta on tosi ärsyttävää kun tyypit sanoo että olen melkein kuin kopio äidistä. Äitikin hokee sitä aina välillä että voi ku mä olin niin samanlainen kun sinä nyt sillon ku minä olin nuori ja plääplääplää
http://www.adressit.com/oriveden_opisto_sailytettava_orivedella Kouluani uhkaa siirto toiselle paikkakunnalle.

Poissa Kami

  • Nuoriherra
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • deviantART
  • Pottermore: BatNimbus906
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Oletko perinyt jotain?
« Vastaus #52 : Helmikuu 09, 2011, 17:25:31 »
Ulkonäkö ja perusluonne on isältä peritty, mutta äkkipikaisuus ja sosiaalinen tyhmyys on mutsilta peritty. Mulla tuntuu kuitenkin olevan kummankin puolelta ne "huonot" geenit, koska isän puolelta on peritty surkean huono näkö, atooppinen iho, allergiat ja hengitysvaikeudet ja mutsin puolelta on tullut lyhyys, nivelten ja selän huono kunto, mielenterveyden heikkous, kalpea naama, värittömät ihokarvat, TODELLA herkät silmät ja huono ääreisverenkierto. Kun taas siskoni on perinyt isältä pituuden, tummat piirteet ja rauhallisuuden, ja mutsilta tarkan näön, hyvän ihon ja ei-allergisuuden. Eli mulle tuli kaikki heiveröiset ja naiselliset ulkonäköpiirteet, ja sisko sai vahvan miehekkään olemuksen ja paksut, tummat kulmakarvat. Ja mun pitäisi sitten olla uskottava raavas mies, kun olen siskoani 12 senttiä lyhyempi ja ruipelo... :D

Mitään tavaraperintöä en ole ikinä saanut, kun sukulaisia on niin äärettömän vähän ja kaikki lähisukulaiset ovat hengissä. Pelkään tosin, että tulevaisuudessa kun vanhemmat kupsahtavat, saan kaiken tämän turhan roinan ja asunnonkin vielä, ja sitten niistä pitäisi kamalalla vaivalla hankkiutua eroon. Se kai meni niin, että koko perinnöstä voi kieltäytyä, muttei vaan osasta. Ja kyllä mulle tietenkin kelpaa kaikki pienempi, kuten raha ja ruoka-astiat, mutta jos se menee siihen että pitäisi hankkiutua eroon vanhoista madonsyömistä huonekaluista, seitsemäntoista kirjahyllyn sisällöstä, ikivanhoista vaatteista ja samalla vielä asunnosta, niin siitä ei ole katastrofi kaukana. Toki mun siskolle menee sitten puolet siitä, mutta ihan tarpeeksi vaikeaa se kuitenkin olisi. Onko olemassa jotain välittäjän kaltaisia tyyppejä, jotka voisi palkata hankkiutumaan perityistä tavaroista eroon? Ja siis ihan laillisin ja virallisin keinoin, ei mitään pimeää työtä. Tätä tietoa en ole vielä mistään saanut irti, joten elän siinä oletuksessa että joudun uhraamaan elämästäni monia vuosia sitten aikuisena siihen, että roikun väkisin kiinni lapsuudenkodissani ja joudun ostamaan rekka-auton jolla kyyditsen kaikki tavarat kaatopaikalle tai kirpputoreille...
"Much more running about with bangaa at my heels and I'm apt to give up sky pirating altogether."

Poissa Tohäätu

  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Oletko perinyt jotain?
« Vastaus #53 : Helmikuu 09, 2011, 17:55:58 »
Ulkonäöstä olen perinyt äidiltä kalpeuden ja hiusten värin, vaikken ihan kokonaan, silmien sinisyyden, sekä otsan rypyttymisen, joka ei näy hirveän hyvin, toisin kuin veljelläni ja enollani, itselläni tosin tulee ilmiselvä uurre kulmakarvojen väliin, kun rypistän niitä. Isältä olen perinyt nenän muodon, kuten kaikki perheen lapset, ja olen 4 sisaruksesta se, joka on ilmiselviten perinyt isän päämuodon, eli pääni on aika pyöreä. Pottuillaankin isän kanssa toisillemme aina päänmuodoistamme. Minua ollaan sanottukin aina välillä isän ja välillä äidin näköiseksi. Minä, isoveljeni ja siskoni muistutamme kaikki toisiamme, ainakin sen verran että meidät tunnistaa sisaruksiksi. Nuorin siskoni on tosin paljon tummempi kuin me muut, ja ruskettuu tosi helposti, ainoa joka on perinyt isän hiusten ja ihon värin sekä helposti ruskettuvuuden, me kaikki muut olemme kuulemma kuin kalkkilaivan kapteeneja, kuten isäni on sanonut. Isoveljeni taas muistuttaa enoamme paljon, johtuu todennäköisesti siitä, että molemmilla on samanlaiset otsarypyt, ja että veljeni on pituudeltaan ja ruumiinmuodoltaan samaa luokkaa, vaikka tosin onkin vähän pidempi.
Luonteessa olen perinyt molemmilta hyvän huumorintajun, vaikka isältä onkin tullut se sarkastisuus ja pieni kieroutuneisuus siihen, sekä suhtkoht hyvät sosiaaliset taidot (äitini varsinkin on sosiaalinen), innostuksen kirjoihin, jääräpäisyyden ja mielipiteitteni ja periaatteitteni ehdottaman puolustamisen. Äidiltä olen perinyt todennäköisesti hyvän rytmitajun ja jonkin sortin lauluäänen, sekä sen että vakavana tai loukkaantuneena hiljenen ja muutun paljon vakavammin otettavaksi ja pahimmillaan olen jäätävä, sen takia monet kaveritkin välttävät minua, kun tuolle päälle satun. Isältä olen perinyt sen, että vaikka sosiaalinen pystynkin olemaan, olen enemmän erakkomaisempi luonteeltani, äkkipikaisuuden ja sen että minut on helppo saada ärsyyntymään ja valitan ja marmatan asioista, mutta minua on vaikea saadaa suuttumaan kunnolla, mutta kun suutun, raivoan paljon ja olen kuulemma pelottavakin silloin (harva ihminen haluaa suututtaa isääni ja sen takia on ihmisiä jotka välttävät suututtamasta minuakin, peläten minun perineen tämän isältäni, kuten olenkin), vastapainoksi tälle lepyn nopeasti ja pyrin aina olemaan riitelemättä, vaikka päätä auonkin. Ulkonäöllisten seikkojen takia hymyilessäni näytän hirveä leppoisalta pyöreitten kasvonpiiteitteni takia, mutta suuttuessani muutun kuulemma pelottavan näköiseksi  Tämän perusteella voin sanoa, että äidiltä ja isältä perittyjen tiettyje luonteen piirteitten takia olen ihmisenä erittäin kova puolustamaan heikompia ja omia periaatteitani, mutta pyrin olemaan riitelemättä, mutta hermostuessani olen vakavasti otettava uhka.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 09, 2011, 18:55:22 kirjoittanut Tohäätu »
"Ja me kuin päättömät kanat
käymme täällä, petollisen järven pettävällä jäällä,
ja hänen kuin suden käyvän luulen kun kaupungin yössä pesuhuoneestaan soiton kuulen..."

Poissa Meleth

  • Viimeinen vihollinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Remember that the last laugh is on you.
  • Pottermore: RiverLight18790
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Oletko perinyt jotain?
« Vastaus #54 : Helmikuu 10, 2011, 09:25:51 »
Olen perinyt mummoltani koruja ja olen saanut mummon ja papan kihlasormukset ja vihkiraamatun omaksi. Lisäksi perin myöhemmin kun pappani kihlattu kuolee niin mie saan pappani 50 v synttärilahjaksi saadun kaappikelon ja kaikki mummon ja papan mööpelit, jotka jaetaan miun ja pikkusiskoni kanssa.

Luonteen piirteet ja kasvo piirteet olen perinyt isältäni, veikaltani ja isosiskoltani. Ainoastaan silmät on äidiltä mutta muuten olen ihan isäni näköinen.
Pikkusiskoni on sitten enemmän äidin näköinen ja oloinen.
Happiness can be found, even in the darkest of times, if one only remembers to turn on the light.

Poissa Ariel

  • Huispaajan ensilento
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Oletko perinyt jotain?
« Vastaus #55 : Maaliskuu 01, 2011, 21:14:17 »
mä oon periny mun isopappalta valokuvakehykset :--D

luonteen piirteitä oon periny isiltä ja mulla on myös isin nenä
all I want to do is wear glitter and dance in my underwear

Poissa Nonpareil

  • Aikamatkustaja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: PixieMoonstone195
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Oletko perinyt jotain?
« Vastaus #56 : Maaliskuu 10, 2011, 11:56:04 »
En ole perinyt ketään, sillä (onneksi) kukaan läheisistäni ei ole vielä kuollut. Mutta ukkini on ikään kuin "siirtänyt" omaisuuttaan minulle, ja siskoilleni. Esimerkkinä tästä pankkitili, jonka saan käyttööni lähtiessäni opiskelemaan, vanhaa rahaa ja ulkomaista rahaa, sekä kasapäin kirjoja.

Ulkonäköni olen perinyt isältäni, olen siis kasvamassa turhan pitkäksi, minulla on vaaleat kikkaraiset hiukset ja sinisävyiset silmät. Ai niin, ja iso nenä :D
Katsoin muutama viikko sitten ukkini vanhoja kuvia, ja minulla on samat kasvonpiirteet kuin hänellä armeija-aikoina otetuissa kuvissa.

Olen luonteeltani melko samanlainen kuin isosiskoni, en sitten kyllä tiedä mistä päin se tulee, isältä vai äidiltä.
Kiinnostuksen kohteeni ovat jokseenkin erilaiset kuin vanhemmillani ynnä muilla, mutta kai niitä samoja juttuja löytyy sitten, jos lähtee kunnolla kaivelemaan. Muutaman olen ollut ainakin hoksaavinani, mutta en ole tarkemmin kysellyt, onko näin vai noin.
"He is like fire, burning through time, as old as forever, but fast in his prime."